Podcasts about ruutuaika

Ruutuaika on kuulemma pahasta, mutta kuinka tätä asiaa diilataan jos elanto perustuu ruudun ääressä olemiseen? Onko koodari täysin immuuni ruutuajan negatiivisille vaikutuksille? (00:00) Intro (00:54) Mitä on ruutuaika? (01:45) Oonan alustus ja ruutuaika (03:32) Eri asiat osana ruutuaikaa / Internetin kulta-aika (05:51) Ovatko eri ruudut eriarvoisia (06:47) Miikkan ja Oonan ruutuaika (09:38) Ruudunkäyttö lastenkasvatuksessa (13:03) Elämä ilman ruutua / ruutuajan tavoite (14:26) Koodarin ruutuaika (17:13) Onko pelit ajanhukkaa? (22:52) Doomscrollaus työelämässä (27:18) Podcastin tulevaisuus / tarkoitus (30:08) Loppusanat

Sosiaalisen median käyttö, ruutuaika ja keskittymiskyky ovat olleet monen mielessä kuluneiden 10 vuoden aikana. Tässä jaksossa sukellamme näiden syövereihin pohtimaan mitä plussia ja miinuksia ne tuovat tullessaan. Käymme läpi mm. mitä ovat ADHD, ADT, ADD?  Mistä johtuu, että nämä ovat yleistyneet - diagnostiikka, elinympäristö, vai jokin muu? Voiko näitä jotenkin itse aiheuttaa vai ovatko ne perimän mukana tulevia, tms? Juuri tuli ulos Jonathan Haidtin Ahdistunut sukupolvi -kirja, mitä sen löydökset meille kertovat?  Mitkä ovat vieraan ajatukset somepaastoista tai ruutuaikarajoituksista? Onko keskittymiskyky "lihas", jota voi treenata paremmaksi? Miten rakennetaan keskittymiskyvyn kannalta optimaalinen työ/opiskelupäivä?  Miksi keskittymiskyky on huono kun on masentunut / uupunut? Mitä on hermoston ylivire ja alivire ja mistä ne johtuvat? Näitä ja muita aiheen teemoja kanssani pohtii neuropsykologi ja kliininen mielenterveyspsykologi Kaisu Paulanto. Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Kaisu Paulanto - IG: https://www.instagram.com/roskajuoksijan_paivakirja/ - X: https://twitter.com/kaisupaulanto - https://psykologilehti.fi/olemmeko-altistaneet-lapsemme-hurjalle-ihmiskokeelle/ - mielenterveystalo.fi

Hyvin usein fyysiseen aktiivisuuteen ja passiivisuuteen liittyy väärinymmärryksiä, kohuotsikoita ja sitkeitä myyttejä, jotka eivät tunnu lähtevän kulumallakaan pois. Ajoin Jyväskylän yliopistolle jututtamaan liikunnan asiantuntijaa ja kävimme läpi kasan otsikoissa usein toistuvia asioita, jotka kaipaavat selvennystä.  Jaksossa käydään läpi mm. painoindeksiä, jota osa pitää huonona, osa erittäinkin käyttökelpoisena. Minkälaisia väärinymmärryksiä siihen liittyy, mihin sitä voi käyttää ja mihin ei? Jos haluaa huippu-urheilijaksi, pitääkö yhteen lajiin erikoistua jo ihan nuorena? Monilajisuus vai monipuolisuus? Saako harrastaa 2-3 lajia? Mitä mm. koululaisten kuntotesteistä / viivajuoksusta ja niiden tuloksista voidaan päätellä ja mitä ei? Onko lasten kunto nykyään huono vai vaikuttaako lasten ylipaino tulosten huonontumiseen?  Moni puhuu maksimaalisesta hapenottokyvystä mutta mitä se ihan tarkalleen ottaen on? Mikä siihen vaikuttaa? Voiko sitä kehittää? Ruutuaika - negatiivinen vai positiivinen vaikutus mielenterveyteen? Onko se haitallisempaa tytöille vai pojille? Mitä ruutuaika tekee jos niitä katsoo pienet lapset paljon?  Miten saadaan ihmiset enemmän ja useammin ylös sohvalta ja siten kansanterveys parempaan kuntoon? Näistä ja muita aiheen teemoja pureskellaan yhdessä Jyväskylän yliopiston liikuntalääketieteen lehtori ja dosentti Eero Haapalan kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Eero Haapala - Kotisivu: https://haapalalab.com/ - X: https://twitter.com/EeroHaapala - IG: https://www.instagram.com/eero_haapala - Edellinen jakso: https://open.spotify.com/episode/69xl4FcICs1o6PHS8Vc8lb?si=d1f979e0ea8f4a83

Millä tavoin lasten väkivalta on lisääntynyt kouluissa ja minkälaisia uusia piirteitä väkivalta on saanut? Miten sosiaalinen media ja pelaaminen vaikuttavat lapsiin ja onko vaikutuksissa eroja tyttöjen ja poikien välillä? Millaisia sosiaalisia suhteita pojat ja miehet muodostavat ja mitkä viiteryhmät ovat pojille ja miehille tärkeitä? Miksi kumppanin löytäminen on vaikeampaa yhä useammalle miehelle? Studiossa kouluvalmentaja Mikko Silventoinen. Jakso on kuvattu 12.9.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Kouluvalmentaja (3:08) Kouluväkivalta (13:55) Vanhempainillat (17:10) Korona-aika (20:32) Tytöt ja pojat (22:25) Poikien sosiaaliset suhteet (31:34) Ruutuaika (33:15) Pelaaminen (43:54) Yksilökeskeisyys (48:49) Kumppanin löytäminen (51:54) "Miehillä ei ole itseisarvoa" (58:46) Incelit (1:11:51) Tinder (1:27:12) "Life as an ugly man" (1:32:37) Asevelvollisuus (1:41:30) Oikeisto

Valokuvauspodcastin jaksossa 105 puhutaan sosiaalisen median kuluttamisesta, ja mennään aikakoneella aikaan jolloin Facebookista ja Instagramista ei ollut tietoakaan. (00:00) - Intro (00:26) - Ruutuaika ja Instagram (04:46) - Somen sisältö (07:47) - Riippuvuus vai nautinto (12:09) - Itsensä vertaaminen muihin (18:54) - Puhelimen iltakäyttö (22:22) - Ilmoitukset pois päältä (26:55) - Analoginen aika (34:33) - C-kasetti (36:02) - Kansanradio ja vanhojen muistelua (38:47) - Wanhan ajan vaikuttajat ja printtimedia (40:54) - Polkupyöräkuvaus (41:54) - Eri sukupolvet

Lasten nukkumisesta koronaeristyksen ajalta on toistaiseksi niukasti tutkimustietoa, ja menetelmäeroista johtuen olemassa olevat tutkimukset ovat vaikeasti vertailtavissa keskenään. Esittelen seuraavassa eräitä muutoksia lasten unessa, joiden tueksi on olemassa vähintäänkin jonkinasteista näyttöä.   COVID-19-pandemian hillitsemiseksi suunniteltiin rajoituksia, joiden toteutukset poikkesivat toisistaan maasta riippuen. Kansainvälisesti mahdollisesti kovimpana näistä oli vaatimus kotiin eristäytymisestä (confinement). Myös kouluja ja leikkikenttiä … Continue reading "COVID-19 osa 5: eristyksen vaikutus lasten uneen"

Ruutuaika lisääntyy ja jo pienet lapset katsovat animaatioita omilta pädeiltään. Miten lasten- ja nuortenkirjallisuuden käy? Millä keinoilla saadaan lapset houkuteltua astumaan kirjan luomaan maailmaan, illuusioon? Mistä Finlandia-ehdokkaiden aihevalinnat kertovat? Tämän vuoden ehdokkaat ovat: Anne-Maija Aalto: Mistä valo pääsee sisään Laura Ertimo, kuvitus Mari Ahokoivu: Aika matka! Lotta, Kasper ja luontokadon arvoitus Malin Kivelä, Martin Glaz Serup ja Linda Bondestam. Suomentaja Malin Kivelä: Om du möter en björn / Jos kohtaat karhun Pia Krutsin, kuvitus Jani Ikonen: Kaupunki Kukaties Timo Parvela, kuvitus Pasi Pitkänen: Kepler62 Terra: Kloonit Dess Terentjeva: Ihana Ehdokkaat valitsi kolmihenkinen lautakunta, johon kuuluivat tänä vuonna elokuva-alan asiantuntija, toimitusjohtaja Petri Kemppinen, kirjastoalan asiantuntija Päivi Jokitalo ja Lukukeskuksen kehittämispäällikkö Emmi Jäkkö.Voittajan valitsee kuuden ehdokkaan joukosta tietokirjailija, futuristi Perttu Pölönen. Vieraina ovat yliopistonlehtori, kasvatustieteilijä Jaana Pesonen, kirjailija Pia Krutsin ja kirjailija Sini Helminen, joka toimii kirjastonhoitajana ja kirjavinkkarina Helsingin kaupunginkirjastossa. Juontajana on Pia-Maria Lehtola. Kuva: Sivupiiri

Niina uskoo jälleen aisteihinsa! Tällä kertaa hän väittää maistavansa, onko kahvin maito laitettu kahvin alle vai päälle. Tämähän tietenkin laitetaan heti testaukseen. Ruutuaika saa Anssin muistelemaan nuoruuden pihaleikkejä ja erityisesti Turtleseja, kunnes Niina yllättää hänet haarukoidensa kanssa, miten haarukat liittyvät kookoskonvehteihin?

Tässä jaksossa jutellaan siitä onko kuinka paljon ruutuaikaa liikaa, mikä on tarpeeksi sekä muusta lasten viihteestä. Äänessä: Eemeli ja Tuomas Lähetä meille kysymyksiä Instagramissa @lahiofaijatpodcast tai osoitteeseen: lahiofaijatpodcast@gmail.com www.lahiofaijat.com

Ruutuaika lisääntyy ja jo pienet lapset katsovat animaatioita omilta pädeiltään. Miten lasten- ja nuortenkirjallisuuden käy? Millä keinoilla saadaan lapset houkuteltua astumaan kirjan luomaan maailmaan, illuusioon? Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus ansiokkaalle suomalaiselle lasten- tai nuortenkirjalle. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa ja se on jaettu vuodesta 1997. Tänä vuonna palkinto jaetaan 27 marraskuuta. Mitkä ovat trendit tänä vuonna? Kulttuuriykkösen haastateltavina ovat kirjavinkkari Pirkko Ilmanen Entresse-kirjastosta ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaiden valinnat tehneen lautakunnan puheenjohtaja, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, Hilkka Lamberg. Juontajana on Pia-Maria Lehtola. LISTA EHDOKKAISTA: Lena Frölander-Ulfin kirjoittama ja kuvittama Nelson Tiikeritassu (suom. Jaana Nikula) Tomi Kontion ja Elina Warstan Koira nimeltään Kissa tapaa kissan Maria Laakson ja Johanna Rojolan Taltuta klassikko Anniina Mikaman Huijarin oppipoika Kaija Pannulan ja Netta Lehtolan Kettujuttuja - Kolme hännäkästä tarinaa Marisha Rasi-Koskisen Auringon pimeä puoli

Päällä tai pois ei ole riittävä vastaus kysymykseen ruutuajasta, sanoo Linda Liukas kolumnissaan.

Kymmenes jakso! Ruutuaika ja some-addiktiot mietityttävät Villeä, Diili mainitaan ja Juho kertoo uusimmat kuulumiset yrittäjän arjesta. Ideointiosuudessa yhdistyvät uhkapelaaminen, Untappd ja mikromaksut.

Paikalla Hannu Majamäki, Jarno Alastalo, Juha Kiviniemi, Marcus Lundqvist Ajankohtaiset #metoo Ruutuaika vähentää nuorten tekemiä rikoksia Kirkko alkaa tekemään työtä Jodelissa.  Sosiaalisen median ammattillaistiimiltä saattaa kulua 45 päivää yhden twiitin kirjoittamiseen.  Oppilas saattaa joutua luovuttamaan selaushistoriansa ja sosiaalisen median tietonsa koululle tai tulla erotetuksi koulusta.  Nuorten syrjäytymistä seuraava reaaliaikainen sivusto avataan.  Lentomatkustaja poistettiin lennolta väkisin, koska algoritmit.  Teema Pimeä netti App Marcus: Egg Timer+ Juha: Wordbase Jarno: Stranger Things. Android / iOS

Erilaiset kasvatustavat ja 2-vuotias, joka syö erittäin huonosti. Mikä on 2-vuotiaille sopiva määrä ruutuaikaa ja pitääkö heidän ylipäätänsä antaa tuijottaa ruutuja? Näihin ja muihin kysymyksiin vastaa Väestöliiton asiantuntijat Raisa Cacciatore ja Minna Oulasmaa. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Lottoruudun jälkeen meni pitkään, että mikään ruutu innosti. Nyt Maallikkosaarnaaja Maasola suorastaan kerjää lisää ruutuaikaa keittiön ikkunan äärellä. Pitäisikö keski-ikäisten ruutuaikaa rajoittaa?

Unenhuolto, fyysinen aktiivisuus sekä vanhempien määrittämä nukkumaanmenoaika ja ruutuajan rajoitus liittyvät nuoruusikäisten varhaisempaan nukkumaanmenoon ja pidempään yöuneen.   Bartelin ym. meta-analyysi käsitti 41 tutkimusta vuosilta 2003—2014. Meta-analyysilla tarkoitetaan tutkimusta aikaisemmista samaa aihepiiriä käsittelevistä tutkimuksista. Tavoitteena on tuottaa luotettavampaa tietoa kuin yksittäiset, mahdollisesti jopa keskenään ristiriitaiset tutkimukset voivat antaa. Seuraavassa lyhyesti keskeisiä havaintoja sekä seikoista, jotka … Continue reading "Nuoruusikäisen unta suojaavia ja uhkaavia tekijöitä"

Asiaa vanhemmille, lapsille ja nuorille itselleen sekä heidän parissaan työskenteleville. MLL:n sivuston uniosion päivityksestä. Lopuksi vinkkejä parempaan uneen.   LeBourgeois ym. esittävät vanhempien parissa työskenteleville kasvattajille, hoitohenkilökunnalle ja lääkäreille viisi suositusta lasten ja nuorten paremman nukkumisen edistämiseksi: Asioiden laittaminen kodeissa tärkeysjärjestykseen: puhu perheille unen tärkeydestä ja kerro, millaisia vaikutuksia hyvällä unella on. Kannusta noudattamaan nukkumaanmenoa … Continue reading "5+10 suositusta lasten ja nuorten koteihin"

Kesäloman lähestyessä loppuaan edessä on arkirytmiin palaaminen. Aikaa sopeutumiselle tulisi varata noin viikko. Ensimmäisiä asioita ovat nukahtamiseen ja yöuneen vaikuttavien tekijöiden palauttaminen mieleen sekä heräämisajankohdan määrittäminen.   *** HERÄÄMISAJANKOHTA *** Muutos uuteen unirytmiin alkaa säännöllisen heräämisajankohdan määrittämisellä. Miksi unirytmin korjaaminen aloitetaan heräämisestä eikä nukahtamisesta? Siihen on olemassa käytännön perusteet: Ensinnäkin useimmilla töiden tai koulun alkamisajankohta … Continue reading "7 univinkkiä loman päättyessä"

Tuntuu kuin koko ajan olisi kiire, eikä silti mitään ehdi tehdä saati vietyä loppuun. Pelkästään itseä ei kannata tästä syyttää, sillä keskittymiskyvyttömyys ja sählääminen on koko yhteiskuntaa koskeva häiriötila. Univaikeudet ovat yksi osa tätä ilmiötä.   Kun arvostetut aivotutkijat tekevät kirjan keskittymiskyvyn häiriöistä, viesti on syytä ottaa tosissaan. Lääkkeeksi kiireyhteiskunnan ongelmiin ja keskittymiskyvyn katoamiseen on … Continue reading "Keskittymiskyky karkuteillä ja miten lopettaa sählääminen"

Tarkoitukseni on nostaa esille yksi mahdollinen kehityskulku, joka seuraa digitaalista vallankumousta ja mobiiliteknologian yleistymistä: nuoret ovat siirtyneet nettiin ja pysyvät siellä, ja muu maailma seuraa vastustellen muutosta.   Miten tulee käymään esimerkiksi vuorokausirytmin ja koulunkäynnin, sillä 24/7-yhteiskunnassa mikään ei ole aikaan tai paikkaan sidottua; onko itseohjautuva, vuorokausirytmitön elämä pian uusi normaali? Entä eristäytyminen ja syrjäytyminen … Continue reading "Mobiilikulttuurin vallankumous ja unen uusi normaali"

Tutkijoiden parissa ei vallitse yksimielisyyttä, miten nettiriippuvuus tulisi määritellä. Myös sellaisia puheenvuoroja kuuluu, joissa nettiriippuvuudeksi kutsuttu ilmiö kyseenalaistetaan. Tässä tekstissä pohdin, miksi mielenterveyden ongelmia, kuten masennusta, potevat nuoret käyttävät nettiä runsain mitoin. Kysymys siitä kumpi oli ensin, masennus vai ylenpalttinen netissä oleminen, saattaa olla väärin asetettu. Univaikeudet ovat osa yhtälöä.   Masennukseen olennaisesti liittyvään eristäytymiseen … Continue reading "Nuorten nettiriippuvuus ja univaikeudet"