Podcasts about nuorena

1. Nuorena kun sä et haluu olla erilainen. Ja mä olin jo niin erilainen, ja sit tuli vielä tää. 2. Kriittinen ittelleen ja kriittinen puolisoa kohtaan. Hävettää sanoo, mutta mä oon totally honest. Se on surullista. 3. Ennen pakkasi mukaan bilevaatteita, nyt mä pakkasin mukaan kaiken maailman vaippoja. Oli kyllä vähän suru puserossa. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on podcastin alkuvaiheilta. Podmessa voit kuunnella kaikki Kolme käännekohtaa -podcastin aiemmat jaksot. Lisäksi käynnissä on paraikaa Kolme käännekohtaa uusin kausi, ja mikä parasta – ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso joka keskiviikko.

Anoreksia, ADHD, itsetuhoinen ajattelu ja masennus.

Raastotuoliin istahtaa nuorena aikuisena syöpään sairastunut Ronja, joka keskustelee Samun kanssa fyysisistä sekä henkisistä haasteista syöpätaistelun aikana. Hoitopolku ja hoitohenkilökunnan kohtaamistaidot ja vertaistuki muiden syöpäsairaiden kanssa raastetaan auki. Ronja on perustanut erillisen instagrman profiilin (@yksisadasta) omasta taistelustaan, jakaen vertaistukea ja ymmärrystä vakavan sairastamisen kanssa.

Viime viikonlopun kierroksella tehtiin historiaa, kun Milanin Francesco Camardasta tuli kaikkien aikojen nuorin pelaaja Serie A:ssa. Millaista uraa hänelle uskalletaan povata?Jälkianalyysissa Juventus-Inter, Walter Mazzarrin debyytti sekä mestaruuskamppailun nuotit loppuvuodelle.* Juventus-Inter (1:05)* Mestaruuskamppailun loppuvuosi (23:42)* Mazzarri & Camarda (38:25)* Fritto Misto (1:06:40) Italopodcastin jaksoissa Kimmo Kantolan vakiovieraana on italialaisen jalkapallon ekspertti Mitri Pakkanen.Jakso nauhoitettu ke 29.11.SeuraaTwitterissä: twitter.com/SKolmannelleInstagramissa: http://www.instagram.com/italopodcast/?hl=fi (@italopodcast)

Nuorena harrastajateatterilaisena Guy Hellström ei osannut aavistaa, että naamiointityö olisi joku päivä hänen ammattinsa. Guy Hellström tuli Yleisradion naamiointiosastolle tutustumiskäynnille vuonna 1979, ja ihastui naamiointityöhön heti pyytäen lupaa saada tulla seuraavanakin päivänä. Pian Guy pääsi taloon kisällioppiin. Hän imi tietoa, ahmi alan kirjallisuutta ja kurssitti itseään. Guy rakensi mm. upeita irtoneniä, irtokorvia ja esimerkiksi koko kasvon peittäviä maskeja lastenohjelmien satu- ja fantasiahahmoille sekä ammottavia haavoja ja näkyviä arpia draamaelokuviin. Yli 40 työvuoden jälkeen Guy Hellström jäi vuonna 2022 eläkkeelle naamiointityöstään. Nyt hän maalaa Kökarin maisemissa saaristonäkymiä. Ohjelman toimittaa Rita Trötschkes.

Radio Voimalla Hyvän Mielen Ketjureaktiossa tutustuttiin maanantaina Maksim Gladostsukiin (28), joka kertoi muuttaneensa Ukrainasta Lahteen kolmevuotiaana. - Mummon puolelta suku on Karjalasta. Mummo syntyi junassa Siperiaan. Gladostsuk työskentelee toiminnanjohtajana ja yksilövalmentajana Inspis Lahti ry:ssä. - Työllistämme Lahdessa pitkäaikaistyöttömiä nuoria. He tulevat meille työkokeiluun, palkkatukityöhön tai oppisopimuskoulutukseen. Meillä on viiden tunnin työpäivät ja jumppaamme heidän kanssaan työelämän peruspelisääntöjä. Gladostsuk on ollut Inspiksen toiminnassa jo kymmenen vuotta. - Aloitin itsekin siellä pitkäaikaistyöttömänä nuorena ja olen käynyt koko prosessin. Ymmärrän sitä kautta myös näitä nuoria. Kuuntele haastattelusta myös, mitä Gladostsuk miettii palautteen antamisesta ja vastaanottamisesta, miten hän hahmottaa vapaa-ajan sekä rohkeuden käsitteet, ja miten hän huijasi alkutaipaleella Inspiksen vetäjänä toiminutta Veikko Juutilaista - joka on Hyvän Mielen Ketjureaktion seuraava vieras.

Nuorena kesätoimittajana Iltalehdessä Emil Elo päätyi uutisvinkin perusteella julkaisemaan uutisen pommiuhasta suomalaisten suosimassa lomakohteessa. Pian selvisi, että uutinen oli täysi ankka. Nykyään Helsingin Sanomissa työskentelevä Elo kertoo, mikä vaikutus virheellä oli esimerkiksi siihen, ettei hän koskaan päätynyt julkaisemaan uutista Suomen seuraavasta hävittäjähankinnasta.

Vieraana Cardia Investin toimitusjohtaja Tom Lindström. Mikko Jylhä haastattelee. Tom Lindström teki ensimmäiset osakeostonsa 15-vuotiaana 90-luvun alussa, ja opiskeli myöhemmin kauppatieteiden maisteriksi. Nykyisin hän vastaa perheyhtiö Cardia Investin sijoitustoiminnasta yhdessä isänsä Kimin kanssa. Lindströmit tunnetaan arvosijoittajina. Toimivaksi havaittua strategiaa ei ole vuosikymmenten aikana ollut tarvetta vaihtaa tai muuttaa, Tom Lindström kertoo. 00:24 Pankkihuolet, Cardia Nordea-ostoksilla 05:36 Tomin ensimmäiset ostot 90-luvulla 10:10 Onnen ja sattuman merkityksestä 13:00 Maariskit: Kone, Fortum, Nokian Renkaat 20:05 Cardian strategia ja arvosijoittaminen 43:50 Huomioita Stockmannista 47:23 Arvostrategia kestänyt aikaa 50:18 Pörssituotot ja korkosijoittaminen 57:37 Orion, osingot, halpakaupat 1:01:41 Onnistu osakemarkkinoilla -kirja 1:03:00 Nuorena kiinnosti arkkitehdin työ 1:05:05 Sijoituspäätökset lähtevät yhtiöistä

Maakuntajohtaja Markus Hirvosella on huoli. Pohjois-Karjalan työikäisen väestön ennustetaan vähenevän vuosien 2020-2025 välillä yli 5.000 käsiparilla, mitä ei tuosta vaan paikata - semminkin kun työvoimapula on jo nyt monella alalla yksi suurimmista kasvun esteistä. Vaan ei pidä jäädä tuleen itkemään vaan pohtia, mitä asialle voisi tehdä. Kuten aina, myös tässä tapauksessa kannattaa lähteä liikkeelle omasta pesästä: miten hoidamme hommat niin, että nuorten ei tarvitse lähteä Pielistä edemmäs kalaan, tai jos on ihan pakko näin toimia, miten pystymme jättämään sellaisen fiiliksen, että kotikulmille houkuttaa kenties hamassa tulevaisuudessa palata.  Entä sataako työn murros meidän laariin? Ymmärretäänkö saavutettavuuden merkitys? Kuis metsäklusteri?    Näistä ja monista muista Markuksen kanssa puheltiin, pistä kuunnellen! 

On tämän kauden toisen jakson ja samalla toiseen vieraan aika. Jakson vieraana Patrick tulee kertomaan matkastaan lääkikseen. Nuorena ajatuksena oli ammattiurheilijan ura, mutta lopulta käänteiden kautta määränpäänä odotti opiskelupaikka hammaslääkiksessä.  Jaksossa pohditaan elämän isoja valintoja etenkin nuoren urheilijan silmin; niitä jotka tulevat vahvasti ohjaamaan tulevaisuuden suuntaa. Aina ei ole varmaa tietoa siitä, onko tehty päätös oikea tai miksi lopulta on valinnut kyseisen suunnan. Joskus täytyy vain luottaa.

Musiikkialalla epäasiallinen käytös on yleistä. Suomen musiikkialan järjestöt teettivät kyselytutkimuksen alan yhdenvertaisuudesta, jossa kävi ilmi, että 76 prosenttia vastaajista oli kokenut epäasiallista käytöstä. Epäasiallisen käytöksen muodot voivat olla moninaisia ja se määritellään aina kontekstin mukaan. Esimerkiksi kyselytutkimuksessa epäasiallinen käytös oli stereotypisointia, palkkaeriarvoisuutta ja sitä, ettei työmahdollisuuksista kerrota kaikille, sanoo väitöskirjatutkija Anna Ramstedt Helsingin yliopistosta toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kokemuksensa musiikkialan epätasa-arvosta jakoi myös nimimerkki Tyttö. ”Nuorena jouduin pukeutumaan eri tavalla, jotta minut otettaisiin tuotantotöissä tosissani. Enää en jaksa välittää. Musiikkialan tasa-arvoa edistää tasapuolinen palkkaus, naisten johtamisominaisuuksien tunnustaminen ja tunnistaminen, koulutettu (mies)johto ja kaikkien osallistuminen tasa-arvotalkoisiin”, kertoo nimimerkki Tyttö. Lähteet: Kysely yhdenvertaisuudesta musiikkialalla -raportti (2022) Ramstedt, Anna (2021) Seksuaalinen häirintä - mitä ja miksi? Solnit, Rebecca (2019) Miehet selittävät minulle asioita Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Susanna Vainiola, Laura Koso ja Jenniina Järvi Tuottaja: Pertti Ylikojola

Pitkän iän salaisuus on kiinnostanut ihmistä aina, ja ikuisen nuoruuden tavoittelun nimissä on tehty mitä merkillisimpiä kokeita ja tutkimuksia. Tanskalainen molekyylibiologian tutkija Nicklas Brendborg on koonnut sen, mitä tiede juuri tällä hetkellä sanoo aiheesta tiedettä popularisoivaan kirjaansa Iätön meduusa ja ikuisen nuoruuden ihme. Kirja kysyy mitkä seikat vaikuttavat vanhenemiseemme ja millä keinoilla sitä voi hidastaa? Hän muotoilee kysymyksen näin: miten kuolla nuorena mahdollisimman myöhään? Studiossa ovat vieraina professori Pekka Katajisto Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta sekä psykologian tohtori Sirkkaliisa Heimonen ikäinstituutista.

Nuorena manehtyneen runoilija Kaarlo Kramsun "Ilkka", jota on pidetty kuuluisimpana historiallisena balladinamme. Runoilijan päälähteenä on ollut Yrjö-Koskisen Nuijasota-teos. Päivän mietelauseen on valinnut Juho-Pekka Rantala. Lukijana kuuluttaja Charlotta Hagfors.

Nokialainen Tino Keväänranta on varttunut perheessä, jossa raviurheilua on harrastettu sukupolvien ajan. Nuorena ohjastajana hänen tavoitteenaan on saada ajaa paljon lähtöjä ja kehittyä jatkuvasti. Keväänrannalla on kovat tavoitteet myös toisessa lajissaan jalkapallossa. Miesten kolmosdivaria pelaavassa TPV:ssä palloileva hyökkääjä toteaa, että jos ammattilaisura aukeaa, se kiinnostaa ilman muuta. Tino Keväänrannan tapasi toimittaja Jaakko Laakso.

Nuorena yksinhuoltajaksi jäänyt Saana ajautui talousahdinkoon, joka pakotti tarkastelemaan rahaa uudella tavalla. Lopulta kolmen lapsen äiti säästi pienistä hoitajan tuloistaan vuodessa 18 tuhatta euroa.

Annika Kajan on tänään äiti, vaimo sekä velkaantuneesta elämäntilanteesta ylös ponnistanut Pala taloutta- bloggari. Annikan lapsuutta väritti isän kuolema ja hän oppi kantamaan vastuuta pienestä pitäen. Nuorena aikuisena solmittu parisuhde päättyi eroon, ja omakotitalosta aiheutuneet kustannukset saivat Annikan velkaantumaan siihen pisteeseen, että talo pakkohuutokaupattiin. Raha- ja taloushuolet synkensivät mielen ja elämä oli haastavaa suurten velkojen ja pienten tulojen takia. Käänne parempaan tuli, kun Annika pääsi vihdoin velkajärjestelyyn ja sai elämänsä järjestykseen. 3 vuotta sinnittelyä 600 eurolla kuussa kannatti ja Annikan pääsi vihdoin eroon veloistaan vuonna 2019. Vaikeat ajat toivat mukanaan paljon oppeja ja oivalluksia, joita Annika jakaa Rahamedian Pala Taloutta- blogissaan sekä Instagramissa tilillä @annika.kajan . Miltä Annikan elämä näyttää nyt? Miten omat kokemukset auttavat häntä työssään logistiikan esimiehenä? Muuttunut mindset rahan, sijoittamisen ja säästämisen saralla saivat Annikan pohtimaan omaa suhtautumistaan rahaan ja vaurastumiseen. Millaisia tulevaisuuden tavoitteita Annikalla on? Käymme keskustelua Annikan oman tarinan lisäksi inhimillisestä työelämästä, kateudesta sekä verkoston voimasta. Tilaamalla podcastin saat tiedon aina kun uusi jakso julkaistaan. Voit seurata meitä instagramissa @syo.nuku.saasta sekä omilla tileillämme @romsronja, @erjarossi ja @idastepanow.    

Paranoidinen skitsofrenia, psykoosi, päihteet ja peliriippuvuus. Uutta jaksoa puskee ja vieraana studiossa on Logged In - sarjasta tuttu Aaron Soivio. Kokemusasiantuntijan työtä nykyään tekevä Aaron on käynyt läpi monia vaiheita elämänsä aikana. Nuorena paranoidiseen skitsofreniaan sairastunut mies kävi läpi taistelun päihteitä vastaan. Ensimmäinen kannabis kokeilu johti psykoosiin ja matkan varrelle on mahtunut muutamia osastohoito jaksoja psykoosien takia. Huumeet ovat taakse jäänyttä elämää, mutta tilalle astunut peliriippuvuus on vielä keskeneräinen taistelu. Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä joka toinen maanantai Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla. #paranoidinenskitsofrenia #psykoosi #päihteet

Siamäk Naghian syntyi Iranissa kuutisenkymmentä vuotta sitten. Nuorena hän oli mukana Iranin islamistisessa vallankumouksessa ja hän joutui sotimaan Iranin ja Irakin välisessä sodassa. Myöhemmin hän päätyi monien vaiheiden jälkeen Suomeen, jossa hän lopulta opiskeli tekniikan tohtoriksi. Nyt hän johtaa iisalmelaista, kansainvälisesti tunnettua ja menestyvää yritystä. Siamäk Naghian on nyt Roman Schatzin vieraana.

Nuorena historianopiskelijana Tuomas Heikkilä kiinnostui keskiajasta, sillä se vaikutti mustalta aukolta, josta moni opettajakaan ei vaikuttanut tietävän paljoa. Heikkilän tutkimusryhmä osoitti, että Suomessa oli keskiajalla elävä kirjallinen kulttuuri. Kuusi kuvaa ohjelman toimittaa Jonni Roos.

Alkoholin koukkuun jää paljon ihmisiä, eikä se katso ikää, sukupuolta tai elämäntilannetta. Aiheeseen liittyy paljon häpeää ja muita vaikeita tunteita, joista puhutaan tässä jaksossa. Mimmit Sijoittaa -median päätuottaja ja Selvin päin -podcastin juontaja Hanna Tikander kertoo omasta matkastaan juhlimisen varaan rakennetusta identiteetistä raitistumiseen ja kohti itseensä tutustumista ja kirkkaampaa mielenterveyttä. Mikä on ollut vaikeinta? Entä parasta? Millaisissa hetkissä tekisi taas mieli tarttua pulloon ja miksi päätös kuitenkin pysyy? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Nuorena opettajana Juhani Vahtokari oli sitä mieltä, ettei luokkahuone ole paras paikka oppimiseen. Oppilaiden silmät ja mielen avaa asioiden havainnollistaminen oikeassa ympäristössä. Idearikas Vahtokari ei silti voinut aavistaa, että suunnitelmien toteutuminen voi joskus edellyttää jopa hevosenlannan säkkiin sullomista! Juhani Vahtokarin kanssa hänen elämänsä tärkeiden kuvien äärellä on toimittaja Ritva Alpola.

Listasin kolme asiaa, joista haluat saada nuorena kiinni: 1. Kaikki on vielä mahdollista, tulevaisuus on sun edessä. Pystyt mihin vaan 2. Laita Jumala ensimmäiseks - Kun saat siitä kiinni, nii kaikki muut asiat linjautuu kyllä 3. Ei oo liian myöhäistä aloittaa. Tänää on hyvä aika lähteä liikeelle & seurata unelmiasi! --- Send in a voice message: https://anchor.fm/reiscast/message

Nuorena valokuvaaja Martti Jämsä matkusti satoja kilometrejä näyttämään kuvanippua rockkeikasta Pelle Miljoonalle. Jämsän mielestä jokaisesta kamerasta lähtee erilainen saundi. Martti Jämsän kanssa hänen elämänsä tärkeiden kuvien äärellä on toimittaja Juho Kankaanpää.

Vieraana Oskari Juurikkala, Katolinen pappi vuodesta 2016. Palvelee opiskelija- ja nuorisotyössä. Tutkintoja: teologian tohtori, oikeustieteen tohtori ja kauppatieteiden tohtori. Oikeustaloustieteen dosentti Helsingin yliopistossa. Yksi suositun Katolista hapatusta -blogin perustajista ja kirjoittajista. Toiminut aiemmin myös Perussuomalaisten talouspoliittisena neuvonantajana. Kasvoi taiteilijaperheessä: äiti elokuvaohjaaja Kaija Juurikkala, isoveli rock-valokuvaaja Ville Juurikkala. Nuorena oli pitkätukkainen hevirumpali. Yhä erinomainen rumpali. https://leveli.fi/ --- Support this podcast: https://anchor.fm/leveli/support

Pauliinalla on tässä jaksossa vieraana eläinlääkäri Mona Wendelin. Nuorena hän hoiti intohimoisesti kilpahevosia, niin Suomessa kuin maailmallakin. Nyt hän on kiitetty eläinlääkäri. Päivät hän viettää hevosten kanssa töissä ja illat menee tyttären kanssa hevosia harrastaen.  Miten voit ennaltaehkäistä urheiluhevosen vammoja? Tiedätkö miksi hevosella kannattaa ratsastaa mahdollisimman paljon erilaisilla pohjilla? Miten urheiluhevoselle voisi suoda mahdollisimman lajinmukaisen elämän? Näitä ja kaikkea muuta Pauliina pui Monan kanssa tässä jaksossa. Lisää Monasta löydät myös @ohjissa Instagram sivuilta.

Coel on sosiologian maisteri ja Helsingin Vihreiden varapuheenjohtaja. Coel on myös kannabiksen laillistamisen puolestapuhuja. Kun Coel myöntyi tulemaan kahvipöytäni äärelle keskustelemaan budista, ensimmäinen aivoriihi oli, kuinka aihetta tulisi lähestyä. Itse olen sitä sorttia, joka usein sortuu tarkastelemaan asioita liiankin subjektiivisesti. Omat ja läheisteni kokemukset usein rakentavat omaan pääkoppaani sen yksiselitteisen totuuden ja faktan. Nuorena politiikon alkuna Coelia aihe kiinnostaa enemmän yhteiskunnallisella tasolla. Verot, valvonta, työpaikat…mitä näitä nyt on. Kannabis jakaa mielipiteitä. Kuten moni muu yhteiskunnallinen kysymys, myös kannabiksen kohdalla luodut mielipiteet usein nojaavat ennakkoluuloihin, arvomaailmaan ja pelkoon. Mutta onko kyse pelkästä tuotteesta, joka päihdyttää käyttäjänsä? Voiko aihetta tarkastella näin yksiselitteisesti? Piritorin studiolle saapunut Coel tarjosi kattavan paketin omia näkemyksiään kannabiksen tämän hetkisestä tilanteesta Suomessa. Coelin infopläjäyksen jälkipyykissä Tiikeri ja vieraileva panelisti, Varjosoturi puntaroivat omia kokemuksiaan ja näkemyksiään aiheen tiimoilta.

Nuorena tutkijana Maunu Häyrynen huomasi, ettei kukaan ollut tutkinut puistojen suunnitteluhistoriaa, ja joutui puistojen tutkimuksen myötä tutkimaan suomalaisia kansallismaisemia. Sittemmin hän on maisematutkimuksen professorina rakentanut Poriin maisematutkimuksen opetusta ja tutkimushankkeita. Kiinnostus ympäristöhin syttyi jo lapsena Kruununhaan kivipihoilla ja hieman myöhemmin pohjoiskarjalaisen luonnon äärellä. Maunu Häyrysen kanssa hänen elämänsä tärkeitä kuvia katselee toimittaja Jonni Roos.

Nuorena kaikki tapahtumat ovat uusia, vanhalle taas uutuudet ovat kortilla. Siksi aika tuntuu nuorena pitkältä ja vanhana aika taas kulkee hyvin nopeasti. Vanhan ja nuoren aikakokemus on hyvin erilainen, sanoo Kari Enqvist kolumnissaan.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 72. jaksossa vieraanani on Anna Kortelainen, jonka uusi teos on nimeltään Tulirinta. Romaani Erik Edelfeltistä (Tammi, 2020). Nuorena keuhkotautiin kuollut Erik matkusti Montpellier’n yliopistoon opiskelemaan kokeilevaa sielutiedettä. Miksi Anna halusi kirjoittaa Erik Edelfeltistä ja nimenomaan romaanin? Miten Viipuri liittyy Annan omaan kiinnostukseen Ranskaan ja ranskan kieleen? Millainen on romaanin suhde faktaan ja fiktioon? Millaisista kokemuksista Anna ammensi kuvatessaan Erikin elämää ranskalaisella yliopistolla ja siihen liittyvää ulkopuolisuutta? Miten viinikirva liittyy Erikin tarinaan? Onko romaanin teeman yhteys meidän aikamme kulkutautiin, koronaan, sattumaa? Anna lukee myös valitsemansa otteen Tulirinnasta! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com  

Miten Maria Huntington löysi tasapainon urheilun ja muun elämän välillä? Miten lapsuus on vaikuttanut talouden hoitamiseen urheilu-uralla? Mikä on Maria Huntington Oy:n tavoite?

Sonja on kolmekymppinen yrittäjä, joka asuu kahden lapsensa ja aviomiehensä kanssa. Nuorena naimisiin mennyt pari toivoi kovasti lapsia, mutta joutui odottamaan pitkään ja turvautumaan myös lapsettomuushoitoihin. Kun lasta tehtiin kello kaulassa, tuntui seksi keinotekoiselta. Pitkään toivottu toinen lapsi kuoli kehityshäiriöiden vuoksi kohtuun viikolla 24 ja suru laskeutui perheeseen. Kun Sonja odotti kolmatta lastaan, hän otti kaikki vuosien aikana kerryttämänsä opit käyttöönsä ja valmistautui synnytykseen huolella. Synnytys sujui kuin unelma siihen asti kun hän oli 10 cm auki. Synnytys päätyi lopulta kiireelliseen sektioon ja Sonjasta tuntui, että hänen kehonsa petti hänet taas kerran. Sonja ja hänen miehensä ovat päässeet käsittelemään lastensaantiin liittyneitä haasteitaan ammattilaisten kanssa ja heidän suhteensa on vahvistunut yhteisten koettelemusten myötä. Aina toinen ei ole ymmärtänyt mitä toinen käy läpi, mutta yhteisen tahtotilan ansiosta he jatkavat matkaansa yhdessä ja haaveilevat muutaman päivän irtiotosta ja kahdenkeskisestä ajasta muualla kuin rautakaupassa.

Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa? Miikka Evesti ja Antti Laakso ovat perustaneet ensimmäisen yrityksensä jo yläasteella, ja nykyään he pyörittävät yrityksille ympäristövastuullisuusohjelmia tarjoavaa NGS Finland Oy:tä. Tässä JEScast-jaksossa Miikka ja Antti jakavat meille mielenkiintoisia kokemuksiaan siitä, millaista oli lähteä yrittäjäksi jo nuorena ja miten se on muokannut heidän elämäänsä. Näiden yrittäjähenkisten nuorten miesten asenteesta kannattaa ottaa mallia, joten laita jakso kuunteluun!

Kakkoskauden päätösjaksossa puidaan jälleen HOT OR NOT -aiheita. Kiitokset kuuntelijoille tästä tuotantokaudesta ja palataan pienen tauon jälkeen taas sorvin ääreen! Jakso nauhoitettu 28.3.2021. Lähetä meille palautetta, kannustusta ja kenties asioita, joista sinä olet pihalla! Meidät löytää sosiaalisen median palveluista @ihanpihallapodcast sekä sähköpostilla ihanpihallapodcast@gmail.com. Muista seurata meitä myös Spotifyssä!

Onko Suomen eläkejärjestelmä reilu eri sukupolvien ja sukupuolten välillä? Voiko eläkejärjestelmäämme luottaa? Eriytyykö eliniän odote eri sosiaalisten ryhmien välillä? Tässä jaksossa Jenni Pajusen ja Juhana Vartiaisen vieraana Työeläkevakuuttajien toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes sekä työelämäprofessori Timo Viherkenttä.

Olli Ohtonen tunnetaan paitsi entisenä maajoukkuehiihtäjänä, erityisesti Iivo Niskasen henkilökohtaisena valmentajana. Tuo yhteistyö on tuottanut suomalaisille urheilun ystäville lukuisia ilonaiheita maailmanmestaruuksista ja olympiavoitoista lähtien. Ohtoselle yhteistyö on tuonut muun muassa valinnan vuoden valmentajaksi Suomessa. - Iivo lähestyi minua keväällä 2013. Esko Paavola oli tehnyt ennen sitä erittäin hyvää työtä Iivon kanssa, niin kuin monen muunkin kanssa. Pääsin tekemään töitä erittäin potentiaalisen urheilijan kanssa, Ohtonen muistelee OlympiaCastin vieraana parin olympiavoiton ja vuosien MM-menestyksen jälkeen. - Valmennussuhteemme on muuttunut paljon tässä matkan varrella. Alkuun se oli sitä, että minä rakentelin ohjelmia, joita Iivo toteutti. Iivokin miettii valmennusta paljon. Nykypäivänä valmennuksen suunnittelu on meillä jo hyvin keskustelevaa. Keväisin mietimme painotusalueita ja miten niitä lähdetään viemään eteenpäin. Iivon ääni kuuluu vahvasti tässä valmennusprosessissa. Tällä hetkellä Ohtosen työnkuva suomalaisessa huippu-urheilussa on selvästi laajempi, sillä hän johtaa Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tässä tehtävässä Ohtosen työpöydällä on lumilajien huippu-urheilutoiminnan tukeminen tutkitun tiedon ja datan keräämisen muodossa. - Työhön liittyy paljon kaikenlaisia elementtejä. Paljon keskustelemme lajien valmennuksesta vastaavien henkilöiden kanssa, mitä tarpeita lajeista nousee T&K-näkökulmasta. Niihin tarpeisiin pyrimme vastaamaan. Keskustelu menee niin päin, että lajeista nousee ajatuksia, ja keskustelun kautta etsimme keinoja vastata niihin, Ohtonen avaa. Ohtosen johtamassa työssä toteutuu jo Suomen Olympiakomitean koordinoiman huippu-urheilun datastrategian periaatteita. Tietoa saadaan talteen ja sitä pystytään hyödyntämään myös lajien huippu-urheilun arjessa. Työnkuva on erittäin monipuolinen, ja siihen Ohtosta on valmistanut monihaarainen aiempi ura huippu-urheilijana, huippuvalmentajana ja myös akateemisena huippuosaajana. Podcast-haastattelussa hän avaa tarkemmin työnkuvaansa ja myös sitä, kuinka aiemmat kokemukset ovat häntä näin laajaan työhön valmistaneet. - Ei voi jakaa niin, että joku aiempi vaihe elämässäni olisi ollut merkityksellisempi kuin joku toinen. Nuorena tein valinnan satsata urheiluun, ja niiden kokemusten kautta olen ponnistanut kaikkeen myöhemmin tapahtuneeseen. Oma urheilu-ura on suurimpana kaikupohjana, Ohtonen avaa. - Uran jälkeen on tullut formaali koulutus ja akateeminen ura sekä sen kanssa limittäin edennyt valmennustyö. Ei voi ajatella, että joku näistä olisi arvokkaampi kuin muut. Se on ollut luonnollista jatkumoa.

Suvituuli on neljääkymppiä lähestyvä kahden lapsen äiti. Hän löysi kehon nautinnot jo hyvin nuorella iällä, mutta väkivaltaisessa kodissa suhtauduttiin hyvin kielteisesti seksuaalisuuteen. Nuorena ja aikuisena Suvituulella on ollut satoja seksikumppaneita – sekä aivan upeita kohtaamisia että myös kokemuksia omien rajojen rikkoutumisesta. Ensimmäinen synnytys jälkikomplikaatioineen oli traumaattinen, toinen synnytys upea korjaava kokemus. Näiden välissä Suvituuli sai keskenmenoja, ja seksiin liittyi myös surua ja haikeutta. Nyt Suvituuli tuntee omat rajansa, ja seksin pitää olla sellaista, jolle sanoo isosti kyllä – hänen sängyssään ei pakkopullaa tarjoilla. Elämän suvantovaiheisiin Suvituuli saa piristystä ystävistä, itsehoivasta ja kosketuksen vastaanottamisesta.

”Kyllä nuorena jaksaa!” kuuluu sanonta, mutta entä jos ei jaksakaan? Meri, kuten moni muukin tänä syksynä, on lukenut Eeva Kolun loppuunpalamista käsittelevän kirjan. Juho pohtii mitä voisi tehdä ennalta ja välttääkseen uupumuksen. Puheenaiheena myös milleeniaalisukupolven suorituskeskeisyys. Lähteet: Yle Uutiset 23.8.2020 "Eeva Kolu, 34, paloi kolmesti loppuun ja puhuu nyt millenniaalien burnoutista, jotta voisimme olla itsellemme armollisempia – 5 syytä, miksi nykyaika uuvuttaa" // Yle Uutiset 29.8.2020 "Nora Rantalainen, 26, käy psykologilla kuin hierojalla ja toivoo, että kaikki suomalaiset tekisivät samoin – moni nuori aikuinen huoltaa mielenterveyttään" // Anne Helen Petersen, Buzzfeed 5.1.2019 ”How Millenials Became The Burnout Generation” https://www.buzzfeednews.com/article/annehelenpetersen/millennials-burnout-generation-debt-work // Eeva Kolu: Korkeintaan vähän väsynyt (Gummerus 2020)

Lari ja Jone toivat Ylös ja yritä! -podcastin koronatauon jälkeen takaisin. Tässä jaksossa he aloittavat syksykauden reflektoimalla omaa, nuorena alkanutta yrittäjyystarinaa. Kenties sinunkin kannattaisi aloittaa nuorena?

Radio Novan Aamussa käy ilmi että Millenium on soittanut Akille ja Minna puhuu Äiti Nuorena - livevedosta. Aki ja Minna keskustelevat Ministerit- muistipelistä ja onhan studiossa myös kunnon jööti. Aamun Parhaat Palat kuulet tästä!

Jos ruuhkavuosiarjesta loisi Putous-hahmon, kuka hän olisi? Tässä jaksossa sen kertoo kahden lapsen isä Ernest Lawson. Erkku on tullut suomalaisille tutuksi Putous-sketsiohjelman kolmena hahmona: Ansa Kynttilänä, Abdul Tuiskuna sekä Pentti Olavi Liitikkona. Koomikon roolin hän kuitenkin jättää kotiovella narikkaan. Kaksiviikkoisen tyttären isä kertoo arjestansa sekä oman kokemuksensa synnytyksestä.Nuorena hän unelmoi juristin urasta ja pyrki monta kertaa oikeustieteelliseen. Sitten hän päätyikin opettajasta täysipäiväiseksi näyttelijäksi. Ernestin matkalla on ollut mutkia ja monet unelmat ovat muuttuneet. Ikinä hän ei ole kuitenkaan lakannut unelmoimasta.

SUOMI-KORIS (3:21) - Lahti Basketball sai uuden päävalmentajan. Oliko Pepe Wellingin korvaaminen Pieti Poikolalla oikea päätös? VIERAINA ALEX VAENERBERG & MIKAEL SANBERG (13:21) - Miksi suomalaispelaajat lopettavat uransa liian nuorena? Tähän vastaavat 26-vuotiaana lopettanut Alex Vaenerberg sekä 28-vuotiaana tossut naulannut Alex "Ässä" Sandberg. - Miksi pelaaminen päättyy yleensä koulusta valmistumiseen? - Voisiko seurat tai sarjat tehdä jotain ilmiölle? Voisiko jenkkien määrän vähentäminen lisätä suomalaispelaajien intoa jatkaa uraa. - Miksi Korisliigassa pelaaminen ei motivoi tarpeeksi suomalaisia? - Miksi työnteon ja pelaamisen yhdistäminen on niin vaikeata? - Onko koripallourasta hyötyä työelämässä? - Voisiko koripalloura jatkua muussa roolissa kuin pelaajana? NBA (56:51) - MVP-kisan tulokset? Jos palkinto jaettaisiin nyt, veisikö sen Giannis, LeBron vai joku muu? - DPOY, MIP ja muut palkinnot? Kenelle Triplatupla-delegaatio jakaa kauden henkilökohtaiset tunnustukset? KORIPALLOELÄMÄÄ (1:36:28) - Ice Cuben Big 3 x Big Brother -reality-sarja - NBA2k -league etenee!

"Uskalla tehdä asioita, jotka haastavat sinua - ne vievät kaikista eniten eteenpäin." Tomas Smith (@tomas_smith) ja Mikael Collin (@mikaelccollin) ovat nuoria PK-seudulla asuvia yrittäjiä – he ovat perustaneet yhdessä aktiivista elämäntyyliä edustavan Vola yrityksen, joka on kotimainen kuulokebrändi. Tomas toimii myös muun muassa hyvinvoinnin parissa personal trainerina sekä sijoittajana. Mikael puolestaan vuokraa muun muassa SUP-lautoja sekä paljuja. Kaikki haastatteluun liittyvät tiedot: aarohuttunen.com/vola-sound Herrat tavoitat: Sivusto: volasound.fi/volasta Instagram: instagram.com/tomas_smith & instagram.com/mikaelccollin SAAVUTUS PODCAST Saavutus podcastin tavoitteena on tarjota sinulle uusia perspektiivejä, ajatuksia, unohtumattomia tarinoita sekä konkreettisia työkaluja joiden avulla pystyt saavuttamaan unelmasi sekä asettamasi tavoitteet. Saavutus etsii jatkuvasti uusia vieraita – merkittäviä ja perspektiiviä tuovia seikkailuita sekä kokemuksia elämän erilaisista lähtökohdista. Ole oman elämäsi tarinankertoja. Sivusto: aarohuttunen.com Tilaa kehityskirje: aarohuttunen.com/uutiskirje Instagram: instagram.com/saavutuspodcast "Valitse tarinasi suunta."

Kohti Unelmia Podcastissa tällä kertaa vieraana nuori yrittäjä Aake Mikkelistä. Hänen asenne on positiivinen ja mieleenpainuva jo nuoresta iästä huolimatta. Hattu päästä ja kohti unelmia!  Kohti Unelmia podcastin tarkoitus on inspiroida sua tekemään asioita. Jaa ajatuksesi jaksoon liittyen #kohtiunelmia ja tägää @johanneslaine niin päästään jatkamaan keskustelua. Tai jos haluat jakaa omat unelmasi, niin sekin toimii oikein loistavasti samoilla merkinnöillä. 

Toivo Salonen kulkee Etelä-Lapin ja Koillismaan metsissä ja soilla, yleensä yksin, mukanaan virveli. Milloin sopiva ura tai hanki löytyy, on kulkupelinä pyörä tai sukset. Salosen ja luonnon suhde on rakentunut monissa vaiheissa. Nuorena hän verkosteli Perämerellä ja opetteli tunnustelemaan meren ja tuulen voimaa. Vanhempana hänestä tuli vapakalastaja, joka keskustelee lintujen kanssa ja rakastaa aavoja suomaisemia. Filosofi Toivo Salonen on ollut aina, nuorena mielenlaadultaan ja hieman myöhemmin ammatikseen. Nyt hän on Lapin yliopiston filosofian opettajan tehtävästään eläkkeellä, mutta filosofi hän on edelleen. Viime aikoina Salonen on pohtinut ja kirjoittanut esimerkiksi Perämeren jatulintarhoista sekä etiäisistä, joita filosofi sanoo itsekin kohdanneensa. Etiäisissä ei ole mitään mystistä, sanoo Salonen, mutta silti niiden olemusta on hyvin vaikea kuvata. Mitä enemmän luotamme tekniikkaamme, sitä kauemmaksi etiäiset meiltä karkaavat, hän arvelee. Tervetuloa lähiretkeilemään ja puhumaan lintujen ja filosofien kanssa Rovaniemen Pöyliövaaran kupeeseen, Virikkolammen maastoon.

Karhu Basket on kaksinkertainen mestari, mutta mitä voimme odottaa tällä kaudella, kun mestaruuspaineita siirrellään Helsinkiin? (03:21) NBA:sta kuului outo uutinen, kun Kawhi Leonardin sisko jäi kiinni kuolemaan johtaneesta ryöstöstä. Vasilije Micic jäi Serbian joukkueen mukaan, vaikka hänen äitinsä menehtyi kesken kisojen, ja Isaiah Thomas joutui Bostonissa pelaamaan playoff-pelin heti siskolleen sattuneen kuolettavan onnettomuuden jälkeen. Miksi huippu-urheilijat pelaavat tragediankin keskellä? (27:02) FIBA-kisat ovat ohi. Espanja on mestari ja Marc löysi varmasti Pekingistä roseepullon, jonka kietaista kierteellä alas. Yhtään jenkkiä ei mahtunut kisojen all-stars -viisikkoon. Mitä muuta Kiinan mm-kisoista jäi käteen? (36:53) Jakson vieraana vasta 23-vuotiaana lupaavan ammattilaisuransa lopettanut, mm. Turkissa ja Susijengissä pelannut Anton Odabasi. Miksi Odabasi löi tossut naulaan? Millaista keskustelukulttuuria lajin sisällä tulisi harrastaa? Miten kovassa Turkin pääsarjassa pelaava nuori jäi ilman kunnollista maajoukkuepaikkaa? (55:01)

Tangoprinssi Leif Lindeman on tiennyt pikkupojasta saakka, että hänen kutsumuksensa on viihdyttää ihmisiä ja tuottaa heille iloa laulamalla. Lindemanin julkinen ura alkoi 1991 television Tenavatähti-kilpailusta, jossa tuloksena oli finaalipaikka. Nuorena miehenä tanssikeikat vaihtuivat gospel-musiikkiin; Lindeman työskenteli 15 vuotta hengellisen musiikin parissa. Kuusi vuotta sitten hän palasi iskelmämusiikin pariin – Seinäjoen Tangomarkkinoilta 2013 irtosi hopeasija ja yleisön suosikin titteli. Vuotta myöhemmin hän uusi tangoprinssin tittelinsä ja ura lähti lopullisesti lentoon. Toimittaja Jaakko Laakso kävi kyselemässä kuulumisia tiivistä keikkatahtia pitävältä laulajalta heinäkuun lopussa.

Tässä jaksossa saamme kuulla kuulumiset, yksi on lähdössä lomalle kreikkaan ja toinen juoksentelee pankeissa. Jakso on kuitenkin ennen kaikkea täynnä syitä aloittaa säästäminen nuorena. Keskustelussa myös paljastuu Ronjan ja Idan työeläkkeen ennustus euroina mikä shokeeraa molempia. Danskebank + Jasmin Hamid= taloudellinen mielenrauha podi totuus, josta keskustellaan lisää. Joka viides suomalainen on sitä mieltä, että he eivät ehdi säästää riittävästi rahaa ennen eläkeikää. Podissa saadaan myös vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Mikä on 40-40-40 ”huijaus”? Idan arvaus suomalaisten keskieläkkeelle vuonna 2017 on 2300€, onko tämä lähellä totuutta? Onko varaa omistaa autoa eläkkeellä? Mikä on ASP tili? Pitääkö olla 18 vuotias jotta pystyy avaamaan ASP tilin? Mitä mieltä 55-vuotiaat ovat omasta eläkkeestään?   Lisätietoja keskustelunaiheista: https://www.salkunrakentaja.fi/ https://www.tyoelake.fi/tyoelakeote/ https://www.aktia.fi/fi/lainat/asp-laina https://www.supla.fi/audio/3430392      

"Nuorena katsotut elokuvat ovat isoja juttuja. Katsoin Bodyguardin 10 kertaa ja halusin olla Kevin Costner", sanoo Red Carpet Film Festivalin taiteellinen johtaja ja perustaja, näyttelijä Antti Luusuaniemi. Red Carpet kokoaa suomalaisen nykyelokuvan yhteen Hyvinkäälle 29.8.–1.9.2019. Näyttelijä Antti Luusuaniemen perustama elokuvafestivaali järjestetään nyt kolmatta kertaa. Mukana on myös kiinalaisia elokuvia, muun muassa Renny Harlinin kauhumysteeri Bodies at Rest. Saleissa nähdään kotimaisten elokuvien juhlaennakkonäytöksinä Fingerpori ja Kari Tapio -elokuva Olen suomalainen. Osana festivaalin ohjelmaa Hyvinkään keskustassa paljastetaan katuun upotettujen näyttelijöiden Laura Birnin ja Krista Kososen mukaan nimetyt tähdet Hollywoodin Walk of Famen tyyliin tunnustuksena kansainvälisestä työstä. Keskustelemassa ovat Red Carpetin perustaja, taiteellinen johtaja Antti Luusuaniemi ja tämänvuotisesta tähdet kadulle myöntäneestä elokuvajurysta Anna Puu sekä juryn puheenjohtaja Aleksi Hyvärinen. Ohjelman juontaa Pauliina Grym.

Miltä tuntuu olla yksi Suomen ensimmäisistä europarlamentaarikoista kun Suomesta tuli EU:n jäsen? Haastateltavana entinen europarlamentaarikko ja kansanedustaja Riitta Myller (sd.). Haastattelijana Linda Pelkonen. Myller on toiminut suuren valiokunnan jäsenenä ja puheenjohtajana päättämässä Suomen EU-linjauksista. Hänen mielestään monia tässä merkittävässä valiokunnassa käsiteltyjä asioita voisi käsitellä julkisestikin. Myller kertoo muuttaneensa suhtautumista Euroopan uniniin täysin päinvastaiseksi kuin aiemmin. Nuorena hän vastusti Euroopan tiivistyvää yhteistyötä, mutta ryhtyi kuitenkin kannattamaan sitä. Nyt hän pohtii mitkä asiat muuttivat hänen ajatteluaan. Tässä lähetyksessä keskustellaan myös ilmastonmuutoksesta, SDP:n tilanteesta ja poliittisten kohujen syntymisestä. Elämää ja politiikkaa -sarjassa Linda Pelkonen haastattelee yhden politiikan jättävän pitkän linjan poliitikon. Sarja Yle Puheen kanavalla keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 12.30.

"Ihminen kestää paljon vaikeissakin olosuhteissa. Sodastakin selvittiin, vaikka menetyksiä oli.” Romano miritsin tämänkertainen vieras Otto Koivisto on jalasjärveläinen romanimies, joka on syntynyt vuonna 1932. Hänet tunnetaan taitavana hevosmiehenä. Nuorena aikuisena hevonen oli hänen kumppaninaan metsätöissä. 1950- ja 1960-lukujen taitteessa alkoi raviurheilu – ensin ajettiin karvalakki päässä ja niillä varusteilla, joita saatavilla oli. Jalasjärven "Kivistön oikoosella" ajetuista kyläkisoista siirryttiin vähitellen raviradoille ja ammattimaisempaan harrastamiseen. Mukaan raviurheiluun tulivat ensin poika Olavi Koivisto ja myöhemmin pojanpoika Ville Koivisto. Otto Koivisto muistaa sotavuodet vaikeana aikana, jolloin kansakunta oli kuitenkin yhtenäinen. Hänen kolme veljeään oli rintamalla, yksi myös jäi sille tielle. Haastattelun lopuksi kuullaan vielä Otto Koiviston suhteesta musiikkiin. Otto Koiviston tapasi Jalasjärvellä toimittaja Jaakko Laakso.

Rocklegenda Ismo Alanko julkaisee perjantaina 17.5. uuden albuminsa nimeltä Minä halusin olla niin kuin Beethoven. Albumi sisältää muun muassa singlen Nuorena nukkuneet. Millainen tarina biisin takaa löytyy? Entä millaista taiteilijaelämää Ismo on uransa aikana viettänyt? Vierailun aikana kuullaan myös musisointia, joten tätä et halua missata!

"Ihminen kestää paljon vaikeissakin olosuhteissa. Sodastakin selvittiin, vaikka menetyksiä oli.” Romano miritsin tämänkertainen vieras Otto Koivisto on jalasjärveläinen romanimies, joka on syntynyt vuonna 1932. Hänet tunnetaan taitavana hevosmiehenä. Nuorena aikuisena hevonen oli hänen kumppaninaan metsätöissä. 1950- ja 1960-lukujen taitteessa alkoi raviurheilu – ensin ajettiin karvalakki päässä ja niillä varusteilla, joita saatavilla oli. Jalasjärven "Kivistön oikoosella" ajetuista kyläkisoista siirryttiin vähitellen raviradoille ja ammattimaisempaan harrastamiseen. Mukaan raviurheiluun tulivat ensin poika Olavi Koivisto ja myöhemmin pojanpoika Ville Koivisto. Otto Koivisto muistaa sotavuodet vaikeana aikana, jolloin kansakunta oli kuitenkin yhtenäinen. Hänen kolme veljeään oli rintamalla, yksi myös jäi sille tielle. Haastattelun lopuksi kuullaan vielä Otto Koiviston suhteesta musiikkiin. Otto Koiviston tapasi Jalasjärvellä toimittaja Jaakko Laakso.

Kansantaiteilija Jaakko Teppo muistetaan kantaaottavista huumorilauluistaan ja kaskuistaan, jotka muistuttivat stand up -komediasta jo ennen stand upin tuloa Suomeen. Humoristinen elämänasenne on peräisin karjalaisilta sukulaisilta, asiat piti kääntää paremmin päin, koska perhe oli köyhä ja kaikesta oli pulaa. Isoimmat hitit syntyivät tekstimuotoon jo alaikäisenä. Hilma ja Onni -kappale syntyi krapulassa talon portailla istuessa ja kuunnellessa äidin navettakenkien kolinaa. Vanhempien ihmisten kanssa kun eli, niin sieltähän ne tekstit tulivat, Jaakko Teppo sanoo. Huumorihommien Jaakko Teppo -jaksossa puhutaan miehen urasta, nykyisyydestä sekä naurattamisen ytimestä. Niin ja tietysti vähän piereskelystä.

Stand up tuli Suomeen varsinaisesti vasta 1990-luvun alussa. Alussa koomikot joutuivat esiintymään kapakoissa biljardipöydän ja baaritiskin välissä ja heiltä kyseltiin, että missä kitarasi on. Nykyiseen loistoonsa stand up on noussut Suomessa käsi kädessä internetin kasvun kanssa. Riku Suokas innostui stand upista katselemalla Eddie Murphyn Raw-spesiaalia ja totesi, että tätähän voisi itsekin tehdä. Kun Suokas aloitti uransa, ei tekijöitä juuri ollut ja kaikki piti opetella kantapään kautta. Huumorihommien tämän viikon jaksossa jutellaan stand upin tulemisesta Suomeen.

Lumen sataessa on hyvä aika perehtyä myyrien elämään seuraamalla niiden jälkiä. Ja niin kiehtovia ja tärkeitä eläimiä myyrät, hiiret, sopulit ja päästäiset ovat, että jotkut tutkijat ovat omistaneet niille koko elämänsä. Minna Pyykkö oli Espoossa metsäretkellä Metsäeläintieteen professori Heikki Henttosen kanssa. Henttonen on alan legenda, viettänyt myyrätutkimuksen parissa jo yli 40 vuotta, opastanut nuorempia tutkijoita myyrien maailmaan ja vetänyt suuria kansainvälisiä hankkeita. Ja myyräinnostus vain jatkuu.

Nuorena onnistui kaikki. Katja Kiuru pääsi 18-vuotiaana Teatterikorkeakouluun, esiintyi elokuvissa, teatterissa, suositussa Ruusun aika -tv-sarjassa ja lehtien kansissa. Tosin ongelmana oli, että hän ei Jouko Turkan koulussa oppinut näyttelijäksi. Oli pakko lähteä ulkomaille etsimään ammattitaitoa. Nyt 30 vuotta myöhemmin Kiuru on työtön, vaikka osaa ammattinsa paremmin kuin koskaan. Hän kertoo haastattelussa, että kokee tulleensa oman alansa syrjäyttämäksi. Toimittajana on Teemu Laaksonen.

Eskon Sunnuntaibrunssi-vieraana tubetähti Tuure Boelius. Tuure kertoo, millaista työtä on tubettaminen ja mitä siihen vaaditaan. Nuorena omasta kodista muuttanut ja nopeasti itsenäistynyt Tuure joutuu miettimään, millaisilla motiiveilla uudet ihmiset häneen tutustuvat. Tuure kertoo myös, millaiset olivat fiilikset vuoden 2017 Gay palkinnon tuomasta kritiikistä, ja miten hän pärjäisi ilman somea.

Rouva hakeutui vasta 82 vuoden iässä nivelvaivojen vuoksi terveyskeskukseen ja sai lähetteen reumatologille.

Kaksiosaisessa ohjelmasarjassa käsitellään suomalaisen romanimiehen elämää liikuntarajoitteisena yhteiskunnassamme. Harry Nyman on 48-vuotias kotkalainen mies ja kahden lapsen isä. Harry kasvoi ilman isää ja altistui jo nuorena väärille vaikutteille sekä valinnoille. Nuorena alkanut päihteidenkäyttö johti pitkittyneeseen rikoskierteeseen. 29-vuotiaana Harry joutui auto-onnettomuuteen, jonka seurauksena mies menetti liikuntakykynsä. Ohjelmasarjan ensimmäisessä osassa kuulemme enemmän Harryn elämästä ja tekijöistä, jotka vaikuttivat Harryn suurimpiin elämänmuutoksiin. Toimittajana Miriam Schwartz.

"Ihmisen kokemus kyllä kasvaa vanhetessa ja hän voi karttaa niiden virheiden tekemisiä jotka on jo kertaalleen tehnyt. Nuoren täytyy tehdä itse samat virheet oppiakseen", pohtii 72-vuotias Markus. Psykologi ja psykoterapeutti Marja Saarenheimo haluaa nostaa esille positiivisia asioita ikääntymisestä. Moni pelkää, että vanhana muisti ei pelaa ja ajatuskaan ei kulje. Tämä ei pidä paikkaansa. Ajattelu toki muuttuu vanhempana. Esimerkiksi ikääntynyt kykenee paremmin muodostamaan kokonaiskuvan asioista ja suhteuttamaan asioita. "Nuorena on aika ehdoton ja vanhempana kykenee ymmärtämään, että asiat voi nähdä monella tavalla", sanoo psykologi Marja Saarenheimo. Ihminen pohtii nuorena aikuisena, keski-ikäisenä ja ikääntyneenä erilaisia asioita. Ikääntyminen voi tuoda tullessaan sairauksia ja monia muutoksia elämään, mutta se ei tarkoita elämän loppumista. Miten ikääntyminen meihin vaikuttaa? Onko ikäkriisejä olemassa? Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Mikko Lohenoja Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Kaj Färm, Tuija Kurvinen, Miika Lauriala, Riikka Rahi ja Juha Salomaa. Kuvat: Tuuli Laukkanen Yhteistyössä mukana: AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

Hannu Koistinen on Suomen suurimpiin kuuluvan soitintehtaan Koistinen Kanteleen toimitusjohtaja. Nuorena opiskelijana hänessä heräsi visio siitä, kuinka Suomen kansallissoitin raahataan museosta nykyaikaikaan. 12 000 tuntia soittimen kehitystyötä ja periksiantamaton liikkeenjohdon ja muotoilun opiskelu auttoivat Hannun ja kanteleen uudelle radalle. Kuitenkin vasta osallistuminen Burning Man -festivaaliin Nevadan autiomaassa kaksi vuotta sitten sai Hannun ymmärtämään, miten Väinämöisen lempisoitin skaalataan koko maailman iloksi. Nyt uusi tuote on lanseerausta vaille valmis. Nevadan aavikolta Hannu löysi myös akrojoogan ja kokonaisen elämänfilosofian, jonka mukaan kaikessa on lopulta kysymys yhteistyöstä. Satavuotiaan Suomen kunniaksi tämä podcast on tapauskertomus siitä, kuinka Kalevalan ja puhtaan suomalaisen luonnon innoittama kansallissoittimemme löysi tiensä maailman startupkerman teknoleirille. Ja kuinka itsepäinen suomalainen pakertaja tajusi, että yhteisöllisestä luovuudesta löytyy sekä hänen soitinfirmansa että ehkä koko ihmiskunnan tulevaisuus. Hyviä kuunteluhetkiä!

Nuorena toimittajanalkuna Kaisa Pulakka päätti, ettei todellista susipelkoa ole - ihmiset pelkäävät susissa omia kesyttämättömiä puoliaan. Vaikka ajatukset tuosta ovat lieventyneet, löytää toimittaja Pulakka itsensä yhä uudelleen ihmettelemästä syväänjuurtunutta susivihaa. Salatut eläimet –sarjassa tutkitaan susimytologiaa. Kautta vuosisatojen sudet on nähty villeinä ja kesyttämättöminä yhteiskunnan outolaisina. Suurin susivihan lietsoja on ollut kristinusko. Raamatussa susi on yksiselitteisesti paha. Ohjelmasta selviää myös, mitä piirteitä kannattaa tarkkailla, jos epäilet naapurisi hiipivän öisin ihmissutena! Ohjelmasarjan on toimittanut Kaisa Pulakka ja lukijana on Pietari Kylmälä. Kuva: Yksityiskohta Frederic Remingtonin maalauksesta Moonlight, Wolf (1909). Wikimedia Commons

Me yrittäjät olemme joskus käsittämättömiä jänishousuja. Pelkäämme markkinointia, hinnoittelua, ei-sanaa, vanhoista asiakkaista luopumista, itsensä likoon laittamista... Tässä jaksossa käsittelemme omia yläkerran kummituksiamme: pelkoja, jotka olemme voittaneet ja niitä, joihin törmäämme aina uudelleen. Puhumme myös huijarisyndroomasta, josta ei pääse eroon edes tämänkertainen vieraamme, myynnin ja markkinoinnin rautainen ammattilainen Pasi Rautio. Tässä jaksossa tunnustetaan kaikki! Pasi valmentaa, kouluttaa, kiertää puhumassa ja auttaa muita menestymään. Opiskelijoita, palkollisia, yrittäjiä, johtajia, myyjiä tai sellaisiksi haluavia. Nuorena oman vitsansa vääntänyt. Tuhansia kilometrejä, satoja virheitä. Oppimisen polku jatkuu edelleen. Tuplaamo: http://tuplaamo.fi/ Pasi Rautio: http://pasirautio.fi/ Tuplaamo Facebookissa: https://fi-fi.facebook.com/Tuplaamo/ Pasi Twitterissä: https://twitter.com/tuplapasi?lang=fi Ilmoittaudu Myynti-iltamiin: http://myynti-iltamat.fi/ Pasin mainitsema sotatieteen tohtori Saara Jantunen: https://fi.linkedin.com/in/saara-jantunen-a4446619

Ängelholmissa asuvan Sinikka Neuhausin äiti on Karjalassa, isä Berliinissä ja hän itse Skånessa. Sinikka puhuu ruotsia paremmin kuin suomea ja saksaa, mutta tekevätkö nämä asiat hänestä ruotsalaisen? Sinikka Neuhaus on tanssinut Euroopassa, opiskellut teologiaa Uppsalassa ja opettaa nykyään tulevia opettajia Lundin yliopistolla. Kesäpuhuja-ohjelmassaan hän kertoo omista juuristaan, kiinnostuksestaan historiaan ja historian nivoutumisesta nykyaikaan. Tyttäreni sanoi että, on hämmästyttävää, että joku niin kamala asia kuin sota, myös aiheuttaa yllättäviä kohtaamisia, niin,  että siitä syntyy lapsiakin, Sinikka kertoo. Sinikka muistelee myös tanssijan uraansa, joka vei hänet jo nuorena ensin Tukholmaan ja sitten Ranskaan. Sinikka Neuhausin valitsema musiikki TAISTO TAMMI: Kotkan ruusu KATE BUSH: Hello earth NICK CAVE AND THE BAD SEEDS: Straight to you TEHDASORKESTERI BONK FACTORY ORCHESTRA: Minä soitan harmonikkaa  Ohjelman tuotti Anna-Lotta Hirvonen Nyström. anna-lotta.nystrom@sverigesradio.se

Ali Jahangiri saa vieraakseen Kirsi Alm-Siiran. Uutisankkurina ja -toimittajana tunnettu Alm-Siira on toiminut myös Helsingin Sanomissa sosiaalisen median puolella. Keväällä 2017 hänet nähtiin Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmassa. Ali Show’ssa selviää, että se oli Kirsi, joka laittoi opettajan pyörän alle papatteja noormarkkulaisen yläasteen pihalla. "Pojat halusivat tehdä jonkun jäynän, mutta eivät uskaltaneet", joten Kirsi toteutti idean. Muutamia vuosia myöhemmin hän luki kirjoituksiin, haki pankista lainaa ja osti nakkikioskin.

Kurinalainen, älykäs, rohkea, huumorintajuinen, menestynyt - siinä vain muutama adjektiivi, jotka kuvaavat Lenita Airistoa. Virtaa ja työtä on riittänyt siitä lähtien kun hänet kruunattiin 17-vuotiaana Suomen Neidoksi vuonna 1954. Hän kertoo rakastavansa myrskyjä ja saavansa niistä virtaa. Jos hän jotain vihaa, se on keskinkertaisuus. Vanhemmiltaan perinnöksi hän on saanut luottamuksen siihen, että pärjää ja voi tehdä mitä haluaa. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

Ilta WAD Girls -dragshowssa huipentuu loppunumeroon: Jussi Huusko esiintyy Paula Koivuniemenä. Arkioloissa Jussi on vain Jussi. Hän on ollut Prippsillä töissä ja on onnellinen Andersinsa kanssa. "Jussi" Juha Huusko Syntynyt Jyväskylän keskussairaalassa 1955. Asunut Lievestuoreella, Toivakassa, 1959 Hankasalmella, Pieksämäellä, Jyväskylässä, Helsingissä ja Tukholmassa, joka on hänen nykyinen asuinpaikkansa, vuodesta 1990. Perhesuhteet: Puoliso Anders vuodesta -91, äiti 83 v. asuu Hankasalmella, isä kuoli 8 vuotta sitten, kaksi lasta -77 ja -79, kolme lastenlasta 7+8+8 ja yksi bonuslapsenlapsi 11 v. Sisar -54 ja jo kuollut -59 syntynyt kehitysvammainen veli. Koulut: Peruskoulu 9 luokkaa, merkonomi Pieksämäen kauppaopisto 3 v., Markkinointi-instituutti MKT ja MJD tutkinnot yhteensä noin 5 v. Armeija: Reserviupseerikurssi 149 Työt: Hankapohjan osuuskaupan kesäapulainen, Hangan Lavan narikkapoika, apupoikana kesätyö limsa/kalja-autossa, muotitalo Kekäle 73-77, Seppälä 77-85, muotitalo Jokinen 85-88, Futura Clean 88-90, Pripps-varasto 90-99, keikkatöitä, EU-projekti, vapaaehtoistyötä, osa-aika sairaseläke ja sairaseläkkeelle muutama vuosi sitten. Harrastukset:  Nuorena seurakunnan toiminnassa mukana, hiihto ja yleisurheilu. Kuntopuolelta uinti ja kesäaikana pyöräily. Taitoluistelu, karaoke, yöpöydällä on kirja joko ruotsiksi tai suomeksi, lähihistoria, maailman menon ymmärtäminen, edulliset matkat. Käy museoissa, taidenäyttelyissä ja konserteissa (yleensä lahjalipuilla). Vähentynyt elokuvissa käynti. Artistiura: dragshowryhmä WAD Girls 14 vuoden ajan. Päämääränä varojenkeräys HIV-positiivisille lääkkeisiin ja lääkärinkuluihin. Tähän mennessä keräys on tuottanut noin 500 000 kr. Jussia huolestuttaa: Maailman meno, kiihtyvä elämisen rytmi ja oman keskittymiskyvyn herpaantuminen, terveys, talous. Jussin arvio itsestään: Päällepuhuja, hölöttäjä, tietää vähän kaikesta, muttei kunnolla mistään, stressaaja, organisoija, vaikeasti käynnistyvä, halu tehdä hyvää duunia, enemmän ehkä sympaattinen kuin empaattinen, aika suunnitelmallinen.   Soili kertoo ohjelmasarjasta: Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Niin kauan kuin makuuhuoneesta ei saa työhuonevähennystä, asiat hakevat vielä oikeaa uomaansa. Kii ki kii, kii ki kii, soi päässä, samalla kun täyttää veroilmoitusta. Aivan taukoamatta. Tuo voihkaisu on niin lohduton - täyttäjän suusta. Veroilmoituksen koruttomassa viileydessä tulee helposti pohtineeksi, minkälaisissa merkeissä tämä elämä näyttää hujahtavan. Lukujen ja lauseenpätkien välistä ei piirry kuvaa sankarista. Ellei arjen sankaria lasketa! Ansiotulot ja verot ja eläkemaksut on mitä on. Ne ottaa annettuina. Verot annan ottaa. Ei ota päähän. Luvut paperissa ovat kuin taloyhtiön tasekirja. Ei tee mieli määräänsä enempää tuijotella. Huolia saa niin halvalla. Mutta vähennykset! Ne on se juttu. Ei ole sattumaa, että verosta ja tuloista tehdään monenlaisia vähennyksiä. Elämässäkään, kukaan meistä ei ole täydellinen. Johtuu vähennyksistä. Keski-ikäinen suomalainen mieskin olisi niin ihana, että norppavideon sijasta tuhannet haluaisivat vain tuijotella sen köllöttelyä tutulla mökkilaiturilla tai talviasuttavalla keinonahkasohvalla. Elleivät vähennykset, jotka vääjäämättä vuosien myötä realisoituvat, nakertaisi suloisuutta. Kun keski-ikäisen miehen täydellisestä olemuksesta vähentää karisman, lihasten jäntevyyden, päälaen karvoituksen, hygieniasta huolehtimisen ja iloisen huolettoman ilmeen, niin nettotulos on jokseenkin luotaantyöntävä. Vähennykset tekevät meistä inhimillisiä. Vauva olisi pakahduttavan ihana, liian täydellinen, ilman vähennyksiä. Automaattisina vähennyksinä ilmenevät lopputuloksessa jatkuva itku, yllättäen aina ruokapöydässä tulvahtava vetelän haju ja täydellisen malttamaton luonne. Joista viimeksi mainittu tuntuu nykyisin säilyvän pysyväisluontoisena vähennyksenä ainakin armeijaikään asti. Mikä olisi arki, jossa kaikki sujuisi päivästä toiseen ilman nitinää ja itkupotkuraivareita? Ei ainakaan arki. Se elettäväksi tarkoitettu. Nuorena oli hauskaa, mutta silloin oli miinustettu suhteellisuudentaju. Vanhana saattavat vähennykset kohdentua niin, että aistit katoavat ja ehkä empatiakin. Kun on jo keski-iässä muuttunut näkymättömäksi, se nopeuttaa sopeutumista. Kii ki kii. Takaisin veroilmoituksen äärelle. Jo matkaan veroilmoitus kohta käy, kotoaan taivaltaa. Veroilmoituksen vähennykset ovat nykyrunoutta, vaikka ne kertovat oikeista ihmisistä ja heidän vähistä euroistaan. Jos on kotitalousvähennys, pitäisi olla myös kotiteollisuusvähennys. Sadasta itse työstetystä makaroonilaatikosta saisi.. jotain. Ufoja on paljon, mutta kaikkein ufoin on tulonhankkimisvähennys. Sen saa automaattisesti, jos on palkkatuloa. Listaa voisi jatkaa, mutta ei kannata. Me olemme sairaalloisen kateellisia kaikesta, myös siitä mitä vähennyksiä kukakin saa ja mitä itse ei. Veroprosenteilla ja vähennyksillä voidaan kuitenkin kannustaa ihmisiä eli aivan turhia ne eivät ole. Siksi työhuonevähennys pitäisi saada makuuhuoneestakin. Ja nimenomaan siitä! Jotkut saavat ilmoittamalla työhuonevähennyksen ja silloin tarkoitetaan sitä kodin neljän neliön ylimääräistä kopperoa, jossa on toimimaton tulostin ja Reijo Mäen kirja. Siellä muka tehdään jotain. Makuuhuoneesta sen sijaan pitäisi saada työhuonevähennys, jos aatos on väkevä. Jos rakkauden työmaalla viihtyminen on säännöllistä ja toiminta tuntuu käyvän työstä! Verottaja voisi vaatia riistakameran, mutta se on pieni vaiva kaiken suuremman rinnalla. Raataminen, hikoilu ja asioiden sinnikäs loppuun saattaminen olisi monelle suomalaiselle miehelle, ja naisellekin, helpompaa – jos vain tietäisi saavansa tästä vielä työhuonevähennyksenkin. No joo, siinähän ei poljeta niin sanotusti rahamassia eli olla ansaintatyössä, mutta heijastevaikutus leipätyössä jaksamiseen on kova. Rakkauden ammattilaiset ovat tietenkin erikseen. Mutta eikö juuri niitä vakavia harrastajia kaivata lisää? Maallikkosaarnaaja Maasola

KUUSI KUVAA LASSENAUKKARISEN ELÄMÄSTÄ Toimittaja: Lea Froloff Kuusi kuvaa dokumentaristi Lasse Naukkarisen elämästä ”Dokumentaristin on tärkeintä päästä lähelle kuvattavaa ja elää vierellä. On tuokioita, jotka eivät enää ikinä toistu”, toteaa pitkän linjan dokumenttielokuvien tekijä Lasse Naukkarinen. Lasse on ollut mukana noin sadassa fiktiivisessä ja dokumenttielokuvassa kuvaajana, leikkaajana, ohjaajana ja tuottajana aina 1960-luvulta lähtien. Heinäveden Vihtarin asemalla vuosituhannen julmimpana vuonna 1942 syntyneen pojan silmät avautuvat taiteelle kuvataiteen näyttelyssä Joensuussa. Opettaja on juuri todennut, ettei maalauksen tarvitse kertoa mitään. Valokuvauksesta innostunut Lasse hyväksytään sittemmin Taideteollisen korkeakoulun kamerataiteen osastolle. Vuonna 1965 nuori taideopiskelija pääsee kamera-assistentiksi lahjakkaan elokuvaohjaaja Risto Jarvan oppiin Filminor-elokuvayhtiöön. Seuraavan vuosikymmenen alussa Lassesta tulee jo itsenäinen elokuvantekijä. Ajan henki, vasemmistolaiset aatteet ja voimakkaasti kantaaottava yhteiskunnallisuus näkyvät hänen varhaisissa elokuvissaan, joista palkituin on esikoiselokuva Solidaarisuus vuodelta 1970. ”Nuorena pistin elokuvapalkintorahat seuraavaan elokuvaani. Ajattelin, että eipä sitten tarvitse kirjoittaa anomusta”, nauraa lukuisia alan palkintoja juhlinut Lasse. Eilan päivänä vuonna 1980 Lasse perustaa vaimonsa, animaationtekijä Eila Hutrin kanssa dokumentti- ja animaatioelokuviin keskittyneen tuotantoyhtiö Ilokuvan. Lassen elokuvat tarkkailevat ja analysoivat terävästi todellisuutta. Hän kaivautuu yhä syvemmälle henkilödokumentteihin kuvaten monia vahvoja suomalaisia persoonallisuuksia. Yhteistyössä ohjaaja Peter von Baghin kanssa syntyvät viimeisellä mahdollisella hetkellä dokumentit legendaarisista taiteiljoista, Tauno Palosta ja Olavi Virrasta. Toimittaja: Lea Froloff.

Eron hetki on kaunis ja kauhea ja Göteborgin keskusasemalla on sanottu monet jäähyväiset. Koukussa Nina Natri ja Nina Sinkkonen keskustelevat viikon koukuttajan Erkki Kurosen kanssa. Sänds även på onsdag kl 18.05 och lördag kl 10.04. Samsänds i P2, P6 (89,6 MHz i Stockholm) och Sisuradio.Tämä kertomus alkaa ja loppuu viimeisestä yhteisestä hetkestä. Tämän viikon Kulttuurikeskustelu Koukku hakee inspiraatiota Göteborgin keskusrautatieasemalta, jolla on monta kyyneltä vuodatettu ja onnesta huokaistu kun on päästy lähtemään pois entisestä. Jäähyväiset ovat vahva hetki.Saatan kirjoittaa testamentin. Jäähyväiset voivat olla dramaattiset. Nina NatriKoukussa sanotaan tänään monenlaiset jäähyväiset. Tarkastelussa sekä omat kokemukset että kulttuurituotteet.  Sekä suuret ja pienet hyvästit.Nuorena oli vaikeaa sanoa hej då... se sattui, mä halusin vaan mennä. Nina SinkkonenKulttuurikeskustelu Koukku kulttuuri@sverigesradio.se 

Nuorena miehenä asuin vuoden autiolla saarella.  Tai no, asuihan siellä viitisenkymmentä muutakin. Eikä siitä aikaakaan ole kuin viisi vuotta tätä kirjoittaessani. Mutta autiolta ja nuorekkaalta tuntui viimeistään silloin, kun syystuulet puhalsivat niin lujaa, ettei uskaltanut lähteä talosta ulos; tai silloin, kun lumi kinostui ulko-ovemme eteen niin korkealle, ettei talosta yksinkertaisesti päässyt pois.  Vietimme perheeni kanssa vuoden 2009–2010 Utössä, Suomen eteläisimmällä asutulla saarella. Sinne oli neljän tunnin merimatka mantereelta. Kauppa oli auki melkein päivittäin, kirjasto kerran viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Majakka syttyi iltaisin, ja siinä ne järjestetyt huvit sitten olivatkin.