Podcasts about suomalaisista

Kevään 2024 puoluebarometrissä selvä enemmistö suomalaisista on harvinaisen tyytymätön Orpon hallitukseen. Samassa kyselyssä kansalaiset ovat harvinaisen tyytymättömiä myös opposition edesottamuksiin. Onko kansalaisten mielestä koko politiikan kenttä pielessä? Onko Orpon hallitus historiallisen epäsuosittu, vai suhtautuvatko kansalaiset siihen keskimääräisen kriittisesti? Onko suomalaisten suhde politiikkaan kokonaisuudessaan kyynistynyt? Löytyykö puoluebarometrin tulosten perusteella Suomesta yhtään aidosti suosittua puoluetta? Onko RKP joutunut Orpon hallituksen myötä historiallisen syvään kriisiin? Onko suomalainen politiikka puoluebarometrin perusteella muutoksessa? Vieraana on puoluebarometria toteuttavan Verianin tutkimusjohtaja Sakari Nurmela. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Vain puolet suomalaisista kokee yhteiskunnan reiluksi, paljastaa uusi Tilannekuva Suomesta -katsaus. Keskustelemassa e2-tutkimuslaitoksen johtaja Karina Jutila ja tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen. Katsauksessa selvitettiin koetaanko yhteiskunta reiluksi ja minkälaisia huolen aiheita suomalaisilla on. Toimittajana on Linda Pelkonen.

1970-luvulla puhalsivat poliittiset ja vapaat tuulet. Ruotsiin tuli opiskelijoita ja elämänhaluisia nuoria. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lise Maj Holmalle Suomi ei riittänyt. Hän halusi jotain muuta.– Mulla oli kiire elää, ja Suomi tuntui tylsältä maalta. Sitten mä ajattelin, että nyt Ruotsiin. Siellä ehkä tapahtuu enemmän!Lisa Maj Holma saapui alkukesäisenä aamuna laivalla Kapellskäriin. Olalla heilui vain kangaskassi, jossa oli muutama hame. Bussi toi Tukholmaan ja hän löysi Kungsträdgårdeniin keskelle kaupunkia."Kungsträdgårdenissa oli valtavasti jännittäviä tyyppejä. Nuoria ihmisiä, jotka istuivat ympyrässä ja kuuntelivat musiikkia. Koko puiston päällä leijui usvaa... Tai sitten ne poltti jotain. Just niin, sitä se taisikin olla."Lise Maj HolmaLise Majlla ei ollut työtä eikä asuntoa, kun hän saapui Tukholmaan.– Mun ensimmäisen päivän tehtävänä olikin hankkia työ ja asunto.Tuumasta toimeen ja kuinka ollakaan, kesäpesti korukauppiaana Hötorgetilla järjestyi aamupäivän aikana, ja kun päivä päättyi, kädessä olivat avaimet asuntoon.Sosialidemokraatit rekrytoivat jäseniä työpaikoilla1970-luvulla suomalaiset opiskelijat tulivat sankoin joukoin kesätöihin ruotsalaisiin hoitolaitoksiin. Reijo Kittilä oli yksi heistä ja useana vuotena hän teki niin kesä- kuin talvilomatkin töitä Tukholmassa.– Aina olin tervetullut. Suomalaisista pidettiin kovasti, koska teimme töitä yleensä koko kesän. Ruotsalaiset nuoret halusivat pitää itsekin kesälomaa.Valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta Reijo Kittilä päätti muuttaa Ruotsiin. Tarkoitus ei toki ollut jäädä maahan pysyvästi. Vakituinen työ löytyi entisestä kesätyöpaikasta, Björnkullanin kehitysvammaisten hoitokodista."Tuntui ihmeelliseltä, että jos liittyi kunnan työntekijöiden liittoon, liittyi samalla myös sosialidemokraattiseen puolueeseen, ellei sitten erikseen siitä kieltäytynyt."Reijo KittiläReijo oli poliittisesti aktiivinen; hän liittyi täällä VPK-puolueeseen ja toimi sen suomenkielisessä osastossa. Ruotsalainen progemusiikki vei myös mennessään, ja Hoola Bandoola soi niin kotona kuin työpaikallakin.70-luvulla Ruotsiin tuli myös moni suomalainen homoseksuaali.– Täällä oli huomattavasti vapaampaa olla gay kuin Suomessa.Kommunikointia kirjelappusin vuorotöiden lomassaAnnikki ja Heikki Ruusila olivat asettuneet 1970-luvulla asumaan Södertäljeen. Perhe-elämä ruudutettiin vuorotöiden ehdoilla."Meillä oli mahdollisuus seurustella kunnolla vain viikonloppuisin. Toinen meistä oli aamuvuorossa ja toinen iltavuorossa. Aamuvuoro loppui kahdelta ja iltavuoro alkoi yhdeltä. Lapset olivat tunnin päivällä hoidossa naapurissa."Annikki RuusilaVuorotyöt toisaalta aiheuttivat myös sen, että perheen isä, Heikki Ruusila, osallistui aktiivisesti kotitöihin ja tyttärien kasvattamiseen.– Paistoin lihapullia ja siivosin niin paljon, ettei enää tarvitsisi siivota ollenkaan.Ruusilat kirjoittelivat toisilleen pieniä viestejä arjen kulusta - mitä kaupasta pitää ostaa ja mitä päivällä oli tapahtunut. Yhteistä aikaa oli niukasti, mutta viikonloppuisin käytiin suomalaistansseissa Södertäljen Finlandia -seuralla.Viikonloppukuosiin kuului myös päähän pantavaa.– Siihen aikaan käytettiin peruukkeja. Minullakin oli ruskea, mutta ei sitä joka päivä käytetty. Se oli sellainen pyhätukka, nauraa Annikki Ruusila.Lapset laitettiin suomenkieliselle luokalle Södertäljen Stålhamran kouluun. Se oli Ruusiloista itsestäänselvyys, sillä kotonakin puhuttiin suomea. Omaa ruotsin kielen taitoaan Annikki ja Heikki Ruusilat pääsivät parantaman työnantajan järjestämällä kielikurssilla."Annikki ei oppinut ruotsin kielen kurssilla muuta kuin autojen osat. Kaikki muut kurssilaiset olivat miehiä, jotka olivat töissä autotehtaalla."Heikki RuusilaSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Suomalaisista työikäisistä suurin osa on ylipainoisia. Vaikka lihavuus ei ole kaikille terveysriski, useimmiten ylipaino altistaa sairauksille. Tieto lihomisen ja laihtumisen mekanismeista lisääntyy jatkuvasti, ja kyse on paljon muustakin kuin yksilön itsekurista. Lihavuusepidemia on myös yhteiskunnallinen ongelma. Miten lihavuutta pitäisi hoitaa? Rosa Kettumäen johdolla aiheesta keskustelevat professorit Kirsi Pietiläinen ja Karri Silventoinen Helsingin yliopistosta sekä työterveyshuollon erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston vieraileva tutkija Eira Roos. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten lihavuutta pitäisi hoitaa? -tapahtumassa 18.4.2023. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/AiS4HazzzeA Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/terveempi-maailma/terveys-nyt

Keskiviikkoon mahtuu paljon puhetta suomalaisista NHL pelaajista. Tarkemmin ottaen ensimmäisen puolikkaan onnistujista, ja myös niistä joilta odotettiin enemmän ennen kauden alkua. (0:45) Kysymys Carolinan maalivahti tilanteesta (6:28) Puolenvälin suomalaiset onnistujat (39:34) Ja ne joilta odotettiin enemmän Discord: https://discord.gg/hyubjjeDAV Patreon: https://www.patreon.com/kaukosenlaidalla Instagram: https://www.instagram.com/kaukosenlaidalla/ Facebook: https://www.facebook.com/kaukosenlaidalla/

Millainen on tavallinen päivä Lontoossa ja Amsterdamissa? Ovatko rutiinit muuttuneet ulkomailla vai pidetäänkö Suomalaisista tavoista kiinni vielä vuosienkin jälkeen? Tässä jaksossa Julia ja Mirka valottavat arkeaan ulkosuomalaisina.

Miten Vain elämää -tähdet stailataan? Mikä on yllättävintä stylistin työssä? Tällä viikolla ammattistylisti Martina Martiala avaa mitä tapahtuu taustalla niin artisteja ja tv-esiintyjiä, kuin mainoksien ja lehtien kuvauksia stailattaessa. Suomalaisista eturivin artisteista Martinan stailattavina ovat olleet mm. Benjamin Peltonen, Anna Abreu, Robin, Jannika B sekä monet Vain Elämää -tähdet. Keskustelimme Martinan kanssa stylistin työnkuvasta ja työn haasteista, työilmapiirin eroista maiden välillä sekä Martinan oman uran kehittymisestä.

Kuuntelevatko päättäjät Kansanradiota? Kiitoksia avuliaille ihmisille. Suomalaisista lapsista kasvaa fiksuja ihmisiä. Vedonlyöntiä Suomen huonon menestyksen puolesta. Olemme lännen lukko. Kolmen kohdan ehdotus maanpuolustukseen. Putinin kannattaakin vähän pelätä meitä. Venäjällä olisi pitänyt olla Koiviston kaltainen johtaja. Miksi kristillisistä asioista ei puhuta? Hiljaisia rukouksia. Suurvallan johtaja tuomiolla. Kirkollisveron käyttökohteista. Digitalisaatio tuhoaa ihmisyyden. Toimittajana Laura Haikala. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64. WhatsApp-numero 044 55 154 64.

Miksi markkinoijat ujostelevat ikäihmisiä? Suomalaisista yli 42 prosenttia on yli 50-vuotiaita ja harmaapantterilauma kasvaa koko ajan. Ja tämä on sitä porukkaa, jolla on sekä aikaa että rahaa - ja mikä markkinointimielessä tärkeintä: halua molempia nautintomielessä myös käyttää. Samaan senioriosasto kokee, että heille ei markkinoida ja sekin vähä on ihan hanurista. Karelia amk:n Silver Economy -hankkeen Risto Salminen on aiheeseen perehtynyt, ja Risto kertoo Bronxcastissa, millainen joukko lopunperin on kyseessä markkinoijan näkökulmasta, miksi iän perusteella rajaaminen on käytännössä mahdotonta, miksi viesti ei resonoi (vai resonoiko se?), miten ja missä ikäihmisille kannattaa markkinoida, mikä on digin ja somen rooli kyseisessä kohderyhmässä ja niin paljon muuta! Siis piippu sytytä, mukava asento kiikkustuolissa ota ja kuulolaite täysille väännä!

Kauden viimeisessä jaksossa puhumme eksorkismista eli manauksesta. Pahoihin henkiin ei juuri enää uskota. Niitä on kuitenkin esiintynyt lähes kaikissa maailman uskonnoissa. Myös kristinuskoon on kuulunut kautta aikojen, Jeesuksen määräämänä, oppi pahojen henkien pois ajamisesta. Mitä siitä pitäisi ajatella?Pahoilla hengillä tuntuisi ensiajattelemalla olevan vaikeat ajat. Monet sairaudet ovat saaneet luonnollisen selityksen, ja esimerkiksi skitsofrenian ja epilepsian takana ei enää ajatella olevan pahojen henkien vaikutusta. Sairaat ihmiset saavat siis ansaitsemansa lääketieteellisen hoidon eikä heitä luokitella riivatuiksi.Myös kummitukset mielletään pahoiksi hengiksi eli demoneiksi. Suomalaisista enää vain 14% uskoo niihin, eli pelottelusta on tullut entistä vaikeampaa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että vaikka pahoista hengistä puhutaan, kuulijoita ei juuri ole. Mutta ovatko pahat henget todellisuudessa kadonneet maailmasta?Evankeliumien kuvaama tapaus, jossa Jeesus ajaa pahat henget sikalaumaan, on hyvin mieliinpainuva. Jeesus myös antoi opetuslapsille selvän käskyn ja vallan ajaa pois pahoja henkiä. Tämän perusteella kirkko on kautta aikojen harjoittanut eksorkismia eli pahojen henkien pois ajamista.1900-luvulla unohduksiin painunut eksorkismi sai uutta nostetta vuonna 1973 kauhuelokuva Manaajan myötä. Vaikka tositapahtumaan perustuvan elokuvan juoni oli mitä ilmeisimmin voimakkaasti väritetty, moni katolinen eksorkisti on kiittänyt sitä eksorkismin totuudenmukaisesta kuvauksesta.Vaikka eksorkismia harjoitetaan useissa kirkkokunnissa, järjestäytyneintä pahojen henkien pois ajaminen on juuri katolisessa kirkossa. Ensimmäiset viralliset ohjeet eksorkismiin tehtiin vuonna 1614 ja näitä ohjeita päivitettiin hieman vuonna 1999.Käytännössä ohjeet muodostuvat rukouksista, raamatunkohdista ja litanioista, joita käytetään eksorkismissa. Monissa rukouksissa hyvin suorasanaisesti käsketään demoneja poistumaan ihmisestä. Koko eksorkismikaavan lukemiseen kuluisi noin tunti, mutta useimmat eksorkistit käyttävät sitä vain soveltuvin osin.Tapauskuvausten ja kertomusten mukaan eksorkismi voi olla todella dramaattinen tilaisuus. Riivatuilla ihmisellä on kuvailtu olevan yliluonnollisia fyysisiä voimia ja usein he huutavat ja puhuvat tunnistamattomilla äänillä. Katolisen kirkon eksorkistit eivät lähtökohtaisesti usko, että ihminen on riivattu, vaan kaikki lääketieteelliset vaihtoehdot pitää selvittää sitä ennen. Moni eksorkisti sanoo pitävänsä vain muutamaa prosenttia tapauksista todellisina riivaustapauksina.Jaksossa kerromme, mitä eksorkistit pitävät riivauksen tunnusmerkkeinä. Ja mitä demonit oikeastaan ovat, langenneita enkeleitäkö?Voit lähettää jaksosta palautetta tai toivoa aiheita tuleviin jaksoihin Facebook-sivuillamme.

Mikä maksaa? -ohjelmassa on esittelyssä uusi suomenkielinen verkkokurssi, jolla jokainen meistä voi parantaa taloustietämystään. Millaisesta kurssista on kyse, siitä kertovat nyt kaksi kurrsin tekijöistä: projektipäällikkö Jari Järvenpää ja professori Juuso Välimäki. Toimittajana Juho-Pekka Rantala.

EU-huippukokous. EU-johtajien on määrä keskustella euroalueen taloushaasteista koronakriisin jälkimainingeissa. Suomea edustaa kokouksessa pääministeri Sanna Marin. Kokousta seuraa paikan päällä Ylen kirjeenvaihtaja Rikhard Husu, studiossa sitä analysoi Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen. Uimahallit ovat olleet kiinni, miten kävi lasten uimaopetuksen ja uimataidon? Puhelimessa on Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen. Mökkeily. Mökillä vietetään yhä enemmän aikaa, kertoo hiljan julkaistu Luonnonvarakeskuksen ja saaristoasiain neuvottelukunnan Mökkibarometri. Suomalaisista mökkeilijöinä puhuvat Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Kati Pitkänen ja Helsingin yliopiston yliopistolehtori Janne Poikolainen. Kolumni. Hallitus on tehnyt suuren virheen, kun se on päättänyt leikata tieteen rahoitusta, sanoo Kari Enqvist. Mira Stenström juontaa, lähetystoimittajana Atte Uusinoka, tuottaja Katariina Lahtonen.

Lukukeskus puolustaa kaikkien tasa-arvoista oikeutta lukemiseen ja lukutaitoon. Lukukeskus kokoaa tietoa lukemisesta ja lukutaidosta sekä toimii asiantuntijana kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Lukukeskus luo uusia toimintamalleja ja on mukana lukemista edistävissä kampanjoissa ja hankkeissa. Yksi näistä lukukeskuksen koordinoimista kampanjoista on lukuviikko, jota vietetään 5.-11.4.2021. Tätä lukutaidon valtakunnallista teemaviikkoa vietetään tänä vuonna teemalla, lukutaito on kansalaistaito. Suomalaisten lukutottumuksista ja lukemisen erilaisista haasteista sekä mahdollisuuksista, kertoi tarkemmin Lukukeskuksen viestintäpäällikkö Saara Oranen. Haastattelijana Sami Turunen.

Kulttuuriykkösen kisastudiossa puhutaan viikon ajankohtaisista ilmiöistä. Keskustelemassa kosmologi Kari Enqvist, päätoimittaja Jouni Kemppainen ja kirjailija Tiina Raevaara. Janne Palkisto juontaa.

Sinun tarinasi voima -teemahaastattelut jatkuvat! Tällä kertaa haastateltavana on huikea elämän voiman esimerkki, ex-huippunyrkkeilijä Elina Gustafsson. Elina kertoo, miten hän ammentaa nyt urheilu-uraltaan voimaa uuteen elämänvaiheeseen, ja miten hän luuli pitkän aikaa, että suorittaminen on ainoa oman arvon mittari. Puhumme myös itsensä pienentämisestä, valonsa vapauttamisesta ja herkkyyden ilmentämisestä – miten monia puolia meissä voikaan olla. Tästä haastattelusta saat iloa ja energiaa, tule kuuntelemaan! JAKSOSSA MAINITTUA Sinun tarinasi voima -kirja löytyy Suomalaisista kirjakaupoista, äänikirjapalveluista ja mm. Hidasta elämää -puodista: https://hidastaelamaa.fi/puoti/sinun-tarinasi-voima/?ref=77 Ellu Instagramissa: @ellugee – ota seurantaan!

Sinun tarinasi voima -teemahaastattelut jatkuvat! Vieraana holistinen terveysvalmentaja Susanna Tanni, jonka tunnetaan myös Playboy-äitinä ja Freetoxaajat-yhteisön perustajana. Susanna kertoo henkisestä heräämisestään ja haparoinnista omaksi itsekseen kasvamisen polulla, kehollisuudesta ja seksuaalisuudesta. Mitä suomalaiset naiset ajattelevat itsestään ja kehostaan? Mistä riittämättömyytemme kumpuaa? Mitä Susanna ajattelee Playboyssa esiintymisestä nyt? Tule kuuntelemaan pohdintaamme vanhasta ja uudesta maailmasta, omien toimintamallien tiedostamisesta ja feminiinisen energian vapautumisesta. JAKSOSSA MAINITTUA Sinun tarinasi voima -kirja löytyy äänikirjapalveluista, Suomalaisista kirjakaupoista ja Hidasta elämää -puodista: https://hidastaelamaa.fi/puoti/sinun-tarinasi-voima/?ref=77 Susanna Tannin Freetox-verkkokauppa ja -sivusto: https://freetox.fi/

Sinun tarinasi voima -teemahaastattelussa entinen ammattiurheilija ja kiekonheittäjä sekä Hyvin Rakas Ystäväni Sanna Kämäräinen. Sanna lopetti syksyllä 20 vuotta kestäneen urheilu-uransa ja kaksi viikkoa sen jälkeen menetti isänsä. Millaista on ollut surun kohtaaminen ja pitkästä elämänvaiheesta irtipäästäminen yhtä aikaa? Millaiset uskomukset ovat kannatelleet Sannaa eri elämänvaiheissa – ja mihin suunta on nyt? Tästä tuli tuhansien tunteiden haastattelu, jossa tuntuvat ja kuuluvat kaikki elämän värit. JAKSOSSA MAINITTUA Sinun tarinasi voima -kirja, löytyy äänikirjapalveluista, Suomalaisista kirjakaupoista ja Hidasta elämää -puodista: https://hidastaelamaa.fi/puoti/sinun-tarinasi-voima/?ref=77 Kasva kirjoittajaksi -etäretriitti tulossa 23.-24.1.: https://www.katrisyvarinen.fi/taikaa/kasva-kirjoittajaksi/ Miia Moisio: Lupa surra https://hidastaelamaa.fi/puoti/lupa-surra/?ref=77 Brené Brown: Call to Courage (Dokumentti Netflixissä) Sannan löytää parhaiten Instagramista: @sannakamarainen

Kansainvälisen uran tehneet sisustustoimittaja Jonna Kivilahti ja valokuvaaja Krista Keltanen ovat tutustuneet uutta Merry Christmas- kirjaansa varteen joulukoteihin. Kirjassa esitellään joulu Vanhassa Porvoossa, Naantalissa, Espoossa ja Helsingin kantakaupungissa. Miltä näyttää moderni skandinaavinen joulu? Miten joulukoristeet ovat muuttuneet? Jonna Kivilahti ja Krista Keltanen ovat ohjelman vieraina. Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.

Vieraina analyytikot Joonas Häyhä OP Ryhmästä ja Petri Kajaani Inderesiltä. Korona-ajan hyötyjiä ovat olleet esimerkiksi Tikkurila, Fiskars, Tokmanni ja Musti Group, pohjustaa Joonas Häyhä. Tulostaan parantaneen Tikkurilan osake on jäänyt selkeästi verrokeista jälkeen, mutta yhtiöllä on jo pitkään ollut vaikeuksia kasvattaa liikevaihtoaan, Häyhä kertoo. Kaupan alan sijoituskohteista hän nostaa esille Tokmannin, Musti Groupin ja Kamuxin, joista kaksi jälkimmäistä tarjoaa selkeän kasvutarinan. Suomalaisista pörssiyhtiöistä eniten korona-ajasta on hyötynyt Harvia, jatkaa Petri Kajaani. Listautuessaan vuonna 2018 Harvia miellettiin tasaisen varmaksi osinkoyhtiöksi, mutta sen jälkeen siitä on kehittynyt kasvutiikeri, Kajaani sanoo. Vaikka yhtiön kurssi on yli nelinkertaistunut pörssitaipaleen aikana, Inderes näkee Harviassa edelleen merkittävää potentiaalia. Lisäksi puheenaiheina muun muassa Stockmann, Oriola, Marimekko ja Kesko. Toimittajana Mikko Jylhä.

Vuorotyötä tekevän on huolehdittava virkeydestään epäsäännöllisen työn kuormituksessa, mutta toisinaan virkeyden vastapuoli, väsymyksen hallinta nukkumalla, jää vähemmälle huomiolle. Kofeiini, alkoholi ja päiväunet ohittavat unenhuollon.   Töihin keskellä yötä tai aamuyöllä muutamaksi tunniksi, kuten lehdenjakajat. Töihin tänään aamuvuoroon, huomenna iltavuoroon, sitten taas aamuvuoroon, yövuoroon ja niin edelleen. Vuodesta toiseen. Suomalaisista työllisistä lähes neljännes teki vuorotyötä vuonna … Continue reading "Vuorotyöläisen unen ongelmakohdat"

Kauden viimeisessä jaksossa Susan pohtii OP:n asumisen palveluista vastaavan johtajan Kaisu Christien kanssa millaisissa kodeissa suomalaiset nuoret aikuiset haluavat asua. Usein se ensimmäinen koti on pieni kerrostalo-asunto vuokralla, mutta haaveissa siintävät isommat omat neliöt. Suomalaisista 18–24-vuotiaista jopa 70 prosenttia unelmoi omasta talosta. Jakson lopussa vielä vinkit, miten omaa unelmaa kohti voisi lähteä kulkemaan.

Useimmat valokuvat kaloista ovat suoraan sanoen hieman tylyjä. Saalista esitellään kädessä tai pahimmillaan riiputetaan siiman päässä. Suomalaisista kalalajeista näkee oikeastaan aika harvoin sellaisia kuvia, että ne ovat uimassa. Veden pinnan alapuolella kuvaa vain harva, koska se vaatii erityiset välineet, mutta akvaariokuvaajia on jo hieman enemmän. Joku voisi luulla, että akvaariokuvaus on helppoa ja tylsää, mutta se ei pidä paikkaansa. Itse asiassa akvaariokuvaus on yllättävän vaikeaa. Heijastumat, taustat, akvaarion reunat, valot ja itse kalatkaan eivät välttämättä näytä hyviltä. Millä keinoilla kuvista tulee parempia? Juha Laaksosen luotsaamalla luontoretkellä oppaana on akvaariokuvauksen mestari mikkeliläinen Markku Varjo. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Suomalaisista jopa 25-30 prosentilla on jossain elämän vaiheessa atooppisen ihottuman oireita. Tämä tarkoittaa Suomessa reilusti yli miljoonaa ihmistä. Atooppisuus johtuu geeneistä, eli on periytyvää. Atooppinen iho on kroonisesti kuiva ja tyypillistä iholle on myös hilseily, punoitus, voimakas kutina ja lopulta ihon rikkoontuminen. Ihon rikkoontuminen on merkki atooppisesta ihottumasta. Atooppinen ihottuma johtuu ihon pintakerroksen rakenteesta ja elimistön oman puolustusjärjestelmän erityispiirteistä. Iho toimii normaalisti tärkeänä rajapintana ja suojamuurina ärsykkeitä vastaan ja toisaalta estää myös vedenhaihtumista pois elimistöstä. Tästä rajapinnasta käytetään nimitystä ihon läpäisyeste, toisin sanoen ihon suojabarriääri. Atoopikoilla ei tätä suojabarriääriä ole juuri laisinkaan, minkä vuoksi lukuisat ärsykkeet pääsevät tunkeutumaan iholle aiheuttaen tulehdusreaktioita. Loistava uutinen on kuitenkin se, että tätä barriääriä voidaan hoitaa ja pikkuhiljaa lisätä. Tietysti akuuteissa ja pahoissa tulehdusreaktioissa kannattaa kääntyä aina lääkärin puoleen, mutta lievissä tapauksissa ja silloin kun iho on ehjä, me kosmetologit ja ihoterapeutit osaamme auttaa. Kuuntele siis Sannan ohjeet ja vinkit, miten atooppisen ihon saa rauhoittumaan, vahvistumaan, kosteutumaan ja ennen kaikkea, miten voimme ennaltaehkäistä seuraavia ihottuma oireita. Meitä voit seurata: Spotify: https://open.spotify.com/show/0MbYFugmMYeLMcV6o58m26?si=SCsLmZCjThqONRFEel4BuA Soundcloud: https://soundcloud.com/rakastuihoosipodcast iTunes: https://itunes.apple.com/fi/podcast/rakastu-ihoosi-podcast/id1452671806?l=fi&mt=2 Facebook: www.facebook.com/rakastuihoosipodcast Instagram: https://www.instagram.com/rakastuihoosipodcast/ YouTube: www.youtube.com/channel/UCGVBYIrdhsadMRi0-rppeFQ Tai meidän kotisivuilla: https://www.rakastuihoosipodcast.com #atooppineniho, #atopia, #atooppinenihottuma, #ihotauti, #kutina, #ihosairaus, #geeniperima, #ihonpuolustusjarjestelma, #ihonsuojabarriaari, #kemiallisetarsykkeet, #fysikaalisetarsykkeet, #kuivaiho, #hilseilevaiho, #allergeenit, #virus, #bakteerit, #ihotulehdus, #rikkoontunutiho, #talvi, #hikoilu, #stressi, #atooppisenihonhoito, #laakari, #laakehoidot, #kosmetologi, #dermalogica, #ihoterapeutti, #isclinical, #barrierrepair, #sheald, #intensivemoisturebalance, #ultracalmingcleanser, #creamcleanser

Tämä NHL-löylyt-jakso on tynkä, mutta sitäkin herkullisempi. Janne ja Tuomas draftaavat unelmajoukkueensa tämän hetken suomalaisista NHL-pelaajista. Kumpi voitti?

Kamppailumaailman runsaudensarvessa riittää aiheita perattavaksi. Suomalaisista tulevana viikonloppuna tulessa ovat Robert Helenius, Jerry Kvarnström ja Elvira Karppinen. Viikon kuumin puheenaihe on kuitenkin kahden mestraruusottelun huippuilta UFC 248. Aiheet: 00:30 Suomalaiset maailmalla – Robert Helenius, Jerry Kvarnström, Elvira Karppinen, Abdul Hussein 15:20 Viikon Taistelut – UFC 248: Adesanya vs. Romero, Zhang vs. Jedrzejzcyk 59:10 Tutkan Alla – UFC 248: Madsen vs. Hubbard, Neil Magny! 1:09:40 Kamppailukansanradio – Kamppailutapahtuman markkinoinnin alkeet? IBJJF ja röyhkeän vallankäytön perusteet, Fury vs. Ruiz sketsisarjan maailmanmestaruudesta?

Euroopan parlamentti hyväksyi saksalaisen Ursula von der Leyenin komission: 461 parlamentaarikkoa äänesti puolesta, 157 äänesti vastaan, 89 äänesti tyhjää. Suomalaisista europarlamentaarikoista kokoomuksen, keskustan, demarien ja RKP:n mepit äänestivät komission puolesta, mutta vihreät äänestivät tyhjää. Sen sijaan vasemmiston Silvia Modig äänesti komissiota vastaan samoin kuin perussuomalaisten Laura Huhtasaari. Teuvo Hakkarainen myöhästyi äänestyksestä. Minkälaisen komission Euroopan parlamentti hyväksyi? Onko Ursula von der Leyenin komission asema heikko vai vahva? Kasvattaako komissio EU:n globaalia roolia, vai keskittyykö Ursula von der Leyen Euroopan sisäisten ristiriitojen ratkaisuun? Onko komission lupaama ”green deal”, vihreä sopimus, kunnianhimoton vai kunnianhimoinen? Euroopan parlamentin studiossa Strasbourgissa keskustelevat europarlamentaarikot Miapetra Kumpula-Natri (s&d), Elsi Katainen (re) ja Silvia Modig (gue/ngl). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomalaisista rock-laulajista ei voi puhua mainitsematta yhtä nimeä. Kirka oli ja on edelleen Suomen kovin vanhan liiton "shouter", eli brittiläisen koulukunnan rock-laulaja. Vuonna 2007 kuolleen Kirkan perintö ja musiikki elävät ikuisesti. Näin uskoo Kirkan kiertuemanagerina vuodet 1997-2000 toiminut Jyri Kataja-Rahko, joka myös tutustui Kirkaan henkilökohtaisesti. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg.

Aloitamme The SHIFT business festivaalissa nauhoitettujen jaksojemme sarjan kaksiosaisella Matias Mäenpään haastattelulla. Matias ja hänen yhtiökumppaninsa Anssi Kiviranta julkaisivat juuri kirjan nimeltä EXIT. joka sisältää 15 inspiroivaa tarinaa Suomalaisista yrityskaupoista. Lisäksi keskustelemme halaavista isistä sekä siitä, mikä ihme on tunteellinen raha ja miksi Matias ja Anssi päättivät kirjoittaa kirjan yrityskaupoista.

Suomalaisista työntekijöistä joka kahdeksas on yrittäjiä. Kasvuyrittäjyys on nousussa. Yrittäjyyden kuva on monipuolistunut. Ovatko mielikuvat yrittäjyydestä kuitenkaan vielä päivittyneet 2010-luvulle? Näitä mielikuvia päivittävät Backed by CFO -startupin perustaja Päivi Kangasmäki ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Podcastin vetää Bonfire.fi -bisnesmedian Elisa Kitunen. Podcast antaa vastauksen mm. näihin kysymyksiin:

Kulttuuriykkösen kisastudiossa oikeushammaslääkäri Helena Ranta, yrittäjä Anna Moilanen ja mainosguru Jussi Turhala keskustelevat huonosta huumorista, Suomen onnesta, Minna Canthista ja talvipyöräilyn keväisestä käänteestä. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta juontaa Jakke Holvas.

“Minulla on ystäviä, joiden kanssa voin olla täysin avoin, ja ystäviä, joiden seurassa en paljasta ihan kaikkea suojellakseni itseäni”, kertoo nimimerkki Mari kokemuksistaan. Ihmiset löytävät toisiaan samankaltaisuuden tai yhteisen mielenkiinnon kohteen kautta. Ystävyyteen liittyy viihtyminen ja hyvä tahto. “Tuoreimman tutkimuksen mukaan läheisen ystävyyden muodostamiseksi tarvitaan 200 tuntia aikaa. Ollaan toisen kanssa kahdestaan ja tehdään merkityksellisiä asioita yhdessä”, kertoo puheviestinnän tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa työskentelevä Ira Virtanen. Toiset ihmiset ystävystyvät helpommin kuin toiset. Nimimerkki Onnekas sai ystävän 1. luokalla koulussa. Ystävyys on jatkunut 27 vuoden ajan. “Tavatessa juttua on helppo jatkaa siitä, mihin se edellisellä kerralla jäi. On valtavan hienoa, että on ystävä, johon voi luottaa 100-prosenttisesti”, kertoo Onnekas. Suomalaisista joka viides kärsii ajoittain yksinäisyydestä. Harrastusten tai vapaaehtoistyön kautta voi löytää samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa oppia uutta ja jakaa kokemuksia. “Ihminen voi minkä ikäisenä tahansa löytää uuden ystävän”, kertoo vuorovaikutussuhteita tutkiva Ira Virtanen. Millainen vaikutus ystävyydellä on meihin? Millainen on hyvä ystävä? Miksi ystävyys joskus katkeaa? Mitä jos ei ole yhtään ystävää? Miten uusiin ihmisiin tutustumista voi helpottaa? Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Annina Aho, Timo Asikainen, Salla Matusiak ja Anniina Wallius Kuvat: Tuuli Laukkanen Yhteistyössä mukana: HelsinkiMissio, Tunne & Mieli -lehti.

Suomalaisia kiinnostaa oikeastaan vain yksi asia: mitä ruotsalaiset ajattelevat meistä? Kauden toivotuimmassa jaksossa Marleena ja Loviisa tarjoavat tähän ikuisuuskysymykseen vastauksia. Nyt uidaan TODELLA syvissä vesissä aina Suomen verisestä historiasta pilkun jälkeen baarissa lausuttuihin rakkaudentunnustuksiin.

Kirkkohistorioitsija André Swanströmin mukaan suomalaisista SS-vapaaehtoisista on annettu siloiteltu ja kaunisteleva kuva, osuus sotarikoksiin on jätetty tarkoituksellisesti vähälle huomiolle. Swanströmin kirja Hakaristin ritarit antaa SS-miehistä paljon aiempaa raadollisemman kuvan. Erityisesti herännäisyyteen kuulunut bolshevismin vastustus, IKL-tausta ja natsismi kietoutuivat rintamalla kuitenkin yhteen ja kaikki SS-miehet olivat tietoisia myös juutalaisten kansanmurhasta. Mikä kansallissosialismissa kiehtoi körttipoikia? Miten sotilaspapit saivat sovitettua kristinuskon ja natsiaatteen yhteen? Samuli Suonpää haastattelee.

Motot katkoivat puuta viime vuonna ennätysmäisellä teholla. Suomalaisista metsistä hakattiin reilusti yli 70 miljoonaa kuutiometriä puutavaraa. Metsäteollisuuden käyttöön kaadettiin viime vuonna 63 miljoonaa kuutiometriä ja metsähakkeeksi ja polttopuuksi vajaat kymmenen miljoonaa kuutiota. Luke, eli Luonnonvarakeskus, on päätynyt siihen johtopäätökseen, että kyseessä on ennätyslukema. Metsäteollisuuden tarpeisiin hakattiin siis yli 63 miljoonaa kuutiota, josta tukkipuuta oli runsaat neljäkymmentä prosenttia ja kuitupuuta vajaat 60 prosenttia. Luken tilastoista nähdään, että hakkuiden tasossa on melkoisia alueellisia vaihteluita. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki haastatteli Luken yliaktuaari Jukka Torvelaista. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Suomalaisista lapsista valtaosa saa viikko- ja kuukausirahaa keskimäärin 5 euroa viikossa. Miten opettaa lapsille rahankäyttöä tässä maksukorttien ja pikavippien maailmassa? Vieraana on varalllisuusvalmentaja Nina Nordlund.

Suomessa on ateisteja enemmän kuin koskaan. Suomalaisista 21 prosentta ei usko Jumalan olemassaoloon. Ateistinen henkisyys on yksi yllättävistä virtauksista maallistumiskehityksen keskellä. Ateistikin haluaa ylevöittää elämäänsä pyhän kokemuksella, vaikkei yliluonnolliseen uskokaan. Aiheesta keskustelemassa ovat uskontotieteen yliopistonlehtori Tiina Mahlamäki, uskontotieteen tutkija Mikko Sillfors sekä Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg. Ohjelman toimittavat Ville Talola ja Anna Patronen.

Tilinpäätöksiä perkaamassa pääanalyytikko Kim Gorschelnik FIMiltä, analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitosta ja strategi Juha Kinnunen Inderesiltä. Tuoreimpien tulosten lisäksi puheenaiheina muun muassa osinkokevät, Venäjän taloustilanne, poliittiset riskit ja osakemarkkinat Yhdysvalloissa. Legendaarinen Dow Jones Industrial Average -indeksi ylitti tammikuussa 20 000 pisteen rajan - mitä se kertoo markkinatilanteesta? Suomalaisista pienyhtiöistä tarkastelun alla ovat Bittium ja Detection Technology, joita kommentoi ohjelman lopussa Juha Kinnunen. Toimittajana Mikko Jylhä.

Suomalaisista romaneista valtaosa kuuluu eri helluntaiseurakuntiin. Tänään Romano miritsissä etsitään syitä tähän. Tätä myös käsitellään uskontotieteellisesti kiinnostavaa ilmiötä arvioi Åbo Akademin tutkija, teologian tohtori Matti Kankaanniemi Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz.

70-luvulla puhalsivat poliittiset ja vapaat tuulet. Ruotsiin tuli opiskelijoita ja elämänhaluisia nuoria. Lise Maj Holmalle Suomi ei riittänyt. Hän halusi jotain muuta. Mulla oli kiire elää, ja Suomi tuntui tylsältä maalta. Sitten mä ajattelin, että nyt Ruotsiin. Siellä ehkä tapahtuu enemmän!Lisa Maj Holma saapui alkukesäisenä aamuna laivalla Kapellskäriin. Olalla heilui vain kangaskassi, jossa oli muutama hame. Bussi toi Tukholmaan ja hän löysi Kungsträdgårdeniin keskelle kaupunkia.Kungsträdgårdenissa oli valtavasti jännittäviä tyyppejä. Nuoria ihmisiä, jotka istuivat ympyrässä ja kuuntelivat musiikkia. Koko puiston päällä leijui usvaa... Tai sitten ne poltti jotain. Just niin, sitä se taisikin olla. Lise Maj HolmaLise Majlla ei ollut työtä eikä asuntoa, kun hän saapui Tukholmaan. Mun ensimmäisen päivän tehtävänä olikin hankkia työ ja asunto.Tuumasta toimeen ja kuinka ollakaan, kesäpesti korukauppiaana Hötorgetilla järjestyi aamupäivän aikana, ja kun päivä päättyi, kädessä olivat avaimet asuntoon.Sosialidemokraatit rekrytoivat jäseniä työpaikoilla1970-luvulla suomalaiset opiskelijat tulivat sankoin joukoin kesätöihin ruotsalaisiin hoitolaitoksiin. Reijo Kittilä oli yksi heistä ja useana vuotena hän teki niin kesä- kuin talvilomatkin töitä Tukholmassa. Aina olin tervetullut. Suomalaisista pidettiin kovasti, koska teimme töitä yleensä koko kesän. Ruotsalaiset nuoret halusivat pitää itsekin kesälomaa.Valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta Reijo Kittilä päätti muuttaa Ruotsiin. Tarkoitus ei toki ollut jäädä maahan pysyvästi. Vakituinen työ löytyi entisestä kesätyöpaikasta, Björnkullanin kehitysvammaisten hoitokodista.Tuntui ihmeelliseltä, että jos liittyi kunnan työntekijöiden liittoon, liittyi samalla myös sosialidemokraattiseen puolueeseen, ellei sitten erikseen siitä kieltäytynyt. Reijo KittiläReijo oli poliittisesti aktiivinen; hän liittyi täällä VPK-puolueeseen ja toimi sen suomenkielisessä osastossa. Ruotsalainen progemusiikki vei myös mennessään, ja Hoola Bandoola soi niin kotona kuin työpaikallakin.70-luvulla Ruotsiin tuli myös moni suomalainen homoseksuaali. Täällä oli huomattavasti vapaampaa olla gay kuin Suomessa.Kommunikointia kirjelappusin vuorotöiden lomassaAnnikki ja Heikki Ruusila olivat asettuneet 1970-luvulla asumaan Södertäljeen. Perhe-elämä ruudutettiin vuorotöiden ehdoilla.Meillä oli mahdollisuus seurustella kunnolla vain viikonloppuisin. Toinen meistä oli aamuvuorossa ja toinen iltavuorossa. Aamuvuoro loppui kahdelta ja iltavuoro alkoi yhdeltä. Lapset olivat tunnin päivällä hoidossa naapurissa. Annikki RuusilaVuorotyöt toisaalta aiheuttivat myös sen, että perheen isä, Heikki Ruusila, osallistui aktiivisesti kotitöihin ja tyttärien kasvattamiseen. Paistoin lihapullia ja siivosin niin paljon, ettei enää tarvitsisi siivota ollenkaan.Ruusilat kirjoittelivat toisilleen pieniä viestejä arjen kulusta - mitä kaupasta pitää ostaa ja mitä päivällä oli tapahtunut. Yhteistä aikaa oli niukasti, mutta viikonloppuisin käytiin suomalaistansseissa Södertäljen Finlandia -seuralla. Viikonloppukuosiin kuului myös päähän pantavaa. Siihen aikaan käytettiin peruukkeja. Minullakin oli ruskea, mutta ei sitä joka päivä käytetty. Se oli sellainen pyhätukka, nauraa Annikki Ruusila.Lapset laitettiin suomenkieliselle luokalle Södertäljen Stålhamran kouluun. Se oli Ruusiloista itsestäänselvyys, sillä kotonakin puhuttiin suomea. Omaa ruotsin kielen taitoaan Annikki ja Heikki Ruusilat pääsivät parantaman työnantajan järjestämällä kielikurssilla.Annikki ei oppinut ruotsin kielen kurssilla muuta kuin autojen osat. Kaikki muut kurssilaiset olivat miehiä, jotka olivat töissä autotehtaalla. Heikki RuusilaSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

70-luvulla puhalsivat poliittiset ja vapaat tuulet. Ruotsiin tuli opiskelijoita ja elämänhaluisia nuoria. Lise Maj Holmalle Suomi ei riittänyt. Hän halusi jotain muuta. Mulla oli kiire elää, ja Suomi tuntui tylsältä maalta. Sitten mä ajattelin, että nyt Ruotsiin. Siellä ehkä tapahtuu enemmän!Lisa Maj Holma saapui alkukesäisenä aamuna laivalla Kapellskäriin. Olalla heilui vain kangaskassi, jossa oli muutama hame. Bussi toi Tukholmaan ja hän löysi Kungsträdgårdeniin keskelle kaupunkia.Kungsträdgårdenissa oli valtavasti jännittäviä tyyppejä. Nuoria ihmisiä, jotka istuivat ympyrässä ja kuuntelivat musiikkia. Koko puiston päällä leijui usvaa... Tai sitten ne poltti jotain. Just niin, sitä se taisikin olla. Lise Maj HolmaLise Majlla ei ollut työtä eikä asuntoa, kun hän saapui Tukholmaan. Mun ensimmäisen päivän tehtävänä olikin hankkia työ ja asunto.Tuumasta toimeen ja kuinka ollakaan, kesäpesti korukauppiaana Hötorgetilla järjestyi aamupäivän aikana, ja kun päivä päättyi, kädessä olivat avaimet asuntoon.Sosialidemokraatit rekrytoivat jäseniä työpaikoilla1970-luvulla suomalaiset opiskelijat tulivat sankoin joukoin kesätöihin ruotsalaisiin hoitolaitoksiin. Reijo Kittilä oli yksi heistä ja useana vuotena hän teki niin kesä- kuin talvilomatkin töitä Tukholmassa. Aina olin tervetullut. Suomalaisista pidettiin kovasti, koska teimme töitä yleensä koko kesän. Ruotsalaiset nuoret halusivat pitää itsekin kesälomaa.Valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta Reijo Kittilä päätti muuttaa Ruotsiin. Tarkoitus ei toki ollut jäädä maahan pysyvästi. Vakituinen työ löytyi entisestä kesätyöpaikasta, Björnkullanin kehitysvammaisten hoitokodista.Tuntui ihmeelliseltä, että jos liittyi kunnan työntekijöiden liittoon, liittyi samalla myös sosialidemokraattiseen puolueeseen, ellei sitten erikseen siitä kieltäytynyt. Reijo KittiläReijo oli poliittisesti aktiivinen; hän liittyi täällä VPK-puolueeseen ja toimi sen suomenkielisessä osastossa. Ruotsalainen progemusiikki vei myös mennessään, ja Hoola Bandoola soi niin kotona kuin työpaikallakin.70-luvulla Ruotsiin tuli myös moni suomalainen homoseksuaali. Täällä oli huomattavasti vapaampaa olla gay kuin Suomessa.Kommunikointia kirjelappusin vuorotöiden lomassaAnnikki ja Heikki Ruusila olivat asettuneet 1970-luvulla asumaan Södertäljeen. Perhe-elämä ruudutettiin vuorotöiden ehdoilla.Meillä oli mahdollisuus seurustella kunnolla vain viikonloppuisin. Toinen meistä oli aamuvuorossa ja toinen iltavuorossa. Aamuvuoro loppui kahdelta ja iltavuoro alkoi yhdeltä. Lapset olivat tunnin päivällä hoidossa naapurissa. Annikki RuusilaVuorotyöt toisaalta aiheuttivat myös sen, että perheen isä, Heikki Ruusila, osallistui aktiivisesti kotitöihin ja tyttärien kasvattamiseen. Paistoin lihapullia ja siivosin niin paljon, ettei enää tarvitsisi siivota ollenkaan.Ruusilat kirjoittelivat toisilleen pieniä viestejä arjen kulusta - mitä kaupasta pitää ostaa ja mitä päivällä oli tapahtunut. Yhteistä aikaa oli niukasti, mutta viikonloppuisin käytiin suomalaistansseissa Södertäljen Finlandia -seuralla. Viikonloppukuosiin kuului myös päähän pantavaa. Siihen aikaan käytettiin peruukkeja. Minullakin oli ruskea, mutta ei sitä joka päivä käytetty. Se oli sellainen pyhätukka, nauraa Annikki Ruusila.Lapset laitettiin suomenkieliselle luokalle Södertäljen Stålhamran kouluun. Se oli Ruusiloista itsestäänselvyys, sillä kotonakin puhuttiin suomea. Omaa ruotsin kielen taitoaan Annikki ja Heikki Ruusilat pääsivät parantaman työnantajan järjestämällä kielikurssilla.Annikki ei oppinut ruotsin kielen kurssilla muuta kuin autojen osat. Kaikki muut kurssilaiset olivat miehiä, jotka olivat töissä autotehtaalla. Heikki RuusilaSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

Mark syntyi 1964 Yhdysvalloissa, pohjois-carolinelaisessa sotilastukikohdassa. "Veljeni syntyi nunnasairaalassa ja hänestä tuli hetero, mulle, sotilasalueella syntyneelle, kävi toisin", nauraa Mark. Ajattelin, että jos minua pyydetään juontamaan kuninkaalliset häät, niin en koskaan enää ole kateellinen kenellekään. Pyydettiin, enkä sen jälkeen ole ollut kenellekään kateellinen.Mark Levengood on tv-viihteen alalla tehnyt lähes kaiken, mistä alan ihminen voi unelmoida: juontanut prinsessahäät ja euroviisut, ja hän on vetänyt omia ohjelmia niin Ruotsissa kuin Suomessakin. Soilin seurassa Mark kertoo avoimesti jo yli 30 kestäneestä suhteestaan Jonas Gardellin kanssa, suvustaan, urastaan ja haaveistaan, siitä mistä hän tulee onnelliseksi ja myös miksi hän ei ole erityisen ihastunut Äänekoskeen. Soilin seurassa tutustut joka viikko uuteen haastateltavaan, joka kertoo elämänsä käännekohdista ja päämääristä.Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Olen selkä! Parin vuoden tauon jälkeen katsotaan jos podcast lähtisi taas rullaamaan. Jakso sisältää yleisen diipadaapan lisäksi asiaa mm. Suomalaisista komiikkapodcasteista Paskoista uutisista eli mikään ei ole muuttunut Elämäntavoista ja komiikasta Lisää keikoista osoitteessa fb.com/standupkoomikko Kesto 12:26

Väitös: lapsuudessa sairastettu ilmatiehyiden virustulehdus lisää astmariskiä vielä aikuisiällä. Miten kansa kärsii kivusta - miten kipua tulisi hoitaa? Mitä tapahtuu jos tundrien ikirouta sulaa? Parempi päivä: Voi lisää sydäninfarktin riskiä?