Podcasts about sosiaali

Neuvotteluklubi keskusta tariffit metsä | Koskela Roininen | #neuvottelija 321. Donald Trumpin tariffien shokkivaikutuksen jälkeen tarvitaan oikeansuuntaista toimintaa. Sitä tarjoaa Petri Roininen ja Juha Koskela, molemmat keskustapuolueen ehdokkaita. Voisiko Suomi hyödyntää EU:n deregulaation metsä- ja jopa turvetaloudessa? Miten vaalitaistelu sujuu miinoja pelkäävän vasemmiston ja perussuomalaisten yläpuolella?00:00 Juha Koskela ja Petri Roininen 00:30 Saipa mestariksi Tapparan tiputtua? 01:40 Putin ei häirinnytkään Suomen MM kisoja Suora Broadcasting-aikana03:10 Trumpin hirmutullit, inflaatio ja Euroopan varustautuminen04:21 Deregulaation mahdollisuus ja EU-alueen sisäkauppa05:21 Turvevarannot Norjan öljyesimerkillä06:28 Taikaraja Suomen ja Ruotsin metsien hiilensidonnassa07:28 Kivihiilestä luopuminen Helsingissä09:07 Prosenttiliike Itä-Suomen kehittämisessä10:44 Sipilän insinöörimallin merkitys12:26 Helsingin keskustan liikenne ja punavihreät ideat13:30 Keskustan rooli pitkän Suomen puolueena15:08 Väestönkehitys kouluverkon haasteena16:49 Julkisen sektorin verotulojen merkitys18:19 Seutukaupunkien elinvoimaisuus Pohjanmaalla19:50 Talouskasvu ja yrittäjyyden merkitys20:20 Petri Roinisen ja Juha Koskelan vaalinumerot22:59 Markkinatalous vs julkinen tuotanto24:24 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ero25:58 Villapaitaekonomistit ja kulujen mittaaminen28:37 Japanin vakuutusmalli tehokkuuden esimerkkinä30:08 Sosiaali- ja terveysalan kustannusten vertailu31:37 Ranskan laitaoikeiston blokkaus ja politiikan dynamiikka33:23 Sipilän hallituksen rohkeat uudistukset34:29 Mannerlaattojen liikkuminen talouspolitiikassa35:55 Pakkolakien perintö ja sen vaikutus37:24 Omistajuus ja yrittäjyys talouden vetureinaTue Samia ja katso sisäpiirihttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Sairaalaverkkopäätös kuohuttaa hallituspuolueiden sisällä. Syntyykö päätös ja millä hinnalla? (1:11) Sosiaali- ja terveysvaliokunnasta löytyy monenlaista hiihtäjää, latua ja määränpäätä. Onko valiokunta kriisissä? (16:09)

Antti Rönkä kirjoittaa uudessa romaanissaan Kiltti poika (Gummerus, 2024) siitä, miten nuori mies päättää lopettaa kaikkeen suostumisen ja muiden miellyttämisen. Sosiaali- ja kulttuuriantropologi Johanna Pohjolan kirja Vapaaksi miellyttämisestä - Toipumiskirja hyväksynnän hakijoille (Gummerus, 2024) pohtii, miten vahingollisesta pakonomaisesta hyväksynnän hakemisesta voisi päästä eroon. Mutta millaisena näyttäytyy nykyajan yksilökeskeisessä kulttuurissa Robert Walserin (1878–1956) vuonna 1909 ilmestynyt klassikkoromaani Jakob von Gunten (Teos, 2024), jossa kuvataan salaperäistä palvelijakoulua, tottelemista ja kapinointia? Keitä tottelevaisuus ja miellyttäminen palvelevat, ja miten eri aikakaudet määrittelevät kiltteyden? Haastateltavana ovat kirjailija Antti Rönkä, sosiaali- ja kulttuuriantropologi Johanna Pohjola ja Jakob von Guntenin suomentanut Erkki Vainikkala. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Podcastissa asiantuntijat keskustelevat sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuuskulttuurista; mitä turvallisuuskulttuuri oikein tarkoittaa ja millaista se on sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuusjohtamisen näkökulmasta? Podcastissa pohditaan myös sitä, miten turvallisuuskulttuuri muodostuu ja miten sitä voidaan tukea – vai voidaanko? Onko sotessa edelleen vaikenemisen tai syyllistämisen kulttuuria? Mitä ”positiivinen kuri” tarkoittaa? Sosiaali- ja terveydenhuollon työelämäprofessori, dosentti Hanna Tiirinki Turun yliopistosta, potilasturvallisuuden asiantuntija, kehittämispäällikkönä toimiva Petri Pommelin Pirkanmaan hyvinvointialueelta sekä verisuonikirurgian erikoislääkäri, LT Minna Laukkavirta Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta keskustelevat turvallisuusjohtamisesta ja turvallisuuskulttuurista sosiaali- ja terveydenhuollossa. He avaavat näkemyksiään myös sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuuskulttuurin vahvistamiseen. Podcastin teemoja tarkastellaan laajemmin Sote-akatemian Turvallisuusjohtamisen perusteet sosiaali- ja terveydenhuollossa -opintojaksolla. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/?p=4422

Avustustyö hyökkäyssodan keskellä Ukrainassa. Venäjän pommitukset osuvat edelleen siviilikohteisiin jopa läntisessä Ukrainassa ja avustustyö maassa jatkuu. Suomen Punaisen ristin avustustyöntekijä Heidi Saarinen kertoo tilanteesta Kiovassa. Sosiaali- ja terveysministeriö uutisoi perjantaina sairaalaverkon uudistuksista. Kysymme, mitä terveydenhuolto saa maksaa ja miten määritellään se, mitä hoitoa julkisen sairaanhoidon pitää tarjota. Studiossa HUSin diagnostiikkajohtaja ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen ja Helsingin yliopiston terveyshuollon professori Kristiina Patja. Tartuntataudit ovat riepotelleet suomalaisia jo loppukesästä, mutta millainen syksy on tulossa. Puhelimessa tartuntatautilääkäri Aino Nyqvist Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Työmarkkinoiden syksy käynnistyy vientialojen neuvotteluilla. Työelämää koskeva lainsäädäntö etenee ja samalla, kun talouden toivotaan hiljalleen pääsevän takaisin kasvu-uralle. Miten myrskyisä syksy on edessä ja kelpaavako hallituksen vastaantulo paikallisessa sopimisessa työntekijäliitoille? Studiossa Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Puhelimessa Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Juontaja Mira Stenström, tuottaja Annette Blencowe.

Katja Lindgren oli työskennellyt jo vuosia kehitysvammaisten parissa, kun hänen esihenkilönsä tarjosi hänelle oppisopimuspaikkaa ja kannusti opiskelemaan. Aiemmat koulutiellä koetut epävarmuudet saivat väistyä, kun Lindgren löysi opiskelun ilon. Toimittaja on Alisa Valta.

Työssään sosiaali- ja terveysalalla Katja Lindgren on saanut kokea monia merkityksellisiä kohtaamisia, mutta myös romaneihin kohdistuvia ennakkoluuloja ja syrjintää. Uransa alkuvaiheessa Lindgrenin haaveet floristin työstä saivat takaiskun, kun häntä ei hyväksytty romanitaustansa takia työhaastatteluun. Pian tapauksen jälkeen hän löysi kuitenkin oman urapolkunsa, ja aloitti työt kehitysvammaisten parissa. Toimittaja on Alisa Valta.

Paska haisee ja balalaikka soi kun hikiset Oulun miehet Cerker, Tootsi ja Rotten palaavat puhumaan täyttä asiaa äänilinjoille. Puhetta tulee mm. Soulsborneista, Duskista ja japsien action roolipeleistä, sekä pysytään vain videopeli aiheissa! Pääaiheena toimii paljon puhuttu ja kehuttu Elden Ringin … Lue loppuun →

Luontokato ja ilmastonmuutos herättävät vastuullisuuskysymyksiä myös sotesektorilla. Miten päästä tulipalojen sammuttamisesta kohti ennaltaehkäisevää ja ympäristövastuullista sotea? Aiheesta keskustelemassa post doc -tutkija Hanna Kallio Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta ja väitöskirjatutkija Larissa Niemi Turun yliopiston johtamisen ja organisoinnin laitokselta. Podcastissa mainittu opas: Ympäristövastuun edistäminen sotessa: https://sites.utu.fi/sote/wp-content/uploads/sites/53/2024/02/Ymp.vastuun-edistaminen-perustason-sotessa-opas-Larissa-Niemi-1.pdf Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/?p=4376

Hallitus istui kaksi päivää kehysriihessä ja valmista tuli. Tuloksia ruotimassa kansanedustajat Katri Kulmuni (kesk), Matias Mäkynen (sdp) ja Sakari Puisto (ps). Sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä leikataan, mitä vaikutuksia sillä on niiden toimintaan? Puhelimessa pääsihteeri Vertti Kiukas, Soste. Kehysriihen heijastukset kansan kukkaroon ja valtiontalouteen. Vieraina julkistalouden prof. Roope Uusitalo, Helsingin yliopisto ja tutkimusprof. Heikki Hiilamo, THL. Miten kiinnostuneita suomalaiset ovat EU-päätoksenteosta? Tuoreen Eurobarometrin tuloksista kertoo puhelimessa päällikkö Jarmo Oikarinen, Euroopan parlamentin Suomen-toimistosta. Juontaja Justus Laitinen, toimittajat Satu Heikkilä ja Anssi Väisänen. Tuottaja Hanna Juuti.

Väkivallan kokeminen on Suomessa merkittävä ongelma ja se koskettaa kaikkia väestöryhmiä. Tutkimusten mukaan väkivalta jää kuitenkin romaniyhteisössä helpommin piiloon verrattuna valtaväestöön. Romano miritsin vieraanamme on Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Janette Grönforsin, joka toimii myös romaniasiankunnan pääsihteerinä. Jaksossa keskustellaan siitä, miten kehittää romaniväestön avoimuutta sekä yhteisöllisyyttä, sekä millaista tukea yhteiskunta voisi tarjota lähisuhdeväkivallan torjumiseksi. Toimittaja on Mira Lahti.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen säästöt huolestuttavat kansalaisia ja närästävät hallitusta. Iso osa hallituksen säästötoimista on kiinni hyvinvointialueiden uudistusohjelmista. Mikä ratkaisuksi? Aiheesta keskustelevat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.), varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) ja Hilkka Kemppi, keskustan ryhmävastaava valiokunnassa. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Suomen väestö ikääntyy nopeaa vauhtia ja sote-menot kasvavat vuosi vuodelta. Tammikuussa käyntiin polkaistut hyvinvointialueet joutuvat miettimään, mistä saadaan rahat ja työntekijät niille kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Miten sote-menojen kasvua voidaan hillitä? Onko hoitajapulaan ratkaisuja? Mitä palveluita voidaan priorisoida? Entä millaisia valintoja seuraavan hallituksen tulee tehdä? Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuudesta ovat keskustelemassa tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa, tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkynen ja apulaisprofessori Paulus Torkki. Juontajana on Helsingin Sanomien toimittaja Veera Paananen. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien järjestämää Pinnalla-ohjelmasarjaa, jossa käsitellään kevään eduskuntavaalien kynnyksellä suomalaiseen yhteiskunnan suuria murroksia ja kohtalonkysymyksiä. Podcast on nauhoitettu Miten estämme sosiaali- ja terveyspalveluiden romahtamisen? -tapahtumassa Tiedekulmassa 14.3.2023. Katso podcast tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/RRLmvTYyl44

Maiju Welling (potilasturvallisuuslääkäri, Potilasvakuutuskeskus), Hanna Tiirinki (johtava tutkija, OTKES & työelämäprofessori, Turun yliopisto) ja Julia Lumijärvi (juristi, Kuluttajaliitto) keskustelevat tuvallisuusjohtamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Keskustelussa mm. alan ydinkäsitteet, turvallisuusjohtamisjärjestelmät, turvallisuuskulttuuri sekä laatu- ja vaikuttavuustieto turvallisuusjohtamisessa. Podcast julkaistaan maaliskuun alussa avautuvalla Turvallisuusjohtamisen perusteet sosiaali- ja terveydenhuollossa -opintojaksolla. Tekstivastine Dialogiblogissa: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/turvallisuusjohtamisen-perusteet-sosiaali-ja-terveydenhuollossa/

Suomen askeleet kohti Natoa, voidaanko Unkari ja Turkki ohittaa ja saada turvatakuut? Entä miksi esimerkiksi Saksa jarruttaa aseapua Ukrainalle. Vieraana puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen Antti Häkkänen ja turvallisuustutkija, prikaantinkenraali evp Juha Pyykönen.  Asuntojen hinnat laskevat ja korot nousevat. Pääekonomisti Juhana Brotherus Hyposta ja toimitusjohtaja Risto Kyhälä Kiinteistömaailmasta keskustelemassa asuntomarkkinoiden näkymistä.  Neljättä koronarokotusta suositellaan yli 60-vuotiaille. Nyt kuitenkin vain osa hyvinvointialueista on varannut itselleen rokotteita. Miten rokotuksissa tasapuolisuus toteutuu ja mikä merkitys tällä on terveysturvallisuudelle? Sosiaali- ja terveysministeriön STM:n turvallisuus- ja terveysosaston päällikkö Taneli Puumalainen vastaa.  Ykkösaamun juontajana Atte Uusinoka, valmistelijoina Marjo Näkki ja Anna Lehmusvesi, tuottaja Marja Ala-Kokko.

Tietosuojamakasiini esiintyi julkisesti Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaarissa SohviTellussa 23.11.2022. Tämä jakso sisältää Lahden Sibeliustalolla tehdyn Live-podcastin tallenteen. Voit seurata Tietosuojamakasiinia Twitterissä tunnuksella @TSMakasiini. Voit myös lähettää palautetta osoitteella tietosuojamakasiini@use.startmail.com Jakson kuva: Ride Laine.

Miten arkkitehtuuri auttaa hahmottamaan monimutkaista uudistusta? Mitä uudistus tarkoittaa asioinnin, tietojohtamisen ja tietojärjestelmien suhteen? Mitä meidän täytyy huomioida, jotta palveluiden ja asioinnin kehittäminen on jatkossa mahdollisimman jouhevaa? Vieraana Mikko Huovila, Sosiaali- ja terveysministeriö

Esteettömyysdirektiivi edellyttää, että viranomaiset ja yksityinen sektori tekevät tietyt tuotteet ja palvelut EU:ssa esteettömiksi ja saavutettaviksi. Lataa opas: https://hubs.li/Q01b72TK0 AIRUT-lehti: https://www.airutlehti.fi/ Celia-kirjasto: https://www.celia.fi/ Sosiaali- ja terveysministeriö - Esteettömyysdirektiivi: https://stm.fi/esteettomyysdirektiivi EU-DIREKTIIVI 2019/882 tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32019L0882 Twitter: Ronja Pahaoja - @ronjaoja Juha Sylberg - @jsylberg

Keskustelu Euroopan unionin sosiali- ja terveyspolitiikasta. Vieraana europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Sisältö: Kuka on Sirpa Pietikäinen? Mitä jokaisen olisi hyvä tietää EU:sta? Mitä on EU:n sosiaali- ja terveyspolitiikka? Mitä on EU:n pehmeä ja kova politiikka? EU4Health -ohjelma EU:n sosiaalisten oikeuksien pilari Miten sosiaaliset oikeudet kehittyvät tulevaisuudessa? Sirpaa koskevia tarkempia kysymyksiä. Keskustelu on tallennettu ja julkaistu 19.4.2022. Haastattelu on osa Kajaanin ammattikorkeakoulun sosionomikoulutusta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista on ennakoitu lähitulevaisuudessa olevan merkittävä puute. Tulevaisuuden työvoimatarpeet herättävät perustavanlaatuiset kysymykset terveydenhuollon ammattilaisten yhteiskunnallisesta tehtävästä ja työn muutoksesta että tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta. Professori Mari Kangasniemi tuo luennollaan esille miten terveydenhuollon arvoperustainen työ toteutetaan eettisesti hoidon ja palvelun kaikissa vaiheissa. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/Mari_Kangasniemi

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien uudistaminen nousee toistuvasti otsikoihin mediassa. Miksi sote-tietojärjestelmien uudistaminen vaikuttaa niin vaikealle? Mikä oikein maksaa, kun tietojärjestelmien kustannukset nousevat kymmeniin ja satoihin miljooniin? Ja miksi sote-ammattilaiset moittivat tietojärjestelmien käytettävyyttä? Akateeminen vartti -podcastin jaksossa haastateltavana on Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan professori Kaija Saranto.

Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Sosiaali- ja terveysministeriön uudeksi strategiajohtajaksi on hakenut myös joukko kulttuurialan vaikuttajia. Pyöreän pöytä ilmoittaa kannattavansa hakijoista kanssaritariaan eli Olavi Uusivirtaa. Ruben Stiller halua vähentää presidentin valtaan, ja samaan hengenvetoon miettii seuraavan presidentin nimeä. Taru Tujunen on eri mieltä Stillerin kanssa. Hänestä presidenttiä tarvitaan ulkopolitiikan johtoon. "Seuraava presidentti on se henkilö, joka voittaa Jussi Halla-ahon toisella kierroksella", veikkaa Tujunen. Seuraavaksi puhututtaa kansantalouden vaikea tila ja EVAn ehdottama "kelluva eläkeikä". Juha Itkosta hirvittää rajojen sulkeutuminen ympäri maailmaa koronapandemian takia –​ ​ja sen varjolla. Saavuttavatko kansallisvaltiofanaatikot tavoitteensa ihan huomaamatta?

Koronarokotukset etenevät eri vauhtia eri alueilla. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee uutta mallia maahantuloon. EU:n elpymispaketti etenee eduskunnan äänestykseen. Ammattikoulut valmistautuvat maksuttomaan perusopetukseen. Jo lähes joka toinen suomalainen säästää rahaa eläkevuosia varten.

Euroopan Unionin neuvosto hyväksyi maaliskuussa uuden strategian romanien yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja osallistumisen kehittämisestä. Tämä antaa suuntaviivat myös uudelle kansalliselle romanipoliittiselle ohjelmalle. Sosiaali- ja terveysministeriön Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Janette Grönforsin mukaan Suomessa pidetään hyvänä asiana sitä, että romanien yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista eri elämänalueilla tuetaan aktiivisesti ja määrätietoisesti. Janette Grönforsia haastattelee Miriam Schwartz.

Tuberkuloosi ja päihteiden väärinkäyttö. Logistiikkahankkeet ja liikenneverkostot. Luovien alojen rajat ylittävä yhteistyö ja yhteiset hankkeet. Aihealueista huolimatta kyseessä ei ole True Crime podcast vaan puhe on Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuksista. Sosiaali- ja terveyskumppanuutta esittelee sihteeristön päällikkö Ulla-Karin Nurm, Liikenne- ja logistiikkakumppanuudesta rupattelemassa johtaja Oddgeir Danielsen ja Kulttuurikumppanuudesta puhumassa on sihteeristön päällikkö Dace Resele. Jakson juontaa Aku Aarva.

Tuberkuloosi ja päihteiden väärinkäyttö. Logistiikkahankkeet ja liikenneverkostot. Luovien alojen rajat ylittävä yhteistyö ja yhteiset hankkeet. Aihealueista huolimatta kyseessä ei ole True Crime podcast vaan puhe on Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuksista. Sosiaali- ja terveyskumppanuutta esittelee sihteeristön päällikkö Ulla-Karin Nurm, Liikenne- ja logistiikkakumppanuudesta rupattelemassa johtaja Oddgeir Danielsen ja Kulttuurikumppanuudesta puhumassa on sihteeristön päällikkö Dace Resele. Jakson juontaa Aku Aarva.

Kyllikki Saari katosi toukokuussa 1953 matkalla nuorisotilaisuudesta kotiin. Pitkän etsinnän jälkeen ruumis löydettiin suohon haudattuna. Sosiaali- ja terveyspolitiikan prof. Juho Saari tarkastelee, kuinka tämä murha sai aikaan niin valtavan reaktion ja kuinka Kyllikki Saaren murha ei vieläkään ole unohtunut. Suomalainen maaseutu uhkasi menettää siveellistä mainettaan, ja 1950-luvulla julkisuus, media sekä poliisien että pappien arvostelu heijasti ajallista murrosta, joka sai ikonisen muotonsa Kyllikki Saaren murhassa ja sen käsittelyssä. Juho Saari on nyt Kalle Haatasen vieraana

Koronasta. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti. Miten hyvittää sähkönsiirron ylihinnat kuluttajille? Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus. Kansanedustajat Ilmari Nurminen (sd.), Päivi Räsänen (kd.) ja Sari Sarkomaa (kok.). Mitä pääministerillä saa olla ja mitä ei päällään? Aalto yliopiston muodin tutkimuksen professori  Annamari Vänskä. Kolumni Heikki Hiilamo. Kenen lapsi saa syntyä? Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Kaija Kellman, Marija Skara ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Eduskunnan syksy lähti käyntiin ja heti alkoi kiista rahasta. Korona ja epävakaat talousnäkymät siivittävät politiikan syksyä. Miten tästä selvitään? Keskustelemassa vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen, perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Arja Juvonen ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa. Arhinmäki pitää tärkeänä, että hallitus parantaisi 1990-luvululla ylivelkaantuneiden asemaa niin, että myös ylivelkaantuneen kannataisi ottaa vastaan töitä. Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen ja asepalveluksen lyhentäminen olisivat Arhinmäen mukaan työllistäviä keinoja. Kurvinen kannattaa Arhimäen ehdotusta ylivelkaantuneiden aseman parantamisesta. Hän korostaa, että keskusta ei liputa tai tyrmää mitään työllisyyskeinoa, ja "ikävätkin keinot ja patistaminen" ovat keinovalikoimassa. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) piti tiistaina eduskunnassa puheenvuoron, jossa hän esitti, että perustoimeentulotuen saajille maksettaisiin 75 euroa henkilöä kohden kuukaudessa koronan aiheuttamien kulujen kattamiseksi. Perussuomalaiset ainoana eduskuntapuolueena vastusti Pekosen ehdotusta eduskunnassa. Juvosen mielestä pitäisi selvittää ensin, mitkä kaikki ryhmät ovat kärsineet koronasta, ja sen jälkeen vasta miettiä keitä tuetaan. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Sosiaali- ja terveysministeriö unohti yhden kriittisen nollan tiedotteestaan ja soppa oli valmis. Vahinkoja sattuu nyt ja aina, mutta niiden minimointiin on hyvä olla suunnitelma. Kriisiviestintä vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta silti niin moni siinä epäonnistuu.

Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt selvityksen kasvomaskeista. Koulut loppuvat, mutta valmistujaisjuhlia ei järjestetä. Eduskunta on hyväksynyt ravintoloiden uudet ohjeet. Viikonlopun sää on kaunis.

Koronavirus, Joe Biden ja Donald Trump ottavat yhteen Yhdysvaltain presidentinvaalissa. Turun yliopiston John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak. Tokiossa heinä-elokuussa olympiakisat? Kansanivälisen olympiakomitean jäsen, kansanedustaja Sari Essayah (kd.). Politiikkaraati. Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi, Ylen politiikan toimittaja Robert Sundman ja tutkijatohtori Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta. Miten suojella ikäihmisiä? Sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta ja senioritoiminnan vastaava Anu Lintilä Vanhustyön keskusliitosta. Kolumni Mona Mannevuo. Koronavirus muutti käsityksemme kiireestä. Viikon luontoääni vihervarpunen. Riku Lumiaro esittelee. Juontaja Tom Kankkonen. Toimittajat Marja Ala-Kokko ja Jukka Vanninen. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Ahvenamaa - Itämeren voimapolitiikan pelinappula. Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka. Talvisota päättyi 80 vuotta sitten - sotilaan tarina. Toimittaja Katariina Lahtonen. Miten torjua koronaviruksen aiheuttamaa talouskaaosta? Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, ETLA. Viranomaiasten toimet koronaepidemian johdosta. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen. Pandemiapolitiikkaa. Johtaja Mika Aaltola, Ulkopoliittinen insitituutti ja Ylen ulkomaantoimittaja Paula Vilen, Washington. Korona työmarkkinoilla. Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Kolumni Tuukka Tervonen. Minä rakastan sotaa. Juontaja Tom Kankkonen. Toimittajat Jukka Vanninen, Seija Vaaherkumpu ja Hanna Juuti. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Pitäisikö työttömyysrahaa alentaa porrastetusti? Keskustelemassa kansanedustaja, entinen työministeri Tarja Filatov (sd.), kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen. Haastattelijana Linda Pelkonen. "Ekonomistin logiikka menee niin, että kunkannuistetaan rahalla, ihminen hyppää ja toimii. Mutta kun työttömänä on niitä ihmisiä, että vaikka niilltä vietäisiin kaikki rahat, he eivät kykene työllistymään", Filatov sanoo. Zyzkowicz kannattaa porrastamismallia ja on puhunut pitkään sen puolesta. "Tämä on oikeudenmukaisuuskysymys. Se joka herää aamulla kuudelta ja menee Alepan kassalle pitää saada enemmän kuin sen, joka ei nouse ja mene töihin", Zyskowicz sanoo. Kurvinen haluaa pitää porrastuksen keinovalikoimassa työllisyyden nostamiseksi. "Tarvitaan kannustusta eli niin sanottua porkkanaa ja keppiäkin osaltaan", Kurvinen sanoo. Hallituksessa on hyvin eriäviä mielipiteitä työttömyysturvan porrastamisen malleista. Pääministeri Antti Rinne (sd.) on korostanut, että hallitus ei halua leikata kenenkään toimeentulosta, ja jos porrastus tarkoittaa toimeentulon leikkaamista, se ei ole vaihtoehto. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen on kertonut suhtautuvansa porrastamiseen kriittisesti. Vihreiden puheenohtaja Maria Ohisalo puolestaan suhtautuu positiivisesti työttömyysturvan porrastamiseen. Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni on todennut, että porrastaminen pitää säilyttää yhtenä mahdollisena vaihtoehtona. Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomalan mukaan työttömyysturvan porrastamista on ajettu pitkään vailla riittävää tutkimustietoa. Professori Tuomala on nostanut esiin, että hiljattain tehty tutkimus Ruotsin reformin vaikutuksista ei antanut näyttöä siitä, että työttömyysturvan porrastaminen olisi hyödyllistä.

Miksi Trump yllyttää Nokiaa ja Ericssonia Huaweita vastaan? Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Raimo Kantola. Voiko Fortum Uniperin enemmistöomistajana käräjöidä Hollanissa hiilikieltoa vastaan? Greenpeacen maajohtaja Suomessa Sini Harkki. Hoitojonot, hoitaja- ja lääkäripula - uusi sote? Sosiaali- ja terveysministeriön uusi kansliapäällikkö Kirsi Varhila. Ruotsin hovin lapset "mieron tielle"? Monarkian murusia -kirjan toinen kirjoittaja Kaisa Haatanen. Kolumni Roope Lipasti. Nuukailu pelastaa maailmaa. Juontaja Marjo Näkki. Toimittajat Marja Ala-Kokko, Raisa Pöllänen ja Silja Raunio. Tuottaja Sakari Kilpelä. 

Uusi puolue Liike Nyt. Miksi? Kansanedustaja Harry Harkimo (liik.). Israelin vaalitulos? Pär Stenbäck, entinen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liiton pääsihteeri. Rinteen hallituksen budjettiesitys avattuna? Johtava tutkija Marita Laukkanen, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT),  veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro, Suomen yrittäjät ja pääsihteeri Vertti Kiukas, Sosiaali ja terveys SOSTE. Kehittyvä ravintolakulttuuri. Ravintoloitsija Kim Mikkola, ravintola Inari ja horeca-tukku Kespron aluejohtaja Jerry Tiittala. Kolumni Tuukka Tervonen. "Yhteiskunnallinen somekeskustelu" on kuin faniteinien riitelyä. Juontaja Seija Vaaherkumpu. Toimittajat Kaija Kellman ja Hannele Muilu. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Sosiaali- ja terveysministeriön Sanoista tekoihin 2 hankkeen keskeisiä teemoja ovat olleet romaninuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen. Minustako vaikuttaja? -työpajoja järjestettiin keväällä Nurmijärvellä, Kauhajoella ja Iisalmessa. Työpajoihin osallistui kymmeniä 13-29 vuotiaita romaninuoria. Työpajojen tavoitteena on ollut kerätä nuorten mielipiteitä, kokemuksia ja ideoita vaikuttamiseen liittyen sekä kartuttaa heidän käsityksiään omista mahdollisuuksista vaikuttaa sekä yksilöinä että osana yhteisöä. Ohjelmassa kuullaan projektikoordinaattori Katja Vauhkosen sekä vertaisvaikuttaja Rosita Lindgrenin ajatuksia. He olivat mukana järjestämässä Minustako vaikuttaja? -työpajoja eri puolilla Suomea. Työpajoja fasilitoi Nuorten Akatemia ja materiaaleja suunnittelivat Ammattiopisto Luovin opiskelijat. Tapahtumien järjestämisessä oli mukana paikallisia järjestöjä sekä romaniaktiiveja. Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz.

Sote-uudistus eteenpäin hallitusneuvotteluissa. Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen ja erikositoimittasja Tiina Merikanto, Yle. Blogi Sanna Ukkola. Murheellisten vanhusten maa. EU tienhaarassa? Tutkijatohtori Suvi Kansikas, taloustieteilijä Sixten Korkman ja yliopistotutkija Timo Miettinen. Intian vaalitulos selvillä. Lähetystöneuvos Ari Tasanen ulkoministeriön  Etelä-Aasian yksikkö. Juontaja Marja Ala-Kokko. Toimittajat Jukka Vanninen, Marko Tammi ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Mikä on UNA Oy? Mikä tavoite sillä on? Jakso nauhoitettiin Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivillä 2019. Haastattelijana Markku Haukijärvi ja haastateltavana UNA Oy:n Kimmo Kasteenpohja.

Noora Shinglerin toimittamassa Mahdollisuuksia-podcast sarjan toisessa extrassa paneudutaan siihen, miten nuorten yrittäjien firmoista yhä useampi perustuu vastuullisuuden, esimerkiksi eettisyyden tai ekologisuuden ympärille. Siinä missä aikaisemmin yrityksillä on ollut ehkä muutama lause vastuullisuudesta jossain nettisivujen alalaidassa, on se nyt etusivun juttu ja koko homman ydin!  Nooran vieraana aiheesta keskustelemassa LOVIA brändin perustaja Outi Korpilaakso ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen viestintäpäällikkö Liisa Kairesalo.

Onnistuisikohan sellainen, että lähikaupassa käydessään voisi samalla auttaa jotakuta, joka tarvitsee ruoka-apua? Helsingissä on nyt pariin otteeseen kokeiltu Naapurikassi-keräystä, jossa lähikaupassa asioidessaan voi ostaa samalla vaikkapa kahvipaketin tai pesuainetta kassiin, jonka kirkon diakonia toimittaa apua tarvitsevalle. Naapurikassi-idean takana on Mindfood-hanke, jota rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Mindfood on ottanut yhteistyökumppanikseen seurakuntien diakoniatyön. Haastattelussa ovat Herttoniemen seurakunnan diakoni Kati Markkanen ja Mindfood-hankkeen projektipäällikkö Kata Raivio. Toimittajana on Anna Patronen.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa on uudistettu pitkään ja hartaasti, mutta antaako huomisen Suomi eväitä terveeseen ja merkitykselliseen elämään? Miksi soten kehittäminen oikeastaan on niin vaikeaa? The post Mitä Jeesus tekisi sote-uudistukselle? appeared first on Sitra.

Euroopassa antropologia sisältää kaksi pääsuuntausta. Sosiaali- ja kulttuuriantropologia keskittyy ihmiskulttuurin ja -yhteisöjen tutkimiseen. Biologinen tai fyysinen antropologia taas keskittyy tarkastelemaan ihmisen kehitystä historiasta nykypäivään. Biologinen antropologia pitää sisällään laajan skaalan aloja paleontologiasta ja kädellisten tutkimuksesta ihmisen perinnöllisyystieteeseen asti. Tässä jutussa syvennymme forensiseen antropologiaan tarkastelemalla sen taustaa sekä alan soveltamiseen liittyviä maantieteellisiä eroja. The post Ihmisen kuolemanjälkeinen elämä appeared first on AntroBlogi.

Jos olimme unohtaneet, että kuvilla yritetään vaikuttaa meihin ihmisiin, muikkari tuli saman tien. Ansaitulla tupakkatauolla uutta askia tutkiessa voi ihan kohta törmätä kutkuttavaan kuvamateriaaliin. Eikä kuvien tarve tähän lopu. Nyt ne vihdoin tulee: varoituskuvat tupakka-askeihin. Yhteensä kuvia on 42 erilaista. Niistä 19 nauratti ääneen, muiden kohdalla onnistuin pidättelemään. Suomessa meitä tumman huumorin harrastajia on yllättävän paljon. Nyt riskinä on, että uuden tupakkalain, ja uusien kuvien myötä, moni haluaa kerätä koko sarjan ja näin uudet askit aiheuttavat todellisen ryntäyksen tupakkahyllyille. Meitä varoitetaan aika säännöllisesti. NURMIKOLLE ASTUMINEN SAKON UHALLA EHDOTTOMASTI KIELLETTY- tyyppisiä klassikkokylttejä löytyy edelleen joka paikasta. Usko sanojen voimaan on säilynyt. Mitä enemmän ulkomailla tehdään terrori-iskuja, sitä hienosyisempiä varoituksia laaditaan meille mökkiostoksia laativille suomalaisille. Sadevaroituksen kynnys madaltuu koko ajan, kohta sireenit ulvovat hajanaisesta ripottelusta. Tuulivaroitus saa kansalaisemme pitämään lippalakistaan tuimasta kiinni, vaikka haapakaan ei vielä havise. Viranomaisradiosta kumajava jalankulkusää saa orastavaan paniikkiin. Tupakka-askien kuvavaroitukset ovat haastavampia. Me olemme turtuneita kuviin. Uutisten raajanpätkät ja veriset jarrutusjäljet tulevat säännöllisesti iltapalamme yhteyteen. Netissä näkee päivittäin inhottavia kuvia. Voi ennustaa, että askikuvien vaikutus on maltillinen. Uusia tupakka-askikuvia tutkiessani sain ulvoa. Kun olin kuivannut itseni, aloin pohtia taiteentekijöiden, tunnelmatakojien, työtä. Ketä ovat nuo avonaisen arkun äärellä seisovat ihmiset ja miten savuketta hipelöivän pikkupojan naamalle on saatu loihdittua noin monipuolinen ilme. Poitsu on samaan aikaan surullinen tulevasta kohtalostaan ja välinpitämättömän määrätietoinen otteessaan. Hän itkee näkymättömästi sisäänpäin vanhemmilleen tuottamaansa pettymystä ja jotenkin jopa täydellistä epäonnistumistaan ihmisenä. Yhdessä sameassa kuvassa! Kuva, jossa isi on vuoteessa sininen ja muu perhe lepäsi hänen kylkiluillaan, sai ajattelemaan. Tekstinä oli: pysy elossa läheisiäsi varten. Näiden kuvien ympärille saadaan vielä hyviä filosofisia keskusteluja, kun aski putoaa mökkiterassin pöydälle. Jotkut kuvat tuovat mieleen Manaaja-elokuvan vuodelta -73. Muut tunnelmat ovat samalta vuosikymmeneltä. Ajalta jolloin tupakansavu oli vain savua ja sen seasta ei nopeasti laskenut kuinka monta lapsen päätä keittiöstä löytyykään. Syystäkin on kysytty, miksei alkoholijuomiin tule varoituskuvia. Syitä monen mielestä olisi. Pelottaako laatijoita, että vaikutuksen alaisena nuo kuvat naurattaisivat väkisin ja merkitys kääntyisi päälaelleen. Lihavuus ja sen oheissairaudet meitä tappavat. Miksei kukaan varoittanut?! Miten monta vuotta pitää vielä elää vastuuttomasti omien mielitekojensa orjana, ennen kuin elintarvikkeisiin saadaan varoituskuvat? Sipsipussiin mahtuu sarjakuva herkuttelijan kohtalosta. Nutellapurkissa on kylkiasennossa lekottelevan rouvan ja merinorsun yhdistelmä ja kantta ruuvatessa kajahtaa Keski-Suomen pelastuslaitoksen tunnussävel. Mönkijöihin tarvittaisiin Suomessa myös varoituskuvat. Isoin varoituskuva, se jossa päätön mönkkärikuski kysyy vastaantulijalta tekstiviestillä tietä, liehuisi kolmen metrin korkeudessa ajokin piiskalipussa. Kun meitä varoitetaan, voidaan sanoa, että on varoitettu. Pohjimmiltaan on kyse elämänlaadusta, valinnoista ja siitä miten päivä ja elämä voi yllättäen mennä pilalle, itseltä ja muilta. Siksi haluaisin varoitustekstit myös ihmisiin. Kuvat ovat valmiina. Selässä lukisi monella Sosiaali- ja terveysministeriön vaatimuksesta: VAROITUS. LÄPEENSÄ TÖYKEÄ IHMINEN. Toisella olisi: VAROITUS. MASENTUNUT JA ARVAAMATON. Rikkinäiseenkin nahkatakkiin saa ommeltua: VAROITUS. OMISTAA VÄKIVALTAGEENIN. Ja kävelykadun liepeillä vilisi selkälappuja: YLEENSÄ HUMALASSA. PATOLOGINEN VALEHTELIJA. Moni kiittäisi jälkeenpäin, jos rasvatukkaisen pikkutakkikaverin selässä olisi ollut varoitustarra: NARSISTI. RUOKKIMINEN KIELLETTY. Ja sitten kun kynnys varoitustarroille madaltuu, saattaa nähdä ihmisotuksen selässä jopa varoitustekstin: IRONIAN VILJELIJÄ. Sitten meitä vasta olisi varoitettu ja voisimme aloittaa elämämme suunnittelun puhtaalta pöydältä. Maallikkosaarnaaja Maasola

Sosiaali- ja terveysalalla työskenteli vuoden 2013 tietojen mukaan hieman alle 400 000 henkilöä, joka on noin 15 prosenttia Suomen työllisestä työvoimasta.1 Valtaosa alalla työskentelevistä tekee vuorotyötä, ja etenkin yötyö on liitetty moniin terveysriskeihin ja sairauksiin. Esittelen tutkimuksen, jonka mukaan unen lyhentyminen ja lievät univaikeudet olivat hoitoalan ammattilaisten kohdalla hyvin yleisiä. Unen määrä oli ajoittain jopa … Continue reading "Yötyö ja nukkuminen"

EU- kansalaiset voivat saada esim. lapsilisää kotimaassaan oleville lapsilleen kotimaahansa siitä maasta jossa he työskentelevät. Tai he voivat myös saada esim. ollessaan kotimaassaan työttömyyskorvausta siitä maasta jossa ovat työskennelleet tietyn ajan. Mutta millä ehdoilla tämän tyyppisiä rahoja maksetaan ja minkälaisia paineita nykyisen järjestelmän muuttamiseen on. Aiheesta keskustelee Essi Rentola, joka on vakuutusosaston koordinaatio-yksikön johtaja Sosiaali- ja terveysministeriössä. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

Professori Vappu Taipale on onnellinen lapsuudestaan sodanjälkeisessä Vaasassa. Vappu Taipaleen isä kuoli sodassa ennen kuin Vappu syntyi. Isättömyyden korvasi kodin ja isovanhempien suoma turva ja lapsuuden leikkitoverit, joille pikkukaupunki soi oivan leikkitantereen. Kodin perintönä syntyi halu rakentaa tasa-arvoisempaa ja solidaarisempaa maailmaa. Se rakennustyö jatkuu edelleen. Lääkäriksi valmistunut Vappu Taipale toimi kahteen otteeseen ministerinä ja oli pitkään myös STAKESIN eli Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen pääjohtajana. Kovimmat taistot hän kävi kuitenkin 70-luvulla lasten oikeudesta päivähoitoon. Opiskeluaikojen radikalismin nousun myötä Vappu Taipaleesta tuli myös intomielinen rauhanpuolustaja. Nykyään Vappu Taipale taistelee vanhenevien ihmisten puolesta; heidät pitäisi Taipaleen mukaan nähdä yksilöllisinä kansalaisina ja kuluttajina eikä pelkästään raihnaisena kulueränä. Kuusi kuvaa Vappu Taipaleen elämästä peilaavat myös Suomen muutosta. Toimittajana Riikka Rahi.

Helsinkiläinen kansanedustaja Terhi Peltokorpi (kesk.) saapuu Akin vieraaksi ensimmäiselle tunnille. Sosiaali- ja terveysasiat hyvin tunteva Peltokorpi on jo kokenut kunnallispolitiikko ja takana myös kaksi kautta kansanedustajana. Sote-sotku tulee jatkumaan seuraavalle vaalikaudelle, miten se saataisiin selkeytettyä?