Podcasts about akateeminen

Laatusijoittaminen tarkoittaa sijoittamista laadukkaisiin yhtiöihin. Siinä missä tyypillinen arvosijoittaja katsoo ensisijaisesti osakkeen arvostusta, laatusijoittajaa kiinnostaa ennen muuta yhtiön liiketoiminta.Karon Grillin ja laatusijoittamiseen erikoistuneen Sifterin yhteisessä Laatusijoituskoulussa pureudutaan pintaa syvemmälle tähän tutkitusti tuottavaan sijoitustyyliin. Laatusijoituskoulu ilmestyy neljässä osassa tammikuun 2026 aikana.Tässä ensimmäisessä osassa selvitetään, mitä laatusijoittaminen on ja kuinka sijoitusmaailman näkyvät persoonat ovat soveltaneet laatusijoitustyyliä omassa sijoittamisessaan.”Akateeminen tutkimus osoittaa varsin selvästi, että kannattavat yhtiöt ovat tuottaneet pitkällä aikavälillä keskimääräistä paremmin. Robert Novy-Marxin tutkimus 'Quality – the Other Side of Value' on yksi vahvimmista näyttöistä tästä”, Laatusijoituskoulun yliopettaja Riku Pennanen Sifteristä sanoo.”Historiallisesti sijoittajat ovat yliarvioineet kasvun pysyvyyden ja aliarvioineet tasaista, kannattavaa liiketoimintaa. Laatusijoittaminen nojaa juuri tähän havaintoon.”Laatusijoittaminen on pärjännyt erityisen hyvin silloin, kun markkinoilla myrskyää. Vastaavasti euforisina jaksoina, jolloin tarina- ja kasvuosakkeet ovat suosiossa, se on jäänyt jälkeen. Osin tämä selittyy sillä, että laatuyhtiöiden osakekurssit ovat tavanneet heilua vähemmän kuin markkinat yleisesti.”Laatusijoittaminen ei toimi kaikissa kriiseissä samalla tavalla. Yksittäiset sijoitustyylit voivat jäädä yleisindekseistä jälkeen pitkiäkin aikoja”, Pennanen muistuttaa.Maailman tunnetuin sijoittaja, vuodenvaihteessa Berkshire Hathawayn ruorin seuraajalleen jättänyt Warren Buffett aloitti uransa kovan linjan arvosijoittajana, mutta tutustuttuaan Charlie Mungeriin hän ymmärsi liiketoiminnan laadun merkityksen. Loppu onkin osakesijoittamisen historiaa.Laatusijoittajaksi Buffett asemoituu usein toistetulla lausahduksellaan, jonka mukaan on parempi ostaa erinomaista yhtiötä kohtuullisella hinnalla kuin kohtuullista yhtiötä erinomaisella hinnalla.Laatusijoituskoulun luentomuistiinpanot ja oppikirja Pitkän tähtäimen laatusijoittaminen on ladattavissa maksutta Sifterin sivuilta osoitteesta:sifterfund.com/kouluYhteistyössä: Karon Grilli x SifterWarren Buffett: "The Superinvestors of Graham-and-Doddsville":https://business.columbia.edu/insights/chazen-global-insights/superinvestors-graham-and-doddsville0:00 Alku1:25 Mitä on laatusijoittaminen?4:25 MSCI:n laatukriteerit7:47 Akateeminen tutkimus laatusijoittamisesta11:38 Miksi laatusijoittaminen toimii?24:26 Warren Buffett laatusijoittajana31:11 Cliff Asness34:33 Joel Greenblatt36:39 Terry Smith ja Christopher Hohn38:35 Summaus

Vuoden 2025 alussa julkiset työvoima- ja yrityspalvelut siirtyivät kuntien vastuulle. Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatiassa selvitettiin, millaiset mahdollisuudet alle 10 000 asukkaan kunnilla on paikkaperustaisen työvoimapolitiikan toteuttamiseen ja elinvoiman vahvistamiseen. Haastateltavina aiheesta ovat erikoistutkija Arja Kurvinen ja Pohjois-Karjalan työllisyysalueen johtaja Riikka Vartiainen.

Iso osa rikollisuudesta ja sen mukanaan tuomista hankaluuksista irti pyrkivistä putoaa vankilasta vapauduttuaan yhteiskunnan turvaverkkojen läpi. Millaisia turvaverkostoja vapautuville vangeille on ja miten monitoimijainen sosiaalityö voisi tukea rikostaustaisia asiakkaita vankilastavapautumisen nivelvaiheessa? Yliopisto-opettaja Mari Suonio Itä-Suomen yliopistosta ja tutkija, sosiaalityöntekijä Katja Surakka Pohjois-Savon hyvinvointialueelta etsivät vastauksia näihin kysymyksiin VAPAA-tutkimushankkeessa.

Yliopistonlehtori Erkki Pesonen on toiminut opettajana Itä-Suomen yliopistossa jo viidellä vuosikymmenellä. Hän on nähnyt aitiopaikalta tietojenkäsittelytieteen alan ja sen opetuksen kehityksen. Miten vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa on muuttunut näinä vuosina? Entä miltä näyttää alan opetuksen tulevaisuus?

Esko on saanut erikoisen lähestymisen treffisovelluksessa ja tämä herättää juontajakaksikossa paljon kysymyksiä. Kuka vastaa, missä vastaa ja miksi vastaa -osiossa soitetaan yllätyspuhelu päivystykseen, jossa potilas on kovin kovaääninen. Radio Novan Kesäaamussa etsitään vastauksia myös kysymyksiin - kuinka suonsilmä toimii ja missä kesäpuhelimeen vastataan. Kuuntele tästä!

Opiskelijalähettiläiden STUDYcast-podcast pureutuu yliopistoelämää koskettaviin ilmiöihin ja asioihin. Mutta mitä kaikkea opiskelija voi tehdä opiskelun ohella? No, esimerkiksi opetella tekemään pizzaa retkikeittimellä tai lähteä kansallispuistoon saunomaan. Tässä jaksossa tutustutaan Akateemisen Partiokillan toimintaan; tule kuuntelemaan minkälaista retkeilytoimintaa APK järjestää, miten toimintaan pääsee mukaan, ja mitä kaikkea retkikeittimellä voikaan valmistaa. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast

Tekoälystä puhutaan tällä hetkellä paljon. Miten Itä-Suomen yliopiston fotoniikan opiskelijoita kannustetaan käyttämään sitä opinnoissaan? Entä mitä tekevät tutkijat? Miten käy luovuuden ja tekijänoikeuksien? Haastateltavana teoreettisen optiikan professori Pasi Vahimaa.

Pohjoisen yöttömässä yössä eliöiden kasvukausi on lyhyt, kiihkeä, ja ennen kaikkea valoisa. Miten tämä näkyy rauduskoivujen ominaisuuksissa? Ja miten lämpenevä ilmasto ylipäätään vaikuttaa koivuihin Suomessa? Tästä meille kertoo Antti Tenkanen, joka väitteli juuri tohtoriksi biologian alalta.

Katsekontaktin välttelyä, vaientamista, ulossulkemista. Työpaikkaostrakismi on ilmiö, jota on Suomessa toistaiseksi tutkittu todella vähän. Mistä työpaikkaostrakismissa on kyse ja millaiset tekijät suojaavat työpaikoilla ostrakismilta? Entä miten tulisi toimia, jos havaitsee työyhteisössään ostrakismia? Haastateltavana aiheesta on työpaikkaostrakismia tutkiva väitöskirjatutkija Sirpa Manninen Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitokselta. Podin tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/akateeminen-vartti-podcast-sosiaalinen-ulossulkeminen-satuttaa-tyopaikoilla#paragraph-985327

Akateeminen kirjakauppa on salattu helmi Helsingin ydinkeskustassa, johon on astuttava sisään nähdäkseen, mistä oikein on kyse! Arkkitehtuuria-podcastissa tutustutaan maailmanluokan arkkitehtuuriin. Ohjelmaa tekevät arkkitehtuurin harrastaja ja valokuvaaja Arttu Muukkonen ja arkkitehti Pekka Pakkanen. Jakson kuvat löydät seuraavista paikoista: Instagram: Arkkitehtuuriapodcast Medium.comista, jos et käytä Instagramia: https://medium.com/@arkkitehtuuria-podcast/

Mistä Ukrainan historia alkaa? Minkälainen suhde Ukrainalla ja Venäjällä on ollut vuosisatojen saatossa ja miten kolonialismi näkyy Ukrainan historiassa? Mikä rooli ortodoksisella kirkolla on ollut Ukrainassa? Keitä olivat kasakat ja minkälainen heidän hallintomuotonsa oli 1600-luvulla? Miltä Volodymyr Zelenskyin ja Ukrainan tilanne näyttää ensi vuoden vaalien suhteen? Miltä Ukrainan tulevaisuus näyttää? Studiossa Kiovan valtion yliopiston sosiologi Arseniy Svynarenko. Jakso on nauhoitettu 2.3.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Yliopisto (5:55) Kievan Rus (11:06) Historiapolitiikka (16:20) Kolonialismi (17:14) Akateeminen vapaus (18:14) Ortodoksi-kirkko (25:10) Ukrainan ja Venäjän erot (28:40) Ukrainan kirkko (31:11) Kasakkojen hallinto (36:45) Vuosi 1917 (39:25) Zelenskyi (43:00) Oligarkit (46:28) Euromaidan (51:38) Vaalitarkkailija (54:52) 1700-luku (59:34) Ukrainan tuhoaminen (1:06:28) Kasakat (1:11:40) Nationalismi (1:16:19) Tulevaisuus

Tanssi on ollut monella tapaa osa ihmisten elämää. Tanssi paitsi viihdyttää ja tarjoaa taide-elämyksiä, se on ollut historian saatossa myös osa ihmisyhteisöjen rituaaleja ja uskonnollisia seremonioita. Tanssi myös kasvattaa ja sillä on terapeuttisia ulottuvuuksia. Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan parhaillaan tanssin merkitystä MS-tautia sairastaville yhteistyössä Neuroliiton kanssa. Keskustelemme Akateemisessa vartissa monitieteisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen dosentin ja tanssitaiteen tohtori Hanna Pohjolan sekä Neuroliiton kuntoutussuunnittelijan, fysioterapeutti Pirkko Hämäläisen kanssa Siilinjärvellä toteutetusta tanssikurssista ja sen tuomista kokemuksista. Podin tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/akateeminen-vartti-podcast-tanssista-voimaa-itseilmaisuun

Jokainen yliopisto haluaa antaa hyvää opetusta ja tehdä vaikuttavaa tutkimusta. Laatuajattelu tulee hyvin lähelle yliopistoinstituution syntyjuuria ja nykyhetken arkea, kun opettajat harkitsevat, millaisia opetusmuotoja he käyttävät, ja tutkijat pohtivat, millä foorumeilla he julkaisevat tutkimuksiaan. Yliopiston laatutyötä varmennetaan kansallisessa auditoinnissa, jossa arvioidaan yliopiston laatujärjestelmän kattavuutta, toimivuutta ja vaikuttavuutta. Itä-Suomen yliopisto ja Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteuttavat yhdessä Itä-Suomen yliopiston auditoinnin vuonna 2022. Mitä prosessi merkitsee, ja mitä se tuottaa? Akateeminen vartti -podcastissa keskustellaan yliopiston laadunhallinnasta, laatutyöstä ja laadun arvioimisesta. Haastateltavana on Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä.

Puusta saadaan tuotettua kemikaaleja erilaisilla menetelmillä, joita kehitetään parhaillaan teolliseen käyttöön. Tavoitteena on usean nesteen samanaikainen teollinen tuotanto. Itä-Suomen yliopiston SIB Labs -yksikössä ja sovelletun fysiikan laitoksella on parhaillaan menossa tähän liittyvää tutkimusta. Aiheesta kertomassa SIB Labs -yksikön johtaja, yliopistotutkija Laura Tomppo. Lue lisää aiheesta https://bit.ly/3FqXfRA

Itä-Suomen yliopistossa on käynnissä datatuen kehittäminen. Kehitystyö tähtää yhden luukun palveluun, jonka avulla tutkijat saavat tukea tutkimusdatan hallintaan koko tutkimuksen elinkaaren ajalle. Millaista tukea tutkimusdatan hallintaan tarvitaan, mitä datatuki tarkoittaa käytännössä, ja mikä muuttuu paremmaksi? Akateeminen vartti -podcastissa kysymyksiin vastaavat datatuen asiantuntijat Niina Nurmi ja Manna Satama Itä-Suomen yliopistosta. Podin tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/akateeminen-vartti-podcast-tutkijoiden-datatukeen-yhden-luukun-palvelu#paragraph-574115

Kyky ja halu ystävyyteen on ihmisille lajityypillistä. Ystävyyteen liittyy molemminpuolinen viehtymys ja vastavuoroisuus. Psykologian yliopistonlehtori Petri Karkkola pohtii ystävänpäivän teemapodcastissa ystävyyttä, sen muodostumista ja päättymistä. Lisäksi Karkkola kertoo psykologin näkökulmasta kosketuksen merkityksestä. Puhumme myös kissanpennuista. Podin tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/akateeminen-vartti-podcast-ystavyys-on-vastavuoroista#paragraph-534929

Syksy on saapunut ja koulut alkaneet. Mikäpä siis olisikaan parempaa, kuin sukeltaa viisumaailmaan akateemisesta näkökulmasta. Ismon vieraana Turun yliopiston mediatutkimuksen lehtori Mari Pajala. Kati puolestaan ottaa yhteyttä kuin Anaid Iplicjian konsanaan pitkän linjan viisufaniin Jaakko Uinoon. Ottakaa hyvä asento, muistiinpanovälineet ja vihot esille, sillä nyt on aika opiskella!

Voiko työikäisen oudon käytöksen taustalla olla muistisairaus? Otsalohkodementia ei useinkaan ala muistioireilla, vaan persoonallisuuden ja käytöksen muuttumisella. Millaisia oireet voivat olla ja voiko taudin kulkua ennustaa? Otsalohkodementiaa ei toistaiseksi voi parantaa ja oikea diagnoosikin löytyy yleensä vasta vuosien viiveellä. Tutkimusjohtaja, dosentti Eino Solje etsii näihin haasteisiin ratkaisuja ja arvioi, että muutos parempaan on kulman takana. Podin tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/akateeminen-vartti-muistisairaus-ilman-muistioireita

Miten taloudellinen tieto hoidon kustannuksista voi olla hyödyksi niin lääkäreille ja hoidettaville kuin koko yhteiskunnalle? Miksi taloustieto tulisi olla mukana jo hoitosuosituksissa? Akateeminen vartti -podcastissa tarkastellaan taloudellista tietoa osana hoitosuosituksia ja terveyspalveluita. Haastateltavana on yliopistonlehtori Eila Kankaanpää Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitokselta.

Nivelten terveyttä on tutkittu yliopistossamme jo 50 vuoden ajan. Tällä hetkellä tutkijoitamme kiinnostaa se, voisiko nivelrikon etenemistä ennustaa etukäteen. Entä millaista nivelrikon lääkehoito voisi olla tulevaisuudessa? Podcastin vieraana yliopistotutkija Petri Tanska sovelletun fysiikan laitokselta.

Mihin kansakunta tarvitsee viholliskuvia? Millaisia mielikuvia vihollisista on vaalittu Venäjällä kautta historian? Miten venäläisten viholliskuvat ovat muuttuneet, ja auttaako historian tutkimus ymmärtämään maan nykytilaa ja ennustamaan tulevaisuutta? Akateeminen vartti -podcastin haastattelussa on akatemiatutkija ja Venäjän historian dosentti Kati Parppei Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitokselta.

Miten nuorten elämä soljuu syrjäseuduilla? Mistä löytyvät harrastukset, koulutus, työpaikka ja puoliso? Miten elämä vie nuoria syrjäseuduilta kaupunkeihin ja kenties takaisin kotipaikkakunnalle? Itä-Suomen yliopiston tutkijat seuraavat ainutlaatuisessa tutkimushankkeessa syrjäseutujen nuorten elämää 15-vuotiaasta aina 25-vuotiaaksi saakka. Akateeminen vartti -podcastin haastattelussa ovat Nuoret ajassa -hankkeen tutkijat, yliopistonlehtori Mari Käyhkö ja nuorempi tutkija Ville Pöysä yhteiskuntatieteiden laitokselta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien uudistaminen nousee toistuvasti otsikoihin mediassa. Miksi sote-tietojärjestelmien uudistaminen vaikuttaa niin vaikealle? Mikä oikein maksaa, kun tietojärjestelmien kustannukset nousevat kymmeniin ja satoihin miljooniin? Ja miksi sote-ammattilaiset moittivat tietojärjestelmien käytettävyyttä? Akateeminen vartti -podcastin jaksossa haastateltavana on Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan professori Kaija Saranto.

Itä-Suomen yliopistossa toimii datalähtöisen tutkimuksen monitieteinen tutkijaverkosto. Verkoston vetäjä, datatieteen professori Pauli Miettinen ja sosiologian yliopistonlehtori Antti-Jussi Kouvo kertovat Akateeminen vartti -podcastin vieraina, millaisia mahdollisuuksia isot tietovarannot avaavat eri tieteenalojen tutkijoille. Entä miten julkiset ja kaupalliset toimijat hyödyntävät isoa dataa? Jakson tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/datalahtoinen-tutkimus-aiheena-akateeminen-vartti-podcastissa

Vaikuttavuus on tuttu sana yliopistojen strategiapuheesta, mutta miten yliopistot vaikuttavat käytännössä yhteiskunnassa? Akateeminen vartti -podcastissa rehtori Jukka Mönkkönen kertoo, miten Itä-Suomen yliopisto tekee pitkäjänteistä vaikuttavuustyötään, ja miksi vaikuttavuuden mittaaminen on niin haastavaa. Jakson tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/yliopiston-vaikuttavuus-aiheena-akateeminen-vartti-podcastissa

Anita Seppä on Taideyliopiston Kuvataideakatemian taidehistorian ja -teorian professori ja laulaja-lauluntekijä Liisa Lux. Musiikki on ollut tärkeä osa hänen elämäänsä lapsuudesta alkaen. Akateeminen ura vei kuitenkin hänet mukanaan ilman sen kummempia haaveita tai suunnitelmia. Akateemisen työn ohessa Sepän tärkein hanke tällä hetkellä on Liksom Lux -lauluntekijäkolmikko, joka on parhaillaan tekemässä ensimmäistä LP-levyään. Siihen kuuluvat hänen lisäkseen kirjailija ja kuvataiteilija Rosa Liksom ja muusikko Eeva Koivusalo. Anita Sepän kanssa hänen elämänsä tärkeitä kuvia katselee toimittaja Jonni Roos.

Biotalouden erikoistumiskoulutus on yksi yliopistomme tarjoamista erikoistumiskoulutuksista. Koulutus on itäsuomalaisten korkeakoulujen yhteinen toteutus, ja sen tavoitteena on syventää ja kehittää osaamista biotaloudessa. Aiheesta juttelemassa etänä koulutuksen koordinaattori Piritta Torssonen ja yrittäjä Anneli Ollilainen.

HUOM! Jaksossa puhutaan seksuaalisesta väkivallasta. Se ei myöskään sovi lasten korville. Kysymys ja vastaus -jaksossa harhaopettaja Markus kommentoi kuulijakysymyksiä tavanomaisen harhaoppisesta näkökulmasta. Kysymykset liittyvät tällä kertaa teologian opiskeluun, Vanhan testamentin lakeihin sekä 3. Mooseksen kirjan homovastaisina pidettyihin jakeisiin. Mikä selittää niiden raa'an ja nykynäkökulmasta itsestään selvästi moraalittomalta vaikuttavan suhtautumisen miesten väliseen seksiin? Niiden varjolla Markus harhautuu höpisemään esimerkiksi seuraavista asioista: Miksi Markus melkein kääntyi ortodoksiksi Muinaisen lähi-idän oikeudenkäynnit Akateeminen ja uskonnollinen teologia Ristiinnaulitseminen seksuaalisena väkivaltana Joensuu, Suomen teologisen sivistyksen ydin Talmudin opetus vessassa käymisestä Miten Luther pilasi Raamatun tulkinnan meiltä muilta? Mitä Luther tajusi ihan oikein? Puhuiko Jeesus itsensä pussiin kun käski noudattamaan pikkutarkasti Mooseksen lakia? Seksuaalivähemmistöihin kuuluvien kristittyjen seurakunnissa kokemat ikävät asenteet Muinaisen lähi-idän erikoiset sukupuoliroolit Mitä tehdä, kun Raamatun edustama maailmankuva poikkeaa valtavasti omastamme. Vinkkejä jakson aiheista: Asikainen & Uusimäki (toim.) - Sukupuoli Raamatun maailmassa BibleProject-podcastilla on äärimmäisen hyvä sarja Mooseksen laista ja lain asemasta muinaisessa Lähi-idässä. Linkki ensimmäiseen jaksoon. Harhaoppia on ohjelma epäileville uskoville ja uskoville epäilijöille, joka tarjoaa epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com tai Harhaoppia-podcastin facebook-sivujen kautta. Loppumusa: Antti Luode --- Send in a voice message: https://anchor.fm/harhaoppia/message

Auton aiheuttamia päästöjä mitataan katsastuksessa. Siellä tehtävän mittauksen tulokset ovat kuitenkin vain suuntaa antavia. Meneillään olevassa tutkimuksessa selvitetään auton päästöjä oikeassa ajotilanteessa. Aiheesta kertomassa yliopistotutkija Santtu Mikkonen sovelletun fysiikan laitokselta. Katso myös aiheeseen liittyvä video: https://youtu.be/DTTJf69DvYA

Yksi tärkeä etappi tutkijan uralla on omasta tutkimuksesta väitteleminen. Aiheesta juttelemassa sovelletun fysiikan unitutkijat Henri Korkalainen ja Samu Kainulainen, jotka väittelivät viime vuonna viikon välein uniapneasta.

Koronarokotteen kehittämiseen ja valmistamiseen on kohdistunut liki koko maailman huomio viimeisen vuoden aikana. Millainen revohka on aloittaa uuden lääkkeen tai rokotteen valmistus periaatteessa nollasta? Entä miten niin koronarokotteen kuin muidenkin biologisten lääkkeiden säilyvyyttä voitaisiin parantaa? Lääkkeenvalmistuksen viimeisimmistä tuulista, kuten lääkkeiden 3D-tulostamisesta, kertoo farmasian teknologian ja fysikaalisen farmasian professori Ossi Korhonen. Tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/akateeminen-vartti-kohti-toimivampia-ja-raataloidympia-laakkeita

Lennokkien käyttö on tullut vauhdilla mukaan metsien kartoitukseen, mutta perinteinen jalkatyö maastossa on edelleen voimissaan. Erilaisia aineistoja yhdistämällä voidaan löytää kustannustehokkain tapa metsien inventointiin. Metsätieteiden opiskelija ja tutkimusapulainen Janne Toivonen kertoo metsän mittaamisesta. Katso aiheeseen liittyvä video: https://youtu.be/mj6Eaq2-a7g

Mitä, miten, milloin ja kenelle – näitä kysymyksiä pohditaan, kun puhutaan terveydenhuollon vaikuttavuudesta ja hoidon ohjaamisesta tiedolla. Miten kohdentaa rajalliset voimavarat niihin hoitoihin, jotka tuottavat parhaan sekä hoidollisen että taloudellisen vastineen, inhimillistä näkökulmaa unohtamatta? Kuuntele lääketaloustieteen professori Janne Martikaisen haastattelu. Tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/akateeminen-vartti-millaista-on-vaikuttava-hoito

Huippu-urheilun ja korkeakouluopintojen yhdistäminen on kestävyyslaji, joka vaatii sinnikkyyttä ja suunnitelmallisuutta. Ammattilaisjalkapalloilija Ville Saxman on urakoinut menestyksekkäästi sekä lääketieteen opintojen että jalkapallon parissa. Millaisia asioita hän haluaisi tuoda pukukoppielämästä opintoihin tai tulevaan ammattiinsa? Tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/akateeminen-vartti-huippu-urheilijana-korkeakoulussa

Etätyö on tullut jäädäkseen osaksi suomalaista työelämää ja näyttää siltä, että muutos perinteisessä työnteon mallissa on sopinut suomalaisille hyvin. Pelkkää iloa ja riemua etätyön tekeminen ei kuitenkaan ole: turhautuneisuus ja pitkästyminen vaivaavat etätyön pitkittyessä. Miten kampittaa etätyöapatia? Kuuntele psykologian professori Marianne Virtasen vinkit sujuvaan etätyöhön!

Mentorointitoiminta aloitettiin yliopistossamme parisen vuotta sitten. Mentoroinnilla tarkoitetaan perinteisesti kokeneemman henkilön, mentorin, antamaa tukea toiselle henkilölle, aktorille. Kokemuksiaan kertovat kehittämispäällikkö Tuula Soukkanen Kelalta ja koulutusjohtaja Sanna Iskanius Aducatelta.

Lentohäpeä, liikamatkailu, ulkomaalaisten turistien puuttuminen… Voiko matkailuun täydellä voimalla iskenyt koronakriisi luoda täysin uutta matkailukulttuuria ja digitaalista matkailuliiketoimintaa? Kuuntele tutkimuspäällikkö Juho Pesosen visiot tulevaisuuden matkailusta! Tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/akateeminen-vartti-kuka-kehtaa-matkustaa

Viime viikolla käytiin tutustumassa fyysikkojen työntekoon vähän erikoisemmassa paikassa, puhdastila-labrassa, jossa valmistetaan mikro- ja nano-optiikassa käytettäviä rakenteita. Millaista siellä oli, ketkä tilaa käyttävät ja mitä kaikkea laitteilla voidaan tehdä? Oppainamme olivat tutkimuspäällikkö Petri Karvinen, laboratoriomestari Tommi Itkonen ja fysiikan maisteriopiskelija Outi Kaltiainen. Katso myös puhdastilan esittelyvideo: https://youtu.be/yFhE0ZcIYf0

Tavallinen infektio voi koitua jopa kuolemaksi tautia aiheuttavan bakteerin muuttuessa vastustuskykyiseksi perinteisille antibiooteille. Niille kaivataankin kipeästi vaihtoehtoja. Professori Antti Poso kehittää uudenlaista antibioottia, joka ei pyrikään tappamaan bakteereja, vaan auttaa elimistöä itse tuhoamaan ne. Horjuttamalla bakteerien suojamuuria se myös tehostaa perinteisten lääkkeiden vaikutusta.

Fotoniikan maisteriohjelma juhlii tänä vuonna kymmenvuotista taivaltaan. Fotoniikan nousu on ollut nopeaa, ja se on nykyään vahvasti mukana tieteidenvälisessä tutkimuksessamme. Mutta miten kaikki saikaan aikoinaan alkunsa? Tätä meillä on muistelemassa pitkän linjan fyysikko, teoreettisen optiikan professori Pasi Vahimaa.

Laiton länsitavaran kauppa eli trokaus oli kukoistava ja laaja ilmiö 1970–1990-luvuilla Neuvostoliitossa. Viipurissa, Karjalan kannaksella ja Leningradissa trokaus kehittyi laajaksi ennen kaikkea suomalaisten turistien ansiosta. Trokauksella oli merkitystä myös neuvostojärjestelmän romahtamisessa. – Farkut tekivät enemmän tuhoa kuin konekiväärit, toteaa tutkija Yury Shikalov. Tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/akateeminen-vartti-farkuilla-voi-muuttaa-maailmaa

Intuitio, luovuus, muisti, kritiikin sietokyky, ajattelun avaruus – akateemisissa opinnoissa menestyminen vaatii sinnikkyyden lisäksi liudan erilaisia akateemisia taitoja. Kuuntele akateemisen menestymisen lyhyt oppimäärä! Haastateltavana on YTM, FM, väitöstä tekevä apurahatutkija Ari Tervashonka. Jakson tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/akateeminen-vartti-akateemisen-menestymisen-lyhyt-oppimaara

Kansallispuistoissa on kuluneen kesän aikana riittänyt vilskettä enemmän kuin koskaan. Mikä saa kaupunkilaiset luonnon armoille, sääskien syötäväksi? Tutkija Esko Sorakunnas kertoo, mikä kansallispuistoissa kiehtoo ja millaisista tekijöistä syntyvät vaikuttavimmat kansallispuistoelämykset.

Lääkkeiden ympäristövaikutukset ovat kasvava, maailmanlaajuinen ongelma. Ympäristöstämme, erityisesti vesistöistä, löytyy laaja kirjo sinne kuulumattomia lääkeaineita ja hormoneja. Joidenkin lääkeaineiden on havaittu häiritsevän kalojen lisääntymistä ja käyttäytymistä sekä edesauttavan antibioottiresistenssin syntyä. Mitä lääkkeille tapahtuu luonnossa? Haastateltavana on tutkimusjohtaja Jarkko Akkanen.

Nykyään puhutaan paljon metsien merkityksestä hiilinieluina. Metsien pitäisi antaa kasvaa, mutta samalla niitä pitäisi hakata, jotta niistä saataisiin rahallista hyötyä. Mitä tämä tarkoittaa tavallisen metsänomistajan kannalta? Miten oman metsän hiilivarastot lasketaan? Ja millä hinnalla olisi kannattavaa lopettaa hakkuut kokonaan? Kuuntele metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkalan mietteitä aiheesta!

Koronakriisi pakottaa meistä jokaisen miettimään totuttua arkea uusiksi. Kriisi horjuttaa kokemustamme elämänhallinnasta ja haastaa meitä etsimään elämän merkityksellisyyden kokemuksia uudella tavalla. Mitä korona-arjesta ajatellaan Suomessa, Espanjassa, Italiassa ja Puolassa? Tätä selvitetään kansainvälisessä tutkimusprojektissa. Haastateltavana on yliopistonlehtori Suvi-Maria Saarelainen.

Tartuntataudit ovat muuttaneet historian kulkua vuosituhansien ajan. Kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen kertoo, että olemme unohtaneet tartuntatautien olemassaolon lähes täysin, kun ei-tarttuvat taudit ovat olleet etualalla keskustelussa ja kansanterveyden tutkimuksessa. – Tartuntataudit ovat luonnossa käytävä taistelu, jossa eliöt kamppailevat elintilasta. Tätä kamppailua on käyty aina, mutta se muuttaa muotoaan historian kuluessa ja nyt käynnissä on taistelu koronapandemiaan liittyen.

Koronaviruksen leviäminen on kääntänyt koko maailman katseet epidemioihin ja pandemioihin. Mitä olemme oppineet maailmalla aiemmin riehuneista taudeista? Millaisia ovat pandemian kehittymisen vaiheet ja uhkatasot? Entä miten tartuntataudit leviävät joukkoliikenteen solmukohdissa? Akateemisen vartin haastateltavana on tutkimusjohtaja Pertti Pasanen.

Tappiollinen Akateeminen Kirjakauppa aloittaa yt-neuvottelut, jotka koskevat koko yritystä paitsi viime syksynä avattua Jyväskylän myymälää. Toimit .. Lisää >> http://ift.tt/2rPbRIt