Huumorihommia

Huumorihommia goes Stand up. Mika Eirtovaara päättää Huumorihommien kolmoskauden. Haastattelu tehdään Eirtovaaran skeittiliikkeessä Turussa, joka kantaa samaa nimeä kuin miehen isän Helsinkiin 1970-luvun lopulla perustama Suomen ensimmäinen skeittiliike. Mika Eirtovaara on paitsi stand up -koomikko, myös teatteriohjaaja. Kuulemme, miten hän päätyi stand up -lavalle ja miten huumori teatterin lavalla eroaa stand upista. Ohjelman on Ylelle tuottanut Spooky Influence Oy.

Huumorihommia goes Stand up. Riku Suokas pakotti näyttelijäopiskelija Ilari Johanssonin stand up -lavalle. Ensin treenattiin kapakan nurkassa ja sitten mentiin kabaree-iltaan lavalle. Uutta materiaalia oli synnytettävä 20 minuuttia parin viikon välein, ja vuoden jälkeen noiden settien materiaalista jäi keikkakäyttöön peräti kahdeksan minuuttia. Ilari Johansson on pitkän linjan stand up -ammattilainen, joka tunnetaan erityisen eloisasta lavaesiintymisestään. Johansson kertoo haastattelussa myös sen, miksi ei voi katsoa itseään lavalla. Ohjelman on Ylelle tuottanut Spooky Influence Oy.

Huumorihommia goes Stand up. André Wickström aloitti 1990-luvun loppupuolella esintymällä koulun juhlissa. Tämän jälkeen mies keikkaili harvakseltaan; yksi keikka kuussa tuntui juhlalta. André pyöritti ruotsinkielistä klubia ja suhaili Suomen muilla harvoilla klubeilla keikkailemassa. Aluksi André Wickstöm oli hahmo, joka päätyi yökerhoon ja myös television kautta kansan suosioon. Vuonna 2003 hän sanoi hahmolle jäähyväiset ja ryhtyi tekemään komedaa omasta elämästään. "En osannut enää kirjoittaa hahmolle, nyt kaikki mitä sanon lavalla on pelkästään totta", Wickström sanoo. Ohjelman on Ylelle tuottanut Spooky Influence Oy.

Huumorihommia goes Stand up. Nuori teatteriopiskelija Niko Kivelä innostui stand upista, ja hänen ensimmäinen esityksensä kesti yli puolitoista tuntia. Riku Suokas tarjosi nuorukaiselle keikkaa ja yllättyi, miten ensimmmäinen keikka saattoikin olla niin pitkä. Niko Kivelä on yksi maan suosituimmista koomikoista, ja lavalle päätyvät jutut kertovat kaikki omasta elämästä. Lunttilappuja tai settilistoja mies ei tarvitse, koska stand up -illan runko muodostuu lavalla yhdessä yleisön kanssa. Ohjelman on Ylelle tuottanut Spooky Influence Oy.

Huumorihommia goes Stand up. Anitta Ahonen ei tiennyt yhtään naiskoomikkoa, kun aloitti oman komediauransa. Esimerkkeinä toimivat Robin Williams ja Eddie Murphy. Lavalla piti olla raju, koska hän halusi erottautua miesvaltaisella alalla. Komedia sai vakavampia kulmia, kun Anitta sai omien sanojensa mukaan 50-vuotislahjaksi syövän. Aroista asioista puhuminen onkin ollut yksi Ahosen viime vuosien komedian kulmakiviä, osansa on saanut niin sairastelukin kuin äidin omaishoitajana toimiminen. Lisäksi jaksossa selviää se, miten kuolemasta tehdään huumoria. Ohjelman on Ylelle tuottanut Spooky Influence Oy.

Huumorihommia goes Stand up. Petri Hankosesta piti tulla diplomi-insinööri, koska ”siellä liikkui hyvät rahat”. Tie vei kuitenkin videopuolen opintoihin ja lopulta Kuvataideakatemiaan, jossa syntyi videotaidetta, jota mies ei itsekään jaksanut katsoa. Kuvataiteilijan ura jäi haaveeksi, mutta taidetta rupesi syntymään stand up -lavoilla. Hankosen komiikassa on vahvasti mukana myös musiikki ja lavalla nähdäänkin usein miehen lisäksi myös kitara. Lavoilla onkin kuultu kappaleita esimerkiksi iskurepliikeistä ja koronan aikana materiaalia on syntynyt myös sosiaaliseen mediaan, tietysti laulettuna ja soitettuna. Ohjelman on Ylelle tuottanut Spooky Influence Oy.

Huumorihommia goes Stand up. Fathi Ahmed on kantajärvenpääläinen koomikko, jota kasvattivat konservatiiviset somalivanhemmat. Ainoana toisenvärisenä Fathin oli valittava joko huumori tai tappelu. Fathi valitsi huumorin ja välttyi saamasta turpaansa erilaisuutta sietämättömiltä koulutovereilta. Aina itsensä ulkopuoliseksi tuntenut Fathi Ahmed päätti ryhtyä tekemään stand upia jo 12-vuotiaana, ja ensimmäinen keikka muutti kaiken. Fathi löysi stand upista itselleen perheen ja yhteisön, jollaista ei ollut koskaan saanut kokea. Ohjelman on Ylelle tuottanut Spooky Influence Oy.

Huumorihommia goes Stand up. ”Miksi tällaista feministipaskaa?” kysyttiin Kaisa Pylkkäseltä joskus takavuosina keikan jälkeen. Kyselyt ovat sittemmin vähentyneet ja koomikkopiireihin tulee vuosi vuodelta yhä enemmän naisia tekijöiksi. Pylkkänen on myös yksi All Femal Panel -koomikkokollektiivin kantavista jäsenistä. Ryhmä keikkailee ympäri Suomea, tekee omaa podcastia sekä laajentaa huumoria myös perinteisten lavojen ulkopuolelle. Yksi tuoreista esimerkeistä on Espanjan keikkareissulta taltioitu dokumentti koronan peruuttua keikat. Ohjelman on Ylelle tuottanut Spooky Influence Oy.

Huumorihommia goes Stand up. Somekeskusteluissa suomalainen Stand up määritellään usein alapäävitseiksi, huutamiseksi ja kiroiluksi. Tomi Haustola on elävä esimerkki toisenlaisesta komiikasta, ja hän mainostaakin itseään siistiksi koomikoksi. Kuinka voi olla siististi hauska ja miten asioista voi puhua olematta rivo? Tomi Haustola on ammattikoomikko ja käsikirjoittaja, joka on tuttu muun muassa Noin Viikon Studio -ohjelmasta. Ohjelman on Ylelle tuottanut Spooky Influence Oy.

Huumorihommia goes Stand up. Huumorihommien kolmas tuotantokausi keskittyy pelkästään stand up -komediaan ja suomalaisiin koomikoihin. Sarjan aloittaa itseoikeutetusti yksi valtakunnan kokeneimmista ja halutuimmista koomikoista, Jaakko Saariluoma. Saariluoma oli jo pienenä hauska ja vilkas. Koulussa näyteltiin, naapureille järjestettiin sirkusta ja nyrkkeilyesityksiä, ja pilapuheluita soitettiin muun muassa tavaratalon urheiluosastolle. Huumorihommia-sarjan 3. tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa ruoditaan Jaakko Saariluoman historiaa sekä miehen siirtymistä näyttelijästä stand upin pariin. Ohjelman on Ylelle tuottanut Spooky Influence Oy.

Timo Koivusalo teki stand upia Suomessa jo ennen muita. Yleisö ei kuitenkaan ymmärtänyt vitsejä tarpeeksi, joten mies marssi kirpputorille, osti hassut vaatteet, opetteli oudon puhetyylin ja meni lavalle uudestaan. Syntyi Pekko Aikamiespoika, joka poiki tv-sarjoja, elokuvia, levyjä ja Timo Koivusalolle uran elokuvaohjaajana. Jaksossa jutellaan Koivusalon uran alkuvaiheesta, muun muassa Pekon syntyvuodesta 1992, jolloin ruutuihin ilmestyi myös Tuttu Juttu ja radioon Koivusalon kirjoittama hitti Kuurankukka. Lisäksi selvitetään se, mikä oli Timo Koivusalon elämän onnellisin päivä ja miten päivään liittyy Jaakko Salo ja Spede Pasanen. Ohjelman on Ylelle tuottanut PRI Lähimedia Oy.

Lapinlahden Lintujen lähes perustajajäseniin kuuluva Mikko Kivinen on seurannut tiukasti keskustelua koomikoiden takavuosien vitseistä ja anteeksipyynnöistä. Kivisen mielestä on järjetöntä pyytää anteeksi asioita, joita on tehty aivan erilaisessa maailmantilanteessa. Kivistä itseään ei ole vaadittu tilille Lapinlahden Lintujen alastomuudesta tai mistään muustakaan. Mikko Kivisen kanssa puidaan huumoriyhtye Lapinlahden Lintujen matkaa katuorkesterista 227 keikkaa vuodessa tekeväksi bändiksi sekä televisio-ohjelmia tehtailevaksi koomikkokollektiiviksi. Jaksossa selviää myös se, miksi ryyppyreissu Pate Mustajärven kanssa päätyi sillanrumpuun ja miksi Kivinen esiintyi lavalla verta vuotavana. Ohjelman on Ylelle tuottanut PRI Lähimedia Oy.

Jarkko Vehniäisen luoma Kamala Luonto -sarjakuva ilmestyy nykyisin noin 20:ssä lehdessä ympäri maan ja siitä on tehty myös radiokuunnelma. Vehniäinen työstää sarjakuvaa yhdessä puolisonsa Marja Lappalaisen kanssa: Lappalainen käsikirjoittaa ja Vehniäinen piirtää. Sarjakuvapiirtäjän työtahti on musertava ja välillä Vehniäinen häpeää omia juttujaan lehden avatessaan. Lukijoilta saamaansa huonoa palautetta piirtäjä kuitenkin pitää kunnia-asiana. Vaikka Vehniäisen luomat eläinhahmot piereskelevät, niin yllättäen mies paljastaa, että häntä itseään pieruhuumori on aina rasittanut. Ohjelman on Ylelle tuottanut PRI Lähimedia Oy.

Janne Zareff on huumorintutkija, joka käsikirjoittaa muun muassa Noin Viikon Studio -ohjelmaa. Zareffin mukaan poliittisen huumorin tavoite ei ole vaikuttaa ihmisten äänestyskäyttäytymiseen vaan pyrkiä löytämään asioita, joille niistä eri mieltä olevat ihmiset voivat nauraa yhdessä. Sen lisäksi, että Janne Zareff selittää ohjelmassa syyn poliittisen satiirin usein vasemmistolaiseen pohjavireeseen, niin hän selittää myös mitä huumori on ja miksi pieru naurattaa myös häntä itseään. Ohjelman on Ylelle tuottanut PRI Lähimedia Oy.

UIT:n ohjaaja, näyttelijä ja vuorovaikutuskouluttaja Sari Siikanderista ei pitänyt tulla komedianäyttelijää. Nuori, Teatterikorkeakoulusta valmistunut näyttelijä olikin hyvin hämmentynyt ensimmäisen komediaroolinsa jälkeen: miksi yleisö minulle nauraa. Siikander on ohjannut Uuteen iloiseen Teatteriin kaksi revyytä ja kolmas on tulossa keväällä. Revyyssä haetaan huumoria laulusta, tanssista, sketseistä ja ajankohtaisuudesta. Siikander ei halua revyyn lavalla lyödä lyötyä, vaan tuoda lavalle teemoja, jotka naurattavat positiivisuudellaan. Revyyn lisäksi jaksossa sivutaan myös improvisointia. Ohjelman on Ylelle tuottanut PRI Lähimedia Oy.

Jarkko tammisen imitaatioura alkoi kuusivuotiaana tarhan pihalla, kun nuorukainen opetteli imitoimaan puhevikaista tarhakaveria. Vanhemmat toruivat ja mies siirtyi pian matkimaan televisiosta tuttuja sketsihahmoja. Jo alakouluikäisenä Tamminen imitoi televisiossa Erkki Toivasta ja tulevaisuuden ammatinvalinta oli selvä. Nykyisin Jarkko Tamminen on imitaattori-näyttelijä, joka vetää omaa showtaan täysille saleille ympäri Suomea. Huumorihommien suuressa imitaatiojaksossa tutustutaan Jarkko Tammiseen henkilönä, opitaan imitoinnin alkeet ja mietitään sitä, ketä saa imitoida ja ketä ei. Ohjelman on Ylelle tuottanut PRI Lähimedia Oy.

Santeri Ahlgren istui sohvalla ja pohti, että romanikulttuuria pitäisi saada vahvemmin esille. Syntyi älynväläys ja puhelinsoitto Eeki Mantereelle synnytti tapahtumasarjan, joka tunnetaan nimellä Manne-TV. Rajusti romanikulttuurille sekä valtavirralle irvaillut Manne-TV herätti valtavan kohun ja ohjelmasta tehtailtiin otsikoita ympäri maailmaa. Kiivaan keskustelun jälkeen ohjelman nimi vaihdettiin Romano-TV:ksi ja se voitti parhaan tv-ohjelman Yleisö-Venlan vuonna 2007. Miten Manne-TV:n esittämisen aikaan rasistiksi leimattu humoristi suhtautuu vähemmistöistä tehtävään komiikkaan ja mitä ohjeita hän antaa romaneista vitsejä suunnitteleville valtaväestön koomikoille? Ohjelman on Ylelle tuottanut PRI Lähimedia Oy

Ismo Leikola on nykyisin maailmalla tunnetuin suomalainen stand up -koomikko, joka vierailee maailman isoimmissa talk show -ohjelmissa kertomassa pyllyvitsejä ja keikkailee maailman kovimpien koomikoiden kanssa samoilla lavoilla. Aina ei näin ollut. Vuonna 2002 stand upin aloittanut Leikola oli jo valmis hautaamaan haaveet kansainvälisestä urasta, kun takavuosien esiintymiset kansainvälisillä komediafestareilla eivät vetäneetkään yleisöä tarpeeksi. Joku sai kuitenkin jatkamaan ja muuttamaan upouudesta kodista Sipoosta Hollywoodiin. Loppu on historiaa. Jaksossa yritetään myös kaivaa vastausta siihen, nähdäänkö Ismo Leikolan oma iso spesiaali kansainvälisillä suoratoistopalveluilla jo ensi vuonna. Ohjelman on Ylelle tuottanut PRI Lähimedia Oy

Huumorihommia-ohjelman viimeisessä jaksossa Ville Kormilainen tapaa isoimman idolinsa, Uuno Turhapuron sekä tämän esittäjän Vesa-Matti Loirin. Kaatuilu teki Vesa-Matti Loirista aikanaan kuuluisan, mutta Uuno Turhapuron hahmo teki miehestä koko kansan Loirin. Vesku ei uskonut televisiosketsinä alkaneen Uuno Turhapuron toimivan elokuvana, mutta Spede uskoi ja loppu on historiaa. Vaikka kriitikot vihasivat, niin kansa rakasti ja rakastaa edelleen Uunoa. Huumorihommissa Vesku kertoo Uuno-elokuvien tekemisestä ja paljastaa oman suosikkinsakin elokuvien joukosta. Loiri kertoo myös mikä on ollut hänen pitkän uransa pelastus.

Jari Salmi on tuttu mies television Pulkkinen-sarjan takaa. Vuosina 1999-2002 pyörinyt komediasarja nosti Salmen suomalaiseen koomikkoeliittiin ja hänen Pulkkinen-hahmonsa ihastutti ja vihastutti. Paidaton, naapuriaan Saulia ärsyttävä Pulkkinen syntyi oluen voimalla. Salmi pohti käsikirjoitustiiminsä kanssa kaljalla sellaista mieshahmoa, joka puhuisi röyhkeästi omista asioistaan. Pitkällisen analysoinnin jälkeen Pulkkisen hahmo syntyi kuitenkin sattumalta. Huumorihommissa Jari Salmi kertoo Pulkkisen syntyhistoriasta ja paljastaa sarjan sketsin, josta hänellä itsellään on paha mieli.

Heikki Silvennoinen sai 1990-luvun alussa käyttöönsä Olli Keskisen videokameran ja eipä aikaakaan, kun kotivideoista syntyi Kummeli, kenties legendaarisin suomalainen viihdesarja. Kummelin sisällöt kulkevat perintönä sukupolvelta toiselle. Vaikka sarjan tekemisestä on jo parikymmentä vuotta aikaa, niin pikkulapset tulevat edelleen kadulla esittämään Silvennoiselle omia tulkintoja sarjan hokemista ja sketsit leviävät nettimeemeinä ympäri maailmaa. Huumorihommissa Ville Kormilainen ja Heikki Silvennoinen keskustelevat niin nakuilusta, natseista, Eric Claptonista kuin panemisestakin ja samalla monen ikimuistoisen sketsin taustat paljastuvat.

Ennen kevättä 2019 juuri kukaan ei tiennyt, kuka on Christoffer Strandberg. Suomenruotsalainen Strandberg oli valmistunut Teatterikorkeakoulusta, tehnyt radiota, teatteria, sketsejä, improvisaatiota, imitaatiota ja esiintynyt drag-taiteilijana, mutta vasta Putous teki nuoresta miehestä tähden. Christoffer Strandberg päätti jo nuorena olla oma itsensä. Kahdeksannella luokalla hän pukeutui Laura Voutilaiseksi ja esiintyi koko koululle naisena. Nyt hän on koko kansan tuntema tähti, moderni narri.

Studio Julmahuvi lytättiin ilmestyessään ktiitikoiden toimesta täydeksi limboksi. Sarja on kuitenkin vielä tänäkin päivänä monien mielestä Suomen kaikkien aikojen merkittävin sketsituotanto. Petteri Summanen, joka on yksi sarjan tekijöistä kuvailee Studio Julmahuvin tekemisen aikaa omalta kohdaltaan hybrikseksi. Työryhmä heilui höyrypäänä ikkunat huurussa ja lastut lensivät. - Pystyimme näyttelemään tarkasti ja kurinalaisesti, meiltä löytyi hulluja ideoita ja ymmärsimme mistä laatu syntyy. Tai näin me ainakin kuvittelimme, Summanen kertoo. Huumorihommissa palataan Petteri Summasen kanssa Studio Julmahuvin tekoprosessiin ja paljastetaan rakastettujen klassikkosketsien taustat ja salaisuudet.

Niina Lahtinen on käsikirjoittaja, ohjaaja, tuottaja ja vaikka mitä muuta. Eräs hänen suurimmista menestyksistään on Siskonpeti-sketsisarja, jonka syntyhistoria vie Riihimäelle. Näyttelijät istuivat kostean illan jälkeen laskuhumalassa Lahtisen keittiönpöydän ääressä ja suunnittelivat sarjaa. Siinä karjalanpiirakoita syödessä ja maitoa juodessa päätettiin, että tällainen sarja pitää tehdä. Siskonpetiä on tehty kolme tuotantokautta ja suunnitteilla on myös pitkä elokuva. Huumorihommien tämänkertaisessa jaksossa puhutaan Siskonpedistä, sketsiviihteestä, naisten tekemästä huumorista sekä tietysti sarjan suosituimmista sketseistä.

Internet on mullistanut monen muun asian tavoin myös huumorin. Koomikot hallinnoivat itse omia julkaisualustojaan ja pelkästään YouTubeen ladattiin Every Second -analytiikan mukaan tätä kirjoittaessa noin 400 tuntia sisältöä minuutissa. Samassa ajassa huumorivideoita katsottiin noin 125 000 kertaa. Kaikesta on tullut paljon nopeampaa ja tekijät tietävät jo parissa tunnissa tuliko videosta hitti vai ei. Huumorihommien tämänkertaisessa jaksossa puidaan sketsihuumoria internetissä ja mietitään muun muassa sitä, miksi nuoret sometähdet haluavat perinteiseen mediaan. Vai haluavatko? YouTubessa ja Instagramissa esiintyvän parikymppisten nuorukaisten sketsiryhmä Blokessin Matti Roth avaa uuden huumorikentän lainalaisuuksia.

Kansantaiteilija Jaakko Teppo muistetaan kantaaottavista huumorilauluistaan ja kaskuistaan, jotka muistuttivat stand up -komediasta jo ennen stand upin tuloa Suomeen. Humoristinen elämänasenne on peräisin karjalaisilta sukulaisilta, asiat piti kääntää paremmin päin, koska perhe oli köyhä ja kaikesta oli pulaa. Isoimmat hitit syntyivät tekstimuotoon jo alaikäisenä. Hilma ja Onni -kappale syntyi krapulassa talon portailla istuessa ja kuunnellessa äidin navettakenkien kolinaa. Vanhempien ihmisten kanssa kun eli, niin sieltähän ne tekstit tulivat, Jaakko Teppo sanoo. Huumorihommien Jaakko Teppo -jaksossa puhutaan miehen urasta, nykyisyydestä sekä naurattamisen ytimestä. Niin ja tietysti vähän piereskelystä.

Stand up tuli Suomeen varsinaisesti vasta 1990-luvun alussa. Alussa koomikot joutuivat esiintymään kapakoissa biljardipöydän ja baaritiskin välissä ja heiltä kyseltiin, että missä kitarasi on. Nykyiseen loistoonsa stand up on noussut Suomessa käsi kädessä internetin kasvun kanssa. Riku Suokas innostui stand upista katselemalla Eddie Murphyn Raw-spesiaalia ja totesi, että tätähän voisi itsekin tehdä. Kun Suokas aloitti uransa, ei tekijöitä juuri ollut ja kaikki piti opetella kantapään kautta. Huumorihommien tämän viikon jaksossa jutellaan stand upin tulemisesta Suomeen.

Alivaltiosihteeri-yhtye perustettiin jo Kekkosen aikaan, mutta varsinainen ilmiö syntyi, kun paikallisradiossa hauskuuttaneet kaverukset palkattiin tekemään Suomen virallista ohjelmaa Radiomafia -kanavalle. Loppu onkin historiaa: yli 10 000 kirjoitettua sketsiä ja kaikkiaan 1233 radio-ohjelmaa. Huumorihommia-ohjelman tämän viikon jaksossa vieraana on Alivaltiosihteerin perustajajäseniin kuuluva Jyrki Liikka. Jaksossa keskustellaan Alivaltiosihteerin historiasta, radiohupailujen kirjoittamisesta sekä siitä, mitä komediakolmikon jäsenet tekevä nyt, kun lähes 30 vuoden historia radiossa on takanapäin.

Heli Sutela on näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja ja stand up -koomikko, jonka ikimuistoisin rooli on ollut Kumman kaa -sarjan Anne Nyberginä. Sarja pelasti Sutelan tyhjän päältä eikä hänen ole tarvinnut sen jälkeen olla työtön. Kumman kaa -sarjaa Heli Sutela teki symbioottisessa yhteistyössä näyttelijä Minna Koskelan kanssa. Parivaljakko käsikirjoitti kaiken itse ajatellen kohtauksia, joita olisi kiva näytellä. Siksi sarjassa ei nähty koskettelua eikä kähmintää, vaikka niitä kaikki nuoret naisnäyttelijät joutuvat yleensä aina tekemään. Huumorihommia-ohjelman toisessa jaksossa puhutaan Heli Sutelan kanssa Kumman kaa -sarjasta, stand upin tekemisestä sekä siitä, mikä loi aikoinaan kahden naisen toilailusarjasta niin suuren menestyksen.

Pirkka-Pekka Peteliuksesta tuli koko kansan tuntema tähti Velipuolikuu-ohjelman myötä. Tämän jälkeen kaikki ohjelmat, joihin hän koski, menestyivät. Edesmennyt Spede Pasanen lähes pakotti Peteliuksen ja Aake Kallialan tekemään Maikkarille Pulttibois-ohjelmaa. Tavoitteena oli tehdä huumoria, joka aidosti herättää kohuja. ”Päätettiin Pulttiboisia tehdessä, että tehdääs nyt paskaa. Nyt heittäydytään niin ränttäntäähän, että saadaan oikeasti paskaa niskoihimme. Se on ruiskutusta, nyt annetaan palaa. Ja se oli kaikista suosituin ohjelma.” Huumorihommia-ohjelman ensimmäisessä jaksossa jutellaan Pirkka-Pekka Peteliuksen kanssa miehen komediahistoriasta, huumorista laajemmin sekä hieman myös päällekkäin olevista muurahaisista.