Podcasts about artikkeli

Dekaani Marja-Liisa Helasvuo puolustaa monikielisyyttä ja suomen kielen asemaa: äidinkieli on voimavara Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani, suomen kielen professori Marja-Liisa Helasvuo korostaa äidinkielen merkitystä valtavana voimavarana. Hän muistuttaa, että Suomessa on yhä enemmän ihmisiä, joille tärkeä äidinkieli on muu kuin suomi. Helasvuo pitää monikielisyyden rikkautta arvokkaana ja toivoo parannusta suomalaisten kieliasenteisiin. Kielen vaihtaminen englantiin osoittaa hänen mielestään, ettei hyväksy puhekumppanin horjuvaa suomen kieltä. Marja-Liisa Helasvuo teki suomen kieltä käsittelevän yleisen kielitieteen väitöskirjansa Yhdysvalloissa. Aikaa University of California Santa Barbarassa hän kuvaa tutkijanurallaan käänteentekeväksi. Helasvuo korostaa tieteen kansainvälisyyttä ja pitää englantia tutkimusten julkaisukielenä usein perusteltuna. Suomalaisten tieteentekijöiden pitää kuitenkin pystyä kertomaan tutkimuksista ja niiden tuloksista suomen kielellä, koska se lisää tieteen yhteiskunnallista vaikutusta. Puhutun kielen ja vuorovaikutuksen tutkija sai uransa alkuvaiheessa yllättävää palautetta tieteellisen artikkelinsa aiheesta. Artikkeli hyväksyttiin, vaikka tieteellisen julkaisun päätoimittaja piti miesporukan ravintolakeskustelua epäsopivana tutkimusaiheena. Kielen ja asenteiden muutos nousee esiin myös podcastin pikaosiossa. Professorin mielestä eduskunnan puhemies ei ole nyky-yhteiskuntaan sopiva termi, vaan se olisi asiallista vaihtaa puheenjohtajaan. Podcastin kirjasuosituksena Marja-Liisa Helasvuo vinkkaa toukokuussa humanistisen tiedekunnan kunniatohtoriksi promovoitavan kirjailijan Pajtim Statovcin teoksen Bolla. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Perjantaistudiossa keskustellaan kiihkeätsi kesän ajankohtaisista kulttuuri- ja mediailmiöistä sekä arvokysymyksistä. Mukana Perjantaistudion raadissa ovat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, kriitikko Leena Virtanen sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Ville Talola juontaa. Karjalaisista aktivisteista koostuvan Ruškiemustu-kollektiivin mukaan Elias Lönnrot oli kolonialisti ja sortui kulttuuriseen omimiseen kootessaan Kalevalaa. Ja me suomalaiset olemme varastaneet tämän kulttuuriperinnön omaksemme. Tästä syystä he katsoivat tarpeelliseksi kirjoittaa Elias Lönnrotin patsaaseen spraymaalilla sanan kolonialisti. Nyt selvitetään, oliko Lönnrot tosiaan kolonialisti ja karjalaisten kulttuurin varastaja. Kesällä käytiin vilkasta keskustelua Ylen journalismista ja DEI-koulutuksista. Toimittajat Sanna Ukkola ja Ivan Puopolo kritisoivat Yleä ideologisesta doktrinaatiosta ja poliittisesta korrektisuudesta, mikä herätti laajaa huomiota erityisesti X:ssä mutta mediaan aiheesta valui vain pieni osa. Keskustelussa pohditaan nyt, säilyttääkö Yle journalistisen integriteettinsä, ja minkä verran DEI-koulutukset vaikuttavat sen toimintaan. Miten raati arvioi Puopolon ja Ukkolan väitteet? Mikä on Heikki Pursiaisen mielestä isompi ongelma Ylen kaltaisessa isossa mediatalossa? Miten nuorten julkisiin kannanoittoihin pitäisi suhtautua? Nuoruudesta huomauttelu on nähty epäasiallisena kuten sukupuolen tai etnisyyden. Greta Thunbergin ja Patrick Itäniemen tapaukset osoittavat, että nuoria suojellaan kritiikiltä, mutta nuoruus ei saisi olla kritiikin kohde. Itäniemen tuloeroja puolustaviin mielipiteisiin vastataan usein opettajamaisesti. Nettikommentit ovat myrkyllisiä, ja nuoria kohdellaan samoin kuin aikuisia, mikä herättää kysymyksiä argumentoinnin tasosta. Onko meillä vaikeuksia puhua nuorelle asia-argumentein? Psykoterapeutti Katarina Meskanen ja lihavuus- ja kehotutkija tutkija Hannele Harjunen varoittavat HS:n artikkelissa otsikoltaan Kehopikamuoti (14.8) kehoihanteista, jotka voivat muuttua entistä epärealistisemmiksi, vaikeammin saavutettaviksi ja ahdistaviksi. Artikkeli käsittelee kehonkuva- ja kauneusihanteiden jatkuvaa ja nopeaa muutosta, joka muistuttaa pikamuodin kiertokulkua. Aiemmin kehopositiivisuus nosti esiin kaikenlaisten kehojen hyväksymisen, mutta nyt laihuuden ihannointi on tehnyt paluun, erityisesti sosiaalisen median ja tekoälyn vaikutuksesta. Tämä trendi korostaa ulkonäön merkitystä, mikä voi luoda paineita erityisesti nuorille ja heikentää itsetuntoa. Miksi ulkonäkö on niin kipeä asia?

Hiljaisuuden ja vaikenemisen teemat ovat tuttuja kaikille sodasta toipuville ihmisille. Historiantutkija Ville Kivimäki pohtii merkityksellistä hiljaisuutta artikkelissaan “Sodanjälkeisiä hiljaisuuksia - Kokemusten, tunteiden ja trauman historiaa”. Artikkeli on julkaistu kirjassa Lappi palaa sodasta. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukijana kuuluttaja Juha Salomaa.

Terveyttä edistävää altistumista mikrobeille voidaan pitää piilotettuna perusihmisoikeutena. Ihmisen puolustusjärjestelmä tarvitsee nykytietämyksen mukaan monimuotoisia mikrobeja kehittyäkseen normaalisti ja pysyäkseen terveenä, mutta altistuminen ei ole kaikkien väestöryhmien saavutettavissa. Podcast on ääneenluettu versio Marja Roslundin artikkelista, joka on julkaistu Politiikasta-verkkolehdessä 13.4.2023. https://politiikasta.fi/poliittiset-paatokset-ohjaavat-eri-vaestoryhmien-altistumista-hyodyllisille-tai-haitallisille-mikrobeille/ Artikkeli on toteutettu C.V. Åkerlundin säätiön tuella, se on osa Politiikasta-verkkolehden, Katulehti Roheen ja Vastapainon blogin yhteistä juttusarjaa. Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudesta lähiluontoon on julkaistu reportaasi Roheen 4. numerossa 1/2023. Kirjoittaja Marja Roslund on Luonnonvarakeskuksen tutkijatohtori, joka tutkii elinympäristön muutosten, kuten luontokadon ja haitta-aineiden, vaikutuksia ihmisen elimistön mikrobistoon ja terveyteen. Roslund työskentelee BIWE-tutkimushankkeessa. Artikkelin taustoittamisessa on auttanut vapaa toimittaja Sandra Järvenpää. Lukija ja tekninen tuottaja: Hanne Vuorela

Betty ja Barney Hill olivat väitetysti ensimmäiset ihmiset jotka joutuivat avaruusolioiden sieppaamiksi. Mitä tuona erikoisena yönä vuonna 1961 oikein tapahtui? LÖYDÄT MEIDÄT MYÖS:VLOG -KANAVA: https://youtube.com/channel/UC7ytAg4R4auJUeclb1MJLEAB-LUOKKA PODCAST:YOUTUBE: www.youtube.com/c/BLUOKKAPODCAST PODIMO: https://share.podimo.com/podcast/20adfa8e-1604-4120-be22-fb2c632b8deb?creatorId=e96e90e1-e80c-4745-9332-2b55516ce8ef&key=W8Gc2m2Jydln&source=ln&from=studio SPOTIFY: https://open.spotify.com/show/7LLzkQxgJCTHQZFwQqw7ef?si=8de63be112f14336 IG: https://www.instagram.com/bluokka_official/TIKTOK: https://vm.tiktok.com/ZM8G2tvd2/SÄHKÖPOSTI: bluokkapodcast@gmail.comDISCORD: https://discord.com/invite/jsaUV99a3g B-OSASTO: PODIMO: https://share.podimo.com/podcast/fb8cb899-803f-428d-a99b-06cb6fc943d4?creatorId=e96e90e1-e80c-4745-9332-2b55516ce8ef&key=wHjWJ0fJznln&source=ln&from=studio SPOTIFY: https://open.spotify.com/show/1c7GTZYm5KTM1iG6vpOZqi?si=06b8f6dd0ee4483a B-LUOKKA PELIT:YOUTUBE: https://www.youtube.com/c/BLUOKKAPELITTWITCH: https://www.twitch.tv/bluokka_pelitIG: https://www.instagram.com/bluokka_pelit/TIKTOK: https://vm.tiktok.com/ZM8AU9mWH/HANNA IG: www.instagram.com/hannamariakrisTIIA IG: www.instagram.com/tiialaukLÄHTEET: Shock Doc: Alien Abduction: Betty and Barney HillDr. Todd Granden YouTube-video:https://www.youtube.com/watch?v=wBte0YjIBPA&t=685s Artikkeli aiheesta: https://www.history.com/news/first-alien-abduction-account-barney-betty-hillWikipedia-artikkeli: https://en.wikipedia.org/wiki/Barney_and_Betty_Hill_incident#cite_note-48 Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Vastuullinen sijoittaja huomioi sijoituskohteissaan myös sosiaalisen vastuun teemat. ESG-asiantuntija kertoo, mitä sosiaalinen vastuu tarkoittaa ja miten näkemykset vastuullisuudesta ovat muuttumassa myös lain silmissä.Kirjoittaja: Matleena IngetLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/esg-kriteerien-s-mika-on-yritysten-sosiaalinen-vastuu Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Kaamosoireet ovat läsnä suurimman osan suomalaisista arjessa, ja joka neljäs kokee niiden haittaavan päivittäistä elämää. Kysyimme THL:n tutkimusprofessorilta, millaisia vaikutuksia kaamoksella ja kaamosoireilla on yksilön talouteen ja rahankäyttöön.Kirjoittaja: Matleena IngetLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/tarmo-on-poissa-ja-kauppalasku-kasvaa-jopa-85-suomalaisista-huomaa-pimean-vuodenajan-taloudessaan Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Sijoitussuunnitelma on ensimmäinen asia, joka jokaisen sijoittajan tulisi tehdä. Miksi? Koska se tekee sijoittamisesta tavoitteellista ja suojaa turhilta virheiltä! Listasimme neljä kysymystä, joiden avulla teet juuri sinulle sopivan suunnitelman.Kirjoittaja: Aini PalomoLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/4-kysymysta-joiden-avulla-luot-itsellesi-sopivan-sijoitussuunnitelman Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Mimmi vastaa lukijoiden kysymyksiin massista, taloudesta ja universumin kiemuroista. Mikä mietityttää? Kysy Mimmiltä meiliteitse: mimmi@mimmitsijoittaa.fi.Kirjoittaja: Jukka Oksaharju & Mimmi¨Lukija: Evita Lestinen Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tukijärjestelmään tehtyjen muutosten myötä työnteko on nykyään opiskelijalle aiempaa kannattavampaa. Selvitimme, kuinka paljon tukien ohessa kannattaa tehdä töitä ja miten inflaatio näkyy opiskelijan kukkarossa. Kirjoittaja: Salla RajalaLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/opintotuen-vuosituloraja-nousee-yli-18-000-euroon-tyonteko-on-opiskeijoille-yha-kannattavampaa Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

“Sijoittamiseen liittyy aina riski” on monelle tuttu lause. Mutta paljonko riskiä juuri sinä kestät? Kysyimme Nordean päästrategi Antti Saarelta, mitä riskinsietokyvyllä tarkoitetaan ja miten voi löytää oman riskitason kanssa linjassa olevia sijoituskohteita.Kirjoittaja: Matleena IngetLukija: Evita Lestinen Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Opintolainan korko karkaa yhä suuremmaksi, eikä lukioaikoina mainostettu “ilmainen raha” enää olekaan ilmaista. Miten opintolainaa nostaneiden käy? Joudummeko kaikki opintojen ohella töihin, vai pelastaako korkokatto?Kirjoittaja: Aino-Maija MakkulaLukija: Evita Lestinen Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Verot ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeitä, mutta ei niitä silti kannata maksaa liikaa. Tavallinen palkansaaja ja piensijoittaja voi tehdä useita erilaisia vähennyksiä. Veronmaksajain Keskusliiton lakiasiainjohtaja Kati Malinen kertoo, mitä kaikkea verotuksessa voi vähentää.Kirjoittaja: Iines JoronenLukija: Evita Lestinen Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Nordean rahastoyhtiön myyntijohtaja Miia Hukari uskoo, että panostukset vihreään siirtymään olisivat voineet ja voivat yhä lieventää energiakriisiä. Sijoittaja voi tukea vihreää siirtymää sijoittamalla yhtiöihin, jotka rakentavat vähähiilistä tulevaisuutta.Kirjoittaja: Matleena IngetLukija: Evita Lestinen Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Miten sota, jylläävä inflaatio ja nousevat korot vaikuttavat osakemarkkinoihin? Listasimme 6 seikkaa, jotka auttavat navigoimaan markkinoiden myllerryksissä.Kirjoittaja ja lukija: Aini PalomoLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/mihin-suuntaan-epvakaat-markkinat-jatkavat-ja-miten-sijoittajan-kannattaisi-toimia Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Nordea Fundsin toimitusjohtaja Tanja Eronen kertoo, miten aktiiviset ja passiiviset rahastot eroavat toisistaan toiminnaltaan, tuotoiltaan ja kuluiltaan. Kaksikon lisäksi rahastojen maailmassa on myös villi kortti: enhanced-rahastot.Kirjoittaja: Salla RajalaLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/passiivinen-aktiivinen-vai-enhanced-rahasto-ota-termit-haltuun Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Mimmi vastaa lukijoiden kysymyksiin massista, taloudesta ja universumin kiemuroista. Mikä mietityttää? Kysy Mimmiltä meiliteitse: mimmi@mimmitsijoittaa.fi.Kirjoittaja: Mimmi & Kaisa KivipeltoLukija: Evita Lestinen Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Kiinan poliittinen riski ja heikko talouskasvu huolestuttavat asiantuntijoita. Uhkana on globaalin talousverkoston pirstaloituminen.Kirjoittaja: Salla Rajala Lukija: Evita Lestinen Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Talousmaailman puhutuimmat aiheet lyhyesti. Sarjan toisessa osassa käsitellään energiakriisiä, osakesijoittajien määrän jumahtamista ja syyskuisen budjettiriihen keskeisimpiä päätöksiä. Kirjoittaja: Xia TorikkaLukija: Evita Lestinen Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Kysyimme OP Kevytyrittäjä johtaja Markus Sarjalta neuvoja sivutoimisen yrittäjyyden alkumetreille. Hän nostaa esiin erityisesti kevytyrittäjyyden etuja sekä satunnaista keikkatyötä tekeville että vakituisesti yritystä pyörittäville.Kirjoittaja: Iines JoronenLukija: Evita Lestinen Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Sosiaalisessa mediassa on puhuttu viime viikkoina pyramidihuijauksista ja verkostomarkkinoinnista. Kilpailu- ja kuluttajaviraston erityisasiantuntija kertoo, mihin epäilyjen herätessä kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Kirjoittaja: Aino-Maija MakkulaLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/verkostomarkkinoinnilla-ja-pyramidihuijauksella-on-yksi-tarkea-ero-mita-tehda-kun-toiminta-vaikuttaa-epailyttavalta Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

YEL-uudistus voisi pahimmillaan viiltää ison loven yrittäjän talouteen, lisätä epätasa-arvoa ja pakottaa pienituloisia jättämään yrittämisen. Rosanna Marila ja Tiina Nurmi kertovat, mitä ikivanhaa järjestelmää uudistaessa pitäisi ottaa huomioon.Kirjoittaja: Anu PekonenLukija: Evita Lestinen Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Kolmannen kauden avausjaksossa vastaanotolla keskustellaan ravitsemuksen perusteista. Kuinka optimoida proteiininsaanti? Mitä erilaisia rasvoja tulisi syödä? Onko hiilihydraatin lähteellä merkitystä? Kysy & saa vastauksia -osiossa käsitellään rasvaprosentin vaikutusta lihasmassan kasvattamiseen! Kaupallisessa yhteistyössä Innovaatio- ja tapahtuma talo: weareepicenter.com 45 päivän ILMAINEN kokeilujakso Nextory -äänikirjapalveluun: nextory.fi/vastaanotto Artikkeli rasvaprosentin vaikutuksesta lihasmassan kasvattamiseen:
https://www.strongerbyscience.com/p-ratios/

Sarja COVID-19-pandemian vaikutuksesta uneen, stressiin ja mielenterveyteen jatkuu. Tällä kertaa aiheena ovat painajaisunien sisällöt kolmen eri muuttujan kautta tarkasteltuna. Helmikuussa Euroopassa puhjennut sota antanee mahdollisuuden yleistää tuloksia laajemmalle.   Muuttujina lähteenä käyttämässäni Kennedyn ym. tutkimuksessa ovat COVID-19-tartuntoihin liittyvä stressi, huonontunut uni ja unessa pysymisen vaikeus. Artikkeli on julkaistu kesällä 2021. Aineisto on kerätty amerikkalaisten unista, … Continue reading "Kriisit osa 4: painajaisunien sisällöstä"

COVID-19-pandemian vaikutuksesta uneen, ahdistukseen ja masennukseen ilmestyi vuonna 2021 tutkimus, joka perustui kansainväliseen yhteistyöhön. Tutkimusta oli tekemässä parikymmentä tutkijaa eri puolilta Eurooppaa, Kanadasta ja Amerikasta, Kiinasta, Brasiliasta ja Japanista. Artikkeli on ollut luettavissa verkossa elokuusta 2021 alkaen. Verrattuna edelliseen postaukseeni tässä katsotaan COVID-19-pandemian seurauksia eri näkökulmasta.   Pandemian haittoja tarkasteltiin 18 vuotta täyttäneiden ja sitä … Continue reading "COVID-19 osa 2: unettomuus, ahdistus ja masennus"

https://twitter.com/OispaPitkoo Voiko Bitcoinista tulla rahaa? Artikkeli by @OmniFinn https://medium.com/@OmniFinn/voiko-bitcoinista-tulla-rahaa-3897d66d6fa6 Käykää seuraamassa Nikoa https://twitter.com/OmniFinn

Operaatio Helmen 40-vuotisjuhlan kunniaksi kuulemme kertomuksia kiinalaisista uskovista, jotka saivat salakuljetettuja Raamattuja. Artikkeli julkaistiin alunperin vuonna 2015, ja se julkaistaan nyt päivitettynä.  https://opendoors.fi/2021/06/09/raamattujen-salakuljetus-levisi-rannikolta-sisamaahan-operaatio-helmi-toi-kiinaan-heratyksen/ #opendoors #kiina #operaatiohelmi

Tämän viikon podcastissa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Maria Manner keskustelevat lainvalmistelun tasosta Suomessa, kun perustuslakiproffat ja hallitus ja sen oikeuskansleri Tuomas Pöysti ovat päätyneet professoriaalisesti väittelemään lainsäädännön tasosta Suomessa., ja QAnonista, sekä keskustan oppityöstä. Pitkien, epämukavien hiljaisuuksien varalle Marko kiittelee yleisöä jigikalastuksen ohjeista, Tuomas kyselee yleisöltä vinkkejä far out -opiskeluihin, ja Maria suosittelee Sirkus Finlandiaa. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062.

Ääneen luetto artikkeli, joka löytyy sivuitamme osoitteessa: www.r5.fi/blogi Lisäksi vähän spekulointia HIIT:in hyödyntämisestä ja annostelusta. Tälle artikkelille on tulossa jatkoa, jossa avaamme nopeus- ja maksimikestävyysharjoittelua ja niiden vaikutuksia.

Open Doors -järjestön kumppani Rajesh* luo toivoa Intian kristityille, joiden keskuudessa vainot ovat lisääntyneet. ”Vainot eivät ole meille uutta”, sanoo Rajesh. Totta on myös se, että maailmanlaajuisen kirkon tuki on jo kauan tuonut siunausta Intian kristityille veljille ja sisarille. Kun kristityt rukoilevat uskollisesti ja antavat lahjoja, vainotut intialaiset saavat voimaa, rohkaisua ja käytännön apua, jota he tarvitsevat päästäkseen eteenpäin. Artikkeli on julkaistu Open Doors 4/2020 -lehdessä. https://opendoors.fi/lehtiartikkelit/

Tämän viikon podcastissa Alma Onali, Onni Niemi ja Iida Sofia Hirvonen keskustelevat Washington Postin cancel-artikkelista ja Eskimo-jäätelöstä, translaista ja kansanedustaja Mäenpään syytesuojasta. Epämukavien hiljaisuuksien varalle Onni Niemi suosittelee Panu Hietanevan Koiria ja ihmisiä -podcastia (https://areena.yle.fi/audio/1-50538411), Iida Sofia Hirvonen suosittelee Funeral Parade of Roses -elokuvaa Cinema Orionissa, ja Alma Onali suosittelee Antti Holman oopperajuhlat -podcastia (https://areena.yle.fi/audio/1-50525521). Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Tietovisailu jota kukaan ei löydä: Mitä tarkoittaa suomeksi Taikahuilu-oopperasta tunnetun Yön kuningattaren aaria ”Der Hölle Rache kocht in meinem Herzen”? Vastaa Twitterissä julkisesti tunnisteella #tietovisajotakukaaneilöydä ja pingaamalla twiittiisi tili @uutisraportti. Älä paljasta mistä löysit kysymyksen. Ensimmäiselle oikein vastanneelle lähetetään legendaarinen Vahva Marko -t-paita. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062.

Intian kristittyihin kohdistuva painostus on kasvanut kiihtyvällä vauhdilla. Maailmanlaajuisen koronavirusepidemian seurauksena monet heistä näkevät nyt lisäksi nälkää. Avun vieminen perille on vaikeaa tiukkojen rajoitusten tähden, mutta uskollisten tukijoidemme ansiosta Open Doorsin yhteistyökumppanit ovat voineet viedä ruokaa ja hätäapua kärsiville sisarillemme ja veljillemme vainosta ja sairastumisen uhasta huolimatta. Artikkeli julkaistu Open Doors -lehdessä 4/2020. https://opendoors.fi/lehdet

Suomi jatkaa yhteiskunnan avaamista asteittain – ja samalla kaikki tietenkin pelkäävät että tartunnat lähtevät kasvuun. Eilen esimeriksi vantaalaisessa päiväkodissa todettiin koronatartunta, samoin kuin ainakin kahdessa helsinkiläisessä koulussa.Tavallisten uutisten lisäksi Helsingin Sanomissa on paljon fiksuja tyyppejä, jotka yrittävät kehystää ja kontekstoida mutkikkaita ja monitasoisia tapahtumakulkuja, kuten koronapandemiaa. Tavalliseh haastattelun sijaan luen teille tänään ääneen toimittaja Marko Junkkarin kirjoituksen sattuman roolista historiassa. HS Päivä on uutispäällikkö Tuomas Peltomäen (@tuomaspeltomaki) toimittama ja Helsingin Sanomien arkiaamuisin julkaisema podcast, jonka avulla pysyt paremmin kärryillä uutisista Suomessa ja maailmalla. Voit kuunnella podcastia: o HS:n sovelluksella (http://hs.fi/päivä), o Applen Podcastit-sovelluksella (https://apple.co/39bABuL), o Spotifyssä (https://spoti.fi/33BJJI4), o Suplassa (https://bit.ly/398h12J) ja useimmissa muissa podcast-soittimissa. Podcastin tilaajille HS tarjoaa kahden viikon HS Digi-näytetilauksen osoitteessa hs.fi/parempaakuunneltavaa.

Podcastin jaksossa 46 on vuorossa motivaatiomiehen monologi liittyen poikkeustilaan. Jaksossa käydään läpi kiitollisuutta ja sitä miten suhtautua ulkopuolisiin rajoitteisiin. Tsemppiä ja voimia kaikille! Linkkejä jaksosta: Artikkeli liittyen aikaan vanhempien kanssa: https://waitbutwhy.com/2015/12/the-tail-end.html Motivaatiomiehen Top podcastit ja IG tilit informaation ja inspiraatioon: Joe Rogan Experience https://www.instagram.com/joerogan/ Tim Ferriss Show https://www.instagram.com/timferriss/ Jocko Podcast https://www.instagram.com/jockowillink/ Eshter Perel https://www.instagram.com/estherperelofficial/ David Goggings https://www.instagram.com/davidgoggins/ Mark Manson https://www.instagram.com/markmanson/ Peter Attia MD https://www.instagram.com/peterattiamd/

Arki jauhaa samaa rataa ja rakkaus on kadoksissa. Onko kaikki kumppanin syytä? Olisiko ero oikea vaihtoehto? Vai kannattaisiko etsiä tunteet esiin? Artikkeli julkaistu 24.01.2019, kirjoittaja Outi Reinola, lukija Pälvi Ahoinpelto.

Arki jauhaa samaa rataa ja rakkaus on kadoksissa. Onko kaikki kumppanin syytä? Olisiko ero oikea vaihtoehto? Vai kannattaisiko etsiä tunteet esiin? Artikkeli julkaistu 24.01.2019, kirjoittaja Outi Reinola, lukija Pälvi Ahoinpelto.

Uskonnollinen ihminen voi pelätä, että hänet nähdään kritiikittömänä tai manipuloitavana. Artikkeli julkaistu 20.04.2018, kirjoittaja Topias Haikala, lukija Tuure Hurme.

25. lokakuuta 2019. Keskustellaan viikon kiinnostavimmista tietotekniikka- ja mobiiliaiheista. Äänessä Petrus Laine ja Juha Kokkonen.

Jaksossa käydään läpi globalisaation suhdetta hyvinvointivaltioon. Sorsa-säätiön vt. tutkimuspäällikkö Ari-Matti Näätänen on julkaissut artikkelin, jossa hän tarkastelee globalisaation vaikutusta julkisen sektorin menoihin, sosiaali- ja terveysmenoihin sekä tuloeroihin. Artikkeli löytyy osoitteesta: https://sorsafoundation.fi/fi/category/julkaisut/ Haastattelijana Samuli Sinisalo.

Kestävyys ajatusmallina soveltuu hyvin metsätalouteen, sillä metsien hoitoon on perinteisestikin liitetty ylisukupolvinen ajattelu. Metsänomistajan näkökulmasta olennaisin tekijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on metsän elinvoimasta huolehtiminen. Artikkeli on julkaistu Metsän henki -lehdessä 1/2019. Teksti: Tuomas FreundlichLukija: Riikka Viljakainen

- Buffyn Cordelia- Little Witch Academian Diana- Warner Bros. Studio Tour London04:33 – Hampaankolossa- Shonen Sirius oli ainoa mangalehti jonka levikki nousi- ANN: Hypnosis Mic Multimedia Project Adds 3 Manga Projects- Spy x Familyn Anya onkin nyt Ania (kuva)07:58 – Kuulijapalautetta- Little Miss P- Secretly, I’ve Been Suffering From Being Sexless- An Invitation From a Crab16:02 – Miksi manga maksaa mitä maksaa- Valkaman blogipostaus- One Piece Color Walk20:00 – Petterin opinnäytetyö- Petterin opinnäytetyö- Artikkeli opinnäytetyöstä24:26 – BL-lisenssejä- ANN: SuBLime Licenses Given, Secret XXX, Therapy Game, Liquor & Cigarettes Boys-Love Manga- Given- Teheanicastin jakso 10- Dragon Voice- Secret XXX- Therapy Game- Caste Heaven- Jealousy- Tatsuyuki Ooyamato the 4th- Liquor & Cigarettes- Coyote- ANN: Tokyopop Licenses Kaili Sorano's Parham Itan: Tales From Beyond Manga, 3 Boys-Love Manga- Tiedote: Futekiya Celebrates 'Yaoi Day' with 27 New Manga Licences- Tamekou33:43 – Ai Morinaga kuoli- ANN: Your & My Secret Manga Creator Ai Morinaga Passes Away- My Heavenly Hockey Club- Your & My Secret- Ouran High School Host Club- Maahockey37:56 – Aron morsiamet: Kaoru Mori- Aron morsiamet- Kaoru Mori- Harta- Kaoru Morin matkapäiväkirja Animeconista 2014- Mariko Kikuchi- Savon Sanomien Kaoru Mori -haastattelu- Demin Kaoru Mori -haastattelu- Japan Popin tiedote yksinoikeusväitteistä- Petterin Kaoru Mori -artikkeli Anime-lehdessä 5/2014 (kuva)- Nobuyuki Fukumoto vuoden 2010 Desuconissa44:18 – Aron morsiamet: Ajankuva ja naiset- Emma- Isoäiti kaivaa edelliset kirjontatyöt kahdeksanteen sukupolveen asti (kuva)- Satoko and Nada- Kikin lähettipalvelu- Twiitti Doraemonin seksismistä01:00:18 – Aron morsiamet: Taide- Liikkeen tuntu (kuva)- Kengo Yonekura- Cuvie01:03:51 – Aron morsiamet: Pokkarit 1-2- Pariyan esikuvakriisi (kuva)01:10:03 – Aron morsiamet: Pokkarit 4-501:14:36 – Aron morsiamet: Pokkarit 6 ja 10- Azer ottaa paidan pois (kuva)- Karluk ottaa paidan pois (kuva)01:21:01 – Aron morsiamet: Pokkari 7- Heterosexual Life Partners -hommeli (kuva)- Ystävyyttä ensisilmäyksellä (kuva)- Pokkari jota on mahdoton lukea bussissa (kuva)01:25:19 – Aron morsiamet: Pokkarit 8-901:29:23 – Aron morsiamet: Pokkarit 3 ja 11- Keinu- Hienovaraisesti kerrottu rakastuminen (kuva)01:34:20 – Aron morsiamet: Julkaisu- Jenkkijulkaisu ja suomijulkaisu vierekkäin (kuva)- Alice in Murderland- Doll- Kapiot01:38:28 – Aron morsiamet: Loppukaneetit- Bird in Wonderland- Katoamassa olevan maailman säilyttäminen (kuva)01:45:52 – Lukujonossa: Kaiju Girl Caramelise- Kaiju Girl Caramelise- Spica Aoki- Beasts of Abigaile- Monthly Comic Alive- Spirits & Cat Ears01:49:17 – Lukujonossa: Nyankees- Nyankees- Valokuvakirja kissojen palleista01:49:17 – Lukujonossa: Koisuru Harinezumi- Koisuru Harinezumi- Honey So Sweet- Seirou Opera josta puhuttiin viimeksi01:55:21 – Lopetus

Käsittelyssä Kaoru Morin Aron morsiamet, jossa käsitellään avioliittojen ja naisten roolia 1800-luvun Keski-Aasiassa. Muina puheenaiheina Antti Valkaman postaus manganjulkaisun kustannusrakenteesta, Petterin opinnäytetyö, tuoreet BL-linsenssit ja Ai Morinagan kuolema. Lukujonossa hirviötyttöromanssi Kaiju Girl Caramelise, kissajengitappelusarja Nyankees ja kouluromanssi Koisuru Harinezumi. --- - Buffyn Cordelia - Little Witch Academian Diana - Warner Bros. Studio Tour London 04:33 – HAMPAANKOLOSSA - Shonen Sirius oli ainoa mangalehti jonka levikki nousi - ANN: Hypnosis Mic Multimedia Project Adds 3 Manga Projects - Spy x Familyn Anya onkin nyt Ania (kuva) 07:58 – KUULIJAPALAUTETTA - Little Miss P - Secretly, I've Been Suffering From Being Sexless - An Invitation From a Crab 16:02 – MIKSI MANGA MAKSAA MITÄ MAKSAA - Valkaman blogipostaus - One Piece Color Walk 20:00 – PETTERIN OPINNÄYTETYÖ - Petterin opinnäytetyö - Artikkeli opinnäytetyöstä 24:26 – BL-LISENSSEJÄ - ANN: SuBLime Licenses Given, Secret XXX, Therapy Game, Liquor & Cigarettes Boys-Love Manga - Given - Teheanicastin jakso 10 - Dragon Voice - Secret XXX - Therapy Game - Caste Heaven - Jealousy - Tatsuyuki Ooyamato the 4th - Liquor & Cigarettes - Coyote - ANN: Tokyopop Licenses Kaili Sorano's Parham Itan: Tales From Beyond Manga, 3 Boys-Love Manga - Tiedote: Futekiya Celebrates 'Yaoi Day' with 27 New Manga Licences - Tamekou 33:43 – AI MORINAGA KUOLI - ANN: Your & My Secret Manga Creator Ai Morinaga Passes Away - My Heavenly Hockey Club - Your & My Secret - Ouran High School Host Club - Maahockey 37:56 – ARON MORSIAMET: KAORU MORI - Aron morsiamet - Kaoru Mori - Harta - Kaoru Morin matkapäiväkirja Animeconista 2014 - Mariko Kikuchi - Savon Sanomien Kaoru Mori -haastattelu - Demin Kaoru Mori -haastattelu - Japan Popin tiedote yksinoikeusväitteistä - Petterin Kaoru Mori -artikkeli Anime-lehdessä 5/2014 (kuva) - Nobuyuki Fukumoto vuoden 2010 Desuconissa 44:18 – ARON MORSIAMET: AJANKUVA JA NAISET - Emma - Isoäiti kaivaa edelliset kirjontatyöt kahdeksanteen sukupolveen asti (kuva) - Satoko and Nada - Kikin lähettipalvelu - Twiitti Doraemonin seksismistä 01:00:18 – ARON MORSIAMET: TAIDE - Liikkeen tuntu (kuva) - Kengo Yonekura - Cuvie 01:03:51 – ARON MORSIAMET: POKKARIT 1-2 - Pariyan esikuvakriisi (kuva) 01:10:03 – ARON MORSIAMET: POKKARIT 4-5 01:14:36 – ARON MORSIAMET: POKKARIT 6 JA 10 - Azer ottaa paidan pois (kuva) - Karluk ottaa paidan pois (kuva) 01:21:01 – ARON MORSIAMET: POKKARI 7 - Heterosexual Life Partners -hommeli (kuva) - Ystävyyttä ensisilmäyksellä (kuva) - Pokkari jota on mahdoton lukea bussissa (kuva) 01:25:19 – ARON MORSIAMET: POKKARIT 8-9 01:29:23 – ARON MORSIAMET: POKKARIT 3 JA 11 - Keinu - Hienovaraisesti kerrottu rakastuminen (kuva) 01:34:20 – ARON MORSIAMET: JULKAISU - Jenkkijulkaisu ja suomijulkaisu vierekkäin (kuva) - Alice in Murderland - Doll - Kapiot 01:38:28 – ARON MORSIAMET: LOPPUKANEETIT - Bird in Wonderland - Katoamassa olevan maailman säilyttäminen (kuva) 01:45:52 – LUKUJONOSSA: KAIJU GIRL CARAMELISE - Kaiju Girl Caramelise - Spica Aoki - Beasts of Abigaile - Monthly Comic Alive - Spirits & Cat Ears 01:49:17 – LUKUJONOSSA: NYANKEES - Nyankees - Valokuvakirja kissojen palleista 01:49:17 – LUKUJONOSSA: KOISURU HARINEZUMI - Koisuru Harinezumi - Honey So Sweet - Seirou Opera josta puhuttiin viimeksi 01:55:21 – LOPETUS

Oulun Kärpissä kiekko-oppinsa saanessa Sebastian Ahossa on samaan aikaan ruotsalaista velmuutta, ja joitain samaa kuin Saku Koivussa. Tämä podcast on pyhitetty tälle huikealle pelaajalle, joka on vasta raapaissut potenttiaalinsa rajoja. Linkit podcasteihin, joista pätkät on kerätty: 19.11.2017 julkaistu podcast: https://www.jatkoaika.com/Artikkeli/nhl-6500-podcast-sel%C3%A4nne-ja-kariya-aiheuttavat-kylmi%C3%A4-v%C3%A4reit%C3%A4-kolmen-seuran-kauppa-voitto-kaikille/196247 28.11.2017 julkaistu podcast: https://www.jatkoaika.com/Artikkeli/nhl-6500-podcast-nelj%C3%A4nnes-kaudesta-takana-oilers-ulos-pudotuspeleist%C3%A4/196483 8.1.2018 julkaistu podcast: https://www.jatkoaika.com/Artikkeli/nhl-6500-podcast-%E2%88%92-golden-knights-pelaa-pudotuspeleiss%C3%A4/197735 17.1.2018 julkaistu podcast: https://www.jatkoaika.com/Artikkeli/nhl-6500-podcast-jaromir-jagr-umpikujassa-suomalaisille-tiedossa-kes%C3%A4ll%C3%A4-uusia-koteja/197971 8.2.2018 julkaistu podcast: https://www.jatkoaika.com/Artikkeli/nhl-6500-podcast-%E2%88%92-harri-s%C3%A4teri-nousi-kuin-nousikin-nhl-maalivahdiksi/198494 31.10.2018 julkaistu podcast: https://www.jatkoaika.com/Artikkeli/NHL-6500-podcast-NHLn-pistep%C3%B6rssin-k%C3%A4rke%C3%A4-odottaa-mahtava-palkankorotus/206468

Viime lokakuussa Yhdysvalloissa alkunsa saanutta metoo-kampanjaa on verrattu ilmiönä jopa naisten äänioikeuden saavuttamiseen. Liikettä on kuitenkin kritisoitu miesten liiallisesta syyllistämisestä. “Noitavainoksi” ja “kenttäoikeudeksi” kutsuttu kampanja kolahtaa miehen kunnian päälle. Artikkeli käsitelee metoo-ilmiötä, sen haastamaa vaikenemisen kulttuuria sekä maskuliinista kunniakäsitettä Suomessa. The post Suomalainen mies #metoon häpeäpaalulla appeared first on AntroBlogi.

Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://www.patreon.com/vistbacka Videoversio: https://www.youtube.com/watch?v=GfPZfudWd2U RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss Podcastin 15. jaksossa podcastin vetäjä Henry Vistbacka keskustelee keskenään. Jakso taltioitiin 27.11.2017 Jaksossa käsiteltyjä teemoja: • Spontaanius • Podcastaus • Lajityypilliset asennot • Digitaalikommunikaatioteknologiat ja niiden kritiikki • Käyttöliittymät • Kehollisuus • Somen addiktoivuus • Kasvottoman kommunikaation epäinhimillistävä vaikutus • Lynkkaus • Merkityksellisyys • Metamodernismi • Suuri narratiivi • Atomisoituminen • Ristiriitaisuus • Kyynisyys • Kuplautuminen • Tarinallisuus • Ihmisen potentiaali • Liiallinen individualismi ja liiallinen kollektivismi • Perustulo ja automaatio • Yhdessä tekeminen ja osallistuminen • Ekologiset kriisit yhdistävänä narratiivina • Pelillistäminen • Romahdus • Kyyninen optimismi • Luottamus elämään • Heittäytyminen • Epäonnistuminen Linkkejä keskustelun tiimoilta: • Jaron Lanierin haastattelu: https://www.nytimes.com/2017/11/08/style/jaron-lanier-new-memoir.html • Jaron Lanierin kirja "Dawn of the New Everything": https://www.goodreads.com/book/show/23848323-dawn-of-the-new-everything • Imogen Heapin midipuku: https://www.youtube.com/watch?v=6btFObRRD9k • Postaus kostamisesta: https://www.facebook.com/erisgumma/posts/10155357740333772 • Artikkeli "The Making of an American Nazi": https://www.theatlantic.com/magazine/archive/2017/12/the-making-of-an-american-nazi/544119/ • Tristan Harris Sam Harrisin podcastissa: https://www.youtube.com/watch?v=jlPF9_1VIso • Tristan Harrisin projekti Time Well Spent / Center for Humane Technology: http://humanetech.com/ • Tristan Harrisin artikkeli "How Technology Hijacks People’s Minds — from a Magician and Google’s Design Ethicist": http://www.tristanharris.com/2016/05/how-technology-hijacks-peoples-minds%E2%80%8A-%E2%80%8Afrom-a-magician-and-googles-design-ethicist/ • Meaningness-hyperkirja: https://meaningness.com/ • Ihmisiä, siis eläimiä -podcastin jakso Lilja Tammisen kanssa: https://www.youtube.com/watch?v=TpanwjVAilU • Meaningness-hyperkirjan artikkeli atomisoitumisesta: https://meaningness.com/atomized-mode • Tarina kymmenestä simpanssista, jonka kuvaamaa tutkimusta ei ilmeisesti ole koskaan oikeasti tehty: https://skeptics.stackexchange.com/questions/6828/was-the-experiment-with-five-monkeys-a-ladder-a-banana-and-a-water-spray-condu • Patreon-sivu, jonka kautta tämän podcastin tekemistä voi tukea: http://patreon.com/inspiraatiokanava • Facebook-sivuni: https://facebook.com/erisgumma • Twitter-sivuni: https://twitter.com/erisgumma ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Vistbacka on sekatekijä, muusikko ja kirjoittaja. Podcastin yhteistyökumppanina toimii Helsingin Vallilassa päämajaansa pitävä, tiedettä raaka-aineenaan käyttävä taiteellinen tuotantoyhtiö Artlab. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://www.instagram.com/ihmisiis • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis • Kieku: https://www.kieku.com/channel/Ihmisi%C3%A4%2C%20siis%20el%C3%A4imi%C3%A4 • Studio podcastin takana: https://artlab.fi

Artikkeli "näyttöpäätesäteilyn" pelätyistä (ja tutkimusten mukaan perusteettomista) terveysriskeistä. Julkaistu Skeptikko-lehden numerossa 2/2017. Ajatus "äänilehdestä" syntyi Skepsiksen Facebook-ryhmässä: https://www.facebook.com/groups/skepsisry/permalink/10156582197871040/ Jos tälle löytyy kuuntelijoita niin luen mielelläni muitakin juttuja ääneen. Samalla tulee treenattua äänenkäyttöä.

Tumma ihonväri valkoihoisen enemmistön yhteiskunnassa ei vieläkään ole saumaton seikka, vaikka äänien ja ihmisten kirjo yhteiskunnassa lisääntyy. Hämmennystä herättävä ihonväriSuomessa syntynyt ja kasvanut kansanedustaja Jani Toivola on elänyt lapsuutensa ja nuoruutensa suomalais-kenialaisten juurtensa välimaastossa. Vaikka Toivolalla ei ollut varttuessaan kosketusta afrikkalaisiin juuriinsa, tumma ihonväri on herättänyt ulkopuolisten reaktion. Mikä minuun koko ajan yhdistettiin, oli minulle yhtä vierasta kuin kenelle tahansa muulle keskivertoihmiselle, mutta kuitenkin edustin sitä jollakin tavalla yhteiskunnassa, Toivola summaa.Muiden reagointi omaan ihonväriin on ajoittain luonut hämmennystä. Esikoulussa saatu kehoitus "painumaan sinne missä pippuri kasvaa" pisti pohtimaan tummaa ihoa, kotia ja kuuluvuutta.Mihin mä siellä Afrikassa meen kun mä en tunne siellä ketään?Kansanedustaja Jani ToivolaYmpäristön reaktiot muistuttivat omasta erilaisuudesta. Kokemus ainoana erinäköisenä olemisesta kantautui toiveeseen näyttelijän ammatista. Osaako teatterimaailma käsitellä minun näköisiäni ihmisiä, tai voinko esittää perinteisiä suomalaisia rooleja, Toivola muistaa miettineensä.Yhteiskunnan kuvastoYhteiskunnassa, jossa valtaosa näyttää samalta, Toivola nostaa tärkeäksi ymmärtää millaisia ihmisiä nostetaan näkyviin.Millaisia kuvia on yhteiskunnassa, kuka niistä löytää itsensä ja kuka ei. Kansanedustaja Jani Toivola Kyseessä voi olla kirjoitettua kuvaa, tai henkilöt sanomalehdistä koulukirjojen kuvitukseen, Toivola jatkaa. Hän yhdistää tämän yhteiskunnan kuvaston määrittämään osallisuuden tunnetta, joka jakaa ihmiset osallistujiin ja osallistumattomiin.Passiivisesta mielikuvasta valokeilaanKehitys yhteiskunnallisella tasolla voi junnata paikoillaan. Päättäjän kengissä Toivola on joutunut kokemaan, miltä tuntuu elää yhteiskunnassa, jossa muun muassa ulkonäkö herättää aggressiivisia tunteita.Säännöllinen, negatiivinen palaute alkaa aina kytköksellä henkilökohtaiseen: Seksuaaliseen suuntautumiseen tai ihonväriin.Kansanedustaja Jani ToivolaToivola on myös havahtunut toisen tummaihoisen julkisuuden henkilön, Mustan Barbaarin haastattelua kuunnellessaan samojen teemojen toistumiseen. Pysähdyin tajutessani, että olen vastannut ihan samoihin kysymyksiin ihonväristä ja erilaisuudesta 15 vuotta sitten.Mediassa keskustelu alkaa Toivolan mukaan usein nollasta. Oletuksesta siitä, ettei valtavirta ole ollut kosketuksissa erilaisuuden kanssa. Tämä ei käy, vaan keskustelun tulee olla kehittyneempää, jotta asiat todella edistyvät.Ihmiset ovat omilla vahvuuksillaan tulleet esiin, heillä on annettavaa ja voivat itse ratkaista kysymyksiä.Kansanedustaja Jani Toivola Nyt kun ääniä tulee esiin enemmän, näiden tyyppien pitää olla etulinjassa toimijan roolissa. Ei neuvonantajina päättäjien vieressä, eikä varsinkaan passiivisina mielikuvan myyjinä - siitä asetelmasta on päästävä kauas ja lujaa.Artikkeli  Salla Turunen salla.turunen@sverigesradio.se Toimitus Lina Puranen Maziar Farzin sisuwebb@sverigesradio.se

Ali Jahangirin mukaan suomalaisuuden kulttuurin muutos on käynnissä, alkaen nuorista. Esimerkiksi yksittäisten suomalaisten menestystarinoiden myötä suomalaisuus on erilaista 90-lukuun verrattuna. Iranista Salon kautta Turkuun 10-vuotiaana tullut koomikko Ali Jahangiri muistaa maiden vaihdoksen ajan hyvin. Maahanmuuttotilanne on ollut tunteellinen vanhemmille.Muistan kun mutsi itki ja faija sanoi "kyllä se tästä, kyllä me pärjätään".Koomikko Ali JahangiriHän oppi lapsena suomen kielen nopeasti - kielitaito oli pian äidinkielen tasoista. Kuitenkin nuorena Jahangiri viihtyi paremmin muiden maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa. Siinä sosiaalisessa viitekehyksessä sain olla oma itseni. Ei tarvinnut toistumiseen kertoa mistä on, kuka on, kauanko olen ollut Suomessa ja miksi osaan näin hyvin suomen kieltä.Komiikkaa kipupisteissäLapsuuden suuret muutokset muovasivat Jahangirista sosiaalisen kameleontin, vaikka huomionhakuisesta nuoresta kasvoikin pohtiva ja hieman vetäytyvä aikuinen. Nuorella iällä opittua kielitaitoa hän käytti myös vanhempiensa kanssakäymisen tulkkaukseen.Saatoin koulusta tullessani lähteä isän kanssa käymään psykiatrilla kuullen hänen itsemurha-ajatuksiaan, ja illalla soittaa kaverille koriksen pelaamisesta.Koomikko Ali JahangiriKosketus komiikkaan on Jahangirilla ollut aina - hän on ollut "luokan pelle". Huomionhakuisuus ja kommentointivalmius ovat saaneet opettajat toistamaan mantraa, jossa hän ei olisi kykeneväinen keskittymiseen, ja että hän häiritsee muiden työtä. Perinteistä palautetta, jota läpi elämäni olen saanut kuulla on, ettei minusta tulisi yhtikäs mitään, Jahangiri miettii.Erilaisuuden edut ja taakkaJahangirista kuitenkin tuli jotakin: hän on opiskellut taloustieteitä, keksinyt oman liikeidean ja saanut myös vuoden 2015 koomikko -tittelin. Taustansa ja ulkonäkönsä erilaisuuden hän on kääntänyt urallaan hyödykseen. Kaikki on perustunut siihen, ja vaalin erilaisuuttani.Rasistisia kommentteja koomikko kuulee harvoin, ja hän sulkee ne hyvin nopeasti pois. Tosin Jahangiri epäilee olevansa rasistisen kommentoinnin kohderyhmää:Olen melkein kaksi metriä pitkä ja painan 127 kiloa. Näytän siltä, että syön huutelijoita aamupalakseni.Koomikko Ali JahangiriErilaisuus on kuitenkin myös taakka. Nykyinen maahanmuuttokeskustelu on leimannut koomikon keveäksi tilannekommentaattoriksi. Minusta on tullut medialle jonkinlainen turvapaikkaekspertti, vaikken jaksa puhua aiheesta koko aikaa. Luulin, että voisin puhua pakolaisuudesta jonkinlaiseen henkilökohtaiseen suhteeseen nojaten, mutten voikaan.Kehitys on aina hyvästäMielestäni on hieno asia, että lapset voivat katsoa vanhempiaan ja sanoa "noi ei vaan tajuu".Koomikko Ali JahangiriMaailma menee eteenpäin, ja se on Jahangirin mielestä hyvä asia. Sukupolvien tulee aina luoda omaansa edelliseen verrattuna, ja heidän ei välttämättä tarvitse ymmärtää toisiaan.Jahangiri vitsailee, että ehkäpä hänen omien lastensa tulevaisuudessa valkoihoisuus on vähemmistönä Suomessa. Ne ihmiset, jotka tosi asiassa pelkäävät sellaista tilannetta, pelkäävät Jahangirin mukaan jotakin aivan muuta kuin ihonväriä. He pelkäävät kehitystä, ja suomalaisuuden muuttuvaa määritelmää. Kyseessä on osittain silkkaa rasismia ja rotuopin mukaista ylemmyyden tunnetta. Uskon kuitenkin, että suurin osa näistä ihmisistä hakee itse paikkaansa yhteiskunnassa, tai he kokevat itse syrjäytyneisyyden tunnetta.Artikkeli  Salla Turunen salla.turunen@sverigesradio.se Toimitus Lina Puranen Maziar Farzin sisuwebb@sverigesradio.se

Warda Ahmediin kertoo, ettei samaa keskustelua jaksa käydä sellaisen osapuolen kanssa läpi, joka ei opi edellisestä kerrasta mitään. Kasvatustieteen opiskelija, äiti, sarjakuvataiteilija, antirasistinen feministiaktivisti, eri järjestöjen hallistusten jäsen... Warda Ahmedista on moneksi.Nelivuotiaana Somaliasta Järvenpäähän tullut, nykyinen vantaalainen testaa joskus kysyjää, joka kysyy "Mistä olet kotoisin?" Usein sanon, että olen Järvenpäästä. Se ei kuitenkaan ole se, mitä ihmiset haluavat kuulla, vaan jatkavat kysyen "Mistä olet oikeasti kotoisin" tai "Mistä vanhempasi ovat kotoisin", Ahmed kertoo.Ennakkoluulot hankaloittavat elämääMun ei tarvitse korostaa erilaisuuttani, sillä muut tekevät sen puolestani.Sarjakuvataiteilija Wanda AhmedIhmisten jatkuva kysyminen syntyperästä ja muista yksityisasioista syö Ahmedin mukaan energiaa, ja hän toivoisi sen loppuvan. Ihmiset olettavat paljon toisten ulkonäöstä taustan määrittäjänä, ja se on väärin. Koen etnistä profilointia - virastoista arkisiin kanssakäymisiin. Viime vuonna aika usein joku on tullut haukkumaan tai käskemään pois. Pahimpina jaksoina pyrin välttelemään esimerkiksi ratikoita, koska tilanteesta ei pääse pois, Ahmed toteaa. Kerran pankissa epäröitiin kansalaisuuttani, vaikka virkailija oli juuri nähnyt Suomen passini.Maahanmuutto jo vanha ilmiöKun mediassa keskustellaan maahanmuuttajista, ikään kuin kuvitellaan, etteivät maahanmuuttajataustaiset ole osana yleisöä. He kuitenkin ovat ja kommentoivat keskustelua, josta usein yllätytään. Maahanmuutto ja turvapaikanhakijat eivät ole uusi ilmiö.Olen tullut Suomeen 25 vuotta sitten. Kuitenkin edelleen jollekin on shokki, että rajan yli voi tulla ja turvapaikkaa voi hakea.Sarjakuvataiteilija Wanda AhmedAhmed näkee rasismin rakenteellisena, joka kohdistuu rodullistettuihin, Suomessa asuviin ihmisiin. Tämä tulee esiin monella tavalla ennakkoluuloisuutena. Yksi esimerkki on koulussa kannustaminen. Somalityttönä minulle ei sanottu, että "sinusta voi tulla mitä vaan", ja sillä on seurauksensa, Ahmed kertoo.Suomi muuttuu - mutta mihin suuntaan?Suomi on muuttunut, mutta kysymys kuuluukin, ketkä sitä muuttavat ja mihin suuntaan. Maata on ollut muuttamassa todella vähän kaltaisiani ihmisiä. Joten se ei ehkä mene siihen suuntaan, johon minä haluaisin sen menevän, Ahmed miettii. Haluan, että suomalaisuutta määritellään uudelleen. Ongelmana nykyisin on se, että samassa sanassa yhdistyvät identiteetti, kansalaisuus ja kansallisuus. Tämä tekee määrittelystä kapean, valkoisen ja kristillisen.Artikkeli  Salla Turunen salla.turunen@sverigesradio.se Toimitus Lina Puranen Maziar Farzin sisuwebb@sverigesradio.se

Venäläis-virolais-suomalaisuuden risteyksessä Oleg Oksasen on vaikea vastata kysymykseen, mistä hän on kotoisin. En tunne itseäni suomalaiseksi tai virolaiseksi. Ehkä eniten venäläiseksi, mutten myöskään ole venäläinen.Näin puhuu 29-vuotias Oleg Oksanen, joka on muuttanut perheensä kanssa Suomeen kaksi viikkoa ennen Neuvostoliiton hajoamista. Hän kokee omistavansa pieniä kulttuureita joka maasta, ja Oksanen näkee tärkeäksi sen, että ihminen tietää mistä tulee. Sillä, että on asunut eri kulttuureissa ja nähnyt ihmisiä, on vaikutus.Minulla on Suomessa kavereita, jotka eivät ole koskaan asuneet missään muualla kuin Suomessa. Ja sen näkee kyllä.Oleg Oksanen Myös Espanjassa ja Itävallassa asuneena Oksanen kokee, että ulkomailla asuessa oppii paljon hyvää.  Oppii tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa.Kouluun sopeutumisen vaikeusOksanen on ollut viisivuotias astuessaan lastentarhaan Suomessa. Ensimmäisestä päivästä hän muistaa sen, ettei hän ymmärtänyt mitään. Kuitenkin suomen kieli tarttui hyvinkin nopeasti.Kouluajat eivät olleet kuitenkaan helppoja. Venäläisen kulttuurin ja kielen tausta aiheutti "ryssä"-kommentointia ja asetti Oksasen vaikeaan asemaan. Tappeluita tuli. Vuonna 1991 ei ollut paljoa maahanmuuttajia, eikä venäjänkielisiä. Lapsille oli ehkä opetettu, että venäjän kielen puhuminen oli huono asia, Oksanen miettii.Omat vaikeudet koulukiusaamisesta änkytykseen ovat opettaneet Oksaselle paljon. Nykyään yritän puolustaa ihmisiä, jotka ovat heikompia.Oleg OksanenVenäläisyys SuomessaKoska Oksasella on sekä virolais- että venäläistaustaa, hän osaa kommentoida näihin ryhmiin liittyviä asenteita Suomessa: Virolaiset ja suomalaiset ovat ikään kuin sisaruskansat, kun taas venäläisyyttä kohtaan on enemmän vihaa. Luulen kuitenkin tämän häviävän, Venäjän nykyisestä huonosta asemasta huolimatta.Kun Oksasen perhe muutti Suomeen, hän koki tilanteen olleen hankalampaa hänen vanhemmilleen kuin lapselle itselleen pienenä ei ymmärtänyt ihan kaikkea. Suomi on kuitenkin muuttunut, sillä eri kulttuureista on tullut maahan enemmän ihmisiä. Suomi on iso maa, jossa on vähän ihmisiä. Se tarvitsee erilaisia ihmisiä.Oleg Oksanen Tänä päivänä Suomeen muuttaville nuorilla ei ole enää niin vaikeaa kuin ennen. Maahanmuuttajia on katukuvassa enemmän.Kansallisten identiteettien välimaastossaVanhempien venäjänkielisyys ja venäjänkielisten uutisten katselu ovat osa Oksasen elämää. Kuitenkaan täysin venäläiseksi hän ei itseään miellä. Mikäli tulevaisuus tuo lapsia tullessaan, kasvatuksessa kielten ja kulttuurien välille tulee sekoitus. Puhun heille venäjää, ehkä suomeakin. Mielestäni on tärkeää, että lapset puhuvat pienestä saakka montaa kieltä, Oksanen kertoo. Haluaisin välittää heille myös traditioita: Kuinka olla herrasmies ja kunnioittaa vanhempia. Myös ruokakulttuuri on tärkeää.Artikkeli  Salla Turunen salla.turunen@sverigesradio.se Toimitus Lina Puranen Maziar Farzin sisuwebb@sverigesradio.se

Abdirahim Husu Hussein kehuu kun on kehuttavaa, kritisoi kun on kritisoitavaa, ja näkee maahanmuuttajuuden, erilaisuuden ja erilaiset identiteetit arjen asioina. Abdirahim Husu Hussein on tullut monelle suomalaiselle tutuksi Ali ja Husu -radio-ohjelmasta. Kyseessä on ensimmäinen suomenkielinen ohjelma yleisradiossa, jossa kaksi maahanmuuttajataustaista henkilöä tekee keskusteluohjelmaa suorana lähetyksenä. Ensimmäisen puolen vuoden aikana meillä oli 100 000 kuuntelijaa. Se oli siis haluttu ja toivottu, ja uskoisin ohjelman olevan sitä myös jatkossa lisääntyvän maahanmuuton myötä, Hussein kertoo.Suomalaisuuden oudoksumisesta suomalaisuuteen samaistumiseenSomaliasta sotaa pakeneen Husseinin tie kävi muutaman Afrikan valtion kautta Suomeen. Noin 15-vuotiaana tulleen Husseinin koulunkäynti oli normaalia, vaikka syrjintää joutuikin jonkin verran kokemaan. Kokemukset siitä, ettei ole tervetullut, aikaansaa samaistumisen kaikkiin muihin kuin suomalaisiin.Juontaja Abdirahim Husu HusseinAjan myötä samaistuminen suomalaisiin hiipi elämään pikkuhiljaa. Yksi samaistumisen kohde oli Suomen ensimmäinen naispuolinen pääministeri, Anneli Jäätteenmäki. Samaistuin siihen poliittiseen ajojahtiin, joka hänelle aiheutettiin. Aloin ihailla häntä, ja tähän päivään asti hän on hyvä ystäväni, toteaa Hussein. Nyt olen sen verran suomalaistunut, että pystyn samaistumaan useampaan suomalaiseen. Vaikkemme näytä samalta, meissä on samaa.Sukupolvien SuomiHussein näkee, että hänen lapsensa elävät erilaisessa Suomessa, kuin mitä hän on elänyt. Hän on kantanut taakkaa synnyinmaastaan Somaliasta ja siellä olevista ihmisistä. Hänenja lapsillaan ei ole samaa kokemusta.Lasteni ainoa arki on se, että he ovat syntyneet Suomessa, he eivät tunne muuta yhteiskuntaa kuin tämän yhteiskunnan ja tämä on heidän kotinsa.Juontaja Abdirahim Husu HusseinIsänä Hussein uskoo opiskelun tärkeyteen, ja kokee olevansa siinä suhteessa konservatiivinen lapsista ei saa tulla laiskoja tai riippuvaisia. Kielten suhteen Hussein on kokenut, että lasten tulee osata oma äidinkielensä somalia hyvin, jotta he voivat oppia hyvin muita kieliä. Kielet ovat tärkeitä: Mitä enemmän kieliä puhuu, sitä rikkaampi ihminen on.10 000. haastattelu identiteettikysymyksistäKysymykset identiteettiin ja erilaisuuteen liittyen eivät ole uusia Husseinille. Kuitenkin hän pitää keskustelujen toistamista tärkeänä niitä ihmisiä silmällä pitäen, jotka eivät halua ymmärtää miten maahanmuuttajataustaiset elävät.Henkilökohtainen suhtautuminen siihen, ettei näytä samalta kuin valtaväestö, on vaihdellut.Olin Suomeen tultuani jopa vihainen itselleni siitä, miksei jumala tehnyt minusta valkoista ihmistä, joka sopeutuisi tähän yhteiskuntaan.Juontaja Abdirahim Husu HusseinJuontaja pääsi kuitenkin tunteesta yli, mistä on kiittäminen hyväksyviä suomalaisia. Hän tuo esiin eritoten ensimmäisen suomalaisen tyttöystävänsä: Mikäli tämä kaunis olento hyväksyy minut sellaisena kun olen, miksen hyväksyisi itse itseäni? Kaverit, naisystävät ja työnantajat auttoivat paljon. Kiitos niille suomalaisille, jotka ovat olleet elämässäni 15-19-vuotiaana. Nykyään näen maailman komeimman ja itsevarmimman miehen peilistä. En lähde enää siitä, että pelkään maailmaa. Nyt lähden siitä, että olen itseni ja kysyn "maailma oletko valmis?", kertoo Hussein.Artikkeli  Salla Turunen salla.turunen@sverigesradio.se Toimitus Lina Puranen Maziar Farzin sisuwebb@sverigesradio.se

“Moi vaan, Kiitos huiman mielenkiintoisesta, paikoitellen viihdyttävästä ja kokonaisvaltaisen asiantuntevasta jaksomuotoisesta radiokuunnelmastanne! Kysymykseni liittyy venyttelyyn. Mikäli ette ole aiemmin tutustuneet tähän artikkeliin: http://saveyourself.ca/articles/stretching.php niin olen pahoillani, että asetan teidän ajankäytöllenne sen myötä kovia vaatimuksia. Artikkeli on nimittäin kohtalaisen pitkä. Jos kuitenkin löydätte aikaa muilta touhuiltanne sen läpikahlaamiseen tai olette siihen jo aikaisemmin tutustuneet, niin kuulisin kovin mielelläni ajatuksianne aiheesta. Kyseessä olevan Paul Ingrahamin artikkelinhan voisi asettaa pähkinänkuoreen toteamalla, että staattisesta venyttelystä ei ole sitä seuraavan hyvän olon tunteen lisäksi mitään hyötyä suoritusten parantamisessa, loukkaantumisriskin pienentämisessä ynnä muussa sellaisessa, johon venyttely tavallisesti yhdistetään. Voitte kaikin mokomin lähestyä aihetta haluamallanne tavalla esim. lyömällä kovia vasta-argumentteja tieteelliseltä pohjalta, rönsyilemällä filosofisesti läpytellen aiheen ympäristössä tai lakonisesti toteamalla, että näinhän asia lepää. Joka tapauksessa teitä on ilo kuunnella!” - Jarno “Oisko jotain linkkivinkkejä tms. tietopakettia liikkuvuusharjoittelun perusteista? Kuntosali- ym. juoksureeneistä innostuneena esimerkiksi kyykkyyn pääseminen on yllättäen osoittautunut aika haastavaksi. Venyttely on takavuosilta tuttua, mutta mitä nää kaikki foamrollailut ja mobbausvouhotukset ovat?!” TFW Helsinki http://www.tfwhelsinki.com/ Ray Cook ja Kelly Starrettin video https://www.youtube.com/watch?v=ARiZ_JqRldc Fuzz speech https://www.youtube.com/watch?v=_FtSP-tkSug Mobility WOD Youtubessa https://www.youtube.com/user/sanfranciscocrossfit Mobility WOD http://mobilitywod.com/ Toimivan ravintovalmennuksen perusteet 3.5. http://www.jaakkosavolahti.com/tapahtuma/toimivan-ravintovalmennuksen-perusteet-3-5-2014/ Luonnolisen liikkumisen leirit: Perusleiri 4.-6.7. Jatkoleiri 1.-3.7. 2 päivän kurssi Helsingissä 7-8.6 Linkit: http://www.helsinkipaleo.com/leiri/ http://www.jaakkosavolahti.com/2014/01/luonnollisen-liikkumisen-leirit-ja-kurssit-kesalla-2014/