Podcasts about syntyi

Uusi podijakso is out there! Jos voi hävitä 10 minuutissa 1000 euroa, kenen kantti kestää? Sijoitusskenen näkyvä naama, Jukka Lepikkö, istui Mimmien kanssa studioon. Syntyi ääniraita täynnä oppeja ja oivalluksia! Vaikka itse luottaisi passiivisen sijoittamisen ilosanomaan (as we do), kannattaa tämä aktiivisijoittamiseen keskittyvä jakso kuunnella – saatat yllättyä! Lisäksi puidaan jenkkimarkkinaa ja sen kasvua versus Euroopan markkinat, Ekp:n ja Fed:in toimia, suomalaisten suhtautumista epäonnistumisiin, korkotilannetta ja riskistrategian muuttamista. Paljon asiaa, mutta jälleen hauskassa paketissa! Kuuntele ja ymmärrä uutta. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Kaksi nuoruuden koulutoveria Lahden Lyseosta, professori, metsä- ja ympäristötieteen tutkija Pekka Kauppi ja rakennusarkkitehti, luonnon ja valokuvauksen harrastaja Seppo Peltomaa ovat julkaisseet keväällä yhdessä kirjan Luonnon muuttuva monimuotoisuus. Kaupin ja Peltomaan Luonnon muuttuva monimuotoisuus kertoo luonnon muuttumisesta ja muistuttaa, ettei kaikkea ole menetetty.   Radio Voiman haastattelussa Peltomaa kertoo luontokuvauksesta ja kirjantekoprosessista. Kirjan tekijät ovat huomenna sunnuntaina haastattelussa Helsingin kirjamessuilla. 

Foodora listasi heinäkuussa Suomen suosituimmat grilliravintolat ja Lahti menestyi listauksessa muita kaupunkeja paremmin. Suosikkiravintoloiden listalle kipusi kolme lahtelaisgrilliä – Jonen Grilli ja Burger Mafian grillit Kivimaalla sekä Kärpäsessä. Jonen Grillin yrittäjä Jouni Mielonen muisteli Radio Voimalla maanantaina grillillänsä olleen tarjolla kebabia jo vuodesta 1988. - Itse lihamukia ei heti ollut listalla. Mielestäni asiakas on pyytänyt lihaa mukiin ja sitä kautta se on syntynyt, kuvailee Mielonen legendaarisen lahtelaisherkun syntyä. - Vegemukikin on jo kehitetty. Siinä on tofua, nuudelia ja kasviksia, Mielonen muistuttaa. Kuuntele haastattelusta myös, miten Mielonen kuvailee Jonen Grillin haastavimpia ja jännittävimpiä aikoja, miten tapahtumat vaikuttavat grilliruoan menekkiin ja mitä hän itse mieluiten grilliltään syö.

Tiede nousi, kun mahdollisimman monet olivat mahdollisimman uskonnollisia.

Leena Parkkinen, Matti Remes ja Anja Portin kertovat, miten ovat rakentaneet kirjojensa juonen. Matti Remes aloittaa piirtämällä kaavion.

Viikko sitten kansa seurasi Rkp:n ovea jännittyneenä, ja lopulta hallitusneuvotteluissa päästiin ilmastosta ja maahanmuutosta sopuun. Mutta kuinka hauras sopu on? Entä mistä Säätytalossa vielä kiikastaa? Lauantaikerho sivuaa myös politiikan ja siitä uutisoimisen ikivanhaa kiistakysymystä: Onko politiikassa kaikki vain ”peliä”?

1980-luvulla julkaistut digipelit Super Mario ja Tetris voivat edelleen vahvasti populaarikulttuurissa ja nyt myös valkokankaalla uusien elokuvien myötä. Mm. Anya Taylor-Joyn, Jack Blackin ja Chris Prattin tähdittämä The Super Mario Bros Movie on yksi kevään suosituimpia elokuvia tehden uuden animaatioelokuvien ja peliin perustuvien elokuvien katsojaennätyksen ensi-iltaviikonlopullaan. Koko perheen elokuvassa putkimies Mario haluaa pelastaa veljensä Luigin ja samalla koko maailman Bowser-konnan kynsistä. Apple TV:n julkaisema Tetris-elokuva taas on tositapahtumiin pohjautuva bisnesseikkailu 80-luvun rautaesiripun tuolle puolelle entiseen Neuvostoliittoon palikkapelin syntysijoille, missä pelin länsimaalaisista lisensseistä taistelee useampikin raha-ahne pelijulkaisia vastassaan KGB:n totalitäristiset voimat. Kulttuuriykkönen kysyy, miksi nämä kaksi keskenään hyvin erilaista peliä, tasohyppely ja pulmapeli ovat saavuttaneet maailmanlaajuisen supersuosion, ja miksei niiden valo himmene lähes 40 vuotta ensipelien julkaisun jälkeen? Miten juuri Nintendo onnistui lanseeramaan molemmat, hyvin omalaatuiset pelit maailmansuosioon, ja millaiset voimasuhteet molempien pelien taustalla ovat vaikuttaneet? Millaisia ovat uudet Tetris ja Super Mario -elokuvat, ja millainen on pelien kulttuurillinen vaikutus ajassamme? Asiantuntijavieraina tutkijatohtori Annakaisa Kultima Aalto-yliopistosta, pelikirjoittaja-tietokirjailija Aleksndr Manzos sekä Fintendo-yhteisön aktiivi ja muusikko Ari Koivunen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Yhdysvalloissa Pohjois-Dakotasta tuli huhtikuun lopussa neljästoista abortin kieltänyt osavaltio. Aborttikiellot mahdollistuivat sen jälkeen, kun korkein oikeus kumosi perustuslaillisen aborttioikeuden viime kesänä. Nyt miljoonilla naisilla ei ole pääsyä lisääntymisterveydenhoitoon. Ohjelmassa haastateltavat asiantuntijat puhuvat jo ihmisoikeus- ja kansanterveyskriisistä Yhdysvalloissa. Demokraatit toivovat aborttikysymyksen siivittävän heitä ensi vuoden vaaleissa. Aborttikiistely on läikkynyt myös Atlantin yli: ohjelmassa kuullaan raportti Skotlannista. Ohjelman toimittavat Juri von Bonsdorff, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Hanoi Rocksin "Oriental Beat" -albumi julkaistiin hiljattain uudelleen miksattuna. Soundi on alkuperäiseen alkuvuodesta 1982 julkaistuun albumiin verrattuna todella laadukas ja koko levy on saanut uutta ja oletettavasti juuri sitä alkuperäistä ilmettä. Miten uudelleenmiksaus tapahtui ja mitä se miksaajalta edellytti. Tässä Kasarin Lapset -podcastin jaksossa vieraana on levyn miksannut Petri Majuri. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset -podcast rokataan kasaan yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn ja Teemu Aalto Music Productionsin kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Teemu Aalto Music Productions tuottaa listaykkösiä ja laatumetallia. Teemun käsien kautta ovat kulkeneet mm. Insomnium, Omnium Gatherum ja Marianas Rest. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko McKudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Pekka Seppänen.

Alkuvuodesta näytti, että jäärataa ei tänä vuonna Vesijärvelle tule, koska ravintola Lokin yrittäjä totesi, että aika ja resurssit eivät riitä. Lahden kaupunkikaan ei pystynyt rataa toteuttamaan. Ravintola Nosturin Teemu Pilsari pisti kuitenkin toimeksi. Pilsari kysyi ESS:n mukaan ensin Lahden kaupunkia, joka ei kuitenkaan ehtinyt mukaan täksi kaudeksi. Seuraavaksi Pilsari kääntyi tuttujensa puoleen ja sai mukaan kaksi yhteistyökumppania, vene- ja koneliike Lahden Bike Marinen sekä Otto 03 -rakennusliikkeen. Noin kuusi kilometriä jäärataa on nyt aurattuna Vesijärven jäälle. – Missään kohtaa rataa ei ole alle 20 senttiä jäätä, sanoo jääradan ennen kuutta aamulla auraamassa käynyt Otto 03 -rakennusliikkeen Otto Väätämöinen Radio Voiman haastattelussa. Jäärata kulkee Myllysaaresta Rullakatua mukaillen Teivaalle ravintola Nosturille ja ravintola Lokille, josta rata jatkuu matkustajasatamaan ja Niemen satamaan. Niemestä on Väätämöisen mukaan myös pieni reitti Mukkulaan. Väätämöisen mukaan jää ei ole vielä kovin hyvässä kunnossa luistelua ajatellen, siksi jääradalle kannattaa suunnata kengillä eikä luistimilla. Kuuntele haastattelu, jossa Väätämöinen kertoo reitin tekemisestä ja jääradasta tarkemmin! Toimittaja: Eeva Ristkari Kuva: Outi Karvinen

Lahden kauhea ja loistava vuosi 1976 Lahden 1970-lukua ajatellaan usein rikollisuuden ja työttömyyden kasvun sekä synkkien betonilähiöiden rakentamisen ajaksi. Koko Suomea koettelivat silloin inflaatio, lakkoaallot, energiakriisi ja yleinen harmaus. Mutta mitä Lahdessa todella tapahtui lamavuonna 1976? Mitä purettiin ja mitä rakennettiin, kuinka meni ihmisillä, kulttuurilla ja taloudella? Millaista tulevaisuutta suunniteltiin? Heikki Luostarinen alkoi kerätä tietoa tuosta vuodesta, jolloin hän kirjoitti ylioppilaaksi Kannaksen yhteislyseosta. Hän käytti aineistona Helsingin Sanomien ja Etelä-Suomen Sanomien juttuja, Lahtea koskevaa tutkimusta ja omia kokemuksiaan. Tavoitteena oli nivoa Lahden arki Suomen ja maailman muutokseen. Syntyi 81-sivuinen kokoelma tietoja, kuvia ja tunnelmia Lahden elämästä vuoden 1976 tienoilla. Kyseessä ei ole tutkimus, mutta faktat on yritetty saada kohdalleen – oikein hyvän jutun kohdalla kuitenkin hieman joustavammin ja vakavuutta välttäen. Lahti on nimittäin kaupunki, joka lähtee välittömästi käpälämäkeen, jos totisuus ja juhlavuus uhkaavat lähestyä. Radio Voiman Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa Heikki Luostarinen (1.11.) Mitä löytyi? Löytyi purkuaalto ja purkukiistoja. Vuonna 1976 hävitettiin Lahden funkishelmenä pidetty Lasipalatsi, jonka tilalle tehtiin parkkipaikkoja. Löytyi Lahden Reipas, jonka pelaajat perustivat kesällä 1976 pelaajaneuvoston pinnalla olleen työpaikkademokratian hengessä ja saivatkin erotettua valmentaja Keijo Voutilaisen. Ahtialaan suunniteltiin 50 000–60 000 asukkaan aluekeskusta ja yliopistoa. Hollola ja Nastola pelkäsivät Lahden kasvavan niin nopeasti, ettei kumpaankaan kuntaan jäisi kuin yksi elintarvikemyymälä. Mallasjuoma yritti haudata kaatopaikalle 42 000 ruosteeseen mennyt oluttölkkiä, mutta jokainen niistä kavettiin esiin ja katosi janoisiin suihin Lahden suuren kaljakuumeen aikana. Vuosi 1976 oli hetki, jolloin Lahden huiman nopea kasvu rauhoittui ja kaupunki alkoi panostaa elämän ja ympäristön laatuun. Vesijärven likaaminen päättyi ja kulttuurielämän kehittäminen alkoi. Kuvalähde: Lahden kaupunkiympäristö (Lahtiseura.fi) Lue kaikki täältä (Lahtiseura.fi)

Yhdysvaltalainen Kimberley Poskela (Gowdy) eksyi Heinolaan opiskelijavaihdossa 16-vuotiaana. Vaihto-oppilasvuoden jälkeen Kimberleyn oli jätettävä heinolalainen poikaystävä Juha taakseen ja palattava Yhdysvaltoihin. Nuori pari ei ollut yhteyksissä toisiinsa 18 vuoteen, kunnes Kimberley sattui matkustamaan Suomeen hiihtolomalla vuonna 2018. Neljä kuukautta myöhemmin olikin jo aika muuttaa Suomeen. Tämän tarinan myötä syntyi kaksi lasta sekä haamuleipomo, joka myy herkkuja erikoisella tavalla. Leidi Pipari vieraili Radio Voiman iltapäivässä Ali Elkharamin vieraana. Leidi Pipari netissä

Pahin mahdollinen skenaario oli lähellä, mutta sitten tapahtuikin odottamaton käänne. Tämä synnytystarina voitti Kaksplussan synnytystarinakilpailun vuonna 2022.

Uskon askeleita ohjelma koostuu kolmesta osuudesta, joissa jokaisessa on keskustelu, haastattelu tai opetus. Tässä jaksossa Lahden helluntaiseurakunnan seurakuntapastori Tino Varjola kertoo elämästään ja siihen liittyvistä seikkailuista. Hän kertoo myös miten Lahden helluntaiseurakunta ottaa L10T:n osaksi seurakuntansa toimintakulttuuria ja varustaa jäseniään elämään Jeesuksen opettamalla tavalla. Lopuksi Tino kertoo rukousvastauksen, joka sitä kuunnellessa hieman naurattaa. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Tino kertoo isän kuolemasta, kun hän oli nuori ja uskovasta kasvattiäidistä. Usko löytyi armeijan iltaloman aikana. Tästä Tino ilmoitti komppanian päällikölle, koska tuolloin tärkeät asiat piti ilmoittaa hänelle. Uskoon tulon jälkeen mieleen tuli ennestään tuntematon sana diakoni. Tino opiskeli diakoniksi ja kohtasi harjoittelun aikana tulevan vaimonsa. Tino kertoo kokeneensa elämässään Jumalan hyvyyttä ja huolenpitoa, vaikka aina ei ole ollut helppoa. Tino rohkaisee kuulijaa kulkemaan oman matkansa Jeesuksen kanssa ja Pyhän Hengen johdatuksessa. Ohjelman toisessa osuudessa Tino Varjola ja Mikko Matikainen keskustelevat valtakunnallisesta mediamissiosta, Lahden alueen seurakuntien valmistautumisesta siihen ja L10T elämän tavan punoutumisesta siihen. Mission ajankohta on todella hyvä, kun elämme koronan jälkeistä epävarmuuden aikaa, johon on tullut mukaan Venäjä käsittämätön hyökkäys Ukrainaan. Josta seuraa monia ongelmia globaalisti. Lahden Helluntaiseurakunta ottaa L10T koulutuksia ennen missiota ja mission jälkeen. Seurakunta aikoo sitoutua kulkemaan ujoimmankin jäsenensä rinnalla ja opettaa salasiunaavan elämäntavan, joka voi avata tilaisuuksia päästä lähelle uskosta vielä osattomia ja kertoa heille oman tarinansa kautta Jeesuksesta. Ilmassa on vahvaa intoilua näistä asioista. Ohjelman kolmannessa osuudessa Tino kertoo hauskasti, miten rukousvastauksena hän otti romaaniperheensä kanssa kyytiin kaksi hurjan näköistä skinheadia. Syntyi hyvä ja syvällinen keskustelu, joka johti siihen, että romaniperhe rukoili kahden kosketetun skinheadin puolesta. Tino avaa kuulijalle myös sen, miten syntyi hanke, jossa Tino perheineen meni Intiaan ja teki siellä ulkoministeriön tukemassa kehitysyhteistyöhankkeessa alueen asioita parantaneen kaksivuotisen kyläterveyshankkeen. Huikeita tarinoita ja Jumalan hyvyyttä. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Physics world -lehti valitsi vuoden 2021 fysiikan läpimurroksi Aalto-yliopiston professori Mika Sillanpään kokeen, jossa tutkijat saivat kaksi pientä rumpukalvoa kvanttilomittumaan. Tiedeykkösessä kysytään voittajalta millaisesta läpimurrosta on kyse. Ohjelmassa selviää, mitä tarkoittaa kvanttilomittuminen ja miten tutkijat pystyivät kiertämään kuuluisan Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen. Physics worldin top 10 listalta löytyy joukko muitakin kiinnostavia tutkimuksia: ensimmäistä kertaa kyettiin hallitsemaan atomiydinten kvanttitiloja sekä tutkimus, jossa on selvitetty lisää valon aalto-hiukkasluonnetta. Toisena haastateltavana ohjelmassa on Jyväskylän yliopiston fysiikan professori, kosmologi Kimmo Kainulainen. Hänen kanssaan keskustelemme mustan aukon magneettikentistä, joihin liittyen viime vuonna tehtiin laaja tutkimus. Magneettikentät auttavat ymmärtämään, miksi mustan aukon tuntumasta paikoin purkautuu hiukkassuihkuja poispäin — vaikka yleensä musta aukko ahmaisee sisäänsä kaiken materian. Kainulaisen kanssa käymme läpi myös myonien magneettisen momentin mittausten ja teoreettisten laskelmien välistä ristiriitaa. Jos tulokset pitävät paikkansa, luvassa voi olla uutta, standardimallin ulkopuolista fysiikkaa. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Jaksossa mainitut linkit: Lanseeraussuunnitelma: https://www.vapautasupervoimasi.fi/verkkokurssin-lanseeraussuunnitelma Akatemian instagram: https://www.instagram.com/vapautasupervoimasiakatemia/ Jakson muistiinpanot: https://www.vapautasupervoimasi.fi/blog/nain-syntyi-vapauta-supervoimasi-akatemia

Moni meistä on joskus elämässään snorklannut ja ihastellut veden pinnan alaista maailmaa. Jotkut ovat päässeet näkemään leväviidakon suojissa lymyileviä kaloja, simpukoita ja äyriäisiäkin. Luontoretkellä Juha Laaksonen tapaa vedenalaisen valokuvauksen mestarin Pekka Tuurin, joka voitti vuoden 2021 Vuoden luontokuvakilpailun kuvallaan Liskomies. Millaista pinnan alla kuvaaminen oikein on ja miten voittokuva syntyi?

Koronan levittyä emerituspiispa Mikko Heikka haastoi kansantaloustieteilijä Vesa Kanniaisen kirjeenvaihtoon, jossa he pohtivat mihin suuntaan elämää ja taloutta - kapitalismia - pitäisi kehittää koronan jälkeen. Syntyi keskustelukirja, joka on pohjana tälle keskustelulle. Toimittajana on Juho-Pekka Rantala.

Miten Maa muodostui? Millainen on sen rakenne? Kuinka se toimii? Mitä virkaa on Maata uskollisesti kiertävällä Kuulla? Mihin suuntaan mantereet ovat oikein menossa ja koska meille tulee taas geologisessa mielessä paha tilanne päälle? Helsingin yliopiston geologian professori Tapani Rämö paljastaa maapallon syvimmät salaisuudet ja maalaa ohjelmassa isolla pensselillä kotiplaneettamme aikajanan. Lopussa päästään myös Suomeen ja sen esihistoriaan aikana, jolloin ihmisistä ei ollut vielä tietoakaan. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Miia Halme-Tuomisaari innostui kirjoittamaan kirjan koronapandemiasta toimittajien kanssa käymiensä keskustelujen ja AntroBlogin uutiskommentin pohjalta. Kaikki kotona ‑kirjassa pohditaan, mitä pandemia on paljastanut ihmisistä niin Suomessa kuin maailmalla. Kirjailijaa itseään ilahduttaa ajatus siitä, että kirjastoissa teokseen voivat tutustua myös he, joille antropologia ei ole entuudestaan tuttua.

Päivän vieraana hurjan suosion Youtubessa saavuttanut HurHur, eli Konsta! Mistä syntyi HurHur, mikä ajoi luomaan toisen kanavan "Ihan Just Imus", miksi Konsta teki eeddspeaks -biisin ja monia muita kysymyksiä joihin haetaan vastauksia. HurHur Youtubessa Ihan Just Imus Youtubessa Podcast myös katseltavissa Youtubessa. Ideoita, aihetoiveita ja vierasehdotuksia saa laittaa podcast@eeddspeaks.fi Eeddcast on Eetu Pesosen isännöimä podcast jossa käsitellään erilaisia aiheita yksin ja vieraiden kanssa. Aiheet vahvasti Youtubetuksen ja hostia kiinnostavien aiheiden ympäriltä.

Jessica Honkanen opiskeli puusepäksi, kun hän kuuli perheenjäsenen sairastuneen syöpään. Hän halusi valmistaa yksilöllisen ja kauniin leposijan rakkaan ihmisen viimeiselle matkalle. Syntyi uurna sekä yritys nimeltä CELO NY. Nuori yrittäjyys ry mahdollisti tämän kauniin tarinan hiomisen yritysideaksi. Se on lopulta hiottu niin hyväksi, että se pokkasi parhaan liikeidean palkinnon Vuosi Yrittäjänä -ohjelmasta. Ja idea on realisoitunut myös euroiksi. Hyppäähän mukaan Honkasen uurnamatkalle.

Netissä toimiva QAnon-ryhmä kehittelee uskomattomia salaliittoteorioita. Näiden tuoreimmaksi maalitauluksi on joutunut varsin viaton ranskalaiselokuva, joka on katsottavissa Netflixissä. USA:n politiikassa republikaanit ovat käyttäneet QAnonin salaliittoteorioita. Tänä vuonna ilmestynyt ranskalainen elokuva Söpöläiset kertoo pikkutytön kasvutarinan, mutta koska elokuvassa tanssivat tytöt pyörittävät takapuoliaan, osa katsojista on raivon vallassa. Jopa 600 000 ihmistä on addressissa vaatinut elokuvan poistamista Netflixistä. Mikä aikaamme oikein vaivaa? Sitä pohditaan Kulttuuriykkösessä. Keskustelemassa elokuvakriitikko Kalle Kinnunen, psykiatrian erikoislääkäri Gustav Schulman ja tietokirjailija Janne Riiheläinen. Jakke Holvas juontaa lähetyksen.

Ennen sotia Karjalan pitäjiin ja Inkerinmaalle oli muodostunut runsas romaniasutus. Alueluovutusten yhteydessä Suomen romaneista noin kolmannes joutui evakkotaipaleelle. Tavoitteena oli uudelleenasutus. Syntyi myös epävirallista romaniasutusta, kun väestö siirtyi työn perässä telttaleireille suuriin kaupunkeihin. Romano miritsissä romanien evakkoajasta kertoo Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistotutkija Risto Blomster. Ohjelman on toimittanut Maria Friman.

95. Ruusut Kevätuhri SPECIAL! Miten mestariteos syntyi? (feat. Miikka Koivisto) by Antti X Antti

Kierrämme maailmaa sadunkertoja Anja Kallion matkassa. Tämä satu on peräisin Sveitsistä. Äänisuunnittelu: Anders Wiksten Tuotanto: Radioteatteri, Soila Valkama

Kansan Raamattuseuran kouluttaja (el) Marja Mäkelä ja Helsingin kaupunkityöntekijä Päivi Peittola keskustelevat ja tuovat terveisiä KRS:n Intian työstä.

Praba menetti seitsemänvuotiaan poikansa Anaya Peterin pääsiäissunnuntaina kirkkoon tehdyssä  hyökkäyksessä Sri Lankassa. Kenttätyöntekijä Liyoni* kertoo viimeisimmästä vierailustaan perheen luona. Paljon on muuttunut ensimmäisen vierailun jälkeen. Praba ja hänen miehensä olivat kirkon parvella laskemassa pyhäkoulussa kerättyä kolehtia. Jumalanpalvelus oli juuri alkamassa, kun räjähdys keskeytti tilaisuuden. Syntyi paniikki. Ihmiset juoksivat edestakaisin ja valittivat. Kirkkorakennus muuttui raunioiksi, ja tulipalo levisi. https://opendoors.fi/?p=29426

Talvisota päättyi (tänään tasan 80 vuotta sitten) 13.3.1940 raskaiden taisteluiden jälkeen. Ulkoministeri Väinö Tannerin rauhanehtoja selostanutta radiopuhetta ei kuitenkaan seurannut helpotuksen huokaus vaan kollektiivinen suru. Ehdot järkyttivät ankaruudessaan kansakuntaa, joka eli sodan viimeisiin päiviin asti siinä käsityksessä, että sotamenestys on ollut suomalaisille myönteistä. Suomi oli taistellut 105 päivän ajan ylivoimaista vihollista vastaan ja ollut koko sodan ajan siihen asti ennennäkemättömän kansainvälisen huomion ja myötätunnon kohteena. Talvisodan taisteluiden myötä nousivat esiin ikonisina käsitteinä niin talvisodan henki kuin talvisodan ihmekin. Ne voimistuivat suomalaisuuden suurina tarinoina, kun vielä sodan jälkeenkin maa sai säilyttää laillisen järjestyksensä ja valtiollisen itsenäisyytensä. Itä-Suomen yliopiston sotahistorian dosentti Pasi Tuunainen kertoo minkälaisista tekijöistä rakentui talvisodan ihme, eli pärjääminen taisteluissa Puna-armeijaa vastaan. Sodan kulttuurihistorian tutkija Tuomas Tepora Helsingin yliopistosta puolestaan analysoi talvisodan henkeä ja talvisotaa yleisemmin kansallisen kertomuksemme peruskivenä. Toimittaja Ville Talola. Kuvassa Helsinki 13.3.1940, rauhaa juhlitaan - tosin suruliputuksella. (SA-kuva)

Kingdomen Comen vuonna 1988 ilmestynyt debyytti on merkillinen kokonaisuus: ilmestymisensä aikaan kaupallinen menestys ja taiteellinen sylkykuppi. Soundiensa osalta se oli kuitenkin Led Zeppelin -vaikutteista huolimatta vuosikymmenen suunnannäyttäjä ja osoitti myös Bob Rockin nerokkuuden. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg.

Ihminen oppi puhumaan vähitellen ja harppauksittain. Aristoteleen kantapäässä mietitään, mikä tarve on johtanut kielen syntymiseen? Oliko aluksi vain yksi kieli vai useita? Mitä voidaan päätellä kymmenien tuhansien vuosien takaisista asioista? Evoluutiobiologi Juha Valste kertoo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen. Kuva: Marjo Harju / YLE

Timo Koivusalo teki stand upia Suomessa jo ennen muita. Yleisö ei kuitenkaan ymmärtänyt vitsejä tarpeeksi, joten mies marssi kirpputorille, osti hassut vaatteet, opetteli oudon puhetyylin ja meni lavalle uudestaan. Syntyi Pekko Aikamiespoika, joka poiki tv-sarjoja, elokuvia, levyjä ja Timo Koivusalolle uran elokuvaohjaajana. Jaksossa jutellaan Koivusalon uran alkuvaiheesta, muun muassa Pekon syntyvuodesta 1992, jolloin ruutuihin ilmestyi myös Tuttu Juttu ja radioon Koivusalon kirjoittama hitti Kuurankukka. Lisäksi selvitetään se, mikä oli Timo Koivusalon elämän onnellisin päivä ja miten päivään liittyy Jaakko Salo ja Spede Pasanen. Ohjelman on Ylelle tuottanut PRI Lähimedia Oy.

Santeri Ahlgren istui sohvalla ja pohti, että romanikulttuuria pitäisi saada vahvemmin esille. Syntyi älynväläys ja puhelinsoitto Eeki Mantereelle synnytti tapahtumasarjan, joka tunnetaan nimellä Manne-TV. Rajusti romanikulttuurille sekä valtavirralle irvaillut Manne-TV herätti valtavan kohun ja ohjelmasta tehtailtiin otsikoita ympäri maailmaa. Kiivaan keskustelun jälkeen ohjelman nimi vaihdettiin Romano-TV:ksi ja se voitti parhaan tv-ohjelman Yleisö-Venlan vuonna 2007. Miten Manne-TV:n esittämisen aikaan rasistiksi leimattu humoristi suhtautuu vähemmistöistä tehtävään komiikkaan ja mitä ohjeita hän antaa romaneista vitsejä suunnitteleville valtaväestön koomikoille? Ohjelman on Ylelle tuottanut PRI Lähimedia Oy

Joulu ei kristinuskon alkutaipaleella ollut keskeinen juhla. Ensimmäiset merkinnät kristillisen joulun vietosta löytyvät vasta 300-luvulta. Antiikin Roomassa vietettiin kuitenkin muun muassa Saturnalia-juhlaa samoihin aikoihin. Minkälainen juhlakulttuuri antiikin Roomassa vallitsi, millaisen maailman keskellä kristinuskon alkutaipaleet käytiin ja millä tavoin joulusta alkoi muodostua varsinainen juhla historiassa? Keskustelemassa Rooman historian tutkija Jussi Rantala sekä eksegetiikan dosentti, seurakuntapastori Kari Kuula. Lisäksi Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori kertoo joulurauhan julistuksen vaiheista 800 vuoden ajalta. Tuukka Pasanen juontaa.

Kätilöstä kuuden lapsen kotiäidiksi, sitten Marimekolle töihin ja oman designmerkin perustajaksi. Vimma on yksi suomalaisen lastenvaatesuunnittelun menestyjiä. Sen perustaja Marjut Rahkola on pyörittänyt vaatemerkkiä menestyksekkäästi jo useita vuosia - yritys on ollut jokaisena toimintavuotenaan voitollinen. Tämän päivän jaksossa Satu Rämö ja Hanne Valtari kuulevat Marjutin hurjan inspiroiva tarinan siitä, millaista designyrittämisen arki ihan oikeasti on ja kuinka siinä voi menestyä.

Tatu Ferchen osallistui parikymppisenä kilpaohjelma Far Outiin ja päätyi tekemään kuusituntista Sixpackia, joka oli hyvää darratelevisiota mutta huonoa televisiota. Nyt hän on Banijay Finland Suomi, Vain elämää, Selviytyjät Suomi) toimitusjohtaja. Television lasten viidennessä jaksossa keskustellaan todellisuustelevisiosta esseistin ja toimittajan Tero Kartastenpään sekä toimitusjohtaja Tatu Ferchenin kanssa. Jakson juontaa Anton Vanha-Majamaa. Osta Television lapset -esseekokoelma.

Kysy mitä vaan -ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat vastaavat Mira Selanderin johdolla kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Tässä ohjelmassa mikään kysymys ei ole liian nolo tai tyhmä.

Ranskaa puhutaan tietenkin ennen kaikkea Ranskassa, mutta myös Belgiassa, Sveitsissä, Kanadassa ja monessa Afrikan maassa. Ranska on myös muunmuassa diplomatian, muodin ja keittotaidon kieli. Emeritusprofessori Juhani Härmä kertoo, miten ja milloin gallien ja frankkien puhumat kielet sekoittuivat latinaan ja syntyi ranskan kieli. Kuva: EPA-EFE/Ian Langsdon

Studio Julmahuvi lytättiin ilmestyessään ktiitikoiden toimesta täydeksi limboksi. Sarja on kuitenkin vielä tänäkin päivänä monien mielestä Suomen kaikkien aikojen merkittävin sketsituotanto. Petteri Summanen, joka on yksi sarjan tekijöistä kuvailee Studio Julmahuvin tekemisen aikaa omalta kohdaltaan hybrikseksi. Työryhmä heilui höyrypäänä ikkunat huurussa ja lastut lensivät. - Pystyimme näyttelemään tarkasti ja kurinalaisesti, meiltä löytyi hulluja ideoita ja ymmärsimme mistä laatu syntyy. Tai näin me ainakin kuvittelimme, Summanen kertoo. Huumorihommissa palataan Petteri Summasen kanssa Studio Julmahuvin tekoprosessiin ja paljastetaan rakastettujen klassikkosketsien taustat ja salaisuudet.

"Tämä ei ole piippu" lukee maalauksessa, jossa on kovasti piipun näköinen esine. Puu onkin tarkemmin katsoen vain yksi suuri lehti, patongit seilaavat sinisellä taivaalla pilvien kanssa, avoimesta ikkunasta avautuu näkymä huoneeseen, jossa on talo. Kuuluisassa taiteilijan omakuvassa nenä jatkuu piipuksi, jota taiteilija polttaa. René Magritten (1898-1967) töitä nähdään ensi kertaa Suomessa, kun belgialaisen surrealistin näyttely aukeaa 8. helmikuuta 2019 Helsingin Amos Rexissä. Surrealismi syntyi 1910-luvun ja 1920-luvun taitteessa kirjallisena liikkeenä. Max Ernstin ja André Bretonin keksimä taidesuuntaus sai oman manifestinsa vuonna 1924 ja levisi kuvataiteisiinkin. Traumaattisen teini-iän eläneen Magritten brysseliläiset surrealistiystävät muodostivat tälle tärkeän tukiverkon, joka kantoi läpi koko elämän. Haastateltavana ovat Helsingin yliopiston filosofian dosentti Timo Kaitaro ja Taidemuseo Amos Rexin johtaja Kai Kartio. Lähetyksessä kuullaan myös näyttelyn toista kuraattoria, taidehistorioitsijaa Julie Waseigea. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Pääministeri Theresa May linjasi Britannian vaihtoehdot: ”Tämä sopimus, ei sopimusta tai ei Brexitiä”. Mihin päädytään? Kaaosta selkeyttävät Nordean ekonomistit Tuuli Koivu ja Sanna Kurronen.

Johdanto-osa 3/3: Kun ympäröivä maailma muuttui, ei juutalaisen lain tulkitseminenkaan voinut säilyä entisellään. Syntyi uusia tulkintoja, uusia liikkeitä: reformismi eli liberaalijuutalaisuus, moderni ortodoksia ja konservatiivinen juutalaisuus. Pyhiä juutalaisia kirjoituksia –sarjan kolmas johdanto-ohjelma. Keskustelijoina Simon Livson, Riikka Tuori ja Tapani Harviainen. Äänisuunnittelija Timo Hintikka. Toimittaja Juha-Pekka Hotinen.

Kipinä päässä sytytti palon kehossa. Tarja Virolainen ilmoittautui maratonille, kun halusi näyttää itselleen. Tässä vaiheessa ei tosin vielä tiennyt mitä kaikkea juoksu tulisi hänelle näyttämään. Syntyi uusi elämäntapa, kirja ja tutuksi tulivat uudet kulttuurit, sekä edelleen itseään voitettiin. Matkalle mahtuu myös pettymyksiä ja takaiskuja vammojen muodossa, mutta ne eivät sammuttaneet kipinää juoksijan sielussa, vaan ohjasivat kohti tulevaisuutta. Luurit korviin ja inspiroidu Tarjan tarinasta, josta ei naurua puutu! Tsekkaa tästä linkit Tarjan kirjaan, blogiin ja Instagramiin: www.bazarkustannus.fi/kirja/juoksijan-sielu www.outdooroption.fi www.instagram.com/outdoor_option

Vuonna 1995 julkaistiin kirja Mindhunter: Inside the FBI's Elite Serial Crime Unit, jossa toisena tekijänä oli John E. Douglas, eläkkeellä oleva FBI:n erikoisagentti. Douglas rakensi järjestelmää, jonka avulla rikollisia alettiin profiloida. Hän kiersi Yhdysvaltoja opettamassa metodia poliiseille, ja kävi samalla vankiloissa haastattelemassa tunnetuimpia väkivaltarikollisia, sellaisia kuten David Berkowitz, Charles Manson, Ted Bundy ja Edmund Kemper. Syntyi käsite sarjamurhaaja. Oscar-palkinnon roolistaan sarjamurhaaja Aileen Wuornosina voittanut Charlize Theron tutustui Mindhunter-kirjaan, osti sen oikeudet ja antoi opuksen David Fincherille, Seven- ja Zodiac-elokuvien ohjaajalle. Mindhuter alkoi Netflixillä 2017, Fincherin ohjastaman sarjan pohjana ovat Douglasin kokemukset 1970-luvun lopulta alkaen. FBI-agentit Holden Ford (Jonathan Groff) ja Bill Tench (Holt McCallany) lähtevät FBI:n päämajasta lähtevät tapaamaan kaikkein väkivaltaisimpia rikollisia. Murhaajilta saatu tieto sen synnyttämä ymmärrys muuttavat rikostutkintaa ja samalla maailmaa. J.P. Pulkkisen vieraana keskustelee Mindhunterista käsikirjoittaja ja näytelmäkirjailija Mika Ripatti. Toimittajana J.P. Pulkkinen

Ville Blåfieldin haastattelussa kaksi Liike Nytin seitsemästä perustajasta. Helene Auramo ja Sarian Antila kertovat, miten liike syntyi ja mihin sillä pyritään.

#29 - Tavataan Kristiina Komulaisen kanssa Fredrikinkadun Ounce teeliikeessä. Ollaan Kristiinan kanssa tutustuttu parisen vuotta sitten CreativeMorningsin kautta. Syntyi heti vahva yhteys ja tiesin että haluan jossain vaiheessa tehdä Kristiinan kanssa podcastin rakkaudesta. Kristiinassa minua kiinnostaa hänen avoimuutensa ja rohkeutensa tarttua uusiin asioihin, hänen kykyään kuunnella omaa intuitiota ja haastaa itseään. Elämä on leikki ja keskustelun lopuksi hän toteaa: “Elämän tarkoitus on elämä, miksi hitossa monimutkaistaa tätä yhtään enempää?” Kristiina on tullut koko kansalle tutuksi radio- ja televisiojuontajana.

Chilessä sotilaskaappauksen kulku 11.syyskuuta 1973 sekä sitä seuranneet murhat ja karkotukset nostivat komentajakapteeni Augusto Pinochetin aikansa voimakkaimmaksi oikeistolaisen sotilasdiktatuurin symboliksi. Naapurimaa Argentiinan sotilasjohtajat tappoivat enemmän ihmisiä, mutta heidän väkivaltansa vaikuttaa summittaisen järjettömältä. Pinochet eteni toimissaan kylmän järjestelmällisesti ja päättäväisesti ja kutsui menetelmäänsä autoritääriseksi demokratiaksi. Diktaattorit voisikin jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Ensimmäiset keskittyvät tappamisen määrään toiset sen laatuun. Augusto kuului jälkimmäisiin. Pinochet tuli myös tunnetuksi lentävistä lauseistaan. Minä kuolen joskus, myös seuraajani täytyy kuolla, mutta vaaleja ei pidetä ikinä! Lehtikään ei liikahda tässä maassa, ellen minä liikuta sitä! Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että USA:n tukema diktaattori Pinochet oli ihastunut Friedmanin talousoppeihin, koska ne olivat diktaattorin mielestä epäpoliittisia. Niissä ei ollut ideologiaa ja ne olivat puhdasta tiedettä. Yhdysvaltalaiset Chicagon koulun taloustieteilijät sorvasivat CIA:n myötävaikutuksella Pinochetille uusliberaalin shokkitalousohjelman, jonka lopputuloksena tapahtui tulonsiirto megarikkaille ja rahaa virtasi ulkomaille. Chilen valtionyhtiöt yksityistettiin samoin kuin terveydenhoito ja sosiaaliturvan palvelut. Chilen tuontirajoitukset poistettiin kokonaan, samoin teollisuuden valtiontuet. Näin koetettiin rohkaista kotimaista teollisuutta, jonka palkkakustannusten alhaisuutta pidettiin hyvänä kilpailuvalttina. Dramaattisen valtion menojen leikkaamisen jälkeen Chicagon pojat pystyivät näyttämään vaikuttavia lukuja. Hyperinflaatio putosi, budjetin alijäämä oli korjaantumassa ja maksutasekin oikenemassa. Syntyi jopa uutta vientiä, joka paransi keskiluokan taloustilannetta. Nopea talouden suunnanmuutos toi siis Chilen talouteen buustia. Varallisuuden nopealle kertymiselle ei ollut kuitenkaan järkeviä suunnitelmia vaan tuhlaus oli Chilessä tolkutonta. Rahat käytettiin ulkomaisiin tuotteisiin. Vuonna 1981 maahan tuotiin hyviä skottilaisia viskejä seitsemän miljoonaa pulloa. Chileläisistä tuli hetkessä väritelevisioiden, stereoiden ja ranskalaisten hajuvesien suurkuluttajia, mutta vain hetkeksi. Kun sotilasvalta alkoi vuonna 1973 ulkomaanvelka oli 4 miljardia dollaria. Vuonna 1981 ulkomaanvelka oli 18 miljardia. Kulutusjuhlien ja rahan ulkomaille pumppaamisen seurauksena Chilen talous romahti 1983, jolloin havaittiin että pankit olivat lainanneet enemmän rahaa ulos kuin niillä oli pääomaa. Pankkilaitos meni nurin. Chicago on enempi tunnettu gangstereistaan kuin taloustieteilijöistään ja kyynisesti voisi sanoa että ehkä ihan syystä. Muista diktatuureista poiketen Chilen erikoisuus kuitenkin oli, että vallan kaapannut sotilasjuntta lähti Pinochetin johdolla uudistamaan Chilen taloutta ennakkoluulottomasti, ottaen ensimmäisenä maailmassa käyttöön uusliberaalin talousohjelman. Chile toimi koelaboratoriona talousuudistuksille, joita Britannian Margaret Thatcher ja USA:n Ronald Reagan myöhemmin toteuttivat. Augusto Pinochet on myös yksi niistä harvoista diktaattoreista, jotka ovat kirjoittaneet muistelmat, kertoo tietokirjailija, filosofi Leif Sundström. 12 diktaattoria sarjaa toimittaa Raimo Tyykiluoto. Kuva: EPA, Kuvaaja VINCENTE GODOY

Teleoperaattori Elisan hallitus ehdottaa tuntuvaa lisäystä osinkoon. Lisää >> http://ift.tt/2Gz5uMu

Elokuvan kantavana teemana on ihmiselon arvaamattomuus Lisää >> http://ift.tt/2EmIzTZ

Mari Laukkanen kertoi, miten syntyi sykähdyttävä videotervehdys Urheilugaalaan. Lisää >> http://ift.tt/2DHLmWT

Syyssonaatti on tarinaltaan oikeastaan aivan kamala perhedraama. Lisää >> http://ift.tt/2rId5oN

Pro Lapinlahti on helsinkiläinen mielenterveys- ja kulttuuriyhdistys, joka perustettiin vuonna 1988 puolustamaan Lapinlahden psykiatrista sairaalaa, jonka toiminta haluttiin siirtää toisiin tiloihin. Syntyi kansanliike, jonka tehokas toiminta oli myötävaikuttamassa siihen, että sairaala sai jatkaa toimintaansa tiloissa vielä parinkymmenen vuoden ajan. Pro Lapinlahti viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhlaansa. Anna Keränen vieraili sairaalarakennuksessa ja tapasi Pro Lapinlahti -yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Katja Liuksialan, Heimon toimitusjohtaja Jarno Alastalon ja vapaaehtoisena työskentelevän Risto Ruuthin.

Suomea voi hyvällä syyllä sanoa teknologiamaaksi. Luonnonolosuhteet ja maantiede ovat haastaneet kansakuntaa. Talvi on pitkä, ja sijaitsemme meren takana suureksi osaksi. Metsä on tarjonnut elinkeinoa, ja vähitellen puun jalostusaste on kasvanut. Minkälainen oli Suomen teknologinen kehitys itsenäisyyden varhaisina vuosina? Mikä vei meitä kansakuntana eteenpäin ja loi toivoa? Tutkija Panu Nykäsen mielestä suomalaisilla on ihmeellinen taito tarttua vaikeisiin teknisiin asioihin ja viedä ne kunnialla läpi. Vaikka resursseja oli perin vähän. Hän on tutkinut pitkään Suomen teknologista kehitystä. AIV-rehu, jäänmurtajat, radioluotain sään ennustamiseen - tällaisia innovaatiota Suomen varhaisilta vuosikymmeniltä nostaa esiin professori Karl-Erik Michelsen Lappeenrannan yliopistosta. Entä mikä oli juuri itsenäistyneen maan teknologinen pohja? Entä miten 100-vuotiaan maan historiaa tarkastelee tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius Turun yliopistosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Valokuva Outokummun kaivos v. 1949, valokuvaaja © Herman Stigzelius, Geologian tutkimuskeskus.

Hikeä, verta ja kyyneleitä? Vai litroittain kahvia, pari kuumailmapuhallinta ja paljon naurua? Radio Suomen kesää ilahduttaa Maija Vilkkumaan kirjoittama ja säveltämä radiomusikaali "Mä halusin olla suffragetti". Musikaalin ohjaa Mika Kurvinen, pääosan esittäjä on näyttelijä Anna-Maija Tuokko. Ennen kuin homma on niin sanotusti paketissa vaatii se paljon ihan raadollista työtä. Helmikuun alussa musikaalilla ei ollut vielä edes nimeä, kun näyttelijät, ohjaaja, käsikirjoittaja, tuottaja ja äänisuunnittelija kokoontuivat lukuharjoituksiin Pasilaan. Viileää kuunnelmastudiota lämmitettiin kuumailmapuhaltimilla ja puolet väestä köhi talviflunssan jälkitiloissa. Paula Jokimies sujahti lukuharjoituksiin seuraamaan, miten tekstiä puhalletaan eläväksi. "Mä halusin olla suffragetti" -radiomusikaalin ensimmäinen jakso Radio Suomessa maanantaina 3.7.2017 klo 17.35. 20-osainen musikaali kuullaan joka arkipäivä samaan aikaan neljän viikon ajan.

Galaksien keskustoissa lymyää mustia aukkoja, joiden massat voivat olla miljoonia tai jopa useita miljardeja auringonmassoja. Supermassivisia mustia aukkoja syntyi jo varhaisessa maailmankaikkeudessa, mutta miten? Aihetta on tutkittu tietokonesimulaatioiden avulla ja löydetty mekanismi, joka selittäisi musta-aukkojättiläisten synnyn vaiheita. Simulaatiossa tarkastellaan kahden galaksin syntymistä kaasupilvistä. Voi käydä niin, että toisen galaksin syntymiseen tarkoitettu kaasupilvi romahtaa mustaksi aukoksi. Tästä mekanismista ja mustista aukoista yleensä kertoo apulaisprofessori Peter Johansson Helsingin yliopistosta. Hän on tehnyt simulaatiotutkimusta ulkomaisten tutkijoiden kanssa. Huhtikuussa Jupiter loistaa yötaivaalla ja Venus on kirkkaana aamutaivaalla. Illan planeettoja ovat Merkurius ja Mars. Etelätaivaalla on Neitsyen laaja tähdistö, ja yöllä Käärmeenkantaja nousee idästä ja tuo mukanaan Käärmeenpään ja Käärmeenhännän. Vinkit tähtitaivaan tutkailuun tarjoilee professori Markku Poutanen. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

1600-luvulta lähtien eurooppalaiset filosofit ja tiedemiehet ovat ajatelleet, että kaikissa yhteiskunnissa on uskottu yliluonnollisiin olentoihin, kerrottu tarinoita maailman synnystä ja pohdittu kuolemanjälkeistä kohtaloa. Syntyi käsitys uskonnosta universaalina kategoriana, joka muistutti aika tavalla kristinuskoa. Sen keskiössä oli ero luonnollisen ja yliluonnollisen välillä sekä ihmisen usko jälkimmäisen olemassaoloon. Sittemmin käsite on levinnyt kaikkialle maailmaan ja saanut mitä erilaisimpia merkityksiä. The post Sekularismin globaali historia appeared first on AntroBlogi.

Ohjelmassa tänään käsitellään pakolaisten matkaa lähtömaista länteen, eli Eurooppaan. Kuulemme kuinka palkittu dokumentti Tuntematon pakolainen syntyi. Vieraina dokumentin tekijät ohjaaja Hamy Ramezan ja tekninen tuottaja Mikko Mäkitalo

Eija on vauhtimimmi. Musiikki ja matkustelu täyttävät hänen elämänsä - ja tietenkin myös työ yksityisyrittäjänä. Eija Källi kouluttaa suurten firmojen työntekijöitä ajan- ja stressinhallinnassa. Soilin seurassa tapaat joka viikko uuden vieraan, josta tuleekin sinulle tuttu. Vieras on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä biisejä ohjelmassa soitetaan. Eijan toivelistalla on Dannyn ja Harpon musiikkia. Haastattelija: Soili Huokuna.Eija Källi kertoo itsestään näin:Yksityisyrittäjä (tai yrittäjänainen) koulutuskonsulttina ja luennoitsijana suurissa yrityksissä pitkin Ruotsia. Auttaa työntekijöitä ja johtajia hallitsemaan omaa aikaansa, työskentelemään tehokkaammin ja vähentämään stressiä.Kahden aikuisen tyttären äiti joka rakastaa aurinkoa, lämpöä, etelä-Eurooppaa ja varsinkin Italiaa jossa käy usein.Syntyi 31/8-61 Pohjanmaalla Seinäjoella iltatähtenä; kaksi isoa veljeä; 9 ja 12 v vanhempia.Isä oli veturinkuljettaja ja äiti enimmäkseen kotiäiti.Onnellinen lapsuus kaikin puolin.Tykkäsin laulaa, ja hävisin kotoa jonkin kerran noin 5-vuotiaana samassa rapussa asuvien eläkeläisten luo. Soitin ovikelloa ja kysyin saako tulla laulamaan, ja sain. Siitä alkoi esiintymistarpeeni. (Abba, Tina Turner, Lady Gaga etc.)Ensimmäinen iskelmä-kokemus oli myös 5-vuotiaana kun olimme kesämökillämme joka sijaitsi meidän omassa saaressa Sydänmaalla. Radiosta tuli Dannyn Vähän ennen kyyneleitä, ja se meni aivan suoraan pieneen sydämeeni, jolloinka muka pyörryin ja kaaduin lattialle, koska se oli niin ihana!Noin 9-vuotiaana pääsin Seinäjoen Tyttökuoroon jossa olin monta vuotta. Voitimme Suomen mestaruuden, teimme levyjä ja olimme eri tilaisuuksissa esiintymässä.Perheessäni oli aina musiikkia; radio oli aina auki, ja sekä äiti että isä olivat hyvin musikaalisia, samaten veljeni.Nuorempi veljeni Kari soittaa vieläkin kitaraa omissa bändeissään ja tekee omaa musiikkia. Isäni joka on tänäpäivänä 87 v laulaa vieläkin kuorossa.Nuoruusvuosina kävin paljon tanssimassa parhaan ystäväni Irenen kanssa. Kaikki kesät menimme linja-autolla Seinäjoelta Alavuden Aulavalle, ja linja-autossa soi aina Harpon Moviestar jonka sain myös lempinimekseni. Talvisin kierreltiin tanssipaikoilla pitkin maakuntaa Irenen isän volkkarilla, ja elämä maistui!1980 maaliskuussa yo-kirjoitusten jälkeen lähdin Tukholmaan kesätöihin. Suuri käännekohta. Olin käynyt Tukholmassa pari kertaa Irenen kanssa ja olimme aivan ihastuneita.Olin Stora Sköndalin vanhusten sairaalassa töissä, ja kävin toukokuussa sitten lakkiaisissa Seinäjoella.Tein töitä vanhusten hoito-alalla parisen vuotta kunnes aloin opiskelemaan Tukholman yliopistossa. Ensin pohjoismaista kirjallisuutta ja sitten venäjää josta tuli mun pääaine yli kahdeksi vuodeksi. Olin lukenut 3 v venäjää lukiossa. Luin myös jonkin verran taloustiedettä ja juridiikkaa.1985 olin matkanjohtajana vuoden sen aikaisessa Neuvostoliitossa Fritidsresor-matkatoimistossa. Kiersin turistiryhmieni kanssa melkein koko maan, mikä oli uskomattoman mahtavaa.Marraskuussa -85 tapasin tukholmalaisen ex-mieheni yliopistolla ja jouluna -85 menimme kihloihin. Suuri käännekohta.Olin monta vuotta Sparbankenissa töissä.1987 syntyi esikoiseni Nathalie.1990 muutimme Vaasaan ja olin Vaasan läänin taxiautoilijoiden toiminnanjohtaja. Sopeutuminen Vaasaan ei ollut helppoa.1991 syntyi toinen tyttäreni Emelie Kristiinankaupungissa.1992 muutimme takasin Tukholmaan koska en viihtynyt Vaasassa.Helmikuussa 1994 kuoli äitini 64-vuotiaana mikä oli tosi kova paikka ja mitä surin vuosikausia. Samaan aikaan aloitin uuden työn koulutuskonsulttina ja samaan aikaan tuli avioeroni voimaan, ja minusta tuli yksinhuoltaja kahdelle tyttärelle.Asuimme luonnon kauniissa Ekerön kunnassa, Mälarenin saarilla melkein 20 v.2001 starttasin oman koulutusyritykseni Concrescon.Suuri käännekohta oli myös jättää Ekerö kaikkien vuosien jälkeen 2010 ja muuttaa yksin kaupunkiin. Hankin uuden kissan.2001 starttasin oman koulutusyritykseni Concrescon.Tyttäret muuttivat ulkomaille vuodeksi, molemmat 2 kertaa Australiaan eri vuosina mikä oli raskasta mulle.Vanhin tytär asuu Sardiniassa ja nuorin reissaa yksin tällä hetkellä pitkin Väli-Amerikkaa.Talvet on hankalia pimeydestä ja kylmyydestä johtuen enkä voi hyvin. Tarkoituksena on hankkia pieni asunto Italiasta jossa voin olla paljon talvisin, ja tehdä myös etätyötä sieltä päin.Kaipaan Suomea ja Seinäjokea enemmän ja enemmän mitä vanhemmaksi tulen, ja haluan myös viettää sielä enemmän aikaani. 

Juttujen otsikot muutosten kourissa – klikkaa ja lue mistä on kysymys! Tammikuun 27. päivää vuonna 2010 vietettiin meillä melkoisten pakkasten kourissa. Helsingissä oli pahimmillaan lähes 28 astetta pakkasta. Lapissa ja merialueilla myrskysi, pohjoisessa satoi noin 20 cm lunta. Samaan aikaan San Franciscossa, Montonen konferenssikeskuksessa pidettiin tietokoneyhtiö Applen Special Event, jossa tuolloin 54-vuotias tietokone- ja talousguru Steve Jobs esitteli uransa huipulla uuden kohutun laitteen: tablettitietokone iPadin. ”iPadillä internetin selauskokemus on uskomaton”, sanoi Jobs hurmioituneelle yleisölle, ”on kuin pitäisi internetiä sylissään”. Eikä Jobs lainkaan liioitellut. Erilaiset tablettitietokoneet ovat kuudessa vuodessa vallanneet etenkin länsimaissa ihmisten olohuoneet, makuuhuoneet, oppilaitokset, kahvilat ja ravintolat. Tablettitietokoneet osoittautuivat käteviksi muun muassa nettilehtien lukemisessa. Ihmiset tottuivat lukemaan lehtensä ilmaiseksi, joten lehdistö joutui yhtäkkiä kilpailemaan pitkittyneen taloudellisen taantuman kurjistamista ilmoitusmarkkinoista paitsi toistensa, myös ylikansallisen hakukonejätin Googlen kanssa. Kiristynyt kilpailu verkossa johti ehkä suurimpaan mullistukseen lehdistön historian aikana: jutun otsikko ei enää aina kertonut uutista, niin kuin aikaisempina vuosisatoina, vaan se pimitti uutisen. Syntyi niin sanottu klikkiotsikko – otsikko, jonka tehtävä on lähempänä klikkausten keräämistä ilmoitusmyyntiosaston iloksi kuin perinteistä tiedonvälitystä. Kaikki eivät kuitenkaan tilanteeseen tyydy. Viime vuonna sosiaalisen median palvelu Facebookissa syntyi sivusto nimeltään Klikinsäästäjä. Mitä Klikinsäästäjä säästää? Sivuston perustaja ja opiskelija Lauri Skön kertoo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura, Kaisa Kumpula ja Tuula Viitaniemi.

Kokeellinen urheiluohjelma, jossa sekin on joskus siinä ja siinä. Tänään ohjelmassa muistellaan 20 vuoden takaista Globenin ihmettä. Kuinka Suomen ensimmäinen maailmanmestaruus jääkiekossa keväällä 1995 oikein syntyi? Milloin mestaruuden siemenet kylvettiin? Mitä kulissien takana oikein tapahtui? Vieraana vuoden 1995 kiekkomaajoukkueen apuvalmentaja Hannu Aravirta sekä joukkueenjohtaja Heikki "Hexi" Riihiranta. Twitter: #LindgrenSihvonen