Podcasts about pohjois amerikassa

Muottituote Groupin toimitusjohtaja Tero Vanninen on ehtinyt viilettää työn perässä kolmella eri mantereella: Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Työkulttuuri saattaa näissä olla osin kovastikin erilainen, mutta muutama liiketoiminnan lainalaisuus ei muuksi muutu: ihmisistä pitää aidosti välittää ja riskejä pitää uskaltaa ottaa.  Mitä tämä on käytännössä tarkoittanut, sen kertoo Tero Bronxcastissa. Kannattaa kuunnella! 

Keskiympyrä-podcastin kausi alkaa mielenkiintoisella vierailulla, kun hiljattain Kanadan junioriliiga OHL:ään päävalmentajaksi siirtynyt Jussi Ahokas saapui kertomaan ajatuksiaan tähänastisesta urastaan ja valmentamisesta Pohjois-Amerikassa. Kauden alkusanat (00:10) Vieraana Jussi Ahokas (11:05)

On aika vetää yhteen Pelicansin sensaatiomainen kausi 2022-23. Vieraana päävalmentaja Tommi Niemelä, jonka kanssa käydään hopeajoukkueen tarina perusteellisesti läpi. Aiheina myös ensi kausi, MM-kiekko ja valmentajan omat uratavoitteet. Jakson sisältö: Säännöt ovat sääntöjä: mitalitunnelmien jälkeen koitti hiljainen toukokuu. (00:09) Hopeajoukkue oli täynnä nuoria ihmemiehiä. Heidät on huomattu myös Pohjois-Amerikassa. (8:06) Miltä ensi kauden joukkueen rakentaminen näyttää? Tuleeko Ryan Lasch? (41:47) MM-Leijonien lahtelaiskasvateissa on aineksia NHL:ään. Myös Niemelällä itsellään on isoja unelmia niin kotimaassa kuin ulkomailla. (49:12) Kauden loppusanat. (61:32) Seuraa meitä Twitterissä tai laita palautetta: ⁠⁠https://twitter.com/HokiPodi⁠⁠ Facebookissa: ⁠⁠https://www.facebook.com/itshockeytime/⁠⁠ Pelicans-juttuaiheet Etelä-Suomen Sanomissa: ⁠⁠https://www.ess.fi/aihe/Pelicans

Lifu ja Teppo päästelevät jälleen kahdestaan höyryjä ajankohtaisista aiheista. Tällä kertaa käsittelyssä NHL-selostaja Leah Hextallin kohtaama kritiikki Pohjois-Amerikassa. Keskustelua myös kotimaisen Liigan viihteellisyydestä ja "meidän pelistä". Lisäksi naisleijonien kohusaagan viimeisimmät käänteet. Sporttimeisterit somessa: www.twitter.com/sporttimeister1 www.instagram.com/sporttimeisterit

Def Leppardin ura on kuin elokuvakäsikirjoittajan ajatuspajasta: nousuja, osuvaa ajoitusta, yllättäviä tragedioita ja lopussa odottava voittoparaati, jonka etukeulilla bändi tällä hetkellä hakee askelmerkkejään. Def Leppardin uraa tarkastellaan tässä jaksossa Kristian Huovelinin kanssa ja otetaanpa esille Sheffieldistä maailmalle ponkaisseen viisikon yhtymäkohdat raskaan rokin kivitauluun Led Zeppeliniin. Onko jopa niin, että Def Leppard jatkoi Pohjois-Amerikassa siitä mihin Led Zeppelin uransa päätti. Näin lataa Kasarin Lapset -podcastin isäntä Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset -podcast paahdetaan kasaan kaupallisessa yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Corgi" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi

Elimäellä sijaitseva Arboretum Mustila on Suomen vanhin ja suurin puulajipuisto. Vuodesta 1902 lähtien valtioneuvos A. F. Tigerstedtin perustamassa arboretumissa on koeviljelty koti- ja ulkomaisten puulajien kestäviä alkuperiä laajoissa tutkimusmetsiköissä ja ainutlaatuisessa metsäpuutarhassa. Mustila on kuuluisa valtavista douglaskuusistaan. Puun kotiseudulla Pohjois-Amerikassa kerrotaan usein tarinaa suuresta intiaanipäälliköstä, joka mietiskeli puun juurella ja jota hiiret siellä häiritsivät. Päällikkö ärähti niille kerran ja sitten vielä voimallisemmin. Hiiret pelästyivät ja piiloutuivat douglaskuusen käpyihin. Siellä ne ovat vieläkin piilossa. Vain hännät ja takajalat näkyvät kävyn muodoissa. Douglaskuusi on sekä kauniin, arvokkaan puutavaransa johdosta että jättimäisenä koristepuuna Mustilan tärkeimpiä havupuita. Parhaimmat puut ovat yli 40 metrin mittaisia eivätkä suinkaan ole vielä lopettaneet kasvuaan. Toiminnanjohtaja Jukka Reinikaisen tapasi toimittaja Asko Hauta-aho.

Uusien koronatartuntojen määrä on kasvanut Suomessa ja koko Euroopassa. Asiakasmaksulakiin on tullut muutoksia. Suomalaiset käyttävät käteistä rahaa vähemmän kuin ennen. Pohjois-Amerikassa on epätavallisen kuuma sää. Kesäkuu oli Suomessa epätavallisen lämmin.

Moottorikelkka on ollut osa pohjoista elämää 1960-luvulta saakka. Ensimmäisen kelkan toi Suomeen tiettävästi inarilainen opettaja Eino Kukkonen vuonna 1961 – laite oli kanadalaisen Bombardierin valmistama Ski-Doo. Jo seuraavana vuonna kelkkoja otettiin koekäyttöön poronhoidon työvälineinä, ja varsin pian koko elinkeinon työtavat alkoivat muotoutua kelkan käytön ympärille. Samalla vuosikymmenellä alkoi kelkkojen kehittely myös Pohjoismaissa. Ensimmäisenä ehti ruotsalainen Ockelbo, joka perustettiin jo vuonna 1963. Suomessa Velsa Oy:n kehittämä Lynx AS-50 -kelkan prototyyppi valmistui juhannukseksi 1968. Kelkan testiajot ajettiin ajan säästämiseksi heti juhannuksen jälkeen Kurikan Kiimanevalla, ja testiajojen perusteella tehtyjen muutosten jälkeen alkoi sarjatuotanto. Nykypäivänä uusia kelkkoja myydään Suomessa 4000-5000 kappaletta vuodessa. Euroopassa uusia kelkkoja menee kaupaksi vuositasolla noin 40 000 ja Pohjois-Amerikassa noin 100 000. Luvut ovat esimerkiksi autoihin tai moottoripyöriin verrattuna pieniä tai oikeastaan mitättömiä. Silti moottorikelkalla on merkittävä kulttuurinen rooli siellä missä sitä käytetään. Kelkka on työkalu, hupilaite ja matkailutuote. Kelkka on myös urheiluväline, rassausharrastuksen kohde ja luonnossa liikkujan apuneuvo. Monille kelkka on suorastaan elämäntapa, johon käytetään kaikki liikenevä raha. Peltipailakka-podcastissa tutkitaan kelkan ihmeellisiä kulttuureita ja luodaan katsauksia myös tulevaisuuteen. Ensimmäisessä jaksossa lähdetään liikkeelle perusteista. Millainen laite kelkka on ja miksi se on olemassa? Tapio Nykäsen haastateltavina ovat tuotepäällikkö Kari Ylipekkala ja tuotevastaava Joni Launonen BRP:n Rovaniemen tehtaalta.

Vuoden Auto Suomessa -valintojen lähestyminen saa miettimään myös maailmalla järjestettäviä muita autopalkintoja ja niiden mielekkyyttä. Vai miltä kuulostaa World Car of the Year, jota myydään vain Pohjois-Amerikassa, tai European Car of the Year, joka unohtuu mallin ollessa vielä myynnissä? Osin vaikeasti yhteensovitettavien valintakriteereiden ja äänestäjien taustojen lisäksi pohditaan onko takalasiin liimatulla voittotarralla siltikään kaupallista merkitystä. Lisäile Ajatuksia Autoista seurantaan Facebookissa ja Instagramissa, ja tutustu myös näköradiopainokseen YouTubessa. Facebook-sivu: http://facebook.com/ajatuksiaautoista Instagram (@ajatuksiaautoista): http://instagram.com/ajatuksiaautoista YouTube: https://www.youtube.com/channel/UCcyi8Elzdu5FOgKAWbH5v1A Lauri Ahtiainen on Moottori-lehdessä työskentelevä autotoimittaja, jonka lempipuuhaa on seikkailla MX-5:llä. Hänet löytää Twitteristä ja Instagramista nimellä @lahtiain. Aake Kinnunen on Moottori-lehdessä työskentelevä autotoimittaja, jonka poliisi on pysäyttänyt turkulaisuudesta. Häntä voi seurata Twitterissä nimellä @mondostic ja Instagramissa @mondostic3000.

Näyttelijä ja laulaja Irina Björklundilla on päärooli Ylen Rauhantekijä-sarjassa, joka on polttavan ajankohtainen poliittinen kymmenosainen draama. Se sijoittuu kansainvälisten rauhanneuvottelujen maailmaan, asekauppaan sekä valtaapitävien moniulotteisiin suhteisiin. Uutuussarja pyörii parhaillaan menestyksekkäästi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ja vuoden lopussa sitä esitetään myös laajemmin Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa. Elisabeth Rehnistäkin innoitusta saanut sarjan päähenkilö Ann-Mari Sundell sai Irina Björklundin ja palkitun Pauanne-nykykansanmusiikkiyhtyeen toteuttamaan yhteisen Barely Ann-Mari -levyprojektin, jonka kappaleet Björklund on sanoittanut. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym. Rauhantekijä-sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

Yhdeksännessä jaksossa vieraana Oranssi Pazuzu-yhtyeessä vaikuttava muusikko Juho Vanhanen. Aiheina mm. kiertueet Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, suuren levy-yhtiön rosteriin pääseminen ja Oranssi Pazuzun tuleva albumi. 

Järjestäytyneen rikollisuuden ansaintamahdollisuudet heikkenevät ja valtion kassaan tulee lisää verorahoja. Näin kannabiksen laillistamista on puolustettu Pohjois-Amerikassa. Nyt kannabis on laillista Kanadassa ja kymmenessä Yhdysvaltain osavaltiossa. Miten hyvin kokeilu on mennyt? Pekka Vahvasen vieraana on Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Paula Vilén.

Malmöläinen koomikko ja näyttelijä Anni Tuikka nauraa mielellään ja paljon ja ehkä eniten sukulaisten kanssa Suomessa. - Suomalaiset tulivat hyvin toimeen lenape-intiaanien kanssa Pohjois-Amerikassa 1600-luvulla ja oppivat heidän kieltään. - Viikon uudissana on ikävä internet-ilmiö valevideo. - Onko humpparella oikea sana ja mitä se tarkoittaa? Sen selvittävät kielenhuoltajat. - Joulukalenterin 23:n luukun takaa löytyy taiteilija Nina Kerola. - Henriikka Leppäniemi pakinoi Suomi-nostalgiasta, joka iskee joulun aikoina. Juontajana Malmöstä: Anna-Lotta Hirvonen Nyström.

SKR podcastin kolmannessa jaksossa uskontososiologi Johanna Konttori ja kuvataiteilija Ville Löppönen keskustelevat muun muassa uskonnoista, uskonnon ja taiteen suhteesta, uskonnollisista käytännöistä ja maallistumisesta. Johanna Konttori toimii tällä hetkellä Helsingin yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtorina. Hänen väitöstutkimuksensa (Monsieur, näkemyksemme eivät ole samalta planeetalta!, 2015) käsittelee Ranskassa käytyjä poliittisia debatteja musliminaisten päähuiveista ja kasvohunnuista. Konttorin väitöksen jälkeinen tutkimus keskittyy uskontolukutaidon kehittämiseen Suomessa. Hänen kiinnostuksenkohteensa tutkimuksen saralla ovat muun muassa uskontososiologia, islam Euroopassa, uskonnonlukutaito ja kansallisen identiteetin ja uskonnon suhde. Ville Löppönen on Savonlinnassa syntynyt taiteilija, joka on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2007. Löppönen valmistui myös ortodoksisen teologian maisteriksi Itä-Suomen yliopistosta keväällä 2018. Hänen teoksiaan on esitetty Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa. Hänen muotokuvansa taiteilija Henry Wuorila-Stenbergstä voitti kolmannen palkinnon tanskalaisessa Brewer J.C. Jacobsenin Portrait Now! –muotokuvakilpailussa vuonna 2013. Löppöselle maalaaminen on rukousta. Maalaus toimii dialogina toiseuden kanssa. Keskustelussa nousee esiin tärkeitä näkökulmia siihen, miten ymmärrämme uskonnollisia käytäntöjä – omia ja vieraita. Konttori ja Löppönen keskustelevat myös maallistumisesta. Mitä se merkitsee? Minkälainen prosessi se lopulta on? Podcastia isännöi Olli Ahlroos. Keskustelu on taltioitu Taidekoti Kirpilässä 7.8.2018. http://taidekotikirpila.fi/ Olli Ahlroos on Plato Productions:n ja Plato Philosophy Management Oy:n perustaja. Hän on koulutukseltaan filosofi ja taiteen tutkija. Tuotanto: Suomen Kulttuurirahasto & Plato Productions Konsepti: Olli Ahlroos http://www.ahlroos.com Tekninen toteutus: Joakim Pusenius http://www.joakimpusenius.com Suomen Kulttuurirahasto on vuonna 2018 myöntänyt Johanna Konttorille apurahan uskontolukutaidon edistämistä käsittelevään tutkimukseen. Suomen Kulttuurirahasto on vuonna 2018 myöntänyt Ville Löppöselle apurahan taiteelliseen työskentelyyn.

Rookien kolmannessa jaksossa Mikko ja Niko perehtyvät bussiliigaksi kutsutun AHL:n suomalaisnimiin. Ketkä ovat nousseet NHL:n portaille ja keiden ura Pohjois-Amerikassa vetelee viimeisiään? Jaksossa palataan vielä hetkeksi myös Pyeongchangin pariin ja käsittelyyn otetaan turnauksen isoimmat nuoret onnistujat. Sen lisäksi Mikko ja Niko kaivavat Tarot-korttinsa esiin ja miettivät, että ketkä vievät kotiinsa NHL:n isoimpia palkintoja kauden jälkeen. Ketkäs siellä olympialaisissa nousivatkaan esille, ja mitä tapahtui Rasmus Dahlinille? (3:00) Teemu Pulkkinen, Sami Niku, Christopher Gibson ja kumppanit – jotkut jurnuttavat vuodesta toiseen, toisille NHL-ovi avautuu (13:20) Parhaat pelaajat ja tulokkaat per pelipaikka – kuka yllättää? (32:15) Jaksossa seikkailevat muun muassa: Andrei Vasilevski (TBL), Anton Forsberg (CHI), Brian Gionta (BOS), Brock Boeser (VAN), Charlie McAvoy (BOS), Christopher Gibson (NYI), Eeli Tolvanen (NSH), Ilja Kovaltshuk (???), Jesse Puljujärvi (EDM), Juuse Saros (NSH), Kalle Kossila (ANA), Kirill Kaprizov (MIN), Mathew Barzal (NYI), Mikhail Sergatsjov (TBL), Miro Heiskanen (DAL), Nathan MacKinnon (COL), Nikita Gusev (VGK), Nikita Kutsherov (TBL), Petteri Lindbohm (STL), Pierre-Luc Dubois (CBJ), Rasmus Dahlin (2018), Ryan Donato (BOS), Sami Niku (WPG), Seth Jones (CBJ), Taylor Hall (NJD), Tristan Jarry (PIT), Troy Terry (ANA), Ville Husso (STL), Ville Pokka (OTT), Yanni Gourde (TBL).

Mitä varautuminen tarkoittaa? Miten ja mihin tulisi varautua? Pohjois-Amerikassa kylmän sodan aikana syntynyt survivalismiliike on tullut Suomeen jäädäkseen. Vai olemmeko me suomalaiset aina olleet survivalisteja? Perttu Häkkisen haastateltavana suorassa lähetyksessä on Suomalaisen selvitymisoppaan kirjoittaja, survivalismiguru Pasi Karosto. Lisäksi ohjelmassa kuullaan Panu Hietanevan haastattelussa tutkijat Leena Ilmola ja Hille Koskela.