Podcasts about yhteinen

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen arkeen ja huolenpitoon. Valitettavasti tänäkin iltana liian moni lapsi käy nukkumaan peloissaan ja nälkäisenä, eikä kukaan ulkopuolinen tiedä hänen hädästä. Avun pyytäminen ei ole häpeä. Meillä kaikilla on mahdollisuus auttaa. Lasten ja nuorten hyvinvointia on tärkeää tukea ajoissa, ennen kuin ongelmat kasautuvat.Psykologi Nina Lyytisen vieraana ovat laillistettu sosiaalityöntekijä, YTM Hannaleena Immonen sekä yhteisöpedagogi (AMK) ja lastensuojelulaitoksen ohjaaja Jarkko Virta. Nina, Hannaleena ja Jarkko keskustelevat ennaltaehkäisevästä lastensuojelutyöstä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö on käytännössä?- Mitä jokainen aikuinen voi tehdä lasten hyvinvoinnin tukemiseksi? - Miten yhteiskunta voisi tavoittaa lapset paremmin?- Mitkä tekijät estävät vanhempia tai nuoria hakemasta apua?Lisätietoja:Hannaleena Immonen toimii Helsingin kaupungin lastensuojelun asiakkaiden päivystyksessä. Hän on kirjoittanut kirjan lastensuojelutyöstä:Pieni matkalaukkumies - tarinoita lastensuojelun kauneudesta (2025 Otava, Nemo) Hannaleena Immonen X:ssa: https://x.com/HannimonninenHannaleena Immonen Instagramissa: https://www.instagram.com/hannaleenaimmonen/Jarkko Virta toimii ohjaajana lastensuojelulaitoksessa. Hänellä on 26v kokemusta ohjaajan työstä.Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen on keskeinen osa JHL arvoja. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun lisäksi, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan ehkäisevää lastensuojelua. Varhainen tuki on toimintaa, jolla pyritään tunnistamaan, ehkäisemään ja helpottamaan lasten, nuorten ja perheiden ongelmia mahdollisimman varhain heti huolen havaitsemisen jälkeen.Laadukkailla ennaltaehkäisevillä palveluilla varmistamme lasten ja nuorten tarpeiden mukaisen tuen, jolla edistämme lasten ja nuorten kehitystä, oppimista ja hyvinvointia, samalla ehkäisten ongelmien kasvamista ja riskiä syrjäytyä. Ehkäisevään lastensuojeluun kuuluu tuki, jota annetaan opetuksessa, nuorisotyössä ja varhaiskasvatuksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevästä lastensuojelusta vastaa mm. neuvolapalvelut.Jotta voi nähdä, kuulla ja kohdata, tarvitaan aikaa ja kiireettömyyttä. Toisinaan tarvitaan myös uudenlaisia näkemisen ja oppimisen tapoja. Yhteinen tehtävämme on huolehtia siitä, että jokainen lapsi ja nuori saa loistaa. Tätä tärkeää tehtävää tekee työkseen myös JHL:n kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan tähtiammattilaiset.Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnasta löydät täältä:JHL - Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, https://www.jhl.fi/tyo/1001-ammattia/kasvatus-ja-ohjausala/ Facebook, https://www.facebook.com/kasv.ja.ohj.ammattilaisetInstagram, https://www.instagram.com/jhl_kasvatusjaohjaus/JHL - Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset verkossa, https://www.jhl.fi/tyo/1001-ammattia/sosiaali-ja-terveysala/Facebook, https://www.facebook.com/jhlsote-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen Oy•⁠ ⁠Koulutukset, valmennukset ja keynote-puheenvuorot – lisää tietoa: ninalyytinen.fiOta yhteyttä – suunnitellaan yhdessä, miten voin olla avuksi!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

He ovat täällä tänään ja heillä olisi hieman kerrottavaa. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on throwback-jakso podcastin alkuvaiheilta. Nikotellen -podcastin tuoreita jaksoja löydät Podmesta. Podmessa voit kuunnella vaikka putkeen satoja ja taas satoja Nikotellenin aiemmin julkaistuja jaksoja, ja tuoretta sisältöä tulee lisää joka viikko - ja mikä parasta, ilman mainoksia. Eli jos tykkäät Nikotellen-podista ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso joka perjantai.

Kehityksen ja terveyden ohjelmoituminen alkaa raskausaikana. Varhaisvaiheiden riski- ja suojatekijöiden tunteminen ja tunnistaminen on merkityksellistä väestön terveyden edistämisen kannalta sekä prevention eri tasoilla. Miten on mahdollista, että elämäntapahtumat, ihmissuhteiden laatu ja elinympäristön ominaisuudet muokkaavat terveyttä tai sairastumisriskiä? Mikä merkitys aikuisiän terveydelle on varhaisvaiheiden haitallisella stressialtistuksella? Miten yhteiskunnassamme pitäisi huomioida kertyvä tieto varhaisen haitallisen stressialtistuksen merkityksestä kansanterveydelle? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/linnea-karlsson

Tässä erittäin talvisessa jaksossa saamme jälleen vieraaksemme tutun kesäkumppanin Miska Käpin, jonka kanssa sukellamme syvälle massojen ajattelun ja yhteisen mielen saloihin. Viimeisen viiden vuoden ainana esille on noussut paljon tärkeitä kysymyksiä kollektiivisesta kokemuksesta ja siitä, miten suuret ihmismäärät reagoivat samanlaisiin ärsykkeisiin. Pohdimme, mitä tapahtuu, kun yksilöllinen ajattelu kohtaa yhteisön paineen ja sitä, kuinka jaettu kokemus voi vaikuttaa ihmisen mielenmaisemaan ja toimintaan. Keskustelun taustalla kulkee ikiaikainen ideaali jaetusta ihmisyydestä, jonka kautta kykenemme kohtaamaan toisemme myös haastavina aikoina. Löylyosiossa suuntaamme katseen siihen, mikä yhdistää meitä kaikista erilaisuuksistamme huolimatta. Puhumme vapauden merkityksestä – niin sanan kuin ajattelun – ja siitä, kuinka voimme säilyttää oman äänemme kollektiivisessa ympäristössä. Voisiko lopulta juuri vapaus olla se arvo, joka tukee yhteisöllisyyttä ja yhteistä hyvää? Liity Löylyjäseneksi: https://havuhattu.fi/liity Tie-mentorointi: https://miskakappi.com/ Sipoonjoen perinnesauna: https://saunotus.fi/

Uppsaalan universiteetti häätyvät luovuttaa pääkallon takashiin Akamellhaan. Yhteinen voima viepii meänkieltä etheenpäin. Tornionlaaksolaiset,Kväänit ja Lantalaiset framila taitenäytelyssä Skoonessa. Taiteelija Kenneth Mikko surehtii kunka sota oon pilanu kulttuuriset yhteyet Rysshään. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Tässä jaksossa Validian toimitusjohtaja Laura Ämmälä (ent. Räty) keskustelee Antti Haapakorvan kanssa strategian jalkauttamisesta ja tarinankerronnan merkityksestä. Ämmälä jakaa kokemuksiaan strategiatyöstä ja sen elävöittämisestä suuressa organisaatiossa, ja peilaa kokemuksiaan myös historiaansa politiikan parissa. Keskustelussa käsitellään myös ajankohtaisia haasteita, kuten työvoimapulaa ja digitalisaation hyödyntämistä, sekä miten nämä muutosvoimat vaikuttavat strategiaan ja sen toteuttamiseen. Laura Ämmälä on tehnyt monipuolisen ja vaikuttavan uran julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä politiikassa. Hän on koulutukseltaan lääkäri ja on toiminut useissa johtotehtävissä. Aiemmin Ämmälä työskenteli Helsingin kaupungilla sosiaali- ja terveystoimen sekä varhaiskasvatuksen johtajana ja johti myös Terveystalon julkisen sektorin liiketoimintaa. Poliitikkona hän on toiminut valtakunnan- ja kuntapolitiikassa sekä ministerinä. Nykyään Ämmälä on vammaispalveluita tuottavan Validian toimitusjohtaja ja toimii lisäksi hallituksen puheenjohtajana Lääkärikeskus Aavassa. Hänen uransa punaisena lankana on ihmisten ja organisaatioiden kehittäminen sekä muutosjohtaminen.

Paneelikeskustelu äänitetty työntekijäseminaarissa keväällä 2024.  Keskustelua vetää Matti Korhonen. Keskustelijoina  Mikko Tiira, Aleksi Soininen ja  Mika Ebeling.

Tällä kerralla Brysselin kone nousee lentoon ja tutustuu Euroopan unionin hankkeeseen, jonka tarkoituksena on yksinkertaistaa Euroopan lennonjohtosysteemejä. Perinteisesti jokaisella maalla on ollut, ja on edelleen, omat kansalliset lennonjohtojärjestelmänsä, vaikka olisi tarkoituksenmukaisempaa jakaa Eurooppa laajempiin osiin, jotka eivät menisi valtiorajojen mukaan. Tämä hanke on kuitenkin jumissa, koska jäsenmaat pitävät kiinni rajoistaan ja lennonjohtajat ovat huolissaan työpaikoistaan. Yhdysvalloissa toteutettiin vastaava uudistus 1980-luvulla, jolloin presidentti Reagan päätyi lopulta erottamaan uudistusta vastustaneet lennonjohtajat. Euroopassa näin radikaaliin toimeen ei ole tarvetta, kertoo Raine Luojus, Suomen lennonjohtojärjestelmästä vastaavan Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n toimitusjohtaja. Hänen mukaansa teknologian kehitys on jo nyt tehnyt alkuperäisen Single European Sky -hankkeen vanhanaikaiseksi. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Kauden viimeiseen jaksoomme saimme vieraaksemme yhdistyksen perustajan Sam Valverinteen sekä aktiivijäsenen Anni Leppäkorven. Mukana äänessä on tuttuun tapaan tämä artikkelin kirjoittanut Mika Laakso ja tuottaja Elmeri Lindqvist. Jakso on äänitetty 14.huhtikuuta. Podcastiin musiikit on tehnyt Aleksi Hiivala. 00:30 Terveisiä Porista! 03:21 Verenperintönä Ässät 07:04 Karhunkämmen Ry 14:08 Yhteinen fanitus 18:43 Tempaukset 28:42 Kohti ensi kautta 32:44 Näkymättömät sankarit kausi paketiin Kiitos kaikille jotka olette kuunnelleet meitä ja lähettäneet palautetta tai ilmiantaneet meille näkymättömiä sankareita! Ilman teitä ei olisi meitä, hyvää kesää kaikille!

Käet eivät riitä Pajalan vanhuustenhuollossa. Tyristiä ulkomailta oon puukattu Matarinkhiin ja Aavasaksale kolme vuotta etheenpäin Saapiko tyristiä tänne ruan avula? Yhteinen sotaharjotus pohjosessa käynissä - kunka ruottinkieleiset pärjäävät suomen kielen kans? Hihto- eli sportti-loman aikaa - käymä Haaparannan pienelläintallissa ja Aavaksan törmässä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Yritysten kulttuurityöpajat saattavat tuntua päälleliimatulta workshop-humpalta ja joskus ne myös ovat sitä. Sen sijaan kun yrityksen arvot ohjaavat vahvasti koko liiketoimintaa, alkaa yritykselle luontaisesti muodostua oma tarinansa: “tällaisia me olemme”. Tuosta tarinasta syntyy kulttuuri, jonka arvopohjainen ydin voi säilyä kulttuurimurroksessakin. Jakson vieraana on aiheeseen intohimoisesti suhtautuva Outi Sivonen, Solitan CHRO:n ja Yrityskulttuurit murroksessa -kirjan kirjoittaja.Jakson muistiinpanotYrityskulttuurit murroksessa – Inhimillinen työelämä ei rakennu pelkällä itseohjautuvuudellaWorking CultureSolita 

”Jumala on aina mukanamme.” Kymmenvuotias Wahid* on jo oppinut tärkeän totuuden, johon hän voi turvautua vaikeina aikoina. Wahidin kotiseudulla Etelä-Filippiineillä Jeesuksen seuraaminen voi olla hyvin vaarallista. Yhteinen raamatunluku on kristityille nuorille rauhan ja innoituksen lähde.   https://opendoors.fi/nuoret-muslimitaustaiset-kristityt-jakavat-toisilleen-raamatun-kertomuksia-salaa/  

Luoto Company on strategiasta ja investoinneista demokraattisesti päättävä yhtiö, jossa kaikki työntekijät ovat myös yhtiön osakkaita. Keskustelemme toimitusjohtaja Tuomas Nousiaisen kanssa Luoto Companyn tavasta organisoitua ja tehdä strategiaa. Keskustelemme myös yrityskulttuurista ja sen alisteisuudesta organisaation rakenteelle, johtamisjärjestelmästä ja yhteisöohjautuvuudesta sekä ohjelmistoalan tulevaisuudesta. Lopuksi kuulet, miten strategia pitäisi Nousiaisen mielestä pelastaa. ⚖️ https://luotocompany.fi/

Yhteinen asia, osaamistarve tai kiinnostuksen kohde vetävät oppijaheimoja koolle. Kokemusasiantuntijuus, vinkit ja uudet näkökulmat tukevat yksinyrittäjän oppimista ja liiketoimintaa. Tässä jaksossa Bondauttaja Oy:n yrittäjä Anna Sorko kertoo, kuinka jaettu merkitys ja yhteinen tavoite luovat vertaisoppimisen raamit. Jututtajana toimii Pauliina Silvennoinen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Kuuntele, kuinka vertaisoppimisen verkostoja kannattaa etsiä: luovasti, kiinnostuksen mukaan tai omia heimoja itse muodostaen. Podcast on tuotettu osana MYRSKY - Yritysten muutoskyvykkyys, vihreä siirtymä ja digitalisaatio Länsi-Suomessa –hanketta. Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Lisätietoa Myrsky-hankkeesta täällä: https://www.jamk.fi/fi/projekti/myrsky Linkki jakson tekstivastineeseen: https://bit.ly/45NYQfR

Miksi autoritaariset valtiot ottavat suurempia sotilaallisia riskejä kuin demokraattiset valtiot? Mikä merkitys elintasolla ja ruuan hinnalla on aseellisten konfliktien syttymiselle? Voisiko nykyisistä konflikteista eskaloitua globaali suursota? Minkälainen toimija BRICS on ja millä keinoilla BRICS-maat pyrkivät horjuttamaan lännen hegemoniaa? Miksi Yhdysvallat on yhteinen vihollinen sekä Venäjälle, Kiinalle että Iranille ja miksi Venäjä ja Kiina suhtautuvat kielteisesti Iranin pyrkimyksiin kehittää ydinase? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Jakso on kuvattu 10.10.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Hamasin hyökkäys (4:45) Venäjä (7:59) Jakolinjat (10:43) Media (13:55) Ukrainan sota (20:39) Neuvostoliiton romahtaminen (27:02) Kaksinaismoralismi (31:22) Oppositio (35:18) Ydinaseet (39:44) Autoritarismi ja riskinotto (45:18) Demokratia (47:03) Elintaso (52:56) Kansainvälinen järjestelmä (58:22) Ruoka (1:01:33) Globaali suursota (1:08:51) Proxy-sodat (1:19:28) BRICS (1:25:05) "Yhteinen vihollinen" (1:27:23) Kiina (1:32:02) Iran (1:39:46) Ydinasevallat (1:41:12) Itämeren kaasuputket (1:48:39) Pakolaisaallot

Mihin ikinä englantilainen nuorukainen nimeltä Graham Young menikään, hänen hännyksillään seurasi sairaus. Kotona, koulussa ja työelämässä tapahtui kummia. Yhteinen tekijä oli Graham, joka kiinnostui kemiasta ja lääketieteestä jo lapsena. 14-vuotiaana hän teki täydellisen murhan, josta hän ei jäänyt kiinni. Kenties kokemus valoi häneen vaarallista voittamattomuuden tuntua, sillä hän jatkoi rikollisella tiellä vielä psykiatrisesta sairaalasta päästyäänkin. Hän halusi olla kaikkien aikojen mahtavin myrkyttäjä. Toisin kuitenkin kävi, sillä lopulta hänen oma ylpeytensä koitui hänen kohtalokseen. KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Nextory. Lunasta 45 päivän maksuton kokeilujakso ääni- ja e-kirjapalvelu Nextoryyn täältä: [tarjous päättynyt] Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.com Instagram: hiljaisiahuutoja Musiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com) Lähdeluettelo: https://docs.google.com/document/d/1C-pT8S7yRjoF9jGynsZ_znIKMY25bBEx/edit?usp=sharing&ouid=116553631593863819337&rtpof=true&sd=true

Mitä edistysusko on ja ketkä uskovat edistykseen? Mitkä kehityskulut ovat olleet epätoivottavia modernissa yhteiskunnassa teollistumisen jälkeen? Ovatko sukupuoliroolit hyödyllisiä vai haitallisia? Mitä hyötyjä ja haittoja stereotypioista on ja miten vasemmisto ja oikeisto suhtautuvat stereotypioihin? Onko vasemmistolla hegemonia nyky-yhteiskunnassa? Onko väestön demografinen muuttuminen uhka Suomelle ja voiko avoimien rajojen politiikkaa ja hyvinvointivaltiota yhdistää toisiinsa? Studiossa kansallismielinen aktiivi Liina Isto sekä yrittäjä ja podcast-juontaja Kaarle Hurtig. Jakso on nauhoitettu 26.7.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Edistysusko (8:02) Persoonallisuuspiirteet (10:54) Teollistuminen ja eriarvoisuus (15:05) Atomisoituminen (23:17) Metsästäjä-keräilijät (26:23) Kansallismielisyys (33:59) Globaali kärsimys (41:49) Tukholma-syndrooma (43:58) Yhteinen arvopohja (57:09) "Arvoliberalismi on luksusta" (1:03:47) Sukupuoliroolit (1:17:01) Lasten kasvatus (1:20:40) Ammatinvalinta ja sukupuoli (1:27:13) Stereotypiat ja yksilönvapaus (1:35:23) Normit ja vasemmisto (1:40:49) Vasemmiston voittokulku (1:52:19) ESG-kapitalismi (1:55:56) Suomen säilyttäminen (2:01:09) Väestönvaihtoteoria (2:05:17) Avoimet rajat ja hyvinvointivaltio (2:15:36) Kulttuuri (2:30:28) NIMBY

Mitä Naton huippukokouksessa Vilnassa päätettiin? Miksi Ukraina haluaa liittyä Natoon ja minkälaisia laajentumisnäkymiä Natolla on? Mitä Natolle tapahtuisi, jos Donald Trump nousisi uudestaan Yhdysvaltain presidentiksi? Mitä atlanttiseurat ovat ja mikä rooli seuroilla on Natossa? Minkälaisen Nato-maa Suomesta tulee ja minkälaisia maaryhmiä eri jäsenvaltiot muodostavat Naton sisällä? Studiossa Suomi-Atlanttiseuran pääsihteeri Terhi Suominen. Jakso on nauhoitettu 17.7.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Vilnan huippukokous (4:32) Ukraina Natoon (10:10) Yhteinen puolustus (12:47) Donald Trump (14:44) Puolustusbudjetit (18:33) Naton intressi (20:40) Aiemmat huippukokoukset (24:59) Naton laajentuminen (31:18) Nato-optio (34:41) Atlanttiseurat (44:57) Suomi Nato-maana (48:32) Maaryhmät (52:36) Nato-politiikka

Sari Essayah pohtii oikeistohallituksen kuoppaisaa alkutaivalta ja Suomessa vellovaa pahaa tahtoa. Suomi siirtyi heinäkuussa 2023 kulttuurisotaan Junnilan, Lindtmanin ja Rydmanin ulkomaillekin levinneiden kohujen kautta. Essayah odottaa konkreettisen hallitustyön alkamista maa- ja metsätalousministeriön kautta ja pitää muita puoluejohtajia Orpoa, Purraa ja Henrikssonia käytännöllisinä neuvottelukumppaneina. 00:00 Sari Essayah, keskeinen ministeri 00:14 Pomppuisa alku ja into päästä etenemään hallitusohjelmassa 01:00 Sari Essayahin ja Elina Valtosen virheellinen liittäminen Ilta-Sanomien halveksimaan Junnilan SS-mies tukeen. Muiden tahojen yritykset jakaa kohu kansainväliseksi natsisympatia-uutiseksi. Todellisuus erilainen 06:35 Junnila ja Lindtman natsiaiheisissa kuvissa ja konteksteissa ulkomaisessa mediassa. Junnilan ero ja Rydmanin nimitys Junnilan tilalle ministeriksi 07:49 Kulttuurisota – Suomen pysyvä uusi olotila vai poliittisen substanssin puutteen sivutuote? 09:15 Maa- ja metsätalousministeriö on mieluisa tontti Sari Essayahille 10:25 Ministeriön EU-ulottuuvuudet. Ennallistamisasetus veitsenterällä 11:25 Miten Kristillisdemokraatit erottautuvat keskustapuolueesta? 12:35 Hallitusohjelman kohta 6.6. Tukipaketeista ja kriisrahastoista kunnolliseen hintaan ja elinkeinoon 15:03 Maanviljelyn kestämättömät hintapaineet ja kustannuksia lisäävät tekijät 16:18 Ongelmana Suomen keskittynyt kaupan rakenne 17:20 Estikö KD:n viinien tulon maitokauppaan? Perustelut alkoholipolitiikassa 19:01 Kannattaisiko Suomen muuttua EU:n viinintuottajamaaksi? Vaikutus maataloustukiin 20:50 Pyrkiikö oikeistohallitus strategisiin EU-neuvottelutavoitteisiin? Ministerivoimaa keskeisiin neuvotteluihin 23:20 Hallituksen suhde Suomen MEP:eihin 25:50 Hallitusohjelman muodostamisen periaatteet ja vaikutus ministeripaikkoihin. Pääministeri ja valtiovarainministerit ainoat varmat läänitykset 26:40 Oliko 1,5 ministerisalkkua neuvotteluvoitto KD:lle? Puolikkaan salkun merkitys. 28:00 Opetusministeriön kolme salkkua. Oikeistohallitus panostaa koulutukseen 29:20 Johtuuko vasemmisto-oikeisto-kulttuurisota turhautumisesta hallitusohjelman helppojen poliittisten maalien puutteesta? Tykkäyskyttäämisen mielipuolisuus. Relatkaa, sanoo Saulikin! 31:10 Hallituksen yhteishenki. 32:40 Onko Petteri Orpo (kokoomus) hyvä pääministeri? 34:40 Onko Riikka Purra (perussuomalaiset) kova, vahva johtaja tai eskaloiva? 35:50 Miltä tuntuu yhteistyö Anna-Maja Henrikssonin (RKP) kanssa? 37:00 Hallituksen kansanedustajien yhteiset ja eriävät intressit ja arvot (HS arvokartta-analyysi) 38:35 Suomalaisten konsensushenkisyys murtumassa? Ääriliikeloiskinta äärioikeistossa ja äärivasemmistossa. NATO-prosessi 39:50 Mikä oikeistohallituksessa kiukuttaa? Vasemmistolaidan uudistumiskyvyttömyys. Tavoitteena hyvä pohjoismainen taso mm. sosiaaliturvassa ja työmarkkinoilla 43:05 Neuvottelitko hyvinvointialueiden verotusoikeuden pois hallitusohjelmasta? Yhteinen sitoutuminen hyvinvointialuestrategiaan 44:15 Kulu-uran loiventaminen ja veronmaksajien rahojen säästö tavoitteena 45:10 Hyvää lomaa ja tavoitteena paluu normaaliin (hallitus)työhön syksyllä 46:00 Liity #neuvottelija sisäpiiriin katsomaan Sari Essayahin mietteet kilpakävelyurasta ja sen valmentajista #neuvottelijat #neuvottelija #markkintalous #kd #velkaantuminen #hallitusneuvottelut #vaalit #hallituskriisi #kulttuurisota

Tässä jaksossa syvennymme yhdessä sijoittamisen dynaamiseen maailmaan. Keskustelemme yhdessä sijoittamisen mahdollisuuksista, riskeistä ja eduista, ja käymme läpi miten tämä sijoitusmuoto on auttanut Tellun henkilökohtaisessa kasvussa. Tässä jaksossa keskustelemme myös siitä missä tilanteessa jonkun kanssa kannattaa sijoittaa ja toisaalta, miten toimivan kumppanuuden voi rakentaa. 00:03:00 Yhdessä sijoittamisen hyödyt 00:07:41 Yhteinen arvomaailma. 00:13:39 Sopikaa asiat paperille. 00:17:11 Verkostoidu, ota riskiä vastuullisesti. 00:20:10 Kommunikoi. Jos tykkäsit Rahamanian jaksosta, peukuta ja ota meidät seurantaan

Merillä on valtava vaikutus koko planeetan ekosysteemiin, mutta pitkään ne ovat olleet katveessa maiden välisistä sopimuksista. Monilla valtioilla on ulkopoliittisia intressejä maailman merillä, mutta millaisia vastuita ja velvollisuuksia niillä on merten suojeluun? The Ulkopolitist -podcastissa asiaa avaavat asiantuntijavieraat Saara Bäck ympäristöministeriöstä ja Laura Meller Greenpeacelta. Jakson juontavat Anni Lindgren ja Leonard Wilhelmus.

Trauma on mikä tahansa tapahtuma, joka on ollut ylivoimainen kokijalleen ja jossa on jääty ilman riittävää ympäristön tai läheisten tukea. Uhkaavassa  tilanteessa keho erittää adrenaliinia ja muita taisteluun tai pakenemiseen valmistavia hormoneja, ja jos  ihminen ei pysty puolustautumaan (esimerkiksi traumaattisen tilanteen ollessa ylivoimainen) trauma voi ikään kuin jäädä kehoon tunnottomaksi muistoksi. Traumatietoisessa orientaatiossa tunnistetaan yksilön ongelmallisten käyttäytymismallien olevankin mahdollisesti arjen epätoivoisia selviytymiskeinoja eikä ongelma itsessään. Ymmärrys siitä, että tragediasta voi syntyä uutta ja kaunista on ehkä yhtä vanha kuin kieli itse; kiinalaisissa aakkosissa kriisin symboli kuvaa samaan aikaan sekä vaaraa että mahdollisuutta. Tieto trauman aikaansaamista neurobiologisista muutoksista auttaa suhtautumaan lempeämmin itseen ja muihin ja koettuun kipuun, pahan kokemiseen, omiin virheisiin ja häpeän kokemuksiin.  Ymmärrys trauman vaikutuksista antaa myös työkaluja mennä “kipua päin”, kohdata tarvittava totuus ja saada käsiteltyä traumaattiset tapahtumat osaksi omia muistoja, ikäänkuin saada “traumaattisen muiston synnyttämän sekaisen huoneen tavarat järjestykseen ja pölyt sieltä pois” Traumainfomormoitu Toivo- podcastin host Aster on lastensuojelussa työskentelevä sosionomi. Aster on itse trauma selviytyjä ja traumatietoisuus aktivisti. Aster kertoo omasta posttraumaattisesta kasvustaan.  Lähteet: Becker-Weidman, A. (2013). DDP-aapinen. Vuorovaikutteinen psykoterapia pähkinänkuoressa. Näyttöön perustuva tehokas hoitomenetelmä. Tampere: PT-kustannus Dana, D. (2020). How to help our nervous systems during a pandemic. Psychotherapynetworker. Saatavilla 6.9.2020 https://www.psychotherapynetworker.org/blog/details/1741/how-to-help-our-nervous-systems-during-a-pandemic  Dickinson, S.  (2020): Post-traumatic growth in the twenty-first century: how current trends may threaten our ability to grow after trauma, The Journal of Positive Psychology, DOI: 10.1080/17439760.2020.1752782 Saatavilla: https://doi.org/10.1080/17439760.2020.1752782   Hurskainen, J. (10.10.2019). Lapsuudenaikaiset haitalliset kokemukset vaikuttavat terveyteen läpi elämän. Lastensuojelun keskusliitto. Verkkouutiset. Saatavilla 6.9.2020 https://www.lskl.fi/verkkouutiset/lapsuudenaikaiset-haitalliset-kokemukset-vaikuttavat-terveyteen-lapi-elaman/ Karlsson, L., Tolvanen, M., Scheinin, N. M., Uusitupa, H-M., Korja, R., Ekholm, E., Tuulari, J. J., Pajulo, M., Huotilainen, M., Paunio, T., Karlsson, H. & FinnBrain Birth cohort Study Group.  (2018). Cohort profile: The Finnbrain Birth cohort study (FinnBrain). International Journal of Epidemiology, Volume 47, Issue 1, (15–16). Saatavilla https://doi.org/10.1093/ije/dyx173 Kuvajainen, M. & Linner Matikka, J. (5.11.2019). ACE-tutkimukset ja traumainformoitu työ . LAMK Pro. Saatavilla http://www.lamkpub.fi/2019/11/05/ace-tutkimukset-ja-traumainformoitu-tyo/ McClathey, I.S. & Raven, R.F. (2017). Adding trauma-informed care at a bereavement camp to facilitate posttraumatic growth: A controlled outcome study. Advances in social care. Vol. 18. No. 1. (Spring 2017), 349-368, DOI: 10.18060/21239. Saatavissa: http://journals.iupui.edu/index.php/advancesinsocialwork/article/view/21239 Sarvela, K. (2020). Hyviä tapoja omaksumassa, malleja maailmalta. Teoksessa Sarvela, K. & Auvinen, E. (toim.), Yhteinen kieli. Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen. Helsinki: Basam Books. Suokas-Cunliffe, A. (2006). Trauma – Omaan elämäntarinaan yhdistymätön mielen loinen. Yleislääkäri 21(5), 19-23. Van Der Kolk, B. (2017). Jäljet kehossa. Trauman parantaminen aivojen, mielen ja kehon avulla. Helsinki: Viisas Elämä Van Der Kolk, B. (2005). Developmental trauma disorder. Toward a rational diagnosis for children with complex trauma histories. Psychiatric annals 35. Saatavilla https://doi.org/10.3928/00485713-20050501- 06 Van Der Kolk, B. (2003). The neurobiology of childhood trauma and abuse. Child and adolescent psychiatric clinics. Saatavilla https://doi.org/10.1016/S1056-4993(03)00003-8

Traumapsykoterapeutti ja traumapsykoterapeutti kouluttaja Ritva Ropponen keskustelemassa traumatisoitumisen seurauksista, häpeän kokemisesta ja häpeän tunteen välttelemisestä. Ritvan erityisosaamiseen kuuluu niin sanottu IFS eli sisäisen perheen systeemiteoria. Sisäisen perheen teoria antaa runsaasti työkaluja niin oman hyvinvoinnin edistämiseen kuin kanssamatkaajien tukemiseen traumasta toipumisessa. Jaksossa nostetaan esille myös terapeuttisen, kuntouttavan arjen sisältöjä esimerkiksi lastensuojelulaitoksessa tai muussa kuntouttavassa laitostyössä. Kiinnostuitko? Sisäisen perheen teoriasta voi lukea lisää esimerkiksi Elisa Auvisen ja Kati Sarvelan toimittamasta kirjasta Yhteinen kieli – traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen: https://www.adlibris.com/fi/kirja/yhteinen-kieli-9789527337646?gclid=CjwKCAiA76-dBhByEiwAA0_s9TIbBF-iqWBqzbf8AW6Li4T5EpMGqBWTEUqNj-Di-z8cSFsHUGSf1hoC8SYQAvD_BwE Teorian kehittäjän, Richard Schwartzin sivusto aiheesta (englanniksi) https://ifs-institute.com/

Suvi on palannut studioon! Hän on kärsinyt hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta, jonka vuoksi olo oli kuin Linnanmäen kahvikupeissa. Kaverin puolesta kyselen -osiossa Juuli kaipaa apua kasvojensa nyrpeään perusilmeeseen. Lähetyksessä puhutaan myös suomalaisille tyypillisestä englannin kielen puhumisen häpeästä. Entä puhuvatko tai kävelevätkö Esko ja Suvi unissaan? Kuuntele Iltapäivän parhaat palat tästä!

Vieraana Mikaela Blomqvist-Lyytikäinen.  Mikaela Blomqvist-Lyytikäinen on mm. nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, EMDR-terapeutti sekä sensomotorisen psykoterapian psykoterapeutti. Mikaela kertoo trauman vaikutuksista lapseen, hulluksi tulemisen pelosta, dissosiaatiosta sekä toipumisesta! Mikaelan mukaan tarvitaan rauhallista, turvallista rinnallakulkijaa, jolloin traumatisoituneen henkilön persoona voi aivan kuin uudelleen järjestäytyä ja toipua. Kuuntele koskettava Traumainformoitu toivo-podcast jakso ja laita jakoon!    Kiinnostuitko?  Dissosiaatio: Dissosiaatiohäiriöt  https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00360  Dissosiaatio ja dissosiaatiohäiriöt, Mielenterveyden keskusliitto. https://www.mtkl.fi/mika-askarruttaa/yleisia-mielenterveyden-hairioita/psyykkiset-traumat/dissosiaatio-ja-dissosiaatiohairiot/  Elisa Auvisen ja Kati Sarvelan toimittama kirja Yhteinen kieli - traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen:  https://www.adlibris.com/fi/kirja/yhteinen-kieli-9789527337646 Traumatietoisen orientaation perusperiaatteet, 4 T:tä: https://traumainformoitu.fi/2020/07/24/traumainformoitu-orientaatio-auttamistyossa/  Asiasanat: Ylisukupolvinen trauma, dissosiaatio, trauma, lapsuuden trauma, trauma ja keho, uskomukset, traumatietoisuus, turvattomuus, toipuminen, trauman tiedostaminen

Vieraana Suomen traumatietoisuuden pioneeri Kati Sarvela. Traumatietoinen, toipumisorientoitunut, terve yhteisö voi parhaimmillaan luoda korjaavia, terapeuttisia kokemuksia ja auttaa tervehtymään Kati Sarvela on hammaslääkäri, terapeutti, tietokirjailija ja traumatietoisuuskouluttaja. Kati on Suomen traumatietoisuuden pioneeri, olikin suuri ilo saada Kati vieraaksi Trauminformoituun toivoon! Jaksossa keskustellaan traumatietoisesta yhteisöstä ja sen merkityksestä turvan tuojana. Kati kertoo oivaltavan ihanasti siitä, miten traumaa ei tarvitse pelätä – tietoisuuden ja ymmärryksen lisääntyessä oma traumatausta voikin kääntyä voimavaraksi. Katin esittelyä https://www.iloajatoivoa.fi/aktivistit/kati-sarvela Esa Saarisen ja Hämäläisen systeemiäly: http://systeemialy.aalto.fi/ Elisa Auvisen ja Kati Sarvelan toimittama kirja Yhteinen kieli - traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen: https://www.adlibris.com/fi/kirja/yhteinen-kieli-9789527337646?gclid=CjwKCAiA76-dBhByEiwAA0_s9TIbBF-iqWBqzbf8AW6Li4T5EpMGqBWTEUqNj-Di-z8cSFsHUGSf1hoC8SYQAvD_BwE Traumatietoisen orientaation perusperiaatteet, 4 T:tä: https://traumainformoitu.fi/2020/07/24/traumainformoitu-orientaatio-auttamistyossa/ SAMSHA, Substance abuse and mental health services administration https://www.samhsa.gov/resource/dbhis/samhsas-concept-trauma-guidance-trauma-informed-approach Polyvagaalinen teoria. Polyvagaalinen teoria ja emotionaalinen trauma: https://www.duodecimlehti.fi/duo12910 Asiasanat: polyvagaalinen teoria, SAMSHA, traumatietoisen orientaation perusperiaatteet, systeemiäly, traumalähtöinen yhteisö, traumatietoinen yhteisö, ylivireys, alivireys, haltijatarkehä, traumatietoisen orientaation 4 T-kirjainta

Vieraana Johanna Linner.  Jaksossa keskustellaan henkisen pahoinvoinnin ja osattomuuden juurisyistä sekä siitä, miten kipeän raskaistakin tilanteista voi toipua oikea-aikaisella, oikein kohdennetulla tuella ja toivoa löytämällä. Vieraana Johanna Linner, väitöskirjaa tekevä yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalityön moniottelija.   Kiinnostuitko? Tästä löydät linkit jaksossa esiin nostetuille sivustoille, väitöstutkimuksille ja aiheille:  ACE-tutkimus  (adverse childhood experiences)  https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/9635069/  Raimo Salokankaan väitöstutkimus: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/vaitos/lapsuuden-emotionaalinen-laiminlyonti-heijastuu-aikuisian-mielenterveyteen  Finnbrain-tutkimus, Turun yliopiston sivut ammattilaisille ja vanhemmille https://sites.utu.fi/finnbrain/oppaita-aiheesta-stressi-ja-aivot/  Turvakotien liitto https://ensijaturvakotienliitto.fi/apua-sinulle/apua-lahellasi/  Settlementti ry  https://www.perhevakivalta.fi/  Naisten linja https://naistenlinja.fi/naisten-linja-suomessa-ry  Elisa Auvisen ja Kati Sarvelan toimittama kirja Yhteinen kieli - traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen:  https://www.adlibris.com/fi/kirja/yhteinen-kieli-9789527337646?gclid=CjwKCAiA76-dBhByEiwAA0_s9TIbBF-iqWBqzbf8AW6Li4T5EpMGqBWTEUqNj-Di-z8cSFsHUGSf1hoC8SYQAvD_BwE Heli Siltalan väitöstutkimus: https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2021/08/10-9-2021-psm-

Miten nykyinen poliittinen tilanne ja sota vaikuttavat ilmastopolitiikkaan? Miltä Kiinan ja Yhdysvaltojen toimet näyttävät? Entä onko EU edelleen veturi ilmastoasioissa? Ilmastovaroitus-jaksossa pohditaan kansainvälisiä toimia ilmastonmuutoksen ympärillä. Studiossa ulkoministeri Pekka Haavisto, työelämäprofessori Jouni Keronen, pääekonomisti ja Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

 Kutsumus Jumalan lahjana ja tehtävänä Kutsumus puhua ja palvella Kutsumus karsia Yhteinen pappeus kutsumuksena Kutsumuksena lähetystyö

Tässä jaksossa jutellaan meidän ensimmäisestä yhteisestä sieniretkestä. Henriikka on käynyt viimeksi sieniretkellä lapsuudessa mumminsa kanssa. Rosa taas on sienestänyt useamman kerran jo menneenä kesänä ja syksynä. Muutama viikko sitten päästiin vihdoin ensimmäistä kertaa yhdessä sienestämään Puumalan taikametsään.  JAKSOSSA KESKUSTELLAAN ERITYISESTI SEURAAVISTA AIHEISTA: - Miten sieniretkelle kannattaa varustautua? - Miten oppia tuntemaan sieniä? - Miten löytää sienestyskavereita? Seuraa meitä Instagramissa @taivaanranta_

Äänitetty 2.7. 2022 Kansanlähetyspäivillä raamattulavalla.

Äänitetty 2.7. 2022 Kansanlähetyspäivillä raamattulavalla.

Miksi Ukraina tuntuu näin läheiseltä? Jenny kävelee Kiovan kaduilla ja pohtii, kuinka on aiemmin pitänyt Ukrainaa kaukaisena ja vieraana maana. Suomalaisilla on erityinen kohtalonyhteys Ukrainaan, uskoo Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen. Huumori on mustaa, alkoholi vahvaa ja ruoka kaivetaan maasta. Yhteistä on myös historiassa: uhka on tullut idästä. Samankaltaisuus näkyy myös siinä, miten avoimia ja urheita ukrainalaiset ovat hyökkäyksen keskellä. Harva haluaa salata mitään, päinvastoin. Suomesta katsottuna Ukraina on tähän asti näyttänyt kuuluvan Venäjän vaikutuspiiriin. Onko kuva Ukrainasta ollut Venäjän tulkinnan välittämä? Kun Venäjä hyökkäsi, Ukrainan rajat alkoivat piirtyä entistä kirkkaampina. Euroopassa ymmärrettiin viimein, että länsimaiset arvot ovat ukrainalaisten arvoja. Luvassa on tunnepitoinen jakso, jossa puhutaan sodan sijaan ihmisistä ja jonka lopussa Suvi päätyy lausumaan runon. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ilo ja mielihyvä auttavat pääsemään tavoitteisiin. Nu har vi kommit till mållinjen i serien Coachen Aicha kohti onnistumista. Vi har undersökt ditt varför, identifierat blockeringar, övervunnit dem, vi har pratat om självvärdet, jobbat med den inre kritikern och motståndet i sluttampen. Nu är det dags att hitta lusten och glädjen som tar dig framåt. Gör lista på allt lustfullt du gillar att göra som kan hjälpa dig mot målet. Fundera också på varför du tycker det är kul. Kom ihåg att i strävan mot dina mål är det oerhört viktigt att fokusera på processen, vara i nuet och inte fastna i när, var och hur ska jag nå målet. När du är i nuet kan du påverka dina tankar och styra båten åt rätt riktning, säger livscoachen Aicha Gaye. Resan ska vara rolig, kom ihåg det.Musikern, konstnären och Florence Valentin-bandets frontman och sångare Love Antell gästar programmet Coachen Aicha kohti onnistumista och berättar hur den finlandssvenska och den sverigefinska kulturen påverkat honom och varför han blev både musiker och konstnär. Han berättar också om sin skapandeprocess och sina knep för att bryta idétorkan.Love Antell har under coronapandemin skapat en hel del som han håller på att slutföra. Snart kommer ut hans soloskiva samt ett nytt album med bandet Florence Valentin. Love Antell är också aktuell med projektet Bottenviken som är ett samarbete med musikerna Thella Johnsson och Mattias Björkas. Trion har tolkat och översatt finska låtar till svenska och ett gemensamt album släpps under 2022.Programledare är livscoachen Aicha Gaye. Ilo ja mielihyvä auttavat pääsemään tavoitteisiinSarjassa Coachen Aicha kohti onnistumista on edetty viimeiseen etappiin ennen maalilinjaa. Matka aloitettiin pohtimalla kysymystä miksi teet sitä mitä teet? Sen jälkeen on tunnistettu sisäiset esteet ja päästy niistä eroon, puhuttu itsetunnosta sekä sisäisestä kriitikosta. Aiheena ovat olleet myös vastoinkäymiset, joihin saattaa törmätä juuri ennen kuin on pääsemässä tavoitteisiinsa. Nyt on aika löytää ilo ja riemu, jotka vievät tavoitteet päämäärään.Muusikko, taiteilija sekä Florence Valentin -bändin nokkamies ja laulaja Love Antell on vieraana sarjan viimeisessä osassa. Hän kertoo, miten hänen suomenruotsalaiset ja ruotsinsuomalaiset juurensa ovat vaikuttaneet hänen luomistyöhönsä. Love Antell kertoo myös, miten hän pääsee työssään eteenpäin, kun prosessi alkaa surrata paikoillaan.Love Antell on koronapandemian aikana työstänyt omaa soololevyään kuin myös uutta albumia Florence Valentin -yhtyeensä kanssa. Molemmat teokset ovat loppusuoralla. Antell on myös ajankohtainen Bottenviken-projektin tiimoilta. Se on yhteistyö Thella Johnssonin ja Mattias Björkasin kanssa. Kolmikko on kääntänyt suomalaisia lauluja ruotsiksi ja tulkinnut kääntämiään kappaleita eri tilaisuuksissa. Yhteinen levy ilmestyy vuoden 2022 aikana.Coachen Aicha kohti onnistumista on kaksikielinen poddsarja motivaation ylläpitämisestä ja pelkojen voittamisesta. Ohjelman juontaja on elämänvalmentaja Aicha Gaye.Coachen Aicha kohti onnistumista är en tvåspråkig poddserie som produceras av Sveriges Radio Finska. Livscoachen Aicha Gaye möter spännande gäster med rötter i Finland och pratar om livets hinder och resan till ens mål. Varje avsnitt har ett eget tema och lyssnaren får ta del av Aicha's tre tips.Gäster i programserien: del 1: Jukka Korpi, dansare, koreograf, teaterchef del 2: Suvi Järvelin, printdesigner del 3: Mark Levengood, programledare, författare del 4: Angela Ahola, psykolog, författare del 5: Kirsi Vikman, manusförfattare del 6: Näääk, hip hop artist del 7: Love Antell, musiker, konstnärTuottaja, producent: Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se

Valtion Rautatiet osti Ruotsista bussi- ja junaoperaattori Arriva Sverigen, jolla on vuosittain noin 170 miljoonaa matkustajaa. Tukholman kaupunkiliikenteessä ja Etelä-Ruotsin alueliikenteessä sekä bussi- että rautatieliikeyhtiö. Onko järkee vai? Mikä on synenergiaetu? Yhteinen rapujuhlakulttuuri? Vai alkaako tästä Ruotsin-valloitus?
 Putinin stalinisointi etenee Moskovan patriarkka Kirillin säestyksellä. Ukrainan sotaa innokkaasti kristinuskon avulla tukeva Kirill on harha­­oppinen, tuomitsee teologien kansain­välinen julistus. Myös Stalin käytti aiemmin vainoamaansa ortodoksista kirkko apunaan Suuressa Isänmaallisessa sodassa. Vanhaan huonoon aikaan kuninkaat kävivät kirkon kukkarolla, kun sotareissut maksoivat liikaa. Siksi Suomikaan ei enää ole katolinen.
 Kohonnut maariski. Sellainen Suomella on vaikkapa ulkomaalaisten investorien, mutta jatkossa mahdollisesti valtionlainoja myöntävien pankkien silmissä, kiitos Ukrainan sodan. Siis jos emme ole Nato-maa. Eihän se ilmaisella tulisi, mutta idänkaupan lyhyen aikavälin katkeaminen ei ole enää uhka, vienti kun on romahtanut muutenkin.

Tämä Uskon askeleita ohjelmasarjan jakso muodostaa L10T elämäntapakokonaisuuden yhdessä seuraavan Uskon askeleita ohjelman kanssa. Nämä kuuntelemalla pääset hyvin liikkeelle, jos haluat tätä elämäntapaa kokeilla ja soveltaa omaan elämääsi. Tämä jakso muodostuu kolmesta osuudesta, joissa jokaisessa Kansan Raamattuseuran kouluttajat käyvät opetuskeskustelun. Tässä jaksossa käydään läpi johdanto L10T elämäntapaan, näkökulmia siunaamisesta ja anteeksiantamisesta sekä kohtaamisesta ja ruuan siunaamisesta. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Mikko Matikainen ja Matti Mäkinen keskustelevat siitä mistä L10T elämäntavassa oikein on kysymys. Matti kertoo, miten hän kuuli tästä ensimmäisen kerran eteläafrikkalaiselta Willem Joubertilta. Willem oli käymässä Suomessa ja piti pari tilaisuutta. Niissä hän kertoi eteläafrikkalaisten rukouksessa saamista oivalluksista Luukkaan evankeliumin äärellä. Löytyi neljä askelta ja näkökulmaa, jotka ovat yksinkertaisuudessaan mullistavia. Mikko otti asiasta koppia ja sopi asioista Willem Joubertin kanssa. Mikko ja Matti ovat innoissaan tästä yksinkertaisesta elämäntavasta. Ohjelman toisessa osuudessa Mikko Matikainen ja Virpi Nyman keskustelevat salasiunaamisesta ja anteeksiantamisesta. Salasiunaaminen muuttaa siunaajaa itseään ja samalla olosuhteita, joissa hän elää. Se antaa rauhaa liikenteeseen, jos siellä tapahtuu yllättäviä asioita. Aina kun jokin asia ärsyttää, niin sen voi ymmärtää Jumalan Pyhän Hengen kutsuksi siunata toisia tai ärsyttävää asiaa. Siunaaminen ja anteeksiantaminen ovat kuin saman kolikon kaksi eri puolta. Toisen siunaaminen paljastaa, jos minulla on sopimattomia asioita tai katkeruutta toista kohtaan. Nämä näkökulmat auttavat kristittyä valvomaan, rukoilemaan ja elämään valossa. Ohjelman kolmannessa osuudessa Mikko Matikainen ja Kristiina Nordman puhuvat kohtaamisesta ja ruuan siunaamisen merkityksestä. Kun salasiunaamme, niin samalla kiinnostumme toisesta ihmisestä. Kristiina sanookin L10T:n olevan hymyilevä elämäntapa. Kuin toista salasiunaa, niin hänestä kiinnostuu ja samalla huulille hiipii pieni hymy. Kohtaamiset voivat olla kestoltaan lyhempiä tai pidempiä. Yhteinen syöminen tai kahvin juominen voivat osaltaan avata hyviä keskusteluja. Ruuan siunaaminen herättää kiitollisuutta Jumalaa kohtaan ruuasta. Samalla sen äärellä voimme siunata kaikkia niitä, jotka ovat viljelleet, varjelleet, kuljettaneet ja valmistaneet eteemme tulevaa ruokaa. Ruuan siunaaminen ei tuo ruokaa lautaselle lisää, mutta se maustaa sitä kiitollisuudella. Siksi ruokakin maistuu paremmalta.Uskon askeleita ohjelmasarjan seuraavassa jaksossa käydään läpi loput L10T elämäntapaan liittyvät asiat. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Miten talouden muutokset muuttavat suomalaisten elämää? Millainen on hyvätuloisten, keskiluokan, duunarien, pätkätyöläisten, yrittäjien, maaseudun asukkaiden tai maahanmuuttajien kokemus omasta elämästään ja yhteiskunnasta? Kuulemmeko ja ymmärrämmekö toistemme tarinoita? Gaudeamuksen julkaiseman Kahdeksan kuplan Suomi -kirjan (https://www.gaudeamus.fi/teos/kahdeksan-kuplan-suomi/) pohjalta keskustelemassa sosiologi Sanna Aaltonen, sosiologi Lotta Junnilainen, viestinnän professori Anu Kantola ja sosiaali- ja kulttuuriantropologi Pekka Tuominen. Mukana myös yrittäjä Nurer Zaman Bhuiyan, Laboren johtaja Mika Maliranta ja politiikan tutkija Pauliina Patana. Keskustelun juontaa Jari Hanska. Mika Malirannan diaesitys: https://drive.google.com/file/d/1MGeSvWPlCuRc01Qxuwg1OA9Y9eODO2Ug/view?usp=sharing Keskustelu on osa Haloo, Suomi! -ohjelmasarjaa: www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/haloo-suomi Katso keskustelu tekstitettynä videona YouTubessa: https://youtu.be/cQ_N_zDalkQ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 1.3.2022

Uskon askeleita ohjelmat koostuvat kolmesta osuudesta, jossa jokaisessa kuullaan keskustelu tai opetuskeskustelu, joka liittyy jollain tavalla kristittynä elämiseen. Tässä ohjelmassa kuullaan Susanna Peltosen kertovan miten hän palvelee Jeesusta; työssään, seurakunnassaan ja muutenkin. Mikko Matikainen ja Virpi Nyman käyvät opetuskeskustelun L10T:n askeleesta neljä kerro Jeesuksesta. Anu ja Jukka Mattson kertovan maatilansa ja avioliittonsa viljelystä ja varjelusta Tuula Tynjän haastattelussa. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Kristiina Nordman keskustelee Susanna Peltosen kanssa. Susanna on opettaja ja sen lisäksi hän tekee seurakunnassa lapsityötä. Hänen viestinsä lapsille on selvä. Jeesus rakastaa sinua sellaisena, kun olet. Susanna toimii myös Gideoneissa ja on mukana jakamassa Raamattuja tai Uusia testamentteja eri paikoissa. Susanna kertoi myös miten moottoripyörän myynti onnistui ja sen ostanut sai mukaansa myös Gideonien kustantaman Uuden testamentin. Tässä on mukava ja syvällinen keskustelu. Ohjelman toisessa osuudessa Mikko Matikainen ja Virpi Nyman käyvät opetuskeskustelun Jeesuksen Luukkaan evankeliumin 10. luvussa opettamasta tavasta elää. Tällä kerralla käsittelyssä on elämäntavan neljäs askel tai näkökulma eli kerro Jeesuksesta oman elämäntarinasi kautta. Jokaisella Jeesuksen seuraajalla on jonkinlainen tarina tai tuokiokuva, jonka kautta hän voi kertoa Jeesuksen rakkaudesta elämässään. The Four symbolien kautta voimme helposti kertoa evankeliumin ytimen sydämen, jakomerkin, ristin ja kysymysmerkin kautta. Tarkemmin tästä ohjelmassa. Ohjelman kolmannessa osuudessa Kansan Raamattuseuran samassa veneessä avioparityötä tekevä Tuula Tynjä keskustelee maan- ja marjanviljelijäpariskunnan Jukka ja Anu Mattsonin kanssa viljelyn ja varjelun teemoista. Mattsonit kertovat miten sato on lopulta säiden ja Jumalan käsissä. Vuosien kuluessa he ovat myös oppineet rytmittämään rannatonta työtään, jotta jaksavat paremmin. Yhteinen työ voi myös kuormittaa avioliittoa ja siksi myös sitä tulee viljellä ja varjella. Mattsonit ovat myös mukana Samassa Veneessä avioparityössä ja tukevat toisia aviopareja, kun he haluavat pitää huolta omista avioliitoistaan ja huoltaa sitä. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Talibanien hallinto amerikkalaisten poistumisen jälkeen. Bidenin puheen reaktiot, puhelimessa Yhdysvaltain historian prof. Marko Maunula. Studiossa vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki, Ulkopoliittinen instituutti. EU:n yhteinen turvapaikkapolitiikka, missä mennään? Suuren valiokunnan pj Satu Hassi (vihr) ja eduskuntaryhmän pj. Kai Mykkänen (kok). Pyyntiraudat, metsästyskausi ja etiikka. Vieraina Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius ja Turun yliopiston eläin- ja ympäristöetiikan dosentti Elisa Aaltola. Kolumni. Laura Hallamaa: Eivät aamuvirkutkaan mitään pyhimyksiä ole. Uusinta. Talibanien hallinto amerikkalaisten poistumisen jälkeen. Studiossa vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki, Ulkopoliittinen instituutti. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Atte Uusinoka, Kreeta-Maria Kivioja ja Jaana Kangas. Tuottaja Hanna Juuti. 

Ympäristökysymykset ovat aikamme tärkeimpiä keskustelunaiheita. Mitä rakkaalle maapallollemme kuuluu tänään? Miten kristillinen vakaumus ja ympäristöajattelu liittyvät toisiinsa? Mitä maapallolle lopulta tapahtuu? Podcastin vieraana maa- ja metsätaloustieteen tohtori ja Helsingin yliopiston dosentti Lennart Saari, joka toimii myös kristillisen luonnonsuojelujärjestön A Rochan puheenjohtajana.

Huippu-urheilun osaamisvaatimukset kasvavat, urheilu ammattimaistuu ja ammattilaistuu. Valmentajien ja urheilijoiden tueksi tarvitaan eri alojen asiantuntijoita tuomaan tarvittavaa osaamista valmentautumiseen. Valmentajan ei tarvitse osata tai pystyä tekemään kaikkea yksin. Asiantuntijatoiminta on kiinteä osa urheilijan valmentautumista edistäen urheilijan harjoitteluvalmiutta, suorituskykyä ja terveyttä. OlympiaCastissa pureudutaan aiheeseen fysiikkavalmennuksen ja psyykkisen valmennuksen näkökulmista. Pitkän linjan fysiikkavalmentaja Mika Saari ja psyykkisen valmennuksen asiantuntija Robert Päkk avaavat asiantuntijatoiminnan tehtävää ja tarkoitusta sekä valottavat osallistuvan asiantuntijuuden käsitettä. - Asiantuntijatoiminta on valmentajan tukemista ja sillä tähdätään siihen, että urheilijan suorituskyky kehittyy ja hän pysyy terveenä ja että harjoitusharjoitusvalmius on joka päivä mahdollisimman hyvä. Nämä ovat peruslähtökohdat. Vaatii paljon keskustelua, että asiantuntijoiden kesken syntyy moniammatillista vuorovaikutusta. Yhteinen keskustelu siitä mikä se tarve on, on ensimmäinen lähtökohta, kertoo Saari. - Osallistuva asiantuntijuus tarkoittaa sitä, että asiantuntijat ovat mukana jo suunnitteluvaiheessa ja tekevät työtä systemaattisesti. Ja kun toimitaan arjen ympäristössä lähellä urheilijoita ja valmentajia, niin toiminnalla on parempi vaikuttavuus toimintatapoihin, täydentää Päkk. Asiantuntijatyölle yhtenäinen linjaus Asiantuntijaryhmien yhteistyöllä on juuri valmistunut asiantuntijatoiminnan kuvaus, jonka tarkoitus on yhtenäistää malleja eri toimintaympäristöissä ja tuoda uusin tieto kaikkien saataville asiantuntijaverkostojen kautta. - Valtakunnallinen kuvaus linjaa toimintamalleja ympäri Suomen, jotta urheilijoilla ja valmentajilla olisi samanlaisia lähtökohtia saada omaan työhönsä tukea. Suomi on laaja maa ja urheilutoimijat vähän hajallaan ja olisi hyvä, ettei käytössä olisi aivan erilaisia toimintamalleja paikasta riippuen. Uskon, että jo oman verkoston sisäinen keskustelu luo meille yhteistä toimintamallia, Saari toteaa. - Isossa kuvassa asiantuntijatoiminnan tehtävä on parantaa huippu-urheilumenestystä. Tarkoitus on myös tuoda parasta ja viimeisintä tietoa lähelle valmentajia ja urheilijoita, jotta kaikki tarvittava olisi olemassa siihen, että voitaisiin menestyä isoissa kisoissa. Ei tämä ole ikinä varmaan täydellinen, eikä valmis, mutta tästä on hyvä lähteä kehittämään eteenpäin, lisää Päkk. - Kun meillä on yhtenäisempi linja, niin silloin pystymme myös arvioimaan vaikuttavuutta. Jos tehdään ihan satunnaisesti jotain, niin on vaikeaa alkaa analysoimaan, mikä johtaa mihin ja mikä tuottaa tulosta ja mikä ei. Tärkeää on saada yhteinen linjaus, jota sitten muutetaan tarpeen mukaan, täydentää Saari. Arvokisoissa ei enää kokeilla uutta – työ tehdään arjessa Asiantuntijatoiminnan vaikuttavuus syntyy arjessa tehtävästä määrätietoisesta työstä, mitään nopeita muutoksia sillä ei saada aikaan. Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että arvokisoissa ei enää pysty vaikuttamaan asioihin – ainakaan suotuisasti. - Kisatilanteessa ei voi ainakaan fysiikkavalmennuksen näkökulmasta enää muuta kuin mokata. Ei siellä enää haeta suorituskykyä lisääviä keinoja, toteaa Saari. - Kyllä lähtökohtana pitäisi olla se, että urheilija lähtee kisoihin niin valmiina kuin mahdollista. Psyykkisen valmennuksen tehtävä kisoissa on tietysti vähän erilainen, voidaan esimerkiksi käydä yhdessä läpi erilaisia valmistautumisrutiineja. Myös kisatilanteiden purku ja läpikäynti on tärkeää psyykkisen valmennuksen tuella. Ideaalitilanne kuitenkin on se, että kisoihin lähdetään tekemään niitä asioita, mitä ollaan harjoiteltu, tuttuja asioita. Ei lähdetä kokeilemaan mitään uutta, täydentää Päkk.    

Tässä jaksossa pohdimme kristittyjen välistä yhteyttä ja sen mukanaan tuomia haasteita. Onko kristillinen maailma epäonnistunut yhteyden rakentamisessa? Riitojen ja haasteiden keskellä kristinusko on kautta historian tuonut ihmisiä yhteen mitä moninaisimmista taustoista, mutta miten se on ollut mahdollista? Miten yhteyttä voi rakentaa ja mitä se tarkoittaa meille henkilökohtaisesti? Viikon kirja: Messiologia, Sekasotkun siunaus, George Verwer Ota yhteyttä osoitteessa: www.om.org/fi/podcast

Hyvä, huono rukoilija Paraneeko rukouksella? Kiitos ja ylistys Yhteinen esirukous Katekismus ja rukous

Yhteinen julistus Euroopan tulevaisuuskonferenssista annettiin parlamentissa, EU:sta leivotaan koronapandemian syntipukkia ja populismi kukkii edelleen Euroopassa. Populismia ruotivan jakson toisessa osassa populismin vaikutusta suomalaiseen ja eurooppalaiseen politiikkaan arvioivat yliopistotutkija Emilia Palonen, väitöskirjatutkija Yannick Lahti sekä populismin kokemusasiantuntija ja kirjailija Simon Elo. Jakson juontaa Aku Aarva.

Yhteinen julistus Euroopan tulevaisuuskonferenssista annettiin parlamentissa, EU:sta leivotaan koronapandemian syntipukkia ja populismi kukkii edelleen Euroopassa. Populismia ruotivan jakson toisessa osassa populismin vaikutusta suomalaiseen ja eurooppalaiseen politiikkaan arvioivat yliopistotutkija Emilia Palonen, väitöskirjatutkija Yannick Lahti sekä populismin kokemusasiantuntija ja kirjailija Simon Elo. Jakson juontaa Aku Aarva.

Kaarlen Keskusteluohjelma VLOG 31 – Jätetyksi tuleminen, pyöräilykypärä, kasvatus, yhteinen hyvä Ohjelman yhteistyökumppanit: Røde, PodMic-mikrofonit, Procaster-mikseri Fujifilm-kamerat Black Magic Atem Mini -liveleikkausmikseri, Mediatrade Oy http://Franckly.com – Buy & sell pre-owned design Pelago Bicycles My Favorite Things Hävikkikukkakauppa Kukkis Logokuvitus Venla Hannola / Animaatio Matti Vesanen 0440522753 / Mobilepay – “Keskusteluohjelman tuki”

VAROITUS: Jakso sisältää siirappisia kohtaamisia. Yhteinen minuutti ja pientä "kisuttelua". Toinen nuolee näppejään ja toinen jotain muuta. Tasan ei mene tälläkään kertaa nallekarkit studiossa. ..tosin koskapa ne menisi? Ottakaa @nikotellen instagram haltuun, koska siellä on pöydcästin etkot, jatkot ja kaikki siltä väliltä!

Yllätysten vuonna 2020 tapahtui paljon asioita, joita kukaan ei osannut ennakoida. Euroopassa taakse jäänyttä vuotta leimasivat kahtena aaltona iskenyt koronakriisi, talouden epävakaus, työelämän muutokset, pakolaisten ahdinko ja poliittinen kuohunta Valko-Venäjällä. Moniäänisen Euroopan vuosi 2020 -ohjelma luo katsauksen viikottaissarjan ohjelmiin, jotka heijastavat taakse jääneen vuoden käännekohtia kokijoiden ja näkijöiden silmin. Kuulemme muun muassa, miten Ranskassa on koronapandemian johdosta arvioitu uudelleen ikäihmisten asemaa ja miten italialaisarvion mukaan pandemia saattaa muuttaa jopa globalisaation suunnan. Mukana ovat persoonalliset puheenvuorot myös työelämän muutoksista, brexitistä, Valko-Venäjän kriisistä ja pakolaisten vaelluksesta Euroopassa. Ohjelman erikoisvieraana on Berliinin Suomen suurlähettiläs Anne Sipiläinen. Hän korostaa, miten EU:n sisämarkkinoiden kehittäminen on koronan jälkeeen Suomen taloudelle entistäkin tärkeämpää. "Yhteinen ilmastopolitiikka EU:n ja Yhdysvaltain kesken on USA:n presidentinvaihdoksen jälkeen helpompaa", arvioi Sipiläinen. Toimittaja, tuottaja ja lukija: Jorma Mattila Toinen lukija: Meri Koivisto

Radiosta ja Temppareiden extrasta tuttu juontaja Harri Moisio saapuu studioon keskustelemaan Rosannan kanssa pettämisestä, luottamuksesta ja mustasukkaisuudesta. Syvällistä keskustelua ja omakohtaisia kokemuksia mm. luottamuksen rakentamisesta ja terveestä mustasukkaisuudesta. Kaikki tämä ja paljon lisää, tässä GRL GANG -jaksossa.

Lilli kärsii pitkittyneestä lukujumista, Sonja puolestaan elää kuherruskuukautta tietokirjojen kanssa. Rooneyn Normaaleja ihmisiä jakaa mielipiteet, mutta yhteinen suosikki löytyy Cantellin Kesken jääneet hetket -kirjasta. Tervetuloa kuuntelemaan meidän kesäkuulumiset! JK Rowling - Kirottu lapsi Riley - Kuun sisar Collins - Balladi laululinnuista ja käärmeistä Rubenhold - Viisi Peake - Kysy astronautilta Keen - Seikkailijan käsikirja Spielman - Toscanan tytöt Rooney - Normaaleja ihmisiä Cantell - Kesken jääneet hetket

Tämä uskon askeleita ohjelman jakso koostuu kolmesta osuudesta. Ensimmäisessä niistä kirkkoherra Eija Murto kertoo kokemuksistaan sotatilan keskellä Keski-Aasiassa ja Koronan muuttamassa seurakunnan todellisuudessa. Eija puhuu lohdun ja toivon sanoja omasta kokemuksestaan käsin kouluttaja Kristiina Nordmanin haastattelussa. Jumala on aina kanssamme, eikä koskaan hylkää. Ohjelman ensimmäinen osuus tuon haastattelun lisäksi pienen kertauksen ohjelmasarjan edellisestä jaksosta, jossa kuultiin Mikko Piiroisen kertovan omasta hengellisestä matkastaan. Hän koki kutsumusta varhaisnuorisotyöhön, jossa hän oppi käyttämään niskatappinukkeja. Tästä avautui tie tekemään kristillistä nukketeatteria nukketeatteri Sananjalassa. Korona tilanne pysäytti Sananjalan vierailut seurakunnissa ja kouluissa. Sen vuoksi Sananjalan ihmiset alkoivat tehdä uutta Youtube kanavaa ”Sasu Teeveetä”. Marja-Liisa Kontula kertoi, miten elämä pysähtyi ja meni uusiksi, kun aivokasvain löydettiin ja leikattiin. Runokurssilta löytyi uusi harrastus. Marja-Liisa kirjoitti nolla-runon, joka kuultiin ohjelmassa. Ohjelman toisessa osuudessa sosionomi Jani Heino kertoo, miten Jumala johdatti häntä viimevuoden lopulla kohtaamaan lohdutusta tarvinneen naisen. Tämän lisäksi Jani Heino kertoo siunaavasta yhteisöllisyydestä, jota hän on rakentamassa ja ylläpitämässä opiskelijoiden ja nuorten aikuisten Hehku-yhteisössä Helsingissä. Tämä haastattelu on tehty ennen Korona pandemian tuloa Suomeen. Tällä hetkellä Hehku yhteisö on vienyt kokoontumisensa youtubeen ja sen pienryhmät kokoontuvat virtuaalisesti. Mukaan pääsee mukaan kaikki halukkaat. Ohjelman kolmannessa osuudessa kuullaan ensimmäisen netin kautta pidetyn L10T koulutuksen palautekeskustelu. Tuo netissä toteutettu koulutus ja keskustelut pienryhmissä antoivat osallistujille paljon. Yhteinen rukous avasi ja kosketti. Välillä tuntui aivan kuin olisimme olleet samassa tilassa, vaikka olimmekin eripuolilla Suomea. Tuo yhdessä oppiminen, harjoittelu ja rukous avasivat uusia näkökulmia. Harjoittelimme kertomaan Jeesuksesta oman elämämme kautta ja löysimme itsellemme sopivan tavan kertoa uskosta toisille. Opimme paljon toisiltamme ja Jumalalta. Uskon askeleita ohjelmat sisältävät näkökulmia Raamatusta ja rukousta ohjelman aiheiden äärellä sekä näkökulmia arkiseen elämään kristittynä. Ohjelman lopussa annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Ohjelman toimittaa Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Katekismuksen opetussarjan 20-osaPyhä yhteinen seurakunta

EU-johtajien etähuippukokouksessa yritetään muodostaa Euroopan yhteistä jälleenrakennusstrategiaa koronakriisistä nousemiseksi. Ranska ehdottanut EU-budjetista erillistä jälleenrakennusrahastoa. Saksa näyttää olevan valmis tukemaan väliaikaisia EU-bondeja, joissa jäsenmaiden velkavastuu on rajattu. Osa jäsenmaista haluaa ohjata jälleenrakennuksen tuet nykyisen budjetin kautta. Erityisesti Italia on vaatinut unionilta solidaarisuutta. Repeääkö EU-johtajien videohuppukokous avoimeksi riidaksi Etelä-Euroopan ja Pohjois-Euroopan välillä? Vai syntyykö Euroopan yhteinen koronastrategia? Ajaako koronakriisi EU-maat takaamaan toistensa velat? Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Alviina Alametsä (greens/efa), Eero Heinäluoma (s&d) ja Silvia Modig (gue/ngl). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Matti Hirvasen kanssa erityisesti koronaviruksen aiheuttaman nopean muutostilanteen vaikutuksista johtamiseen ja työn tekemiseen. Matti Hirvanen toimii Humapissa ja on työskennellyt yhteistyökulttuurin kehittäjänä jo vuodesta 2008 lähtien ja ollut mukana kehittämässä yli 100 organisaation yhteistyökulttuuria. Muutostilanteessa on tärkeä muistaa, että viisaus löytyy omasta yhteisöstä ja verkostosta. Johtajan on hyvä tunnustaa oma inhimillisyys ja hakea kollektiivista viisautta, sillä kukaan ei oikeasti tiedä mitä tuleman pitää. Kun työ äkillisesti siirtyy virtuaaliseksi, niin on tärkeä muistaa kannatella yhteisöllisyyttä. Ja miettiä kuinka pidetään yhteisöllisyyden tunteesta ja yhteisöllisyydestä huolta myös vallitsevassa muutostilanteessa. Tämä tärkeää etenkin silloin kun ihmiset eivät voi olla fyysisesti lähellä toisiaan. Siksi äkillisen muutostilanteen myötä voi joissain organisaatioissa tapahtua pakollisen digiloikan lisäksi myös johtamisen ja työn tekemisen iso muutos. Muutoksen aiheuttama paine on erilainen eri organisaatiossa. Osassa mietitään ja toteutetaan lomautuksia, osassa enempi työn tekemisen muutoksen hallittua ohjaamista ja johtamista etänä. Kaikissa organisaatioissa ei siis muutoksen aiheuttama paine ole välttämättä niin suuri, mutta esimerkiksi matkustamisen radikaali vähentyminen ja suoranainen loppuminen on iso muutos joka tapauksessa. Kaikkien työarki muuttuu siis joka tapauksessa jollain tapaa. Etenkin äkillisesti tuleva koronaviruksen kaltaisen syyn aiheuttama muutos työn tekemisen tavassa pakottaa nopeasti muuttamaan työn tekemisen tapoja. Usein ensin tapahtuu sisäänpäin kääntyminen, jonka aikana yritetään jäsentää mitä on tapahtumassa. Mutta samaan aikaan seurataan tiiviisti uutisia ja ulkopuolista maailmaa. Alkuhämmennyksen jälkeen on varmasti mahdollisuus uudenlaiselle yhteisöllisyydelle ja sekä uusien työn tekemisen tapojen löytymiselle. Johtamisessa tullaan sen eteen, että mitä etäältä johtaminen itse kullekin tarkoittaa. Tilanne voi ja jo onkin synnyttänyt myös hyviä, luovia ratkaisuja nopeasti muuttuvaan tilanteeseen. Digikolmiloikka eli pakollinen siirtyminen digiaikaan voi esimerkiksi auttaa ottamaan tehokkaasti käyttöön jo aiemmin osittain käytössä olevia kanavia. Äkillinen muutos ei siis välttämättä johda lamaantumiseen, vaan ihmisistä löytyykin valtavaa luovaa potentiaalia. Kun kriisitilanteet koskettavat kaikkia, voikin olla helppo kokeilla uusia asioita. Johtamisessa olennaista on varmistaa, että on rakenteita, rytmitystä ja rutiineja sekä etäältä työskentelemiseen, mutta myös vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen. Tiimin sisäisille palavereille voidaan esimerkiksi määritellä selkeästi eri tavoitteita: osan tavoite on oppimisessa, osan taas keskinäisessä, kevyessä kuulumisten vaihdossa. Kevyt kuulumisten vaihto tuottaa usein myös uutta. Kriisi- tai muutostilanteissa läpinäkyvyys on tärkeää ja oleellista myös jollain tavoin selvittää mitä itse kukin tarvitsee – ihmiset reagoivat eri tavalla muutostilanteisiin. Vuorovaikutus voisi osaltaan muuttua myös arkipäiväisemmäksi, sillä kukaan ei aidosti tiedä miten lähiajan linjaukset muuttavat asioita. Jatkuva ja arkipäiväinen vuorovaikutus on noussutkin esiin yhtenä toiveena nuorilta sukupolvilta työelämän ja johtamisen kehittämisessä. Siltä osin muutostilanne voi luonnostaan viedä kulttuuria siihen suuntaan. Joissain tapauksissa voidaan huomata, että virtuaalinen toteutus toimiikin paremmin kuin perinteinen lähitoteutus. Virtuaalinen toteuttaminen voi myös jossain määrin tasapäistää osallistuja. Yhteinen aika voi etäyhteyden kautta olla tehokkaammin käytössä, etenkin jos siihen on yhdistetty chat, jota kautta voi hiljaisemmatkin osallistua. Digitaaliset työtilat mahdollistavat hieman eri asioita kuin kasvokkain tapahtuva ja voivat olla joissain kohdin parempia. Teksti: Mirva Leppälä

Jasu ja Susanna Markkanen opettivat kevään 2019 rukouskonferenssissa Avioparien välisestä yhteisestä rukouksesta. Raamattuavain Extra haastatteli opetuksen jälkeen ja haastattelun kautta pääsemme pohtimaan miten voisimme rakentaa yhteistä rukouselämää. Lue Suuressamukana artikkeli aiheesta tästä linkistä.

Äiti ja tytär yhdessä MyFriends valmennuksessa. Tutustu MyFriends valmennukseen tästä linkistä.

Järjestyksessään 14. Profeettojen jakso käsittelee juniorisalibandya perheen näkökulmasta. Ajankohtaisten aiheiden lisäksi jaksossa kuullaan Jan ja Jesper Silvosta. Toiseksi mainittu on murtautunut pikku hiljaa kohti liigakenttiä, ja pelasi Suomen EFT-turnauksessa U19-maajoukkueen paidassa. Profeettojen juontajina toimivat Jari Nissinen sekä Tommi Manninen, ja jaksot nauhoitetaan Gamesaverin tiloissa. Jaksot löytyvät myös Acastista, Itunesista ja Spotifysta. Jakson sisältö: 00.00-9.30 - Gamesaverin toimisto on podcastien pyhättö - Podcastit salibandyskenessä, seurat mukaan podcastien tekoon - Profeetat suunnittelevat hallin rakentamista - A-pojissa liiga-avut ovat olleet mukana ennakoitua enemmän 9.30- 46.40 - Vieraina Jan "Janne" Silvonen ja Jesper "Jeppe" Silvonen

Toimittaja Juha Kauppisen vieraana monimuotoisuus-podcastin viidennessä jaksossa on biologi Aleksi Husso Helsingin yliopistosta. Hän on kirjoittanut esseen mikrobien vaikutuksesta ihmisen immuunipuolustukseen ja muun muassa astman ja diabeteksen syntyyn. Suomen Luonto julkaisee #muutos-verkkolehteä Koneen Säätiön tuella.

Ihmehyrrä pyörii, pyörii vaan! Tämän viikon jaksossa otetaan katsaus elämän kutkuttavimpiin asioihin kuten yhteiseen pankkitiliin, parkkipaikan valtaajiin, odotusmusiikkiin sekä siihen, mitä on suomalaisuus. Vieraana tälläkin viikolla jo klassikoksi muodostunut Hyytisen Antti!Ennustuksia. Vuoden lopettava urheilija. Janne Ahosen comeback. Väsyrinheitto ja turbokeihäs. Jari-Matti ja verottaja. On ja ei. Tipuit juuri basicplus-tasolle. Elatusmaksut. Imitaattorivieraina Björn Wahlroos ja Juha Sipilä. Viihdetaiteilijaranking. Christmas in Hawaii. Gorbatsovin pottuvoi. Boonusaihe. Mettwurst. Kasvisparru. Antakaa Antin puhua rauhassa. Diaspora-Petteri. Ota polkupyörä alle ja lopeta nillittäminen. Avioerokangas. Olikö. Kiekonkierrättäjät. Antin campingaluetarina. Lassi varastaa Henkan aiheen. Uskomaton puimuri. Lankalinja. Kämästä egyptinaikaista faaraotoimintaa. Jonotusimitoija. Pippelbyxor. Sisäinen taso. Keilailuliitto ja huumoriasenne. Pasila, Porilaisten marssi!Jakso on nauhoitettu 11.10.2019.Lähetä meille palautetta, kannustusta ja kenties asioita, joista sinä olet pihalla! Meidät löytää sosiaalisen median palveluista @ihanpihallapodcast sekä sähköpostilla ihanpihallapodcast@gmail.com.

Tässä jaksossa käsittelemme Love Island Suomen finaalia ja fiiliksiä koko kaudesta, hehkutamme uutta Selviytyjät Suomen käännettä, päivittelemme Temptation Island Suomea sekä puhumme Big Brother Suomessa tapahtuvasta häirinnästä.

Tässä jaksossa keskustellaan itsensä johtamisesta, työkyvyn ylläpidosta sekä siihen liittyvistä asioista. Keskustelussa mukana Caverion Oyj:n työhyvinvointipäällikkö Nina Sulonen sekä työhyvinvoinnin asiantuntija Anne Hautamäki. Haastattelijana toimii Mehiläisen valtakunnallinen työterveyslääkäri Sirkku Martti.

Mieheksi ja naiseksi luotu Meidät on luotu miehiksi ja naisiksi. Avioliitto on Jumalan idea. Ongelmien alku avioliitossa Ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Avioliiton perusta ei ole rakkaus vaan miehenä ja naisena oleminen. Tasavertaisena avioliitossa Tasavertaisina avioliitossa. Yhteinen tehtävä ja … Lue loppuun →

Jasu ja Susanna Markkanen opettivat kevään 2019 rukouskonferenssissa Avioparien välisestä yhteisestä rukouksesta. Raamattuavain Extra haastatteli opetuksen jälkeen ja haastattelun kautta pääsemme pohtimaan miten voisimme rakentaa yhteistä rukouselämää. Lue Suuressamukana artikkeli aiheesta tästä linkistä.

Tutkimusten mukaan yhä suurempi joukko EU:n maiden kansalaisista haluaa jäsenmaiden armeijoiden lisäävän yhteistoimintaansa. EU-maiden yhteisillä varusteluhankinnoilla voidaan saavuttaa vuosittain miljardien eurojen kustannussäästöt. Erityisesti Ruotsissa ja Suomessa on havaittu turvattomuuden lisääntyneen pääasiassa Venäjän vuoksi. Näissä maissa on jopa tärkeämpää kuin muissa Naton ulkopuolisissa EU-maissa lisätä varustelua sekä kasvattaa puolustusponnistuksiaan enemmän EU:n puitteissa. Uutena elementtinä eurooppalaisessa turvallisuusajattelussa korostuvat myös taloudelliset investoinnit Pohjois-Afrikkaan. Moniääninen Eurooppa ohjelman on Berliinissä toimittanut ja tuottanut Jorma Mattila. Kuvassa: Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin erityisneuvonantaja Nathalie Tocci.

Pitkin kevättä ja kesää on suomalaismetsissä polkujuostu Mennään metsään -kampanjan nimissä. Kampanja huipentuu alkavan syksyn aikana. Ylen kanavilla radiossa, tv:ssä ja netissä tullaan näkemään ennennäkemätön määrä metsään liittyviä ohjelmia, ja nettiin avautuu laskuri suomalaisten metsässäkäyntikerroista. Yhteinen päämäärämme on tehdä jokamiehenoikeudet tutummiksi ja saada ne Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Se olisi upea saavutus, ja siihen meillä on hyvät mahdollisuudet! Kaikki suomalaiset haastetaan mukaan, kertoo Yle Luonnon tuottaja Tiina Klemettilä. Millainen Metsäkampanjasta tulee ja millainen on Tiina Klemettilän oma lempipuu, joka löytyy Sipoonkorvesta? Toimittaja & kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

Naiset ovat voineet toimia Suomen ev.lut kirkossa pappeina tasan 30 vuotta. Suuri yleisö otti yhteisen pappisviran aikanaan hyvin vastaan, mutta moni seurakunta ajautui sen vuoksi ristiriitatilanteisiin.Tänään yli puolet uusista papeista on naisia. Silti edelleen on niitä, joiden mielestä vain mies kelpaa papiksi. Millaista on ollut työskennellä pappina, kun miespuoliset kollegat ovat kieltäytyneet yhteistyöstä? Mikä on naisten asema tänään kirkossa? Miten kirkko muuttui, kun pappisvirasta tuli yhteinen? Keskustelemassa johtava aluepastori Paula Närhi sekä seurakuntapastorit Elina Koivisto ja Laura Leverin. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Hämmennystä herättänyttä ehdotusta yo-kokeiden pisteyttämiseen on jo muokattu niin, että pitkän matematiikan ”ylivalta” supistuu, mutta mallin viim .. Lisää >> http://ift.tt/2DIB2hr

Manfred Weber on europarlamentin suurimman puolueryhmän, keskustaoikeistolaisen EPP:n puheenjohtaja ja EU-erikoistoimittaja Susanna Turusen haastattelussa hän visioi eurooppalaisia joukkoja EU-lipun alle. "Nykyisten haasteiden edessä Euroopalla ei ole muuta mahdollisuutta kuin koota joukkonsa, jakaa kustannukset ja vastata sekä ulkopuolisiin haasteisiin, että sisäisiin tarpeisiin", sanoo Weber. Haloo Eurooppa -podcastsarjan haastattelu on englanninkielinen.

Yhteinen tili, omat tilit? Kaikki kulut jaetaan tasan tuloista riippumatta? Tapoja on varmasti yhtä monta kuin on parisuhdettakin. Tärkeää olisi pystyä luomaan perheen sisäiset pelisäännöt rahaan. Helppoako, ei todellakaan aina. Kuuntele meidän ajatuksia rahasta parisuhteesta.

Francois Duvalier eli Papa Doc Duvalier toimi Haitin yksinvaltaisena presidenttinä 14 vuotta ja hallitsi maatansa diktaattorin ottein 1957 – 1971. Hän oli turmeltunut ja raaka itsevaltias, joka pani ylpeän mutta epävakaan, maailman ensimmäisen vapaan mustan tasavallan ojennukseen kammottavien puolisotilaallisten kuolemanpartioiden, Tonton Macoutesin avulla. Tonton Macoutes mm. naulasi vankiensa kivespussit kiinni seinään ennen kuin irrotti heidät kahleista ja kannusti karkaamaan. Papa Doc Duvalierin suuri idea oli negrituden käsite. Yhteinen musta identiteetti antoi heille syyn korostaa rotuylpeyttään ja hylätä valkoinen yliherruus. Mustien piti keskittyä mustuuteensa, afrikkalaisiin juuriinsa eikä muokata maataan Yhdysvaltain mallin mukaisesti. Valkoisen miehen kristinusko hylättiin ja voodoo korotettiin kansan todelliseksi uskonnoksi. Papa Doc sortui voodoo-mystiikkaan, jonka vaikutuksesta hän näki itsensä puolijumalana, puoliksi Kristuksena ja puoliksi voodoo-sankarina, paroni Samedena. Kun Papa Doc tarvitsi neuvoja valtiollisissa kysymyksissä, hän kertoi saavansa niitä istumalla kylpyammeeseen musta silinterihattu päässään ja konsultoimalla kuolleen vuohen sisälmyksiä. Papa Doc oli uranuurtaja myös oman kansansa veren imemisessä. Hänen miliisinsä nappasi päivittäin kiinni tuhansia haitilaisia ja marssitti heidät lähimpään veripankkiin, jossa kukin sai palkkioksi dollarin, eli noin viikon palkan, luovuttaessaan litran verta. Veri lähetettiin Yhdysvaltoihin, jossa se myytiin verensiirtoja varten 12 dollarin litrahintaan. Papa Doc Duvalier oli Ranskassa opiskellut lääkäri ja oli suorittanut lääketieteen tohtorin arvon parhailla arvosanoilla, joten hän kykeni lääketieteellisen terminologian avulla uskottavasti perustelemaan rotuvihaa ja valkoisten sortamista sekä voodoo uskonnon merkitystä haitilaisille, kertoo kirjailija Ari Ahola. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Kuva: Wikipedia

Keskustelijoina Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista aiheista Pauli Aalto-Setälän johdolla. Aluksi puheenjohtaja testaa älykköjen lintutietämystä - ja joutuu vastaukset kuultuaan toteamaan ymmärtävänsä nyt, miksi ritareita ei kutsuta Luontoillan asiantuntijoiksi. (Oikea vastaus oli palokärki.) Missä voidaan keskustella ilman somekohua? Lidl-kauppaketjun humoristiseksi tarkoitettu maitomainos on synyttänyt tuoreimman somekohun. Ensin meni Kaarina Hazardin mukaan mönkään Lidlin markkinointi, sitten meni espoolaisen koripallojoukkueen general managerin Aleksi Valavuoren Twitter-viestittely päin honkia. - Miten voimme hallinnoida ja tulkita sosiaalisen median ympäristöä? - Missä julkinen keskustelu tapahtuu, jos elämme some-kuplassa? Stiller on sydämistynyt yleensäkin kaikesta mielensäpahoittamisesta, ja Pantzar uskoo, että Lidlisssä ollaan tyytyväisiä, että heidän maitomerkistään keskustellaan tässäkin ohjelmassa. Murhe ja suru ovat yksityisiä eikä niitä jaeta somessa Ruben Stiller väittää, että ihmiset tuotteistavat ja brändäävät oman elämänsä sosiaalisessa mediassa. - Eikö mikään ole enää yksityistä? Aalto-Setälän mielestä Ruben elää vitriinissä. Muutkaan eivät tunnista tätä ongelmaa, ja Stiller joutuu antamaan lisää perusteluja. Samassa veneessä ja yhteinen hiili eivät olekaan totta Hyvinvointitalouden professori Juho Saaren esitelmä on saanut Mika Pantzarin aidosti hämmästymään: suomalaiset eivät koekaan olevansa samassa veneessä. Pantzarin kuuleman mukaan Kokoomuksen, Keskustan ja Perussuomalaisten kannattajilla oli Saaren esittelemässä kyselyssä täysin eri asenteet sosiaaliturvan suhteen kuin oppositiopuolueiden kannattajilla. Kuulostaa siltä, ettei tämä ole muille yhtä suuri uutinen. Hazard intoutuu analysoimaan samassa veneessä olemisen ja yhteinen hiili - puheen kansallista propagandatarkoitusta. Twitterissä #pyöreäpöytä

Sirpa Alho, entisiltä nimiltään Sirpa Ryd ja Sirpa Suvimetsä, on työskennellyt Ruotsisssa opettajana sekä kulttuuritöissä. Kesäpaikka on Samoksella, saarella, jonne pakolaiset tulevat meren yli. En vain minä auttanut pakolaisia. He auttoivat minua. Me autoimme toisiamme.Sirpa AlhoSoilin seurassa tavataan joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu.Sirpa kirjoitti kirjeen:Olen tytär äidille Kemistä ja isälle Lumivaarasta, Karjalasta. Karja-Pohjolasta (sen ajan Scan) sanoi äitini. Karjalan poika ei ollut unelmavävy Pohjolan suvulle. Karjalasta tulleet evakot nauroivat liikaa, heillä oli kummallinen ruoka ja murre oli aivan outo.Isä rakensi voimalaitoksia. Omakoti Lautiosaaressa jätettiin kun olin 8 vuotta. Kemijoki-Iijoki, uusia kouluja, mutta samat kaverit, koska kaikki muuttivat samoihin uusiin kohteisiin. Oltiin kylläkin outoja paikkakuntalaisille.Kun olin 13 vuotta, oltiin kesälomalla Nisbackassa Helsingin ulkopuolella isän siskojen luona. Silloin vanhempani jättivät voimalaitokset ja päätivät muuttaa Nisbackaan. Siskoni ja minä jätettiin lapsettomien tätini huomaan ja vanhemmat lähtivät hakemaan muuttokuormaa. Ei saatu sanoa hyvästejä ystäville.Murrosikä Korsossa 60-luvulla. Kova paikka sopeutua teryleenimekossa Jamesporukkaan. Kävihän se. Yhteiskoulu oli puoliksi yksityinen ensimmäistä vuotta kun tulin. Duunarin kakara otettiin pakolla vastaan. Pehmosta kovikseksi.Lapsenlikkana Helsingborgissa 17-vuotiaana, huono ruotsinkieli lukiossa. Kunnianhimoinen äiti. Seuraavat kesät Sankta Marian mielisairaalassa töissä.Ylioppilaaksi 60-luvun lopulla. Vallankumous houkutteli. Sovittiin kavereiden kanssa, että lakkia ei panna päähän, kun julistetaan, että nyt olette ylioppilaita. Kaikki valkoisissa, minulla punainen tätini (helluntalainen) virkkaama mekko, punainen virkattu baskeri, punaiset sukat ja kengät. Olin ainoa, joka ei pannut valkolakkia päähänsä. Rehtori raivosi, rehtorin vaimo itki. Ruokalan porukka kätteli.Äiti halusi minusta asianajajaa. Lähdin Ruotsiin, meri välissä. Vahva äiti.Lundin yliopsto. Ajattelin olla siellä yhden lukukauden ja tulla takaisin Valtiotieteellisseen. Vallankumous houkutteli. Kommunistisk Ungdom, Vänsterpartiet, toimitsijana. Lahdenperä houkutteli opettajaksi Olofströmiin. 4 vuotta yläasteella. Naimisiin tukholmalaisen Kennethin kanssa. Hän kesti Olofströmiä vajaat kaksi vuotta. Muutto Luulajaan. Koska EN IKINÄ muuttaisi Tukholmaan. 3 vuotta Luulajassa ja sitten Rinkeby, 1984. 3 lasta. Ruohonjuuri harrastusta asuinalueella.Töissä Svenska Fredskommittessa. Muutto Östermalmille, 1991. 10 vuotta Östermalmilla.Töissä Spånga-Tenstassa. Kultur och Intergration. Kvinnocenter i Tensta, Sahra, Mona ja minä Dubaissa.PfMI, Linkworkers- yhteistyötä Irene Molina, Nihad Buran, Roger Andersson, Aleksandra Ålund ja monta muuta.Urban Futures - töissä - Kulturdepartementet.Avioero, ja sitten monen vuoden jälkeen naimisiin suomalaisen miehen kanssa. Todella haasteellista.Yhteinen harrastus second hand - kirppiskierroksia riittää!Asuttu Tukholmassa, vietetty pitkiä aikoja Samoksella ja kesät Heinolassa.Pitkäaikainen ystäväni Jasim Mohamed tarvitsi apua Samoksella, kun pakolaisvirrat aukesivat.Sirpa AlhoHaastattelijana Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se 

Lapset ovat yhteinen aarteemme

Yhteinen usko