Podcasts about miten suomi

Mitä mieltä puolueissa ollaan vaalituloksista? Entä millaista politiikkaa tehdään alueilla, kunnissa ja kaupungeissa seuraavalla valtuustokaudella? Vieraina puoluesihteerit Mikkel Näkkäläjärvi (sd.) ja Timo Elo (kok.) sekä puolueidensa varapuheenjohtajat Sebastian Tynkkynen (ps.) ja Tuomas Kettunen (kesk.). Aluevaalit järjestettiin nyt yhdessä kuntavaalien kanssa. Missä merkeissä aluevaalikauteen eri puolilla maata lähdetään? Rovaniemellä toimittaja Jyri Tynkkynen, Mikkelissä Petri Vironen ja Turussa Ari Welling kertovat omien hyvinvointialueidensa tilanteesta. Eilisissä aluevaaleissa valittiin 21:lle hyvivointialueelle valtuutetut aluevaltuustoihin, jotka päättävät mm. sote-palvelujen järjestämisestä. Millaisia odotuksia hyvinvointialueilla on seuraavalle aluevaltuustolle? Keskustelemassa hyvinvointialuejohtajat Sally Leskinen Etelä-Karjalasta, Tero Järvinen Etelä-Pohjanmaalta sekä Raija Kontio Keski-Uudeltamaalta. Juontaja Anna Lehmusvesi.

00.00 Jakson alustus 02.25 Nikolas Sepposen vierailu 25.05 MM-kisojen ennakointia - A- ja B-tasolohkot - Naisleijonien pelaajanostot - Suomaisodotukset ja yleistä värinää - Kolme MM-kisaväitettä 41.10 Jakson loppusanat Kausi lähestyy loppuaan, mutta vielä on huipennus jäljellä. Miten Suomi menestyy keskiviikkona alkavissa MM-kisoissa? Entä määrääkö lohi myös naisten jääkiekossa? Jakson vieraaksi saapuu Kiekko-Vantaan GM ja päävalmentaja Nikolas Sepponen, joka kertoo, millaisista lähtökohdista vantaalaiset käynnistävät toimintaansa.

Tulikomentoja! Kuinka suomalaiset saadaan liikkeelle? Vieraana kesäkuussa Urheilu-, liikunta- ja nuorisoministerinä aloittava Mika Poutala. Kova kunto lisää mielen rohkeutta, mutta reservin ja varusmiesten kunto laskee ja suomalaisten kunto heikkenee kautta linjan?Kuinka liikunnallinen elämäntapa saadaan lapsiin ja nuoriin asennettua, varusmiesten cooper-tulokset ylös ja aikuisten kansalaisten ja reserviläisten kunto pysymään koholla ja kansa liikkeellä? Mitä kaikkea tähän asiaan liittyy ja vieläkö Mikaa harmittaa olympiamitalin häviäminen kolmella sadasosalla? Tsekkaa meidän alekoodi Korpitrainingin treenisovellukseen, jos kaipaat jeesiä treeniin!Meidän vedenkestävä Taistelijan vihko on asevelvollisen paras kaveri:https://www.varusteleka.com/fi/product/mighty-finland-modestone-taistelijanlehtio/81749Kaipaatko jeesiä kuntoiluun? Koodilla "Mighty" saat alennuksen Korpitraining treeneistä! (Ja me saadaan pieni siivu)https://korpitraining.fi?bg_ref=s3uUblSTUhMeitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiHaluatko mainostaa podcästissä? Lähettää palautetta? Jopa kehua? Aiheideoita? Laita yhteyskokeilu osoitteeseenInfo@mightyfinland.fi Instagram: @mighty_finland_

Neuvotteluklubi Pääoma | Sammallahti Lindgren Roininen | #neuvottelija 316. Neuvotteluklubi keskustee pääoman määritelmästä, villapaitaekonomisteista, julkisesta taloudesta sekä Suomen talouden rakenteellisista haasteista. Investointipankkitoiminta, yrittäjyys, verouudistukset ja Saksan 500 miljardin paketin perustuslaillisuus ja velkajarrut pääsevät neuvotteluklubin syyniin.00:00 - Petri Roininen, Jussi Lindgren, Tere Sammallahti ja Sami Miettinen ovat Neuvotteluklubi01:38 - Pääoman määritelmä ja villapaitaekonomistit04:35 - Investointivelka ja vääristyneet talouskäsitykset06:05 - Asumistulo ja sen vaikutukset talouden mittareihin08:31 - Englannin ja Ranskan kanaalitunneli: elinkaarikustannukset ja hyödyt10:00 - Helsingin keskustan elinvoima ja autoyhteydet11:36 - Kuntaomisteisten yhtiöiden yksityistäminen ja pääoman kierto14:17 - Omistajuuden ja yrittäjyyden rooli taloudessa15:47 - Solidiumin tuotot ja poliitikkojen hallinnoima omaisuus17:17 - Tilastokeskus ja eriarvoisuuden kasvu: mitä luvut oikeasti kertovat?18:56 - Suomen ja muiden Pohjoismaiden varallisuuserojen kehitys19:55 - Perintövero vs. kansainväliset käytännöt21:29 - Miljoonavarallisuus ja sen todellinen käyttömahdollisuus23:06 - Mediaanivarallisuuden lasku ja suomalaisten taloudellinen tilanne24:37 - Eläkejärjestelmän haasteet ja yrittäjien verotus26:16 - Yrityskaupat Suomessa: miksi kotimaiset ostajat puuttuvat?27:21 - YEL-maksujen epäoikeudenmukaisuus ja vaikutukset yrittäjiin28:52 - Verotus ja julkiset menot: mistä pitäisi leikata?30:26 - Yhteisöveron ja perintöveron uudistustarpeet31:58 - Villapaitaekonomistien vaikutus poliittiseen päätöksentekoon33:33 - Sitra ja sen rooli pääoman hallinnassa36:05 - Eläkerahastot ja niiden hajauttaminen yksilöille37:43 - Ruotsin osittain rahastoitu eläkemalli vaihtoehtona Suomelle39:22 - Eläkemaksujen raskaus nuorelle sukupolvelle41:05 - Työurien pidentäminen ja sen taloudelliset vaikutukset42:37 - Julkisen sektorin tehokkuus ja mahdolliset säästökohteet44:12 - Inflaatio, korkopolitiikka ja keskuspankkien rooli46:05 - Sijoittaminen ja varallisuuden kasvattaminen Suomessa47:30 - Saksan velkajarru ja 500 miljardin velkapaketin perustuslaillisuus50:07 - Miten Suomi voisi houkutella lisää pääomia ja investointeja?52:30 - Yrittäjyyden kannustimet ja riskienhallinta56:30 - Neuvottelija Sisäpiirissä lisää villapaitaekonomisteistaKatso Sisäpiiri jossa lisää keskustelua villapaitaekonomistien ajattelusta!Tue Samia ja katso lisäsisällöt https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Suomen ja Neuvostoliiton solmiman, jatkosodan päättäneen välirauhan rauhanehtojen toteutumista valvoi Suomessa liittoutuneiden nimeämä valvontakomissio syksystä 1944 aina syyskuun 1947 loppuun. Valvontakomissiolla oli pääsy kaikkeen viranomaistieton Suomessa ja sen langettama varjo Suomen itsenäisyyden ja poliittisen kulttuurin ylle jatkui tavalla tai toisella Neuvostoliiton hajoamiseen asti. Aika herätti suomalaisissa pelon neuvostomiehityksestä ja laajoista vangitsemisista, kuten oli tapahtunut etelänaapuri Virossa. Näiltä molemmilta Suomi kuitenkin säästy. Christer Pursiaisen viime syksyllä julkaistu kirja Zdanov Tornissa kuvailee valvontakomission aikaa Suomessa ja kuvailee suomalaisten vallanpitäjien ja valvontakomissiota johtaneen kenraalieversti Andrei Zdanovin keskinäisiä suhteita. Teos sai viime viikolla Lauri Jäntin säätiön tunnustuspalkinnon. Valvontakomission aikana Suomi määrättiin mm. mittaviin sotakorvauksiin sekä tuomitsemaan joukon valtakunnan eturivin poliitikkoja vankilaan sotasyyllisinä. Miten Suomi selvisi Zdanovin kurin alta? Onko nykyisessä epävarmassa maailmantilanteessa jotakin, joka muistuttaa tuosta ajasta? Keskustelijoina ohjelmassa ovat Christer Pursiainen ja historian professori Antero Holmila. Toimittajana on Ville Talola.

Tanskan parlamenttipuolueiden johtajat on kutsuttu hätäkokoukseen Donald Trumpin Grönlantia koskevien puheiden johdosta. Toimittaja Karoliina Kantola kertoo, miten Trumpin puheisiin on suhtauduttu Tanskassa. Grönlannissa oleva toimittaja Jenny Matikainen kertoo tunnelmista Grönlannin pääkaupungissa Nuukissa. Miten Suomi suhtautuu Trumpin Grönlanti-uhoon ja mikä on Itämeren turvallisuustilanne nyt? Studiovieraana puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.). Yhdysvalloissa Kaliforniassa raivoavat historiallisen tuhoisat tulipalot. Los Angelesissa oleva toimittaja Johanna Juntunen kertoo, millaista tuhoa palot ovat saaneet aikaan. EU:n Copernicus-ilmastopalvelu julkaisee perjantaina ilmastoraportin. Onko maapallon lämpenemisen symbolinen raja karkaamassa? Puhelimessa Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas. Miltä näyttää ensi kesän kesätyötilanne? Keskustelemassa kehityspäällikkö Teemu Junkkarinen henkilöstöpalveluyritys Baronasta ja johtava konsultti Lauri Vaisto työnhakusivusto Duunitorilta. Juontaja Justus Laitinen, toimittajat Anssi Väisänen ja Atte Uusinoka, tuottaja Annette Blencowe.

Suomen bruttokansantuotteen kasvu on hyytynyt, julkinen velka kasvaa, tuottavuuden kehitys laahaa ja palveluista leikataan. Miten taloustieteilijät analysoivat näitä kehityskulkuja Suomen taloudessa? Miten Suomi pärjää osana Euroopan taloutta globaalissa kilpailussa? Onko taloustieteilijöillä luottamusta tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen? Suomen talouden tilasta keskustelevat Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen, Työn ja talouden tutkimus LABOREn johtaja Mika Maliranta ja Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen. Juontajana on Ville Kohvakka Kulosaaren yhteiskoulusta. Podcast on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Suomen talouden tilannekatsaus -tapahtumassa 29.11.2024. Tapahtuma liittyy EuroStorie-huippuyksikön ja Kulosaaren yhteiskoulun Tiedettä lukiolaisille -tapahtumasarjaan. Kysymyksiä tilaisuudessa esittivät opiskelijat pääkaupunkiseudun ja Lahden lukioista. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/cd47nVqEmw4 Tutustu keskustelussa viitattuihin taustamateriaaleihin: 1. Suomen bruttokansantuotteen kehitys: https://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html#bruttokansantuote-asukasta-kohti 2. Talousarvioesitys 2025: https://budjetti.vm.fi/indox/tae/2025/hallituksenEsitys_tae_2025.jsp 3. Suomen valtionvelka ja BKT: https://www.valtionvelka.fi/tilastot/tilastoja_valtionvelasta/?pbi=992-b5fe0f14959fad237fc64975ec33584a 4. Suomen veroaste: https://stat.fi/julkaisu/cln339c085qo70bvzxs2jkyur#ingress-cm150b0l42y0p08usn6rt4f6s 5. Työn tuottavuus euroalueella ja Yhdysvalloissa: https://www.ecb.europa.eu/press/economic-bulletin/focus/2024/html/ecb.ebbox202406_01~9c8418b554.en.html

Miksi kasvutoimet ja leikkaukset herättävät niin suuria intohimoja? Keskustelemassa politiikan toimittajat Teija Sutinen Helsingin Sanomista, Simo Alastalo Demokraatti-lehdestä ja Pirjo Auvinen Yleltä. Hallitus on julkaissut 500 kasvutoimen listan. Miten Suomi saataisiin nousuun? Pääministeri Petteri Orpon kokoomusvetoinen hallitus on epäsuositumpi kuin kertaakaan hallituskauden aikana. Orpon hallitus on myös selvästi epäsuositumpi kuin Sanna Marinin (sd.) ja Juha Sipilän (kesk.) hallitukset vastaavassa kohdassa hallituskautta. Mistä epäsuosio johtuu? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kuinka monen työtahti ja -kuorma on sellainen, että sitä jaksaa jouluun, seuraavaan kesälomaan, saati eläkeikään saakka? Miten luodaan sellainen työpaikka, joka olisi inhimillisesti kestävä, jopa onnellinen? Tässä jaksossa puhutaan kestävästä ohjelmistokehityksestä nimenomaan ihmisten kestävyyden näkökulmasta. Aihetta ruotimassa ovat Nitorin people partner Janne Järvinen ja Compilella myynti, asiakkuudet ja ihmiset -kolmoisroolia hoitava Jari Hakulinen.Jakson muistiinpanotTTL:n Miten Suomi voi -tutkimusDeloitten kestävyysraportti

Yhdysvaltain demokraattipuolueen puoluekokous päätökseen. Presidenttiehdokas Kamala Harris päättää demokraattien puoluekokouksen puheeseen, johon on ladattu paljon odotuksia. Millaisessa nosteessa Harris lähtee jatkamaan kampanjaa? Toimittaja Iida Tikka raportoi Chicagosta. Suomalainen kurdiaktivisti pidätettiin Istanbulissa. Ulkoministeriö vahvisti keskiviikkona, että Suomen kansalainen on pidätetty. Turkkilaismedia väittää, että henkilö on kurdijärjestö PKK:n Suomen haaran johtaja. Mistä pidätys kertoo ja miten Suomi siihen voi reagoida? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta ja tietokirjailija Kristiina Koivunen. Millainen on suomalaisen huippu-urheilun tulevaisuus? Pariisin olympialaiset jäävät historiaan ensimmäisinä kesäkisoina, joissa suomalaisurheilija ei saanut mitalia. Tilintekoa on käyty julkisesti, mutta mikä on suomalaisen huippu-urheilun tila ja millainen sen tulevaisuus? Studiossa Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Matti Heikkinen ja valmentaja, entinen huippukävelijä Valentin Kononen. Viime viikolla Espoon Leppävaarassa tapahtunut sähköpotkulautaonnettomuus vei yhden miehen hengen, tällä viikolla uutisoitiin sähköpotkulautailijan ja pakettiauton yhteentörmäyksestä Helsingin Kalasatamassa. Miten sähköpotkulautojen liikenneturvallisuutta voitaisiin parantaa? Puhelimessa suunnittelija Tomi Niemi Liikenneturvasta. Helsingin pörssin menestys on ollut heikkoa viime vuosina ja tämä vaikuttaa myös suomalaisyritysten maineeseen. Tuore tutkimus selvitti, millainen maine Suomen suurimmilla pörssiyhtiöillä on nyt yksityissijoittajien keskuudessa. Puhelimassa Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri. Juontajana Atte Uusinoka, tuottajana Jaakko Parkkinen.

Murtautumiset pirkanmaalaisiin vesikohteisiin puhuttavat. Puhelimessa kuntien varautumisesta vastaava kehittämispäällikkö Ari Korhonen, Kuntaliitto. Miten Suomi suojaa kriittistä infrastruktuuriaan? Vieraina operatiivisen osaston johtaja Jaakko Pekki, Huoltovarmuuskeskus ja kyberturvallisuuden työelämäprof. Tapio Frantti, Jyväskylän yliopisto. Rajalain viilaaminen jatkuu. Millainen poliittinen solmu on kyseessä? Puhelimessa johtaja Markku Jokisipilä, Eduskuntatutkimuksen keskus. Kreikka siirtyi osin kuusipäiväiseen työviikkoon. Ateenasta raportoi Sara Saure. Millaiset vaikutukset työviikon pituudella ja esimerkiksi lomien jaksottamisella on työntekijään ja yhteiskuntaan? Vieraina tutkimusprofessori Annina Ropponen, Työterveyslaitos ja tutkimusjohtaja Hertta Vuorenmaa, Aalto-yliopisto. Juontaja Atte Uusinoka, toimittaja Seppo Kivimäki, tuottaja Hanna Juuti.

Miten Suomi kasvuun? Valtiovarainministeriön tuoreen talousarvion mukaan talouskasvu jatkuu tulevina vuosina vaatimattomana samalla kun julkisen talouden tasapainottamisessa mennään veitsen terällä. Kunnat ja hyvinvointialueet kamppailevat alijäämien kanssa. Korkojen laskusta odotetaan helpotusta, mutta arvonlisäveron nosto korottaa hintoja. Millä keinoin taantuma karistetaan kannoilta? Studiossa Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Emilia Kullas ja työn ja talouden tutkimuksen Laboren johtaja Mika Maliranta. Ennallistamisasetus vietiin läpi EU:n ympäristöministerien kokouksessa. Vastaanotto on ollut jopa raivokas eri puolilla Eurooppaa. Miten päätös vaikuttaa Suomeen ja luonnon monimuotoisuuteen? Puhelimessa Suomen luontopaneelin johtaja Janne Kotiaho. EU:n huippuvirat ovat jaossa epävirallisessa huippukokouksessa. Puhelimessa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela. Miten voimistuneet iskut Libanoniin vaikuttavat tilanteeseen Israelissa ja Gazassa? Vieraana Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren ja Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava tutkija Olli Ruohomäki. Yle selvitti sähköautojen lataushintojen vaihtelua valtakunnallisesti, kun juhannus ja kesän lomareissut lähestyvät. Vieraana toimittaja Karla Kempas. Juontaja Seija Vaaherkumpu, tuottaja Jaakko Parkkinen. Toimittajat Lotta Lautala ja Anna Lehmusvesi.

Podcastissamme Deloitten toimitusjohtaja Lari Hintsanen ja tekniikan tohtori, EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen keskustelevat muutoksesta kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua. Miten Suomi voi onnistua valtiona ja selviytyä yhteiskunnallisesti suhteellisena voittajana tässä massiivisessa ja merkittävässä kokonaisuudessa?Ullan mukaan ilmastonmuutos, luontokato ja resurssiniukkuus ajavat meitä vääjäämättä kohti muutosta. Uusia ratkaisuja ja innovaatioita tulee tehdä kaikilla toimialoilla ja yhteiskunnassa, ja juuri näistä tekijöistä koostuu itse vihreä siirtymä. Onnistuminen tässä vaatii osaamista, dataa ja uusia ekosysteemejä. Paljonko yrityksiltä odotetaan investointeja lähitulevaisuudessa? Entä mikä on yrityksien kädenjälki vihreässä siirtymässä?Ulla ja Lari keskustelevat myös kahdesta Suomen vihreän kasvun ja onnistumisen kannalta merkittävästä tekijästä: kilpailukyvystämme ja valtiontukikisasta. Miten luodaan toimintaympäristö, joka houkuttelee investoimaan Suomeen? Millaisena Ulla näkee valtiontuet Suomen kannalta ja pitäisikö niiden olla jatkossa suunnattu enemmän markkinan kasvattamiseen investointien sijaan?

Millaista kisaa puolijohteiden ympärillä käydään? Kuinka tärkeää on, että mikrosirujen valmistusta on myös Euroopassa ja Suomessa? Mitkä ovat Suomen vahvuudet investointien houkuttelussa? Tässä jaksossa perehdytään Siruja Suomesta -aloitteeseen ja millaisia konkreettisia tavoitteita sisältyy uuteen puolijohdestrategiaan. Lisäksi pohditaan miksi, miten ja millä aikataululla Suomi irtautuu Kiina-riippuvuudesta. Studiossa vieraina Murata Electronics Euroopan varatoimitusjohtaja Tomy Runne sekä Business Finlandin Head of Sustainable Manufacturing Toni Mattila. 

Iranin ja Israelin välinen kostonkierre. Tuoreimmat tiedot Israelista kertoo ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Keskustelemassa Lähi-idän ja islamin tutkija Joonas Maristo Helsingin yliopistosta ja Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja, eversti Pasi Hirvonen. Yhdysvallat äänesti viikonloppuna Ukrainan tukipaketista. Toimittaja Maxim Fedorov raportoi Kiovasta, Ukrainasta.  Miten Suomi lähtee pyrkimään ylös taantumasta? Vierainamme johtaja Mika Maliranta Työn ja talouden tutkimus Laboresta sekä pääanalyytikko Antti Saari OP:stä.  Lisäksi vientiyritysten näkymistä kertoo uudistuvan teollisuuden johtaja Matti Mannonen Teknologiateollisuudesta. Sään ääri-ilmiöt kurittivat Eurooppaa viime vuonna. Haastattelussa ympäristömuutoksen professori Atte Korhola Helsingin yliopistosta. Juontajana Justus Laitinen.

Miten Suomi vie englantia Amerikkaan Timo-Pekka Leinonen? Tamperelainen Master English on kasvanut kolmessa vuodessa nollasta yli 5 miljoonan juoksevaan liikevaihtoon, josta vientiä on 100%. Vientituotteena on englannin kielitaito, kohdemarkkinana espanjankielinen Amerikka. Miten tämä on mahdollista tuotteelle, jota ei edes voi ostaa Suomessa? Mikä on kielenopettamisen tulevaisuus? Mitä tiimi on oppinut WordDivestä ja kuinka Translink Corporate Finance liittyy kasvutarinaan. Master English-tiimin tämän vuoden tavoite on kasvattaa jatkuva kuukausilaskutus (MRR) €700,000 tasolle, Lopussa Sami kysyy Timo-Pekalta miten 10 metristä hypätään ja voitetaan SM-kultaa. Sisäpiiri jatkaa uimahyppyjen kauhistuttavasssa maailmassa. https://dcmcapital.fi/neuvottelija/

Yhteistyössä Foodin. Foodin.fiSekä työkyky että työn imu koettiin vähäisemmäksi kesällä 2023 kuin loppuvuonna 2019.Noin joka neljäs työntekijä kuuluu työuupumuksen riskiryhmään.Tämän viikon jaksossa puhutaan työuupumuksesta ja työn imusta kansainvälisesti arvostetun tutkimusprofessori Jari Hakasen kanssa.Mistä johtuu että työuupumus on lisääntynyt ja työn imu vähentynyt? Miten voi olla mahdollista että joka neljäs suomalainen työntekijä kuuluu työuupumuksen riskiryhmään Miten Suomi voi? Miten sinä voit?Jari Hakanen on työterveyslaitoksen tutkimusprofessori jolla on valtavan laaja tutkimusura työuupumuksen ja työn imun parissa. Jarin missio on olla vaikuttamassa työelämään niiin, että siitä tulisi positiivisempaa ja terveellisempää. Seurailkaa Jaria Linkedinissä ja tutustukaa alla olevien linkkien kautta työterveyslaitoksen materiaaleihin mikäli haluatte perehtyä aiheeseen lisää.Tervetuloa kuuntelemaan pohdintaa siitä mitä sinä voit johtaa paremmin, jotta tiimissäsi olisi enemmän työn imua ja vähemmän työuupumuksen riskiä. Ja ennenkaikkea, miten voit johtaa itseäsi kohti mielekästä, motivoivaa ja tuottavaa työtä, jossa henkilökohtainen hyvinvointisi on korkealla tasolla.Linkit:https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/miten-suomi-voiMiten voit työhyvinvointitesti:https://hyvatyo.ttl.fi/mielenterveyden-tyokalupakki/tyokalut/miten-voit-tyohyvinvointitestiTyöuupumuksen arviointi Burnout Assessment Tool -menetelmällä:https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/145527/TTL_978-952-391-050-8.pdf?sequence=6&isAllowed=yTsekatkaa myös Foodin verkkokauppa ja hyödyntäkää 15% alennus huipputuotteista koodilla HEIKKI15:foodin.fi

Rebound – resilientin organisaation jäljillä -podcastsarja saa jatkoa. Teemana on ensimmäiseltäkin kaudelta tuttu resilienssi eli organisaatioiden kyky sopeutua muuttuvaan toimintaympäristöön. Toisella kaudella näkökulma tosin laajenee – miten varmistetaan yhteiskunnallinen toimintakyky maailman muuttuessa nopealla tahdilla.Podcastissamme Deloitten toimitusjohtaja Lari Hintsanen ja Suomen johtava taloustieteen osaaja, eläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto keskustelevat siitä, miltä Suomen kansantalouden matalan kasvun kierre näyttää ja mikä on ajanut meidät nykyiseen tilanteeseen. Miten Suomi saadaan takaisin kasvun uralle?Kestävän talouskasvun näkökulmasta Suomessa on merkittävä vaje työvoimasta. Poliittisista maahanmuuttoa koskevista päätöksistä huolimatta yritykset ovat olleet aktiivisia ja palkanneet osaajiksi työperäisiä maahanmuuttajia. Entä miltä näyttää syntyvyys, työurien pidentäminen tai rakenteelliset uudistukset – saadaanko näistä lisää työvoimaa ja tukea kasvu-uralle?  Näiden teemojen lisäksi Risto ja Lari keskustelevat myös tuottavuudesta, niin teknologisen kehityksen kuin vihreään siirtymään liittyvien investointien näkökulmasta. Tulemmeko näkemään teknologian vetämää tuottavuusloikkaa? Ja jos kyllä, niin miten nopeasti? Entä miten vauhdittaa, tai varmistaa energiasiirtymään liittyvän investointiaiebuumin toteutumista? Vai onko meillä jotain luonnollisia kilpailuvaltteja tämän osalta?

Ovatko Suomen ilmastotoimet riittäviä? Pitäisikö kotitalouksien kulutusta ohjata nykyistä vahvemmin ympäristöystävällisempään suuntaan? Miksi sääntely on tärkeää ympäristökriisien ratkaisemisessa? Tutkijat ja poliitikot pohtivat yhdessä ympäristökriisien torjunnan keinoja Tiedekulman lavalla. Keskustelemassa ovat apulaisprofessori Tuomas Ylä-Anttila, kestävän kulutuksen professori Eva Heiskanen ja ympäristöoikeuden professori Kai Kokko Helsingin yliopistosta sekä kansanedustajat Pauli Aalto-Setälä (kok.) ja Jenni Pitko (vihr.). Keskustelun juontaa Rosa Kettumäki. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomi torjuu ympäristökriisejä? -tapahtumassa 8.11.2023. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/A9ya1bwBnR8 Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2023

Miten Gazan sota voisi parhaassa ja pahimmassa tapauksessa edetä? Mitä pitää tapahtua jotta päästäisiin lähemmäs rauhaa? Haastattelussa Lähi-idän professori Hannu Juusola ja Saana Keskitalo konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Lähi-idän tiimistä. – Positiivista skenaariota olisi se että kansainvälinen yhteisö sisäistäisi tilanteen vaarallisuuden ja painostaisi kunnolla osapuolia lopettamaan sodan, Juusola pohtii. Hän pitää kuitenkin todennäköisempänä, että konflikti jatkuu pitkään, eikä pidä realistisena, että Israel pystyy kukistamaan Hamasin täydellisesti. Keskitalon mielestä Gazan sodassa on merkkejä etnisestä puhdistuksesta. Hamasin liittolaisen Iranin tukema Hizbollah-järjestö on tiivistänyt yhteistyötään Venäjän kanssa. – Venäjä pyrkii käyttämään jokaisen mahdollisuuden opportunistisesti hyväkseen, ja pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa ei vain Lähi-idässä vaan myös Pohjois-Afrikassa ja Sahelissa, hän kertoo. Miten Suomi voi tässä tilanteessa pyrkiä rakentamaan rauhaa? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Koetko uupumusta työssäsi? Et ole yksin. Työuupumus on yleistä, mutta mikä meitä työelämässä oikein uuvuttaa? Löytyvätkö syyt työntekijästä vai työn määrästä tai laajemmista rakenteista?Työuupumuksesta, siihen liittyvistä ilmiöistä ja syistä näiden takana psykologi Nina Lyytisen kanssa keskustelemassa ovat Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, sosiaalipsykologian dosentti Helsingin yliopistosta Jari Hakanen sekä kansanedustaja (MuT, YTM) Minja Koskela.Suomalaisten työhyvinvointi on heikentynyt (vrt. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimus 2023). Monilla aloilla työn vaatimukset ovat muuttuneet. Työssä uupumista ei nähdä vain asiantuntiijatehtävissä, vaan se on jopa yleisempää suorittavamman työn aloilla. Työssä ei uuvuta pelkästään määrällinen kuormitus vaan myös rakenteelliset ongelmat, arvostuksen puute ja työn kuvan epäselvyydet. Terveen ja hyvinvoivan työpaikan kehittämiseen olisi hyvä ottaa mukaan työntekijät. On tärkeä tunnistaa työn psykososiaaliset kuormitus- ja voimavaratekijät. Tutkimusten mukaan hyvinvoiva työntekijä on myös tuottavampi työntekijä.Jaksossa käsitellään mm. näitä kysymyksiä: - Mikä työssä uuvuttaa? - Millaiset työelämän muutokset voivat lisätä työuupumusta? - Entä miten laajemmat yhteiskunnalliset muutokset voivat vaikuttaa? - Miten ilmiöt kuten quiet quitting ja toksinen positiivisuus liittyvät työuupumukseen? - Miten me voimme vaikuttaa tekijöihin työuupumuksen taustalla?Lisätietoa:Jari Hakanen X (Twitter) ja LinkedIn. Työterveyslaitos verkossa: www.ttl.fi Arvioi oman työhyvinvointisi (ml. työuupumus): Miten voit? -työhyvinvointitesti (ttl.fi)TTL:n kehittämää työuupumuksen arvioinnin liikennevalomallia käsittelevä julkaisu: Työuupumuksen arviointi Burnout Assessment Tool (BAT) -menetelmällä (julkari.fi)Minja Koskela (MuT, YTM) on helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja ensimmäisen kauden kansanedustaja (Vas.). Koskela on julkaissut kolme tietokirjaa (Ennen kaikkea feministi, Karisto 2019; Toisin tehty – keskusteluja koulusta, S&S 2020 (Koskela & Tuomi); Äidiksi tuleminen, Into 2021). Koskela väitteli musiikin tohtoriksi kesällä 2022 populaarimusiikkikasvatuksen demokratiasta.Minja Koskela Instagram ja X (Twitter).Minja Koskelan verkkosivut: minjakoskela.fiTyöuupumusta ja siihen liittyviä aiheita käsitellään myös mm. jaksoissa - 15. Työuupumus. Vieraana Susanna Paarlahti. - 51. Työuupumus, siviiliuupumus vai vain uupumus? Vieraana Jari Hakanen. - 63. Työn imu. Vieraana Jari Hakanen. - 79. Työelämän kiihtyminen. Vieraana Saija Mauno.Mikä sinun työssäsi uuvuttaa? Kiinnostaako työelämän kuormituksen lisääntyminen laajemmin? JHL on tehnyt kuormitukseen ja stressiin liittyviä kyselyitä eri ammattialoille, joista voit lukea enemmän JHL:n verkkosivuilta. Tätäkin ongelmaa pyrimme JHL:ssä ratkomaan yhdessä jäsentemme kanssa. Tule mukaan tekemään parempaa työelämää kanssamme: jhl.fi/liity.Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL on yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista. Tehtävänämme on parantaa ja puolustaa jäsentemme työehtoja ja työoloja, muuttaa työelämää positiiviseen suuntaan sekä edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä. Jäsenillämme on noin tuhat eri ammattinimikettä ja puolustamme tinkimättä koko tämän laajan ammattikirjon etuja ja oikeuksia työelämässä. -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Hallituksen suunnitelmien vaikutus pienituloisiin lapsiperheisiin. Vieraina tutkimusprof Tiina Ristikari, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö ITLA ja lapsiperheköyhyyden asiantuntija Johanna Vinberg Pelastakaa Lapset. Puhelimessa johtava asiantuntija Esa Ilvonen, MLL. Komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen pitää tänään vuotuisen linjapuheensa. Strasbourgista raportoi Rikhard Husu.  Mitä EU:ssa ehditään vielä saada aikaan ennen ensi kesän parlamenttivaaleja? Vieraina komission Suomen-edustuston päällikkö Maria Blässar ja johtava asiantuntija Päivi Wood, EK. Miten Suomi voi? Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen tuloksia valottaa puhelimessa tutkimusprofessori Jari Hakanen. Juontaja Mira Stenström, toimittajana Jaakko Parkkinen. Tuottaja Hanna Juuti.

Tämän jakson vieraana on Varman toimitusjohtaja Risto Murto. Jakson keskustelu perustuu enimmäkseen hänen kirjaansa nimeltä Puuttuvat puoli miljoonaa, jossa Risto pohtii suomalaisen yhteiskunnan vanhenemista ja sen vaikutuksia ihmisiin, talouteen ja politiikkaan. Riston arvion mukaan seuraukset ovat suuria, mutta joka tapauksessa ennennäkemättömiä. Miksi väestö vanhenee? Miten Suomi vertautuu muihin maihin? Mitä vaikutuksia sillä tulee olemaan? Mitä asialle voi tehdä? Riston kirja: https://otava.fi/kirjat/puuttuvat-puoli-miljoonaa/ --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Tekoäly on täällä. Pian siitä tulee kuin internet, joka on ja ei ole olemassa yhtä aikaa. Itsestäänselvien asioiden kohdalla on tärkeää pohtia tilannetta yhteiskunnan näkökulmasta. Tekoäly: renessanssi -podcastsarjan viimeisessä jaksossa keskustelemassa ovat Ellun Kanojen asiantuntijat Suvi Auvinen ja Jouni Mölsä. Tekoäly: renessanssi -blogisarjan kymmenes osa: https://ellunkanat.fi/nakemys/artikkelit/miten-suomi-keksii-itsensa-uudelleen-tekoalyn-ajassa/ Tutustu muihin sarjan sisältöihin: https://ellunkanat.fi/ellun-kanojen-tekoaly-renessanssi-sarja/ Philosophize This! -podcast: https://open.spotify.com/show/2Shpxw7dPoxRJCdfFXTWLE The Rest is Politics -podcast: https://open.spotify.com/show/1Ysx8g1Iw42gESAtegrFaH Kvanthopp-podcast: https://areena.yle.fi/podcastit/1-1511716

Kansainvälinen kilpailu investoinneista on tunnetusti kovaa. Miten Suomi tässä kisassa pärjää? Minkälainen merkitys ulkomaalaisomisteisilla yrityksillä on Suomelle? Mitkä ovat valttikorttejamme ja miten Suomen houkuttelevuutta voisi lisätä?Jakson vieraina Business Finlandin toiminnanjohtaja ja Invest in Finlandin johtaja Antti Aumo sekä ETLAn tutkimusjohtaja ja Etlatieto Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.Kuulemme myös vieraiden näkemykset suomalaisiin yrityksiin usein kohdistuvasta kritiikistä, jonka mukaan yritykset myydään ulkomaille liian aikaisessa vaiheessa ja menetetään kasvottomalle ulkomaiselle sijoittajalle.

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Paltan kanssa. Tässä jaksossa Isak keskustelee palvelualojen työnantajia edustaville tahoille siitä, miltä osaajapula näyttää heidän näkökulmastaan. Suomi, yhdessä muun urbanisoituvan ja kehittyvän maailman kanssa, on nähnyt hedelmällisyyslukunsa laskevan. Koska kasvava väestö on tärkeä edellytys kasvavalle taloudelle, pyrkii Suomi yhdessä monen muun läntisen valtion kanssa paikkaamaan vajetta työperäisellä maahanmuutolla. Miltä osaajapula näyttää? Miten Suomi vetää? Onko Suomi liian sulkeutunut kulttuuri? Entä jo Suomessa olevat työttömät? Näistä ja muista kysymyksistä keskustelemme tässä jaksossa. Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Miten Suomi pystyy saavuttamaan omat ja kansainväliset tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Mikä ilmastoteko on kaikista tärkein? Millaisia vaikuttavia ratkaisuja päästöjen vähentämiseen on tarjolla? Näistä kysymyksistä ovat keskustelemassa Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija ja Luontopaneelin varapuheenjohtaja Liisa Kulmala, yliopistotutkija Kaisa Matschoss Helsingin yliopistosta sekä Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Juontajana toimii Helsingin Sanomien toimittaja Petja Pelli. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien järjestämää Pinnalla-ohjelmasarjaa, jossa käsitellään kevään eduskuntavaalien kynnyksellä suomalaiseen yhteiskunnan suuria murroksia ja kohtalonkysymyksiä. Podcast on nauhoitettu Mikä ilmastoteko on kaikkein tärkein? -tapahtumassa Tiedekulmassa 21.3.2023. Katso podcast tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/yM0PaSSoF_I

Libera-säätiön toiminnanjohtaja Lasse Pipinen ja sisältöjohtaja Tero Lundstedt keskustelevat siitä miksi Suomi ei vieläkään ole vapaa markkinatalous ja miksi liberalismia hakeville liikkeille on enemmän kysyntää kuin koskaan 00:00 Intro: HS Vision artikkeli, leikkauslista ja miksi ne aina torpataan 00:45 Liberan pelottavan kolumni alumiporukka: Nalle Wahlroos, Elina Valtonen, Tere Sammallahti, Petri Kajander 01:45 Liberan muutos Heikki Pursiainen ajoista (Vesa Kanniaisen ja Samin kirjat Euron tulevaisuus ja Miten Suomi voidaan pelastaa) 03:10 HS Vision artikkeli ajatuspajojen auringonlaskusta 05:40 Korona-ajan rajoitettujen vapauksien omituinen kausi 08:30 Talousvasemmiston kausi Suomessa ja puuttuvat leikkauslistat 13:48 Hallitus 31:00 Liberan toimintamalli 33:20 Atlas Network ja randilaisuus 35:30 Itävaltalainen koulukunta ja kryptot 39:16 Liberan kesäkoulu 42:00 Nalle Wahlroos #neuvottelija -vieraaksi? 43:30 Mitä Liberalla on työn alla? #neuvottelijat #neuvottelija #omistaminen #varallisuus #sijoittajat #markkintalous #libera Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Miten Suomi voi auttaa Afganistanin naisia? Haastattelussa toimittaja, tietokirjailija Katri Merikallio. Hän kuvailee, miten vapautunut tunnelma Afganistanissa oli 2002 kun Taleban saatiin väistymään, ja miten naisten asema parani vuosien ajan, kunnes vuonna 2021 Taleban pääsi taas valtaan. Merikallio haastatteli 30 ihmistä Afganistanin naisten ääni -selvitykseen, joka julkaistiin tällä viikolla. Haastateltujen joukossa oli poliiseja, ministereitä, poliitikkoja, toimittajia, lääkäreitä, opiskelijoita, naisaktivisteja, järjestövaikuttajia ja entisiä viranhaltijoita Afganistanista. Suomi on ollut yksi Afganistanin merkittävimmistä tukijoista, ja Afganistanissa toivotaan, että Suomi jatkaisi auttamista. Esimerkiksi riippumaton ihmisoikeuskomissio AIHRC on saanut tukea Suomelta. Afganista on ainoa maa maailmassa, joka kieltää tyttöjen ja naisten opiskelun. Vuonna 2020 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump teki erillissopimuksen äärijärjestö Talebanin kanssa. Neuvotteluihin ei otettu mukaan Afganistanin johtoa. Merikallio arvioi, että jos tuo neuvottelu olisi tehty huolellisesti, ja Afganistanin johto oltaiisin otettu mukaan, näkisimme hyvin erilaisen tilanteen. Neuvottelua pidetään raportin mukaan "valtavana virheenä" ja se aiheutti naisten aseman jyrkän heikkenemisen. Merikallion haastattelemat naiset esittävät konkreettisia toimia, joita Suomi voisi tehdä Afganistanin ihmisoikeustilanteen hyväksi. Merikallio kuitenkin pelkää, etä Afganistanista voi tulla uusi Pohjois-Korea, joka eristetään muusta maailmasta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miljoonilla Ukrainalaisilla on pula vedestä ja sähköstä Venäjän iskujen seurauksena. Sodan tilanteen päivittää, vieraileva tutkija Ilmari Käihkö Helsingin yliopiston Aleksanteri instituutista.   Ukrainalaisten avun tarve kasvaa Venäjän siviilikohteisiin tekemien tuhoisien iskujen myötä. Miten Suomi auttaa, siitä kertoo kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Marko Korhonen SPR:stä ja toisena vieraana on Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen, joka on hiljattain palannut Ukrainasta ja tietää mitä sota-arki tarkoittaa ukrainalaisille.    Välimeren pakolaistilanne puhuttaa Italiassa ja Ranskassa. Mailla on myös keskenään kiistaa, kun Italia ei ottanut vastaan Ocean Viking -laivaa ja sen pakoilaisia, jotka sitten suuntasivat Ranskaan. Toimittajat Jenna Vehviläinen Roomassa ja Jari Mäkinen Bordeaux`ssa ovat mukana lähetyksessä. Joulu on kaupan tärkein myyntisesonki,mutta miten nyt käy joulukaupan, kun rahan arvon  lasku syö kuluttajien ostovoimaa? Mitä ostoksia karsitaan ja miten se vaikuttaa kaupan näkymiin.   Vieraana dosentti Essi Pöyry Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksesta ja vanhempi tutkija Lasse Mitronen Aalto-ylopiston kauppakorkeakoulusta.  Ykkösaamun juontajana Atte Uusinoka, tuottajana Hanna Juuti, ja valmistelijoina Elina Sonkajärvi ja Veera Sinervo.     Joulu on kaupan tärkein myyntisesonki,mutta miten nyt käy joulukaupan, kun rahan arvon  lasku syö kuluttajien ostovoimaa? Mitä ostoksia karsitaan ja miten se vaikuttaa kaupan näkymiin.   Vieraana yliopistotutkija Essi Pöyry Kuluttajatutkimuskeskuksesta ja työelämäprofessori Lasse Mitronen Aalto-ylopistosta. Ykkösaamun juontajana Atte Uusinoka, tuottajana Hanna Juuti, ja valmistelijoina Elina Sonkajärvi ja Veera Sinervo.     Toimittajat Jenna Vehviläinen Roomassa ja Jari Mäkinen Bordeaux`ssa ovat mukana lähetyksessä. Joulu on kaupan tärkein myyntisesonki,mutta miten nyt käy joulukaupan, kun rahan arvon  lasku syö kuluttajien ostovoimaa? Mitä ostoksia karsitaan ja miten se vaikuttaa kaupan näkymiin.   Vieraana yliopistotutkija Essi Pöyry Kuluttajatutkimuskeskuksesta ja työelämäprofessori Lasse Mitronen Aalto-ylopistosta. Ykkösaamun juontajana Atte Uusinoka, tuottajana Hanna Juuti, ja valmistelijoina Elina Sonkajärvi ja Veera Sinervo.    

Elämme jatkuvan huonojen uutisten, uhkakuvien ja huolenaiheiden virran keskellä. Monen verenpaine nousee ja ahdistus ja univaikeudet vaivaavat. Moni yrittää vain ummistaa silmänsä maailman kriisesiltä ja pyrkii keskittymään omaan pikku elämäänsä. Miten yhteiskunta kestää näitä jatkuvia paineita? Ja miten yksilö kestää niitä? Lisääkö kriisiytyminen solidaarisuutta vai tekeekö se kilpailusta kovemman? Miten Suomi ja suomalaiset ovat muuttuneet tänä kriisien aikana? Roman Schatzin Maamme-kirjassa keskustellaan kriisinkestävyydestä. Vieraina ovat Kallion seurakunnan viestintäpäällikkö Rebekka Naatus ja näyttelijä, ohjaaja ja käsikirjoittaja Kari Heiskanen.

Energiamarkkina on ihan täydessä myllerryksessä, ja yksi syy siihen miksi uutiset sieltä aiheuttavat jonkinlaista selkäpiitä karmivaa paniikkia on se, että tosi harva meistä tietää miten tosi monimutkainen järjestelmä edes toimii. Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Anni Lassila. Tämä podcast julkaistiin 7.9.2022. Lue lisää aiheesta: -> Miten Suomi ja Eurooppa selviävät ensi talvesta? Neljän skenaarion mukaan Eurooppa ajautuu synkimmillään kaaokseen https://www.hs.fi/talous/art-2000009036160.html #hsvisio #hsvisiopodcast #hs-analyysi Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Alpo Rusi, VTT, diplomaatti ja Martti Ahtisaaren neuvonantaja keskustelee Sami Miettisen kanssa kuinka Kremlin vaikutusvalta on muuttunut, vaan ei koskaan poistunut, Suomen ulko- ja sisäpolitiikassa erityisesti siirtymäaikana 1991-2022 Jakson teemoja: ♥️ Alpo Rusin tausta ♦️ Uusin kirja Kremlin kortti : KGB:n poliittinen sota Suomessa 1982-1991, historian tutkimusta eikä lustraatiota ♣️ Esko Ahon 1991 #neuvottelija haastattelu: Koiviston, Väyrysen ja Ahon suhtautuminen Neuvostoliiton hajoamiseen ja EU:hun ♠️ Kalevi Sorsan traaginen hahmo ♥️ Baltian maiden itsenäistyminen ja Suomen kylmä asenne siihen. Miten Suomi liittyi Ruotsin ja Itävallan EU-hakemusjunaan, Martti Ahtisaaren aika ♦️ 1991-2022 ylimenokauden aika, Paavo Lipposen doktriini, Venäjän ja EU:n energialiiton juuret. Suomen länsilähentymisen hiipuminen ♣️ NATO:on liittymisen menetetyt ikkunat ♠️ Mitä historiasta voisi oppia? 00:00-01:23 Alpo Rusi Intro: kompromaatti, EU-neuvottelut, NATO:n Kosovon operaatio, Putin, ja SDP:n USA:n arvostelu 01:24-47:27 Alpo Rusi ja Sami Miettinen keskustelevat Kremlin kortista Suomen länsimaistumisen aikana #sota #neuvottelija #neuvottelu #kompromaatti #kreml #KGB #EU #NATO #diplomatia #neuvottelijat Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Miten Suomi pärjäisi kriisissä ja miten rauhaa rakennetaan? Tästä keskustelemme Safer Globe-ajatuspajan toiminnanjohtajan Maria Mekrin kanssa. Kyselytunnilla puhututti kriisin lisäksi maahanmuutto. Och vem tvättar dina fönster?

Tuomas Malinen, GnS Economicsin toimitusjohtaja on huolestunut Suomen politiikkojen kyvystä hoitaa tulehtunut ruoka- ja energiakriisi. Suomen huoltovarmuus on huonompi kuin yleisesti ajatellaan ja jopa keskustapuolue ei näe Malisen mielestä tilanteen vakavuutta. 00:00-00:55 Tuomas matkalla World Economic Forumin Davosiin. Aprillia! 00:56-02:03 Misinformaation ja sotapropagandan tasot 02:04-06:34 Ukrainan ja Venäjän osuus maailman ruokahuollosta. Suomen huoltovarmuuden kriittinen tilanne 06:35-09:00 Suomen yhden satokauden riskit, maatalouden kriitiinen tilanne. Rehu- ja lihantuotannon lopettamisuhka. Keskustapuoleen ponnettomuus. Anne Kalmari vs. Antti Kurvinen 09:01-13:20 Citiekonomistien huoleton näkemys maatalouteen. K- ja S-ryhmän vastuu tuottajahinnoista 13:21-19:01 Energiakriisi muhii. Miten Suomi olisi voinut olla turpeen hyödyntämisen suurvalta. Satu Hassin ja EU:n rooli 19:02-23:23 EU:n tukipaketti II: Mitä tarkkarajainen ja kertaluonteinen voisi tällä kertaa tarkoittaa? Neuvottelutavoitteet: turve uusiutuvaksi, Suomelle rahaa vai kiitos ei? 23:24-25:10 Putin "poisti koronan". Pitääkö olla yhä huolissaan perustuslaista? MItkä riskit ovat tärkeitä? 25:11-30:09 USA:n FED:in koronnousut eivät romahduttaneet markkinaa. Euroopan ärjyvä inflaatio. Sähkötuotanto, Energiewende ja Olkiluoto 3 30:10-33:32 Vakavoituminen kriisin edessä. Maatilojen rahoitustuki 33:33-34:28 Tuomaksen huhtikuun kuulumisia #ekonomistit #inflaatio #politiikka #sijoittajat #neuvottelija #neuvottelijat #ruoka #energia #neuvottelijat Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

KalloCastin jakso numero 93 käy Helsingin MM-kisat perusteellisesti läpi. Yleisten MM-aiheiden lisäksi agendalla on myös tietysti kärkipään tiukka kamppailu. Jakso on siitä historiallinen, että puolet siitä nauhoitettiin evakossa parkkihallissa jäsen Lötjösen autossa. KalloCastin juontajina toimivat Joel Siltanen, Toni Lötjönen ja Reeo Tiiainen. Tiiainen vastaa myös teknisestä toteutuksesta. Löydät jaksot myös Spotifysta, Acastista ja Itunesista. Jakson sisältö: 1. Erä: MM-kisojen yleiset puheenaiheet 00.00-30.52 - Yleiskatsaus kisoihin (yleiskuva) - Pelillinen taso - Olosuhdekysymykset - Joukkuemäärä ja peliformaatti 2. Erä: Top 4 30.53-59.49 - Taas samat joukkueet kärjessä - Erot joukkueiden välillä - Suomen kokonaissuoritus - Mihin ratkaisupelit ratkesivat? - Suomen ja Ruotsin jännitteet - Ovatko Tshekki ja Sveitsi saaneet kiinni? - Miten Suomi uudistuu ensi kisoihin? - Kisojen tuomarilinja 3. Erä: Brandytyöryhmä 59.50-1.12.00 - Viikon posi ja nega -maraton KalloCast tekee kaupallista yhteistyötä Budget Sportin kanssa.

HVK:n johto vapautui syytteistä - potkut tuli silti (0:53) Miten Suomi reagoisi Puolaa vastaavassa rajakriisissä? (14:40) "Minä en keskitä", sanoo Kurvinen (25:22)

Valtioneuvosto julkaisi uuden puolustusselonteon samoihin aikoihin kun suurvallat asemoivat itseään uudelleen maailmassa. Miten Suomi asemoituu Itämeren rantamien puolustukseen? Politiikkaradion haastateltavana on vanhempi vieraileva tutkija Pete Piirainen Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Marjo Näkki.

Pääkallon kesähaastattelut jatkuvat isojen pomojen esittelyllä. Pekka Ilmivalta on ollut Suomen Salibandyliiton toiminnanjohtajana jo vuoden päivät. Ilmivalta kertoo omasta taipaleestaan salibandyn pariin, menneestä vuodesta toiminnanjohtajana, salibandyn tulevaisuuden näkymistä Suomessa sekä Suomesta kansainvälisenä salibandytoimijana. Haastattelu kestää noin 45 minuuttia ja haastattelijana toimii Joel Siltanen. Teknisenä tukena työskenteli Olli Taskinen. Löydät kesähaastattelut Pääkallon podcastit -tililtä, joka löytyy Spotifysta, Acastista ja Itunesista Sisältö: 00.00-09.20 Alkuturinat: - Ura ennen Salibandyliiton toiminnanjohtajan pestiä? - Mikä ajoi jääkiekon ex-liigavahti Pekka Ilmivallan salibandyn pariin? - Miltä laji on näyttänyt sisältä ja ulkoa? 09.21-14.12 Vuosi Salibandyliiton leivissä: - Onko mikään mennyt odotetusti? - Korona on värittänyt koko vuotta 14.13-27.18 Suomalaisen salibandyn tulevaisuus: - Miltä MM-kisojen järjestäminen näyttää? - Mitä lisenssipelaajien kadolle on tehtävissä? - Pitäisikö Salibandyliiton olla vahvemmin mukana liigan nostamisessa lajin ykköstuotteeksi? - Urheilun julkinen rahoitus on muuttumassa. Miten tähän on varauduttu? 27.19-44.29 Suomi kansainvälisenä salibandytoimijana: - Mikä on Suomen rooli kansainvälisenä salibandytoimijana? - Miten Suomi suhtautuu ehdotuksiin lyhentää peliaikaa ja kaventaa kokoonpanoja? - Onko Suomen liiton tavoitteena salibandyn pääsy olympialaisiin? - Miten suomalaisella salibandylla menee viiden vuoden päästä?

Virossa on juhlittu tällä viikolla sitä, että maan uudelleen itsenäistymisestä on 30 vuotta. Vuonna 1991 Viro julistautui itsenäiseksi horjuvasta Neuvostoliitosta. Mitä virolaiset ajattelevat maansa kehityksestä nyt? Miten Suomi reagoi naapurimaan itsenäisyyskamppailuun vaikeana aikana? Ohjelman toimittavat Rain Kooli ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Euroopan tulevaisuuskonferenssi jalkautuu Eurooppa-foorumiin Turussa. Miten Suomi rakentaa parempaa Eurooppaa – ota selvää ja osallistu keskusteluun verkossa! Länsimaat jättävät Afganistanin Yhdysvaltojen johdolla. 20 vuoden yritys tukea maan demokratiakehitystä ja tasa-arvoa mureni vain päivissä ja pelätty Taleban on noussut maan johtoon. Länsimaiden epäonnistumisen hinnan maksavat afganistanilaiset, erityisesti naiset ja lapset. Surullista tilannetta valottamassa on ajatushautomo SaferGloben toiminnanjohtaja Maria Mekri. Jakson juontaa Aku Aarva.

Euroopan tulevaisuuskonferenssi jalkautuu Eurooppa-foorumiin Turussa. Miten Suomi rakentaa parempaa Eurooppaa – ota selvää ja osallistu keskusteluun verkossa! Länsimaat jättävät Afganistanin Yhdysvaltojen johdolla. 20 vuoden yritys tukea maan demokratiakehitystä ja tasa-arvoa mureni vain päivissä ja pelätty Taleban on noussut maan johtoon. Länsimaiden epäonnistumisen hinnan maksavat afganistanilaiset, erityisesti naiset ja lapset. Surullista tilannetta valottamassa on ajatushautomo SaferGloben toiminnanjohtaja Maria Mekri. Jakson juontaa Aku Aarva.

Autonomiset aseet haastavat humanitaarista lainsäädäntöä ottamalla ihmisen pois päätöksenteosta. Kemiallisia ja biologisia aseita sekä ydinaseita säännellään jo kansainvälisillä sopimuksilla. Voiko sama onnistua myös autonomisten aseiden kohdalla? Miksi kansainvälinen Punainen Risti on asettunut tukemaan autonomisten aseiden kieltoa? Timo Virtalan haastateltavana Suomen Punaisen Ristin oikeudellinen asiantuntija Jani Leino. --- Kuinka ilmiöt ja tapahtumat Euroopassa vaikuttavat rauhaan ja turvallisuuteen Suomessa? Miten Suomi voi vaikuttaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan Euroopan unionissa? Näihin kysymyksiin paneutuu Rauhacast, Rauhanliiton podcast Euroopasta, rauhasta ja turvallisuudesta. Rauhacastin toimittajina ovat Pihla Hankamäki ja Timo Virtala. Jokaisessa jaksossa haastatellaan alansa asiantuntijoita, tutkijoita ja kansalaisyhteiskunnan vaikuttajia.

7.34 Viro älähti Suomen rajojen koronamääräyksistä. Miten Suomi vastaa. Suomen Viron-suurlähettiläs Timo Kantola, eduskunnan Viro-ystävyysryhmän puheenjohtaja, keskustan Mikko Savola ja  Suomalais-virolaisen kauppakamarin puheenjohtaja, Sari Sopanen. 7.50 Ahvenanmaan itsehallinto täyttää vuoden kuluttua 100-vuotta, juhlallisuudet alkavat jo nyt. Puhelimessa juhlien projektijohtaja  Tiina Björklund.  8.11 Sosiaalisen median viestintä haukkaa yhä suuremman osan poliitikon ajasta. Keskustelemassa  professori Anu Koivunen Tampereen yliopistosta ja kansanedustajat Saara-Sofia Sirén kokoomuksesta ja Anna Kontula vasemmistoliitosta. 8.34 Itäisessä Australiassa kamppaillaan miljoonia hiiriä vastaan. Ne valtaavat kodit ja tuhoavat viljasadon. Haastattelussa Suomen Canberran-suurlähetystön päällikkö Satu Mattila-Budich ja Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Otso Huitu.  8.47 Naapuruusriidat vaativat rauhanvälittäjän taitoja, sanoo kolumnistimme konfliktin ratkaisun ammattilainen, sovittelija Miriam Attias. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Katariina Lahtonen ja Mikko Haapanen, tuottajana Marja Ala-Kokko.

Maailman metsiä koskeva tuorein tutkimustieto vetää vakavaksi. Tällä viikolla kuultiin, että Amazonin rappeutunut sademetsä tuottaakin jo enemmän päästöjä, kuin sitoo hiiltä itseensä. Metsien planetaarinen kohtelu joudutaan miettimään uusiksi, ja mieluummin pian. Miten Suomi metsäisenä - tai ainakin talousmetsäisenä - maana voisi hoitaa oman osansa paremmin? Esimerkiksi tätä pohtii YK:n kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuoreimman raportin Eurooppa-luvusta vastaava Tero Mustonen. Mustonen on Itä-Suomen yliopiston dosentti - ja kalastaja - jolle luonnon ennallistaminen on tuttua. Siru Päivinen tapasi Mustosen Kontiolahden Selkiellä, lähellä Linnunsuon komeata kosteikkoa. Mutta mihin tarkalleen mahtoi ilmastotutkijamme toimittajan viedä?

Mika Ihamuotila on ollut monessa mukana, ja nyt myös Futucastin sohvalla. Yalen yliopistossa Nobel-voittaja Bengt Holmströmin opeissa ollut entinen Marimekon ja Sampo Pankin toimitusjohtaja on viimeisimpänä kädenjälkenään omistanut kirjan aiheelle, joka tuskin nyt koskaan kuluu puhki: Suomen saariston kaunis luonto. Tässä kirjassa fiilistellään nimenomaan Suomea. Mikä tekee Suomen saaristosta niin erityisen? Miten Suomi voisi olla vielä mielenkiintoisempi paikka luoville ihmisille? Entä minkälaisia me suomalaiset olemme? Ja yritämmekö liikaa lokeroida sitä, minkälaisia me olemme, sen sijaan että vaan rauhassa olisimme sellaisia kuin olemme? Ja tietysti puhuttiin myös Marimekosta. Mikan kirja 'Tuhansien saarten maa' on nyt ulkona. ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Hallitus esittää ravintolarajoituksille jatkoa kolmella viikolla ja pohtii kysymystä liikkumisrajoitusten päättämisestä koronatilanteen takia. Pitäisikö Helsingin näyttää yhtä autiolta kuin vuosi sitten? Miten Suomi aikoo käyttää EU:n koronaelvytysmiljardit? Miksi puolet rahoista laitetaan niin sanottuun vihreään siirtymään? Onko vuosikymmenien investointivaje Suomen talouden syvin ongelma? Estääkö maahanmuuttopoliittinen keskustelu työperäistä maahanmuuttoa? Vieraana on valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.). Valtiovarainministeri Vanhasen mukaan maahanmuuttokritiikki vaikeuttaa päätöksentekoa työperäisestä maahanmuutosta. "Osa työntekijöistä pitää tiukasti kiinni niin sanotusta harkinnanvaraisuudesta, kun ETA-alueen ulkopuolelta tuodaan työvoimaa. Eli halutaan suojella olemassa olevia töitä. Se on toiselta puolelta vaikuttamassa samaan suuntaan kuin tämä maahanmuuttokritiikki. Niitten yhteisvaikutus on haitallinen. Se vaikeuttaa päätöksentekoa", sanoo Vanhanen Politiikkaradiossa. Vanhasen mukaan Suomessa halutaan osin jopa kieltää ikääntyvän yhteiskunnan tosiasioita. "Huomasin kannanoton, että jopa mieluummin otetaan eläkeiän edelleen korotuksia kuin työperäistä maahanmuuttoa lisää. Kannattaisi hetkeksi pysähtyä ja pohtia, että mitkä ne varsinaiset tavoitteet on. Realismia on, että tarvitsemme nuorta valmiiksi osaavaa työvoimaa. Sitä pitää saada myös maailmalta. Tämä on ikääntyvän yhteiskunnan tosiasia, että näin on. Jos sitä haluaa kieltää niin kukaan muu ei siitä vahingoitu kuin me itse", sanoo Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Säpinää Kiinan ja Suomen rajalla: Ulkoministeri Haavisto esiintyi jämäkästi Lavrovin-tapaamisessa. Mitä jäi käteen ulkoministerikokouksesta? Miten paljon Suomen viennin pitäisi kasvaa EU:n koronatuen avulla, jotta neljä maksettavaa nettomiljardia saataisiin takaisin talouteemme? Kymmenkertaisesti eli 40 miljardilla. Facebook pani Australian kyykkyyn estämällä uutisten jakamisen. Siihen hyytyi myös viranomaisviestintä. Miten Suomi selviäisi, jos Facebook estäisi uutisoinnin.

Viennin romahdus, idänkaupan katastrofi, konkurssit, massatyöttömyys? Vai kasinotalouskuplan puhkeaminen, pankkikriisi ja Neuvostoliiton romahdus? Mitkä tekijät selittävät Suomen romahduksen taloushistorian syvimpään lamaan vuonna 1991? Miten maailma muuttui Neuvostoliiton romahduksen ja kylmän sodan päättymisen myötä? Miten Suomi muuttui? Miksi Suomi jätti EY-jäsenyyshakemuksen keskellä laman syvintä romahdusta? Lamavuosien pääministeri Esko Aho palaa kirjassaan vuoden 1991 kokemuksiin 30 vuoden jälkeen. Aho ei kuvaa aikaa katastrofina, vaan lähestyy vuotta 1991 filosofi Nassim Talebin mustien joutsenten vertauskuvaa käyttäen. Mitkä olivat vuoden 1991 mustat joutsenet? Miksi keskustan pitkäaikainen puheenjohtaja Paavo Väyrynen luopui puolueen puheenjohtajuudesta ja avasi Aholle tien silloisen Suomen nuorimmaksi pääministeriksi? Minkälaisten sattumusten summa oli Iiro Viinasen päätyminen Ahon hallituksen valtiovarainministeriksi? Minkälainen tappio oli Sorsan-sopimuksen kaatuminen ja Suomen ajautuminen devalvaatioon marraskuussa 1991? Voiko 1990-luvun lamaa ymmärtää ilman pankkikriisiä? Tapio Pajunen haastattelee.

Miten Suomi voi hyödyntää maailmanlaajuista etätyöbuumia ja Piilaakson hajautumista? Miten hoitaa maahanmuuttoviraston työlupajonot pois päiväjärjestyksestä? Voidaanko Suomessakin ottaa käyttöön etätyö- ja sijoittajaviisumit? Tässä jaksossa Jenni Pajusen ja Juhana Vartiaisen vieraana pääomasijoittaja, yrittäjä Jyri Engeström ja maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jari Kähkönen.

Jakso 37. Kulttuurivaihdosta Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Miten toisen maailmansodan jälkeen rakennettiin suhteita uudelleen ympäri maailmaa? Miten Suomi ja Neuvostoliitto saattoivat jatka vihollisista jonkinlaisiin ystävämielisiin suhteisiin? Kuinka paljon poliittista suhmurointia tämä vaati? Miten musiikki liittyy tähän kaikkeen? Ota jakso kuunteluun ja selvitä. Keskustelua johtamassa Rosanna ja Mandéloz.

Kiinan talous porskuttaa hyvässä vauhdissa kohti kommunistisen puolueen vuosikokousta, mutta euroalueen näkymiä varjostaa koronarajoitteiden nopea lisääntyminen. Miten Suomi pärjää talousnäkymien ristiaallokossa? Talousennusteita pistävät uusiksi pääanalyytikko Jan von Gerich, pääekonomisti Tuuli Koivu ja ekonomisti Juho Kostiainen. Disclaimer: All opinions and estimates in this podcast are, regardless of source, given in good faith, and may only be valid as of the stated publication date and are subject to change without notice. The podcast is intended only to provide general and preliminary information to investors and shall not be construed as the basis for any investment decision. This publication or report has been prepared by Nordea Markets as general information for private use of investors to whom the publication or report has been distributed, but it is not intended as a personal recommendation of particular financial instruments or strategies and thus it does not provide individually tailored investment advice, and does not take into account the individual investor’s particular financial situation, existing holdings or liabilities, investment knowledge and experience, investment objective and horizon or risk profile and preferences. The investor must particularly ensure the suitability of an investment as regards his/her financial and fiscal situation and investment objectives. The investor bears the risk of losses in connection with an investment. Before acting on any information in this publication or report, it is recommendable to consult one’s financial advisor.

Viennin romahdus, idänkaupan katastrofi, konkurssit, massatyöttömyys? Vai kasinotalouskuplan puhkeaminen, pankkikriisi ja Neuvostoliiton romahdus? Mitkä tekijät selittävät Suomen romahduksen taloushistorian syvimpään lamaan vuonna 1991? Miten maailma muuttui Neuvostoliiton romahduksen ja kylmän sodan päättymisen myötä? Miten Suomi muuttui? Miksi Suomi jätti EY-jäsenyyshakemuksen keskellä laman syvintä romahdusta? Lamavuosien pääministeri Esko Aho palaa kirjassaan vuoden 1991 kokemuksiin 30 vuoden jälkeen. Aho ei kuvaa aikaa katastrofina, vaan lähestyy vuotta 1991 filosofi Nassim Talebin mustien joutsenten vertauskuvaa käyttäen. Mitkä olivat vuoden 1991 mustat joutsenet? Miksi keskustan pitkäaikainen puheenjohtaja Paavo Väyrynen luopui puolueen puheenjohtajuudesta ja avasi Aholle tien silloisen Suomen nuorimmaksi pääministeriksi? Minkälaisten sattumusten summa oli Iiro Viinasen päätyminen Ahon hallituksen valtiovarainministeriksi? Minkälainen tappio oli Sorsan-sopimuksen kaatuminen ja Suomen ajautuminen devalvaatioon marraskuussa 1991? Voiko 1990-luvun lamaa ymmärtää ilman pankkikriisiä? Tapio Pajunen haastattelee.

#MIIKANMONOLOGI (5:02) - Bigger than basketball: Särre kertoo, miksi politiikka kuuluu urheiluun. HAASTATTELUSSA TEEMU RANNIKKO (15:40) - 16-vuotiaana superlupauksena Korisliigaan - Eero Saarisen opit ja Piilosetin europeliseikkailut - Ylioppilas New York Knicksin testissä - Mihin NBA-unelma kaatui? - Millainen Euroliiga oli 2000-luvun alussa? - Slovenia ja Rannikko-mania - Elämää Venäjällä ex-NBA-tähtien seassa - Mikä sai huippupelaajan palaamaan Korisliigaan? - Kuinka iso asia oli tuoda Katajaan mestaruus? - Taikurin viimeinen tanssi? - Mitä peliuran jälkeen? - Miten Suomi-koriksen rakenteita tulisi muuttaa? NBA (2:28:50) - Vmäkin ennustus käymässä toteen? Heat todella nujertamassa Milwaukee Bucksin? - Rocketsin Money Ball -tietokone saa vastaansa Lebronin Lakersin: Popcornit esiin! - Clippers kruisaa, Raptors tosipaikan edessä tiukkavireistä Celticsiä vastaan

SUOMI-KORIS (2:38) - Ura Basket löysi pelastajan, mutta onko mesenaattikoripallo oikein? - HNMKY-areena rakentuu Helsinkiin - Awak Kuier Italiaan: millainen seura on Virtus Eirene Ragusa ja onko se parempi vaihtoehto kuin yliopisto? VIERAANA KORISLIIGAKONKARI JA BC NOKIAN TOIMINNANJOHTAJA HENRI HIRVIKOSKI (16:30) - Juniorivuodet Nokialla ja 1. divarissa - Armeija-aika Namika Lahdessa, SM-hopeajuhlista yökerhon kautta kasarmille - Vuodet Lars Ekströmin alaisuudessa Porvoon Tarmossa - Jäikö mitalittomuus harmittamaan Kauhajoen Karhussa - Paluu kotiin ja BC Nokian nostaminen Korisliigaan - Nykyinen työ BC Nokia Ry:n toiminnanjohtajana - Miten Suomi-koriksessa on muuttunut 20 vuodessa? - Missä BC Nokia on vuonna 2025 NBA (1:03:10) - Tulisiko NBA-kauden sittenkään jatkua? Kyrie ja LeBron ovat eri mieltä. - Onko pelaamatta jättäminen poliittinen teko? Miten se näkyisi pelaajien palkkapussissa?

Hallitus antoi maaliskuun lopulla neljälle Suomen eturivin talousasiantuntijalle tehtävän: laatia arvio koronakriisin talousvaikutuksista, sekä kirjata toimenpiteet, joilla talousvauriot voidaan korjata niin nopeasti kuin mahdollista. Hallituksen tilaustyön kirjoittajiksi valikoituivat Vesa Vihriälä, Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Roope Uusitalo. Minkälaista strategiaa hallituksen nimeämien talousviisaiden ryhmä ehdottaa koronakriisistä selviämiseksi? Miten estetään Suomen köyhtyminen? Vieraana on raportin kirjoittajista julkistalouden professori Roope Uusitalo Helsingin yliopistosta ja Valtion taloudellista tutkimuslaitoksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Koronavirus on lamauttanut lähes koko yhteiskuntamme. Myös suurin osa kulttuurielämästä on tauolla tai se yrittää tavoittaa yleisöjä verkkoyhteyksien kautta. Miten Suomi pärjää ilman konsertteja, teatteria, oopperaa tai taideperformansseja? Kuinka taiteilijat selviävät tästä tilanteesta? Syntyykö karanteenissa uusia taidemuotoja? Muuttuuko kulttuurielämssä jokin pysyvästi? Roman Schatzin vieraina ovat elokuvantekijä Virpi Suutari ja muusikko Iiro Rantala.

Ulkomaankauppa- kehitysyhteistyöministeri Ville Skinnarin (sd.) mukaan koronakriisiä edeltävä aika ulkomaankaupassa ei palaa takaisin. Pandemian jälkeistä tilannetta ministeri vertaa sodanjälkeiseen aikaan. ”Se kaupantekotapa, mihin on totuttu, ei tule takaisin. Suomella pitää olla etulinjassa kokeneita kaupantekijöitä.” Tilanne ei ole ”sanotaanko konsulttien paikka”, sanoo ulkomaankauppa- kehitysyhteistyöministeri Ville Skinnari Politiikkaradiossa. Ministerin mukaan viennistä riippuvaiselle Suomelle riski on, että tulopuoli romahtaa vientimarkkinoiden vaikeutuessa. Koronapandemia on suuri kriisi kehittyvissä maissa. Afrikassa epidemia on levinnyt jo lähes jokaiseen maahan. Pystytäänkö Afrikasta leviävä pandemian toinen aalto estämään? Miten Suomi voi auttaa kehittyviä maita? Koronapandemian vaikutuksia kansainvälisessä kaupassa ja kehitysmaissa analysoi ulkomaankauppa- kehitysyhteistyöministeri Ville Skinnari (sd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Etlan tutkimuksen mukaan EU:n vuosina 1995 – 2016 solmimat vapaakauppasopimukset ovat vaikuttaneet vähän Suomen ulkomaankaupan kasvuun. Suomen vienti on kasvanut maihin, jotka ovat solmineet vapaakauppasopimuksia EU:n kanssa, mutta kasvun takana on globalisaatiosta johtuva kaupan kasvu. Vuosina 1995 – 2016 solmittujen vapaakauppasopimusten suora vaikutus Suomeen jää keskimääräistä alemmaksi EU:ssa. Hyötyykö Suomi vapaakaupasta vähemmän kuin ennen, vähemmän kuin kuvitellaan, vai siinä missä ennenkin? Mikä on Suomen ulkomaankaupalle ratkaisevin asia? Mihin suuntaan kauppapolitiikka kehittyy jatkossa? Vieläkö talousteoreettinen pohja vapaakaupan hyödyistä pätee nykymaailmassa? Vieraana on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Tero Kuusi. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomen miesten futsalmaajoukkue eteni tammi-helmikuun vaihteessa jatkoon futsalin MM-karsinnan Elite Round -lohkostaan, tiputtaen mm. lajin mahtimaihin kuuluvan Italian. Huhtikuun kaksiosaisessa jatkokarsinnassa Suomi taistelee Serbiaa vastaan historiallisesta kisapaikasta. Maajoukkueen kapteeni ja suomalainen lajilegenda Panu Autio avaa pitkäjänteistä työtä tuloksen takana. Millainen on Suomen miesten maajoukkueen peli-identiteetti? Miten Suomi on onnistunut haastamaan itseään suurempia futsalmaita? Entä millä tavalla kroatialainen päävalmentaja Mićo Martić on mullistanut suomalaista futsalkulttuuria? Väittelyissä ManU-kannattajat, miesten tenniksen vanhan vallan jatkuminen ja SaiPa:n valmennusmetodit.

Miten Suomi varautuu uuteen koronavirusepidemiaan, johon on Kiinassa kuollut jo 132 ihmistä? Haastateltavana lääkintöneuvos Anni-Riitta Virolainen-Julkunen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Toimittajana Linda Pelkonen. Suomen ulkoministeriö kehottaa välttämään matkustamista Kiinan koronavirusalueelle. Euroopan komissio päätti eilen tiistaina, että Kiinasta lennätetään EU-kansalaisia Kiinan Wuhanista viruksen vuoksi. Yhdysvaltain ulkoministeriö päätti jo sunnuntaina evakuoida konsulaattinsa. Millaisia toimia Suomen sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt uuden korona-viruksen takia? Mitä opittiin aiemmista virusepidemioista? Laiton villieläinkauppa on usein syy virusepidemioihin. Virolainen-Julkunen varoittaa syömästä matkoilla villieläinten lihaa. "En söisi villieläimen lihaa missään päin maailmaa. Se on milloin tahansa aivan turha riski", hän kertoo. Uutta koronavirusta vastaan kehitellään jo rokotetta. Virolainen-Julkunen arvioi, että rokote ei voi olla valmis vielä noin puoleen vuoteen, ja todennäköisesti virus ehtii sitä ennen leviämään jonkin verran. Hän kuitenkin arvioi, että virusepidemia saadaan kuriin muilla keinoin ennen rokotteen valmistumista. Virolainen-Julkusen mukaan globalisaatio on aiheuttanut sen, että virusepidemiat leviävät nopeammin. "Se on tuntien ja vuorokausien asia että virukset leviävät tännekin", hän totaa. Kiinan kommunistinen puolue on pyrkinyt monin keinoin estämään uuden koronaviruksen leviämisen. Yhdentoista miljoonan asukkaan kaupunki Wuhan on suljettu karanteeniin ja liikkumista rajoitettu monin tavoin. Onko diktatuurissa helpompi tai vaikeampi toimia viruksia vastaan kuin demokraattisilla valtioilla?

Suomi jätti EU:n monivuotisesta budjetista kompromissiesityksen joulukuun alussa. Toimittaja Laura Myllymäen vieraina studiossa aiheesta keskustelevat EPP:n europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) ja Ulkopoliittisen instituutin EU-tutkija Tuomas Iso-Markku.

Sata vuotta sitten Suomi oli osa Euroopan köyhää periferiaa, ja vielä 1970-luvun taitteessa yli satatuhatta suomalaista muutti paremman toimeentulon perässä Ruotsiin. Miten Suomi kuroi kiinni Euroopan rikkaimmat valtiot? MM-ohjelman vieraina ”Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi” –kirjan toimittajat kehitysmaatutkimuksen emeritusprofessori Juhani Koponen ja sosiaalihistorian apulaisprofessori Sakari Saaritsa.

Suomi ajaa EU:n puheenjohtajamaana oikeusvaltioperiaatteen kytkemistä Euroopan unionin rahoitukseen. Erityisesti Unkaria ja presidentti Viktor Orbania yritetään taivutella sitoutumaan periaatteeseen. Unkari on yksi EU-tukien suurista saajista ja sitä vastaan on aloitettu menettely oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta. Toistaiseksi Unkari on pitänyt mekanismia turhana. Onko vaatimus oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta ajanut Suomen nokkapokkaan Unkarin kanssa? Mitä uutta Suomen ajama malli toisi Euroopan unioniin? Miten Suomi ja muut EU-maat varmistavat ettei EU-rahoja käytetä väärin tai korruptioon? Löytyykö Iso-Britannian hallitukselta vielä jokin brexit-ratkaisu, jolla maan sopimukseton ero EU:sta vältettäisiin? Vieraana on eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten Suomi varautuu vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin eli pitää huoltovarmuutta yllä? Onko Suomi liian riippuvainen Venäjältä tuotavasta energiasta? Entä mitkä yhtiöt ovat sellaisia, joista valtion ei pidä myydä ulkomaalaisille sijoittajille? Haastateltavana Huoltovarmuuskeskuksen virkaatekevä toimitusjohtaja Asko Harjula. Haastattelijana Linda Pelkonen. Nälkävuosien jälkeen opittiin kantapään kautta, että hyvinä vuosina kannattaa varastoida viljaa huonojen vuosien varalle. Sodista opittiin, että varautuminen riskeihin on tarpeen myös rauhan aikana. Suomen kylmä ilmasto, syrjäinen sijainti ja riippuvuus merikuljetuksista, energiaintensiivinen talouden rakenne ja pitkät kuljetusetäisyydet ovat erityispiirteitä, jotka vaikuttavat huoltovarmuuden tavoitteisiin ja keinovalikoimiin. Harjula kertoo, että Huoltovarmuuskeskuksessa "vähän hirvitti" päätökset myydä merkittäviä osuuksia valtiolle strategisista yhtiöistä. Mitkä yhtiöt ovat Suomen huoltovarmuuden kannalta tärkeitä? Voidaanko esimerkiksi Posti pilkkoa, kuten julkisuudessa on spekuloitu?

Miltä politiikka näyttää lähes 40 vuotta eduskunnassa vaikuttaneen kokoomuslaisen silmin? Miten Suomi on muuttunut? Haastateltavana entinen kansanedustaja, ministeri ja suurlähettiläs Pertti Salolainen (kok.). Haastattelijana Linda Pelkonen. Hän kuvailee 1970-luvun eduskuntaa surkeaksi ja kokoomuslaiselle ahdistavaksi ajaksi. Salolainen korostaa EU:n merkitystä Suomelle. Hänelle tuli jopa tappouhkauksia ja ikävä postipaketti kun ajoi Suomea EU:hun ulkomaankauppaministerinä 90-luvulla. Salolaisen mielestä on epäisänmaallista puhua Suomen erottamisesta Euroopan unionista. Suomen Britannian suurlähettiläänä toiminut Salolainen pitää Brexitiä fataalina virheenä. Salolainen muistelee myös työtään Yleisradion toimittajana ja Lontoon kirjeenvaihtajana 1960-luvulla.

Miten Suomi on muuttunut 50 vuodessa? Miten elinkeinoelämä vaikuttaa politiikkaan? Haastateltavana liikemies ja kansanedustaja Eero Lehti (kok.). Haastattelijana Linda Pelkonen. Lehti kuvailee Suomea klubiksi, jossa toimijat tuntevat toisensa. Neuvottelukulttuuri on Suomessa kokenut muutoksia. Saunominen on kuitenkin tuttua päättäjien keskuudessa edelleen. -Saunominen kuuluu suomalaiseen neuvotteluperinteeseen, ja kyllä minäkin olen monta saunaa nähnyt, Lehti kertoo. Hän kertoo olleensa saunassa muun muassa pääministeri Juha Sipilän ja kansanedustaja Hjallis Harkimon kanssa Kesärannassa. Lehti pohtii, miksi kokoomus ei ole voittanut vaaleja sitten vuoden 2011. Yksi kokoomuksen ongelmista on, että puolueen ylimmissä kerroksissa tapahtuu suhmurointia, Lehti kertoo. Presidentti Mauno Koiviston rooli 1990-luvun lamassa on Lehden mielestä vielä kirjoittamatta. Hän pohtii Koiviston antamia mielikuvia ennen laman alkua. Yksi merkittävä ongelma politiikassa on, että kansanedustajalaitos ei ole houkutteleva kaikkein kyvykkäimmille henkilöille. Entä voiko eduskuntaan päästä ilman vaalirahaa? Lehden mielestä kansanedustajina ei ole tarpeeksi yrittäjätaustaisia henkilöitä. Hän kertoo myös miten selviää siitä, että kalenteri on tehty 15 minuutin tarkkuudella ja perheelle jää vain vähän aikaa. -Ajankäyttö on maailmassa ainoa resurssi, joka on käytetty tasan. Kaikilla on 24 tuntia vuorokaudessa, Lehti toteaa. Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjassa haastatellaan politiikan jättäviä pitkän linjan päättäjiä.

Miltä politiikka näyttää työväenliikkeessä 1970-luvulta lähtien vaikuttaneen silmin? Miten Suomi on muuttunut? Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjan ensimmäisessä osassa haastattelussa SAK:n pitkäaikaisin puheenjohtaja, entinen työministeri ja kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.). Haastattelijana Linda Pelkonen. Ammattiyhdistysliikkeen toimintaympäristö on muuttunut viidessä vuosikymmenessä valtavasti. Yhä harvempi on ammattiliiton jäsen. Työtaisteluita on vähemmän. Miksi näin on käynyt ja miltä näyttää ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuus? "Työtaisteluhan on sivistyneen yhteiskunnan perusoikeuksia silloin kun pelisääntöjen mukaan niitä toteutetaan, mutta sehän ei ole päämäärä. Se on vain viimeinen keino jos neuvottelut ovat epäonnistuneet", Ihalainen kertoo. Liitot ovat tehneet paljon myönnytyksiä, mutta Ihalainen korostaa, että on myös saavutettu paljon. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) tullessa valtaan, kolmikannan ajattelutapa muutettiin. Ihalaisen mukaan vuoden 2015 suurmielenosoituksella oli suuri vaikutus siihen, millainen sopimus Sipilän kanssa saatiin aikaan. Ihalainen myöntää, että on myös asioita, joista hänellä ei ole hyvä omatunto. Hän toivoo, että työehtosopimusten yleissitovuutta ei pureta, koska jos yleissitovuus murrettaisi se johtaisi hänen mukaansa erittäin suureen palkkaeriarvoisuuden kasvuun. Ihalaisella on edelleen myös haaveita, mitä ammattiyhdistysliike voisi tulevaisuudessa olla. 50 vappupuhetta pitänyt Ihalainen näkee, että puheet ovat muuttuneet ja maailma on muuttunut, mutta muutamat samat perusteemat pysyvät vuosikymmenestä toiseen - ja se näkyy myös vappupuheissa. Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjassa haastatellaan politiikan jättäviä pitkän linjan päättäjiä.

Miten Suomi pidetään turvallisena? Rauhanneuvottelija, poliisi ja naapuruussovittelija keskustelevat aiheesta.

Tämä vuosi on EU:ssa erityinen: keväällä on vaalit, uusi komissio aloittaa tehtävässään ja on aika päättää seuraavan viiden vuoden agenda. Suomi heiluttaa puheenjohtajan nuijaa EU:n ministerineuvostossa sekä tärkeässä EU:n korkean tason kilpailun ja kasvun työryhmässä. Miten Suomen kannattaa käyttää sille avautuva vaikuttamisen ikkuna? Vieraina jaksossa johtaja Janne Känkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahti.

Miten Suomi saadaan kestävän kasvun ja kehityksen uralle? Kansliapäälliköt Jari Gustaffson työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä Anita Lehikoinen opetusministeriöstä kertovat, millaisia ratkaisuja virkamiesten laatima Mahdollisuudet Suomelle -raportti tarjoaa seuraavalle hallitukselle. Valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski haastattelee.

Britannian parlamentti äänestää EU-erosta ensi viikolla. Brittien ja EU:n tavoitteena on ollut ja on vieläkin saada sopimus, jolla mm. turvattaisiin kaupankäynti myös eron jälkeen. Sopimusta ei ole syntynyt. Eron on määrä astua voimaan maaliskuun lopussa. Millaisia vaikutuksia brexitistä on suomalaisille ja suomen taloudelle? Miten Suomi on varautunut brexitiin? Juha Virtasen vieraina ovat johtava asiantuntija Janica Ylikarjula Elinkeinoelämän keskusliitosta ja yksikön päällikkö Marjut Akola ulkoministeriöstä.

Reijo Karhinen on entinen OP:n pääjohtaja. Jakso on elävä keskustelu siitä, miten Suomi kohtaa tulevaisuuden ja miten kansakuntamme saavuttaa potentiaalinsa. Mikä potentiaalimme ylipäätään on? Reijon kanssa oli erittäin mukava jutella, ja jakso äänitettiin toistaiseksi futucastin historian isoimman pöydän äärellä. Yhteistyössä: BMW i3, sähköisen ajamisen iloa. Pivo, kaikkien suomalaisten maksusovellus. Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Suomi on YK:n tuoreen raportin mukaan maailman onnellisin maa. Samaan aikaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana ja yli puolella heistä se uusiutuu. Miten tämä on mahdollista? Miten Suomi näyttäytyy maailmalle? Mitä korkeat masennusluvut kertovat meidän yhteiskunnasta? Miten masennuksesta puhutaan entä mitä asialle pitäisi tehdä? Vieraina toimittaja, käsikirjoittaja ja jalkapalloselostaja Ville Makkonen sekä vloggaaja Mansikka, eli Maiju Voutilainen.

Miten Suomi ja demokratia kestävät sen, että algoritmit tuntevat perinpohjin ihmisten ajatukset, arvot ja poliittiset kannat? Ja sen, että niihin vaikutetaan maan rajojen ulkopuolelta?Kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll ja Atte Jääskeläinen pohtivat, miten Suomi voi varautua puolustamaan demokratiaa kyberpsykologisilta hyökkäyksiltä."Minä uskon, että eduskuntavaaleista Suomessa ensi keväänä tulee ensimmäiset niin sanotusti todelliset sosiaalisen median vaalit", sanoo Limnell.

Miten Suomi pysyy kasvun tiellä? Seuraava taantuma tulee varmasti mutta emme vain tiedä milloin. Mitkä ovat Nordean pääekonomisti Aki Kangasharjun teesit taloutemme pitämiseksi vahvana?

Haastattelussa Rosk’n Rollin toimitusjohtaja Vesa Heikkonen, joka kertoo Porvoon jätehuollosta ja sen kehityksestä viimeisen 10 vuoden aikana. Miten Suomi sijoittuu jätteiden käsittelyssä ja kierrätyksessä muihin Euroopan maihin verrattuna? Onko muoviongelmaan ratkaisua ja miltä jätteidenkäsittelyn tulevaisuus näyttää? Jakso julkaistu 26.4.2018

Suomi on kokenut äkillisen ja voimakkaan herätyksen. Puolueilta tulee perusturvamalleja repeatilla. Perusturvan yksinkertaistamiselle on selvää kysyntää. Apunen/Maliranta-podcast pureutuu tällä kertaa perusturvan maailmaan. Mitä ongelmia perusturvassa tällä hetkellä on? Minkälainen himmeli siitä on syntynyt? Mitä on tehtävissä? Mitä tapahtui perustulokokeiluille? Miten Suomi eroaa pohjoismaisista verrokeistaan? Käsittelyyn pääsevät niin brittiläinen Universal Credit, suomalainen perusturva kuin tuore aktiivimallikin....

Miten Suomi haluaa kehittää EMU:a ja miltä tilanne näyttää sen suhteen, saako Suomi toiveensa läpi. Mitä asioita voi nousta esiin, kun keskustellaan EU:n seuraavasta budjettikaudesta. Ja entä minkälaisia asioita Suomen kannattaa painottaa tulevalla EU:n puheenjohtajuuskaudellaan. Haastateltavana on valtiovarainministeri Petteri Orpo. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo

Itsenäisyyspäivän Luontoretkellä ollaan Suomenlahden rannalla Inkoon Kopparnäsin kalliolla. Juha Laaksosen ja pitkän linjan ornitologi Lasse J. Laine keskustelevat kansalliseläimistämme. Kuinka hyvin ne kuvaavat suomalaisuutta? Miten Suomi sai aikoinaan kansallislinnuksi nimenomaan laulujoutsenen, oliko Lasse J. Laine siinä jotenkin mukana? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Miten Suomi 100 -juhlavuosi on näkynyt kuvataiteiden kentällä? Minkälaisia näkymiä juhlavuoden näyttelyt ovat avanneet Suomeen, suomalaisuuteen tai kansallisuuteen? Onko taiteessa tänä päivänä sijaa kansallisromanttiselle tunteelle? Juuso Pekkisen vieraina ovat Taide-lehden päätoimittaja Pessi Rautio sekä Ylen kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi jota on tänä vuonna pitänyt kiireisenä mm. Oi Maamme -hanke. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista.

Liikuntarajoitteiset ja vammaiset ovat maailman suurin vähemmistö. Maailmassa on noin 650 miljoonaa eri tavoilla vammaisia henkilöitä. Suomessa on noin 50 000 vaikeasti vammaista ja noin 16 000 henkilökohtaista apua tarvitsevaa. Miltä tuntuisi menettää kävelykyky aikuisiällä? Mitä jos et voisi halata tai pussata läheistäsi? Kehtaisitko pyytää apua joka kerta, kun haluat harrastaa seksiä kumppanisi kanssa? Miten Suomi suhtautuu tähän vähemmistöön? Mahadura&Özberkanin vieraana ovat lihastauti SMA2 sairastava Raila Riikonen sekä aikuisiällä vammautunut Ismo Helen.

Donald Trump on aloittanut hallintonsa rakentamisen. Miten presidentin vallanvaihto USA:ssa tapahtuu? Tuoko jokainen presidentti mukanaan oman hallintokulttuurinsa? Miten Suomi rakentaa suhteet uuteen presidenttiin ja hänen hallintoonsa? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat pitkän linjan diplomaatti, Suomen entinen Washingtonin suurlähettiläs Jukka Valtasaari ja Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

Mikko "Peltsi" Peltolan 5-osaisessa kesäohjelmassa puhutaan suomalaisesta keikkatodellisuudesta. Äänessä tekijöitä konserttilavoilta, niiden takaa ja sivusta. Tänään tarinoitaan jakavat Virve "Vicky" Rosti ja Pate Mustajärvi, jotka ovat kiertäneet Suomea viidellä vuosikymmenellä. Miten Suomi, lavat ja takahuoneet ovat muuttuneet aikojen saatossa.

Suomella on ulkomailla 71 suurlähetystöä, viisi pääkonsulaattia, neljä yhteystoimistoa, kaksi pääkonsulaattiin kuuluvaa toimipistettä ja yksi konsulitoimipiste. Lisäksi Suomi on pysyvästi edustettuna viidessä kansainvälisessä järjestössä. Miten suomalainen diplomatia toimii? Istuuko Suomi oikeissa pöydissä oikeissa seurassa? Miten Suomi toimii YK:ssa? Roman Schatzin vieraana on Suomen YK-suurlähettiläs Kai Sauer.

Lähi-Idän kriisin synnyttämä pakolaistulva on yllättänyt koko Euroopan. Suomikin varautuu 15 000 turvapaikanhakijan vastaanottoon tänä vuonna. Kuinka Suomi selviää kasvavasta siirtolaismäärästä? Kuinka monta uutta vastaanottokeskusta pitää perustaa? Kuinka turvapaikan saaneiden elämä jatkuu? Onko Suomi henkisesti valmis muuttuneeseen pakolaistilanteeseen? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio ja Kirkon Ulkomaavavun Lähi-Idän aluevastaava Tanja Korkalainen.

Suomen pitkään jatkuneelle taantumalle ei näy vielä loppua. Työttömiä on kohta jo 300 000, ja työttömyyden ennustetaan edelleen pahenevan. Miten Suomi saadaan ylös taloudellisen ja henkisen laman syövereistä kohti uutta nousua? Vieraina kansanedustaja Hjallis Harkimo ja toimitusjohtaja Kristiina Palmgren.

Ehdokasputken viimeisenä vieraana on toinen istuva kansanedustaja, Antti Kaikkonen (kesk.). Miten Suomi laitettaisiin kuntoon, kuten puolueen slogan kuuluu? Talouden haasteet ovat edelleen mittavat, ulko- ja turvallisuuspolitiikan riskit moninaiset ja yhteiskunta elää muutosta.