Podcasts about essayah

Politiikkaradion vaalitentissä vieraillut Krisitillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah karsisi Suomesta hyvinvointialueita. "21 hyvinvointialuetta ja Helsinki. Se on meidän kokoiseen maahan liikaa", sanoo Essayah Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Erityisesti Uudenmaan jakamista neljään alueeseen Essayah syyttää poliittiseksi päätökseksi, jossa "silloisista hallituspuolueista jokainen halusi oman mandaattialueensa". Kotikunnassaan Lapinlahdella tapahtuneen mittavan salametsästysrikoksen Essayah tuomitsee jyrkästi, mutta syyttää myös mediaa kotipaikkakuntansa leimaamisesta "punaniskojen takamaaksi". Tentaattorina on Linda Pelkonen.

Politiikkaradion eurovaalitentissä on Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah. Hän linjaa, että EU-parlamentissa keskustaoikeistolaiseen EPP-ryhmään kuuluvat kristillisdemokraatit ovat valmiit tekemään laitaoikeistolaisen ECR:n kanssa. Laitaoikeistolaisen ID-ryhmän kanssa yhteistyö ei kuitenkaan käy. ECR:n suurin puolue on puolalainen Laki ja oikeus -puolue, joka on kotimaassaan asettanut lähes täydellisen aborttikiellon. Essayahin mielestä aborttikielto ei kuitenkaan estä yhteistyötä puolueiden välillä. – En näe ollenkaan ongelmallisena, että heillä on elämää suojeleva linja Puolassa, Essayah sanoo. Essayah kertoo myös millaisia tiukennuksia Suomen aborttilainsäädäntöön kristillisdemokraatit Suomessa ajavat. Essayah vaatii muutosta EU:n pakolaispolitiikkaan. Vastaanottokeskukset ja pakolaisprosessit voitaisiin hänen mielestään siirtää kolmansiin maihin niin, että esimerkiksi Marokossa ja Tunisiassa voisi olla pakolaisten vastaanottokeskus, jossa voisi hakea turvapaikkaa Euroopasta. Gazassa siviilejä pommittavan Israelin toimia Essayah ei suoraan tuomitse, ja korostaa, että Israelin toimet ovat vastaus terroristijärjestö Hamasin iskuun. – Täytyy muistaa, että se oli Hamas, joka hyökkäsi Israeliin, aivan kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Essayah toteaa. Tentaattorina on Linda Pelkonen.

Maa- ja metsästalousministeri Sari Essayah (kd.) näkee paljon mahdollisuuksia suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jatkamiseen. Työtä sen eteen tehdään nyt myös EU:ssa, vaikka Essayah korostaa, ettei asiassa voi jäädä pelkästään sen varaan. Suurpetoasiaa pitää edistää määrätietoisesti myös kotimaassa. Haastattelu tehtiin maa- ja metsätalousministeriössä ministerin työhuoneessa ystävänpäivänä 14.2.2024.

Kristillisdemokraattien presidenttiehdokas Sari Essayah ei halua suoraan tuomita Israelin sotatoimia Gazassa. Tuhansia uhreja vaatineen terroristijärjestö Hamasin hyökkäyksen jälkeen Israel on pommittanut Gazaa voimalla. Tiedot kuolonuhreista liikkuvat viidessätoista tuhannessa. – On ymmärrettävä, että Hamas on aloittanut tämän, sanoo Essayah Politiikkaradion presidenttitentissä. Essayahin mukaan Israelilla on oikeus turvata omat rajansa ja kansalaistensa turvallisuus. Gazan tilannetta Essayah vertaa Lontoon ja Madridin terrori-iskuihin. – Olisiko ollut oikein, että Suomi olisi sanonut, että ei näitä terroristeja nyt saa lähteä etsimään, eikä näitä terroristeja pidä saattaa edesvastuuseen näistä pommituksista, Essayah kysyy. Minkälainen ulkopolitiikan arvopohja palvelisi Essayahin mukaan parhaiten Suomen etua? Laittaisiko Essayah itärajan tilanteen kärjistyessä kansainväliset velvoitteet piippuhyllylle? Toimittajana on Tapio Pajunen.

Sari Essayah pohtii oikeistohallituksen kuoppaisaa alkutaivalta ja Suomessa vellovaa pahaa tahtoa. Suomi siirtyi heinäkuussa 2023 kulttuurisotaan Junnilan, Lindtmanin ja Rydmanin ulkomaillekin levinneiden kohujen kautta. Essayah odottaa konkreettisen hallitustyön alkamista maa- ja metsätalousministeriön kautta ja pitää muita puoluejohtajia Orpoa, Purraa ja Henrikssonia käytännöllisinä neuvottelukumppaneina. 00:00 Sari Essayah, keskeinen ministeri 00:14 Pomppuisa alku ja into päästä etenemään hallitusohjelmassa 01:00 Sari Essayahin ja Elina Valtosen virheellinen liittäminen Ilta-Sanomien halveksimaan Junnilan SS-mies tukeen. Muiden tahojen yritykset jakaa kohu kansainväliseksi natsisympatia-uutiseksi. Todellisuus erilainen 06:35 Junnila ja Lindtman natsiaiheisissa kuvissa ja konteksteissa ulkomaisessa mediassa. Junnilan ero ja Rydmanin nimitys Junnilan tilalle ministeriksi 07:49 Kulttuurisota – Suomen pysyvä uusi olotila vai poliittisen substanssin puutteen sivutuote? 09:15 Maa- ja metsätalousministeriö on mieluisa tontti Sari Essayahille 10:25 Ministeriön EU-ulottuuvuudet. Ennallistamisasetus veitsenterällä 11:25 Miten Kristillisdemokraatit erottautuvat keskustapuolueesta? 12:35 Hallitusohjelman kohta 6.6. Tukipaketeista ja kriisrahastoista kunnolliseen hintaan ja elinkeinoon 15:03 Maanviljelyn kestämättömät hintapaineet ja kustannuksia lisäävät tekijät 16:18 Ongelmana Suomen keskittynyt kaupan rakenne 17:20 Estikö KD:n viinien tulon maitokauppaan? Perustelut alkoholipolitiikassa 19:01 Kannattaisiko Suomen muuttua EU:n viinintuottajamaaksi? Vaikutus maataloustukiin 20:50 Pyrkiikö oikeistohallitus strategisiin EU-neuvottelutavoitteisiin? Ministerivoimaa keskeisiin neuvotteluihin 23:20 Hallituksen suhde Suomen MEP:eihin 25:50 Hallitusohjelman muodostamisen periaatteet ja vaikutus ministeripaikkoihin. Pääministeri ja valtiovarainministerit ainoat varmat läänitykset 26:40 Oliko 1,5 ministerisalkkua neuvotteluvoitto KD:lle? Puolikkaan salkun merkitys. 28:00 Opetusministeriön kolme salkkua. Oikeistohallitus panostaa koulutukseen 29:20 Johtuuko vasemmisto-oikeisto-kulttuurisota turhautumisesta hallitusohjelman helppojen poliittisten maalien puutteesta? Tykkäyskyttäämisen mielipuolisuus. Relatkaa, sanoo Saulikin! 31:10 Hallituksen yhteishenki. 32:40 Onko Petteri Orpo (kokoomus) hyvä pääministeri? 34:40 Onko Riikka Purra (perussuomalaiset) kova, vahva johtaja tai eskaloiva? 35:50 Miltä tuntuu yhteistyö Anna-Maja Henrikssonin (RKP) kanssa? 37:00 Hallituksen kansanedustajien yhteiset ja eriävät intressit ja arvot (HS arvokartta-analyysi) 38:35 Suomalaisten konsensushenkisyys murtumassa? Ääriliikeloiskinta äärioikeistossa ja äärivasemmistossa. NATO-prosessi 39:50 Mikä oikeistohallituksessa kiukuttaa? Vasemmistolaidan uudistumiskyvyttömyys. Tavoitteena hyvä pohjoismainen taso mm. sosiaaliturvassa ja työmarkkinoilla 43:05 Neuvottelitko hyvinvointialueiden verotusoikeuden pois hallitusohjelmasta? Yhteinen sitoutuminen hyvinvointialuestrategiaan 44:15 Kulu-uran loiventaminen ja veronmaksajien rahojen säästö tavoitteena 45:10 Hyvää lomaa ja tavoitteena paluu normaaliin (hallitus)työhön syksyllä 46:00 Liity #neuvottelija sisäpiiriin katsomaan Sari Essayahin mietteet kilpakävelyurasta ja sen valmentajista #neuvottelijat #neuvottelija #markkintalous #kd #velkaantuminen #hallitusneuvottelut #vaalit #hallituskriisi #kulttuurisota

Kuntavaalitentissä Suomen Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah. Tentaattoreina ovat Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen. Kristillisdemokraatit ovat tehneet kärkästä oppositiopolitiikkaa ja olleet monissa kysymyksissä perussuomalaisten kanssa samoilla linjoilla. Useassa kunnassa kristillisdemokraatit ovat tehneet vaaliliittoja perussuomalaisten kanssa. Hakeeko puolue nyt kuntavaaleissa kannatusta samoilta suunnilta? Eduskuntavaalien alla 21 kristillisdemokraattia ja yhdeksän perussuomalaista julkaisi yhteisen Sananvapausjulistuksen. Julistuksessa todettiin, että konservatiivisia kristittyjä ja kansallismielisiä syrjittäisiin. Kristillisdemokraateista tämän manifestin allekirjoittivat kaikki muut paitsi Essayah. Miksi hän ei allekirjoittanut manifestia ja mitä mieltä Essayah on sen sisällöstä? Essayahin mukaan “kaiken kaikkiaan konservatiivisesti ajattelevia suomalaisia huolestuttaa, mihin Suomi on menossa”. Hän nostaa esimerkiksi kristillisdemokraattien kansanedustajan Päivi Räsäsen syytteet, jotka koskevat kansanryhmää vastaan kiihottamista. “Suomalaisessa yhteiskunnassa on meneillään sellanen kiehityskulku, joka hämmentää suurta osaa suomalaisia,” Essayah sanoo. Mitä vaaliliitot perussuomalaisten ja sinisen tulevaisuuden kanssa kertovat? “Vaaliliitot ovat teknisiä. Jokaisella puolueella on omat ohjelmat, omat tavoitteet”, Essayah toteaa. Millaista maahanmuuttopolitiikkaa kristillisdemokraatit ajavat? Essayahin mukaan laillisilla keinoilla maahan saa tulla, mutta hänen mielestään paperittomille ei pidä antaa mahdollisuutta kansalaisuuteen sillä perusteella, että onnistuvat saamaan työpaikan Suomesta. Mitä politiikan kysymyksiä kristillisdemokraatit perustelee Raamatun kautta? Millaista veropolitiikkaa kristillisdemokraatit ajavat? Entä millaista perhepolitiikkaa? Kuntaveron ja kiinteistöverojen nostaminen on Essayahin mukaan viimeisten keinojen joukossa. Kristillisdemokraatit haluaa panostaa erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Perheille puolue haluaa lisää panostuksia.

Mitä Sanna Marinin (sd.) hallitus päätti puoliväliriihessä taloudesta ja työllisyydestä? Keskustelemassa kansanedustajat Ilmari Nurminen (sd.), Mari Holopainen (vihr.), Sari Essayah (kd.) ja Matias Marttinen (kok.). Pääministeripuolueen edustaja Ilmari Nurminen (sd.) korostaa, että tärkeintä oli puoliväliriihessä, että saatiin suuntaviivat tulevaisuudelle, miten kriisistä päästään yli ja miten jälkihoito järjestetään ja talous saadaan kestävävälle pohjalle tulevaisuudessa. "Myös valtiovarainministeriö on arvioinut, että meidän on ollut pakko elvyttää, jotta työttömyys ei lähde entisestään kasvuun ja työttömyys sitä kautta kroonistu. Ja eihän meille ole tullut sellaista massatyöttömyyttä ja ollaan saatu pidettyä ihmiset yli tämän kriisin", Nurminen kertoo. Holopainen korostaa perhevapaauudistuksen tärkeyttä ja luonnon suojelua. "Tarvitsemme myös uusia keinoja meidän talouskasvun mittarointiin. Meidän tulee satsata kiertotalouteen, ja vähentää luonnonvarojen kulutusta. Tämä on se tulevaisuuden suurin talouskysymys", Holopainen sanoo. Opposition edustajat Marttinen ja Essayah kritisoivat hallituksen päätöksiä. "Velanotto kiihtyy ensi vuonna je edelleen 2023. Tässä kohtaa pitäisi laittaa menonyörejä tiukemmalle", Marttinen sanoo. "Talouden kroonistunut alijäämä ja väestön ikääntymiseen liittyvä julkisten menojen kasvupaineet. Tähän perusongelmaan ei tuotu vastauksia", Essayah toteaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Olympiakomitean kuntavaalipodcastsarja jatkuu. Sarjassa eri puolueiden kansanedustajat keskustelevat liikunnan ja urheilun merkityksestä kuntavaaleissa. Toisessa osassa mukana ovat Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit. Keskustelemassa ovat kansanedustajat Kike Elomaa (ps) ja Sari Essayah (kd). Elomaa on ehdolla kuntavaaleissa Maskussa Varsinais-Suomessa, Essayah Lapinlahdella Pohjois-Savossa.  Miten puolueet pitävät liikuntaa esillä kuntavaaleissa?  Kesän kuntavaalit lähestyvät. Vaalipäivään on enää alle kaksi kuukautta, joten on paikallaan tiedustella kansanedustajilta, miten liikunta näkyy heidän puolueidensa kuntavaaliohjelmissa.   Kristillisdemokraateilla liikunta on yksi puolueen kahdeksasta kärkiteemasta. Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah mainitsee keskeisenä esimerkiksi liikuntatilojen rakentamisen ja ylläpidon sekä ulkoilureittien kunnossapidon. Hän korostaa myös erilaisten liikkujien tarpeista huolehtimista sekä seurojen tukemista.  - Me haluamme tukea urheiluseuroja sekä erilaisia vapaaehtoisia ja -muotoisia harrastusryhmiä esimerkiksi ilmaisilla liikuntatiloilla, harrastusvuoroilla tai pienillä seura-avustuksilla, kertoo Essayah.  Hän muistuttaa myös kaavoituksen merkityksestä kuntalaisten liikunnan edistämisessä esimerkiksi pyörä- ja kävelyteiden lisäämisen ja lähiliikuntapaikkojen säilyttämisen näkökulmista. Lisäksi Essayah toivoo kuntien oman henkilöstön motivointia liikkumaan esimerkiksi liikunta- ja kulttuurisetelien avulla.  Perussuomalaisten kansanedustaja Kike Elomaa pitää tärkeänä, että vaaleissa on liikuntamyönteisiä ehdokkaita. Hän toteaa Perussuomalaisten vaaliohjelmassa nousevan pitkälti edellä mainittuja asioita.  - Varsinaisesti liikuntaa ei ole meidän varsinaisessa kuntavaaliohjelmassamme, mutta olemme kaikki tiedostaneet, kuinka tärkeää liikunta ja urheilu on. Ja se on tärkeää, että meillä on myös ehdokkaina sellaisia henkilöitä, jotka ovat kerta kaikkiaan urheilun ja liikunnan puolesta ajamassa asioita ja että me saamme niitä ihmisiä myös valittua valtuustoihin, muistuttaa Elomaa.   Liikkumattomuus haasteena tuleville valtuustoille  Podcastissa puhutti lasten ja nuorten saaminen liikuntaharrastusten pariin. Koronapandemia on vähentänyt lasten ja nuorten liikuntaa, ja harrastustoiminasta on pudonnut kymmeniä tuhansia lapsia ja nuoria.   - Se on kyllä katastrofaalista, koska liikunnallinen elämäntapa omaksutaan lapsuudessa ja nuoruudessa, ja meillä voi käydä niin, että kokonainen sukupolvi jää vaille elämyksiä ja kokemuksia liikunnasta, sanoo Essayah huolestuneena.    - Liikkumattomuuden hinta on valtavan suuri. Kunta ei tietysti voi pakottaa ihmistä liikkumaan, mutta se voi tehdä liikunnan helpommaksi ja houkuttelevammaksi. Se tarkoittaa sitä, että tuolla on liikuntapaikkoja, mistä nuoretkin innostuvat, Elomaa sanoo.   Seurojen tuomaa yhteisöllisyyttä Elomaa pitää merkittävänä lapsille ja nuorille. Hän toivoo, että seuratoiminnassa huomioidaan erilaiset liikkujat, jotta yhä useampi voisi kokea yhteenkuuluvuutta.   -  Seuratoiminta on aivan fantastista. Seuratoiminnan pitäisi olla sellaista, että jokainen tuntee olevansa tervetullut harrastamaan. Täytyy olla matala kynnys lapsen ja nuoren saada harrastaa, Elomaa jatkaa.   - Lisäksi koululiikuntaa on ehdottomasti lisättävä. Se ei riitä, että pelkästään välitunnilla liikutaan.  Essayah toivoo, että lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus kokeilla harrastuksia kunnissa maksuttomasti. Yhtenä mahdollisuutena tähän hän pitää harrastuspassia, joka on otettu joissain kunnissa käyttöön.   - Lisäksi seurat ovat tehneet tässä hyvää yhteistyötä. On järjestetty erilaisia tutustumisviikkoja, jolloin seurojen harkkoihin on voinut tulla ilman, että on välttämättä vielä tarvinnut sitoutua sen kummemmin, vaan on päässyt katsomaan, voisiko tämä urheiluharrastus olla oma liikuntaharrastus. Tätä kautta toivon, että me pystyisimme saamaan lapset ja nuoret takaisin liikkumisen pariin, hän sanoo.  Molemmat kansanedustajat pitävät tärkeänä, että lasten ja nuorten liikuntapaikat olisivat seuroille kunnissa maksuttomia.   - Viisas kunta säästää siinä, kun se investoi tulevaisuuteen ja pitää huolta siitä, että lapset ja nuoret oppivat liikunnallisen elämäntavan. Sitä kautta ennaltaehkäistään sairauksia ja säästetään sitten sairauden hoidon menoissa, Essayah perustelee.   Elomaa ehdottaa, että kunnat voisivat hyödyntää nykyistä enemmän personal trainereita, jotka innostaisivat kuntalaisia liikkumaan. Tällä voitaisiin lisätä esimerkiksi ikäihmisten fyysistä aktiivisuutta ja torjua korona-aikana lisääntynyttä yksinäisyyttä.  Kunnilta tukea nuorille urheilijoille  Lopuksi keskustelussa pohdittiin huippu-urheilun edistämistä kunnissa. Elomaan mukaan keskeistä huippu-urheilun edistämisessä ovat liikuntapaikat, kunnan ja paikallisten yritysten tuki urheilijalle sekä joustavat mahdollisuudet opiskella urheilu-uran rinnalla. Hän myös muistuttaa, miten suuri merkitys urheilijoiden antamalla esikuvalla on.   - On tärkeää, että menestyneet huippu-urheilijat näyttäisivät vähän mallia, käyvät kouluissa ja innostavat kunnan nuoria, että tämä polku on hieno, liikuntaa on loistava harrastaa, korostaa Elomaa.   Essayahin mukaan kuntien tulisi tulla urheilijoita vastaan esimerkiksi harjoittelumahdollisuuksien takaamisessa ja muissa pienissä käytännön asioissa, joilla voi olla urheilijan polulle suuri merkitys.  - Muistan silloin, kun itse urheilin, että naapurikunta Kuopio antoi arvokisamenestyksen jälkeen vuosikortin, jotta sain mennä sinne koska tahansa treenaamaan. Tällä oli valtavan suuri merkitys omassa lajissani, että pääsin myös talviolosuhteissa milloin vain sisähalliin treenaamaan. Se oli hyvin merkityksellinen juttu, vaikka se varmaan kaupungin näkökulmasta oli pientä.  Podcastin lopuksi kuultiin myös kansanedustajien korona-ajan liikuntavinkit! 

Sari Essayah, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja aiempi MEP, europarlamentin jäsen, kuvaa EU:n rakennetta. Samin tutustumismatkalla Brysseliin hänelle esitettiin väite että EU:ssa ei ole oppositiota. Essayah pohtii väitettä sekä kansallisten parlamenttien ja niiden valiokuntien sekä EU:n päätöksentekoelimien välistä demokraattista ja epädemokraattista suhdetta. EU:n elpymispaketin hyväksyntään liittyvä perustuslakivaliokunnan ja hallituksen välinen työskentely jätti Suomen kansalliselle oppositiolle vähän aseita vastustaa liittovaltiokehitystä. EU:n lainsäädännössä heikommin tunnetut raportöörit ja varjoraportöörit ovat puolueryhmien pääkanavat direktiivien ja enenevässä määrin asetusten kehittämiseen. EU:n päätöksentekorakenne sisältää erityisesti Eurooppa-neuvoston kautta hidasteita yltiöpäiselle liittovaltiokehitykselle. Yritykset muokata EU:n vaalijärjestelmää kansalaisten kannalta mielenkiintoisemmaksi kärkikandidaateilla, spitzenkandidat, kuitenkin epäonnistui. Lopuksi Sari ja Sami pohtivat miten muuten EU:n järjestelmää voisi kehittää. Jakso on kuvattu Puheenaiheen studiolla pidemmän EU:n ja euron rakenteita (ml. ECU-2) pohtivan keskustelun yhteydessä Sari Essayahin ja Sami Miettisen välillä. #neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena

Pääministerin ilmoitus eduskunnalle koronaelpymispaketista - mitä tältä odotetaan? Vieraina Suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) sekä valiokunnan jäsenet kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ja kansanedustaja Arto Satonen (kok.). Hassi korostaa, että Suomi on vientivetoinen maa, jolla noin 60 prosenttia viennistä kohdistuu EU-maihin, joten muiden maiden elpymisellä koronakriisistä on suuri merkitys myös Suomen viennille. Satonen kritisoi, että tässä ongelmatilanteessa ei edes oltaisi, jos kaikki EU:n jäsenmaat olisivat pitäneet alunperinkin taloudestaan parempaa huolta. Essayahin mielestä Suomen ei olisi kannattanut käyttää neuvotteluvoimaansa oikeusvaltioperiaatteen sitomiseen rahan saamiseen. EU:n 750 miljardin euron koronaelvytyspaketti on tarkoitettu kertaluonteiseksi, mutta muuttaako se Eurooppaa pysyvästi jollain tavalla? Hassi toivoo, että Eurooppa vahvistaa tällä paketilla ilmastojohtajuuttaan maailmassa. Satonen toivoo, että elvytyspaketti jää kertaluonteiseksi, koska jos tällaista EU:n yhteistä elvytystä käytetään toistuvasti, EU muuttuu merkittävästi. Essayah on huolissaan "mitä tällainen sääntöjen venyttäminen merkitsee EU:n yhteistyölle". Unkarin presidentti Vikor Orban on uhannut kaataa koko koronaelvytyspaketin, jos rahat sidotaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen, kuten EU-maiden johtajat sopivat heinäkuussa. Voiko tämä elvytyspaketti vielä kaatua? "Teoriassa tämä on mahdollista, mutta jos hän torppaa tämän, hän torppaa myös EU:n seitsemän vuoden budjetin mikä ei ole myöskään Unkarin etu", Hassi toteaa. Essayahin mukaan Suomessakin voi vielä syntyä tilanne, jossa koronaelvytyspaketti ei mene läpi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Politiikkaradiossa ruoditaan tuoretta neuvottelutulosta hallitusohjelmaksi. Hallitusneuvottelijat ovat sopineet 18 maakunnasta, jotka saavat terveydenhuollon järjestettäväkseen. On luvattu myös tuhat uutta lääkäriä ja hoitotakuu. Miten nämä voidaan luvata? Alkaako tästä nyt vääntö sote-uudistuksen yksityiskohdista? Studiossa vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, keskustan kansanedustaja Antti Kurvinen ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah. Haastattelijana Linda Pelkonen. Kurvinen pohtii maakuntaveroa. Andersson pohtii, mitä muuta vastuuta näille tuleville maakunnille kannattaa antaa. Essayah varoittaa lisävelan ottamisesta.

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayahin mukaan Euroopan unioni on rakennettu kristillisdemokraattisen liikkeen ydinarvojen ympärille. Nyky-Euroopassa näitä arvoja uhkaavat äärioikeisto sekä antisemitismi. Politiikkaradion eurovaalitentissä Essayah sanoo, että "juutalaisperheet joutuvat miettimään samoin kuin 30-luvulla, että voivatko rakentaa elämää Euroopassa". Minkälaista EU-politiikkaa Suomen pitää ajaa? Toimittajina ovat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen.

Urheiluministerin erityisavustaja Toni Ahva (sin) sekä kansanedustajat Paavo Arhinmäki (vas) ja Sari Essayah (kd). Paavo kuvaa tummia pilviä liikunnan rahoituksen taivaanrannassa – ellei suuntaa käännetä sekä penää vahvempaa tukea seuroille. Sarilla on ehdotuksia Veikkauksen aseman turvaamiseksi. Entä mitä järkeä on harrastuspassissa? Tervetuloa kuuntelemaan! Lähetys tehtiin eduskunnasta 14.3.2019. Juontajana toimi Ilmari Nalbantoglu Olympiakomiteasta.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvostelevat yksimielisesti hallitusta asioiden huonosta valmistelusta. Ville Niinistö ihmettelee sitä, että suuria päätöksiä ollaan tekemässä ilman kunnollista vaikuttavuuden arviointia. Monesta hallituksen toimesta näkee Niinistön mielestä jo nyt että ne tulevat nostamaan valtion menoja tulevaisuudessa. Koulutuksen ja kehitysavun leikkauksia sekä vihreiden että kristillisdemokraattien puheenjohtajat moittivat ankarasti. Ville Niinistön mielestä Suomi pilaa kansainvälistä mainettaan ja myös vaikutusvaltaansa sillä, että se vähentää niin rajusti kehitysmäärärahoja. Sekä Niinistö että Essayah paheksuvat erityisesti sitä, että YK:n alaisten avustusjärjestöjen tukea leikataan. Sari Essayah ihmettelee, miksi hallitus haluaa leikata siitä avusta, jolla kriisialueiden ihmisiä autetaan heidän omissa kotimaissaan tai kriisialueiden lähistöllä.

Suomen presidentinvaalien ehdokkaiden esittelysarjassa on keskiviikkona vuorossa kistillisdemokraattien ehdokas Sari Essayah. 44-vuotias Sari Essayah on kävelyn maailmanmestari vuodelta 1993. Urheilu-uran jälkeen hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi ja edustaa nykyään Suomen kristillisiä Euroopan parlamentissa. Nyt hän haluaa presidentiksi. Ehdokkaan on tavannut Katri Nisula.