Podcasts about vanhemmuus

Miltä näyttää elämä, jota haluat elää? Mikä on keskeistä ja tärkeää sinulle? Näkyykö se tavoitteissasi ja jatkuvassa tekemisessäsi? Tässä sisällössä käymme läpi omien prioriteettien tunnistamista ja oman näköisen elämän suunnittelemista Ilonan suosiman metodin kautta. Ilona lähestyy elämän pitkän ajan tavoitteita 10 eri osa-alueen kautta. Luennolla Ilona avaa metodia ja millaisia kysymyksiä voit itsellesi asettaa näitä eri elämän osa-alueita tutkiessasi ja visioidessasi. Elämän eri 10 osa-alueet1. Terveys ja fyysinen kunto2. Mieli - ajatukset, tunteet ja älyllinen elämä3. Sosiaaliset suhteet - ystävyyssuhteet ja verkostot4. Rakkauselämä5. Vanhemmuus (vanhemmuutta voi toteuttaa myös vaikkei olisi omia lapsia)6. Henkinen ja hengellinen elämä7. Työ ja osaaminen 8. Talous 9. Kokemukset - mitä kokemuksia haluat kokea?10. Elämänlaat ja elintaso Ja lopuksi kaikki edelliset 10 summaava: Oman elämän tehtävän hahmottaminen.Tämä sisältö on tehyt yhdessä Ira Langen kanssa vuosien 2020-2024 aikana olleelle suljetulle yhteisöllemme. Olen laillistettu psykologi, johtaoryhminen valmentamiseen erikoistunut yritysvalmentaja sekä OK5 Oy:n perustajajäsen ja toimitusjohtaja. Intohimonani on auttaa tiimejä ja johtajia tekemään työnsä hyvin. Tällä kanavallani jaan sisältöä itsetuntemukseen, ihmisenä kasvuun, muutokseen, työssä onnistumiseen, huippusuoriutumiseen, hyvään elämään ja mieleen liittyvistä teemoista. Minusta löydät lisää seuraavista osoitteesta:OK5: https://www.ok5.fi/Linkedin: www.linkedin.com/in/ilonarauhalaInstagram: https://www.instagram.com/ilonarauhala/Facebook: https://www.facebook.com/ilonarauhalapsykologi/Henkilökohtaiset verkkosivuni: https://www.ilonarauhala.fi/

Tässä H. Asselmoilasen kolmannessa keski-ikäspesiaalissa keskitymme puhumaan keski-ikäisten vanhemmuudesta ja lapsettomuudesta eri näkökulmista. Asiantuntijoina organisaatiopsykologit Juho Toivola ja Matti Jaakkola. Jakson tarjoaa henkilöarvioinnin erikoisyritys Asselmointi.

Rakkaus ja huolenpito ovat tärkeä osa vanhemmuutta, mutta mitä tapahtuu, jos hyvä tarkoitus muuttuu liialliseksi varjeluksi? Ylisuojeleva vanhemmuus voi kaventaa lapsen mahdollisuuksia oppia ratkaisemaan ongelmia, säätelemään omia tunteitaan ja kestämään pettymyksiä. Pitkällä aikavälillä se voi hidastaa aikuistumista ja vaikeuttaa omien päätösten tekemistä.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Saraste Mielen klinikan nuorisopsykiatri, lääketieteen tohtori Kirsi Auro. Nina ja Kirsi keskustelevat ylisuojelevasta vanhemmuudesta.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä on ylisuojeleva tai “helikopteri”-vanhemmuus? - Mikä saa vanhemman olemaan liian suojeleva? - Miten liika suojelu voi vaikuttaa lapsen itsenäistymiseen ja kehitykseen? - Mistä vanhempi voi tunnistaa olevansa liian suojeleva?— Kaupallinen yhteistyö, Ammattiliitto Pro ja vakuutusyhtiö Turva: 8 myyttiä työuupumuksesta -podcast —Lisätietoja:Kirsi Auro LinkedIn:ssa ja Instagramissa.Kirsi Auron blogikirjoitus: Ylisuojeleva vanhemmuus – voiko siitä olla haittaa lapselle?Saraste Mielen klinikan verkkosivut: sarasteklinikka.fi-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyAutan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä.Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille?

Jaksossa keskitytään vanhemmuuden ihaniin puoliin ja fiilistellään lapsiperhe-elämää yhdessä Ernest Lawsonin kanssa.

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Mitä itsesäätely tarkoittaa ja miksi se on yksi elämän tärkeimmistä taidoista?Studiossa psykologian emeritaprofessori Lea Pulkkinen. Jakso on kuvattu 3.6.2025.⌚ AIKALEIMAT (0:00) Yksilökeskeisyys(5:25) Kulttuuri(9:01) Kollektivismi(12:10) Individualismi(21:44) Tiedon hyödyntäminen(25:49) Itsesäätely(29:40) Toiminnanohjaus(42:02) Seurantatutkimukset(44:14) Itsesäätely ja älykkyys(56:27) Päiväkodit(58:45) Vanhemmuus(1:02:29) Kasvatus(1:07:46) Identiteetti(1:14:38) Yhteiskunnan rakenteet(1:24:34) Itsesäätelyn kehittäminen(1:31:04) Asumistuki

Kirjailija Kaj Korkea-aho kertoo Eevan kirjaklubissa siitä, miten Finlandia-ehdokkaana ollut Äitiä etsimässä -romaani syntyi. Omaelämäkerrallinen teos näyttää miesparin mutkikkaan tien isiksi. Klubissa hän puhuu myös suhteesta vanhempiin ja siitä mikä kirjan teemoista oli vaikein. Lisäksi hän antaa erinomaisen vastauksen kysymykseen siitä, mitä on oppinut rakkaudesta. 

Kauden kaksiosainen päätösjakso huipentuu keskusteluun hengellisestä lapseudesta ja vanhemmuudesta, kun Emilia ja Sanna jakavat omista matkoistaan hengelliseen lapseuteen. Tämä jakso vastaa kysymyksiin muun muassa siitä, mitä hengellien lapseus on (ja ei ole), mitä esteitä suhteen syntymisen tiellä voi olla ja minkälaista siunausta ja hedelmää hengellinen lapseus kantaa. Tervetuloa mukaan löytämään avaimia hengellisen vanhemmuuden ja lapseuden intentionaaliseen rakentamiseen!Voit seuraa meitä somessa:The Send Finlandhttps://www.instagram.com/thesendfinland?igsh=cjFxYXF1dWNza2JjSanna Stolberghttps://www.instagram.com/sanna.alexandra?igsh=YWFqNHY2eWRudGRsEmilia Kauppinenhttps://www.instagram.com/oikeestiemiliaSamu Ainesmaahttps://www.instagram.com/hello_samu

Muutkin kuin naiset voivat olla raskaana. Miltä tuntuu kun ei näe ympärillään yhtään kaltaistaan esimerkkiä tai esikuvaa? Eikä edes usko, että perheen perustaminen voisi olla itselle mahdollista? Muunsukupuolinen Veera kertoo raskaudestaan ja vanhemmuudestaan sekä lapsettomuushoidoista ja kokemastaan synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Veera kertoo myös mitä tuntemuksia raskauden aikana muuttuva keho on aiheuttanut. Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan!

Tässä jaksossa Saara ja Tata keskustelevat yhteisön tärkeydestä osana äitiyttä. Yhteisöllisyys on äärettömän tärkeä osa tervettä äitiyttä ja lapsiperheen arkea. Mutta kuinka rakentaa ympärille voimaannuttava yhteisö ja miltä se tarkalleen näyttää? 

Liian usein äitiys ja vanhemmuus johtaa pelkkään selviytymiseen arjessa. Jotain parempaa on kuitenkin tarjolla! Tässä jaksossa Saara ja Tata keskustelevat voimallisesta arjesta, joka eletään Pyhän Hengen armosta.

Äitiyttä käsittelevän sarjan ensimmäisessä jaksossa Saara ja Tata käsittelevät kulttuurimme suhtautumista äitiyteen:Äitiys on siunaus, ei kirous!www.northwind.church

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

Traumat koskettavat monia meistä. Vanhemmuus tai sen pohtiminen voi virittää ajatukset siihen, millaista hoivaa on saanut lapsena. Se voi nostaa pintaan myös omia traumakokemuksia ja pelkoa ja huolta siitä, miten itse kykenee toimimaan vanhempana erilaisissa tilanteissa. Vanhemman traumahistoriasta ja sen vaikutuksesta vanhemmuuteen psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on Traumaterapiakeskuksen johtaja, psykologian tohtori ja psykoterapeutti Sanna Isosävi. Trauman taustalla voi olla tapahtuma tai tapahtumien sarja, joka ylittää ihmisen sieto- ja käsittelykyvyn. Traumatisoituminen voi näyttäytyä eri tavoin vanhemmuudessa. Vanhemmuus voi tarjota myös korjaavia kokemuksia. Turvallinen kumppani on tärkeä voimavara.Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä tarkoitetaan psyykkisellä traumalla? - Millaisia huolia tai pelkoja trauman kokeneella vanhemmalla tai vanhemmaksi ensimmäistä kertaa tulevalla voi olla? - Miten vanhemman traumatisoituminen voi näkyä vanhemmuudessa? - Miten vanhempi voi pitää huolta itsestään? - Miten mahdollinen toinen vanhempi voi olla tukena? - Mistä vanhemmat voivat saada apua? – Kaupallinen yhteistyö, Ammattiliitto Pro ja vakuutusyhtiö Turva: Kuuntele 8 myyttiä työuupumuksesta -podcast –LISÄTIETOJA:Vanhemmille:Traumaterapiakeskuksen opas lapsuuden kaltoinkohtelusta toipuville vanhemmille: Apua vanhemmuuteen.Perinataalimielenterveys ry: Tukea perheille.Mielenterveystalon omahoito-ohjelma: Omien traumakokemusten vaikutus vanhemmuuteen.Ensi- ja turvakotien liitto: Lapsuuden kokemuksilla on väliä -esite.Ensi- ja turvakotien liitto.Äidit irti masennuksesta ry. Ammattilaisille: Vakautta vanhemmuuteen: Ensitietoa ja keinoja lapsuuden kaltoinkohtelusta toipuville vanhemmille -ryhmämuotoisen hoitomallin opas löytyy Mielenterveystalon ammattilaisten osiosta (kirjautuneille): https://www.mielenterveystalo.fi/fi/ammattilaisille Ensi- ja turvakotien liitto: Vaativan vauvatyön käsikirja. Perinataalimielenterveys ry:n ammattilaisten osio: https://www.perinataalimielenterveys.fi/ammattilaisille/Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia ry.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Miten älylaitteet vaikuttavat lasten kehitykseen ja kasvuun? Tuleeko vanhempana tukea vai rajoittaa lasten älylaitteiden käyttöä? Mihin yhteiskunnallisiin ongelmiin ihmisten ylikuormitus johtaa ja tulisiko älylaitteiden toimintaa tai käyttöä rajoittaa regulaation avulla? Studiossa startup-yrittäjä ja lääkäri Ali Omar. Jakso on kuvattu 1.11.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Älylaitteet (7:51) Uni ja kuormitus (11:30) Yksilön vastuu (15:56) Koululaisten paineet (18:31) Regulaatio (25:49) Sosiaaliset suhteet (28:16) Rakastuminen (32:33) Uni (34:38) Kahvin juonti (39:00) Kuormituksen vähentäminen (44:33) Ydinsopimus (48:59) Koulupäivät (53:22) Medikalisaatio (56:07) Maahanmuuttajat (1:01:15) Kuri ja kasvatus (1:15:48) Suomen koulut (1:20:18) Kännykät pois tunneilta (1:22:34) Innovaatiot (1:28:28) Vanhemmuus ja parisuhteet

Kaipaatko apua lapsiarjen haastaviin tilanteisiin ja haluaisitko toimia rauhallisemmin sekä tietoisemmin, hermojen menettämisen sijaan? -->  Lataa maksuton Mindful Maman -opas tästä! Tässä oppaassa paljastan sinulle kolme tutkitusti toimivaa mindfulness -työkalua, joita voit hyödyntää heti tänään! Keskustelu jatkuu Instagramissa: @adamasofia www.adamasofia.com

Mitä olisi autenttinen vanhemmuus, jossa sekä vanhempi että lapsi saavat olla omia itsejään? Human Design voi tarjota meille ymmärrystä itsestämme ja lapsestamme, ja helpotusta moneen käytännölliseen asiaan kuten nukkumiseen ja syömiseen. Tässä keskustelemme vanhemmuuden murroksesta yleisesti, ja syvennymme energiatyyppeihin, niiden välisiin suhteisiin, tunnetietoisuuteen, sekä ruokailun tapoihin ja muihin lapsia koskettaviin asioihin. Human Design ja lapset -workshop 19.10. klo 9-11 zoomissa ja tallenteena 45 € early bird voimassa 12.10 saakka (koodi VANHEMMUUS), 55€ normaali hinta sen jälkeen Ilmoittaudu workshopiin täällä: https://www.mikaelasol.com/offers/2VX... Anni Turunen on 6/2 Self-Projected Projektori (identiteetti-projektori) -äiti kohta puolitoista vuotiaalle Generaattorille, Human Design -asiantuntija ja joogaopettaja. Anni on sydämeltään maailmankansalainen ja asuu tällä hetkellä Australiassa. Mikään ei tuo Annille enemmän iloa kuin syvälliset keskustelut kahvikupposen äärellä, luonto ja ystävät. Anni on aina ollut kiinnostunut ihmisten käyttäytymisestä ja siitä, miksi olemme sellaisia kun olemme. Omassa elämässä kohdatut kipukohdat ovat ohjanneet Annia syvälliselle paranemisen matkalle, jonka myötä hänen intohimonsa tuoda toivoa myös muiden elämään syttyi. Anni halua voimaannuttaa sinut uskomaan itseesi jotta voit elää autenttista, juuri sinun näköistäsi elämää. Mikaela Soldan on 4/6 Self Projected Projektori (eli identiteettiprojektori) ja ammatiltaan henkinen valmentaja, joogaopettaja ja Human Design -asiantuntija, jonka intohimona on tarjota ihmisille työkaluja oman autenttisuutensa tukemiseen. Mikaelan henkinen polku alkoi, kun hän menetti äitinsä 19-vuotiaana ja löysi joogan, joka auttoi häntä suruprosessissa. Siitä lähti etenemään itsetutkiskelun ja paranemisen prosessi, joka vei Mikaelan New Yorkiin opiskelemaan lukuisten opettajien kanssa ja sieltä vielä trooppiseen Costa Ricaan, rikastuttaen hänen osaamistaan. Tällä hetkellä Mikaela tarjoaa online-valmennusta, -kursseja sekä pitää retriitttejä ympäri maailmaa.

Mitä ajatuksia sana rajat sinussa herättää? Ovatko rajat rajoittavia kahleita vai tuovatko rajat kenties vapautta ja hyvinvointia? Kokemus omista rajoista alkaa muodostua jo varhaisessa vaiheessa elämässä, kun vauva on suhteessa ensisijaisiin hoivaajiinsa, ja myöhemmin elämässä erilaiset elämänkokemukset ja ihmissuhteet vaikuttavat kykyyn hahmottaa omia ja toisten rajoja. Vanhemmuus nostaa rajat aivan uudella tavalla tapetille. Saako äidille tulla mitta täyteen ja raja vastaan vai venyykö ja vanuuko ihanteellinen vanhempi loputtomiin? Vanhemman ja vauvan symbioottisen alkuvaiheen jälkeen vanhempi usein etsii omia ja lastensa rajoja. Voidakseen tukea lapsensa kasvua itsenäiseksi yksilöksi on hahmotettava lapsen erillisyys. Tämä monenlaisia vaiheita sisältävä prosessi antaa mahdollisuuksia oppia tunnistamaan ja tunnustamaan omia rajojaan paremmin ja tarkemmin. Vanhemmuuden myötä myös parisuhde ja muut ihmissuhteet mullistuvat monella tavalla, ja niihinkin rajat liittyvät oleellisella tavalla. Lopuksi jaksossa pohditaan myös aikaa. Aika on merkittävä, jokaisen elämään liittyvää resurssi, jonka rajallisuuden ja rajojen hahmottaminen on oleellista, jotta voi elää merkityksellistä elämää omien arvojensa mukaisesti. Tervetuloa kuuntelemaan rönsyilevää keskustelua rajoista. Aika- ja aiherajoja tuli venytettyä, mutta salittakoon se.

Mielen puolikkaat -podcastin ensimmäisessä jaksossa Ulkopoliittisen instituutin johtaja, dosentti ja kirjailija Mika Aaltola puhuu isyydestään ja mielenterveydestä. ”Tärkeintä on vakaa ja rauhallinen tunneilmapiiri, jota lapsi saa hengittää.” Mielen puolikkaat -podcastissa kaksi ihmistä pysähtyy puhumaan mielenterveydestä ja siitä, mikä kannattelee ja tuo merkitystä elämään. Haastattelijana toimii MIELI ry:n asiantuntija Samuel Salovuori. Podcast ilmestyy kerran kuukaudessa. Podcastia tuottaa MIELI Suomen Mielenterveys ry. Yhdistyksen perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy.

Ränt alert! Miten esikoisen all-pink-everything avasi silmät feminismiin? Miten excelöidä tulot vanhempainvapaalla ja mitä miesporukoiden kalja-illoissa puhutaan äitien velvollisuuksista. Natan puoliso Jontte kertoo kahden lapsen isän näkökulman tasapuoliseen perhe-elämään.

Kesä on täällä ja se tarkoittaa, että #OkeiOllaRikki podcast jää kesätauolle. Ennen taukoa julkaistaan vielä yksi jakso ja vieraana studiossa tanssitaiteilija Susanna Karvinen. Jutellaan mielenterveydestä, vanhemmuudesta ja traumasta. Mikä pakotti Susannan aikuistumaan nopeammin ja kohtaamaan elämän paskempi puoli? Kuinka luovuus on auttanut navigoimaan oman sisäisen kaaoksen kanssa? Podcast jää tauolle ja tekee paluun maanantaina 22.8. Ihanaa kesää kaikille ja nähdään kesän lopussa.

Miksi uranaista pidetään yhä helposti huonompana äitinä? Entä miten siihen suhtaudutaan, jos isä ottaakin perheessä "pääkasvattajan" roolia? Tällä kertaa Afterworkin äärellä keskustellaan isyydestä ja tasavertaisesta vanhemmuudesta Isimode-podcastin Juhana Kiiskin kanssa, joka muuten on myös Afterworkin tuottaja. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Kaupallinen yhteistyö: Terveystalo.Ero herättää monenlaisia ristiriitaisiakin tunteita sekä vanhemmissa että lapsissa. Se on iso muutos perheessä. Erossa vanhempien tunnesäätely on keskeisessä roolissa, jotta voi säilyttää turvallisen ja tasapainoisen vanhemmuuden. Ristiriitaisten tunteiden käsittely ei aina ole helppoa, mutta onneksi mahdollista. Tämän jakson aiheena on se, miten säilyttää hyvä vanhemmuus eron jälkeen.Aiheesta psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on Terveystalon Espoon seudun vastaava psykologi-psykoterapeutti, psykoanalyytikko Katri Laine. Katri työskentelee Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikössä, jossa asiantuntijat auttavat kaikissa mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa.Tässä jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä: - Mitä ero tarkoittaa perheelle? - Millaisia tunteita ja reaktioita siihen voi liittyä? - Mitä onnistunut erovanhemmuus edellyttää vanhemmilta? - Miltä onnistunut erovanhemmuus näyttää perheen arjessa? - Miten tukea lasta kahden kodin elämässä?Jaksossa Katri jakaa ajatuksia onnistuneeseen erovanhemmuuteen ja sudenkuoppiin joita kannattaa välttää.Lisätietoa:Katri Laine on Terveystalon Espoon seudun vastaava psykologi-psykoterapeutti, psykoanalyytikko. Katri työskentelee Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikössä, jossa asiantuntijat auttavat kaikissa mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa.Katri Laine LinkedIn:ssaKatri Laineen esittely psykoterapeuttinaTerveystalon palveluja lapsiperheiden mielen hyvinvoinnin tueksi:Lasten, nuorten ja perheiden mielen hyvinvointiLapsiperheen mielen tuki -palveluPerheitä ja vanhemmuutta käsitellään myös jaksoissa:61. Mistä tietää miten lapsi tai nuori oikeasti voi? Vieraina Silja Kosola ja Tania Virintie.67. Monimuotoiset perhesuhteet ja perheiden hyvinvointi. Vieraina Lotta Heiskanen ja Saara Salo.Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö sujuvoittaa kaikenikäisten asiakkaiden psyykkisten ongelmien ja häiriöiden ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta. Fokuksessa kukin asiantuntija saa keskittyä erityisosaamiseensa sujuvassa yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa.Fokus Mielen erikoisyksikössä työskentelee psykologeja, psykoterapeutteja ja psykiatreja sekä muita mielen hyvinvoinnin ammattilaisia. Jos kiinnostuit työstä Fokus Mielen erikoisyksikössä, kysythän lisää urapalvelut@terveystalo.com.Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikkö mielen hyvinvoinnin ammattilaiselle ja asiakkaalle.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Äitityö ei ole kiinni sukupuolesta. Yhdysvaltalaisissa äitiblogien kirjoituksissa peilataan äitiyttä yhteiskunnan sosiaalisiin normeihin ja odotuksiin. Halusin pois siitä, että äitejä on biologiset synnyttäjät. Äitityötä voi tehdä sukupuolesta ja suhteesta huolettavaan riippumatta. Kokemuksia äitiydestä voi olla monenlaisilla ihmisillä, kertoo Astrid Joutseno toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Vanhemmuus hyvinvointivaltiossa on erilaista kuin Yhdysvalloissa, mutta Suomessakin vanhempien mahdollisuudet hoitaa asioitaan vaihtelevat. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa 26-vuotias nimimerkki, MC, kertoo, että vanhempainvapaalla oleva äiti on todella ulkona yhteiskunnan palveluista. Jos äidillä on pakollinen meno tai asia kuten lääkärikäynti, hammaslääkäri tai terapia ei ole mitään palvelua, jonne vauvan saisi edes tunniksi. Äitiblogeissa kirjoitetaan myös normia vastaan, ja tuodaan esille toisin tekemistä. Astrid Joutseno lähestyy äitiyttä väitöskirjatutkimuksessaan, Life Writing from Birth to Death: How M/others Know, elämäkirjoittamisen kautta. Äänisuunnittelija: Anders Johansson. Lukijat: Susanna Vainiola, Silja Raunio ja Mira Stenström. Tuottaja: Pertti Ylikojola. Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen.

Miten olla hyvä vanhempi? Mistä saa tukea vanhemmuuteen ja miten välttää liialliset odotukset? Nykypäivän vanhemmuudesta Tiedelinjalla keskustelevat tutkimuskoordinaattori Terja Ristkari Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta sekä viime vuonna aihepiirin tiimoilta tohtoreiksi väitelleet asiantuntijamme, opettajankoulutuslaitoksen projektitutkija Marko Lähteenmäki ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön projektitutkijana juuri aloittanut Suvi-Sadetta Kaarakainen. www.utu.fi/tiedelinja

Saarn. 4:12Seurassasi Iida Hovi

Tämä on mainio ja tunteikas keskustelu vanhemmuudesta. Lapsen ja aikuisen suhde on aina ainutlaatuinen ja tuohon suhteeseen mahtuu koko universumin tarjoama tunneskaala onnesta pelkoon ja ilosta epävarmuuteen. Jaksossa puhutaan myös kummiudesta sekä keksitään yksi täysin uusi sana.

Islannissa vanhemmuus on ihan tavallista elämää, kertoo kirjailija ja viestinnän moniosaaja Satu Rämö. Kun Satu lähtee viikoiksi yksin työreissuun, kukaan ei ihmettele tai arvostele - onhan lapsilla isä, toinen tasa-arvoinen vanhempi. Mikä hitto siinä on kun Suomen vanhempainvapaajärjestelmää ei saada aidosti tasa-arvoiseksi, Satu jaksaa ihmetellä.Satu on asunut Islannissa yli 15 vuotta ja kertonut islantilais-suomalaisen perheensä elämästä useiden kirjojen verran. Nyt hänen työpöydällänsä on jotain uutta ja kutkuttavaa: pehmeitä neuleita ja raakoja murhia.Seuraa meitä Instassa @ruuhkavuosirakkautta laita podi tilaukseen! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Covid-19 -pandemia on varjostanut odottavien äitien raskausaikaa ja perheen ensimmäistä vauvavuotta. Sekä pelko viruksen vaikutuksesta äidin ja vauvan terveyteen että koronarajoitukset ovat eristäneet monen äidin sosiaalisista kontakteista ja tehneet odotuksesta yksinäistä. Perheen perustamiseen liittyvien riittien puuttuminen on jättänyt useat vanhemmat tyhjän päälle ja lisännyt omillaan pärjäämisen painetta.

Onko nykyvanhemmuus monimutkaista, uuvuttavaa ja intensiivistä? Tutkijoiden mielestä kyllä, ainakin vanhemmuudesta käydyn julkisen keskustelun perusteella. Aikaa vievää, asiantuntijoihin tukeutuvaa ja lapsilähtöistä kasvatusta nimitetäänkin intensiiviseksi vanhemmuudeksi. Tässä jaksossa saamme vieraaksi Kelan erikoistutkijan Ella Sihvosen, joka vastaa kysymyksiimme intensiiviseen vanhemmuuteen liittyen. Mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Miten se eroaa aiempien sukupolvien vanhemmuudesta? Onko se sukupuolittunut ilmiö? Ja miten vanhemmuuden intensiteettiä voisi madaltaa? Tervetuloa lämpimään seuraamme viihtymään mielenkiintoisen aiheen parissa. Löydät jakson Podplaysta, Spotifysta ja Apple podcastista. Lisälukemista: Sihvonen, E. Intensiivisyyden vaatimus tekee vanhemmuudesta hektisen projektin. 2016. Saatavilla: https://www.perheyhteiskunta.fi/tag/intensiivinen-vanhemmuus/

Vanhemmuus voi mullistaa, haastaa, syventää ja parantaa elämää monella tavalla - myös seksuaalisuutta. Spontaaniudelle ei ehkä ole samanlaisia mahdollisuuksia kuin aiemmin ja vähäiset voimavarat haastavat halun kokemista ja yhteyden ylläpitämistä itseen ja kumppaniin. Toisaalta raskaus, synnytys ja oma kypsyminen voivat toimia myös reitteinä seksuaalisen voiman ja syvemmän nautinnon löytämiseen. Suhde omaan kehoon voi monella tapaa eheytyä ja vahvistua ja oma itsevarmuus, rentous ja seksuaalisen nautinnon syvyys kasvaa. Haastavia vaiheita voi tulla, joihin osaa auttaa aika, toisiin ammattiapu tai muut apukeinot. Tervetuloa kuuntelemaan tätä jaksoa, jossa tuomme jälleen esiin teidän kuuntelijoiden kokemuksia seksielämän muutoksiin liittyen ja pohdimme myös seksin ja seksuaalisen nautinnon olemusta syvemmin. Lähteet: Elise Mäki. 27.8.2019. Perhekeskeisten seksielämä on usein parempaa kuin monella muulla, sanoo seksuaaliterapeutti – Suomalaiset kertoivat HS:lle pienistä teoista, jotka paransivat seksielämää Helsingin sanomat. Matti O. Huttunen. 23/2010. Seksi ja rakkaus. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2010;126(23):2705-14.

Lapsen saaminen mullistaa paitsi perhe-elämän, myös taloudellinen tasa-arvo voi muuttua: tutkimuksen mukaan lapsen saaminen tarkoittaa äidille peräti 20 prosentin menetystä tulokehityksessä loppuiäksi. Lapsen saaminen voi vaikeuttaa myös vakituisen työpaikan saamista. Taloudellisen Mielenrauhan kolmannen tuotantokauden viidessä seuraavassa erikoisjaksossa sijoitusbloggaaja Jasmin Hamid ja Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto keskustelevat siitä, miten lapsiperheen taloutta voi suunnitella ja mitä lapsiperheen taloudessa pitäisi huomioida. Tässä jaksossa perheellisen asemasta työelämässä keskustelevat Monimuotoiset perheet –verkoston johtava asiantuntija Anna Moring sekä Akavan tasa-arvopäällikkö Lotta Savinko.

Unihäiriöt ovat yleisiä nuoruusiässä, mutta vanhempien antaman tuen avulla nukkuminen voi kehittyä paremmaksi. Vanhempien omilla nukkumistavoillaan antamalla mallilla on myös iso merkitys, samoin kodin sisäisellä ilmapiirillä.   Nuoret kokevat merkittäviä muutoksia nukkumisessaan ikävaiheeseen kuuluvan biologisen kehityksen ja sosiaalisten ympäristöjen muutosten vuoksi. Tavallisia seurauksia 12–18-vuotiailla ovat unen riittämättömyys, myöhäiset nukkumaanmenoajat ja unen heikompi laatu. Nämä haitat … Continue reading "Nuoren unettomuus – koko perheen asia"

Jos mä oon oikee - Nuutin tarina, kertoo Noora Koposen sekä hänen poikansa Nuutin elämästä maailmassa, joka ei arjessa aina ymmärrä erilaisuutta. Keskustelimme Nooran kanssa vanhemmuudesta, syyllisyydestä, kommunikaation haasteista sekä jonkin verran autismin kirjosta. Kiitos Noora vierailusta! https://www.myllylahti.fi/kirjat/elaemaenkerrat-ja-muistelmat/jos-m%C3%A4-oon-oikee-nuutin-tarina-detail

Esittelyjaksoa lukuun ottamatta yhtenäinen audiotallenne Kuopion esitelmästäni Nuorten unen erityispiirteet, uneton nuori. Sisällysluettelo: Unen ja valveen säätely Yleisimmät unen muutokset Yleisimmistä univaikeuksista Poikkeuksia Unettomuuden seurauksia Nuoruusikäisen unta suojaavia ja haittaavia tekijöitä Kliininen näyttö Lopuksi Toivottavasti löydät tästä mielenkiintoista asiaa!

Tavataan, ihastutaan ja aletaan seurustelemaan. Valmistutaan yhdessä ylioppilaiksi, käydään kolmannen asteen koulutus. Muutetaan yhteen, mennään kihloihin, ostetaan autot, rakennetaan urat, mennään naimisiin. Rakennetaan omakotitalo, urheillaan, vietetään aikaa perheen ja suvun kanssa ja hankintaan jälkikasvua. Piritorin perhepotretin toisessa osassa tarkastellaan lähemmin Kaisan, Mikaelin ja Evan perhe-elämää. Kuten lukemattomat suomalaiset, myös Kaisa ja Miksu ovat yhdessä rakentaneet yhteiskunnan silmissä täydellistä perheidylliä, jossa kohtaavat korkeakoulutus, uran rakentaminen ja perheenlisäys. Kun Kaisa reilu vuosi sitten synnytti Evaksi ristityn tyttövauvan, kaikki vaikutti aluksi olevan kunnossa. Vajaan kahden kuukauden iässä Kaisa ja Miksu alkoivat kuitenkin huomaamaan, että Evalla ei ole kaikki kunnossa. Kun Eva vietiin Lastensairaalaan, hänelle todettiin harvinainen syndrooma, jonka myötä koko perheen arki tuli järjestää täysin uusiksi. Kun toiset pohtivat missä vaiheessa vauva alkaa esimerkiksi puhumaan, Kaisa ja Mikael joutuivat pohtimaan tuleeko heidän Eva koskaan kävelemään, näkemään, istumaan tai syömään itse. Erityislapsen vanhenmmuutta tarkasteleva jakso on kertomus pilvilinnoissa rakennettujen visioiden särkymisestä, mutta samaan aikaan kasvutarina inhimillisyydestä ja aidon läsnäolon tarpeesta.

”Tuleville vanhemmille - jos ette hyväksy lastenne sukupuoli- tai seksuaalisuus identiteettiä, älkää hankkiko lapsia!"

Tässä jaksossa puhutaan vanhemmuudesta ja isyydestä. Onks vanhemmuus parasta ikinä, saako enää koskaan nukkua, tuhoutuuko omat unelmat vai nousevatko ne aivan uudelle levelille? Henriikan kanssa mietteitä ja positiivista, mutta realistista perhepuhetta jakamassa on yrittäjä Johannes Laine, joka on myös Henriikan 1-vuotiaan kummipojan isä. Johannes kertoo muun muassa siitä, mikä on parasta ja kamalinta isyydessä ja kuinka odotti suurempaa tunnemylläkkää vauvan ensikohtaamisessa. Yhdessä pohditaan myös riskiä siihen, että vanhempi sysää omat unelmansa lapsen elettäviksi. Liikutuksenkyyneleitä, ihmettelyä ja haastamista, sitä tarjoilee tämä jakso, joka sopii hyvin myös sellaiselle, joka ei lapsista mitään tiedä. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Kun perheessä on adoptiolapsi, sijoituslapsi ja oma biologinen lapsi. Miten eri taustoista tulevat lapset eroavat toisistaan? Ja tulevatko lapset toimeen keskenään? Entä kuinka ympäristö on suhtautunut adoptioon ja sijoitukseen? Kolmen lapsen äiti kertoo tarinansa ja polkunsa vanhemmuuteen - tervetuloa kuuntelemaan!

Miten masennus ja vanhemmuus sopivat yhteen? Millaisia tukipalveluita masentuneelle on tarjolla ja miten raskaus vaikuttaa mielenterveyteen? Tässä jaksossa kuulemme Helmin tarinan. Helmi on sairastanut työuupumusta ja masennusta ja päätyi tekemään ennakoivan lastensuojeluilmoituksen jo ennen lapsensa syntymää.

Tässä jaksossa kuulemme Pauliinan tarinan lapsen vammaisuudesta, omaishoitajana toimimisesta ja lapsen menettämisestä. Jokaiselle vanhemmalle yhtä hirvittävä ajatus on oman lapsen menettäminen. Mutta mitä tapahtuu, kun ajatus muuttuu todeksi? Miten siitä voi selvitä? Miten jatkaa elämää ja miten käy parisuhteelle? Keskustelemme myös millainen maa Suomi on erityislapselle.

Miltä tuntuu haaveilla jotain niin täysin normaalia ja samalla tietää, että se on itselle saavuttamatonta? Jani Toivola kertoo matkastaan vanhemmaksi, isäksi ja miltä konkreettisesti tuntui, kun ymmärsi lapsen hankkimisen ehkä olevankin mahdollista. Janin tarina kertoo kauniisti, kuinka perhe voi olla juuri sellainen, millaiseksi sen itse haluaa muodostaa.

Hedelmöityshoidot ovat viime vuosina yleistyneet ja tällä hetkellä joka kahdeskymmenes vauva Suomessa syntyy hoidon seurauksena. Tässä jaksossa kuullaan Outin tarina hedelmöityshoidoista; mikä hoidoissa oli rankinta, miltä tuntui huomata olevansa raskaana ja entä silloin kun raskaus päättyi ennenaikaisesti. Tervetuloa mukaan kuuntelemaan!

Millaisia tunteita herättää tieto siitä, että odottaa lasta, jolla on downin syndrooma? Entä miten ympäristö suhtautuu asiaan ja miten fiilikset muuttuvat, kun aikaa menee eteenpäin? Tässä jaksossa on vieraanamme Minja Sinkkonen, pienen, suloisen down-tytön, Meean, äiti.

Alkoholi toimii sukupuoliroolien peilinä. Se heijastaa naisia ja miehiä koskevia erilaisia odotuksia, ja osoittaa äidin ja isän roolien erilaisen asemoitumisen vanhemmuudessa. Kahden eri sukupolven edustajat näkevät äitiyden ja alkoholin suhteen eri tavoin.

Korona on pistänyt maailman sekaisin ja sen myötä myös parisuhteet ovat nyt poikkeustilassa. Kun kohtaamme kriisin, saattaa puolisoiden väliset erot korostua entisestään ja uusilla tavoilla. Kun yksi menee kriisinhallintamoodiin, luo tarkkoja strategisia suunnitelmia ja hamstraa vessapaperivarastot täyteen, työntää toinen päänsä pensaaseen ja vähättelee vallitsevaa tilannetta. Reagoimme, tunnemme ja käsittelemme tunteitamme eri tavoin. Yksi kaipaa läheisyyttä, toinen janoaa omaa tilaa ja kokee tukehtuvansa neljän seinän sisällä. Seksuaalisten halujenkin erot voivat korostua, ja halukkuus kaiken kaikkiaan muuttua. Vanhemmuus, etätyöt ja kotityöt tuovat oman tujun lisämausteensa tilanteeseen. Ei ole aivan yksinkertaista navigoida tätä ennenkokematonta tilannetta kaksin ilman, että parisuhde tulee haastetuksi. Jaksossa 34 Petra ja Säde keskustelevat koronan aiheuttamista haasteista parisuhteessa ja keinoista niiden käsittelyyn sekä parisuhteen huoltamiseen silloinkin, kun elämme monin tavoin paineistetussa tilanteessa.

Perheen ja uran yhdistämiseen liittyy edelleen useita erilaisia ennakkoluuloja ja myyttejä. Vanhemmuus voidaankin jopa nähdä uhrautumisena, vaikka todellisuudessa lapset voivat tuoda työelämän kannalta merkittäviä uusia kontakteja ja verkostoja. Joutuuko vanhempana luopumaan jostain? Entä kuinka yhdistää vanhemmuus ja vaativa asiantuntijatyö? Aiheeseen perehdytään kahden lapsen äidin, asianajaja Päivi Heinosen kanssa.

Vanhemmuus varastaa ilosi - onko näin? Viime kuukausina on uutisoitu muun muassa laskevasta syntyvyydestä, pikkulasten vanhempien eroista ja siitä, että lapset tuovat onnea vanhemmilleen vasta muutettuaan omilleen. Perhe-elämä ei näyttäydy otsikoissa välttämättä kovinkaan houkuttelevana. Tässä jaksossa pohdimme sitä, mitkä asiat vanhemmuudessa lisäävät onnellisuutta ja toisaalta millaiset asiat voivat sen kokemista haastaa. Tuttuun tapaan käsittelemme aihetta hyödyntämällä niin tutkimuksellista tietoa kuin omakohtaisia kokemuksiamme.

Nyt puhutaan myönteisestä vanhemmuudesta! Jokainen vanhempi haluaa olla hyvä vanhempi, ja jokaiselle vanhemmalle oma lapsi lienee yksi tärkeimmistä asioista maailmassa. Mutta miksi lastenpsykiatrit ovat kiinnostuneita vanhemmuudesta käytäntöineen? Ja miten hyvää ja toimivaa suhdetta omaan lapseen voi edistää? 

Lapsi oppii tulemaan tunteidensa kanssa toimeen yhteistyössä vanhemman kanssa. Sillä, mitä tunteiden säätelystä lapsena opimme voi olla kauaskantoiset seuraukset hyvinvointiimme aikuisena. Vanhempien ja muiden kasvattajien merkityksestä tunnetaitojen oppimisessa puhutaan koko ajan enemmän. Pahimmillaan tunnetaitojen opettaminen on yksi uuvuttava vaatimus muiden joukossa. Vanhempiin ja kasvattajiin kohdistuu tuplavaatimus: Samalla kun pitäisi tulla toimeen omien tunnereaktioidensa kanssa, on annettava hyvät ja mielellään paremmat lähtökohdat tunteiden säätelyyn kuin on itse aikanaan saanut. Psykologi, lasten tunnetaitokouluttaja ja -kirjailija Julia Pöyhönen kertoo jaksossa parhaat vinkkinsä siihen, miten tunnetaitokasvatuksesta voisi selvitä niin, että parhaimmillaan itsekin oppii uutta. Keskustelua herättävät myös kysymykset siitä, kannattaako lastaan kannattaa suojella pettymyksiltä, joita elämä vääjäämättä tuo eteen, tai mitä tehdä silloin, kun itsellä tunnetaidot pettävät pahemman kerran.

Tässä jaksossa pohditaan sitä mikä on riittävän hyvä vanhemmuus

Äänitallenne 15.11.2019 pidetystä webinaarista: "Vanhempaintoiminnan johtaminen & Myötätuntoinen vanhemmuus" Lisätietoa: https://www.vanhempaintoiminnanmentorit.fi/webinaari-15112019/

Raamattuavain Extra vieraili MyFriends valmennuksessa Kansanlähetysopistolla Ryttylässä. Matias Pehkonen ja Aki Heikkonen kertovat hengellisestä vanhemmuudesta, siitä että käydään sijoittamaan ihmisiin, jotta heistä kasvaisi hengellisia vanhempia toisille. Lisätietoja MyFriends valmennuksista myfriends.fi sivuilla. Lue kansanlähetys.fi kirjoitus Kuinka korjaisi kypsää satoa?

Sohaistaanpa tätä tunteellista ja jokaiselle ihmiselle jollain tavalla henkilökohtaistakin aihetta. Ollaanhan kaikki kerran oltu lapsia ja jotkut vanhempiakin. Mutta mitä psykologisia tarpeita lapsella on, voiko vanhempi ne täyttää ja jos voi niin miten? Keskustelemme psykologin Elina Löyttyniemen kanssa siitä, vaikuttaako lapsuuteen ja kehitykseen ensisijaisesti geenit vai kasvatus. Avaamme myös lapsuuden tai vanhemmuuden haasteita selittäviä tekijöitä.

Aktivisti ja yrittäjä, vuorovaikutus- ja mindfulness-kouluttaja, antropologi ja ihmislähtöinen tekijä. Elina Kauppila on kirjoittanut kasvatusoppaita kiireisille, vetänyt vuorovaikutuskursseja vanhemmille ja toimii vapaa-ajallaan ilmastotoimia vaativan Elokapina-liikkeen joukoissa. Työkentällä-haastattelussa hän kertoo urastaan hyvinvointialalla.

Raamattuavain Extra vieraili MyFriends valmennuksessa Kansanlähetysopistolla Ryttylässä. Matias Pehkonen ja Aki Heikkonen kertovat hengellisestä vanhemmuudesta, siitä että käydään sijoittamaan ihmisiin, jotta heistä kasvaisi hengellisia vanhempia toisille. Lisätietoja MyFriends valmennuksista myfriends.fi sivuilla. Lue suuressamukana.fi kirjoitus Kuinka korjaisi kypsää satoa?

Mahadura & Özberkanissa keskustellaan vanhemmuudesta isien ja isäksi identifioituvien näkökulmasta. Kuinka paljon yhteiskunnassa puhutaan monimuotoisista perhemalleista ja vanhemmuudesta ja kuinka paljon annetaan tilaa tuoreille isille? Lähetyksessä kysytään, mikä on isän rooli tänä päivänä ja minkälaisia tunteita vanhemmuus tuo tullessaan. Saako vanhempi myöntää tarvitsevansa apua ja mistä saada tukea vanhemmuuteen? Keskustelemassa ovat mukana kansanedustaja Jani Toivola, Silmu-toiminnan isä työntekijä - Nuoret isät kehittämishankkeesta Jussi Vehniäinen sekä transtaustainen kahden lapsen isä Emil. (Ensilähetys 8.11.2018)

"Yhteen hiileen puhaltaminen on yllättävän vaikeaa, kun perhe hajoaa ja ero tulee kuvioihin. Kuka pitää lapset? Kenen luona kirjat? Onko oikein, että isä näkee lapsia yhtäkkiä vaan joka toinen viikonloppu?" kertoo Sanna vanhemmuudesta eron jälkeen. Perustuslaki edellyttää, että vanhempia ja vanhemmuutta tuetaan tärkeässä kasvatustehtävässään, mutta palveluiden saatavuus vaihtelee. Vanhempien tukiverkot ovat ohentuneet ja järjestöt paikkaavat aukkoa vapaaehtoisten voimin. Väestöliiton perhesuhteiden asiantuntija Minna Oulasmaan mukaan vanhemmuus muuttaa ihmistä monella tavalla. Vanhemmat kokevat paineita erilaisista asioista "Jotkut kertovat, että on vaikea kestää omaa murrosikäistä tai että uhmaikäisen raivokohtaukset on täysin sietämättömiä. Äitiryhmissä puhutaan, kuinka vaikeaa on ottaa vastaan oman lapsen aggressiota vastaan", sanoo Oulasmaa. Millaista on hyvä vanhemmuus? Miten vanhemmuus muuttaa elämää? Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso ja Tuomas Vauhkonen Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Annina Aho, Salla Matusiak, Teemu Sipilä, Susanna Vainiola ja Marja Vehkanen Kuvat: Tuuli Laukkanen Yhteistyössä mukana: AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

Sanotaan, että lapset ovat peili. Mitä ihmettä se tarkoittaa? Vanhemmuus ei ole ihan helppoa. Ei ainakaan joka hetki. Useat meistä kantavat mukanaan haavoja ja omien sukupolviensa tunnetaakkoja. Tiedostamattoman nämä ovat kuin lataantuneita miinoja sisällämme, niihin osuessa on räjähdysvaara. Joskus vanhemmuuden esiin nostavat tunteet tulevat suurena yllätyksenä. Kuten sanotaan ”Oli paljon helpompaa olla vanhempi silloin kun itsellä ei ollut vielä lapsia”. Lapsen itku, kiukuttelu, oma tahto tai katkonaiset yöt saattavat nostaa meissä vanhemmissa esiin tunteita, joita emme mitenkään haluaisi kokea. Nämä tunteet voivat nostaa esiin syyllisyyttä ja häpeää. Moni jää vaikeiden tunteiden kanssa yksi, kuvitellen että on ainoa. Aikuisena ja vanhempana me olemme vastuussa siitä että saamme myös itse kokea näin. Se ei koskaan kuitenkaan tapahdu lapsen kustannuksella, tai lapsen kautta. On ymmärrettävää että lapsen käytös tai vaikkapa väsymys nostaa esiin voimakkaitakin negatiivisia ajatuskehiä. Näissä hetkissä olisi kutenkin tärkeä kysyä: Mihin tämä minussa osuu?Esimerkiksi ärtymyksen takana on oikeastaan aina jotain muuta. Pelkoa, surua, huolta, turvattomuutta.Lapsi nostaa esiin tällöin vanhemmassa olevia tunnehaavoja, joiden tiedostaminen tuo mahdollisuuden surra, vapauttaa, kohdata, eheyttää. Ja tähän kaikkeen saa ja on viisasta pyytää apua.Vanhemmuus on mieletön kutsu kasvuun. Ei tarvitse olla valmis, ei tarvitse olla täydellinen. Mutta täytyy olla valmis katsomaan siihen kirkkaaseen peiliin, jonka joku niin rakas kuin oma lapsi eteen tuo.Tällä podcastilla keskustelimme Jari Koposen kanssa syvällisesti vanhemmuudesta. Ennenkaikkea niistä vaikeammista tunteista ja hetkistä. Siitä miten tärkeää on puhua, uskaltaa hakea apua ja tukea. Podcastilla juttelimme mm.Vanhemmuuteen liittyvistä paineista ja odotuksistaVanhemmuuteen liittyvistä vaikeammista tunteista, joista ei vielä puhuta riittävästiTunnehaavoista ja defensseistäÄitiydestä ja isyydestä ja niiden eroavaisuuksistaSiitä miten vanhempikin kaipaa olevansa rakas ja turvassa.Ja paljon paljon muustaKuuntele podcastilta lisää! Jarin työhön voit tutustua lisää TÄÄLTÄ

Kun Emma ja Karri kohtasivat toisensa, oli akateemisten opintojen siivittämä ura molemmilla jo vaihtunut elämäntapaan, jossa tärkeämpää oli kehittää yhteyttä itseensä ja selvittää omaa totuuttaan elämästä. Mielet ja sydämet olivat samalla aaltopituudella, ja heidän yhteytensä syveni nopeasti niin, että pariskunta kasvoi kolmikoksi viime syksynä. Emman ja Karrin elämäntapaa voi paremman termin puutteessa kuvata luonnonläheiseksi, ja siihen kuuluu omasta ja läheisten hyvinvoinnista huolehtiminen parhaan tietämyksen ja taidon mukaan. He tutkivat asioita eri näkökulmista, ja tekevät valintoja sen mukaan, mikä tuntuu toimivan parhaiten. He eivät kohota mitään tiettyä tapaa ylitse muiden, tai arvota toista automaattisesti pahaksi jos se on vastoin heidän näkemyksiään, mutta omien valintojen tekeminen on selkeää vakaan arvomaailman perustalta. Eri arvomaailmat osuivat törmäyskurssille muutama kuukausi esikoisen syntymän jälkeen, kun tuoreet vanhemmat eivät halunneet vastaanottaa lapselle tarjottuja, vapaaehtoisia –mutta valtanormeiksi muodostuneita– neuvolapalveluja. Emman ja Karrin mielestä tasapainoisesti ja kaikinpuolin hyvin voiva lapsi ei ollut niiden tarpeessa, ja kokivat että tietyillä tasoilla niistä olisi siinä vaiheessa voinut olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Vaikka palvelut ovat lähtökohtaisesti vapaaehtoisia, Emma ja Karri yllättyivät joutuessaan terveys- ja sosiaalipalveluiden tarjoajien selvitysten kohteeksi. Tapaus osoitti, että itsemääräämisoikeudesta huolimatta valinnanvapaus oli välillä kapea käsite, ja yhteisymmärryksen saavuttaminen oli omanlaisensa rumban takana. Neuvolan ovea missään vaiheessa paiskattu kiinni, vaan sinne mennään, jos lapsen hyvinvointi sitä edellyttää. Ja hyvästä dialogista molemmat osapuolet voivat oppia jotain, kuten tässäkin lopulta kävi. Ohjelmassa sivuttua: ▶ Unassisted Childbirth(Laura Kaplan Shanley) ▶ Lotusbirth.net – Lotus-synnytyksestä englanniksi ▶ Valon Maa – Emman blogi ▶ Valon Maan Facebook-sivu ▶ Placenta, the forgotten chakra – Emman lukuvinkki ▶ Birth Without Violence (Frédérick Leboyer) ✽ ▷ Fonto Radion t-paidat ja hupparit

Unenhuolto, fyysinen aktiivisuus sekä vanhempien määrittämä nukkumaanmenoaika ja ruutuajan rajoitus liittyvät nuoruusikäisten varhaisempaan nukkumaanmenoon ja pidempään yöuneen.   Bartelin ym. meta-analyysi käsitti 41 tutkimusta vuosilta 2003—2014. Meta-analyysilla tarkoitetaan tutkimusta aikaisemmista samaa aihepiiriä käsittelevistä tutkimuksista. Tavoitteena on tuottaa luotettavampaa tietoa kuin yksittäiset, mahdollisesti jopa keskenään ristiriitaiset tutkimukset voivat antaa. Seuraavassa lyhyesti keskeisiä havaintoja sekä seikoista, jotka … Continue reading "Nuoruusikäisen unta suojaavia ja uhkaavia tekijöitä"

Alkuja-podcastin kolmannessa jaksossa keskustelemassa ovat toimittaja Reetta Räty ja bloggaaja Katri Sorsa. Ohjelman juontaa Maria Veitola. Jakson teemana on täydellinen vanhemmuus ja sen tavoittelu. Miten kohdata omat ja ympäristön odotukset? Mitä sitten kun vanhemmuudesta tulee suoritus ja oma jaksaminen ei riitä? Onko lapsen paras sama kuin vanhemman paras?

Alkuja-podcastin toisessa jaksossa keskustelemassa ovat toimittaja Tuomas Enbuske ja markkinointipäällikkö Tuulia Sinijärvi. Ohjelman juontaa Maria Veitola. Jakson teemana on työelämän ja vanhemmuuden yhteensovittaminen: miten lapset vaikuttaa työelämään vai vaikuttaako mitenkään? Pitääkö urasta tinkiä lasten vuoksi tai lasten kanssa vietetystä ajasta uran vuoksi?

Asiaa vanhemmille, lapsille ja nuorille itselleen sekä heidän parissaan työskenteleville. MLL:n sivuston uniosion päivityksestä. Lopuksi vinkkejä parempaan uneen.   LeBourgeois ym. esittävät vanhempien parissa työskenteleville kasvattajille, hoitohenkilökunnalle ja lääkäreille viisi suositusta lasten ja nuorten paremman nukkumisen edistämiseksi: Asioiden laittaminen kodeissa tärkeysjärjestykseen: puhu perheille unen tärkeydestä ja kerro, millaisia vaikutuksia hyvällä unella on. Kannusta noudattamaan nukkumaanmenoa … Continue reading "5+10 suositusta lasten ja nuorten koteihin"