Podcasts about Hengen

Meillä on siis velvollisuuksia, veljet, mutta ei itsekästä luontoamme kohtaan; ei meidän pidä elää sen mukaan. Jos elätte luontonne mukaan, te kuolette, mutta jos Hengen avulla kuoletatte syntiset tekonne, te saatte elää. Kaikki, joita Jumalan Henki johtaa, ovat Jumalan lapsia. Te ette ole saaneet orjuuden henkeä, joka saattaisi teidät jälleen pelon valtaan. Olette saaneet Hengen, joka antaa meille lapsen oikeuden, ja niin me huudamme: ”Abba! Isä!” Henki itse todistaa yhdessä meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia. Mutta jos olemme lapsia, olemme myös perillisiä, Jumalan perillisiä yhdessä Kristuksen kanssa; jos kerran kärsimme yhdessä Kristuksen kanssa, pääsemme myös osallisiksi samasta kirkkaudesta kuin hän. Room. 8: 12-17Seurassasi on Kirsi Jokela

In fünf Monaten kann viel passieren. Sogar, dass wir eine neue Folge produzieren. Ja, es tut uns leid, aber hier kommt jetzt endlich Folge #87 des 1. 1. FCK-Podcasts. Wir besprechen die abgelaufene Saison, den am Ende verpassten Aufstieg, einen Trainerwechsel und vieles, vieles mehr. Zudem gibt uns Paul in seiner Retro-Rubrik wieder Einblicke in die Karriere eines ehemaligen FCK-Spielers und ihr erfahrt den aktuellen Stand der Betzewutz. Viel Spaß beim Anhören!

E Freideg de Moie war d'Pensiounsreform Thema an der Emissioun "Invité vun der Redaktioun".

Den Assurance-Secteur plädéiert dofir, datt privat a betriblech Zousaz-Pensiounsversécherunge méi staark gefërdert ginn. Den Administrateur-délégué vun der ACA erkläert.

Den Assurance-Secteur plädéiert dofir, datt privat a betriblech Zousaz-Pensiounsversécherunge méi staark gefërdert ginn. Den Administrateur-délégué vun der ACA erkläert.

Tänään Mukillisella Motivaatiota puhutaan hengellisestä näkökyvystä ja sen tärkeydestä. Niina rohkaisee ottamaan hengen polarisoidut aurinkolasit käyttöön!

Mitä tapahtuu, kun Jumalan tuli tulee? Miten elämme herätyksessä Pyhän Hengen johdatuksessa? WONDER-sarjan päätösjaksossa sukelletaan syvälle herätyksen ja reformaation kulttuuriin. Samun vieraana olevat Elsa ja Sirkku haastavat meitä näkemään, mikä estää herätyksen ja kuinka voimme antautua Jumalan suunnitelmalle tässä ajassa.”Kun seurakunta elää Pyhän Hengen johdatuksessa, se ei rakenna itseään vaan antautuu.”Nyt on aika herätä ja vastata kutsuun. Liity mukaan tähän voimalliseen päätösjaksoon!

Olet odottanut 263 jaksoa, mutta tässä se nyt vihdoin on: uusi Hengen ja tiedon messut. Kasperin ja Mikon lopullinen läpimurtojakso, joka pohjautuu Yleisradion Steissiunelmia-äänikävelyyn. Kuuntele jakso ja osallistu kilpailuun, jossa voit voittaa 100 kappaletta Shine 2009 - Our Nation -vinyyliä.

Scott Nappi ja Michael Falcone olivat 18-vuotiaita nuorukaisia, jotka joutuivat yllättävän hyökkäyksen kohteeksi ostoskeskusreissun jälkeen. Podcast ei sovi lapsille eikä herkille. Lähteet: https://youtu.be/420zoyDMLaE?si=ZmtYMnEteX8VudAuhttps://eu.usatoday.com/story/news/nation/2013/12/17/carjacking-revives-terrible-memories-for-94-victim/4087695/https://www.nytimes.com/1994/01/05/nyregion/3-lives-converge-in-a-killing.htmlhttps://www.nytimes.com/1994/07/22/nyregion/confession-describes-shootings-in-carjacking.htmlhttps://www.newspapers.com/article/democrat-and-chronicle-scott-nappi-murde/16021891/https://nyacknewsandviews.com/blog/2024/05/your-school-board-election-preview-live-from-mauras-plus-other-rockland-stories/

Die Mitglieder des 1. FC Kaiserslautern haben Grund zur Freude. Bei der Jahreshauptversammlung am Mittwoch, 27. November, wurde ihnen ein sattes Plus, das die Profis erwirtschaftet haben, sowie ein Mitglieder-Rekord präsentiert. Nach der Versammlung geben Thomas Hengen, Geschäftsführer der KG auf Aktien, Gero Scira, Vorstandsmitglied, und Rainer Keßler, Vorsitzender des Verwaltungsrates, ihre Einschätzung zur Mitgliederversammlung ab.

Mehän tiedämme, te Jumalalle rakkaat veljet, että hän on teidät valinnut, sillä evankeliumi ei tullut teidän luoksenne vain sanoina vaan myös Pyhän Hengen voimana, kun me täynnä varmuutta sitä julistimme. Tiedättehän itsekin, miten me toimimme teidän luonanne, teidän parhaaksenne. Te puolestanne seurasitte meidän esimerkkiämme, niin, itse Herran esimerkkiä, ja ankaran ahdingon keskellä otitte sanan vastaan täynnä riemua, jonka Pyhä Henki antoi. 1. Tess. 1:4-6Seurassasi on Kirsi Jokela

Ja sitokaa jalkineiksenne alttius julistaa rauhan evankeliumia. Ottakaa kaikessa suojaksenne uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa pahan palavat nuolet. Ottakaa myös pelastuksen kypärä, ottakaa Hengen miekka, Jumalan sana. Tehkää tämä kaikki rukoillen ja anoen. Rukoilkaa joka hetki Hengen antamin voimin. Pysykää valveilla ja rukoilkaa hellittämättä kaikkien pyhien puolesta.Ef. 6: 15-18Seurassasi on Kirsi Jokela

Mikavelina tunnettu Mikael Meklin saapuu Samun vieraaksi uusimpaan Talk-jaksoon. Immanuel nimisessä rapduossa vaikuttava perheenisä ja yritysjohtaja raotta verhoa siihen, kuinka hän elää kiireistä arkeaan Jumalan kunniaksi. Tämän jakson kantavana teemana on esimerkki siitä, kuinka elää Jeesuksen tarjoamassa 'easy yoke' -mentaliteetissa. Tervetuloa mukaan keskustelemaan  muun muassa Jumalan hyvyydestä, menestyksestä, seurakunnan arvosta, vaikuttamisesta ja Jumalan tahdossa elämisestä.Voit seuraa meitä somessa:Northwind Churchhttps://www.instagram.com/northwind.churchMikael Meklinhttps://www.instagram.com/stillmikaveliSamu Ainesmaahttps://www.instagram.com/hello_samuJakson voi myös katsoa YouTubesta:https://youtu.be/849h9pUjxU8

Mistä Pyhän Hengen työstä on kysymys? Ilmo Leinosen opetus Lahden Kohtaamispaikassa 19.5.2024. Käsittelyssä Roomalaiskirjeen luku 8.

Uutislähetyksessä sanotaan virheellisesti, että helluntai sai alkunsa Kristuksen ylösnousemuksen jälkeisenä päivänä. Helluntain ajankohta määräytyy kuitenkin Raamatussa kuvatusta Pyhän Hengen vuodattamisesta.

Liian usein äitiys ja vanhemmuus johtaa pelkkään selviytymiseen arjessa. Jotain parempaa on kuitenkin tarjolla! Tässä jaksossa Saara ja Tata keskustelevat voimallisesta arjesta, joka eletään Pyhän Hengen armosta.

Saarna Kansanlähetysopistolta Ryttylässä äänitetty ja videoitu 23.5.2021.Tervetuloa myös paikanpäälle! https://kansanlahetysopisto.fi/

Saarna Kansanlähetysopistolta Ryttylässä äänitetty ja videoitu 8.5.2016.Tervetuloa myös paikanpäälle! https://kansanlahetysopisto.fi/

Tehkää tämä kaikki rukoillen ja anoen. Rukoilkaa joka hetki Hengen antamin voimin. Pysykää valveilla ja rukoilkaa hellittämättä kaikkien pyhien puolesta. Rukoilkaa myös minun puolestani, että minulle annettaisiin oikeat sanat suuhun, kun ryhdyn puhumaan, ja että voisin rohkeasti julistaa evankeliumin salaisuutta, jonka vuoksi olen lähettiläänä, nyt vankilassa. Rukoilkaa, että voisin puhua rohkeasti, niin kuin minun tulee. Ef. 6: 18-20Seurassasi on Kirsi Jokela

Zwischen Pokalfinale und Abstiegsangst ist immer noch Platz für ein bisschen Lethargie in Lautern. Während Wehen-Wiesbaden noch vor dem Saisonfinale den ersten Abschied feiern muss und St. Pauli die Euphoriebremse kaum findet.

Why do we need to sleep? Keith Hengen, assistant professor in the department of biology at Washington University in St. Louis, delves into our brain to find the answer. Keith Hengen was born and raised in Concord, NH, and was first introduced to neuroscience at Bates College. From there, Keith went directly to grad school […]

”Terve sielu terveessä ruumiissa”, sanottiin jo antiikin aikana. Paavali puolestaan muistutti ruumiin olevan Pyhän Hengen temppeli. Länsimainen kulttuuri ja kristillinen traditio ovat kuitenkin pitkään rakentuneet ruumiin ja hengen, tai kehon ja mielen, erottamiselle toisistaan. Toisenlaista näkökulmaa ovat usein edustaneet esimerkiksi varhaiskristilliset askeetit sekä luostarilaitoksen tiukkaa kurinalaisuutta vaativille rutiineille omistautuneet munkit ja nunnat. Fitness-pappi Jussi Koivisto ei koe omakseen lempeää kehollisuutta, vaan hakee “raa'an rautaterapian” avulla jopa “barbaarista” suhdetta itsensä jalostamiseen kivun ja kärsimyksen avulla. Mottonaan hän pitää lausetta: “Kristus vie helvetin kautta taivaaseen”. Onko kyse kristillisen askeettisen perinteen jatkumosta ja elämästä “modernina munkkina”, vai miten nykyajassa kohtaavat ankaralle kehon kurittamiselle perustuva urheilumaailma ja armoa julistava kristinusko? Voiko elämän hengellinen syvyys löytyä ruumiin jalostamisen kautta? Fitness-pappi, teologian tohtori Jussi Koiviston kanssa on keskustelemassa kristillisen asketismin historiaan erikoistunut yliopistonlehtori Joona Salminen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Meidän on seurakuntana aika pysyä reitillä! Tahdomme kutsua seurakuntaa kulkemaan Jeesuksen tiellä ja kasvamaan arkea muuttavaan uskon elämään. Kahdeksannen viikon saarnassa saimme oppia elämästä Pyhän Hengen kanssa, kuinka Pyhä Henki tahtoo remontoida elämämme kuntoon.

Sympa sai alkunsa perustajasisarusten Keijon ja Tainan isän konsulttityössään käyttämästä osaamisen kartoitustaulukosta. Joulun välipäivinä 2004 syntyi päätös tehdä taulukosta softa. Perustajasisaruksilta ei koko osakepääomaa sukan varresta löytynyt, joten isä lähti mukaan muutamalla tonnilla sijoittajaksi.  Matkan varrella sijoituksen arvoon on tullut monta nollaa lisää, sillä tänä päivänä Sympalaisia on jo liki 600, toimistojakin kymmenessä maassa. Enää Sympa ei ole perheyritys, sillä 2016 mukaan sijoittajaksi lähti A&D, ja 2020 PSG. Samalla tapahtui osittainen exit. Aluksi toimitusjohtajan viittaa kantoi siskoksista Taina Sipilä (os. Karjalainen), sitten vastuu lankesi Keijolle, ja nyt Keijo on pääsemässä eroon operatiivisesta vastuusta voiden keskittyä strategiajohtajana tuleviin peliliikkeisiin. Episodissa Loyalisticin ja SaaS Finlandin vetäjä Antti Pietilä haastattelee Sympan toista perustajaa Keijo Karjalaista. Sympan tarinan lisäksi käydään läpi suurasiakasmyyntiä, HR-järjestelmien tulevaisuutta ja sitä, miksi Sympa ei kerro liikevaihtotietojaan.  Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla). Episodin blogijuttu:   Seuraa: Keijo Karjalainen https://www.linkedin.com/in/keijokarjalainen/ Sympa https://sympa.com/ Antti Pietilä  https://www.linkedin.com/in/anttipietila/  Loyalistic  https://loyalistic.com/fi/  Loyalistic auttaa asiansa tuntevia yrityksiä luomaan ostavan yleisön.  Sisällöntuotantopalvelut | koulutus ja konsultointi | teknologia  Episodi on nauhoitettu Loyalisticin studioilla. Tule nauhoittamaan omasi. Podcastin voit kuunnella myös seuraavissa podcast-sovelluksissa: YouTube (video): https://www.youtube.com/loyalistic Spotify (video & audio): https://open.spotify.com/show/11hOXB3eNy6pGzdJwMSpgZ Anchor.fm: https://anchor.fm/loyalistic Apple Podcasts: https://itunes.apple.com/us/podcast/loyalistic-suomi/id1434190051?mt=2&uo=4 Google Podcasts: https://www.google.com/podcasts?feed=aHR0cHM6Ly9hbmNob3IuZm0vcy81OTExNTdjL3BvZGNhc3QvcnNz Overcast: https://overcast.fm/itunes1434190051/loyalistic-suomi Castbox: https://castbox.fm/channel/id1435331 Pocket Casts: https://pca.st/XN8x Radio Public: https://radiopublic.com/loyalistic-suomi-Ww0oRL

Helluntaipäivä. Pyhän Hengen vuodattaminen.

Helluntaikin on kristillinen juhla,sitä vietetään,koska Jeesus pyysi Pyhää Henkeä opetuslapsille tietä näyttämään.Siis Pyhän Hengen vuodattamisen juhlapäivä.Helluntainkin ajankohta vaihtelee,sen pääsiäinen sanelee:7 viikkoa pääsiäisestä.ja 10 päivää helatorstain jälkeen,muistellaan Raamatun tapahtumia jälleen.Pyhä Henki sai apostolit puhumaan kielillä vierailla,jotta uskoa voitiin levittää vierailla mailla.Ulla-Maija Mantere

Oletko miettinyt, miksi vietetään helluntaita, eli mitä kerrotaan tapahtuneen kristinuskon kolmantena suurena juhlapäivänä joulun ja pääsiäisen ohella? Eipä hätää, tämän selittää kätevästi Luukas Apostolien teoissa: ”He näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat itse kunkin päälle. He tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä sitä mitä Henki antoi heille puhuttavaksi” (Ap.t. 2:3–4) …siis hetkinen, mitä ihmettä? Mistä varhaiskristityt saivat Messiaansa kuoleman jälkeen ajatuksen yhteisön keskuudessa vaikuttavasta Hengestä ja mitä tämän ajateltiin tarkoittavan? Miltä näytti Jeesuksen ja Pyhän Hengen välinen suhde ennen virallisen kolminaisuusopin kehittymistä? Entä miksi Luukas on evankelistoista ainoa, joka tuntee tarvetta sijoittaa Pyhän Hengen vuodatus tietyn juhlapyhän yhteyteen ja miten tähän kaikkeen liittyy kielillä puhuminen? Horisontissa tehdään tutkimusmatka helluntain merkityksen juurille. Oppaina matkalla ovat Uuden testamentin tutkijat, dosentit Outi Lehtipuu ja Raimo Hakola Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Juha Saaren jumalanpalvelussaarna Kansanlähetysopistolta Ryttylästä 31.5.2020.Sunnuntaina kello 13.00 jumalanpalvelus seurattavissa livenä Ryttylästä osoitteessa: https://www.youtube.com/user/seklfiSieltä löydät tämänkin saarnan kuvan kera.Tervetuloa paikan päälle Kansanlähetysopistolle. www.kansanlahetysopisto.fi

6. sunnuntai pääsiäisestä (Exaudi). Pyhän Hengen odotus.

Vesa Ollilaisen jumalanpalvelussaarna Kansanlähetysopistolta Ryttylästä 28.5.2017Sunnuntaina kello 13.00 jumalanpalvelus seurattavissa livenä Ryttylästä osoitteessa: https://www.youtube.com/user/seklfiSieltä löydät tämänkin saarnan kuvan kera.Tervetuloa paikan päälle Kansanlähetysopistolle. www.kansanlahetysopisto.fi

Helatorstai on juhlapyhä,ja monia se hämmentää yhä.Kerrotaan Jeesuksen pääsiäisenä kuoleman voittaneen,ja kerrotaan hänen helluntaina astuneen taivaaseen,Mitä hän teki 40 päivää?Kerrotaan hänen opetuslapsilleen ilmestyneenja heitä tämän ajan opettaneen.Raamatun mukaan Jeesus lähetti oppaaksi Pyhän Hengen opetuslapsilleen,jotta nämä eivät jäisi aivan omilleen.10 päivää Helatorstaistajuhlitaankin Helluntaita.Ulla-Maija Mantere

”Pysy Hengessä”-opetuksessa viitoitetaan tietä Hengen täyttämään elämään. Miten “täytytään” Hengellä ja mitkä asiat vaikuttavat tuohon täyteyteen? Onko Hengen täyteys vain hetken tunnekokemus vai mahdollista elää todeksi ihan tavallisessa arjessa. Aiheesta meitä opettaa pastori Arto Malmberg.

Hyvän mielen ketjureaktio jatkui Radio Voimalla maanantaina 8. toukokuuta, kun luokanopettaja Satu Mälkiän mukaan haastama sisäinen konsultti Outi Korhonen Nastolasta saapui kertomaan elämästään. Korhonen pohti auttamisen halua ja sitä, mistä se kumpuaa. - Luulen, että lapsuus, lapsuuden ystävät ja yhdessä tekeminen on ehkä tehnyt sen, mikä on jäänyt myös aikuisiällä päälle. Että asioita tehdään yhdessä, tehdään yhteisiä kävelylenkkejä ja jutellaan kahden kesken asioista. Korhonen liikuttuu kuullessaan tuovansa iloa ystäviensä elämään. - Hyvältähän se tuntuu, varsinkin se, jos on voinut tuoda hyvää mieltä, tai ihan pelkästään kuunnellakin, jos toisella on ollut huolia. Siitäkin on yleensä jo apua, koska monesti asioiden sanoittaminen tuo selkeyttä omille ajatuksille ja sieltä voi tulla ideoita ja varmuutta, mihin päin tästä jatketaan. Mikä ilahduttaa sinua tällä hetkellä eniten? - Tällä hetkellä minulla on sekä iloa että surua elämässä. Eniten oikeasti ilahduttaa se, että kaksi minulle tärkeää ja rakasta ihmistä, ovat molemmat löytäneet kantasoluluovuttajan. Nyt vain toivomme, että oma elimistö ottaa vastaan nämä uudet kantasolut. Korhonen vetoaa myös vielä yleisöön. - Tahdon rohkaista kaikkia täysi-ikäisiä alle 35-vuotiaita liittymään kantasolurekisteriin. Se ei ole iso homma ilmoittautua netissä. Saat kotiin sylkitestin ja lähetät sen. Välttämättä ei tule ikinä kutsua, mutta jos olisit sopiva luovuttamaan jollekin kantasoluja, niin pienellä työllä voisit pelastaa jonkun hengen. Liity Kantasolurekisteriin. Minnin Hyvän mielen ketjureaktio Radio Voimalla maanantaisin klo 16.15. Kuuntele koko haastattelu:

Ovatko uskovat kristityt moraalisesti parempia kuin muut? Näin voisi olettaa, jos kristillisten kirkkojen ja Uuden testamentin opetusta pyhityksestä (eli Pyhän Hengen kristittyä Kristuksen kaltaiseksi muuttavasta työstä) on uskominen. Tutkimuksen valossa asia ei ole kuitenkaan yksiselitteinen. Siitä, mitä tiedetään uskon vaikutuksesta moraaliin tietää kertoa jakson vieras Lari Launonen. Lari Launonen on helluntailainen uskonnonfilosofi ja teologian tohtori, joka toimii helluntailiikkeen Iso Kirja -opiston Helsingin kampuksen vastuuopettajana. Tässä jaksossa Markus ja Lari juttelevat esim. seuraavista aiheista: - Mitkä tutkimustulokset haastavat ja mitkä tukevat uskoa pyhitykseen? - Ovatko uskovaiset ennakkoluuloisempia vai vähemmän ennakkoluuloisia kuin muut? - Muiden kristittyjen pyhitysoppi vs. luterilainen käsitys pyhityksestä kasvavana tietoisuutena omasta syntisyydestä - Uskon vaikutus seksuaaliseen käyttäytymiseen - Ovatko kristityt moraalisempia sunnuntaisin? - Selittävätkö tilannekohtaiset tekijät uskon moraalisia vaikutuksia? - Iso Kirja opisto vs. Oriveden opisto Linkit - Lari Launosen artikkeli: Is Sanctification Real? Empirical Evidence for and against Christian Moral Transformation - Larin edellinen Harhaoppia-jakso 33. Ohjaavatko mielen mekanismit kohti Jumalaa? - Larin ajatuksiin voit tutustua myös ⁠⁠Areiopagi-podcastissa⁠⁠ ja ⁠⁠Areiopagi⁠⁠-sivustolla - Cindy Crawfordin jumppa-vhs Harhaoppia on katsomusaineiden opettaja Markus Finnilän (TM) ohjelma epäileville uskoville ja uskoville epäilijöille, joka tarjoaa epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com tai Facebookin ja Instagramin kautta. Kuuntele myös Harhaoppia-podcastin spin-off Uskonto on tylsää. - Harhaoppia Instagramissa - Harhaoppia Facebookissa Musiikki Dan Koch

Tatsache: Einfach Fußball goes Betzenberg! FCK-Boss Thomas Hengen lädt zum Plausch in sein Büro unter der berühmten Westkurve. Es geht um den Mythos 1. FC Kaiserslautern, die Vergangenheit, das Hier und Jetzt & auch um Hengens Zeit als Scout beim großen FC Everton. Viel Spaß! Von Sven Pistor /Thomas Hengen /Constantin Kleine.

Raamattu on syvästi inhimillinen, pitkän historian aikana syntynyt kirja. Tiede auttaa ymmärtämään Raamattua ja sen moniulotteisuutta. Jumalallisuus ja inhimillisyys ovat kietoutuneet Raamatussa yhteen. Raamatun hengellinen lukeminen on märehtimistä, meditaatio, jossa sanoista tulee hengellistä ruokaa. Saarnan lopussa on esimerkki meditaatiosta. Saarna Hyvän toivon kappelissa 12.2.2023, Joh. 4: 31-38Johdanto: hatun nostamista ja ravintoa”Nostan hattua ja jatkan matkaani.” Näin Martti Lutherin kerrotaan tehneen silloin, kun hän ei ymmärtänyt jotain raamatunkohtaa. Lutherin neuvo nousi mieleeni päivän evankeliumin äärellä. Erityisesti puhe kylvämisestä, niittämisestä ja korjaamisesta tuntui aluksi jotenkin sekavalta.Tämän kokemukseni kanssa en varmasti ole yksin. Raamattu on monelle vaikea kirja, jonka sanoma ei oikein tunnu avautuvan. Aina se ei avaudu, vaikka siihen yrittäisi tosissaan paneutua. Jeesus sanoo päivän evankeliumissa: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Miten pääsemme syömään tätä ruokaa? Miten sana voi ravita ja koskettaa? I Elävää kudosta, ei kivitauluja Jeesus sanoo: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Sanan avautumiseen on monia teitä. Yksi niistä on ymmärrys ja järjen käyttö. Kyky ymmärtää on Jumalan antama lahja. Jumala voi puhutella meitä ymmärryksemme läpi. Raamatun tieteellinen tutkimus lisää ymmärrystä tästä kiehtovasta kirjasta. Raamattu on hyvin inhimillinen kirja. Siinä ihmiset kertovat kokemuksestaan elämän syvästä salaisuudesta, Jumalasta. He kertovat Kristuksesta, joka teki Jumalan rakkauden meille todeksi. Raamattu on aina ollut elävää kudosta, ei valmiiksi kirjoitettuja kivitauluja. Raamatun sanat eivät ole sellaisenaan pudonneet taivaasta niiden kirjoittajien kynään. Kirjoittajat ovat käyttäneet omaa taitoaan ja ymmärrystään ja valinneet sanoja, joiden toivoivat puhuttelevan. Moni kirjoitettu teksti on aluksi ollut puhuttua perimätietoa, jota on vähitellen alettu kirjoittaa muistiin. Kirjoittajat ovat myös lainanneet toisia aikansa ajattelijoita ja synnyttäneet sanoja keskustelemalla uskonyhteisönsä muiden jäsenten kanssa. Raamatun kirjoista on ollut myös monia eri käsikirjoituksia ennen kuin vakiintunut muoto on syntynyt.  Jeesus sanoo: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Raamattu on syntynyt pitkän historian aikana. Sen kirjojen kokoelma eli kaanon on valittu monien kompromissien tuloksena. Paljon hyviä kristillisiä tekstejä on jäänyt Raamatun ulkopuolella. Raamattua on myöhemmin käännetty eri kielille ja luotu eri aikoina kieltä, joka puhuttelee. Tämän pitkän ja hyvin inhimillisen historian aikana ihmiset ovat tehneet monia valintoja, joiden vuoksi meillä on nyt käytössä nykyinen Raamattu. Raamatun kirjoja on kirjoitettu hyvin erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi Paavalin kirjeet ovat todella kirjeitä. Näen Paavalin kirjoittamassa niitä väsyneenä kynttilän heikossa valossa rankkojen päivien päätteeksi. Paavali ei varmasti tarkoittanut vaikkapa Rooman seurakunnille kirjoittaessaan, että juuri hänen kirjeistään tulisi tuhatvuotisia uskon lähteitä. Välillä hänen kirjeissään on sekavuutta ja toistoa. Silti niissä on uskottamattoman syvää puhetta Jumalan todellisuudesta ja samalla hyvin käytännöllisiä neuvoja.  II Kengurutkin märehtivät, märehdi sinäkin! Jeesus sanoo: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Tietoa tarvitaan Raamatun ymmärtämiseksi, mutta tieto ei avaa kaikkea Raamatusta. Millä tavalla pääsen maistamaan Raamatun elävää ravintoa, elämän leipää? Tarvitsen Raamatun hengellistä lukemista. Martti Luther puhui siitä, että voimme käyttää ymmärrystämme etsimään Raamatusta sen ydintä. Tärkeää ei ole lukkiutua yksittäisiin omaan aikaansa sidottuihin jakeisiin, vaan lukea Raamattua Kristuksen läpi. Olennaista on löytää keskus, elämän leipä, jota Kristus meille murtaa. Raamattu on syvästi inhimillinen kirja. Inhimillinen ei kuitenkaan sulje pois jumalallista. Raamatussa inhimillisyys ja jumalallisuus kietoutuvat toisiinsa. Kristuksessa Jumala tulee ihmiseksi. Jumala sitoutuu ihmisyyteen: sen epätäydellisyyteen, rosoisuuteen ja elämän suureen kirjoon.  Kun Raamatun kirjoittajat ovat käyttäneet kirjoitustyössään viisauttaan ja lahjojaan, he ovat samalla olleet Jumalan Pyhän Hengen kanavia. Jumalan uutta luova voima on virrannut heidän kyniensä kautta. Epätäydellisenäkin Raamatusta voi löytää olennaisen. Jeesus sanoo: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Raamatun hengellinen lukeminen on astumista sisälle sen maailmaan: syvyyteen, viisauteen, kertomuksiin ja vertauksiin. Pyhä Henki synnyttää Raamatun sanojen kautta yhteyden minun ja Jumalan välille. Luther kuvasi Raamatun hengellistä lukemista märehtimisenä, latinaksi ruminare. Lehmät märehtivät niin, että ruoka palaa pötsistä uudelleen suuhun pureskeltavaksi. Tätä saarnaa kirjoittaessani minulle selvisi, että myös kengurut märehtivät! Suuri hengellinen inspiraation lähde tämäkin!Raamatun märehtiminen on sanojen pureskelua yhä uudelleen. Se on meditaatiota, mietiskelyä, jota sanaa Luther myös käytti. Raamattua märehtiessäni sanat avautuvat. Salattu ruoka maistuu suussani, ravitsee kehoani ja koskettaa Henkeäni. Jumalan sanasta avautuu elämän leipä ja ikuinen lääke. Ihmisiä ja luomakuntaa rakastavan Jumalan läsnäolo tulee todeksi arkeni keskelle. Saan siitä voimaa ja se auttaa löytämään kiitollisuutta tavallisesta elämästä. Kristuksen rakkaus kirkastuu ja tulee suunnannäyttäjäksi elämääni. Voin märehtiä elämän leipää ja tuntea Kristuksen läsnäolon. Lopuksi: esimerkki Raamatun märehtimisestä Pyrin märehtimään ja meditoimaan Raamatun sanoja aina aamuisin. Raamattua meditoidessani keskityn yhteen jakeeseen kerrallaan. Otan esimerkiksi jakeen ”Jumala on rakkaus.” Aloitan sanomalla mielessäni koko jakeen: ”Jumala on rakkaus.” Sitten toistan viimeisen sanan hitaasti kolme kertaa ja samalla hengitän rauhallisesti nenän kautta sisään ja suun kautta ulos: ”rakkaus – rakkaus - rakkaus”. Seuraavaksi jätän viimeisen sanan pois ja sanon: ”Jumala on.” Jälleen toistan viimeisen sanan hitaasti kolme kertaa ja samalla hengitän rauhallisesti sisään ja ulos: ”on – on - on”. Jätän taas pois viimeisen sanan ja sanon mielessäni: ”Jumala – Jumala - Jumala”. Jos jae on monimutkaisempi, kaikkia sanoja ei tarvitse toistaa. Päivän aikana voin palauttaa jakeen mieleeni ja toistaa sitä arjen keskellä.

Tämän päivän evankeliumiteksti jatkaa suoraan siitä, mihin viime pyhänä jäätiin. Jeesus on matkoillaan päätynyt Samarian kaupunkiin ja siellä saanut samarialaisen naisen uskomaan, vaikka juutalaisten ja samarialaisten välinen kanssakäyminen oli siihen aikaan käytännössä olematonta. Nainen palaa Jeesuksen kanssa käymänsä keskustelun jälkeen kaupunkiin ja ilmoittaa siellä asuville, että hän on kohdannut Messiaan. Osa heistä uskoo välittömästi kuultuaan naiselta Jeesuksen ihmeteoista, ja loput viimeistään silloin, kun Jeesus on kahden päivän ajan opettanut kaupungin ihmisiä.Tämän pyhän teema on ”Jeesus herättää uskon” ja se johdatteleekin meitä uskon peruskysymyksien luokse. Miten voimme ylläpitää omaa uskoamme ja saada muita uskomaan, kun Jeesus itse ei voi tulla kertomaan Jumalan pelastavasta suunnitelmasta? Saatamme ehkä kohdata tilanteita, joissa yritämme selittää uskoamme muille, mutta se tuntuu haastavalta. Kuulostanko minä nyt ihan typerykseltä, kun kerron evankeliumista ja Kristuksesta.Tämän päivän evankeliumitekstin äärellä minussa heräsi pieni kateuden tunne. Voi kunpa minäkin olisin voinut olla yksi heistä, joka kuulee itse Jumalan Pojan puhetta. Olisinpa minäkin voinut asettua hänen jalkojensa juureen ja ottaa vastaan kaiken sen viisauden, jota hän jakoi kansalle. Kuitenkin syventyessäni tähän tunteeseen huomaan, että en ole yhtään sen huonommassa osassa. Saanhan minäkin, miltei kaksituhatta vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen syntynyt ihminen, edelleen vastaanottaa tämän viisauden juuri sellaisena, kuin se on aikoinaan lausuttukin. Ne ihmiset, jotka ovat Jeesuksen aikana eläneet, ovat säilyttäneet ja pitäneet sydämessään kaiken sen, mitä heille on opetettu, jotta mekin saamme tulla osallisiksi siitä. Pyhä Henki on toiminut heissä, jottei Jumalan Pojan toiminta haihtuisi historian havinaan. Jumala on kutsunut luokseen ihmisiä sukupolvi toisensa jälkeen ja varjellut pyhää kirjoitusta, jotta mekin voimme kokoontua sen äärelle.Meillä on nykypäivänä etuoikeus tarttua Raamattuun hetkenä minä hyvänsä ja lukea, kuinka Jumala on alusta lähtien rakastanut ihmisiä, ja lopulta antanut oman poikansa sovittamaan ihmiskunnan synnit, jotta meidän ei tarvitse koskaan pelätä. Emme ole ainoastaan sen varassa, mitä joku toinen ihminen meille kertoo Raamatusta ja Jumalasta, vaan voimme syventyä evankeliumiin itse. Se jos jokin on Jumalan suurta lahjaa. Myös me saamme samarialaisten tavoin todeta: ”Nyt emme enää usko vain sinun puheesi perusteella. Me olemme nyt itse kuulleet häntä ja tiedämme, että hän todella on maailman pelastaja.”Mielestäni ei ole kuitenkaan hedelmällistä tehdä tämän perusteella sellaista päätelmää, että vain sellaiset kristityt, jotka tuntevat Raamatun kuin omat taskunsa, olisivat oikeanlaisia tai parempia. On totta, että Raamatun lukeminen voi auttaa meitä syventymään omaan uskoomme. Valitettavasti maailma on kuitenkin sellainen, ettei kaikilla ihmisillä edelleenkään ole samanlaisia mahdollisuuksia kuin meillä. Lukutaidottomuus tai raamatunkäännöksen poissaolo voivat tehdä evankeliumin vastaanottamisesta vaikeampaa. Sitä paitsi koko evankeliumin tärkein sanoma, kuten tiedämme, tiivistyy lauseeseen ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän”.Usko ei ole jotain, joka olisi meistä itsestämme kiinni. Sen on Jumala meille lahjoittanut, emmekä suinkaan ole itse voineet tehdä mitään sen eteen. Vaikka ihminen osaisi koko Raamatun ulkoa, ei se tarkoita, että hän sillä perusteella saisi uskon. Usko on Pyhän Hengen toimintaa meissä. Usko on myös jotakin syvempää, kuin raamatuntekstien lukemista ja ymmärtämistä. Eiväthän nämä Raamatun sanat merkitse meille mitään ilman uskoamme.Tämän päivän teema tuo mieleen Heprealaiskirjeen kohdan: ”Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä.”. ”Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä.”. Pysähdyn tuon kappaleen kohdalla usein. Se myös palautuu mieleeni usein. Tässä kohdassa käytetty kreikankielinen sana hypostasis, joka on käännetty Kirkkoraamatussa ”todellisuutena”, voi merkitä myös perustusta tai vahvistusta. Todellisuus, perustus ja vahvistus ovat kaikki sanoja, jotka helposti nousevatkin mieleen, kun ajattelee uskoa. Mielestäni tämä Heprealaiskirjeen lause pukee sanoiksi erittäin hyvin sen, mitä itse en oikein osaa sanallistaa. Kun me uskomme, tulee Jumalan äärettömästä rakkaudesta todellista. Pelastuksesta tulee käsinkosketeltavaa. Armosta tulee konkreettista. Uskossa me näemme toivon synkimmilläkin hetkillä. Me voimme nähdä toisessa ihmisessä Jumalan kuvan.Usko on ihmeellinen lahja. Joskus itsekin jään pohtimaan, miten voin olla niin varma siitä, että Jeesus on Vapahtaja. Mutta miten muutenkaan voisin nojautua niin vankasti tähän totuuteen, kuin uskon kautta? Heprealaiskirje jatkaa: ”Uskon avulla me ymmärrämme, että maailmat on luotu Jumalan sanalla: näkyvä on syntynyt näkymättömästä”. Ymmärrys on tässä yhteydessä hyvä sana. Maailmankaikkeus voi tuntua ihmisestä pelottavalta, liian suurelta ja liian kaoottiselta. Ihmisluontoon kuuluu totuuden etsiminen ja ymmärryksen tavoittelu. Tieteen saavutukset ovat esimerkkiä tästä. Silti voi jäädä tunne, että jotain puuttuu. Uskomme ei välttämättä vastaa kysymykseen ”Miten?” vaan ”Miksi?”. Hieman samalla tavalla kuin luotamme toteamukseen 1+1=2, luotamme siihen, että kolmiyhteinen Jumala pitää huolta meistä. Uskomme on elämämme, hypostasis, perusta.Jeesuksen viisaudet eivät ole meille enää vain mustetta paperilla, vaan usko ja Pyhän Hengen toiminta saa meissä aikaan samanlaisen luottamuksen, kuin tämän päivän evankeliumitekstin samarialaisissa.

Tämä podcast on tallenne Forum Humanum-verkkoluennosta, joka on pidetty 30.3.2022 Seela Sella - Syväsukellus hengen maailmaan Seela Sella kuvaa elämäänsä syväsukelluksena hengen maailmaan asettamatta rajoituksia ja rajoja elämän jatkuvalle virtaukselle. Taide, teatteri, työ ja arki ovat tiloja ja tilanteita jossa henkinen ulottuvuus liittää kaiken yhdeksi kokonaiseksi elämäksi. Teatterin Grand Old Lady Seela Sella on suomalaisten rakastama taitelija ja näyttelijä. Hän on luonut mittavan elämäntyön monipuolisena taitelijana ja kulttuurisena vaikuttajana. Muut luennot: Mesokosmos järjesti korona-aikana Forum Humanumin Studia Generalia tyylisiä verkkoluentoja kolmena kautena 2021-2022 työryhmän kanssa, johon kuuluivat Taavi Kassila, Mauri Lehtovirta, Sinikka Haapanen sekä Marko Manninen. Taltioituja luentoja on yhteensä 25 kappaletta, jotka löytyvät YouTubesta Mesokosmoksen kanavalta Forum Humanumin soittolistalta. Lisää tietoa luentosarjasta löytyy: https://mesokosmos.com/2022/12/07/forum-humanumin-25-verkkoluentoa-kausina-2021-2022/ Katso myös: Forum Humanumin Facebook sivut: https://www.facebook.com/ForumHumanumFinland Mesokosmoksen Facebook-sivut: https://www.facebook.com/mesokosminen/

Hengen, un petit village reculé des terres de l'empire, est touché par une étrange maladie. Deux chasseurs de sorcières arrivent depuis la capitale pour enquêter sur place, et sont accueillis par un des villageois, un jeune homme singulier…Chaque dimanche, venez vous immerger dans nos aventures en compagnie de trois joueurs, qui participent au récit et en font l'expérience en direct. Le Journal des Mondes, c'est du jeu de rôle mais en format audio narratif !Si nos histoires vous intéressent, retrouvez nos liens ci-dessous :

Tämä podcast on tallenne Forum Humanum-verkkoluennosta, joka on pidetty 6.10.2021 Mikko Romppanen - Musiikin siivin hengen taivaalle Tässä esityksessä johdattelen teidät musiikin kuntouttavan ja hoitavan potentiaalin äärelle tarkastelemalla musiikkia kehon, mielen ja sielun näkökulmista. Avaan musiikin terapeuttista käyttöä sekä teoriatiedon että käytännön kokemustiedon kautta. Sisällytän esitykseeni havainnollistavia esimerkkejä sekä videoiden että äänitteiden muodossa. Näin esityksen yhteydessä mahdollistuu myös musiikin omakohtainen kokeminen. Mikko Romppanen on musiikkiterapeutti (FM) ja lehtori (AMK). Hän toimii tällä hetkellä sosionomien opettajana ammattikorkeakoulussa. Muut luennot: Mesokosmos järjesti korona-aikana Forum Humanumin Studia Generalia tyylisiä verkkoluentoja kolmena kautena 2021-2022 työryhmän kanssa, johon kuuluivat Taavi Kassila, Mauri Lehtovirta, Sinikka Haapanen sekä Marko Manninen. Taltioituja luentoja on yhteensä 25 kappaletta, jotka löytyvät YouTubesta Mesokosmoksen kanavalta Forum Humanumin soittolistalta. Lisää tietoa luentosarjasta löytyy: https://mesokosmos.com/2022/12/07/forum-humanumin-25-verkkoluentoa-kausina-2021-2022/ Katso myös: Forum Humanumin Facebook sivut: https://www.facebook.com/ForumHumanumFinland Mesokosmoksen Facebook-sivut: https://www.facebook.com/mesokosminen/

Raamattutunti 14.12.2022: Lauri Lankinen & Petrus Leppänen

Ehtoollisjumalanpalvelus 4.12.2022 Saarna: Juhani Jämsen

Link to bioRxiv paper: http://biorxiv.org/cgi/content/short/2022.12.07.519478v1?rss=1 Authors: Xu, Y., Schneider, A., Wessel, R., Hengen, K. B. Abstract: Sleep is vitally important for brain function, yet its core process by which brain function is restored remains an open question. Sleep is assumed to subserve brain homeostatic processes; the proper compensatory tuning of circuits is necessary for stable function. Criticality, a computational regime that optimizes information processing capacity, is a homeostatically regulated set-point in isocortical circuits. Criticality is susceptible to degradation by experience-dependent plasticity. Whether criticality is the computational set-point of daily sleep is unknown. To address this question, we evaluated the effects of sleep and wake on emergent, computational dynamics in ensembles of cortical neurons recorded continuously for 10-14 d in freely behaving rats. We show that normal waking experience progressively disrupts criticality, and that sleep functions to restore critical dynamics. Criticality is a universal set-point across animals. We find that criticality is perturbed in a context-dependent manner depending on behavior and environmental variables, and that waking experience is causal in driving these effects. The degree of deviation from criticality is robustly predictive of future behavior. Our results demonstrate that perturbation and recovery of criticality is consistent with a network mechanism at the core of the heuristic Two Process Model, which has been used to describe sleep and wake cycles for 40 years. Summarily, our data suggest that restoration of an optimal computational regime is a key factor in determining why brains sleep. Copy rights belong to original authors. Visit the link for more info Podcast created by Paper Player, LLC

Klaus Rahikainen, elämäntutkija ja kirjailija www.klausrahikainen.com https://www.facebook.com/klaus.rahikainen Klaus on tallannut täällä maan seitsämisenkymmentä vuotta ihmetellen kaikkea tätä mitä ihmisenä oleminen pitää sisällään. Näitä ihmettelyjään hän on kasannut kansien väliin kirjoittamalla seitsämäntoista kirjaa matkoistaan ja ajatuksistaan. Miehen mieli podcastiin Klaus tuli kertomaan matkastaan ihmisenä ja kirjailijana. Keskustelimme siitä miten hän päätyi Jiddu Krishnamurtin oppiin ja miten hänen oma henkinen polkunsa jatkui Suomessa perheen isänä käyden läpi parisuhteen myrskyjä. Tämän jälkeen hän avasi uutta prosessiaan perhekonstellaation parissa, joka avasi hänelle uuden yhteyden rakkauteen hänen omien vanhempiensa kautta. #berthellinger #miehenmieli #puhdasplus #perhekonstellaatio #konstellaatio

Qatar on ollut huomion kohteena viime viikkoina ja tulee edelleen olemaan erityisesti pian alkavien MM-kisojen aikaan marras-joulukuussa. ”Odotamme vahvaa Pyhän Hengen vaikutusta kisojen aikana”, toteaa erään qatarilaisen kirkon edustaja. “Kantakaa meitä rukouksissanne!”   https://opendoors.fi/qatarissa-kristityt-toivovat-pyhan-hengen-vahvaa-vaikutusta-jalkapallon-mm-kisojen-aikana/

Link to bioRxiv paper: http://biorxiv.org/cgi/content/short/2022.11.14.516510v1?rss=1 Authors: Brunwasser, S. J., Farris, C., Elmore, H., Dyer, E. L., Nair, K. B., Whitesell, J. D., Harris, J. A., Hengen, K. B. Abstract: The relationship between brainwide functional decline and accumulation of pathological protein aggregates in Alzheimer disease (AD) is complex and not well understood. A set of highly interconnected cortical regions known as the default mode network (DMN) exhibits selective vulnerability to both functional decline and amyloid beta (A{beta}) plaques in early AD. One possibility is that early A{beta} accumulation in the DMN drives vulnerability. However, it is unknown whether there is something intrinsic to neuronal projections within the DMN that biases these circuits towards dysfunction. Here we directly test this hypothesis using long-term recordings of the spiking activity of ensembles of single units in freely behaving mice characterized by global cortical and hippocampal A{beta} burden (APP/PS1). Specifically, we track the interactions of a population of neurons within a DMN region and two additional populations that comprise monosynaptic targets, one within and the other outside the DMN. In addition, we record single neurons in hippocampus and examine interactions between in-DMN and out-DMN cortical circuits triggered on hippocampal sharp-wave ripples, stereotyped hippocampal events that contribute to memory consolidation in the cortex. We examine the statistics of local activity as well as inter-regional communication in a region, genotype, and brain-state dependent manner. Our data reveal dysfunction restricted to in-DMN projecting circuits. In contrast, communication along neuronal projections that originate in the DMN but target out-DMN populations are equivalent in APP/PS1 and WT mice. Circuit dysfunction is most evident throughout sleep as well as within sharp-wave ripples. Our results indicate that cells in the DMN exhibit differential intrinsic vulnerability to amyloid injury dependent on their projection targets. Copy rights belong to original authors. Visit the link for more info Podcast created by Paper Player, LLC

Saarna Hyvän toivon kappelissa 6.11.2022 Reformaation päivä, Room. 1: 16-17 Johdanto: hengellistä heviä urkuharmoonilla Yksi lämmin muisto lapsuuteni luterilaisuudesta liittyy urkuharmooniin, jolla soitettiin hengellistä heviä.  Ala-asteella luokassamme oli harmooni, johon piti jaloilla polkea ilmaa, että siitä lähti ääntä. Harmoonin säestyksellä lauloimme virsiä. Joskus välitunnilla kuitenkin luokkamme villeimmät polkivat hulluna harmoonia, rynkyttivät koskettimista riitasointuja ja huusivat soittavansa hengellistä heviä! Tuossa hetkessä kohtasi kaksi maailmaa: vanha luterilainen yhtenäiskulttuuri ja uusi nouseva monikulttuurisuus, jota myös pop-kulttuuri edusti. Elin lapsuuttani 80-luvulla syrjäisessä Vaalassa, jossa yhtenäiskulttuuri vielä vaikutti. Sinnekin kaikuivat kuitenkin pop-kulttuurin sävelet. C-kaseteilta soivat Metallica ja Kiss, Iron Maiden ja Dingo. Noista ajoista luterilainen yhtenäiskulttuuri on entisestään hiipunut. Täällä Jätkäsaaressa siitä on näkyvillä vain häivähdys. Suomessa, etenkin Helsingissä, olemme kulkeneet yhtenäiskulttuurista kohti kulttuurien mosaiikkia. Samanlaisen katsomusten mosaiikin keskellä eli myös apostoli Paavali. Hän kirjoitti roomalaisille: ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille.”Miten luterilaisuus voisi puhutella ihmisiä tässä paikassa ja tässä ajassa? Miten voimme olla rohkeasti kristittyjä ja luterilaisia ilman että meidän tarvitsisi kokea häpeää?I Luterilainen vai kristitty? ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille.”  Paavali vaikutti vahvasti siihen, että Jeesuksen seuraajien liike ei jäänyt osaksi juutalaisuutta. Vaati suurta rohkeutta ja kirkasta ajattelua ymmärtää, että evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta oli tarkoitettu kaikille, ei vain juutalaisille. Tuon läpimurron vuoksi mekin olemme kristittyjä. Paavalin kirjeistä näkyy myös se, että tämä kehitys herätti vastustusta. Osa Jeesuksen seuraajista olisi halunnut pitää sanoman hänestä vain juutalaisille tarkoitettuna. Myöhemmin 1400-luvulla kristinuskoon syntyi uusi jakolinja. Reformaattori Martti Luther edusti protestantismia ja oli sen tärkeimpiä vaikuttajia. Hän halusi uudistaa katolista kirkkoa kohti syvempää evankeliumin ymmärtämistä.Protestanttisuus on sittemmin jakautunut yhä uusiin kirkkokuntiin ja seurakuntiin. Kristinuskon sisällä me luterilaiset olemme pieni vähemmistö. Tämä pienuus on samalla myös siunaus, koska se antaa suhteellisuudentajua. Kristinuskon nykyajassa täytyy olla ekumeenista, että se olisi uskottavaa. Meidän on etsittävä jatkuvasti yhteyttä toisiin kirkkoihin ja erilaisiin kristittyihin. Yhtä tärkeää on myös etsiä yhteyttä toisiin uskontoihin: löytää se, mikä on yhteistä ja rakentaa rauhaa ja luottamusta sen varaan. Voimme myös ammentaa viisautta koko kristillisen kirkon hengellisestä aarreaitasta. Kristillisen kirkon viisaus ei rajoitu Martti Lutheriin. Hän oli tärkeä kirkon uudistaja, mutta hänkin oli vain ihminen ja osa kirkon pitkää perinnettä. Hän oli myös väärässä esimerkiksi rasistisessa suhtautumisessaan juutalaisiin. Ekumeenisina kristittyinä voimme vaikuttua varhaisen kirkon erämaiden kilvoittelijoista ja katolisen kirkon suurista ajattelijoista. Voimme katsella ikoneiden läpi toiseen maailmaan niin kuin ortodoksit ja nostaa kätemme ilmaan ylistyksessä kuin helluntailaiset. Olemme luterilaisia, mutta meidän ei pidä jäädä luterilaisuuden vangeiksi. Jumala toimii koko maailmassa, ei vain luterilaisuudessa. Luterilaisina olemme Kristuksen seuraajia ja uskon tien kulkijoita siinä missä muutkin kristityt. Olemme ensisijaisesti kristittyjä, emme luterilaisia.II Mitä luterilaisuus voi antaa maailmalle? ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille.”  Ekumeenisen kristillisyyden lisäksi on tärkeää löytää omasta luterilaisesta perinteestämme sen lahjat. On tärkeää huomata sen merkitys koko ihmiskunnalle. Luterilaisuus tuli minua vastaan vähän aikaa sitten lukiessani amerikkalaisen historiantutkijan Francis Fukuyaman uutta kirjaa Liberalism and its discontents. Fukuyaman mukaan Martti Lutherin ajattelu oli yksi tärkeä suunnannäyttäjä modernille yksilöllisyydelle. Luther rohkaisi ihmisiä ajattelemaan itse ja tutkimaan Raamattua itse omalla äidinkielellään. Usko olikin jotain, jonka pystyi kokemaan henkilökohtaisesti ilman että kirkko toimi sen välittäjänä. Eikä Lutherin vaikutus rajoittunut vain uskontoon. Hänen ajattelunsa ruokki ylipäänsä kriittisyyttä valtaa käyttäviä instituutioita kohtaan. Tämä muokkasi henkistä maaperää kansanvallan synnylle.Luterilaisuus on vaikuttanut isosti suomalaiseen yhteiskuntaan. Se näkyy juurina esimerkiksi koulutuksen arvostamisessa, hyvinvointivaltiossa ja korkeassa työmoraalissa. Suomalainen ja pohjoismainen yhteiskuntamalli on koko maailman mittakaavassa poikkeuksellisen toimiva. Historioitsija Teemu Keskisarjaa lainaten meitä on siunattu hyvällä uskonnolla. Luterilaisuudesta voi olla ylpeä maailman turuilla ja toreilla. Sitä ei tarvitse hävetä myöskään omassa yhteiskunnassamme. Voimme ottaa rohkeasti paikkamme yhteisessä keskustelussa ja tuoda siihen luterilaisuudesta uskon, toivon ja rakkauden valoa. Luterilainen kirkkomme on monessa mielessä oikein hyvä kirkko. Se ei ole täydellinen ja siinä on myös sellaista, joka haavoittaa ja tukahduttaa. Mikään ihmisten muodostama yhteisö ei ole täydellinen, ja on vaarallista uskoa, että niin koskaan olisi. Kuitenkin iloitsen meidän kirkossamme esimerkiksi yhteisestä laulamisesta ja auttamisen halusta. Iloitsen ajattelun vapaudesta ja itsekritiikin sallimisesta. Iloitsen vuoropuhelusta ja siitä, että kirkon jäsenet voivat käyttää ääntään seurakuntavaaleissa. Lopuksi Kirkkomme siunaus on siinä, että pystymme sekä uudistumaan rohkeasti että yhä uudestaan palaamaan uskon lähteille. Voimme rohkeasti pohtia teologiaa ja etsiä uskolle uusia sanoja ja säveliä. Voimme kokea uutta hengellisyyttä, niin kuin esimerkiksi teemme kehoharjoituksilla Hyviksellä.  Yhtä tärkeää on yhä uudelleen palata uskon peruskysymyksiin. Kuka olen? Minne olemme yhdessä menossa? Miten voimme elää sovussa toistemme ja luomakunnan kanssa? Mistä saan avun hätääni? Missä on toivo, kun kuljen kuoleman varjon maassa? Ylösnousseen Kristuksen kasvoja katselemalla ja Raamatun sanoja märehtimällä voimme yhä uudelleen juoda lähteestä. Voimme yhä uudestaan palata yksinkertaiseen uskoon ja vapauttavaan evankeliumiin. Voimme tuntea Jumalan voiman, Hengen läsnäolon ja elää toivosta, jonka Kristus antaa kaikille.   

Maailmanlopun bunkkerista käsin sammutetaan Hengen tulta ja pidetään kaasunaamareita väärien vaikutusten varalta. Voimmeko hallita Pyhän Hengen toimintaa ja tekeekö Henki koskaan mitään yli ymmärryksemme menevää?

Valmistaudumme Pyhän Hengen juhlaan.

In today's episode, we review the neuroscience behind our visual system. Using material presented in Brain Facts published by the Society for Neuroscience, we talk about the retina, how we process visual information, the visual cortex, and binocular vision.Our guest is Dr. Keith Hengen, PhD, an Assistant Professor of Biology at Washington University in St. Louis. Within neuroscience, he is broadly interested in network dynamics, robust computation, plasticity & disease. His lab utilizes a combination of the latest systems neuroscience tools, theory, and molecular manipulations to answer questions about why we sleep, how our brain supports rich and diverse functions, and how disease can impact information moving through our networks of neurons. Timestamps:(00:00:00 - 00:01:02) - Intro(00:01:02 - 00:22:55) - Vision Lesson (Ankit Only)(00:22:55 - 01:04:31) - Conversation with Dr. Hengen(01:04:31 - 01:05:50) - OutroWebsite: Email: brainbeepodcast@gmail.comTwitter: @brainbeepodcastHosted by @iAnkitChoudhury. Advised by Dr. Erik Herzog. Music by Coma-Media from Pixabay.