UNIRESEPTI / Johannes Kajava

Podcast, joka sisältää esitelmäni nuoruusikäisten unettomuuden hoidosta 31.10.2022. Kuuntele, mitkä ovat hoidon onnistumisen esteet ja mitkä asiat auttavat. Lisäys: kaikki podcastit löytyvät myös ainakin Spotifysta ja Suplasta.

Yöllinen valvominen, joka tapahtuu vastoin omaa tahtoa eli unettomuus, on aikakaudesta riippuen saanut vaihtelevia tulkintoja, ja nykyisin selvästi näkyvin tulkinta on lääketieteellinen. Käsitelläänkö silloin kuitenkin unta valveen kielellä? Kulttuurisesta näkökulmasta valvominen on huomattavan laaja ilmiö ja sisältää alueita, jotka usein jäävät huomiotta.   Pälvi Rantalan Valvojat – tutkimusmatka unettomuuden historian keskipisteessä olemme me kaikki, valvojat … Continue reading "Valvojat keskuudessamme"

Kesälomalla voi nukkua luontaisen unirytminsä mukaisesti, mutta loman lähestyessä loppuaan edessä on arkirytmiin palaaminen. Rytmin vaihto ei useinkaan onnistu hetkessä, vaan sopeutumiselle tulisi varata 1–2 viikkoa. Ensimmäisiä asioita ovat nukahtamiseen ja yöuneen vaikuttavien tekijöiden palauttaminen mieleen sekä heräämisajankohdan määrittäminen.   Loma-ajan ulkopuolella uni–valverytmi on epäsäännöllinen esimerkiksi arjen ja viikonlopun vaihtelun myötä, eikä olo ole virkeä … Continue reading "Parhaat univinkit loman loppuessa"

Kollaasinomaisesti nukkumisesta ja unista eräiden tunnettujen ajattelijoiden ja kirjailijoiden teksteissä. Annan tekstin puhua puolestaan, en tee tulkintoja.   Filosofi Platon ei arvosta hirveästi nukkumista, sillä hänelle nukkuva ja kuollut henkilö ovat yhtä arvokkaita, toisin sanoen hyödyttömiä. Samantapaisesti ajattelee myös toinen filosofi. Kirjailijoista Delillon romaanihenkilöt pelkäävät kuolemaa, eikä ilman valkoista kohinaa, joka peittää kuolemanpelon, elämästä tulisi … Continue reading "Uniajatuksia ajattelijoilta ja kirjailijoilta"

Unet ja niiden alalaji painajaiset ovat kiinnostaneet ihmisiä epäilemättä pidempään kuin mihin historiallinen lähdeaineisto yltää. Voisiko unia tarkastella samoin kriteerein kuin kaunokirjallisia tuotoksia? Kirjailija ja esseisti Jorge Luis Borges (1899–1986) tarttui esseekokoelmassaan Seitsemän iltaa uniin. Hän pohtii, ovatko unet olleet aina fabulointia, keksimistä, sepittämistä ja satuilua. Hän pitää mahdollisena, että parantelemme unia ja jatkamme parantelua … Continue reading "Esseisti painajaisista"

Lasten nukkumisesta koronaeristyksen ajalta on toistaiseksi niukasti tutkimustietoa, ja menetelmäeroista johtuen olemassa olevat tutkimukset ovat vaikeasti vertailtavissa keskenään. Esittelen seuraavassa eräitä muutoksia lasten unessa, joiden tueksi on olemassa vähintäänkin jonkinasteista näyttöä.   COVID-19-pandemian hillitsemiseksi suunniteltiin rajoituksia, joiden toteutukset poikkesivat toisistaan maasta riippuen. Kansainvälisesti mahdollisesti kovimpana näistä oli vaatimus kotiin eristäytymisestä (confinement). Myös kouluja ja leikkikenttiä … Continue reading "COVID-19 osa 5: eristyksen vaikutus lasten uneen"

Sarja COVID-19-pandemian vaikutuksesta uneen, stressiin ja mielenterveyteen jatkuu. Tällä kertaa aiheena ovat painajaisunien sisällöt kolmen eri muuttujan kautta tarkasteltuna. Helmikuussa Euroopassa puhjennut sota antanee mahdollisuuden yleistää tuloksia laajemmalle.   Muuttujina lähteenä käyttämässäni Kennedyn ym. tutkimuksessa ovat COVID-19-tartuntoihin liittyvä stressi, huonontunut uni ja unessa pysymisen vaikeus. Artikkeli on julkaistu kesällä 2021. Aineisto on kerätty amerikkalaisten unista, … Continue reading "Kriisit osa 4: painajaisunien sisällöstä"

Tuoreessa kansainvälisessä COVID-19-unitutkimuksessa tarkasteltiin mahdollisia muutoksia unien, mielialaoireiden ja elämänlaadun suhteen.   Tutkimukseen osallistui 544 henkilöä, jotka ilmoittivat sairastaneensa COVID-19-taudin ja joita verrattiin samansuuruiseen kontrolliryhmään. Kysely suoritettiin nettialustalla, ja alaikärajaksi valikoitui 18 vuotta. Osallistujat olivat neljästätoista maasta (ml. Suomi) ja alueesta (Hong Kong ja Kiinasta Jilin maakunta). Tutkimus julkaistiin tammikuussa 2022. Molempia ryhmiä tarkasteltiin yksilötasolla … Continue reading "COVID-19 osa 3: unennäkö, painajaiset ja elämänlaatu"

COVID-19-pandemian vaikutuksesta uneen, ahdistukseen ja masennukseen ilmestyi vuonna 2021 tutkimus, joka perustui kansainväliseen yhteistyöhön. Tutkimusta oli tekemässä parikymmentä tutkijaa eri puolilta Eurooppaa, Kanadasta ja Amerikasta, Kiinasta, Brasiliasta ja Japanista. Artikkeli on ollut luettavissa verkossa elokuusta 2021 alkaen. Verrattuna edelliseen postaukseeni tässä katsotaan COVID-19-pandemian seurauksia eri näkökulmasta.   Pandemian haittoja tarkasteltiin 18 vuotta täyttäneiden ja sitä … Continue reading "COVID-19 osa 2: unettomuus, ahdistus ja masennus"

COVID-19-pandemian aikana unettomuus, stressi, ahdistuneisuus ja masentuneisuus ovat lisääntyneet. COVID-19-pandemia levisi nopeasti eri puolille maailmaa. Useat maat ovat asettaneet rajoituksia, joiden tavoitteena on hillitä viruksen leviämistä. Rajoitusten kääntöpuolena kielteiset seuraukset työllisyyteen, päivittäisiin rutiineihin ja uni–valverytmiin jatkuvat edelleen.   Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat … Continue reading "COVID-19 osa 1: unettomuus ja mielenterveyden häiriöt"

Toiminnallinen unettomuus on yleisin pitkittyneen unettomuuden laji. Ensimmäisessä osassa esittelin toiminnallisten häiriöiden taustaa yleisellä tasolla ja tässä osassa unettomuuden suhdetta toiminnallisiin häiriöihin.   Yleisin unettomuuden laji on toiminnallinen eli psykofysiologinen unettomuus. Sen synnyn taustalla olevista tekijöistä ollaan varsin yksimielisiä. Soili Kajasteen ja Juha Markkulan mukaan ”sen otaksutaan kehittyvän jännittyneisyyden ja ahdistuneisuuden sekä nukkumista ehkäisevien ehdollistumien … Continue reading "Unettomuus toiminnallisena häiriönä 2"

Lyhytkestoinen unettomuus on tavallinen ilmiö, jolla on usein jokin osoitettavissa oleva alkusyy ja joka menee ohi itsestään. Mikäli syyn poistumisesta ei seuraa unettomuuden poistuminen, pitkäkestoisen unettomuuden kehittyminen on mahdollista. Yleisin pitkittyneen unettomuuden laji on toiminnallinen unettomuus. Ensimmäisessä osassa esittelen toiminnallisten häiriöiden taustaa yleisellä tasolla ja toisessa osassa unettomuuden suhdetta toiminnallisiin häiriöihin.   Toiminnallisten oireiden ja … Continue reading "Unettomuus toiminnallisena häiriönä 1"

Yleisen teorian muodostamista unen merkityksestä ja tehtävistä vaikeuttaa siis (ainakin) osaltaan se, että uni ja nukkuminen toteutuvat eläinkunnassa hyvin moninaisilla tavoilla. Voikin sanoa, että yhtäläisyyden sijaan vallitsee moninaisuus.   Toisaalta, olisiko filosofialla annettavaa tähän? Unessa olemisen kuvaamista voisi etsiä yhtäläisten piirteiden kautta perheyhtäläisyyden käsitettä hyödyntäen. Siirryn tässä aihepiirissä nyt toiseen vaiheeseen. Ludwig Wittgenstein, jonka käsialaa … Continue reading "Unesta ja valveesta lajeilla osa 2"

Lajien kehityshistorian näkökulmasta lepotila tai uni vaikuttaa ensisilmäyksellä yksinomaan haitalliselle, sillä ulkoisesti passiivisessa tilassa ollessa ei voi suojautua vaaroilta, ei hankkia ravintoa eikä myöskään kumppanin etsiminen ja suvunjatkaminen onnistu. Koska lepotila ja uni ovat tästä huolimatta säilyneet lajien ominaisuuksina aina tähän päivään saakka, vastakkainasettelu lienee virheellinen. Voiko unen ja valveen määrittely auttaa ymmärtämään mahdollisesti näennäistä … Continue reading "Unesta ja valveesta lajeilla osa 1"

Musiikkia kuunnellaan pitkin päivää, näin tekevät erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset. Tarttuva melodia tai kappaleen sanat voivat jäädä soimaan mieleen ja niistä eroon pääseminen voi muodostua vaikeaksi. Voiko korvamato häiritä unta?   Wikipedia kertoo korvamadon tarkoittavan musiikkikappaletta tai sävelmää, joka toistuu mielessä vastoin tahtoa, pakonomaisesti ja jota on vaikeaa lakata ajattelemasta. Ilmiö tunnetaan yleisemmin nimellä … Continue reading "Häiritseekö korvamato untasi?"

Voiko unettomuuden hoito olla yksilöllistä sanan tarkassa merkityksessä? Vastaus on toisaalta kyllä, toisaalta ei. Toisistaan eroavien unettomuuden haitta-asteen profiilien määrä on niin suuri, ettei hoidon yksilöiminen ole mitenkään mahdollista. Silti asia ei nousse esteeksi unettomuuden onnistuneelle hoidolle.   Unettomuuden haitta-asteen arvioinnissa käytetään tyypillisesti samannimistä Charles Morinin kehittämää kaavaketta (eng. Insomnia Severity Scale; ISI). Pisteytettyjen kysymysten … Continue reading "Unettomuuden yksilölliset profiilit"

Unettomuuden lääkkeettömistä hoitokeinoista ja samalla unilääkkeiden käytön vähentämisestä tai lopettamisesta kirjoitetaan eri julkaisuissa, mutta ongelmasta kärsivän näkökulmasta katsoen usein valitettavasti vain viitteellisesti. Silti onni onnettomuudessa: se on jättänyt tilaa kompaktille oppaalle, joka sisältää systemaattisen ja käytännössä toimivaksi osoittautuneen ohjelman.   Unettomuuden itsehoito-oppaan hoitokeinot pohjautuvat kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin, joita Heli Järnefelt on muokannut sovellettaviksi juuri unettomuudesta … Continue reading "Avaimia hyvään uneen"

Syynä pitkäkestoisen unettomuuden kehittymiseen pidetään ylivireystilojen syntyä. Unettomuudesta kärsivällä esiintyy ahdistusta nukkumisen onnistumista kohtaan, mikä pahentaa univaikeuksia entisestään. Vähitellen syntyneisiin unettomuutta ylläpitäviin ajatusmalleihin voidaan puuttua kognitiivisten menetelmien avulla.   Kirjoitin aiemmin haitallisista nukkumistottumuksista. Tällä kertaa käsittelen haitallisia ajatusmalleja, ja sitä, miten unettomuuden kognitiivisissa hoitometodeissa niihin voidaan pureutua. Aluksi esitän hieman teoriaa ja lopuksi esimerkkejä ajastusmalleista … Continue reading "Kehittynyt unettomuuden hoito 2"

Pitkittyneessä unettomuudessa unenhuolto-ohjeisiin voi tuskastua, sillä vaikka ne ovat hyödyllisiä ensiaskelina, tarve voi olla tehokkaammille keinoille.   Pitkäkestoista unettomuutta ylläpitää käyttäytymisteoreettisten mallien mukaisesti kaksi tekijää: 1. Nukkumisen lisäksi nukkumaanmenoaika, makuuhuone ja vuode ovat yhdistyneet vireyttä ylläpitäviin toimintoihin, sekä 2. Unettomuudesta kärsivät ovat pidentäneet vuoteessaoloaikaansa ja heidän uni–valverytminsä on muuttunut epäsäännölliseksi.1 Vastauksen näihin pulmiin tarjoaa unettomuuden … Continue reading "Kehittynyt unettomuuden hoito 1"

Univaikeuksien helpottamiseksi voi muodostua tapoja, joista päinvastoin syntyy vähitellen univaikeuksia ylläpitäviä tekijöitä.   Univaikeuksiin liittyy usein haitallisia nukkumistottumuksia. Niitä ovat tyypillisesti heikko sänky–uni-assosiaatio, liiallinen vuoteessaoloaika, epäsäännöllinen unirytmi, pitkät päiväunet ja rauhoittumiskeinojen puute. Ne voivat esiintyä yksittäin tai usean haitallisen tottumuksen ryppäänä. Heikolla sänky–uni-assosiaatiolla tarkoitetaan ilmiötä, jossa sängystä on tullut paikka, jossa tehdään nukkumisen lisäksi kaikkea … Continue reading "Haitalliset nukkumistottumukset"

Nukkumaanmenoajan lähestyessä mieli saattaa alkaa askarrella keskeneräisten asioiden tai murheiden tai itse nukkumisen parissa niin, että unen saaminen muuttuu vaikeaksi. Huolihetken pitäminen voi tuoda tähän helpotuksen.   Eräs unettomuuden hoidon kognitiivisista menetelmistä on niin sanottu huolihetki, myös päivän paketoiminen on kuvaava ilmaisu. Tavoitteena on päivän tapahtumien ja huolien aiheuttaman ylivireyden purkaminen. Mieltä voi kuormittaa ylikorostunut … Continue reading "Huolihetki eli päivän paketoiminen"

Nukahtaminen on tavallisesti niin itsestään selvä asia, ettei sitä tule edes miettineeksi. Se vaatii kuitenkin oikea-aikaisen väsymystilan sekä mielen ja kehon levollisuuden. Päiväunet voivat häiritä nukahtamista myöhemmin illalla.   Unettomuudesta kärsivien määrä on viimeisten kymmenien vuosien aikana lisääntynyt ainakin kehittyneissä maissa, joihin unitutkimus keskittyy. Kulttuuri- ja elinympäristömme muutokset tarjoavat yhden näkökulman tarkastella ongelmaa. Katson tällä … Continue reading "Päiväunet ja unipaineen lasku"

Unihäiriöt ovat yleisiä nuoruusiässä, mutta vanhempien antaman tuen avulla nukkuminen voi kehittyä paremmaksi. Vanhempien omilla nukkumistavoillaan antamalla mallilla on myös iso merkitys, samoin kodin sisäisellä ilmapiirillä.   Nuoret kokevat merkittäviä muutoksia nukkumisessaan ikävaiheeseen kuuluvan biologisen kehityksen ja sosiaalisten ympäristöjen muutosten vuoksi. Tavallisia seurauksia 12–18-vuotiailla ovat unen riittämättömyys, myöhäiset nukkumaanmenoajat ja unen heikompi laatu. Nämä haitat … Continue reading "Nuoren unettomuus – koko perheen asia"

Esittelyjaksoa lukuun ottamatta yhtenäinen audiotallenne Kuopion esitelmästäni Nuorten unen erityispiirteet, uneton nuori. Sisällysluettelo: Unen ja valveen säätely Yleisimmät unen muutokset Yleisimmistä univaikeuksista Poikkeuksia Unettomuuden seurauksia Nuoruusikäisen unta suojaavia ja haittaavia tekijöitä Kliininen näyttö Lopuksi Toivottavasti löydät tästä mielenkiintoista asiaa!

Vuorotyötä tekevän on huolehdittava virkeydestään epäsäännöllisen työn kuormituksessa, mutta toisinaan virkeyden vastapuoli, väsymyksen hallinta nukkumalla, jää vähemmälle huomiolle. Kofeiini, alkoholi ja päiväunet ohittavat unenhuollon.   Töihin keskellä yötä tai aamuyöllä muutamaksi tunniksi, kuten lehdenjakajat. Töihin tänään aamuvuoroon, huomenna iltavuoroon, sitten taas aamuvuoroon, yövuoroon ja niin edelleen. Vuodesta toiseen. Suomalaisista työllisistä lähes neljännes teki vuorotyötä vuonna … Continue reading "Vuorotyöläisen unen ongelmakohdat"

Riittämättömän unen on todettu aiheuttavan haitallisia mielialan muutoksia aiemmin oireettomissa murros- ja nuoruusikäisissä. Varhaisessa ikävaiheessa ilmaantuneesta mielialahäiriöstä voi tulla toistuva terveysongelma myöhemmin elämässä. Unen vähäisyys on riskitekijä, johon on kuitenkin mahdollista puuttua.   Ikäkaudet 10–19 vuoteen ovat erityisen haavoittuvainen ajanjakso, mikä luo pohjan esimerkiksi mielialahäiriön puhkeamiselle. Mielialaan vaikuttavien kausaalisten tekijöiden ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä … Continue reading "Unen keston ja mielialamuutosten suhde nuorilla"

Unettomuus ja muut uniongelmat ovat paitsi lukuisia yksilöitä koskeva ongelma myös yhteiskunnallinen ongelma, sillä unettomuuteen liittyvä henkinen ja fyysinen uupumus ja mahdolliset muut sairaudet kuormittavat ainakin epäsuoraan meitä jokaista. Tästä huolimatta — tai ehkä juuri tästä syystä — unettomuus saa mediassa samankaltaisen käsittelyn kuin huono ravitsemus ja vähäinen liikunta:kyse on yksilön itsensä virheellisistä tavoista ja … Continue reading "En halua maitoa, haluan nukkua!"

Millaista nukkumisemme on 300 vuoden kuluttua vuonna 2319? Kenties nukkumista voidaan aidosti pitää hukkaan heitettynä aikana, kuten monissa eri aikakausien teksteissä on aiemmin satunnaisesti ehdotettu, sillä tiede on löytänyt lähteen, josta ammentamalla riittävän ja hyvälaatuisen unen saamisesta ei tarvitse olla huolissaan. Blogi täyttää tällä viikolla 5 vuotta. ”Tunsin lisääntyvää väsymystä, olinhan valvonut jo 64 tuntia … Continue reading "Tulevaisuuden nukkumisesta vuonna MMCCCXIX"

(Päivitetty omakohtaiset kokemukset 28.6.2017) Päänsisäinen voimakas ääniaistimus -oireyhtymästä (eng. exploding head syndrome) on julkaistu niukasti tutkimuksia edellisen kirjoitukseni jälkeen. Yhtenä selityksenä tähän on tarjottu oireyhtymän hyvänlaatuisuutta ja hyvää ennustetta.1 Kahdessa vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa oireiden alkusyytä pyrittiin selvittämään.    Feketeova ym. tarkastelevat tapausselosteen kautta, onko oireyhtymässä kyse harvinaisesta unenaikaisesta erityishäiriöstä vai pikemmin dissosiatiivisesta häiriöstä.2 Frese … Continue reading "Päänsisäinen voimakas ääniaistimus (exploding head syndrome) 2"

Kirjoitin viimeksi, ettei lyhyiden torkkujen yhteydessä esiinny uni-inertiaa, koska herääminen tapahtuu kevyen unen vaiheesta. Oma kokemus kertoo toisinaan kuitenkin päinvastaista. Hilditchin ym. katsausartikkelissa, joka ilmestyi tammikuussa, uni-inertian ja torkkujen keston välistä yhteyttä tarkastellaan tuoreen tutkimustiedon valossa. Samalla voidaan havaita yksi tieteelliseen tutkimukseen olennaisesti kuuluva elementti. Miksi uni-inertialla on merkitystä? Lyhyesti sanottuna, mikäli tavoitteena on, että … Continue reading "Uni-inertia 2"

(Päivitetty 7.11.2019) Heräätkö yöunen tai torkkujen jälkeen pirteänä vai tunnetko olosi pöpperöiseksi, ajan ja paikan tajun kadottaneeksi, ärtyneeksi, ettet ole kunnolla herännyt tai ikään kuin halolla päähän lyödyksi? Heräämisen jälkeen etenkin aistien toiminta, ajattelukyky ja tarkkaavaisuus sekä motorinen toiminta ovat tilapäisesti heikentyneet verrattuna nukahtamista edeltäneeseen tasoon. Ilmiö tunnetaan uni-inertiana, ja myös kuvauksia unenpöpperöinen tai unenhorteinen … Continue reading "Uni-inertia (sleep inertia)"

Unenhuolto, fyysinen aktiivisuus sekä vanhempien määrittämä nukkumaanmenoaika ja ruutuajan rajoitus liittyvät nuoruusikäisten varhaisempaan nukkumaanmenoon ja pidempään yöuneen.   Bartelin ym. meta-analyysi käsitti 41 tutkimusta vuosilta 2003—2014. Meta-analyysilla tarkoitetaan tutkimusta aikaisemmista samaa aihepiiriä käsittelevistä tutkimuksista. Tavoitteena on tuottaa luotettavampaa tietoa kuin yksittäiset, mahdollisesti jopa keskenään ristiriitaiset tutkimukset voivat antaa. Seuraavassa lyhyesti keskeisiä havaintoja sekä seikoista, jotka … Continue reading "Nuoruusikäisen unta suojaavia ja uhkaavia tekijöitä"

Otetaan mielivaltainen joukko perusterveitä aikuisia, sinä, minä, naapurin Kalle ja niin edelleen. He kuuntelevat yön ajan nukkuessaan kaiuttimista vaaleanpunaista kohinaa. Aamulla 75 prosenttia arvioi, että kohinalla oli unen laatua parantava vaikutus. Mistä on kyse?    Junhong Zhoun tutkimusryhmän hypoteesi koskee vaaleanpunaisen kohinan vaikutusta aivoaaltoihin.1 Koska aivoaallot ovat kompleksisia ja kaoottisia, onko mahdollista, että kohina, jolla … Continue reading "Kohinaa unen laadun parantamiseen?"

De minimis non curat eli pikkuseikat eivät minua kiinnosta, toteaa tri Sipe tyttärensä miehelle, kun hän yrittää kertoa unihäiriöstä, joka on johtanut aviokriisiin, David Foster Wallacen novellissa Unohdus. Kaunokirjallisen tarinan pääosassa voi olla unihäiriö tai jopa useita. Nyt yksi niistä on valeunettomuus.   David Foster Wallacen juuri suomeksi ilmestyneessä novellissa Unohdus1 käsitellään avioparin nukkumista ja … Continue reading "Virheitä unen arvioinnissa"

Sosiaali- ja terveysalalla työskenteli vuoden 2013 tietojen mukaan hieman alle 400 000 henkilöä, joka on noin 15 prosenttia Suomen työllisestä työvoimasta.1 Valtaosa alalla työskentelevistä tekee vuorotyötä, ja etenkin yötyö on liitetty moniin terveysriskeihin ja sairauksiin. Esittelen tutkimuksen, jonka mukaan unen lyhentyminen ja lievät univaikeudet olivat hoitoalan ammattilaisten kohdalla hyvin yleisiä. Unen määrä oli ajoittain jopa … Continue reading "Yötyö ja nukkuminen"

Keskeiset univinkit nuorille: Melatoniini eli ns. pimeähormoni tekee henkilöstä uneliaan. Valo pysäyttää melatoniinin vapautumisen. Tilan, jossa oleskelee, on siis oltava hämärä tai pimeä, jotta uneliaisuus alkaa lisääntyä. Vuorokausirytmi on tärkeä, sillä siihen sisältyy elimistön luonnollinen rytmi nukkumiselle. Arvosta säännöllistä rytmiä ja nouse ylös samaan aikaan joka aamu. Päiväunet koulun jälkeen laskevat unipainetta. Unipaineen on oltava … Continue reading "Univinkit nuorille"

Suomalainen tutkimusryhmä selvitti laaja-alaisen kivun esiintymistä samanaikaisesti unettomuuden ja masennusoireiden kanssa ja näiden yhteyttä työkyvyn heikkenemiseen.    Olen käsitellyt kivun, masennuksen ja unettomuuden keskinäistä suhdetta näissä teksteissä. Kivun, ja etenkin kroonisen kivun, yhteys unettomuuteen on havaittu merkittäväksi. Esimerkiksi Sivertsenin ym. mukaan unettomuudella ja kroonisella kivulla on synergistinen eli toisiaan kasvattava vuorovaikutus.1 Nyt käsillä olevassa tutkimuksessa … Continue reading "Työkyvyn onneton triadi"

Mikä vaikutus melulla on uneemme ja nukkumiseemme? Entä voiko meluun tottua siinä määrin, ettei se häiritse? Kaupunkirakenteen tiivistyessä nämä kysymykset tulevat eteen yhä useammalle.   Melun kannalta keskeinen nukkuvaa ihmistä koskeva huomio on, ettei kuuloaisti sulkeudu unen ajaksi, vaan vastaanotamme ja tulkitsemme ulkopuolelta tulevaa informaatiota taukoamatta. Tästä syystä erityisesti unen kevyemmissä vaiheissa riittävän voimakkaat tai … Continue reading "Perustietoa melusta ja sen vaikutuksesta uneen"

Äänisaasteen ja melun häiritsevää vaikutusta ihmiselle voidaan vähentää yksinkertaisimmillaan joko puuttumalla äänilähteeseen tai reittiin, jota pitkin äänisignaali saapuu kuuloaistimelle. Käytössä on myös elektronisia keinoja kuten vastamelu ja peittoääni. Jeffrey Ellenbogen puolestaan on pohtinut, voisiko melun vaikutusta uneen heikentää aivotoimintaa säätämällä.    Yksittäisen ääniärsykkeen tulkinta häiritseväksi on sidoksissa kontekstiin, jossa se esiintyy. Esimerkiksi hälytysajoneuvon ääni ei … Continue reading "Meluntorjunnan arkea ja tulevaisuutta unen kannalta?"

Usein unien näkeminen yhdistetään yksinomaan REM-univaiheeseen. Silti unet, unenkaltaiset kuvat tai ajatukset ovat monille tuttuja myös nukahtamisen tai heräämisen yhteydessä. Tutkimukset ovat lisäksi osoittaneet, että unia nähdään rauhallisen tai syvän unen aikana. Eri vaiheissa nähdyt unet poikkeavat toisistaan yllättävällä tavalla.    *** UNIVAIHEISTA *** Unitila jakautuu kahteen päävaiheeseen: perusuneen (NREM) ja vilkeuneen (REM). NREM-uni on … Continue reading "REM- ja NREM-unista"

Kroonisesta kivusta kärsivillä on usein myös erilaisia univaikeuksia, mutta tarkkaa lääketieteellistä syytä siihen ei tiedetä. Toisaalta unettomuuden on havaittu lisäävän sekä kliinisesti merkittävän kivun todennäköisyyttä että sen vaikeusastetta.   Sivertsenin, Lallukan ym. tuore tutkimus*, jota nyt tarkastelen, on kaksiosainen. Aluksi selvitettiin kipuherkkyyden suhdetta yöunen kestoon, nukahtamisviipeeseen, unettomuuden vaikeusasteeseen ja sen esiintymistiheyteen. Toiseksi haluttiin tietää, onko … Continue reading "Kipuherkkyys ja unettomuus"

Kofeiini on maailman laajimmin käytetty piriste ja sitä sisältävien tuotteiden valikoima on laajentunut mielestäni yllättävillekin alueille, esimerkkinä vaikkapa perunalastut. Kofeiinilla on erilaisia terveysvaikutuksia, myönteisiä ja haitallisia, mutta olen nyt kiinnostunut yksinomaan siitä, miten nuoret käyttävät kofeiinia ja mitä vaikutuksia sillä voi olla heidän nukkumisensa kannalta.   Kahvin lisäksi kofeiinia sisältävät erityisesti eräät nuorten suosiossa olevat … Continue reading "Kofeiini 2: kofeiinipitoisten tuotteiden käyttö nuoruusikäisillä ja niiden vaikutus nukkumiseen"

Unenhuolto-ohjeissa suositellaan välttämään kahvin ym. kofeiinipitoisten aineiden nauttimista ennen nukkumaanmenoa. Mihin kellonaikaan mennessä kofeiinin käyttö sitten pitäisi lopettaa ja mitä merkitystä asialla on unen kannalta?   Kofeiinin unta häiritsevä vaikutus on tiedetty kauan. Vähemmän tiedetään siitä, kuinka kauan kofeiinin unta häiritsevä vaikutus kestää.  Cristopher Drake ym. ovat tutkineet asiaa. Koehenkilöiksi valittiin 12 perustervettä aikuista, jotka … Continue reading "Kofeiini 1: kofeiinin vaikutus uneen aikuisilla"

Tunnetuimman unihäiriön eli unettomuuden lisäksi on olemassa suuri joukko muita uneen liittyviä häiriöitä. Niistä parasomnioilla tarkoitetaan unenaikaisia erityishäiriöitä, joista osa on hyvinkin tavallisia, osa taas harvinaisia. Tavallisia ovat mm. unissapuhuminen tai -kävely, painajaiset, hampaiden narskuttelu.   Harvinaisia ovat mm. unikauhuhäiriö, REM-unikäyttäytymishäiriö ja päänsisäinen voimakas ääniaistimus -oireyhtymä (eng. exploding head syndrome, suom. räjähtävän pään oireyhtymä), jota … Continue reading "Päänsisäinen voimakas ääniaistimus (Exploding Head Syndrome)"

Käsittelen tulevassa kirjoitussarjassa painajaisia perustuen Nils Sandmanin viime vuoden lopulla ilmestyneeseen väitöskirjaan.   Ennen kokeellista haastattelututkimusta, jossa Sandman selvitti painajaisten yleisyyttä ja niiden vaikutusta hyvinvointiin, hän oli asettanut työlleen tieteen- ja mielenfilosofiset kriteerit. Koen suurta mielenkiintoa kirjoittaa näistä aiheista, joten pidelkää kiinni, mielenfilosofinen matka alkaa! ∗∗∗ Aluksi muutama sana ympäröivästä maailmasta. Olen nimittäin vakuuttunut siitä, … Continue reading "Painajaiset 1: aivot luovat tarinoita"

Kirjoitin edellä objektiivisen, meistä riippumattoman todellisuuden subjektiivisesta luonteesta tietoisuudellemme. Ennen kuin käsittelen painajaisia, kirjoitussarjan pääaihetta, on tuotava esille, millaisia vaikeuksia niiden tutkimiseen liittyy. Tämän takia on kirjoitettava siitä, miltä oleminen tuntuu, ja vaatimuksista, joita tietoisena oleminen edellyttää.   Aistimusten, ajatusten ja tunteiden tavoin myös unet ovat subjektiivisia kokemuksia. Seurauksena on, että – tieteellisestä näkökulmasta katsottuna … Continue reading "Painajaiset 2: miltä oleminen tuntuu?"

Nuorten unettomuus: hoidon keinot nuorisopsykiatriassa 2 -koulutustapahtumaan osallistui lähes 170 henkilöä.   Tämänkeväinen HYKS nuorisopsykiatrian unikoulutus herätti ennakoimattoman suurta mielenkiintoa, ja paikat varattiin nopeasti. Videoyhteys mahdollisti lisäsalin käytön, mutta valitettavasti emme silti kyenneet vastaamaan kysyntään riittävästi. Julkaisen raportin koulutuksesta kahdessa osassa, tässä siis ensimmäinen. ∗∗∗ Iltapäivän ensimmäinen jakso koostui seuraavista esityksistä: Poimin muutamia kohtia kustakin … Continue reading "HYKS nuorisopsykiatrian unikoulutus 12.3.2018 (osa 1)"

Elio Lugaresi (1926–2015) on yksi unilääketieteen syntyyn vaikuttaneista avainhahmoista. Muistelmateoksessaan Uni – sikeydet ja vaikeudet hän kuvaa uuden tutkimusalan syntyä ja kehittymistä.   Elio Lugaresi, italialainen lääkäri ja neurotieteilijä, Bolognan yliopiston neurologian professori, osallistui yli 50 vuoden ajan neurologian ja unitutkimuksen kehittämiseen ja julkaisi yli 500 tieteellistä artikkelia kansainvälisissä tiedejulkaisuissa. Muistelmissaan Lugaresi ei korosta omaa … Continue reading "Unilääketieteen synty: unitutkijan muistelmat"

Asiaa vanhemmille, lapsille ja nuorille itselleen sekä heidän parissaan työskenteleville. MLL:n sivuston uniosion päivityksestä. Lopuksi vinkkejä parempaan uneen.   LeBourgeois ym. esittävät vanhempien parissa työskenteleville kasvattajille, hoitohenkilökunnalle ja lääkäreille viisi suositusta lasten ja nuorten paremman nukkumisen edistämiseksi: Asioiden laittaminen kodeissa tärkeysjärjestykseen: puhu perheille unen tärkeydestä ja kerro, millaisia vaikutuksia hyvällä unella on. Kannusta noudattamaan nukkumaanmenoa … Continue reading "5+10 suositusta lasten ja nuorten koteihin"

Uuden digitaalisen teknologian ja sosiaalisen median lukuisten sovellusten nopea kehittyminen on muuttanut arvaamattomalla tavalla käyttäjiensä elämän rytmiä. Tämä näkyy kielteisesti erityisesti lasten ja nuorten nukkumisessa ja hyvinvoinnissa. Muutosten ripeä vauhti ylittää vanhempien, kasvattajien ja ammattihenkilöstön ymmärryksen. Kädessä pidettävät älypuhelimet, tabletit ja pelikonsolit siirtyvät lasten ja nuorten mukana vuoteeseen, ja niitä myös käytetään vuoteessa olon aikana, … Continue reading "Ystävät hämärän jälkeen"

Suomenkielisiä unta ja nukkumista käsitteleviä kirjoja on itse asiassa varsin vähän, ja vielä vähemmän on laadukkaita kirjoja, jotka kestävät aikaa.   Anja Portinin Uni – aamuun on aikaa, koko maailma nukkuu ilmestyi jo vuonna 2005, mutta on toistaiseksi lajissaan ainutlaatuinen suomenkielinen tietokirja unesta ja nukkumisesta. ∗∗∗ Erinomaisia tietokirjoja unesta on ilmestynyt aivan viime vuosina – … Continue reading "Unen pieni ensyklopedia"