POPULARITY
Miksi Suomi lähti arvosteltuun USA-vetoiseen tekoälyliittoumaan? Haastattelussa elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.). Puisto arvioi, että uudessa Pax Silica -tekoälyliittoumassa on Suomelle paljon mahdollisuuksia. Hän korostaa, että Pax Silicaan liittyen puhutaan satojen miljardien investoinneista. Hallituksen päätökset näyttävät sotivan vastaan Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteita, joiden mukaan työperäistä maahanmuuttoa pitää lisätä. Puisto näkee, että vaikka maahanmuuttoa pitäisi rajoittaa, työtä tekevät ovat tervetulleita Suomeen, mutta hekin vain tietyin rajoituksin. Suomen taloudessa ja työllisyydessä on ollut pitkään ongelmia. Elinkeinoministeri kertoo, miten Suomen elinkeinoelämä saadaan nousuun. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Missä tilanteissa ydinaseen jatkossa saisi tuoda Suomeen? Hallitus haluaa muuttaa ydinenergialakia. Keskustelemassa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Eduskunnan työryhmä ehdotti, että puolustuksen märäärahat pitäisi kaksinkertaistaa. Onko Suomi valmistautumassa sotaan? Ja miten näin mittava, seitsemän miljardin euron korotus rahoitettaisiin? Tarkoittaisiko se massiivisia leikkauksia jostain muualta tai lisävelan ottamista? Keskustelemassa kansanedustajat Heikki Autto (kok.), Mikko Savola (kesk.) ja Timo Furuholm (vas.). Toimittajana on Linda Pelkonen.
Pitäisikö kotihoidontuki lakkauttaa, kuten tutkijat esittävät? Keskustelemassa kansanedustajat Karoliina Partanen (kok.), Eveliina Heinäluoma (sd.) ja Hilkka Kemppi (kesk.). Selvityksen tehneet tutkijat ehdottavat kotihoidontuen tilalle vanhempainvapaiden pidentämistä. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Miksi Suomi menee mukaan USA:n johtamaan Pax Silica -tekoälyliittoumaan, vaikka EU ei ole vielä tehnyt siitä päätöstä? Haastattelussa Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Joonas Mikkilä. Mikkilä pitää hyvänä, että Suomi lähti mukaan Pax Silicaan, koska yritykset voivat hyötyä siitä, mutta myöntää, että siihen liittyy myös riskejä. Riskinä voi olla USA:n sitoutumisen heikkeneminen Pax Silica -yhteistyöhön pitkällä aikavälillä, tai EU-linjan hajoaminen. Aloitteen epäselvä sisältö herättää Euroopassa epäluuloja. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei herätä kaikissa suurta luottamusta, koska hänen toimintaansa pidetään arvaamattomana. Suomi ja Ruotsi ovat kuitenkin jo allekirjoittaneet Pax Silica -aloitteen, mutta esimerkiksi Ranska on vastustanut sitä. Hollannin esimerkki voi olla varoittava. Hollannissa toimiva kiinalaisomisteinen siruyhtiö Nexperia joutui Yhdysvaltojen vientirajoitusten piiriin. Kun Hollannin hallitus yritti ratkaista tilanteen ottamalla Nexperian valtion ohjaukseen, Kiina vastasi omilla siruvientirajoituksillaan. Voiko Suomi joutua myös vastaavaan tilanteeseen USA:n ja Kiinan välissä? Toimittajana on Linda Pelkonen.
Digiklinkat eivät uuden tutkimuksen mukaan tuoneet niin suuria säästöjä kuin odotettiin. Haastattelussa terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen ja terveydenhuollon professori Kristiina Patja. Kortelainen johti tutkimushanketta, jossa selvitettiin vähentääkö pääsy chat-palvelujen piiriin lääkärikäyntejä. Odotuksena oli, että lääkärikäynnit vähenisivät 40 prosenttia, mutta kokeilussa lääkärikäynnit vähenivät vain viisi prosenttia. Kristiina Patja ei pidä realistisena, että sote-puolelle saataisiin säästöjä digitalisaation avulla, mutta samalla rahalla voitaisiin saada enemmän palveluja. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Drooniuhka Uudellamaalla sai aikaan kysymyksiä Suomen varautumisesta. Miksi asiasta tiedotettiin niukasti, ja miten toimitaan kun seuraavaksi drooni uhkaa Suomea? Keskustelemassa toimittajat Iida Hallikainen, Elina Kervinen ja Marica Paukkeri. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Estäisikö naamioiden kielto väkivaltaa mielenosoituksissa? Haastattelussa Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Sami Hätönen ja tutkija Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta. Hätösen mukaan poliisi onnistui Valkoinen vappu -tapahtumassa erinomaisen hyvin, vaikka kaikkea väkivaltaa ei pystytty estämään. Poliisihallitus kannattaa, että naamiointikieltoa voisi tarkastella lainsäädännössä uudelleen. Tarpeellista voisi olla esimerkiksi poistaa laista vaatimus ilmeisestä väkivallan uhasta jotta naamioituminen voidaan kieltää. Pyrhönen toteaa, että parempaan lopputulokseen olisi pystyttävä näidenkin yksittäistapausten osalta nykyiselläkin lainsäädännöllä.Hän pitää ilmeisenä, että väkivallan uhka on olemassa äärioikeiston marsseilla. Pyrhösen mielestä naamiointikielto ei välttämättä ole hyvä, koska moni ei kuitenkaan noudattaisi sitä. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Hallitus päätti tukea yrityksiä avokätisesti samaan aikaan kuin sote-puolelle tehdään leikkauksia. Haastattelussa sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Tampereen yliopistosta ja VATT:n tutkimusprofessori Marita Laukkanen. Hallitus päätti kehysriihessä kohdistaa 240 milljoonan euron leikkaukset sote-puolelle: potilasmaksuja korotetaan ja sosiaalinen kuntoutus lopetetaan. Saari arvioi, että hallituksen päätöksellä korottaa soten asiakasmaksuja on seurauksena sote-palvelujen käytön vähentäminen. Sosiaalisen kuntoutuksen lakkauttaminen voi Saaren mukaan johtaa pahimmillaan ihmisten heitteillejättöön. Marita Laukkanen näkee ristiriidan siinä, että yritystukiin laitetaan lisää rahaa samaan aikaan kun soten kohdalla pohditaan rajujakin leikkauksia. Laukkanen ehdottaa, että yritystukia alettaisiin tarkastella täysin nollapohjalta, mitkä tuet ovat todella hyödyllisiä ja tarpeellisia. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Trumpin syrjäyttämiseksi on esitetty Yhdysvalloissa useita vaatimuksia. Millaisella prosessilla Trumpin syrjäyttäminen voisi olla mahdollista? Haastattelussa Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen ja Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku. Yhdysvaltain perustuslain 25 lisäys mahdollistaa kyvyttömän presidentin syrjäyttämisen. Kongressiedustaja John Lasrson on syyttänyt Trumpia “murhista, sotarikoksista ja merirosvoudesta”. Heiskanen arvioi, että suurin valta Trumpin vastustajilla on budjettivallassa. Jos demokraatit saavat enemmistön marraskuun välivaaleissa, voidaan estää rahoittamasta Trumpin hankkeita. Saikku kertoo, että Trumpia on vaikea saada rajoihin niin kauan kun suuri osa republikaaneista tukee häntä. Jotta Trump syräytettäisiin, varapresidentti J. D. Vance pitäisi saada Trumpin vastustajien puolelle. Toimittajana on Linda Pelkonen. Suora lähetys.
Määräaikaisten työsopimusten sujuvoittamiseen tähtäävästä lakiesityksestä kiistellään perustuslakivaliokunnassa. Kiistan ydin on, aiheuttaako laki raskaus- ja perhevapaasyrjintää vai ei. Keskustelemassa kansanedustajat Heikki Vestman (kok.), Fatim Diarra (vihr.) ja Petri Honkonen (kesk.). Vestman korostaa, että raskaus- ja perhevapaasyrjintä on kielletty laissa, joten ei voida väittää, että se sallittaisiin. Diarra pitää selvänä, että määräaikaisten työsopimusten helpottaminen lisää raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Honkosen mielestä laki olisi pitänyt kohdentaa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ei kaikkiin työnantajiin. Hän kuitenkin pitää lakialoitetta perustuslain mukaisena. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Miten käy hyvinvointivaltion jos budjetista leikataan 10 miljardia? Haastattelussa politiikan tutkija Johanna Vuorelma ja professori Pauli Kettunen. Vuorelman johtamassa tutkimushankkeessa on haastateltu ihmisiä eri puolelta Suomea. Monet kertovat, että hyvinvointivaltiota ei enää ole Suomessa, tai se on ehkä olemassa vain hyvinvoiville helsinkiläisille. Kettunen puolestaan varoittaa vahvistuvasta noidankehästä, jota leikkaukset voivat vauhdittaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Tuoreen raportin mukaan sopeutus voi nostaa velkasuhdetta. Haastattelussa UTAKin pääekonomisti Otto Kyyrönen ja PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen. Toimittajana on Linda Pelkonen. Suora lähetys.
Eduskunnan keskusteluissa valehtelu-sanan käyttö on kielletty, mutta pitäisikö myös valehteluun kiinnittää enemmän huomiota? Haastattelussa dosentti Vesa Heikkinen, joka kirjoitti kirjan Eduskunta – valehtelijoiden klubi? Kirjassa Heikkinen käy läpi eduskuntakeskustelujen pöytäkirjoja vuodesta 1907 lähtien. Niistä paljastuu, miten edustajat ovat syyttäneet toisiaan valehtelusta eduskunnan keskusteluissa. Heikkinen ehdottaa, että kansanedustajien puheiden todenperäisyyttä voisi tarkastella systemaattisemminkin ja vaatia totuudessa pysymiseen. Hän ehdottaa myös, että eduskunnan puhemiehen tehtävää hoitaisi virkamies eikä poliitikot. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Sotiminen tulee kalliiksi ja laskee Trumpin suosiota amerikkalaisten keskuudessa. Reutersin mukaan noin kolmannes amerikkalaisista hyväksyy sotilasoperaation Iranissa. Viikonloppuna Trumpia vastaan protestoi noin kahdeksan miljoonaa ihmistä. Onko Trumpin mahdollista pelastaa tilanne vielä ennen marraskuun välivaaleja? Haastattelussa tutkijatohtori Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta ja johtava tutkija Ville Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Inhimillinen pääoma selittää jopa 50-75 prosenttia talouskasvusta. Millaista osaamista nyt tarvitaan, jotta Suomi saadaan talouskasvun tielle? Haastattelussa Sitran Kasvuatlas-julkaisun kirjoittajat Sitran vanhempi neuvonantaja Petri Rouvinen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Millainen energiakriisi on käsillä kun Hormuzinsalmi on suljettu ja sodan molemmat osapuolet iskevät energiainfrastruktuuriin? Haastattelussa EK:n asiantuntija Kati Ruohomäki ja Oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija Antti Ronkainen Sorsa-säätiöstä. Erityisesti öljyn ja maakaasun hinnat ovat nousseet rajusti. Ronkainen arvioi, että edessä voi olla valtava geopoliittinen shokki. Vaikka sota päättyisi huomenna, seuraukset talouteen ovat merkittävät. Ruohomäki pitää kuitenkin lohdullisena, että Suomessa on hyvä energiapaletti tuuli- ja aurinkoenergiaa sekä omia ydinvoimaloita, joten sähkön loppumisesta ei tarvitse olla huolissaan. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Millainen linja Suomen pitää ottaa Trumpin aloittamaan sotaan? Keskustelemassa kansanedustajat Timo Heinonen (kok.), Antti Kaikkonen (kesk.) ja Veronika Honkasalo (vas.). Toimittajana on Linda Pelkonen. Suora lähetys.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on alentamassa yhteisöverotusta. Millaisia seurauksia yhteisöveron kahden prosenttiyksikön laskulla olisi? Haastattelussa Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen ja Keskuskauppakamarin veroasiantuntija Tomi Viitala. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Millainen on Iranin ja Venäjän liittolaisuus? Haastattelussa tutkijat Olli Ruohomäki ja Sinikukka Saari. Saari arvioi, että jos Yhdysvaltojen hyökkäys Iraniin jatkuu pitkään, tukea Ukrainalle voi riittää vähemmän. Ruohomäki arvioi, että Iranin sota voi jatkua vielä kuukausia tai viikkoja ainakin. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Miksi Putinin hallinto vainoaa homoja? Haastattelussa tietokirjailija, toimittaja Erkka Mikkonen, joka on kirjoittanut kirjan Homona Putinin Venäjällä ja tutkija Elina Kahla, joka on kirjoittanut kirjan Gulagin viisas. Putin usein puhuu pilkallisesta rappeutuneesta "Geiroopasta". Mikkosen mukaan tällä retoriikalla oikeutetaan myös hyökkäyssotaa Ukrainaan. Kahla näkee yhtäläisyyksiä putinismilla ja trumpismilla. Molemmissa kantavana teemana on konservatiiviset arvot. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Putin hyödyntää Venäjän synkkää historiaa oikeuttaakseen tekojaan. Haastattelussa tietokirjailija, entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Jussi Niemeläinen. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Onko oikein, että Suomen vaalitiedot ollaan laittamassa amerikkalaisen yrityksen pilvipalveluun vai ovatko riskit sittenkin liian suuret? Haastattelussa kansliapäällikkö Antti Leinonen Oikeusministeriöstä ja tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Murtaako alkoholin etämyynti Alkon monopolin? Keskustelemassa kansanedustajat Krista Kiuru (sd.), Maaret Castrén (kok.) ja Päivi Räsänen (kd.). Toimittajana on Linda Pelkonen.
Mitä Epstein-tiedoistot paljastavat valtaapitävien verkostoista? Haastattelussa Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen. Toimittajana on Linda Pelkonen. Suora lähetys.
Miten Suomen talous korjataan? Keskustelemassa kansanedustajat Jukka Kopra (kok.), Joona Räsänen (sd.) ja Eeva Kalli (kesk.). Räsänen ja Kalli kritisoivat hallitusta erityisesti päätöksestä keventää yritysten maksamaa yhteisöveroa. Räsäsen mukaan hallitus tyhjentää valtion kassan yhteisöveropäätöksellä. Hänen mielestään Petteri Orpon (kok.) hallituksen politiikka on täysin vastuutonta. Kopora pitää Räsäsen kritiikkiä aikamoisena liioitteluna. Hän sanoo, että Suomessa on korkea verotaso ja ihmisille ja yrityksille pitäisi jäädä enemmän käteen. Kalli huomauttaa, että Suomen yhteisöverotus on kilpailukykyinen. Hänen mielestään kaavamainen alennus ei ole hyvä. Keskusta ehdottaa, että verotusta laskettaisi siltä osin kun voitto jätetään investointeihin mikä kannustaisi nimenomaan investointeihin. Suomen yhteisöverotus on tällä hetkellä 20 prosenttia kun esimerkiksi Saksassa yhteisövero on 29 prosenttia, Virossa 22 prosenttia, Ruotsissa 20 prosenttia ja Bulgariassa 10 prosenttia. Täsmennys lähetyksen tietoihin: Kopra totesi lähetyksessä, että Marinin hallitus lisäsi pysyviä menoja 20 miljardilla ohi koronan ja ohi hyökkäyssodan. VTV:n raportin mukaan Marinin hallitus lisäsi kautensa aikana valtion vuotuisia menoja pysyvästi noin 11 miljardia euroa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Marinin hallitus teki pysyviä menolisäyksiä noin kolmen miljardin euron edestä. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Mitä seuraa eduskunnan häirintäpaljastuksista? Keskustelemassa politiikan toimittajat Marica Paukkeri Yleltä, Simo Alastalo Demokraatti-lehdestä ja Erno Laisi Ilta-Sanomista. Neljä SDP:n edustajaa on viime aikoina ollut otsikoissa häirintään ja epäasialliseen käytökseen liittyen. Osa heistä on myöntänyt toiminnan ja pyytänyt anteeksi, mutta eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kiistää häneen kohdistuneet väitteet. Alastalo pohtii, että on vaikea vetää rajaa sille mikä on esimerkiksi huutamista tai toisen nöyryyttämistä. Se minkä joku kokee huutamiseksi, ei toisen mielestä välttämättä ole huutamista. Paukkeri toteaa, että eduskunta on työpaikkana erityislaatuinen. Hän korostaa, että eri puolueissa voi olla erilaisia rajoja sille mikä on epäasiallista puhetta. Laisin mielestä on hyvin eri asia miten viestitään kahden kansanedustajan välillä tai kansanedustajan ja avustavan välillä, koska valtapositio on aivan erilainen. Mitä seurauksia syytöksistä voi olla kansanedustajille? Entä voiko häirintäkeskusteluilla olla vaikutusta SDP:n kannatukseen? Toimittajana on Linda Pelkonen.
Millainen presidentti Stubbin linja on suhteessa Trumpin USA:an? Onko arvopohjaiseen realismiin pohjaava ulkopolitiikka ollut liian Trumpia mielistelevää? Keskustelemassa politiikan toimittaja Hanna Mahlamäki Helsingin sanomista, erikoistoimittaja Timo Haapala Ilta-Sanomista ja Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos Yleltä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump järkytti Eurooppaa viime viikolla vihjailemalla, että voisi hyökätä Grönlantiin ja uhkailemalla uusilla tulleilla. Hän kuitenkin perui tulliuhkauksen ja totesi, että ei aio käyttää voimaa Grönlannissa. Onko Suomen ulkopolitiikan suhteessa Yhdysvaltoihin nyt muututtava? Stenroos arvioi, että Suomi sekä muut Euroopan maat ovat nyt käännekohdassa: vaikka julkisuuteen ei jyrkkiä kommentteja anneta, muutosta linjataan kulisseissa. Onko Suomen ulkopoliittinen johto mokannut ja ollut liian naivi? Haapalan mielestä on tietyllä tavalla mokattu, siitä ei pääse ympäri. Hän toteaa, että pian päivitettävää Ulko- ja turvallisuusselontekoa olisi voinut päivittää jo aikaisemminkin. Mahlamäki on huolissaan siitä, että Suomessa politisoidaan tervettä kritiikkiä, joka kohdistuu ulkopolitiikan linjaan, mikä tappaa kaiken keskustelun. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Miksi työttömyys Suomessa on noussut niin paljon, että se on korkeinta koko Euroopassa? Haasatttelussa taloustieteen professori Roope Uusitalo ja ekonomisti Jussi Ahokas. Pääministeri Petteri Orpon kokoomusvetoinen hallitus on luvannut 100 000 uutta työllistä, mutta työttömyys vain synkkenee. Suurimmat syyt työttömyyden kasvulle on Uusitalon mukaan se, että Suomen talous on laskusuhdanteessa, ja yksityinen kulutus on kehittynyt arvioitua huonommin. Samaan aikaan julkinen sektori on joutunut irtisanomaan hallituksen päättämien leikkausten seurauksena. Ahokas ei pidä työllisyystilannetta yllättävänä kun katsoo millaista politiikkaa Orpon hallitus on tehnyt. Hän pitää tärkeänä, että yksityiselle sektorille luotaisiin nyt edellytyksiä investoida. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Miltä Trumpin avaukset näyttävät Kiinan näkökulmasta? Haastattelussa tutkimusprofessori Mikael Mattlin Ulkopoliittisesta instituutista ja vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta Suomen Pankista. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kaapannut Venezuelan presidentin, uhkaillut Grönlannin valtaamisella ja Iranin asioihin puuttumisella. Mattlin ja Kaaresvirta arvioivat, että Trumpin toimet palvelevat Kiinan etua. Monessa Euroopan maassa suhtautuminen Yhdysvaltoihin on heikentynyt, ja suhtautuminen Kiinaa kohtaan parantunut, Mattlin kertoo. Entä miten Venäjän nöyryytystä liittolaissuhteissaan seurataan Pekingissä? Venäjän liittolaiset Syyrian al-Assad ja Venezuelan Maduro ovat syösty vallasta ja Iranin Khamenei on parhaillaan kamppailemassa poikkeuksellisen vahvoja protesteja vastaan. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Millainen olisi reitti Iranin vapauttamiseksi ihmisoikeuksia polkevasta pappishallinnosta? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin vanhampi tutkija Toni Alaranta ja Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Puhelinhaastattelussa Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren. Kansa protestoi kaduilla Iranin hallintoa vastaan jo kolmatta viikkoa. Ihmisiä on kuollut ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vihjallut puuttuvansa tilanteeseen. Dahlgren arvioi, että ulkopuolinen puuttuminen voisi vain heikentää Iranin tilannetta. Hänen mielestään pakotteita Irania kohtaan pitäisi höllentää, koska ne hyödyttävät pappishallintoa. Ruohomäki väläyttää niin sanottua syyrialaista Moskova-ratkaisua Iranin johdolle, eli pakenemista Venäjälle kun vaihtoehdot käyvät vähiin. Toni Alaranta toteaa, että Iranin johtaja Ali Khamenei on jo niin iäkäs, että Iran on joka tapauksessa pian sen edessä, että mietitään, mitä hänen jälkeensä tulee. Hän pitää uutena ilmiönä, että osa iranilaisista toivoo ulkopuolista interventiota tilanteeseen. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Onko Yhdysvaltojen ja Venezuelan suhteet tahriintuneet tavalla jota ei ole koskaan aikaisemmin nähty, kuten Venezuelan uusi väliaikainen presidentti Delcy Rodriguez on todennut? Haastattelussa Latinalaiseen amerikkaan perehtyneet professorit Jussi Pakkasvirta ja Teivo Teivainen. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Ovatko hallituksen uudet ilmastolinjaukset riittäviä? Keskustelemassa kansanedustajat Pauli Aalto-Setälä (kok.), Hanna Kosonen (kesk.) ja Krista Mikkonen (vihr.). Hallituksen tavoite on yhä Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Mikkonen ja Kosonen pitävät hallituksen ilmastosuunnitelmia riittämättöminä tavoitteeseen nähden. Samoin on lausunut myös Valtiontalouden tarkasvusvirasto VTV viime viikolla. Ongelmia aiheuttavat erityisesti liikenteen päästöt ja metsien hakkuut. Aalto-Setälä kertoo, että hallitusohjelman kirjaukset hakkuista vaikutti siihen, miteb kunnianhimoisia kirjauksia hakkuista voitiin uusiin papereihin kirjata. Aalto-Setälän mukaan ilmastokriisiin vastaaminen on useamman hallituksen työ, eikä tämä hallitus yksin pääse tavoitteiseen. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Onko etätyö yhtä tehokasta tai jopa tehokkaammin käytettyä aikaa kuin läsnä työpaikalla tehty työ? Miten etätyötä pitäisi johtaa? Haastattelussa on aivotutkija Katri Saarikivi ja tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitokseta. Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyrityksilleen tekemän kyselyn mukaan etätyö hidastaa Suomen talouskasvua. Saarikivi korostaa, että etäpalaveri ei korvaa kasvotusten pidettyä palaveria. – On näyttöä siitä, että tietyt empatiamekanismit eivät toimi ihan täysteholla, hän kertoo. Ropposen mielestä etätyö ei tuhoa Suomen kilpailukykyä ja kasvun mahdollisuuksia. – Uskaltaisin ottaa kantaa, että se on jopa valtti, koska meillä on hyvin toimivat tietoliikenneyhteydet, Ropponen toteaa. Hän arvioi, että etätyön järjestämisessä on ongelmia yksittäisissä työpaikoissa, mutta suurimmassa osassa se toimii hyvin. Työterveyslaitoksen tutkimuksista ilmenee kuitenkin, että ihmiset kokee etätöissä yksinäisyyttä, Toimittajana on Linda Pelkonen.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin neuvottelema rauhanesitys Ukrainan sotaan tuli yllätyksenä Ukrainassa ja Euroopassakin. Millaisia kohtalon hetkiä Ukrainassa nyt nähdään? Haastattelussa johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista, poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta ja tutkija Tyyne Karjalainen Ulkopoliittisesta instituutista. Aunesluoma pitää Trumpin listaa omituisena ja ristiriitaisena. Hän arvioi, että maga-republikaanit näkevät Yhdysvalloilla ja Venäjällä olevan yhteisiä taloudellisia etuja, joilla sota olisi ratkaistavissa. Saari arvioi, että rauhansuunnitelma ei tällaisena vielä kelpaisi Venäjälle, joka näkee Ukrainan omana etupiirinään. Karjalainen ei usko rauhanneuvottelujen etenevän ilman, että Ukrainalle kirjoitetaan vahvat turvatakuut. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Kommunisti ja oikeistolainen taistelevat presidentin paikasta vaalien toisella kierroksella Chilessä. Haastattelussa chileläistaustainen Marisel Soto Godoy ja Suomen Chilen edustuston päällikkö Johanna Kotkajärvi. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Hallitus on uudistamassa eläkejärjestelmää niin, että tulevaisuudessa eläkeyhtiöt saavat sijoittaa entistä suuremmalla riskillä. Onko riskien realisoituminen otettu tarpeeksi hyvin huomioon? Keskustelemassa makrotaloustieteen professori Niku Määttänen, Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto ja Työeläkevakuuttajat Telary:n johtaja Jari Sokka. Kautto kertoo, että pahimmassa tapauksessa eläkkeitä voitaisiin joutua leikkaamaan, jos eläkeyhtiöiden sijoitukset menisivät miinukselle. Yli 30 vuotta eläkkeellä olevien määrä on kasvanut vauhdilla. Millaisia haasteita se aiheuttaa järjestelmälle? Entä onko leskeneläke yhä tarpeellinen vai vanhentunut jäänne menneestä maailmasta? Määttänen pitää leskeneläkettä järjestelmänä, joka suosii parieja yksin elävien kustannuksella. Sokka puolestaan toteaa, että leskeneläkettä voi pitää osana sosiaaliturvaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Miksi SDP on selväsi Suomen suosituin puolue, ja kokoomus tulee kakkosena Ylen kannatusmittauksessa? Onko hallituspuolueet onnistuneet lunastamaan lupauksiaan äänestäjille? Keskustelemassa politiikan toimittajat Teija Sutinen Helsingin Sanomista, Mika Lehto Ilta-Sanomista ja Alec Neihum MTV:ltä. Ylen kannatusmittauksen taustadatasta selviää, että SDP on suosittu erityisesti naisten keskuudessa ja perussuomalaiset erityisesti miesten keskuudessa. Keskusta kerää Pohjois-Suomessa kovia kannatuslukuja. Rakennetaanko Suomeen jo sinipunahallitusta, ja mitkä muut koalitiot voisivat olla mahdollisia? Toimittajana on Linda Pelkonen.
Syventävätkö hallituksen leikkaukset ja työelämäuudistukset talouden alakuloa? Haastattelussa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist ja tutkimuslaitos PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen. Työttömyys on kasvussa, vaikka hallitus tavoittelee 100 000 uutta työpaikkaa. Oliko virhe kuvitella, että työelämän joustavoittaminen toisi talouskasvua? Pääministeri Petteri Orpo puhuu kasvusta, vaikka talouden luvut näyttävät heikoilta. Onko kasvua todella näköpiirissä? Toimittajana on Linda Pelkonen.
Pelastuuko maailma ilmastokatastrofilta kun Kiina, Intia ja Indonesia saavat päästönsä laskuun? Haastattelussa tutkija Lauri Myllyvirta. Kiinan päästöt ovat noin 30 prosenttia maailman päästöistä, joten sen ilmastopäätöksillä on suuri merkitys. Erityisesti aurinkoenergia on lisääntynyt merkittävästi Kiinassa, Intiassa ja Indonesiassa. Hiiliteollisuudella on kuitenkin Myllyvirran mukaan suuri vaikutusvalta politiikkaan, ja ilman taisteluja se ei asemastaan luovu. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Unohtiko feminismi köyhät ja kääntyi oikealle? Keskustelemassa tietokirjailija, sarjakuvataiteilija Riina Tanskanen ja Sukupuolen tutkimuksen apulaisprofessori Hanna Ylöstalo. Tanskanen kritisoi feminismiä porvarillisten, valkoisten naisten tarinoiden nostamisesta sen kustannuksella, että köyhissä oloissa työskentelevien naisten tarinat jäävät sivuosaan. Feminismi on Tanskasen mukaan valjastettu kapitalististen tavoitteiden saavuttamiseen. Ylöstalo pitää ongelmallisena, että uusliberaali feminismi ottaa annettuna miehiset menestyksen mittarit sen sijaan, että pyrkisi rakentamaan vähemmän hierarkista ja rahakeskeistä yhteiskuntaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Presidentti Sauli Niinistö kertoo uudessa kirjassaan suhteistaan Vladimir Putiniin ja Donlad Trumpiin. Keskustelemassa toimittajat Lauri Nurmi ja Tulikukka de Fesnes. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Millainen persoona ja neuvottelija Yhdysvaltain presidentilllä Donald Trumpilla on vastassaan kun hän tapaa Unkarin Budapestissä Venäjän presidentin Vladimir Putinin? Haastattelussa on presidentti Tarja Halonen. Halonen pohtii, että Trumpia ja Putinia yhdistää sama luonteenpiirre: molemmat haluavat olla julkisuudessa. Molemmat vaikuttavat nauttivan prosessista eivätkä ole niin tuloskeskeisiä kuin monet muut johtajat. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Mitä Venäjä tavoittelee tehdessään hybridioperaatioita Suomea vastaan? Miten Suomen tulisi vastata Venäjän ilkeämieliseen toimintaan? Keskustelemassa tietokirjailijat Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukkka Savolainen, Ellun kanojen johtava asiantuntija Jouni Mölsä ja Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila. Toimittajan on Linda Pelkonen.
Israelin ja terroristijärjestö Hamasin väliset epäsuorat neuvottelut panttivankien vapauttamisesta ja Gazan rauhansuunnttelmasta ovat käynnissä Egyptissä. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin rauhanehdotuksen mukaan pian perustettaisiin väliaikainen Rauhanneuvosto hallitsemaan Gazaa. Rauhanneuvostoa johtaisi Trump. Ensin Hamasin pitää kuitenkin luovuttaa kaikki panttivangit, ja Israelin lopettaa sotatoimet. Onko nyt mahdollisuus saada alkusysäys rauhalle Gazassa? Haastattelussa tutkija Timo R. Stewart ja Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Hallitus aikoo mullistaa toimeentulotukijärjestelmän. Osana uudistusta hallitus olisi leikkaamassa toimeentulotuesta. Ihmisoikeusliitto arvostelee hallituksen esitystä siitä, että se rikkoo kansainvälisiä sopimuksia sekä Suomen perustuslakia. Suomi on saanut useita kertoja moitteita siitä, että perusturvan taso on liian matala. Silti hallitus aikoo leikata toimeentulotukea. Hallituksen mukaan uudistus lisää kannustavuutta, tuo säästöjä ja työllisyyttä. Keskustelemassa kansanedustajat Krista Kiuru (sdp.), Mia Laiho (kok.) ja Henrik Wickström (rkp). Toimittajana on Linda Pelkonen.
Koomikko Jimmy Kimmel hyllytettiin sen jälkeen kun hän oli puhunut Trumpista kriittiseen sävyyn. Trump on uhannut häntä kritisoivia televisioyhtiöitä toimilupien menettämisellä. Keskustelemassa tutkija Maria Lindén ja koomikko Tomi Walamies. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Hallituksen ilmastostrategia etenee. Miten pelastetaan romahtaneet hiilinielut? Millaista metsäpolitiikkaa nyt tarvitaan? Onko hallitus nielaissut metsäteollisuuden viestin, että metsänkaataminen jatkuu samaan tyyliin kuin ennenkin? Keskustelemassa kansanedustajat Saara-Sofia Sirén (kok.), Sara Seppänen (ps.) ja Jenni Pitko (vihr.). Toimittajana on Linda Pelkonen.
Poliittinen väkivalta ja Charlie Kirkin kuolema järkyttävät USA:ssa. Haastattelussa tutkijat Pekka Kolehmainen ja Niko Pyrhönen. Presidentti Donald Trump ehti jo syyttää "radikaalia vasemmistoa" Kirkin kuolemasta, vaikka todisteita epäillyn ampujan vasemmistolaisuudesta ei ole saatu. Millaiseksi kulttuurisodan välineeksi Kirkin kuolema on Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Suomessa valjastettu? Pyrhönen kertoo, että Kirkin kuolema saadaan Suomessakin käännettyä oman poliittisen agendan tukemiseen. Kirkin murha ei ole ensimmäinen esimerkki poliittisesta väkivallasta Yhdysvalloissa viime vuosina. Trumpia ammuttiin ennen vaaleja viime vuonna. Vuonna 2022 Kongressin demokraatteja edustavan puhemiehen Nancy Pelosin puolisoa Paul Pelosia kohtaan hyökättiin heidän kodissaan. Vuonna 2021 Kongressitaloon hyökättiin. Esimerkkejä löytyy lisääkin, ja kohteena ei aina ole oikeiston edustajat. Kolehmaisen mukaan poliittinen väkivalta on viime aikoina lisääntynty Yhdysvalloissa, mutta valtaosa poliittisesta väkivallasta tulee edelleen äärioikeistosta. Kiihdyttääkö Charlie Kirkin murha poliittisen väkivallan kierrettä entisestään? Toimittajana on Linda Pelkonen.
Kansanedustaja Anna Kontula (vas.) on pitkän linjan vasemmistopoliitikko, joka tunnetaan nykyeduskunnan ainoana julkikommunistina. Ennen kansanedustajuutta Kontula tuli tunnetuksi seksityöhön perehtyneenä tutkijana ja seksityöntekijöiden aseman puolustajana. Toimittaja Maria Petterssonin kirjoittama elämäkerta "Leipää ja ruusuja" paljastaa nyt Kontulan oman seksityömenneisyyden. – Jos olisin kertonut omasta seksityötaustasta parikymppisenä, niin todennäköisesti se olisi sulkenut monia ovia. Nyt muu näkyvyyteni on niin laajaa, että minua ei pystytä enää pelkistämään pelkäksi seksityöntekijäksi. Pysytyn puhumaan siitä taustasta sillä tavalla, että ihmisten ennakkoluulot eivät estä heitä kuulemasta, kertoo Kontula Politiikkaradiossa. Vieraana on kansanedustaja Anna Kontula (vas.). Toimittajana on Linda Pelkonen. Suora lähetys. Lähetyksessä Kontula kertoo myös, miksi hän on tunnustautunut poliitikkona juuri kommunistiksi?