Podcasts about yritykset

✨ Niko Haapalainen: https://youtu.be/G_dj6Gedf4o Mistä EU:n lapsiin kohdistuvassa seksuaaliväkivaltaa torjuvassa asetusehdotuksessa on kyse? Mitä ongelmia ja riskejä asetusehdotukseen liittyy? Studiossa Kyberala ry:n toimitusjohtaja Peter Sund. Jakso on kuvattu 24.10.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Troijan hevonen" (2:04) Kyberala ry (4:51) CSAM (10:40) Yksityisyys (16:33) Palveluntarjoajat (18:48) Yritykset (20:31) Kiina (22:51) Stalinismi (25:02) Vapaus (27:26) Viranomaiset (30:45) Valvonta (37:48) Automatiikan virheet (42:23) Apple (46:46) Avoin lähdekoodi (48:26) Signal (51:15) Venäjä (54:56) Hakkerointi (56:56) "Hunajapurkki" (1:00:36) Korruptio (1:05:41) Totalitarismi (1:11:40) Politiikka (1:16:08) Massavalvonta (1:21:28) Luottamus (1:26:18) Lakiehdotus (1:29:41) Digitaalinen identiteetti (1:32:41) Ennaltaehkäisy (1:36:48) Poliisin peitetoiminta (1:41:31) Rikoskynnys (1:52:05) Hoitoon ohjaaminen (1:56:00) Omankädenoikeus (2:00:34) Tehottomuus (2:06:07) Tekoäly (2:09:53) Generatiivinen tekoäly (2:23:31) Yhteiskunnallinen vs. yksityinen

Tässä jaksossa perehdytään siihen, mitä yritykset yleensä tekevät vieraalla pääomalla, jonka he hankkivat emittoinnin eli lainapapereihin sijoitettavien varojen kautta. Esimerkiksi Kesko laski aiemmin tänä vuonna liikkeeseen vihreän bondin, jonka käyttötarkoituksesta ja viitekehyksestä jaksossa keskustellaan. Podia juontaa media-alan yrittäjä ja tubettaja Jalmari Karvinen, ja vieraina ovat Keskon rahoituksesta ja M&A:sta vastaava johtaja Jarkko Karjalainen sekä Evli-Rahastoyhtiön korkosalkunhoitaja Jesper Kasanen.

8.11. Kuka on maksanut eniten veroja? Verohallinto julkaisee vuoden 2023 verotietoja. Studiossa taloustoimittaja Heidi Sullström. 8.16 Kuinka Yhdysvaltain presidentinvaalien tulokseen on reagoitu? Studiossa keskustelemassa kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta. 8.36 Kuka maksaa eniten veroja Suomessa? Ja ovatko start up -yritykset tie varauteen? Verotuksesta ovat keskustelemassa pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola Veronmaksajain keskusliitosta sekä pääekonomisti Youssef Zad Suomen startup-yhteisöstä. Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Atte Uusinoka. Tuottajana Marija Skara.

Yritykset ovat oman osaajaonnensa seppiä, kuten hypoteesimme meillä Rookiessa kuuluu. Tohdimme näin väittää, koska todistusaineisto on kiistaton: yritykset ja organisaatiot, jotka ovat systemaattisesti panostaneet työnantajamielikuvaansa, kyllä löytävät tekijöitä, vaikka ulkoiset olosuhteet - kuten sijainti - eivät aivan optimaalisia olisikaan.  Tässä hyvä esimerkki on Nurmeksessa ja Lieksassa toimiva Porokylän Leipomo. Noin 200 ihmistä työllistävä yritys on satsannut paljon sekä veto- että pitovoimaansa, ja tulokset voi jokainen todeta. Esimerkiksi kun Lieksan uuteen leipomoon haettiin pariakymmentä uutta työntekijää, hakemuksia tuli yli 100. Se ei ole sattumaa. Bronxcastissa Porokylän Leipomon operatiivinen johtaja Ville Korkalainen kertoo, mitä yrityksessä konkreettisesti on tehty veto- ja pitovoiman eteen ja mitkä heillä ovat ne perustavanlaatuiset asiat, joiden ympärille henkilöstön hyvinvointia ja edelleen työnantajamielikuvaa kehitetään. https://www.rookiecom.fi/bronxcast-191-ville-korkalainen-ja-kylla-osaajia-loytyy-vaikkei-metropolissa-ollakaan/

“Näin niinku yrittäjän näkökulmasta…” on lause jota kuulee Suomessa vähintään yhtä paljon kuin “raastepöydästä voipi aloitella”. Suomi on satojen tuhansien PK-yritysten maa joten lienee korkea aika myös TietosuojaPodin tarkastella miltä se tietosuoja näyttää yrittäjän näkökulmasta. Tässä tarkastelussa Jyriä ja Pilviä auttamaan saapuu asianajaja Saara Väätäinen, joka toimii Senior Associatena Salingrella ja jolla on laaja kokemus erilaisten yritysten avustamisesta.   Kun tärkeimmät asiat on saatu alta pois (PrivacyPod-tarrat, TV-sarja Shogunin Emmy-voitot ja mihin Harry Potter tupaan tietosuojaihmiset kuuluvat), keskustelemme mm. siitä, millainen tilanne Suomen PK-yrityksillä tietosuojan suhteen on, millaisiin asioihin PK-yrityksen olisi hyvä kiinnittää huomiota (paperit vs. se, miten asiat oikeasti tehdään) ja miten PK-yritykset tasapainottelevat tietosuojariskien kanssa: korostuuko resurssien rajallisuus? Spekuloimme lisäksi TSV:n käytännön näkökulmasta sitä, mihin viranomainen kiinnittää huomiota. Vedämme lajitteluhatun lisäksi myös M&A-hatut päähämme ja pohdimme, millaiset asiat yrityskauppojen näkökulmasta olisi tärkeä pitää kunnossa–mitä ostaja oikeastaan arvostaa: niitä lappuja vai sitä miten asiat oikeasti menevät. Pohdimme myös ikuisuuskysymystä onko tietosuoja kallista sekä tietosuojan legal tech-työkalujen hyötyjä ja haittoja ja mitä ihmettä EU-komissio tarkoittaa sillä, että PK-yrityksillä on “perusteettomia huolia” tietosuojan suhteen.   Ota siis haarukka kauniiseen käteesi, raastetta lautasellesi, yrittäjän lasit silmille ja paina play-nappulaa! Linkit: Tietosuojaopas PK-yrityksille: https://tietosuoja.fi/-/tietosuojaneuvoston-tietosuojaopas-pk-yrityksille-on-saatavilla-nyt-myos-suomeksi EU-komission arvio: https://tietosuoja.fi/-/euroopan-komission-arviointi-eu-n-yleisesta-tietosuoja-asetuksesta-tietosuojasaantelylla-on-saavutettu-merkittavia-tuloksia-mutta-yhdenmukaisuutta-on-edelleen-kehitettava   Tykkäsitkö jaksostamme? Tue meitä täällä: https://bmc.link/privacypod4u Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod!    

Stora Enson hakkuutyömaan aiheuttama luontotuho Suomussalmella on nostanut esiin kysymyksiä niin yritysten vastuusta ja ympäristöosaamisesta kuin tuotetusta vahingosta, sekä yritykselle että ennen kaikkea luonnolle. Jo pitkään on ollut vallalla trendi, että liike-elämä markkinoi itseään vihreänä ja luontoarvoja kunniottavana. Yritykset hakevat kilpaa toiminnalleen luontosertifikaatteja ja julistavat ympäristöohjelmiaan. Mutta kuinka aidosta ponnistelusta on kyse? Hyvää puhetta mahtuu maailmaan, mutta ihmisen ja muun luonnon suhde on monin tavoin kompleksinen. Kompleksisuus näkyy tavallisissa arkipäivän valinnoissa. Kokonaan oma tarinansa on, minkälaisen haitan raakkujen tuhoaminen on aiheuttanut Stora Ensolle ja miten yhtiö voi korvata luonnolle koituneiden vaurioiden ohessa omalle maineelleen syntyneen haitan. Raakkujen tuho on nostanut esiin ennenäkemättömän laajan paheksunnan yhtiötä kohtaan. Ihmisen, bisneksen ja luonnon monimutkaisesta ja monin tavoin hankalasta suhteesta ohjelmassa keskustelevar kaksi tuoretta tietokirjailijaa. Mainostoimisto Hasanin toimitusjohtaja Riku Vassinen on kirjoittanut tietokirjan Viherpesutalous, jossa arvioidaan talouselämän pyrkimyksiä hallita mainettaan esittämällä toimintansa ekologisena ja ympäristöä suojelevana. Tietokirjailija Annamari Huovinen on puolestaan kirjoittanut teoksen Hankala eläin, jossa pohditaan ihmisen ja eläinten usein ristiriitaista suhdetta toisiinsa. Toimittajana on Ville Talola.

Datan on sanottu olevan uusi öljy; erona on ainakin, että data uusiutuu, mutta öljy ei. Mutta miten dataa voidaan jalostaa? Tässä jaksossa kerrotaan, mistä datataloudessa on oikein kyse. Kuinka tärkeässä roolissa data ja sen hyödyntäminen mittausteknologiyhtiö Vaisalassa tällä hetkellä ovat? Miten hyviä suomalaiset yritykset ovat ylipäätään käyttämään dataa? Missä kohtaa data ja sen liiketoiminnallinen hyödyntäminen nousivat Vaisalassa mittalaitteiden valmistuksen rinnalle? Jaksossa vieraina datatalouden ohjelmajohtaja Kari Klossner Business Finlandilta sekä ohjelmisto- ja dataliiketoiminnan johtaja Samuli Hänninen Vaisalan Xweatherista. 

Hankinnat ja hankintakilpailutukset näkyvät TE-palvelujen asiantuntija Johanna Rytilahden mukaan yritysten lisäksi vahvasti myös asukkaiden arjessa. - Jokaiselle, joka lähtee aamulla töihin, kouluun tai hoitamaan asioita, tulevat hankintakilpailutukset siinä matkan varrella isosti esille. Asiantuntijan mukaan puhumme esimerkiksi terveydenhuollon ja kuljetusalan palveluista, leikkikenttien kunnossapidosta, koulujen pulpettihankinnoista, kouluruokailusta ja työvaatehankinnoista. Kaupunkilaiset ja kuntalaiset voivat vaikuttaa hankintakulttuuriin tukemalla oman alueen yrittäjiä. - Ollaan arjessa läsnä ja käytetään niitä palveluja, kun ne vielä ovat tässä saatavilla. Rytilahti kannustaa vahvasti kaikenkokoisia yrityksiä mukaan hankintakilpailuihin myös Päijät-Hämeessä. - Esimerkiksi vuonna 2022 noin 10 000 kilpailutusta, joihin pienillä- ja keskisuurilla yrityksillä oli mahdollisuus osallistua, niin niistä 94 prosenttia järjestettiin alueellisten toimijoiden taholta. Asiantuntija uskoo vakaasti, että yrittäjien ymmärrys myös hankintakilpailutusväylän käyttämisestä lisääntyy. - Sisältä lähtee myynnin nälkä ja halu miettiä, voisinko myös tätä kautta olla tukemassa paikallista loppukuluttajan arkea omilla palveluillani. Voisiko tämä olla työkalupakissani yksi työkalu myös omaa kannattavuutta ajatellen. Yrittäjille suunnattu hankintakilpailutukseen liittyvä tapahtuma Kasvua ja kannattavuutta järjestetään Opiston kunkussa keskiviikkona 21. helmikuuta klo 8-12. Yritykset voivat ilmoittautua mukaan täällä. Kuuntele koko haastattelu:

Ja puhetta töistä! Joulukuussa joka päivä uusi jakso jouluaattoon asti!

Yritykset tuottavat meille kuluttajille palveluita ja tavaraa. Tähän kuluu luonnonvaroja ja toiminnasta aiheutuu luontohaittoja. Mikä merkitys luonnon monimuotoisuudella on elinkeinoelämälle ja mitä yritykset jo tekevät luontokadon pysäyttämiseksi? Entä minkälaiset yritykset ovat edelläkävijöitä ja minkälaiseen sääntelyyn elinkeinoelämä on valmis? Aiheesta kanssamme keskustelemassa Mari Pantsar, joka on toteuttanut ympäristöministeriölle selvityksen elinkeinoelämästä ja luonnon monimuotoisuudesta.

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 15. maaliskuuta. Yhteishaussa ovat haettavana LAB-ammattikorkeakoulun suomenkieliset AMK- ja YAMK-koulutukset ja tarjolla on 1 687 opiskelupaikkaa. Opintoja voi suorittaa kokonaan verkossa, verkkopainotteisesti tai kampuspainotteisesti. LAB Ammattikorkeakoulun vararehtori Merja Heino kertoi Radio Voimalla tiistaina ensimmäistä kertaa haussa olevasta, Lahdessa suoritettavasta sähkö- ja automaatiotekniikan AMK-tutkintokoulutuksesta. Koulutus on osa Tulevaisuuden osaajat -ohjelmaa ja kyseessä on toimintamalli, jossa alueen yritykset ja korkeakouluopiskelijat löytävät toisensa jo opintojen alkuvaiheessa. - Se on sellainen koulutus, jota alueen yritykset ovat meiltä todella paljon toivoneet. On myös ilahduttavaa, että saimme ministeriöstä koulutusvastuun ja koulutuksenanto-oikeuden myös tähän sähkö- ja automaatiotekniikkaan. Siinä on sellainen ala, missä yrityselämä on vahvasti mukana. He odottavat asiantuntijoita ja valmistuvia työelämään. Ohjelman lopputuloksena vuoteen 2025 mennessä Lahteen odotetaan jäävän kaksinkertainen määrä valmistuneita nykyiseen verrattuna. Uskotko tämän toteutuvan? - Tähän kyllä uskon! Kuuntele koko haastattelu:

Onko ilmastotyö humppaa vai vuosisadan business-opportunity? Tästä keskustelemme Climate Leadership Coalitionin Tuuli Kaskisen kanssa. Kyselytunnilla velka oli taas esillä, mutta niin oli myös lapset ja syntyvyys. Ja minne menevät tosi isot lapset? Penkkariajelulle!

Podcastin 12 jaksossa keskustellaan ruokamurroksesta murroksen keskellä. Korona ja sota Ukrainassa ovat muuttaneet ruokajärjestelmäkeskustelua nopeammin kuin kukaan osasi ennustaa. Toisaalta myös yritykset ja elintarviketeollisuus ovat murroksessa samalla kun vastuukysymykset nousevat yhä tärkeämpään rooliin. Studiossa keskustelemassa Ari Paloviita Jyväskylän yliopistosta ja Nina Elomaa SOK:sta, jaksoa juontaa Hanna Jensen. Ruoka murroksessa podcast tuo pöytään monipuolista keskustelua reilusta ruokamurroksesta. Avaamme hankalia käsitteitä ja herättelemme keskustelua aiheen eri näkökulmista. Tuomme mukaan keskusteluun mielenkiintoisia puhujavieraita ruokajärjestelmän eri puolilta – tutkijoita, asiantuntijoita ja tavallisia ihmisiä. Osallistu keskusteluun Twitterissä @justfood_stn! Esitämme parhaat kysymykset tulevissa jaksoissamme alan asiantuntijoille. Podcastia tuottaa Just food -hanke, www.justfood.fi.

Onko työsuhde-etu yrityksen savuverho - osa hämäystä, jonka tarkoituksena on harhauttaa osaaja palkkatöihin? Yritykset tarjoavat työntekijöilleen työsuhde-etuja. Polkupyörät, autot ja liikuntasetelit ovat standardia. Kohauttamaan pääsee yrityksen hiilinielulla, metsästysedulla ja firman venepaikalla. Miksi työsuhde-etu eikä isompi palkka?

Valta pois johtajilta ja valtahierarkiat historiaan. Minkälainen organisaatiomalli on Teal ja kuinka yleistä sen toteuttaminen on Suomessa? Minkälaisia etuja Teal tuo yrityskulttuuriin ja onko mahdollista, että yritys toimii Tealin periaatteiden mukaisesti tietämättään? Vieraana Teal Suomi -yhteisön perustaja, kokenut sarjayrittäjä, yritysvalmentaja sekä intohimoinen organisaatioiden kehittäjä Jussi Markula! Promindan Teal-materiaaleja: https://prominda.com/tyokulttuuri/teal-materiaalia/

Yritykset epäonnistuvat usein tulevaisuuden ennustamisessa ja mokaavat siksi bisneksensä. Mutta miten yritykset ylipäänsä valmistautuvat tulevaan, millaisia virheitä niiden pitää välttää ja mikä on reitti menestykseen? Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Veera Luoma-aho. Tämä podcast julkaistiin 29.9.2022. #hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Avaruusbisnes ja kaupallisten satelliittien määrä kasvaa huimaa vauhtia. Yritykset – ja yksittäiset miljardöörit – ovat yhä suuremmassa roolissa avaruuden valloittamisessa. Millaisia mahdollisuuksia avaruus avaa ja miten sitä voidaan hyödyntää kestävästi? Vai toistaako ihmiskunta vanhat virheensä avaruudessa? Millaiset globaalit pelisäännöt tarvitsemme avaruuden käytölle? Uuden avaruusajan mahdollisuuksia ja varjopuolia Tiedekulmassa analysoivat ICEYE-yrityksen strategiajohtaja Pekka Laurila sekä avaruusfysiikan professori Minna Palmroth ja väitöskirjatutkija Antti Tarvainen Helsingin yliopistosta. Etäyhteydellä Pariisista käsin mukana on myös työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Jenni Tapio. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Avaruus Oy -tapahtumassa 14.9.2022. Tapahtuma on osa Tiedekulman Katse ylös -ohjelmasarjaa: https://www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma/katse-ylos

Deloitten On the Spot -podcastin kuudennessatoista jaksossa aiheena on ennakkoselvitykset yritysjärjestelyissä ja erityisesti Forensic Due Diligence -prosessi. Podcastissamme Deloitten Forensic-liiketoiminnasta vastaava Leea Uusi-Hautamaa ja Rami Saarela keskustelevat, miten yrityskaupan kohteen toimintaa kannattaa tarkastella kokonaisvaltaisesti ja miten se on mahdollista kohdentaa pintaa syvemmälle esimerkiksi yksittäiseen, liiketoiminnan kannalta keskeiseen prosessiin.Forensic Due Diligence tehdään usein osana yritysjärjestelyjä. Yritykset haluavat saada käsiinsä tietoa ostokohteesta niin paljon kuin mahdollista.Riskipaikkoja löytyy yleensä aina. Vaikka nämä harvoin pysäyttävät kauppaa kokonaan, ovat tiedot ostokohteesta arvokkaita ja kehityspaikkoja löytyy tyypillisesti useita.Forensic Due Diligence tarjoaa objektiivisen läpikäynnin kohdeyhtiön tietyistä toimintatavoista, oleellisten ohjeistuksien ja prosessien kypsyystasosta sekä taloudellisesta datasta. Mitä prosessi käytännössä sisältää ja miten asiakkaat hyödyntävät tietoa? Entä miten ESG-maailma solahtaa tähän?

Yritykset investoivat miljardeja Pohjois-Ruotsiin. Työpaikkoja riittää, mutta työntekijöistä on huutava pula. "Se on sellainen industriell boom. Se on vähä sama juttu kun meidän vanhemmat tulivat tänne 50 vuotta sitten työn takia", sanoo Helsingborgista Skellefteåån muuttanut Léa Montin. Monet yritykset investoivat miljardeja Pohjois-Ruotsin hankkeisiin, mutta työntekijöistä on pulaa.Miljardien kruunujen arvoisia projekteja on käynnissä monilla paikkakunnilla Uumajan ja Kiirunan välillä, ja yrityskartalta löytyy suuria teollisuusnimiä kuten LKAB, Svevind, H2 Green Steel, SSAB ja Vattenfall."Vaikea sanoa, kuinka se tulee muuttumaan, mutta ainakin se on varma että täällä tulee muuttumaan asiat", sanoo seudulla syntynyt ja kasvanut konsultti Markus Fältö Kangastie.Ohjelma on osa Sveriges Radio Finskan sarjaa Arjen kuvia vaalivuotena 2022."Det är en industriell boom, och det liknar det som våra föräldrar upplevde för 50 år sen när de flyttade från Finland till Sverige för att arbeta". Så beskriver Léa Montin norra Sveriges situation just nu. Många företag satsar stora pengar på Norrland och det finns gott om jobb för personer som Lea, som lämnade Helsingborg för Skellefteå.Programmet är en del av Sveriges Radio Finskas serie Arjen kuvia vaalivuotena 2022 (Vardagsbilder valåret 2022).Pekka Kenttälä pekka.kenttala@sverigesradio.seHanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.seTeija Nurminen teija.nurminen@sverigesradio.seVirpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se

Miten yrityksissä voisi nähdä paremmin tulevaan? Miten valjastetaan ennakointi, faktat ja mielikuvitus skenaarioiksi? Voiko yrityksen strategia olla koskaan liian yksinkertainen? Vieraina ovat tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen ja WithSecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen. Toimittajina ovat Tomi Korhonen ja William von der Pahlen.

Mitä etiikalla tarkoitetaan yritysmaailmassa? Miksi yritykset keskustelevat vastuullisuudesta etiikan sijaan? Tämä Recoding-podcastin kausi sukeltaa yritysetiikan maailmaan. Ensimmäisessä jaksossa keskustelemme yritysetiikan teemoista yleisesti ja pohditaan yritysten olemassa olon tarkoitusta. Vieraana filosofian tohtori, Helsingin yliopiston dosentti Henrik Rydenfelt.

Yritys voi hyvällä markkinoinnilla parhaassa tapauksessa automatisoida myynnin ja rekrymarkkinoinnin. Mistä yrityksien olisi hyvä viestiä enemmän?

Yritysaktivismilla tarkoitetaan yritysten ja yritysjohtajien kampanjointia sekä kannanottoja kiistanalaisiin yhteiskunnallisiin teemoihin. Yritysten kannanotot nostattavat tyypillisesti kahtiajakautuneita reaktioita puolesta ja vastaan. Lue juttu: https://politiikasta.fi/yritykset-yhteiskunta-ja-aktivismi/

Mikko Nurminen ja Timo Holmström keskustelevat TAT:in sijoittajakoulusta ja pikkuyrittäjyydestä. Kumpaakaan ei ole virallisessa opetusohjelmassa, mutta niiden tarjouma on nykyään erittäin suosittua. Mikko on sarjayrittäjä ja Pikkuyrittäjät-ohjelman perustaja. Timo on Etelä-Tapiolan lukion yhteiskuntaopin ja historian opettaja. Mikko Nurmisen ja Nuori Yrittäjyys ry tukee yrittäjyyden opetusta. Mikko on kirjoittanut Petteri Poukan kanssa kirjan Pienestä ponnistaneet, jota ostamalla yritykset voivat tukea yrittäjyyttä. Samin työantaja Translink Corporate Finance Oy on ostanut 500 kpl kirjaa, jota asiakkaat voivat hakea kouluihinsa. Yhdistyksen toiminta löytyy osoitteesta https://pikkuyrittajat.fi/ Timo Holmström on kehittänyt sijoittajakoulun, jossa lukiolaiset opettelevat sijoittamaan ja siihen liittyvää talouden hallintaa lukion aikana vapaaehtoisilla kursseilla. Yritykset voivat tukea toimintaa lainaamalla lukiolaisille sijoituspääoman kurssin ajaksi. Tuotot menevät opiskelijoiden valitsemaan hyväntekeväisyyten, tappiot yritykselle. Toiminta löytyy Talous ja nuoret TAT osoitteesta: https://tat.fi/palvelu/sijoittajakoulu/ 00:00-00:48 Timo Holmström kertoo yhden sijoittamisen kultaisista säännöistä ja Mikko Nurminen vastaavan yrittäjyydestä. Jakson loppupuolella kerrotaan kaikki kuusi neuvoa. 00:49-52:48 Timo Holmström, Mikko Nurminen ja Sami Miettinen keskustelevat TAT:in sijoituskoulusta lukiolaisille ja Pikkurittäjien ohjelmasta koululaisille #politiikka #neuvottelija #neuvottelijat #yhteiskunta #myynti Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Yritykset kertovat ratkaisevansa maailman suuria ongelmia. Ne kertovat olevansa tienraivaajia ja matkalla tulevaisuuteen. Pioneerit raivaavat tyhjälle maalle uuden yhteiskunnan siemeniä. Mutta millaista väkivaltaa ja alistamista tarvitaan, jotta maasta saadaan "tyhjä"? Kenen verellä ja hiellä arvoa lopulta tuotetaan? Antti Tarvainen tutkii Israel-Palestiinan ja Piilaakson innovaatioekosysteemien suhdetta kolonialismiin. Tässä keskustelussa Veikka ja Antti kertovat yhteisestä startup-taustastaan ja Antti avaa kolonialismin roolia maailman arvokkaimpien yritysten tarinankerronnassa. Samalla kuullaan myös kriittinen katsaus Bezosin, Muskin ja Bransonin avaruusprojekteihin sekä Veikan pitchaus siitä, mistä Woltin liiketoiminnassa oikeasti on kysymys. Jaksossa mainittuja asioita Antin artikkeli Tiede ja edistys -lehdessä https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/109608 Tuukka Sandström: Wolt, woke ja liukas rasismi https://verkkosaro.sarolehti.net/wolt-woke-ja-liukas-rasismi/ Tech Won´t Save Us -podcast https://open.spotify.com/show/3UhsI7s4bkH1FcMZI5u9iD?si=434453535ed64049

80 prosentin rokotuskattavuus lähestyy. Yritykset eivät löydä tarpeeksi työntekijöitä. Oppilaat ovat poissa koulusta enemmän kuin ennen. Karhuja metsästettiin enemmän kuin viime vuonna.

Minkälaista osaamista ja organisaatiokulttuuria yrityksissä pitäisi kehittää, jotta tekoälystä saadaan aito liiketoimintahyöty irti?Jakson vieraina ovat tekoälyproffa Teemu Roos sekä Elisan automaatiobisneksen vetäjä Kirsi Valtari.Tekoäly Nyt -podcastin juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto ja Karoliina Hagman, Accenturen datan, tekoälyn ja teknologiainnovaatioiden johtaja Pohjoismaissa. Ohjelman tuottaa Accenture Suomi.

Tässä jaksossa upea Monna Pursiainen jakaa omia kokemuksia parisuhteen ja puolison kanssa yhteisten bisnesten yhdistämisestä. Jakson avulla saat hyviä ajatuksia siihen, että kannattaako perustaa yritystä puolison kanssa, mitä kannattaa huomioida ja Pursiaisen perheen kokemuksia näiden yhdistämisestä.  Tuukka kaikella rakkaudella vitsit, sä oot kultaa

Tässä jaksossa kerron, mitkä kolme lakia pelaavat ja ylläpitävät kaikkea yritystoimintaa luolamiesajalta tulevaisuuteen.  Lopussa esitelty ohjelma. Lue lisää: http://www.jpjakonen.fi Lue kirjojani: https://www.stressivapaajohtaja.fi/kirjat/

Elokuvissa hakkeri on rikollinen, joka murtautuu tietojärjestelmään ja varastaa tietoja. Todellisuudessa on kuitenkin valtava joukko eettisesti toimivia hakkereita, jotka hyödyntävät taitojaan tuomalla esiin tietoturvaongelmia. Hiljattain Suomessa nämä ”valkohattuhakkerit” toivat esiin haavoittuvuuksia lukiolaisten ylioppilaskirjoituksissa käytettävästä Abitti-järjestelmästä. He ovat myös auttaneet poliisia selvittämään Vastaamon tietomurtoa. Tiedeykkösessä hakkeri Benjamin Särkkä kertoo, millaista on hakkerointi ja mikä siihen motivoi. Selviää myös, että hakkeroinnilla voi tienata suuriakin summia. Yritykset järjestävät hakkereille yhä enemmän bug bounty -ohjelmia, joissa voi luvan kanssa yrittää murtautumista järjestelmiin. Syynättävää tietokoneohjelmistoissa riittää, sillä esimerkiksi Microsoft Officen kaltainen ohjelmisto sisältää helposti useita kymmeniä miljoonia rivejä ohjelmakoodia. Liikenne ja viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Helinä Turusen kanssa käymme läpi viimeaikaisia verkkorikoksia ja niiden anatomiaa. Keskustelemme, miten verkkorikolliset, ”mustahattuhakkerit”, toimivat ja miten verkkorikoksiin kannattaisi varautua. Esillä ovat muun muassa Facebook-tietovuoto, Vastaamon tietomurto ja Omaposti-huijaukset. Toimittaja Mari Heikkilä.

Yrittäjät, yritykset, intohimot ja työurat. Työelämästä -podcast palaa takaisin pieneltä pääsiäistauolta edellisen jakson teemoja syventäen. Tässä jaksossa työelämää (ja elämää sekä hyvinvointia) ehditään peilaamaan niin parisuhdeteeman kautta kuin raiteilla etenevän mukavuusalueen kulmasta – mistä Jani käytti ”onnistuneesti” ojanpohja vertausta

Hallituspuolueet suhtautuvat näennäisen kriittisesti lentämiseen ja myönteisesti kulttuuriin. Entä mitä ne tukevat, kysyy Janne Saarikivi kolumnissaan.

Ei kipuu, ei hyötyy? Yritykset puhuvat pehmeistä arvoista ja välittämisestä paljon, mutta näkyvätkö puheet myös käytännössä. Entä mitä ovat keinot, joilla yritykset pitävät huolta ihmisistä? Yritysten sosiaalisesta vastuusta keskustelevat työ- ja elinkeinoministeriön yritysvastuuasiantuntija Linda Piirto, UPM:n sosiaalisen vastuullisuuden johtaja Nina Norjama ja UPM:llä kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta.

Jussi Takala oli ensimmäisen kerran vieraana 7.9.2019 jaksossa #63 Rakkaasta harrastuksesta ammatti. Silloin takana oli 7 vuoden palkkatyö mainostoimistomaailmassa. Jussi oli palannut maailmanympärysmatkalta, jonka aikana Australiassa beachillä lenkillä syntyi päätös yrittäjäksi lähtemisestä. Vuoden 2019/2020 vaihteessa oli tavoitteena perustaa yritys rakkaan harrastuksen asuntosijoittamisen ja asuntojen pariin. Yritys, Versus Asunnot, on pystyssä ja toimii. Perustettuna on myös sijoitusyhtiö tulevaisuuden asuntosijoituksia varten. Monia Ostan Asuntoja Podcastin vieraita on pyydetty uusintavierailulle päivittämään tarinaansa. Moni jäi Jussi Takalan ensimmäisen vierailun jälkeen miettimään, minkälaisen yrityksen hän on perustamassa. Itse pohdiskelin maaliskuussa 2020, mitenköhän hommat lähtee, kun kaikki meni lukkoon paitsi asuntolainojen lyhennysvapaiden hakemuskäsittely. Tässä jaksossa käydään koukeroita läpi ja selviää, miltä alalta uuden yrityksen ensimmäinen lasku tuli maksuun. Flatco on palvelu, jonka avulla hoidat toistuvat vuokranantajan rutiinit joustavasti ja tehokkaasti. Kuukauden tarjous naispuolisille Ostan Asuntoja -kanavien sisältöä kuluttaville: Vauras Asuntosijoittaja - Verkkovalmennus 9.4.-9.5.2020 suljetussa Facebook-ryhmässä valmentajana Terhi Majasalmi*** Kun ilmoittaudut helmikuun 2021 aikana saat Eroon rahahuolista -verkkovalmennuksen (Arvo 97 euroa) kaupan päälle! ***Epäkaupallinen yhteistyö eli saan hyvän mielen, jos tarjouksesta on hyötyä Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Vuokraustoiminta on tärkeä osa asuntosijoittamista. Ajan tai taitojen puuttuessa sen voi ulkoistaa OVV:n ammattilaiselle oli kyseessä sitten yksittäinen vuokra-asunto tai suursijoittajan asuntosalkku. Mikäli haluat vain keskittyä nauttimaan sijoitusasuntosi tuotosta, OVV Kokonaispalvelu on sopiva vaihtoehto. Se on kaiken kattava ”avaimet käteen” -konsepti, jossa OVV hoitaa kaiken vuokrasuhteen alusta loppuun myöntäen vuokratakuun koko vuokrasuhteen ajalle. Jos vuokralainen ei maksaisi vuokraansa, paikallinen OVV:n toimisto maksaa sen. Mikäli haluat apua hyvän vuokralaisen löytämisessä mutta hoidat vuokrasuhteen hallinnan itse, OVV Vuokravälityspalvelu on oikea vaihtoehto. OVV palvelee ja neuvoo koko vuokrasuhteen ajan. OVV.com OVV Asuntopalvelut Instagram, Facebook Asuntosijoittamista, vuokraustoimintaa, yrittämistä, Lappeenrantaa – Ville Vesterinen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #49 Pirjo Timonen vuokravälitystä 2:lla vuosituhannella Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #112 Lisätietoa mainituista lähteistä, podcastin vieraasta ja hänen ajatuksistaan: Versus Asunnot Jussi Takala LinkedIn Kiitos Ostan Asuntoja Podcast -sponsorille: Kiinnostaako sinua tarjota huolettomia uusia vuokrakoteja Suomen kasvukeskuksissa? Peab on pohjoismainen yhteiskuntarakentaja, joka suunnittelee ja rakentaa tutkitusti* parhaan asiakastyytyväisyyden uusia koteja. Asunnot sijaitsevat hyvillä paikoilla, ne suunnitellaan toimiviksi ja rakennetaan kunnolla täyttämään sijoitusasunnon omistajien tärkeimmät kriteerit. Huolettomuutta voi halutessaan lisätä ulkoistamalla vuokrauksen luotettavalle yhteistyökumppanille. Ainoastaan avainasiakkaat saavat tiedon asuntosijoittajille suunnatuista erikoistarjouksista. Käy liittymässä helposti osoitteessa peabkoti.fi/avainasiakas.  Lue Peabin sivuilta: Asuntosijoittaminen uudiskohteisiin Video Peabin sivuilta: Asuntosijoittamisen tuotto - Joonas Orava * Peab jo kolmatta neljättä kertaa peräkkäin ykkönen Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Onko sinulla ollut pitkään asunto myymättä? Tai onko asuntoa vaikea saada vuokralle kovan kilpailun takia? Rentel tarjoaa virtuaalisisustuspalvelua, jonka avulla saat asunnon erottumaan muista kohteista. Rentel sisustaa asuntosi kuvat tyylikkääksi moderneilla huonekaluilla jolloin potentiaalinen ostaja tai vuokralainen pystyy helposti hahmottamaan mittasuhteet ja näkemään asunnon kotinaan. Alla esimerkki Rentelin virtuaalisisustamasta 70-luvun kerrostaloyksiöstä. Jos olisit itse etsimässä asuntoa kumpi herättäisi mielenkiintosi? Virtuaalisisustus nopeuttaa tutkitusti* myyntiä ja vuokraamista, erottaa kohteen muista asunnoista ja auttaa parhaassa tapauksessa saamaan korkeamman hinnan tai vuokran. Käy katsomassa esimerkkejä sisustuksista ja tilaa virtuaalisisustus osoitteesta rentel.fi/virtuaalisisustus Tuoretta tai ikivihreää tavaraa Ostan Asuntoja -tuuteista: Miten asuntosijoittajan kannattavuuden elementtejä verotetaan? – YouTube #153 Asuntosijoittajan “osta, vuokraa, remontoi, jälleenrahoita” -strategian riskit – Blogi #242 Ostan Asuntoja YouTube -kanavan voi tilata tästä TUOREIMMAT KIRJASUOSITUKSET Marko kirjailija Kaarto feat. Jenni From the Block – Ostan Asuntoja Podcast #136 - linkki tarjoukseen 29,70 € Mitä itsensä kehittämiskirjaa suosittelisit asuntosijoittajalle? – YouTube #147 Paljon suurempi kirja kuin asuntosijoittajan niche-strategiaopas: Joonatan Voltti – Airbnb Ansaitse Asunnollasi – Blogi #226 The Richest Man…7 parannuskeinoa asuntosijoittajan silmin – Blogi #224 The 7 Habits of … tehokkaalle asuntosijoittajalle – Blogi #223 Asuntosijoittaja ja filosofia – Blogi #217 10 kirjaa asuntosijoittajalle in English – Blogi #210 Asuntosijoittajalle 6 kirjaa opiskeltavaksi, jotta on valmiina 6 kuukauden päästä – Blogi #198

#neuvottelija -kanavan kehittäminen katsoja ja kuulijapalautteen mukaan jatkuu! Nyt kokeillaan ROASTAUSTA, tässä tapauksessa Ville Tolvanen, saakin kääntää pöydän toisinpäin ja kysellä Sami Miettiseltä mitä *hän* haluaa! Ville valitsi roastauksen aiheeksi oman yhteisönsä eli omistajuuden. Hän mm. grillaa Samia hänen työpaikkansa Translink Corporate Financen palveluista kulmalla ”Omistajalla töissä”, sekä puristaa kanavaisännästä faktoja suomalaisista omistajina. Näitä on mm. se, että suomalaiset keräävät bruttoansiotuloina noin 130 miljardia vuodessa, mutta saavat pääomatuloina 10 miljardia euroa. Jopa eläkemaksut ovat noin kolminkertaiset yksityisen pääoman bruttotuloihin. Fiskaalikertymä eli suomalaisen pääoman tuoton verot ovat varsin mitättömiä, luokkaa 5% julkisista kulutusmenoista. Pientä kotimaista omistusta kompensoi ulkomaalaisomistus, joka onkin noin 60% suomalaisista pörssiyhtiöistä. Suomalaisten yksityinen pääoma, noin 700 miljardia euroa, on noin vain 3x bkt, kun Thomas Pikettyn mukaan kehittyneissä länsimaissa suhde on 5x. Ylivoimaisesti suurin suomalaisten omistusluokka on oma asunto ja muut kiinteistöt, ja vasta viime aikoina on mm. osakesäästötilin kautta saatu kansankapitalismia liikkeelle. Matalan finanssivarallisuuden johdosta suomalaiset ovat myös riskinkarttajia. Olemme pitkälti menettäneet keskuspankkisosialismin luoman löysän rahan arvonnousuvaikutuksen osakkeisiin ja jopa reaalitappiota tuovat talletukset ovat yliedustettuja. Suomalaiset jättävätkin omistajina ruotsalaisia herkemmin yrityksen kasvun tukemisen kesken, koska osittainen omistuksen myynti tai leveämmät sijoitushartiat ovat vaihtoehtoina ja toteutuksena vaikeita kotimarkkinoilla. Yritykset myydään usein liian aikaisin ja saadut tulot vaihdetaan kiinteistöomistukseen. Kierre voidaan katkaista, mutta se vaatisi suomalaisen yksityisomistuksen renessanssia ja määrätietoisia ponnistuksia saada kansalaiset laajamittaisemmin omistajiksi. Tero Luoma ja Lari Raitavuo ovat ansiokkaasti tuoneet omistamisen akateemiselle jalustalle kun Aalto-yliopisto perustaa lahjoitusvaroin professuurin Kauppakorkeakouluun. Se liittää omistajuuden kiinteäksi osaksi akateemista tutkimusta ja opetusta, vahvistaa suomalaista omistajaosaamista ja omistajuuden kulttuuria. Lisäksi se tuottaa tutkimustietoa yhteiskunnallisen keskustelun ja päätösten tueksi. Omistajuus on kiinteä osa markkinataloutta ja sen ymmärtämisen merkitys korostuu pääomien kansainvälisen liikkuvuuden myötä. Kiitokset Ville Tolvaselle ammattimaisesta juonnosta! #sijoittajat #yritykset #neuvottelijat #ihminen #politiikka #myynti #neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena

Yritykset ovat paljon muutakin kuin rahantekokoneita, sanoo kirjailija Roope Lipasti kolumnissaan.

Turvakäräjät swag-kauppahttps://teespring.com/turvakarajatHelSec virtual meetup #5-tallenteethttps://www.youtube.com/playlist?list=PLJDd2aYn8T1CNLdxEdmv_asNyFZVijskAHakkeriradion rahoituskampanjahttps://mesenaatti.me/1916/tehdaan-yhdessa-hakkeriradio/Velikanin / H7 tekemä HelSec ANSI-taideteoshttps://twitter.com/velikani/status/1336394148006551555?s=20FireEyen julkaisu SolarWinds Orion-tuotteeseen ujutestusta takaovestahttps://www.fireeye.com/blog/threat-research/2020/12/evasive-attacker-leverages-solarwinds-supply-chain-compromises-with-sunburst-backdoor.htmlYdinaseet vaarassa SolarWinds-takaoven vuoksihttps://www.bleepingcomputer.com/news/security/solarwinds-hackers-breach-us-nuclear-weapons-agency/ZDNetin uutisoinnit SolarWinds-aiheestahttps://www.zdnet.com/article/sec-filings-solarwinds-says-18000-customers-are-impacted-by-recent-hack/https://www.zdnet.com/article/microsoft-and-industry-partners-seize-key-domain-used-in-solarwinds-hack/Volexityn analyysi hyökkäyksestähttps://www.helpnetsecurity.com/2020/12/16/solarwinds-hackers-capabilities/Helsingin Sanomien uutisointi SolarWinds-tapauksestahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007687185.htmlVinoth Kumarin twiitti FTP-tunnuksistahttps://twitter.com/vinodsparrow/status/1338431183588188160?s=21Ghidran debugger-ominaisuus julkaistuhttps://github.com/NationalSecurityAgency/ghidra/tree/debuggerTutkijat onnistuivat lähettämään dataa käyttämällä muistia WiFi-korttinahttps://www.zdnet.com/google-amp/article/academics-turn-ram-into-wifi-cards-to-steal-data-from-air-gapped-systems/AIR-FI tieteellinen artikkelihttps://arxiv.org/pdf/2012.06884.pdf Magecart-kollektiivi on ollut aktiivinen luottokorttitietojen varastamisessahttps://www.bleepingcomputer.com/news/security/stealthy-magecart-malware-mistakenly-leaks-list-of-hacked-stores/https://www.bleepingcomputer.com/news/security/credit-card-stealer-hides-in-css-files-of-hacked-online-stores/https://www.bleepingcomputer.com/news/security/credit-card-stealing-malware-hides-in-social-media-sharing-icons/SanSecin tutkimus Magecartin käyttämästä remote access trojan (RAT)-haittaohjelmasta, joka vuotaa Magecartin uhrien tiedothttps://sansec.io/research/ecommerce-rat-leaks-victimsRevolut-virtuaalipankkihttps://www.revolut.com/Yritykset kärsivät verkkorikollisuudesta selvästi useammin Suomessa kuin muualla Euroopassahttps://yle.fi/uutiset/3-11695621DoppelPaymer-kiristyshaittaohjelmaryhmittymä häiriköi uhrejansa nykyään puhelimitsehttps://www.zdnet.com/article/fbi-says-doppelpaymer-ransomware-gang-is-harassing-victims-who-refuse-to-pay/F-Securen 2021 kyberakatemiahttps://emp.jobylon.com/jobs/70516-f-secure-cyber-security-academy-2021-finland/

Vastuunsa tunteva ihminen sekä yritys ovat aika samanlaisia ja tässä podin jaksossa sukellammekin niiden erilaisiin muotoihin. Ihminen on vastuullinen kun välittää muista ihmisistä ja ympäröivästä maailmasta. Yrityksen vastuullisuus taas jakautuu perinteisesti kolmeen: taloudelliseen-, sosiaaliseen- ja ympäristövastuuseen. Muun muassa näistä aiheista Ninan ja Susanin kanssa juttelemassa on OP:n vastuullisuuspäällikkö Satu Kuoppamäki. 

Sari Essayah, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja aiempi MEP, europarlamentin jäsen, kuvaa EU:n rakennetta. Samin tutustumismatkalla Brysseliin hänelle esitettiin väite että EU:ssa ei ole oppositiota. Essayah pohtii väitettä sekä kansallisten parlamenttien ja niiden valiokuntien sekä EU:n päätöksentekoelimien välistä demokraattista ja epädemokraattista suhdetta. EU:n elpymispaketin hyväksyntään liittyvä perustuslakivaliokunnan ja hallituksen välinen työskentely jätti Suomen kansalliselle oppositiolle vähän aseita vastustaa liittovaltiokehitystä. EU:n lainsäädännössä heikommin tunnetut raportöörit ja varjoraportöörit ovat puolueryhmien pääkanavat direktiivien ja enenevässä määrin asetusten kehittämiseen. EU:n päätöksentekorakenne sisältää erityisesti Eurooppa-neuvoston kautta hidasteita yltiöpäiselle liittovaltiokehitykselle. Yritykset muokata EU:n vaalijärjestelmää kansalaisten kannalta mielenkiintoisemmaksi kärkikandidaateilla, spitzenkandidat, kuitenkin epäonnistui. Lopuksi Sari ja Sami pohtivat miten muuten EU:n järjestelmää voisi kehittää. Jakso on kuvattu Puheenaiheen studiolla pidemmän EU:n ja euron rakenteita (ml. ECU-2) pohtivan keskustelun yhteydessä Sari Essayahin ja Sami Miettisen välillä. #neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena

Kulunut vuosi on osoittanut, että varautuminen on liike-elämässä tärkeää. Yritykset, joilla oli edes jonkinlainen varasuunnitelma, ovat pärjänneet korona-kriisissä paremmin kuin ne, jotka eivät olleet varautuneet. Tähän jaksoon on koottu Bisnespöydän asiantuntijoiden parhaat vinkit yrityksen sopeutumiskyvyn parantamiseen. Toimittajana on Ani Rumpu.

Roux'n toimitusjohtaja Kati Onnela uskoo ravintoloiden olevan uuden haasteen edessä pikkujoulukaudella. Radio Voiman Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa Kati kertoo, että tänä vuonna juhlallisuukset jakautuvat pieniin porukoihin. Juhlahalukkuutta löytyy kaikesta huolimatta. Isommat suunnitelmat on kuopattu ja kaikki lähtee asiakkaiden toiveista. Tänä vuonna käytetään turvavälejä, maskeja, isompia pöytiä sekä käsidesi on uusi pöytämauste, Kati Onnela muistuttaa. - Pikkujoulut on tänä vuonna hyvää ruokaa, mukavaa yhdessäoloa ja näkyy selvästi että seurueiden koko on pienempi. Isompia ja massiivisempia tilaisuuksia ei ole tänä vuonna tulossa. Pienillä seurueilla liikutaan ja isommatkin seurueet ovat jakautuneet useammaksi pienemmäksi seurueeksi. Ravintolailtojen lisäksi tänä vuonna pikkujouluja voidaan viettää kotona. Yritykset ovat kiinnostuneet ostamaan erilaisia lahjakasseja, sekä lahjakortteja. Nämä ovat myös Kati Onnelan vinkkejä mukaviksi lahjaideoiksi kaikille. Samalla tuetaan paikallisia pienyrittäjiä, palveluiden tuottajia sekä taataan lahjan saajalle elämyksiä turvallisesti. Kuuntele koko haastattelu! Kuva: Ess.fi / Sami Lettojärvi

Yritykset voivat tuottaa valtavasti liiketoimintahyötyä käytössään olevasta asiakasdatasta, mutta samalla niillä on datasta merkittävä vastuu – onhan kyse ihmisten lääkärinlausunnoista, sijaintitiedosta ja lomakuvista. Rovion ja Keskon IT-johdossa työskennellyt, nykyinen Mehiläisen tietohallintojohtaja Kalle Alppi kertoo jaksossa, mitä kuluttajan kannattaa tietää omien tietojensa käytöstä ja miten yritykset voivat taata datavastuullisuutensa. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Metsäteollisuus irtautuu keskitetyistä työsopimuksista (0:00) Pääministeri ja yrityselämä tukkanuottasilla (15:16) Parlamentarismi ja välikysymysirrottelu (30:49) Ensimmäinen Trump/Biden -väittely (42:50)

Aiemmissa jaksoissa käytiin testaamassa Demo ja Espa, ei niin hyvin arvioin, mutta nyt päätettiin antaa niille uudet mahdollisuudet. Kuuntele mihin arvosanoihin päädyttiin tällä kertaa!

Tässä tulee kaksin kerroin podcastia! Näissä spesiaali jaksokaksosissa sukelletaan yrittäjyyteen, kahden eri näkokulman voimin. Ensimmäisessä osassa uidaan heti syvälle ja tutustutaan eri yritysmuotoihin sekä siihen, millä tavalla yritykset vaikuttavat koko yhteiskunnan toimintaan. Ninalle, Susanille ja kuuntelijoille aiheesta on kertomassa yrittäjä-konkari, pankinjohtaja Risto Salminen. Podcast on osana Puhalletaan yhteen Suomeen -teemaviikkoa. #puhalletaanyhteensuomeen

Rajoituksia lievennetään - miten suojautua tehokkaasti? Infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen, Helsingin yliopisto ja toimittaja Anna-Stina Heikkilä, Pariisi. Al-Holin leiriläisiä palaa Suomeen. Toimittaja Antti Kuronen, Yle. Laina ei kelpaa - yritykset odottavat avustuksia. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.). Kolumni Katri Saarikivi. Miltä työpaikkasi näyttäisi avaruusolennon silmin? Ääniä sodasta, haastattelukirja Syyriasta. Vapaa toimittaja Saana-Maria Jokinen. Viikon luontoääni etelänsatakieli. Risto Nevanlinna esittelee. Juontaja Tom Kankkonen. Toimittajat Pia Parkkinen Kaija Kellman ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Mitä on enkelisijoittaminen ja miten se eroaa tavallisesta sijoittamisesta? Miten Fiban auttaa startup-yrittäjiä ja enkelisijoittajia löytämään toisensa? Aiheesta keskustelevat Fibanin toimitusjohtaja Amel Gaily, Rami Kurimo ja Leevi Leivo. Jakso on nauhoitettu 29.5.2020. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä JAMK:in liiketoiminnan lehtorin Tanja Shemeikan kanssa johtamisesta. YZ- hankkeessa on tehty kartoituksia yrityksiin, jota kautta saatu monipuolista tietoa koskien myös työnantajamielikuvaa. Työantajamielikuva nuorille tärkeä asia, sillä hankkeessa tehdyn tutkimuksen alustavat tulokset osoittivat, että vastaajista 75 % koki sen tärkeänä. Yli puolet Y- ja Z -sukupolven edustajista oli mieltä, että yrityskuva muodostuu yrityksen arvomaailmasta ja n. 40 % kokee sen muodostuvan vastuullisuudesta. Tietoa työnantajista etsitäänkin monista eri kanavista eikä vain perinteisiltä internet -sivustoilta. Nettisivuilta haetaan ensisijaisesti arvoihin ja vastuullisuuteen liittyvää asioita. Sen sijaan rekrytointiin ja avoimuuteen liittyvää tietoa haetaan muualta, enempi sosiaalisen median kautta. Tutkimuksessa todettiin, että jopa 80 % nuorista käytti vähintään 4 tuntia tiedonhakuun työnantajasta ennen työpaikan hakemista. Näin ollen on olennaista, että tieto löytyy ja se on oikeassa paikassa. Yritykset itse saattavat ajatella oman yrityskuvan olevan hyvä, kun taas nuoret voivat olla eri mieltä tai ainakin niin, että yritykset saattavat olla tuntemattomia. Toki on niin, että yritysten voi olla vaikea pysyä vauhdissa mukana keskustelun nopeudessa ja tunnistaa esim. arvokeskustelusta olennaisia asioita koskien omaan toimintaansa ja viestintää. Yleisesti nuoret odottavat työpaikoilla avoimuutta ja läpinäkyvyyttä myös niistä asioita, jotka eivät suoraan edes välttämättä koske heitä. Rehellisyys on tärkeää työnantajamielikuvan rakentamisessa. Läpinäkyvyys ei koske vain rekrytointiprosessia, vaan on varmasti tärkeä koko yrityksen toimintaa koskeva asia: päätöksenteko, kommunikointi, prosessit, ym. Rekrytoinnissa tärkeä olla rehellinen ja hyvä olisi pyrkiä sanoittamaan mahdollisimman tarkasti tehtävä, jotta ei tule pettymyksiä sen takia. Sanoittaminen on tärkeää, jotta molempien odotukset kohtaavat oikealla tavalla. Video on nuorille hyvin luontainen tapa, joten rekrytoinnissa sitä kannattaa ehdottomasti käyttää. Videota voi käyttää joko niin, että hakija kertoo avoimesti itsestään tai sitten tarkkoja kysymyksiä, joihin odotetaan selkeitä vastauksia. Rekrytointiprosessit hoidetaan usein ulkoisten toimittajien avulla, mutta sen toki voi tehdä yritys itsekin ja joissakin tapauksissa varmasti myös kannattaa. Kannattaa aidosti miettiä kuka esimerkiksi yrityksestä on sopivin ja paras videolla esiintymään. Sen ei välttämättä aina tarvitse tai edes kannata olla toimitusjohtaja. Lähes kaikki tutkimuksen kyselyyn vastanneet nuoret olivat sitä mieltä, että työssä pysyminen pitkään samalla työnantajalla ei ole niin haluttua kuin aiemmin. Sen sijaan pätkätyöt voivatkin olla juuri se ensisijainen kiinnostuksen kohde. Työssä viihtyminen on tärkeää sitoutumisen ja työssä pysymisen kannalta. Viihtyminen liittyy erityisesti seuraaviin: teen merkityksellisiä asioita ja se mitä teen, on kivaa. Nuoremmat sukupolvet hakevat tiimityötä, yhdessä onnistumista ja taustatukea, työn jakamista ja avoimuutta. Näistä kumpuaa onnistuessaan varmasti myös se olennaisin kivan tekemisen fiilis. Tärkeää on, että ei ole kampitusta, huonoja kemioita tms. Sen sijaan nuoretkin ymmärtävät, että työhön kuin työhön kuuluu myös vähemmän kivoja vaiheita ja tehtäviä. Toki nuoret erityisesti haluavat vaihtelevia työtehtäviä ja jatkuvaa kehittymisen mahdollisuuksia ja ne pitävät sisällään myös haastavia hetkiä, kun ollaan kokonaan oman osaamis- ja mukavuusalueen ulkopuolella. Siksi onkin tärkeä käydä vuoropuhelua myös niistä. Toki tärkeintä, että koko kokonaisuus on kunnossa. Puskaradio toimii nykyisin hyvin vahvasti eli jos työpaikalla on esimerkiksi työhyvinvoinnin näkökulmasta klikkejä, niin ne kannattaa laittaa ensin kuntoon sen sijaan, että kehittäisi yksittäistä työkalua. Teksti: Mirva Leppälä

Yritykset voivat hakea valtiolta yritystukea. Suomalaiset eivät pidä maskipakkoa tarpeellisena. Työmatkaliikenne Suomen ja muiden Schengen-maiden välillä on käynnistynyt.

Erilaiset oman fyysisen olon mittarit, kuten älysormukset ja kellot ovat tulleet nousseet viime aikoina kovaan suosioon. Ihmiset näyttävätkin haluavan saada numeerista dataa itsestään. Yritykset ovat tätä tehneet jo pitkään. Mutta onko asioita järkevä mitata? Mitä kääntöpuolia mittaamiseen liittyy? Näihin kysymyksiin Niko ja Antti syventyvät tässä juuri ennen koronakriisiä nauhoitetussa jaksossa.

Maailma muuttuu nopeasti ja se vaatii nopeaa muutostahtia myös yrityksiltä. Vastuullisuuspodcastin kuudennessa jaksossa mukana keskustelemassa on kauppatieteiden tohtori, tulevaisuustutkija, kansainvälisestikin tunnettu puhuja ja tietokirjailija Elina Hiltunen, jonka kanssa juttelemme siitä, miten yritys voi ennustaa tulevaisuuttaan ja sopeutua muuttuvaan tilanteeseen. Mitä oikeastaan edes on vastuullisuus yrityskontekstissa? Tai miten vastuulliseksi yritykseksi tullaan? Entä minkälainen on vaikkapa matkailualan tulevaisuus? Kiinnostaako? Kuuntele Vastuullisuuspodcastin jakso nr. 6 - Tulevaisuuskestävät yritykset.Tässä jaksossa puhumme muun muassa näistä aiheista: 1:57 Mitä tulevaisuustutkija tekee11:45 Tuleeko koronan kaltaisista poikkeusoloista meidän uutta normaalia? 14:40 Millaiset asiat ilmastokriisin osalta on kaikista kiireisimpiä? 26:15 Millainen yritys tulee olemaan tulevaisuuskestävä ja vastuullinen? 36:12 Pelastaako teknologia ilmastonmuutoksen?41:10 Minkälainen tulevaisuus matkailulla ja lentämisellä on?50:09 Selviääkö nykyinen talousjärjestelmä tulevaisuudessa? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Koronpandemia on johtanut useissa suomalaisyrityksissä ennennäkemättömän nopeaan ja jyrkkään liiketoiminnan ja kysynnän romahdukseen. Vaikein on tilanne matkailu- ja ravintola-alalla, kaupan-alalla ja palvelusektorilla. Vastaavaa hetkellistä romahdusta ei ole koettu Suomessa modernina aikana koskaan: ei finanssikriisissä, ei it-kuplan puhkeamisessa, ei edes 1990-luvun lamassa. Edessä voi olla kaikkien aikojen konkurssiaalto. Miten suomalaisyritykset pelastetaan koronapandemialta? Kuinka monen miljardin tukipaketti valtiolta tarvitaan? Kuinka paljon tarvitaan suoria avustuksia, joita ei tarvitse maksaa takaisin? Selviävätkö yritykset lainarahalla? Suomalaisyritysten tilannetta koronakriisin keskellä ovat analysoimassa Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomen Microsoftin teknologiajohtaja Mikko Viitaila toimi ennen Viestintäviraston tietoturvajoukoissa, nyt hän pohtii suomalaisten suuryritysten IT:n kokonaiskuvaa - niin tietoturvaa, tulevaisuudennäkymää kuin uhkiakin. Mikko istahti studioomme TechDaysissa, ja kertoo nyt alkuvuoden 2020 tunnelmat... ennen kuin korona muutti kaiken. :-)

Miten yrityksiä voidaan tukea koronaviruskriisin aikana ja miksi yritysten tukeminen on tärkeää? Näkemyksensä kertoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Juontajina Leevi Leivo ja Rami Kurimo. Jakso on nauhoitettu 24.3.2020. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Korona on saapunut studioon: Arkhimedeen sivupersoonat eivät koske kepilläkään viruksen terveydellisiin vaikutuksiin, mutta pohtivat taloutta ja työelämää koronan aikana ja sen jälkeen. Yritykset ovat vaikeuksissa, mutta ihmistä ei saa unohtaa. Sivupersoonien sankariksi nousee yllättäen harmaa ja näkymättömänä pidetty virkamies. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki on Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Kirjoittanut ja lukenut Elina Kiiski-Kataja. Sitran megatrendeistä innostuneena Elina pohtii, mitä sellaista voi tapahtua, jota yritykset eivät nyt osaa edes kuvitella? Elina on Ellun Kanojen tutkimusjohtaja. Hän on aiemmin vastannut Sitran megatrendityöstä ja työstää parhaillaan Ellun Kanojen erityisesti yrityksille suunnattuja Rytmihäiriötrendejä, jotka julkaistaan maaliskuussa 2020. Alkuperäinen blogi: https://ellunkanat.fi/artikkeli/yritykset-katse-tulevaisuuteen-mita-sellaista-voi-tapahtua-jota-ette-nyt-osaa-edes-kuvitella/ Sitran megatrendit 2020: https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2020/

16 syytä, miksi yritykset epäonnistuvat – vertailukohtana Identio 3/3 Kolmeosaisessa sarjassa Joonas, Teemu ja Sami käyvät läpi listaa yleisimmistä syistä, miksi yritykset epäonnistuvat. Samalla he pohtivat, onko nämä pointit huomioitu Identiossa, vai voiko yritys kaatua virheisiin näillä osa-alueilla. Tässä jaksossa käsittelyssä ovat listan kolme viimeistä kohtaa. 14 – Liian nopea laajentuminen 15 – Makrotaloudelliset tekijät 16 – Ei suunnitelmaa jatkuvuudelle

Kaikki mitä olet halunnut tietää videoiden käytöstä markkinoinnissa. Vieraana Tapio Aulu, Mainostoimisto Precis Videosisällön kulutus on kasvanut erittäin nopeasti. Älypuhelimet ja -televisiot kun tuovat YouTubet ja muut sisällöt näppärästi joka paikkaan. Myös sinne kuuluisaan laiturinnokkaan. Suosituimmilla suomalaisilla tubettajilla on enemmän tilaajia kuin suurimmilla medioilla, ja ehkä jopa enemmän vaikutusvaltaa. Ainakin kohdeyleisössä. Nuorempi sukupolvi on syntynyt nenä kiinni ruudussa, osa kahdessa, eikä keski-ikäiset B2B-päättäjätkään paljon perässä ole. Yritykset ovat kuitenkin markkinoinnissaan jääneet pahasti takamatkalle. Monelle videotuotanto on edelleen suuri kysymysmerkki, jossa mielikuvitus taipuu perinteiseen yritysvideoon asti, johon tuhlataan sitten koko budjetti: dronekuvaa, leikkaus tehdashalliin, puheenvuoroja, kuvasalaattia, hissimusaa... Sitä on kiva ylpeänä esittää. Kunhan joku suostuisi katsomaan. Tässä episodissa Antti Pietilän vieraana on videotuotannon ammattilainen ja mainonnan moniottelija, Mainostoimisto Preciksen osakas Tapio Aulu. Eikä nyt puhuta yritysvideoista, vaan siitä koko kirjosta, jota yritysten markkinoinnissa ja sisällöissä tänä päivänä käytetään. Videoista ja niiden käytöstä tämän päivän B2B-markkinoinnissa ja -myynnissä. Puhutaan mm. Mitä voi haluta? Mitä pitäisi haluta? Mikä toimii? Mikä ei toimi? Paljonko maksaa? Mitä voi tehdä itse? Miten erilaiset tuotannot etenevät ja miten niihin valmistaudutaan? Ja monesta muusta, eli kaikesta siitä, mitä olet halunnut tietää videoista ja niiden käyttämisestä yrityksen markkinoinnissa, erityisesti B2B-yrityksen näkökulmasta. Puhutaan myös videotuotannon arkipäivästä, teet sitten itse kuten Antti tätä episodia tai käytät ammattilaisia. Miten tuotantoon pitää valmistautua ja miten yllättävät tilanteet hallitaan. Tapio Aulua voit seurata mm. LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/tapio-aulu-29486965/ Mainostoimisto Precis pitää päämajaa Hämeenlinnassa, mutta palvelee sujuvasti koko ruuhka-Suomea: https://precis.fi/. Saat Precikseltä ammattimaisen videotuotannon lisäksi kattavasti mainos- ja markkinointitoimistopalveluita, myös Loyalistic-pohjaisia toteutuksia. Antti Pietilää voit seurata LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/anttipietila ja Twitterissä https://www.twitter.com/anttipietila. Muista myös tilata tämä kanava YouTubessa, blogissa tai käyttämässäsi podcast-sovelluksessa (hae "Loyalistic"). Loyalistic on helppokäyttöinen markkinoinnin automaatio-ohjelmisto moderniin sisältöpainotteiseen B2B-markkinointiin. Kokeile https://app.loyalistic.com/Suite/signup/Trial/plus Saat Loyalisticilta myös podcast-tuotantoja. Varaa aika ilmaiseen kartoitukseen, niin jutellaan millainen kanava toimisi myyntinne tukena parhaiten: https://loyalistic.com/kartoitus.

16 syytä, miksi yritykset epäonnistuvat – vertailukohtana Identio 2/3 Kolmeosaisessa sarjassa Joonas, Teemu ja Sami käyvät läpi listaa yleisimmistä syistä, miksi yritykset epäonnistuvat. Samalla he pohtivat, onko nämä pointit huomioitu Identiossa, vai voiko yritys kaatua kyseisten osa-alueiden virheisiin. 8 – Huono sijainti 9 – Ei tarpeeksi tulosta 10 – Osaamaton talouden hallinta 11 – Fokusoinnin puute 12 – Yrityksen varojen käyttäminen omiin tarpeisiin 13 – Yrityksen laajentaminen liian moneen suuntaan

Yritykset kestivät aikaisemmin 75 vuotta. Nyt perusyritys häviää kartalta 15 vuodessa. Mikään firma ei pärjää enää perinteisin menetelmin, koska liidit eivät tule enää perinteisin menetelmin. Tarvitset ekosysteemin ja ekosysteemiä tukevaa ajattelua, jotta voit kasvaa. Asiakasdata ja sen hyödyntäminen on yrityksen menestymisen kannalta keskeistä. Podcastissä käymme läpi mm. miten HubSpot, Salesforce, Nike, Marriot, Stockmann, Slack, Microsoft Teams ja Tesla hallitsevat asiakkaiden dataa ja muodostavat liiketoimintansa asiakasdatan ympärille. Suomessa ei vielä kaikkialla tajuta... LEAD & TRUST by Jani & Ruba: www.salescommunications.fi/janijaruba Yhteistyökumppanimme on Smartblock. Käy tutustumassa: https://www.smartblock.fi/fi/tuotevalitsin/ Kun ostat Smartblockin koodilla janijaruba saat 6kg suklaata kaupan päälle:) Seuraa Lead & Trust Podcastia TikTokissa Podcastissa mainittu linkki: Yritykset kestivät aikaisemmin 75-vuotta. Nyt perusyritys häviää kartalta 15-vuodessa: http://www.marketingjournal.org/ecosystem-marketing-the-future-of-competition-christian-sarkar-and-philip-kotler/

Kolmeosaisessa sarjassa Joonas, Teemu ja Sami käyvät läpi listaa yleisimmistä syistä, miksi yritykset epäonnistuvat. Samalla he pohtivat, onko nämä pointit huomioitu Identiossa, vai voiko yritys kaatua kyseisiin virheisiin. Ensimmäisen jakson pointit: 1 – Suunnittelemisen puute 2 – Johdon osaamattomuus 3 – Asiakkaiden tarpeiden huomiotta jättäminen 4 – Kykenemättömyys oppia virheistään 5 – Kehno managerointi 6 – Pääoman puute 7 – Yrityksen skaalaus liian nopeasti

Tulevaisuuden jäsentäminen ja oman organisaation merkityksen hahmottaminen ei ehkä koskaan ole ollut niin tärkeää kuin nyt. Ennakoinnista puhutaan paljon, mutta sen kytkeminen osaksi organisaation toimintaa on aivan toinen juttu. Aleksi Neuvonen on tulevaisuudentutkija ja ajatushautomo Demos Helsingin toinen perustaja. Päivätyökseen hän auttaa ja sparraa suomalaisia yrityksiä toimimaan fiksummin. Neuvosen mukaan vastuullisuus on yrityksille hieno mahdollisuus innovoida ja luoda uutta bisnestä. Valitettavan yleisesti tämä perspektiivi kuitenkin puuttuu, sillä monille suomalaisyrityksille tulevaisuus on yhä peilikuva menneestä. Neuvonen on Suomen parhaita asiantuntijoita arvioimaan yritysten laajempaa roolia ja vaikutusta. Tässä 4. kauden ensimmäisessä jaksossa Neuvonen kertoo, mitkä kotimaiset yritykset osaavat ennakoida tulevaa. Neuvonen myös paljastaa, mistä kotimaisesta toimialasta hän on eniten huolissaan. Jakson lopuksi Salesforcen verkosto kertoo ajankohtaisia kuulumisia uudessa Ekosysteemin ääni -osiossa.

SEK Debrief -podcastissa käsitellään markkinoinnin ajankohtaisia aiheita ja ikuisuuskysymyksiä. Se raottaa verhoa luovaan arkeen sekä haastaa pohtimaan, mihin markkinointiala on menossa. Ohjelman vetäjinä toimivat SEKin viestintäkonsultti Sanna Puutonen ja planner Axel Röhr, jotka jututtavat markkinoinnin ja viestinnän tekijöitä meiltä ja muualta.   Yritykset ja brändit korostavat mielellään arvojen merkitystä omassa toiminnassaan. Siitä huolimatta julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välillä voi olla rankkojakin ristiriitoja... Read more » The post SEK Debrief: Arvot – julkisuuskuvan kiillottaja vai välttämätön työkalu? appeared first on SEK.

Kukapa ei haluaisi kasvattaa yritystään tai ainakin sen tuottamaa tulosta? Joku tähyää kasvua kotimaasta, joku ulkomailta, ja kasvuun on monia niin strategisia kuin vähemmänkin strategisia keinoja. Mitkä ovat ne keinot, joihin eniten vuonna 2019 uskotaan ja joilla yritykset juuri nyt kasvua hakevat? Kasvun keinoista keskustelemassa tässä podcastissa Loyalisticin Antti Pietilän kanssa kasvukonsultti ja -valmentaja Erkki Tuomi Pro Growth Consulting Oy:stä. Podcastin ajastetut muistiinpanot: [00:21] Miksi monet yritykset eivät juurikaan kasva? [12:24] Suosituimmat kasvun keinot yleisellä tasolla vuonna 2019 [23:40] Modernit ja spesifit kasvun keinot tänä päivänä. Lue lisää markkinoinnin automaatiojärjestelmä Loyalisticista: https://loyalistic.com/fi/ Tutustu Antti Pietilään LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/anttipietila/ Tutustu Antti Pietilään Twitterissä: https://www.twitter.com/anttipietila/ Lue lisää Pro Growth Consultingista: https://www.progrowth.fi/ Tutustu Erkki Tuomeen LinkedInissä: https://fi.linkedin.com/in/erkki-tuomi-5087553 Tutustu Erkki Tuomeen Twitterissä: https://twitter.com/tuomierkki Lataa tutkimusraportti "Myynti kasvun veturina - Tutkimus myynnin esteistä ja parhaista keinoista 2018: http://blogi.progrowth.fi/blogi/ict--myynnin-esteet-ja-parhaat-kaytannot-vuodelle-2018

Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille”, sanoo osakeyhtiölain viides pykälä. Yritysten tärkein sidosryhmä on siis omistaja. Häntä edustaa usein analyytikko tai salkunhoitaja, jotka arvottavat yrityksiä tuloksentekokyvyn perusteella. Mutta alkaako omistajille olla merkitystä myös sillä, miten raha tienataan? Miksi analyytikot eivät pistä yritysjohtoa lujille vaikkapa ilmastonmuutoksen hillitsemisestä? Yksi Suomen tunnetuimmista salkunhoitajista, finanssiryhmä Taalerin osakesijoitusjohtaja Mika Heikkilä kertoo, miten yritysanalyysin painopisteet ovat muuttuneet ja miten vastuullisuus otetaan huomioon sijoituskohteita valittaessa. Haastattelu alkaa kohdasta: 4:21 Podcastin lopussa Ellun kanojen perustaja ja himolukija Kirsi Piha esittelee Yuval Noah Hararin kirjan 21 oppituntia maailman tilasta. Osio alkaa kohdasta 34:57 Linkki kirjaan: https://www.adlibris.com/fi/e-kirja/21-oppituntia-maailman-tilasta-9789522796103?gclid=EAIaIQobChMIt8Kxjaef4QIVB5SyCh1YSAsjEAAYASAAEgIpLPD_BwE

Suoraa puhetta hinnasta. Katso, miksi Mikko Sepän ja Jani Aaltosen mielestä yritysten hintojen tulee olla helposti löydettävissä ja selkeästi kerrottuna internetissä.

Yritykset ovat jälleen aktivoituneet korostamaan markkinoinnissaan eettisiä arvoja. Pikaruokaketjut korostavat luomua, turkistarhaajat vertaavat minkkejä marsuihin, energiayhtiöt valitsevat vihreitä brändivärejä. Näillä viesteillä toimijat vastaavat kuluttajien eettiseen valveutuneisuuteen.On hyödyllistä ylläpitää eettistä mielikuvaa yrityksestä. Kuluttajien ja työntekijöiden on kuitenkin näiden viestien äärellä kuluttajien haastavaa arvioida, mitkä ovat yrityksen todelliset arvot toiminnan takana. Sääntöjen noudattaminen sinänsä ei tee toiminnasta eettistä.Jäsennämme filosofi ja viestinnän eettisen neuvoston puheenjohtaja Henrik Rydenfeltin kanssa etiikkaa. Mitä yhteistä on tunteilla ja etiikalla? Miksei eettistä pohdintaa voi ulkoistaa? Voiko etiikka olla alistettu kuluttamisen tarpeille?Suositukset:Lauri: Coenin veljesten The Ballad of Buster Scruggs -elokuva NetflixissäMaria: YLE AreenaHenrik: Quentin Tarantinon Django Unchained sekä House of Cards -sarjaPodcastin RSSTwitter: @Palmu_Finland & #palmunallaInstagram: Palmu_FinlandFacebook: PalmuFinlandPalmun alla on palvelumuotoilutoimisto Palmun oma podcast. Ohjelman ovat tuottaneet Lauri Lukka, Maria Niemi ja Henry Jalonen. Tunnusmusiikki: Juha Vaaraniemi.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä havahtui tekoälyyn ja havahdutti myös hallituksen ottamaan sen vakavasti. Hallitusneuvotteluissa ei puhuttu hänen mukaansa "sanaakaan" tekoälystä, mutta sen jälkeen on puhuttu.Lintilän asettamat työryhmät työstivät - ja työstävät - tekoälyn soveltamisen kansallista strategiaa."Suomessa on erittäin terävä kärki tekoälyssä, mutta se on se muutama prosentti. Tekoälyn soveltamisen ja sitä kautta kansantaloudellisen vaikutuksen ratkaisee se suurempi massa joka soveltaa sitä tekoälyä. Tässä meillä on se haaste tällä hetkellä."Lintilä pohtii Atte Jääskeläisen vieraana Tekoälykkkässä podcastissa myös, mitä tekoäly tarkoittaa yhteiskunnalle ja politiikalle, ja kertoo, minkälaisen yrityksen hän nyt perustaisi.

Hyvä tapa ennakoida tulevaisuutta, on kääntää katse nuoriin. Millaisia heikkoja signaaleja nuorten kohderyhmästä nousee – ja miten organisaatiot voivat valmistautua kohtaamaan tulevaisuuden kuluttajan? Zetapodin vieraana on futuristi Elina Hiltunen, joka kertoo, miten heikkoja signaaleja tunnistetaan ja miksi yritysten kannattaa ottaa tulevaisuustyö tosissaan. Podcastin juontaa A-lehtien nuorten medioiden liiketoimintajohtaja Anni Lintula. Zetapodi on A-lehtien podcast sukupolvesta Z. Kuuntele Zetapodi, niin tiedät, miten maailma muuttuu nuorten mukana. Uusi jakso joka toinen torstai. Osallistu keskusteluun Twitterissä ja LinkedInissä #zetapodi. www.a-lehdet.fi

Ovatko yhteiskunnalliset ongelmat yritysten vastuulla? Yritysvastuu ja sen mittaaminen on kasvava trendi – mistä se kertoo? Bonfire-podcastissa käsitellään suomalaisyritysten vastuutekoja, eettisiä ongelmia ja sitä, kuinka yritykset yhteistyössä poliittisten päätöksentekijöiden kanssa voivat parantaa maailmaa. Bonfire.fi -bisnesmedian Elisa Kitusen haastattelussa kaksi Bonfire-vaikuttajaa: Paula Laine, Sitran ennakointi- ja strategiajohtaja sekä Niina Ratsula, yrittäjä, Code of Conduct Company. Paula ja Niina vastaavat esimerkiksi näihin kysymyksiin:

Jargonmankelin seitsemännessä jaksossa puhumme suomalaisten yritysten tunnusluvuista. Miten tunnuslukujen avulla ennakoidaan yritysten tulevaa menestystä? Entä mitkä tunnusluvut paljastavat todennäköiset menehtyjät? Vieraspenkille istahtaa analyytikko Ari Rajala – mies Kauppalehti Menestyjien takaa. Kuuntele Jargonmankeli ja kuule, mitä tietoa yritysten lukuihin oikeasti kätkeytyy!

Viimeiset 50 vuotta yritykset ovat hamstranneet tuotekehityksen itselleen. Pitkään tuotteet olivatkin mielettömiä: syntyi viivakoodinlukijoita, pankkiautomaatteja sekä sähköautoja. Tämän kehityksen aika on kuitenkin ohi, sanovat hackathonien ja verkostojen puolestapuhujat. Yritykset eivät enää saa rekrytoitua parhaita tekijöitä itselleen, sillä parhaat tekevät töitä kaikkien yritysten kanssa. Mistä ilmiössä on kyse? Mitä se tarkoittaa isojen yrityksien näkökulmasta? Entä startuppien? […]

Vaalitulosta pidettiin itänaapurissa kannanottona Natoa vastaan. Lisää >> http://ift.tt/2FoGUN4

Brittien toiveet saada EU-eron jälkeen entisen kaltainen tai ylipäätään edullinen kauppasopimus Euroopan unionin kanssa on silkkaa päiväunta. Brittiläinen huippuasiantuntija kehottaa kiinnittämään huomiota saarivaltion yritysten reaktioihin: firmat peruuttavat investointipäätöksiä täyttä päätä. - Yritykset käsittävät, että jopa paras mahdollinen kauppasopimus EU:n kanssa on äärimmäisen vahingollinen Britannian taloudelle, sanoo EU-tutkimuskeskuksen johtaja Charles Grant. Moniääninen Eurooppa – sarjan uusi jakso avaa pahasti jumissa olevien brexit neuvottelujen solmukohtia: onko poliitikkojen hiljaisuuden taustalla jotakin, mitä suurelle yleisölle ole vielä kerrottu... Ohjelman on Lontoossa toimittanut Pasi Myöhänen. Haastateltava: Centre for European Reform – keskuksen johtaja Charles Grant. Moniääninen Eurooppa sarjan tuotajana toimii Jorma Mattila.

Tieteeltä vaaditaan vaikuttavuutta, mutta mitä ihmettä se edes tarkoittaa? Yritykset palkkaavat konsultteja, eivät tutkijoita – toisaalta tutkijat helposti rajaavat itsensä ulos keskustelusta. Kenen vastuulla tutkimuksen popularisointi ja tieteestä viestiminen on? Ja mikä oikeastaan on tieteen tarkoitus?

Aiheina ovat tytöt, Ukkola-gate, #erillisvauva ja säätely vs. markkinatalous. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Olavi Uusivirta. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Tyttöjen päivän kunniaksi puheenjohtaja pyytää nimeämään naispuolisia esikuvia. Keskustelijat löytävät sekä fiktiivisiä että todellisia naisia: Peppi Pitkätossu, Muumi-mamma, Kaisa Korhonen laulajana ja - taiteiden ulkopuolelta - Helvi Sipilä. "Yleltä huonoa harkintaa" Kirjoittaja Kaarina Hazard on valinnut puheenjohtajan pyynnöstä keskustelunaiheekseen "tämän viikon Yle-skandaalin" eli Pressiklubin juontajan Sanna Ukkolan toiminnan. Hazard pitää sitä vakavana asiana: - Eivät toimittajat voi itselleen epämieluisia ääniä ruveta vaientamaan omalla arvovallallaan, hän arvioi. "Erillisvauva" Muusikko Olavi Uusivirta pohtii, mitä presidenttiparin vauvauutisesta saa ajatella ja sanoa. Keskustelussa löytyykin muutamia tabuja, kuten ikä ja vaalit. Mika Pantzar uskoo Pyöreän pöydän vanhimpana, että väsyisi vauva-aikana eri lailla kuin nuorempana. Keskustelussa huokuu myös pikkuisen vaivaantuneisuutta. "Sosialismi noussut uuteen arvoon amerikkalaisessa keskustelussa" Tutkijaprofessori Mika Pantzar löytää yritysten toiminnasta ristiriitaisuutta. Yritykset rakentavat hänen mukaansa toiminnanohjausjärjestelmiä, vaikka markkinataloudessa pyritään yhä enemmän sääntelystä eroon. Pyöreän pöydän puheenjohtaja Pauli Aalto-Setälä on Suomen Aller Median toimitusjohtaja. Twitterissä #pyöreäpöytä

Mitä Windows 10:lle kuuluu nyt kun Anniversary Update on ulkona? Miten se toimii yrityskäytössä? Miksi sovelluskauppa on sittenkin kova juttu? Ja miten teknisen asiantuntijan oikeastaan tulisi kuunnella ja puhua? MVP Petri Paavola purkaa ajatuksiaan maailmasta.

Johtaja on media -tokaisun on sanonut Björn Wahlroos, tämä kapitalismin Havukka-ahon ajattelija. Tästä Wahlroosin tokaisusta on saanut nimensä myös Jukka Saksin uusin kirja Johtaja on media! Kirjaa varten hän on haastatellut yli 70 huippujohtajaa. On trendikästä sanoa, että nyt on momentum, mutta mikä momentum nyt on? Miksi Matti Alahuhdan, Björn Wahlroosin ja Arto Hiltusen pitäisi hyödyntää somea? Ehkä siksi, että maailma muuttuu nopeaa tahtia ja kilpailua aletaan käydä myös kännykkäsisältöjen ja oman pomon kalvosarjojen välillä, kumpihan voittaa? Alertin toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälän mukaan internet syrjäyttää kahden vuoden sisällä kaikki muut mediat globaalisti. Yritykset julkaisevat omia ohjelmiaan itse ja alkavat käyttäytyä kuten mediat. Mikael Jungner on puolestaan todennut, että kun mäkihyppy vaihtui v-tyyliin, tulivat uudet sankarit, jotka veivät pelin. Suuri virta on, että johtajatyyppi vaihtuu melko erilaisiin ihmisiin, empaattisiin vuorovaikutusosaajiin. Se ei ole kokeneelle johtajalle miellyttävä hetki, kun kulttuurirevoluutio näyttää keskisormea, kyllä se ahdistaa. Tieto on valtaa ja hyvä analyysi ylivaltaa. Niinpä erehdysekspertti Raimo Tyykiluoto lisäsi Wahlroosin tokaisuun jatkon, johtaja on media ja huono johtaja se vasta media onkin, ja kutsui Finello Suomi Oy:n toimitusjohtaja Jukka Saksin vieraakseen. Jukka on tullut tunnetuksi myös ja konsultointi- ja valmennusyritys Spindoctorista. Raimo Tyykiluodon toimittama Erehdysekspertti jää nyt kesätauolle, mutta 6.5. Yle Areenaan ja podcast-tilaajille ilmestyy syksyn avausjakso Tuhansien mokien maa – suomalaisen mokailun historia.

Sulavan Aki Antman kertoo, mikä yritysten tietotekniikkaa odottaa vuonna 2015. Ja antaa samalla tulla täyslaidallisen kaikenlaista Microsoft-asioihin liittyvää.