Podcasts about tornionlaaksossa

Väylämessu-premiääri ja 5-kamppia meänkieleksi, Meänkielenpäivää saattaa fiirata monheen erhiin laihin. Kielikeskus syntyy uuesti, mutta ei Tornionlaaksossa ja Malmikentilä. Hihon mailman mestaruuet oon alkanheet ja Vasaloppet lähestyy. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Sata säästöehotusta Pajalan kunnanhallituksen möötissä - mutta riittävätkö net? Kulttuuri-kaanoni saapii kritiikkaa STR-T:ltä. Svenska filminstitutet satsaa minuriteettikielhiin. Natsunalismi kasvo nopeasti Tornionlaaksossa corona-pantemian aikana. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Vilma ja reisuväsky lentävä Tornionlaakshoon. Sielä het kohtaava villin ja nälkhäisen vesikäärmheen. Vilma och resväskan flyger till Tornedalen. Där träffar de på en vild och hungrig vattenorm. Del 3 av 7. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ord till avsnittet:Skotta snö – Lua luntaHemlis, hemlighet – SalhaisuusSjö – JärviKallt – KylmäVattenorm – VesikäärmeHungrig – NälässäOm vattenormen – Tietoa vesikäärmheestäI det här avsnittet träffar Vilma på Mona och Rune som pimplar röding i Tornedalen. Där möter de en vattenorm, ett mytologiskt väsen, under isen. Vattenormen kallas vesikäärme på meänkieli. Meänkieli talas av minoriteten tornedalingar, kväner och lantalaiset, och fisket är viktig del av minoritetens kultur och historia. Idag är det även vanligt med pimpeltävlingar runt om i Tornedalen och Malmfälten på vårvintern, där det gäller att få så mycket fisk som möjligt genom ett hål i isen.Vilma kohtaa Monaa ja Runeä jokka pimplaava rautua Tornionlaaksossa. Sielä het kohtaava vesikäärmheen, mytolookinen olento, jään alla. Meänkielinen sana vesikäärme oon ruottiksi vattenorm. Meänkieltä puhuva tornionlaaksolaiset, kväänit ja lantalaiset, ja kalastus oon tärkeä osa minuriteetin kulttuurista ja histuuriasta. Nykypäivänä pimplauskilpailut oon kans tavalisia Tornionlaaksossa ja Malmikentilä kevättalvela, ja silloon pittää reijän läpi jäästä saa niin paljon kallaa ko maholista. Om Serien - SarjastaLentävä reisuväsky oon kaksikielinen sarja Vilmasta, 8-vuotias tyär joka lähtee jännile seikkailuile auttamhaan niin ihmisiä ko myyttisiä olentoja.Den flygande resväskan är en tvåspråkig serie om 8-åriga Vilma som ger sig ut på hemliga uppdrag för att hjälpa både människor och mytiska varelser. Alla avsnitt finns på meänkieli, finska, jiddisch, romani och samiska – blandat med svenska.Den här språksagan passar från ca 5-6 år och uppåt. Lyssna gärna tillsammans och prata om berättelsen, och orden ni hör.Serien ingår i projektet ”Randiga sagor” som riktar sig både till den som förstår något av de fem nationella minoritetsspråken, och till den som bara förstår svenska.Randiga sagor på meänkieli för yngre barn: Nalle Karlsson del 1-32Myötä / Medverkande:Manus: Kristina PérezMeänkieliöversättning: Elina Isaksson KruukkaBerättare: Mervi JaakoMusik: Mikko PaavolaLjudläggning: Tuomas OjalaProducent på Meänraatio: Elina Isaksson KruukkaTeknik och slutmix: Elina Isaksson KruukkaIllustration: Cecilia HeikkiläDigital redaktör: Noora Holm

Suomen Pellossa oon vuen Poikkinaintiajot alkanheet ja sielä oon ennätysmäärä ajuria. Taiteilija Maj-Siri Österling näyttää hänen teoksia kotona Tornionlaaksossa. Mataringissä oon nuorisofästivaali Joozepackers - ohjelmassa makkaransyöntikilpailu, EPA-traktorinäyttely ja live-mysikkiä. Signen tykönä tänäpäivänä keitethään koijuvettä. Saama viikonlopun vilkasun Luulajasta, missä meinathaan fiirata tornionlaaksolaisten päivää jo pyhänä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Kuulema miksi Haaparannan nuoret tykkää ette EU-kouluvaalit oon tärkeät ette pittää. Paikalista hunajaa voipi olla hankalampi löytää tänävuona Tornionlaaksossa. Met Nuoret näkkee ette into omhaan minuriteethiin kasvaa nuoritten kesken, mutta samala oon haastavaa löytää uutta väkeä föreeninkhiin. Ruottila oon alkanu villin hyvin hokki-VM:issä Tsekkissä ja tänhään kuulet Tre Kronor-pellaajan Isac Lundeströmin. Ja Kierunassa potkithaan jalkapalloa, saama suoraraportin sieltä! Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Raja-pataljuuna harjottelee tällä viikola mettissä Kaihnuun ulkopuolela ja kiinostus olla matkassa oon kasunu. Tänäpäivänä selvisi ette tullimiehet rajavalvonnassa saavat kantaa virkapistoolia - kuulema Jan-Erik Kusminin uhkatilantheista jota het kohtaavat työssä rajala. Premiääri Sveriges Radio Finskan tokymentäärile Dieselin Salakuljetus joka kertoo polttoöljyn joppauksesta Tornionlaaksossa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Uhkaus pärsunaalia kohtaan Mataringin koulula oon syy siihen miksi koulun ovet piethään lukussa. Itämerelä ei tule totaali-toppia, EU-päätös herättää reaksuunia Norrbottenissa ja Tornionlaaksossa. Käymä Svansteinissä möötissä missä puhuthiin kylien tulevaisuuesta ja kehityksestä. Jellivaarassa möötti tuulivoimasta - ratkaseeko se tulevaisuuen enerkiapulan eli onkos siittää enemmän haittaa? Käymä träänaamassa lajia joka keksithiin pantemian aikana - Mettäjumppa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

"Liikutuksia"- ensimäistä meänkielistä pitkää filmiä filmathaan nyt Tornionlaaksossa.Kohtama JOn Blåhed - ohjaja, Mervi Jaako joka auttaa meänkielen kans näyttelijän Jakob Granqvist. Raportti Hans-myrskystä Norjassa". Meänraatiopodden - alkkohoolista. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Kilpailu puutavarasta nousee Tornionlaaksossa. Yläastheen oppilhaila Vittangissa oon erilainen sporttilupa - het ottavat takasin oppitiimoja mitä het menetit syksyn "skyddsstopissa". Into teatterilla oon jäseniä Los Angelesta Kierunhaan. Ääniä Kärsiäisjärven pilkki-premiääristä.

Nyt kans Uumaja saapii meänkielisen esikoulun. Työvoimapula kasvaa Norrbottenissa samala ko väkimäärä laskee lähes jokhaisessa kunnassa - Pajalan kunnanvaltuustossa nousi maanantaina tepatti kunnan vetovoimasta. Muistelemma rajan sulkemista ja sen vaikutuksia Tornionlaaksossa - uuen konditorian perustaminen ei ollut mikhään leikki, ko yrittäjät asuivat Suomessa. Saamelaisnuoret blokeeravat Norjan valtion lukahliin pääsyn Oslossa ja vaativat ette tuulimyllyjä revithään. Meän histuuria osa 13.

Suomen Pellon kunta halvaa kehittää rajatonta yhteistyötä uuela työryhmälä Tornionlaaksossa. Pajalan kunta hakkee luvan hallitukselta ette viralisesti alkaa käyttämhään meänkielistäki kunnanniemiä. Nyt saattavat nais-yrittäjät Pajalassaki olla matkassa kauppaverkostossa Aurora network. Liukas keli pohjosessa - pyssikuska varottaa. Prujekti "Språk makt" yrittää herättää keskustelua nuoritten kesken Haaparannassa. Meänkieli ja kirjat aihe sarjassa Meän histuuria.

Vesi-miljööt Tornionväylän sivujoissa korjathaan monimiljoona prujektissä. Ruottin valtiopäivilä oon kaks meänkielen puhuvia; Birger Lahti (V) ja Ellen Juntti (M). Ylläksen hiihtokeskus meinaa kolmen vuen sisäle olla klimaatti-neutraali yritys. Linnea Huhtan säkhölasku nousi reilusti - näin hään säästä energiiaa. Ja energirådgivare Peter Palo neuvoo ette ei olla riippuvainen aivan sähkölämmityksestä. Kaks sihteriä Renmarkskommitteestä oon pyöriny Tornionlaaksossa ja malmikentilä alkuviikosta.

Annie Lööf (C) jahti- ja kalastusoikeuksista ja kans kruuakysymyksistä. Saksan minuriteetti Sorbit kylässä Tornionlaaksossa haluavat lissää yhteistyötä. Kyynelheet valoavat poskia alas ko kysyimä Annikalta miksi hään viettää osan semestistä Tornionlaaksossa. Kesävieras jolla oon juuret Muodoslompolossa: Ann-Sofie Tapani.

Partii-johtajat Magdalena Andersson (S) ja Per Bolund (MP) haastatteluissa kruuista ja jahti- ja kalastusoikeuksista. 5 Folk Festivalista Stokholmissa. Simo-kissa piti oman kolmen viikon semestin Tornionlaaksossa. Musta ja vihreä oon uusi trenti puutarhassa nyt.

Käymä paikan päälä ko Parkalompolo IK fiiraa 70 vuotta. Lämpimästä ilmasta ja korkeasta veestä joka vaikuttaa Tornionväylän lohenkalastuksheen. Lähemä hillajänkäle marjaplokkaajan Riitta Bomanin kans. Kohtaama heinäkuun prufilin Meänraatiossa - trypatyyri Bosse Lindberg kenen lauluääni ja kitaransoitto oon kuulunu jo viiskymmentä vuotta Tornionlaaksossa, Ruottissa ja muualaki.

Ehotus ette saaja lukea kolme tiimaa minuriteettikieltä viikossa koulussa jakkaa ruottin puoluheet. Uusi nuvelli-kokoelma siittä mitä tapahtu Tornionlaaksossa. Tottuus- ja sovintokomisuunin jäsen Kaisa Syrjänen Schaal meinaa ette heän työ oon tosi tärkeä ja ette hallitus häätyy ymmärtää sen. Pottufirma "Outinens Potatis" saapi uuen omistajan. The Magnettes pellaa lekentaarisessa Glastonbury festivaalissa. Lähemä Aune Austinin kans raggahmaan - 63 vuotias orkinaali parhaassa kunnossa.

Matarinkin föreeninki jättää STR-Tn jos tialooki ei parane. Raha-auttomaattia tullee kolhmeen kylhään Tornionlaaksossa ennen kessää. Vittangissa rakenethaan aktiviteetti-parkki. Vittangin koulun oppilhaat lähtevät reishuun pitkin väylää tutkihmaan kyliä. Gunvor Kohkoinen oon seuranu Luleå Basketia alusta asti - ja toivoo nyt uutta kultaa. Eskil Lugnet antaa tipsiä linnun-holkista.

Lapsuus ja ensimmäiset kouluvuodet Rinkebyssä Pohjois-Tukholmassa, sen jälkeen hevoskoulu Skånessa ja työelämä Tornionlaaksossa. Ruotsi on tullut tutuksi Kaisulle etelästä pohjoiseen. "Muistan Rinkebyn värikkäänä ja iloisena paikkana" Lapsuus lähiössä on jäänyt Kaisun mieleen aikana, jolloin tapahtui paljon. Aina oltiin ulkona leikkimässä ja aina löytyi kavereita. Kaisu toimi tulkkina äidilleen, joka ei koskaan oppinut ruotsia, vaikka asui täällä 50 vuotta. "Lukiossa otin ruotsinkielestä parhaat arvosanat ja näytin, että kyllä mä osaan!" Haastattelija: Soili Huokuna. Soilin seurassa soili.huokuna@sverigesradio.se

Eivor Olofsson työskenteli neljännesvuosisadan Haaparannan svefi-kansankorkeakoulun räväkkänä rehtorina. Nyt hän on eläkkeellä, ja asuu miehensä ja kolmen koiran kanssa lapsuudenkodissaan Karungissa. "Mutka etelässä on käyty, tiedän nyt mitä se on. Sen jälkeen arvostan vielä enemmän läheisyyttä Suomeen, suomen kieltä, maalla asumisen rauhaa ja tiedän, mistä minä oikeesti tykkään. Eivor Olofsson täytti 70 vuotta 2017 ja hän nauttii eläkepäivistään Tornionlaaksossa. Hänen kotinsa on kaunis kulttuurikoti ja taide on hänen intohimonsa. 26 vuotta hän toteutti taiteellista ajatteluaan Haaparannan kansankorkeakoulun rehtorina.  "Ihmiset näkivät, että tämä akka vetää tätä linjaa, ja sain voimakkaita naisia mukaani. Koulu on nyt kulttuurikoulu."   Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

Radiodraamasarjan 8 osa. Sekasotku. Strul. Pako: Elina ja Anina ovat samalla luokalla ja heillä on yhteinen koulutehtävä kirjoittaa kouluaine pakenemisesta. He saavat haastatella Elinan isoisää Auvoa, joka asuu Karungissa, Tornionlaaksossa. Samaan aikaan Anina saa puhelun äidiltään. Heidät on kutsuttu Migraatioviraston haastatteluun. Käy ilmi, että Anina saa jäädä Ruotsiin. Mutta jokin ei täsmää, Anina on saanut tekstiviestin isältään, jonka hän luuli olevan kuollut. Onko Aninan äiti valehdellut Migraatiovirastolle? Perutaanko turvapaikkapäätös, jos valhe paljastuu?   Pakhoonlähtö: Elina ja Anina oon samassa luokassa ja pitävä kirjottaa siittä ette olla pakossa. Elinan farfaari Auvo Karungissa Tornionlaaksossa selittää heile ja samala Anina saapi soiton hänen mammaltansa. Heän pittää tulla intervyyhyn Migrasionsverkhiin. Ja se selviää ette Anina saapi jää Ruothiin. Mutta joku asia ei piä paikkaa, ko Anina oon saanu sms:in hänen papalta, joka hään usko ette oli kuolu. Oonko Aninan mamma valehtellu Migrasionsverkile? Ja jos se vale paljastuu, ottavakko net takasi päätöksen asyylistä?   Flykten: Elina och Anina går i samma klass och har fått i uppgift att skriva en uppsats om att fly. Elinas farfar Auvo i Karungi i Tornedalen låter sig intervjuas, samtidigt får Anina ett telefonsamtal från sin mamma. De är kallade till intervju på Migrationsverket. De visar sig att Anina får stanna i Sverige. Men något stämmer inte, Anina har fått ett sms från sin pappa som hon trott var död. Har Aninas mamma ljugit för Migrationsverket? Kommer hennes asylbeslut att rivas upp om det lögnen avslöjas?

Kuinka ratkaisevaa on oma ilmaisu? Millä kielellä se oma ydinminä tulee parhaiten esiin? Näitä asioita pohtivat Erkki Kurosen seurassa Nadja Häikiö Itäsaari ja Martta Partio. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Göteborgin Lagerhusetissa koukuttaja Erkki Kurosen seurassa muusikko ja kulttuurityöläinen Nadja Häikiö Itäsaari sekä kirjoittaja ja Fin i Väst -kulttuurihankkeen vetäjä Martta Partio. Tukholmalainen katutaiteilija Vegan Flava maalaa pääkalloja ja luurankoja. Maalauksen aiheena ei ole ketään ja samalla kaikki. Toimittajana Soili Huokuna. Ruotsin rajalla Tornionlaaksossa varttunut kuvataiteen maisteri ja taiteilija J. A. Juvani ei halua määritellä sukupuoltaan. Toimittaja Teija Nurminen. Koukun tuottaja ja kokoaja Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Olosuhteet 1900-luvun alkupuolen Tornionlaaksossa olivat karut. Hilja on nähnyt nälkää, kokenut Pajalan pommituksen kauhun ja hän tietää, miten rietasta meno oli Korpela-liikkeen herätyskokouksissa. Hilja Lundqvistilla oli lapsena yksi kirja, jota hän luki kerta toisensa jälkeen. Suuri tapahtuma oli, kun naapurin pojat jättivät ulkohuusiin Hela Världen-lehden. Sitä Hilja luki uudelleen ja uudelleen, vaikka osasi nipinnapin ruotsia. Koulussa ei saanut puhua meän kieltä, siitä rangaistiin karttakepin kopautuksella sormille tai joutui nurkkaan häpeämään. Mie ajattelin kun ne pommitti Pajalaa, että nyt isä on kuollut, saksalaiset ovat ampuneet sen. Hiljan isä joutui Storsienin poliittisten vankien leirille kolmeksi vuodeksi. Isän ollessa leirillä sattui Pajalan pommitus. 13-vuotias Hilja luuli kauhukseen jäävänsä aivan yksin, kun äitikin oli sisarusten kanssa muualla pommien alkaessa putoilla kotikylän ylle. Naapuri ei päästänyt sukkasillaan 40 asteen pakkasessa suojaa hakevaa tyttöä sisälle taloonsa, koska tämä oli kommunistin tytär.Näimme väylän yli kuinka Suomen puolella räjäytettiin taloja, ja itkimme. Meillä oli kauhean paljon ystäviä Suomessa.- Soilin seurassa - Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

22- åriga Sanne Brännström från Pello visste redan som liten att Tornedalen är stället där hon trivs bäst. Nu läser hon till naturturismutvecklare. Gränslöstpanelen diskuterar om varför man lika gärna kan bo i Anttis som i Stockholm. Programledare och Reporter: Annika Lantto 22- åriga Sanne Brännström från Pello visste redan som liten att Tornedalen är stället där hon trivs bäst. Nu läser hon till naturturismutvecklare. Gränslöstpanelen diskuterar om varför man lika gärna kan bo i Anttis som i Stockholm. 22-vuotias Sanne Brännström Pellosta tiesi jo nuorena, ette hänelle kotiseutu Tornionlaaksossa on se paikka missä hän viihtyy parhaiten. Nyt hän opiskelee luonnonturismikehittäjäksi ja uskoo, ette syrjäseudulla on kestävämpi elää ko kaupungissa. Gränslöstpaneeli keskustelee miksi kaupunki on normi, ja miksi yhtä hyvin saattaa asua Anttiksessa ko Tukholmassa.

Har stressen kommit till Tornedalen? Det är många som utbildar sig inom Yoga just nu och Tornedalen är inget undantag. Ulrika Falk Mukka drömmer om att öppna en egen yogaskola i hennes gamla barndomshem i Övertorneå. Men vad är Yoga egentligen och vad betyder det för människan? Anaya Larsson har bott i Indien och hittade lyckan där. Elina Johansson är i startgroparna med att starta en egen yogastudio i Övertorneå, och väskan står packad inför tio dagars yoga kurs i Portugal. Onko stressi tullu Tornionlaaksoon? Moni on nyt innostunu yoogasta ja niin kansa täälä Tornionlaaksossa kiinostus yoogan harrastukseen on heräny. Ulrika Falk Mukka haaveilee ette laittaa yoogakoulun hänen entisseen kotipaikhaan Mataringissä. Mutta mitä yooga oikein on ja mitä se merkittee meile ihmisille? Lena Anaya on asunu Indiassa ja sieltä hän löysi onnen elähmään. Elina Johansson on alkamassa oman yoogastyytion Mataringissä ja väsky on pakattu, kymmenen päivän yoga kursi Portugalissa oottaa.

I veckan drar skolorna i gång på flera håll i landet, och i kvällens program pratar vi just om skolstarten, och för många kan det innebära svåra beslut. Du får träffa Paulina Martikainen som kommit in på civilekonom utbildningen i Linköpings universitet. Men hur vet man om man valt rätt? Ida Berg har studerat på Universitet i flera års tid och ger lite tips och råd till dem som nu ska börja studera. Vi besöker även Utbildning Nord och frågar om möjligheter till att studera i Tornedalen. I dagsläget kan Utbildning Nord erbjuda närmare 30 olika yrkesutbildningar, berättar Leif Lahti. / Tällä viikola vetävät koulut monela puolin maata käynthiin, ja illan ohjelmassa praatima justhiin koulun alkamisesta, mikä tuottaa monele pään vaivaa. Sie saat kohata Paulina Martikaisen joka on päässy siviiliekonoomi koulutukseen Linköpingin universiteetissä. Mutta kunkas sitä tietää ette on valinu oikein? Ida Berg on stydeerannu monta vuotta universiteetissä ja antaa nyt tipsiä kaikile jokka lähtevä stydeeraahmaan. Käymä kans Mataringissa Utbildning Nordissa kysymässä koulutus maholisuuksista täälä Tornionlaaksossa. Tänä päivänä pystyy Utbildning Nord tarjoamhaan likemäs 30 eri ammattikoulutusta, kertoo Leif Lahti.

Det som hände 70 år sedan var så hemskt att många fortfarande minns det. Då startade krig på finska sidan, och alla som inte var soldater sökte skydd på svenska sidan. Sedan brändes hus och byggnader på finska sidan. På den här sidan blev folk förskräckta och grät. Men det föddes i och med det här också en gemenskap över gränsen. Idag besöker Ida Brännström och Linda Eriksson Tornedalens museum i Tornio. Se mitä tapahtu 70 vuotta sitten Tornionlaaksossa oli niin kauheata ette sen vielä monet muistavat. Silloon sytty sota suomen puolela ja kaikki ihmiset jokka ei olheet sotihlaat ja kaikki elläimet tuothiin Ruottin puolela turhvaan. Sitten suomen puolen talot ja rakenukset poltethiin. Tällä puolet ihmiset kauhistut ja itkit. Mutta siittä synty kans rakhaus ja yhtheenkuuluvuus yli rajan. Ida Brännström ja Linda Eriksson käypii Torniolaakson maakuntamuseossa Torniossa.

Maanantaiaamun vieraana taideasiantuntija Pauliina Laitinen-Laiho. Maanantaiaamun aiheita: - Jönköpingiläisvanhempien haaveena on saada käyntiin suomenkielinen esikoululuokka lähivuosina - Salibandyjoukkue Rönnby Tigers on saanut vahvistusta Suomesta - Vuorikiipeilijä Merja Bergwall jakaa vinkkejä vuorikiipeilyyn - Sisuradion kesäkuunnelma Tornionlaaksossa parisataa vuotta sitten asuneen Iisakki Mustaparran elämästä on nyt ehtinyt osaan numero kolme. - Vaaliperhe-sarjassa tapaamme Ulrika ja Adel Peldanin Malmösta Ohjelman juontaa Matilda Peltonen.

-- Kolme puoluetta ottaa suittet kätheen Mataringissä -- Joka neljäs nuori ilman työtä Tornionlaaksossa - mikkä on neuvot näile -- Viscaarian kruuva tuopii töita Kieruuhnaan -- Ja krannimaassa on lastentekoboomi ja nuoriin kansa - koska vanhaat siirtyvät etehlään - ja kaneelinkäyttäjillä varotuksia