Podcast appearances and mentions of vladimir putinin

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on valmis tapaamaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin rauhanneuvotteluissa Istanbulissa. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin pyrkimyksenä on ollut saada Turkissa aikaiseksi ensimmäinen suora neuvottelu Ukrainan ja Venäjän välillä sitten sodan alkamisen. Onko Putinin vitkuttelu sabotoimassa Trumpin kätiöimät aseleponeuvottelut? Onko Putinilla suorissa neuvotteluissa enemmän hävittävää kuin voitettavaa? Onko kuluva viikko ratkaisevassa asemassa Trumpin käynnistämän Ukrainan rauhanprosessin kannalta? Vieraina ovat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sekä valiokunnan jäsenet Pekka Haavisto (vihr.) ja Pia Kauma (kok.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tunnustelut Ukrainan rauhanneuvotteluiden aloittamisesta saivat vauhtia, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi puhuneensa puhelimessa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa Ukrainan sodan lopettamisen aloittavista neuvotteluista. Toistaiseksi neuvotteluasetelmista tiedetään vähän. Tiedossa ovat Trumpin puolustusministerin puheet Ukrainan rajoista, maan Nato-jäsenyyden mahdottomuudesta, sekä ukaasi ettei Yhdysvallat olisi osallistumassa rauhan takaamiseen Ukrainassa. Vaarantaako Trumpin ja Putinin puhelindiplomatia Ukrainan itsenäisyyden? Jääkö Ukraina sodan ja rauhan väliseen tilaan? Onko Trump tarjoamassa Ukrainaa kultalautasella Putinille? Strasbourgissa Euroopan parlamentin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Mika Aaltola (kok.), Katri Kulmuni (kesk.) ja Anna-Maja Henriksson (r.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miksi Suomessa suhtauduttiin vuosien ajan sinisilmäisesti Venäjään? Paljastuivatko Venäjän karut kasvot suomalaisille vasta presidentti Vladimir Putinin hyökkättyä Kiovaan? Oliko orastava demokratiakehitys Venäjällä pelkkä Putinin peiteoperaatio, tai hetkellinen sumuverho? Vieraana on Venäjästä kirjan kirjoittanut, vuoden journalisti ja Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Arja Paananen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kiina ei halua, että sen presidentti johtaa Suomea, mutta se haluaa, että Suomi kunnioittaa Kiinaa. Näin kuvailee Kiinan tavoitteita Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Kiinan näkemykset Euroopasta kiinnostavat, koska Kiina on Ukrainassa hyökkäyssotaa käyvän Venäjän tärkein tukija. Siksi on olennaista ymmärtää, mitä Kiina lopulta haluaa. Ilman Kiinaa Venäjä ei pärjäisi. Venäjän kauppa pyörii Kiinan varassa, ja Vladimir Putinin armeija saa Kiinalta aseisiin tarvittavaa teknologiaa. Kiina kuitenkin välttelee vastuuseen joutumista, eikä esimerkiksi myy aseita Venäjälle. Jenny pohtii, miten Kiina hyötyy Venäjästä. Entä miten Kiinan taloushaasteet vaikuttavat sen suunnitelmiin nousta maailman mahtavimmaksi maaksi? Tällä hetkellä Kiina voi seurata tarkkailuasemista, miten Eurooppa ja Yhdysvallat selviävät myllerryksistään. Jos Venäjä voittaisi Kiinan avulla, miten kävisi Euroopan ja Kiinan suhteille? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Millä keinoilla ja sanoilla Venäjän johto oikeuttaa hyökkäyssotaa Ukrainassa? Haastateltavana Aleksanteri-instituutin väitöskirjatutkija Santeri Kytöneva. Kytöneva on käynyt läpi Venäjän presidentti Vladimir Putinin puheita sekä Kremlin tiedotteita ja muita julkaisuja. Ortodoksinen kirkko auttaa Venäjän johtoa Ukrainan sodan oikeuttamisessa. Keinovalikoimassa on uskonnollisen merkityksen antaminen sodalle: vastustaja leimataan paholaiseksi ja esitetään väitteitä satanismista. Lännen väitetään luovan Venäjälle vihamielistä "anti-Venäjää". Läntinen eliitti asetetaan vastakkain perinteisille arvoille ja uskonnolle. Miten näihin Venäjän johdon esittämiin väitteisiin pitäisi suhtautua? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Sisäpolitiikan kohut ovat velloneet tänä keväänä Unkarin pääministerin Viktor Orbanin lähipiirissä. Orbanin sisäpiiriin lukeutuvan presidentin ja oikeusministerin erot lastenkotiskandaalin saattelemina ovat olleet vakava isku valtapuolue Fideszin maineelle. Myös Unkarin viivytystaistelu Ruotsin Nato-jäsenyydestä on ohi. Onko Orbanin valtapiiri Unkarissa murenemassa? Kaventuuko Orbanin geopoliittinen liikkumatila Euroopassa? Onko Euroopan pahaksi pojaksi tituleerattu, Venäjä-mielisenä tunnettu Orban, presidentti Vladimir Putinin marionetti Euroopassa? Unkarin ulko- ja sisäpolitiikasta keskustelvat tutkijatohtori Annastiina Kallius Helsingin yliopistosta, sekä Turun yliopiston dosentti Heino Nyyssönen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Siperilalaisessa vankisiirtolassa kuolleen venäläisen oppositiopoliitikon Aleksei Navalnyin vaimo Julija Navalnaja puhui Euroopan päättäjille Strasbourgissa. Lujittiko puhe Euroopan parlamentin halua laittaa presidentti Vladimir Putinin hallinnolle kovan kovaa vastaan? Päättääkö Euroopan parlamentti uusista Venäjän vastaisista talouspakotteista? Euroopan parlamentti päätti Suomessa kovaa vastustusta herättäneestä ennallistamiasetuksesta. Paljonko metsien ja turvepeltojen ennallistaminen luonnontilaan maksaa Suomelle? Sisältyykö lakiin taloudellisia etuja? Onko ennallistamisasetus hyvä lakipaketti luonnon kannalta, vai huono paketti Suomen kannalta? Vieraina ovat europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen (kesk./re), Sirpa Pietikäinen (kok./epp) ja Eero Heinäluoma (sd./s&d). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kansalaisten kannatus Ukrainan sodalle on hiipumassa Venäjällä. Kyselytutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia venäläisistä haluaa sodan loppuvan. Hyökkäyssodan lopettamista tukee ensimmäistä kertaa enemmän venäläisiä kuin sodalla on maassa kannattajia. Pitääkö presidentti Vladimir Putinin ottaa kannatuksen hiipuminen tai useat protestit huomioon? Mistä kertovat Venäjällä tapahtuneet useat drooni-iskut? Keskustelemassa Ulkoministeriön erikoistutkija Veera Laine ja Ulkopoliittisen instituutin vanehmpi tutkija Jussi Lassila. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Sofi Oksanen keskustelee Putinin sodasta naisia vastaan sekä Venäjän kolonialismista, vaikuttamisesta ja Vladimir Putinin perinnöstä kuten stalinismin noususta. 00:00 Sofi Oksanen, Samaan virtaan – Venäjän sota naisia vastaan (Like 2023) 00:39 Kaupallinen yhteistyö, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Mitä ihmettä? -podcast: https://open.spotify.com/show/3eqLR18govs58GOyqFTv18?si=75853a0d92374ff9 01:37 Herakleitos, Nietzsche, Martti J. Karin strateginen kulttuuri – Venäjä on aina ollut imperialistinen öykkäri, Suomi ei tätä ole tunnustanut suomettumisen vuoksi 04:10 Kiovan Rus ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Venäjän fiktiivinen menneisyys 04:50 Krimin rooli esim. Elon Muskin rauhansuunnitelmassa. Länsimaiden rankaisemattomuuden kulttuuri. Krim ei ollut Nikita Hruštšov ”lahja”. Tataarien kyyditys 06:54 Venäjän imperialistisen miehityksen peruskaava 08:32 Raiskaus Venäjän armeijassa ja armeijan rakenteissa. Berliinin häväistyksestä Viron traumoihin 09:35 Kotijoukkojen perverssi tuki seksuaaliväkivallalle. Venäläisten naisten ankea rooli on miellyttää vähenevää miespopulaatiota 12:13 Stalinin outo kultti 15:11 Toinen maailmansota pelkistettynä Suuren isämaallisen sodan fasistien vastaiseksi taisteluksi ei jätä sijaa holokaustille tai länsimaiden teoille 16:05 Israel-Gaza-tilanne pelaa Putinin pussiin, huomio siirtyy Ukrainasta 17:33 Keskustelu Venäjän imperialismista ei saa jäähtyä. Venäjän hajoamisen pelko on irrationaalista 19:27 Itä-Eurooppa ja Baltia oli oikeassa, totuus kiellettiin Suomessa viime vuosiin saakka 21:15 Viron pronssisotilas-kiista oli testipallo Venäjän hybridisodassa 22:40 Itsesensuuri ja kansallisen muistin häivyttäminen totalitaristisessa järjestelmässä. Sofin päiväkirjan itsesensuuri. Metsäveljet Virossa 25:50 Venäjän kolonialismin erityispiirteenä on assimilointi, venäläistäminen. Ei merentakaisia alueita vaan lähialueita 28:30 Venäjän gulag-puhdistukset 29:37 Trollistrategian perustuu polarisaatioon myös naisten kesken. Naisten marssi, feministien riitely 31:47 On olennaista että länsi näyttää huonommalta. Nykypropaganda vs. neuvostopropaganda 33:15 Kummalliset termit gayrooppa, fasismi ja natsismi ovat viholliskuvan sanastoa vailla substanssia 34:28 Itsenäistä elämää haluavat naapurikansat ovat ”fasisteja”. Venäläiset feministit määritellään terroristeiksi 38:13 Venäjän suhde islamiin, Kadyrov, tšetšeenit 39:35 Venäjän suhde autoritääriseen globaaliin etelään ja itään 40:55 Kansainvälinen palaute Samaan virtaan – Putinin sota naisia vastaan-kirjan käännöksille on vasta alkamassa. https://www.sofioksanen.fi/kirjat/samaan-virtaan 42:42 Vladimir Putinin perintö. Jekaterina Shulman teoria kokonaisen sukupolven indoktrinaatiosta. Onko putinismi ideologia? 45:00 Ivan Krastev. Venäjän vaalit 2024 45:55 Näytelmäkirjailija Sofi Oksanen #neuvottelija Sisäpiiri 35. Liity Sisäpiiriin ja katso lisäosa ja 34 muuta vastaavaa tästä: https://youtu.be/SQOrfzRBsOk

Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Mika Aaltola (sit.) ajaisi presidenttinä Suomea kasvattamaan voimakkaasti puolustusbudjettiaan sekä voimistamaan omaa ase- ja ammustuotantoa. Aaltolan mukaan Naton vaatima puolustusbudjetin minimitaso kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta ei Suomelle Venäjän rajanaapurina riitä. – Ehdottomasti yli kolmeen prosenttiin. Puola on neljässä ja Puolassa ajatellaan tämä asia aikalailla oikein, sanoo Aaltola Politiikkaradion presidenttitentissä. Aaltola kasvattaisi puolustusbudjettia valtion velasta huolimatta. – On helpompi maksaa asioista euroissa kun sitten vuosikymmenen päässä ruumissäkeissä. Jokainen varmaan ymmärtää sen, että sota ei ole leikin asia ja se itse sotiminen maksaa paljon enemmän kuin sen ennaltaehkäiseminen. Aaltola uskoo varustautumisen ja sotatalouden olevan myös piristysruiske Suomen taloudelle. – Aseet ja ammukset menevät Euroopassa tällä hetkellä hyvinkin kaupaksi. (Ase)varastoja ei kannata tyhjentää, niitä kannattaa täyttää. Miksi Mika Aaltola pitää Venäjän presidentin Vladimir Putinin puheita puhtaana roskana? Näkeekö Aaltola, että sodan uhka olisi leviämässä myös Nato-maihin ja Suomeen? Mitä Aaltola tarkoittaa vaatiessaan Suomelle sukupolvitehtäväksi laittaa “ruista ranteeseen”? Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politiikkaradion presidenttitentissä on Liike Nyt -puolueen presidenttiehdokas, kansanedustaja ja puolueen puheenjohtaja Harry Harkimo.  Harkimo on tehnyt kauppaa Gennadi Timtšenkon ja Roman Rotenbergin kanssa, jotka kuuluvat Vladimir Putinin lähipiiriin. Millaiset suhteet olivat ja voiko niillä olla vaikutusta hänen politiikkaansa? Harkimo kiistää, että vanhat bisnekset vaikuttaisivat hänen uskottavuuteensa ulkopolitiikan tekijänä. Hän korostaa, että Krimin valtaus tapahtui vasta sen jälkeen kun hän myi Hartwall-areenan ja Jokerit. Harkimo kertoo millaista Venäjä-politiikkaa hän harjoittaisi jos tulisi valituksi Suomen presidentiksi, miten hän pyrkisi vähentämään rasismia Suomessa ja miten ilmastokriisiin pitäisi vastata. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Mitä valtatyhjiöt ovat ja milloin valtatyhjiöitä syntyy? Minkälainen vallankäyttäjä Vladimir Putinin on ollut ja mistä Venäjän kansan keskuudessa vallitseva poliittinen apatia juontaa juurensa? Miten Kiinan kommunistinen puolue eroaa Putinin hallinnosta? Miksi myös anarkistisiin yhteisöihin muodostuu valtahierarkioita ja ovatko demokraattisesti valitut johtajat yhtään vähemmän vallanhaluisia kuin autoritaariset johtajat? Miksi Jevgeni Prigožinia voi kutsua Putinin luomaksi hirviöksi ja miksi Prigožin nousi kapinaan Putinia vastaan? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. Jakso on kuvattu 31.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Prigožin kuolema (7:21) Wagner (10:40) Nord Stream (17:35) Valtatyhjiöt (23:39) Kärpästen herra (28:20) Politiikka (30:13) Venäjä (34:10) Apatia (39:52) Ortodoksinen kirkko (42:26) Länsivastaisuus (50:31) "Moraalinen rappio" (54:48) Putin (58:48) Kiina (1:03:00) Keskitetty valta (1:08:15) "Valtatyhjiöt täyttyvät aina" (1:11:38) Anarkismi (1:13:46) Demokratia (1:20:16) Vaalit (1:26:30) Prigožin (1:35:05) "Käärme taskussa" (1:41:07) Kapina (1:46:30) Lentokone (1:48:06) Shakki

Kuinka Valko-Venäjän itsenäistyminen tapahtui? Millä tavoin Valko-Venäjän on kehittynyt Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen verrattuna Puolaan ja Ukrainaan? Minkälainen Aljaksandr Lukašenkan ja Vladimir Putinin suhde on ollut ja miten suhde on muuttunut Ukrainan sodan myötä? Studiossa tietokirjailija Toni Stenström. Jakso on nauhoitettu 14.7.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Venäjän hyökkäys Kiovaan (4:48) Valko-Venäjä Neuvostoliitossa (10:48) Neuvostoliiton lakkauttaminen (13:07) Ukraina ja Puola (15:53) Vaalit 1994 (19:17) Lukašenkasta diktaattori (24:46) Lucanomica (27:02) Lukašenka ja Putin (28:51) Talous (31:12) Presidentinvaalit 2020 (33:52) Vaalitarkkailija (36:49) Ukrainan sota (44:22) Prigožinin kapina (51:37) Valko-Venäjän tulevaisuus

Venäjän presidentti Vladimir Putinin väite siitä, ettei Ukraina ole oma itsenäinen valtionsa, on vale. Mailla on kuitenkin pitkä yhteinen historia, ja moni ukrainalainen puhuu venäjää. Mutta mitä ukrainalainen kulttuuri oikein on? Venäjään erikoistuneen ja Ruotsissa työskentelevän Kalle Kniivilän kirjoittama tietokirja Maa joka heräsi (Into 2023) kertoo ukrainalaisista, jotka haluavat vain elää rauhassa. Kirja valottaa Tšernobylin räjähdyksestä alkunsa saanutta itsenäisyyden aikaa ja Ukrainan historiaa ja kulttuuria. Kirjassaan Kniivilä kuvaa muun muassa sitä, miten Länsi-Ukrainan kuuluminen aikanaan Itävalta-Unkariin on vaikuttanut maan kulttuuriin. Kalle Kniivilää haastattelee Pauliina Grym.

Ei syntiä, ei katumusta, ei sovitusta. Vladimir Putinin lähipiirissä ei ole hänelle selkeää seuraajaehdokasta, mikä on ollut tae sille että Putin pysyy vallassa. Tämä puhdistava putinismi aiheuttanee myös sen, että Venäjä on matkalla kohti poliittista ja yhteiskunnallista kaaosta. Putinin ökyrikastunut lähipiiri on lopulta sekalainen seurakunta, joka riitelee keskenään. Kremlin keisari itse kurkottaa menneisyyteen, uhkailee ja maalailee uhkakuvia. Samaan aikaan Venäjän talous sakkaa ja natisee liitoksistaan. Putin yrittää hallita valtakuntaansa propagandaa suoltavalla enkelikuorollaan, jonka tehoa Venäjällä verrataan Kalashnikoviin. Asiantuntijana Kauppalehti Option toimituspäällikkö Mikko Metsämäki. Toimittajana Raimo Tyykiluoto.

Vladimir Putinin tie Leningradin kujilta tyranniksi. Putinin mukaan hänen nuorena takapihojen jengeissä viettämänsä aika oli hänen elämänsä onnellisinta. Omien sanojensa mukaan siellä pärjäsi ajatuksella ”jos tappelu on väistämätön, on iskettävä ensin”. Putinin idoli oli Neuvostoliiton “James Bond”, vakooja Juri Drozdov. Vladimir Putinin unelma täyttyi kesällä 1975, kun Putin astui KGB:n palvelukseen. Putin kasvoi ja kehittyi Juri Andropovin siipien suojassa, kuten muutkin hänen KGB:n ajoilta tutut kaverinsakin. Andropov oli mies, joka kehitti viime vuosikymmenten vaarallisimman vainoharhan, jonka mukaan Yhdysvallat ja Nato suunnittelivat massiivista yllätysiskua ydinaseilla, joka tuhoaisi Neuvostoliiton. Andropov valjasti vuonna 1981 KGB:n etsimään ympäri maailmaa todisteita ydiniskun suunnittelusta osoittaakseen harhojensa todenperäisyyden. Venäjän ja Kremlin keisari tuntuu kavereineen edelleen etsivän todisteita Andropovin vainoharhan todenperäisyydelle. Asiantuntijana toimittaja-tietokirjailija Hannu Pesonen. Toimittajana Raimo Tyykiluoto.

Keitä Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluu, miten lähipiiri on muodostunut ja millä tavoin Putin käyttää valtaa omassa lähipiirissään? Mikä merkitys venäläisellä medialla ja venäläisillä suuryrityksillä, kuten Gazpromilla, on Putinin vallankäytössä? Studiossa vieraana Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Harri Ohra-aho. Jakso on nauhoitettu 19.20.2022. (0:00) Krimin operaatio (2:12) Turvallisuusneuvosto (4:11) Lähipiirin muodostuminen (12:00) Pietari, KGB ja mafia (13:53) Neuvostoliiton hajoaminen (15:16) Jeltsinin kausi (19:23) Median haltuunotto (21:14) Turvallisuuspalvelut (22:36) Median omistus (24:22) Putinin hallinto (27:39) FSB (31:30) Talouselämän johto (33:16) Organisaatioiden turvakoneistot (36:37) Putinin valta (39:32) Systeemi ja hovi (43:25) Ukrainan sota (46:16) Vastustajien eliminointi (50:13) Kapina (54:18) Luottamus (1:02:10) Venäjän kansa (1:03:06) Oppositio (1:04:24) Yön sudet (1:07:52) Putinin kokki ja Wagner (1:12:37) Sergei Roldugin (1:13:58) Lähteet

Kiina peesaa Venäjää jopa tilanteessa, jossa Venäjä hyökkää Ukrainaa, kertoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio. Kiina on antanut ymmärrystä Venäjälle, että sodan syttymisen syynä on Naton itälaajeneminen. Kallion mukaan Kiina pelkää, että Yhdysvaltojen sotilaallinen toiminta, jopa Naton toiminta, laajenisi Aasiaan. Kiina ei kuitenkaan ole antanut selkeää tukeaan Venäjälle, vaan tasapainottelee tilanteessa, jotta säilyttää kauppasuhteet länteen. Kiina on kuitenkin käyttänyt tilaisuutta hyväkseen, jotta se saa edullisia öljykauppoja, kun kukaan muukaan ei tee kauppaa Venäjän kanssa. Kiina haluaisi Kallion mukaan esiintyä Yhdysvaltojen veroisena maailmanpoliittisena toimijana. "Mikään ei olisi Kiinalle mieluisampaa kuin, että maailman asioista päättäisivät yhdessä Yhdysvaltojen johtaja ja Kiinan johtaja", Kallio sanoo. Kun tämä ei ole onnistunut Xi Jingping on "ikään kuin kostona" esiintynyt Vladimir Putinin ystävänä. Kuitenkaan todellisesta ystävyydestä Kiinan ja Venäjän kanssa ei voi hänen mukaansa puhua. Kallio korostaa, että sotatilanteen eskaloituminen ei ole Kiinan kannalta hyvä asia. Kiina saattaa saada hyötyjä siitä, että Ukrainan sota on aiheuttanut ruoka- ja energiakriisin. "Pitkällä aikavälillä sota on Kiinan intressien vastainen. En usko, että Kiinassa ajatellaan niin lyhytnäköisesti, että tämä sota on hyvä asia. Ei edes poliittisesti, vaikka näyttää olevan syntymässä Venäjän ja Kiinan kova leiri Yhdysvaltoja ja Natoa vastaan", Kallio toteaa. Erityisesti Yhdysvallat antaa kuvaa siitä, että on muodostumassa uusi kylmän sodan aika, jossa Kiina on Yhdysvaltojen päävastustaja. Siihen ei kannattaisi Euroopassa Kallion mielestä lähteä mukaan. Kallio ihmettelee spekulaatioita ja uhkakuvia, joita Suomen mediassa on viime aikoina esitetty siitä, että jos Kiina ja Eurooppa ajautuisivat poliittisesti eri linjoilla, ja Kiina kostoksi laittaisi kauppasuhteita poikki Eurooppaan. Hänen mielestään tämä on kaukaa haettua, koska Kiina on myös riippuvainen Euroopasta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Voiko YK vaikuttaa Venäjän ja Vladimir Putinin toimiin? Miten paljon länsi voi tukea Ukrainaa? Haastateltavana Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Kai Sauer, joka on toiminut myös Suomen YK-suurlähettiläänä. Minkälaisia mahdollisuuksia lännellä on toimia nyt niin, että Ukrainan sota saataisiin päätökseen? Voiko sota päättyä niin, että Ukraina voittaa, vai tarkoittaako ydinase Venäjän taskussa sitä, että Venäjä ei luovuta? Pitkän diplomaattiuran tehnyt Sauer pohtii YK:n ja Euroopan mahdollisuuksia laittaa Putin kuriin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Vuonna 1999, Venäjällä räjähti sarja kerrostalopommeja. Pommit toimivat lähtölaukauksena Toiselle Tsetsenian sodalle ja Vladimir Putinin valtaannousulle. Räjähdyksistä nimittäin syytettiin tsetseeniterroristeja, mutta ihan kaikki ei ollut sitä miltä näytti. Alkoi levitä huhuja siitä, että pommit olivat Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n räjäyttämiä.Instagram: subjektiivinentodistajaYouTube: Subjektiivinen TodistajaGmail: subjektiivinentodistaja@gmail.com

Miten Venäjän kansa näkee Vladimir Putinin? Miksi Putin vielä porskuttaa kalliista ja ihmishenkiä vievästä hyökkäyssodasta huolimatta? Keskustelemassa tutkija Meri Kulmala Helsingin yliopistosta ja Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Kulmala huomauttaa, että kaikkein haavoittuvammissa asemissa olevat eivät yleensä voi protestoida. Putinin suosio on maaseudulla vahvempaa kuin kaupungeissa. Kangaspuro korostaa, että moni on myös vaurastunut tai jopa rikastunut Putinin ansiosta. Silloin ei kannata lähteä toivomaan Putinin kaatumista. Kulmala ja Kangaspuro arvioivat, että sodan pitkittyessä Putinin suosio voi heiketä jos miehiä alkaa kaatua massoittain sodassa ja talous alkaa sakata pahasti. Entä millaisia vaikutuksia voi olla Suomen päätöksellä vähentää viisumien myöntämistä Venäläisille? Kulmala arvioi, että ei ole hyvä ajatus vähentää venäläisten mahdollisuuksia matkustaa Suomeen. Kangaspuro kehottaa pohtimaan myös aikaa, joka tulee Putinin jälkeen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Venäjän talous ja länsimaisten yritysten tilanne siellä. Miten suljettu talous toimii? Mitä presidentti Vladimir Putinin on tarkoitus puhua Pietarin kutistuneessa talousfoorumissa. Venäjä-asiantuntija, vanhempi neuvonantaja Laura Solanko, Bofit, Suomen Pankki ja johtaja Petri Vuorio, EK. Viron inflaatio on euroalueen rajuinta. Toimittaja Rain Kooli, Tallinna. Ukrainan sota on kirkastanut EU:n ja Naton rooleja. Millaiset muutokset odottavat tulevaisuudessa? Ohjelmajohtaja Juha Jokela, Ulkopoliittinen instituutti. Sähköpotkulautaonnettomuudet kuormittavat terveydenhoitoa. Henri Vasara, erikoistuva lääkäri, väitöskirjatutkija ja Maija Ahokas, LVM, turvallisuusyksikön johtaja. Juontajana Seija Vaaherkumpu, toimittajina Satu Heikkilä ja Marja Ala-Kokko. Tuottaja Tarja Oinonen.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan palautti ydinsodan pelon, mutta nyt luvassa on tietoa, joilla tunteita voi hallita. Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka selittää, miksi Vladimir Putinin johtama Venäjä käyttäisi hyvin epätodennäköisesti ydinaseita – uhkailustaan huolimatta. Silti Yhdysvalloissa seurataan Venäjän ydinaseuhoa huolestuneempana kuin ehkä koskaan aiemmin. Sota ydinaseilla on sotaa pelolla. Ydinaseita on käytetty maailman historiassa vain kahdesti. Ne ovat kamalia tappokoneita mutta myös aseita, jotka ovat estäneet sotia. Nyt ydinaseet ovat perimmäinen syy siihen, miksi Ukrainan sotaa ei saada loppumaan. Jenny haluaa tietää, miksi kaikilla maailman mailla ei ole ydinaseita, vaikka ne takaisivat turvallisuuden parhaiten. Entä voisiko Suomeen tulla ydinase, jos maa liittyisi Natoon? Luvassa on puolen tunnin oppimäärä maailman tuhoisimmista aseista. Lopuksi Iida kertoo yhden hyvän asian ydinaseista. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kuuden kissan emäntä ja tiukka naisasianainen vai Vladimir Putinin kaveri? Se, miten äärioikeistolainen presidenttiehdokas Marine Le Pen nähdään, saattaa ratkaista Ranskan presidentinvaalit. Vastakkain ovat toista kertaa istuva presidentti Emmanuel Macron ja kolmatta kertaa tehtävää tavoitteleva Marine Le Pen. Ehdokkaat edustavat ääripäitä. Toisessa päässä on suurten kaupunkien eliitti, toisessa pikkupaikkakuntien pienituloiset ranskalaiset. Pariisissa asuva Ylen toimittaja Annastiina Heikkilä saa selittää, onko Ranska jakautumassa kahtia – vai jopa kolmeen osaan. Ensimmäisellä kierroksella komean äänisaaliin nappasi myös äärivasemmiston ehdokas Jean-Luc Mélenchon. Nouseeko hänen kannattajistaan "uusi keltaliiviliike"? Jennyä kiinnostaa, millainen olisi Marine Le Penin johtama Ranska. Voisiko Le Pen sotkea Suomen Nato-haaveet, jos hän voittaa vaalit? Annastiinan mukaan tuskin, mutta hänen johdossaan Ranskasta saattaa tulla arvaamaton kumppani. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Pekka Toveri, kenraalimajuri evp, entinen Panssariprikaatin komentaja ja Suomen puolustusvoimien tiedustelupäällikkö analysoi Venäjän massahyökkäystä Ukrainassa, joka alkoi pääsiäisenä. Venäjä hyökkää saavuttaakseen 9.5.2022 voittoja joita Vladimir Putin voisi esitellä Voiton päivänä, natsismin kukistamisen liturgisessa juhlassa. Putinin tavoitteita on ainakin Mariupolin verinen kukistaminen sekä Donetskin ja Luhanskin alueella eteneminen. Hyökkäys on ollut yllättävänkin kovaa. Kuten edellisessä jaksossa #neuvottelija 125 – Ukrainan panssarisota ja Putinin virheet, Pekka Toveri käy läpi sodan merkittäviä tapahtumia, kuten Moskvan upotuksen Neptune-meritaisteluohjuksilla, amerikkalaisten uusimmat toimitukset kuten Switchblade -drooni ja 155mm haupitsit. Venäjän pataljoonan taisteluyksiköt, BTG:t ovat ryhmittyneet Itä-Ukrainan veriseen hyökkäyssotaan Krimin epäonnistuneen kampanjan jälkeen yhden kenraalin ohjaamana. Voiton päivässä paljastuu myös Vladimir Putinin Kremlin lähipiiri, paraatissa on perinteisesti ollut mm. Sergei Shoigu ja muut sotilasjohtajat. Jos Putin ei menesty sodassa, hänen poliittinen asemansa käy ahtaaksi. Kuvituksen Ukrainan karttaan on tehnyt Sampsa Rydman. Kiitokset luvasta käyttää sitä! 00:00-37:21 Pekka Toveri ja Sami Miettinen käyvät Venäjän massahyökkäyksen kalustoa ja sotatilanteitä läpi. Toveri analysoi Vladimir Putinin tavoitteita Venäjän 9.5.2022 voiton päiväksi #sota #neuvottelija #neuvottelijat #ukraina #venäjä #NATO #talouspakotteet #putin #kiina #neuvottelijat Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Miksi Valko-Venäjä sallii Venäjän hyökätä Ukrainaan maansa kautta? Haastateltavina Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silvan ja Turun yliopiston dosentti Heino Nyyssönen. Nyyssönen kuvailee Valko-Venäjän suhdetta Venäjään vasalli-suhteeksi. Silvan puhuu maiden keskinäisriippuvuudesta. Valko-Venäjän vielä orastava demokratiakehitys on ottanut rajusti takapakkia parin vuoden aikana. Maata diktaattorin ottein hallitseva Alexander Lukašenka on vaientanut vapaan median ja vanginnut protestoineita ihmisiä. Voiko Valko-Venäjän armeija osallistua Ukrainan sotaan täysimittaisesti, jos Vladimir Putinin paikat käyvät entistä tukalammiksi? Nyyssösen mukaan Valko-Venäjä voidaan jo nykyiselläänkin laskea Ukrainan sodassa osapuoleksi. Silvan arvioi, että Valko-Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan on mahdollinen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja sodan useita epäonnistumisia on hämmästelty ympäri maailmaa. Mikä kaikki Ukrainan sodassa on mennyt Venäjän kannalta pieleen? Miksi erityisesti Venäjän tiedustelu on epäonnistunut raskaasti? Kykeneekö Venäjä korjaamaan virheensä? Mitä Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiirissä parhaillaan tapahtuu? Mitä johtopäätöksiä Suomessa voi tehdä Putinin sodasta Ukrainassa? Venäläistä tiedustelutoimintaa Ukrainan sodassa analysoi Jyväskylän yliopiston yliopistonopettaja, entinen pääesikunnan apulaistiedustelupäällikkö, eversti evp. Martti J. Kari. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Martti J. Kari, filosofian tohtori ja tiedustelueversti evp:n luento Venäjän strateginen kulttuuri on kerännyt yli miljoona katselua ihmisten yrittäessä ymmärtää Vladimir Putinin hyökkäyssotaa ensin Krimille ja nyt koko Ukrainaan. Strateginen kulttuuri kuvaa Putinin taustalla olevia suurvenäläisiä voimia. Putin voidaan ymmärtää oikeamielisenä tsaarina, jota erottaa kansasta pajarikerros. Tähän kuuluu pietarilaisia silovikkejä, tiedusteluagentteja, armeijan johtoa, oligarkkeja ja ortodoksisen kirkon patriarkka. Putinin läksytys ulkomaantiedustelun johtajalle Sergei Naryshkin 40:20 on esimerkki itsevaltaisista suhteista. Venäjän strateginen kulttuuri sisältää suurvenäläisen laajentumisen ideaalin lähialueille sekä mongolien julman sisäpiirin kulttuuriperinnön. Nykyvenäläisessä ajattelussa kulmakiviä ovat lännestä tulevan uhkan vastustaminen ja suuren isänmaallisen sodan natsismin vastainen taistelu. Tällä hetkellä USA ja Saksa, sekä heidän valtapiirikseen koettu NATO ovat tärkein vastustaja, mutta historiassa myös Puola ja Ruotsi ovat olleet uhkia. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on epäonnistunut ja voi osoittautua saman tason virheeksi kuin Japaniin hyökkäys 1905 tai Israelin hybris 6 päivän sodan jälkeen. Seuraukset Vladimir Putinille voivat olla ankarat. Uhkaa lisäävät lähialueiden sotien lisäksi myös hybridivaikuttaminen jonka keinokirjo vaihtelee "taktisesta totuudesta" Venäjän internetistä vetäytymiseen. Kari oli mukana laatimassa Suomen tiedustelulakia ja kertoo sen käytöstä suomalaisten ja vieraan valtion agenttien väliseen viestinnän tutkimisessa. Jyväskylän yliopiston tiedustelun ja hybridiuhkien maisteriohjelmassa opettava Kari kertoo myös ohjelman rakenteesta ja urastaan puolustusvoimissa. 00:00-01:16 Intro: Fake news venäjäksi on hybriditotuus. Itsevaltian jumaluus. Putinin kohtalo esim palatsivallankumous. Venäjän irrottaminen internetistä. 01:17-55:15 Martti J. Kari ja Sami Miettinen keskustelevat Venäjän strategisesta kulttuurista, Ukrainan sodasta ja Vladimir Putinin tilanteesta #sota #neuvottelija #neuvottelijat #ukraina #venäjä #NATO #talouspakotteet #putin #kiina #japani #hybridisota #strateginenkulttuuri #neuvottelijat Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Tämän viikon podcastissa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Alma Onali keskustelevat Venäjän presidentti Vladimir Putinin varsin stalinistiselta kuulostaneesta puheesta, hot takeista liittyen Natoon, ja Suomea uhkaavasta ruokakriisistä. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062

Mikä rooli Venäjän ortodoksisella kirkolla on Ukrainan sodassa Vladimir Putinin tukijana? Millaisella retoriikalla kirkon johto oikeuttaa väkivaltaa ja hyökkäyssotaa Ukrainaan? Haastattelussa Venäjän uskontoihin erikoistunut Aleksanteri-instituutin koulutuspäällikkö Kaarina Aitamurto ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Miro Leporanta. Venäjän ortodoksisen kirkon pää, patriarkka Kirill on hyvissä suhteissa presidentti Vladimir Putinin kanssa ja on saarnannut Ukrainan sodan puolesta. Militaristinen retoriikka on noussut ortodoksisen kirkon puheissa etenkin viime vuosina. Kirill väittää, että Ukrainan sodan syynä on "läntiset arvot". Hän saarnaa rapautunutta länttä, homoseksuaalisuutta ja pride-kulkueita vastaan. Mikä merkitys tällaisilla puheilla on? Entä kuinka uskottava kristitty on Vladimir Putin? Toimittajana on Linda Pelkonen. Muuta Ukrainaan tai Venäjään liittyvää kuunneltavaa löydät kootusti Yle Radion 1:n Areena-sivuilta.

Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan Venäjän sotaretkestä Ukrainassa, kun vieraana on Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Kangaspuro analysoi niin Vladimir Putinin ajattelua kuin Venäjän hyökkäyksen laajempia geopoliittisia taustojakin. Millainen voisi olla Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri, joka ei nojaisi sotilaallisen uhan jatkuvaan kasaamiseen? Voiko Venäjän aggressioita yrittää ymmärtää Venäjän talouden rakenteen kautta, ja miten Venäjää rankasti koetellut, Neuvostoliiton romahduksen jälkeinen talouspolitiikan shokkiterapia on vaikuttanut Venäjän kehitykseen ja Putinin asemaan maan johdossa?

Venäjällä kansalaisille valehdellaan Ukrainan sodasta, ja sotaa ei edes saa kutsua sodaksi. Silti sadattuhannet venäläiset osoittavat mieltään sotaa ja Vladimir Putinin hallintoa vastaan. Yli 13 000 ihmistä on otettu kiinni sodanvastaisissa mielenosoituksissa ympäri maata.Ketkä osallistuvat Venäjällä protesteihin? Millaisessa maailmassa keskivertovenäläinen elää? Miksi Kremlin "erikoisoperaatiota" Ukrainassa kannatetaan? Voiko venäläisten sodanvastainen liike lopettaa Venäjän sodan Ukrainassa ja kaataa Putinin hallinnon? Toivo Haimin kanssa Venäjän kansalaisyhteiskunnasta keskustelee aktivisti ja kirjoittaja Antti Rautiainen.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Vladimir Putinin sotapuheessa suoritetaan kirurgisen tarkkaa erikoisoperaatiota Ukrainassa. Puheessa raja faktan ja fiktion välillä on kadotettu. Mikä on Putinin puheen ajatusmaailma ja mielenmaisema? Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin mukaan Putin on diktaattori: onko Putinin Venäjä diktatuuri, autokratia, totalitaristinen maa vai kaikkea tätä? Flirttaileeko Venäjän Z-merkkikampanja fasismin symboleilla? Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) puhui eduskunnan ylimääräisellä kyselytunnilla Euroopan ”koheesioturvallisuusjärjestelmästä”. Mistä on kysymys? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

8.10 Venäjän hyökkäyksen eteneminen Ukrainassa ja miten Venäjä käyttää informaatiovaikuttamista ja poliittisia ja taloudellisia keinoja sotailaallisten toimien ohessa saavuttaakseen tavoitteensa.   Vieraana sotilasprofessori Janne Mäkitalo Maanpuolustuskorkeakoulusta ja yliopistonopettaja Martti J. Kari Turvallisuus ja strateginen analyysi -maisteriohjelmasta Jyväskylän yliopistosta.  8.34 EU:n huippukokouksen antia Ranskan Versaillesista arvioi toimittaja Annastiina Heikkilä. Esillä ovat irtautuminen Venäjän energiasta ja yhteisvastuullinen lainanotto. 8.40 Sotaa yritetään saada loppumaan Ukrainassa, mitkä ovat odotukset, kun presidentti Sauli Niinistö keskustelee presidentti Vladimir Putinin kanssa. Entä miten edetään Suomen turvallisuuden takaamiseksi. Vieraana professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta ja johtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.  Ykkösaamun juontaja Hanna Juuti, toimittajat Marija Skara ja Veikko Eromäki, tuottaja Marja Ala-Kokko. Muuta Ukrainaan tai Venäjään liittyvää kuunneltavaa löydät kootusti Yle Radion 1:n Areena-sivuilta.

Pekka Toveri, kenraalimajuri evp, entinen Panssariprikaatin komentaja ja Suomen puolustusvoimien tiedustelupäällikkö analysoi Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Jaksossa käydään läpi mm. Venäjän kalusto: T-72, T-80 ja T-90 panssarivaunut, Pantsir S1-ohjuslavetti sekä Iskander-ohjukset. Toveri pitää T-14 Armata taistelupanssarivaunua “Putinin ihmeaseena” jota ei varmasti nähdä Ukrainassa. Ukrainan puolustusmateriaaliin kuuluu sekä T-64B vaunuja, että länsimaisia Stinger, NLAW ja Javelin panssaritorjuntakalustoa ja turkkilaisia Bayraktar TB-drooneja. Toveri analysoi videomateriaalilta Ukrainan onnistuneita vastahyökkäyksia, joissa on tuhoutunut paljon Venäjän sotamateriaalia. Venäjän sotatoimet ovat epäonnistuneet taistelutilanteiden lisäksi huollossa, hybridisodassa ja propagandassa. Pekka Toveri pohtii Vladimir Putinin syitä käydä epäonnistunutta Ukrainan sotaa mm. Syyrian, Tšetšenian ja Krimin valloitussotien luomalla valheellisella uskolla Venäjän sotilaalliseen kykyyn. Putin on tehnyt lukuisia virheitä, osin katastrofaalisen huonon tiedustelutiedon johdosta. Toisen luokan kalusto, kolmannen luokan miehistö ja ensimmäisen luokan vastustaja Ukrainassa on aivan eri luokan haaste! Jakson loppupuolella pohditaan NATO:n merkitystä, Suomen mahdollista liittymistä siihen ja Kiinan tukalaa tilannetta Venäjän epävirallisena kumppanina. 00:00-54:05 Pekka Toveri ja Sami Miettinen käyvät Venäjän hyökkäyssodan kalustoa ja sotatilanteitä läpi Toveri analysoi Vladimir Putinin virheitä, lähipiiriä, NATO:a ja Kiinan tilannetta #sota #neuvottelija #neuvottelijat #ukraina #venäjä #NATO #talouspakotteet #putin #kiina #neuvottelijat Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Äiti peittelee lapsiaan nukkumaan vaikka tietää laivan uppoavan pian. Tällainen tunnelma alkaa nyt vallita Moskovassa – heidän keskuudessaan, jotka eivät ole presidentti Vladimir Putinin lumoissa. Näin kuvailee kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen, jonka mukaan Venäjällä ollaan päivä päivältä lähempänä neuvostoliittolaista arkea. Kaikki, mitä lännen kanssa ennen tehtiin, on nyt ohi. Sotaa käydään Ukrainassa, mutta koko Eurooppa on matkalla kohti suurta tuntematonta. Pakolaiset ovat täyttäneet juna-asemat, ja berliiniläisten sohvilla nukkuu ukrainalaisia tuttavia. Kirjeenvaihtaja Suvi Turtiaisen lapsen koulussa puhutaan sodasta avoimesti. Jenny haluaa tietää, onko yksittäisten ihmisten toiminnalla väliä, kun vastassa on Putinin pahuus. Kyllä on, sanoo Suvi. Demokratioissa kelkat kääntyvät kansan painostuksesta. Kun kansalla ei enää ole valtaa, voi tapahtua se, mikä tapahtui Venäjällä. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Onko Venäjä uhka Suomelle ja miltä Vladimir Putinin tulevaisuus näyttä? Tulisiko Suomen irtautua Ottawan sopimuksesta ja ottaa jalkaväkimiinat takaisin käyttöön? Studiossa vieraina RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz ja entinen puolustusministeri Jussi Niinistö. Jakso on nauhoitettu 3.3.2022.

Vladimir Putinin hyökkäys Ukrainaan on tiivistänyt Euroopan rivit ennennäkemättömällä tavalla, mutta sota luo pitkän varjon lännen politiikkaan. Podcastissa asiantuntijavieraina UPIn Tyyne Karjalainen ja HS:n Pekka Hakala. Juontajina jaksossa Annastina Haapasaari ja Anni Lindgren.

Mikä ohjaa Vladimir Putinin ajattelua ja onko Putinin tominta johdonmukaista ja ennakoitavaa? Miksi Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuoden 2022 helmikuussa? Miten puolustusvoimien upseerit suhtautuvat Nato-jäsenyyteen? Studiossa vieraana pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri. Jakso on nauhoitettu 28.2.2022.

Putinin palapeli. Mitä Venäjän presidentti aikoo armeijan siirroilla ja sotaharjoituksillaan? Itä-Ukrainasta raportoi ulkomaan toimittaja Antti Kuronen. Keskustelemassa Venäjä-tutkimusryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu, MPKK ja Hanna Smith, tutkimusjohtaja, Euroopan hybridiosaamiskeskus. Seksuaalinen hyväksikäyttö uskonyhteisöissä. Ylen toimittaja Kirsi Karppinen kysyi, mitä vanhoillislestadiolaiselle liikkeelle kuuluu tänään kymmenen vuotta hyväksikäyttötapausten julkitulon jälkeen. Samalla heräsi kysymys, pitäisikö aihetta tutkia laajemmin Suomessakin, koska uskonyhteisöjä on suuri määrä. Puhelimessa toimittaja Kirsi Karppinen ja johtokunnan puheenjohtaja Matti Taskila, SRK. Studiossa sosiaalineuvos Marjo Malja, STM ja toiminnanjohtaja Joni Valkila, Uskontojen uhrien tuki ry. Valtio on alkanut maksaa kansalaistensa energialaskuja Virossa. Pääministeri Kaja Kallaksen hallitus koetaan kuitenkin ylimieliseksi. Toimittaja Rain Kooli, Tallinna. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Kreeta-Maria Kivioja ja Mikko Haapanen. Tuottaja Tarja Oinonen.

Maanantaina Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Pohjois-Atlantin neuvosto vierailivat Suomessa. Perjantaina presidentti Sauli Niinistö tapaa Moskovassa Venäjän presidentin Vladimir Putinin. Samaan aikaan Saimaan kanavassa tapahtuu kummia. Suomella on jalka Naton oven välissä ja puheyhteys itään. Minkälaista tasapainoa maamme hakee? Politiikkaradion studiossa vieraina Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtajaja Hanna Smith ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu. Toimittajana Marjo Näkki.

Miten Suomen ja EU:n pitäisi reagoida venäläisen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin vangitsemiseen? Miltä näyttää Venäjän tulevaisuus? Keskustelemassa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Eva Biaudet (r.), entinen ulkoministeri, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Mika Niikko (ps.). Venäjällä on pidätetty noin 5000 Navalnyin puolesta mieltään osoittanutta ihmistä. Biaudet kertoo ottaneensa osaa Venäjän vastaisiin mielenosoituksiin. "On tärkeää näyttää, että kansalaiset Suomessa seuraa, mitä Venäjällä tapahtuu", Biaudet toteaa. Tuomioja, Niikko ja Biaudet ovat eri mieltä niiden sanktioiden kovuudesta, joita Venäjää kohtaan tulisi asettaa. Esimerkiksi Venäjältä Saksaan kulkevan Nord Stream -kaasuputken perumista on väläytelty. Tuomioja ei pidä Nord Streamin perumista järkevänä. Biaudet kannattaa erityisesti henkilöpakotteita. "On todella keskeistä, että Suomi ja EU pitää kiinni siitä, että oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia pitää kunnioittaa. Se ei ole toisen maan asioihin sotkeutumista. Myös Venäjä on sitoutunut kansainvälisiin normeihin", Biaudet sanoo. Miltä näyttää presidentti Vladimir Putinin tulevaisuus? Kuinka pahasti kahtiajakautunut Venäjän kansa on? Niikko korostaa, että suuri osa venäläisistä edelleen kannattaa Putinia, mutta on paljon etenkin nuoria, jotka eivät kannata Putinin politiikkaa. Niikko korostaa, että Suomen etu on säilyttää diplomaattiset välit Venäjään. Putinin johtamistyyli on muuttunut yhä tiukemmaksi. "On merkkejä siitä että, hän (Putin) olisi jollain lailla irtautumassa reaalimaailmasta. Se on hyvin vaarallinen tilanne, koska silloin ihminen muuttuu hyvin arvaamattomaksi. Se voi myös johtaa, että tulee palatsivallankaappaustilanne, jossa hänet syrjäytetään ja tilalle tulee joku samasta valtapiiristä", Tuomioja arvioi. Syksyllä Venäjällä on duuman vaalit. "Juuri mikään oppositiopuolueista ei ole yltänyt duumaan. Navalnyin tapaus voi muuttaa kehitystä, että oppositio pyrkii yhtenäisemmäksi", Niikko sanoo. Tuomiojan mielestä todellinen pelin muutos olisi jos valtapuolueelta riistettäisiin enemmistö. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Valta vaihtui USA:ssa ja Venäjä vangitsi oppositiojohtajan. Miten EU reagoi? Vieraina europarlamentaarikot Elsi Katainen (kesk.), Alviina Alametsä (vihr.) ja Petri Sarvamaa (kok.). Joe Bidenista tuli Yhdysvaltain presidentti virallisesti eilen. Alkaako tästä autuuden aika USA:n ja EU:n suhteissa, vai onko jotain haasteitakin luvassa? Biden lupaa tuoda Yhdysvallat takaisin Pariisin ilmastosopimukseeen ja Maailman terveysjärjestööön sekä neuvottella Iranin kanssa paluusta ydinsopimukseen. Kuitenkin Bidenin arvioidaan jatkavan jossain määrin protektionistisella linjalla. Katainen varoittaa liian optimistisista odotuksista Bidenin johtamaan Yhdysvaltoihin. Entä miten EU:n tulisi reagoida, jos Venäjä ei vaatimuksista huolimatta vapauta vangittua oppositiojohtaja Aleksei Navalnya? Sarvamaan mielestä EU:n pitäisi perua Venäjältä Saksaan rakenteilla oleva, loppusuoralla oleva Nord Stream -kaasuputki. Katainen ei ole samaa mieltä. Alametsä ehdottaa presidentti Vladimir Putinin lähipiirille tiukkoja pakotteita. Miltä näyttää EU:n yhteinen koronastrategia? Voisiko Suomi saada rokotteita nopeamminkin? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miten Suomen ja Venäjän suhteet ovat muuttuneet? Haastateltavana entinen oikeusministeri ja Lapin läänin maaherra Hannele Pokka (kesk.). Pokka kertoo matkoistaan Venäjälle uudessa kirjassaan Arkangelista itään - matkoja kuvernöörien Venäjällä. Kun Neuvostoliitto hajosi, rajat aukesivat ja oli mahdollista liikkua pitkin Siperiaa, Pokka kertoo. Arktinen yhteistyö on tärkeää, koska arktinen alue lämpenee ja jäätiköt sulavat nopeammin kuin muut alueet maailmassa. Venäjällä Jakutian alue oli huolissaan ilmastonmuutoksen 2000-luvun alussa, koska ilmasto lämpeni huolestuttavasti alueella. "Tosiasiassa Venäjä on ollut ilmastonmuutosasioissa aikamoinen vapaamatkustaja. Neuvostoliiton jälkeen päästöt laskivat, joten heille jäi tilaa saastuttaa. Tavallisille venäläisille myöskään ilmastonmuutos ole yleinen puheenaihe", Pokka kertoo. Pokka arvioi, että Venäjän pitää tulevaisuudessa ottaa ilmastonmuutos vakavammin, ja kuunnella Jakutialaisten huolia. Matkallaan Murmanskissa Pokka tapasi apulaispormestari Vladimir Putinin. Pokka kirjoittaa Putinista: "pieni, väritön mies joka ei puhunut sanaakaan". Hän ei olisi tuolloin arvannut, että Putinista tulisi vielä presidentti. Ovatko Suomen ja Euroopan toiveet Venäjän länsimaalaistumisesta ja demokratisoitumisesta olleet turhia? Miltä Venäjän tulevaisuus näyttää? Entä miltä tuntui olla 26-vuotias kansanedustaja 1970-luvulla? Pokka kertoo joutuneensa kohtaamaan sovinismia. Keskustan kannatus rypee nykyisin noin 10 prosentin Nouseeko keskusta-puolue vielä entisiin lukemiinsa? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miltä näyttää politiikan syksy? Keskustan puheenjohtaja valitaan 4. syyskuuta. Mitä eroa voi nähdä keskustan puheenjohtajakisan kärkiehdokkaiden välillä? Kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) on todennut haluavansa palauttaa itseluottamuksen ja innostuksen keskustaan. Siirtyykö keskustan puheenjohtajuus Kulmunilta Saarikolle? Millaisista poliittisista virheiarvioista Valko-Venäjän protestit saivat voimansa? Valko-Venäjää yli 25 vuotta johtanut Aljaksandr Lukašenka kertoo, että hän on keskustellut Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa puhelimessa lauantaina. Presidentti Tarja Halonen sai aikaan kohua Suomessa ja Ruotsissa saakka kerrottuaan Politiikkaradion haastattelussa viime viikolla, että Ruotsissa miesjohtajat eivät ole onnistuneet koronan hoidossa yhtä hyvin kuin maat, joita johtavat naiset. Miksi Halosen kommentti sai aikaan niin suuren kohun? Oliko Halosen kommentti väärinymmärretty? Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen pohtivat, miltä politiikan syksy näyttää.

Miltä tuntuu toimia Suomen ensimmäisenä ja historian tähän mennessä ainoana naispuolisena presidenttinä ja ulkoministerinä? Haastateltavana presidentti Tarja Halonen. Hän kertoo, millaista oli lähteä poliittiseen vaikuttamiseen 1960-luvulla, ja miten Suomi on muuttunut niistä päivistä. Monia samoja poliittisia kysymyksiä on edelleen tapetilla. Halonen muistelee tapaamisiaan Venäjän johdon kanssa ja pohtii presidentti Vladimir Putinin kokemuksia. Halonen on kertonut, että hän on kutistanut omaa sanavalikoimaansa, koska Suomessa sana feminismi ymmärrettiin väärin. Nyt hän on ottanut sanaa uudelleen käyttöön. "Kansainvälisessä keskustelussa feminismi on selkeä, ja olen ottanut sitä uudelleen käyttöön. Sana feminismi pitää puhdistaa", Halonen kertoo. Haastattelu äänitettiin 5. elokuuta 2020. Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjassa haastatellaan politiikan jättäviä pitkän linjan päättäjiä. Toimittajana Linda Pelkonen.

Venäjää riivaa epätasainen aluekehitys. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma matkustaa hiilikaivoksista elävään Vorkutaan, jonka väestö vähenee nopeasti. Ohjelmassa tarkastellaan, mitä syrjäseutujen tyhjeneminen ja väestön pakkautuminen suurkaupunkeihin merkitsee Venäjän tulevaisuudelle. Pohdimme myös, miten koronapandemia sekoitti presidentti Vladimir Putinin suunnitelmia. Ohjelman ovat toimittaneet Erkka Mikkonen ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Jouni-Pekka Uitto. Kuva: Grigori Vorobjov / Yle

Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaaminen torstaina Moskovassa toi ainakin kaksi uutista: Syyriassa alkaa tulitauko ja M4-moottoritietä aletaan valvoa yhdessä Turkin ja Venäjän avulla. Oliko Erdoganin ja Putinin tapaaminen menestys ja jos oli niin kenelle? Haastateltavina CMI:n Lähi-idän asiantuntija Mikko Patokallio ja toimittaja, kirjailija Tom Kankkonen. Toimittajana Linda Pelkonen. Patokallio arvioi, että vaikka tulitauko saatiin, se voi olla lyhytaikainen. Kankkonen toteaa, että Venäjä on Syyrian liittolaisena äärimmäisen tärkeä, koska jos Venäjä ei suojelisi Syyriaa, Turkki saattaisi tehdä pahaa jälkeä Syyriassa. Syyrian sota on kestänyt noin yhdeksän vuotta ja Syyriasta on paennut yli viisi miljoonaa ihmistä, joista noin 3,6 miljoonaa on Turkin pakolaisleireillä. Miten Syyrian sotaan voitaisiin saada ratkaisu? Patokallion mielestä Turkin ja EU:n välinen sopimus rajavalvonnasta ja pakolaisleirien hoidosta on laastariratkaisu. Kestävässä ratkaisussa pitäisi kiinnittää huomio Syyrian rakentamiseksi sellaiseksi, että kansalaiset voivat kokea sen rauhalliseksi asua. Hän korostaa, että kyse ei ole myöskään pelkästään kapinallisten viimeisestä saarekkeesta Idlibistä. Patokallio ja Kankkonen pohtivat myös, mitä Eurooppa voisi tehdä Syyrian tilanteen parantamiseksi. Syyrian sodan juurisyitä olivat muiden muassa kansalaisten eriarvoistuminen, korruptio ja demokratian kaipuu. Myös kuivuutta ja huonoja satoja on pidetty juurisyynä Syyrian hallintoa vastaan nousseisiin kapinoihin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi maanantaina Ylelle, että EU voisi ottaa Turki kanssa puheeksi Turkin eteläpuolisen alueen, jonka Turkki loppusyksystä tyhjensi. "Sinne aikanaan kaavailtiin jonkinnäköistä leiriä. Nyt olisi tilaa sellaista tehdä. Mutta aivan varmasti EU joutuu keskustelemaan tästä Turkin kanssa," Niinistö sanoi. Kankkonen huomauttaa, että Saksan liittokansleri Angela Merkel on sanonut, että tämä Turkin valtaama alue, johon Erdogan olisi mielellään viemässä miljoona ihmistä, ei tule kysymykseen. "Erdogan on mielessään piirrellyt pieniä taloja sinne ja voisi lähettää sinne noin miljoona ihmistä. Että ihmiset eivät Syyriaan palaisi koteihinsa vaan palaisi jonkun toisen kotiin", Kankkonen kertoo.

Venäjällä muokataan perustuslakia uuteen uskoon kovalla vauhdilla. Yleinen näkemys on, että lakimuutosten perimmäinen tarkoitus on taata Vladimir Putinin valta senkin jälkeen kun pesti presidenttinä päättyy neljän vuoden päästä. Maailmanpolitiikan arkipäivää kysyy, mitä mieltä perustuslakimuutoksista ovat tavalliset ihmiset ja oppositio Pietarissa. Ohjelman toimittavat Simo Ortamo, Heikki Heiskanen ja Sampo Vaarakallio. Kuva: Nikolai Gontar

Miksi Venäjän hallitus erosi ja mitä seuraavaksi tapahtuu? Studiossa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila ja Venäjään erikoistunut toimittaja Polina Kopylova. Taustalla on Lassilan mukaan Venäjän hallituksen saamattomuus ja presidentti Putinin laskenut kannatus. Kangaspuron mukaan oppositio on onnistunut luomaan vaaleille merkityksen haastamalla epäsuositun valtapuolueen. Millaisia muutoksia Venäjällä on tapahtumassa kun perustuslakia muutetaan? Kopylova arvioi, että Venäjällä ollaan luomassa suurta järjestelmän muutosta, ja tavoitteena voi olla Neuvostoliiton tyyppinen ratkaisu. Kangaspuro arvioi, että mallia uuteen poliittiseen järjestelmään voidaan ottaa myös Kiinasta. "Turvallisuusneuvoston puheenjohtajuus esimerkiksi yhdistettynä parlamentin puheenjohtajuuden rooliin - tai pääministerin rooliin muodostaisi melkoisen valtakeskittymän", hän kertoo. Lassilan mukaan Venäjällä voi olla edessä myös vuoden 1993 tyyppinen tilanne, jossa ollaan perustuslaillisessa kriisissä. Ovatko kaikki langat Vladimir Putinin käsissä vai ei? Entä kuka on Venäjän uusi pääministeri Mihail Mishustini ja mikä on väistyvän pääministerin Dimitri Medvedevin rooli? Toimittajana Linda Pelkonen.

On arvioitu, että Vladimir Putinin 20 vuoden valtakauden aikana Venäjältä on muuttanut pois puolestatoista kahteen miljoonaa ihmistä. Lukujen valossa osa tutkijoista puhuu emigraation viidennestä aallosta. Maastamuuton vuoksi Venäjä näyttää menettävän etenkin korkeasti koulutettuja osaajia. Pitävätkö luvut paikkansa? Mistä maasta muutto Venäjältä kertoo? Miten tulevaisuuden usko ja poliittisen ilmapiirin muutos liittyvät muuttoilmiöön ja korkeasti koulutettujen muuttoon Venäjältä? Vieraana on Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Yhdysvallat keskeyttää keskimatkan ydinohjuksia rajoittavan INF-sopimuksen noudattamisen. Presidentti Donald Trumpin mukaan Yhdysvallat eroaa INF-sopimuksesta puolen vuoden kuluttua, jollei Venäjä ryhdy noudattamaan sopimuksen ehtoja. Venäjän presidentin Vladimir Putinin mukaan myös Venäjä keskeyttää ydinasesopimuksen noudattamisen, mutta kiistää rikkovansa INF-sopimusta. Venäjän mukaan maa on valmis jatkamaan dialogia INF-sopimuksesta. Minkälainen strateginen kuva pilkistää INF-sopimusriidan takana? Mikä merkitys INF-sopimuksen raukeamisella olisi strategiselle tasapainolle? Johtaako lyhyen ja keskipitkän matkan ohjukset kieltävän sopimuksen irtisanominen uuteen asevarustelukierteeseen? Vieraana on ydinasepolitiikkaan ja aseidenriisuntakysymyksiin erikoistunut Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Tapio Juntunen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Heli Sutela on näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja ja stand up -koomikko, jonka ikimuistoisin rooli on ollut Kumman kaa -sarjan Anne Nyberginä. Sarja pelasti Sutelan tyhjän päältä eikä hänen ole tarvinnut sen jälkeen olla työtön. Kumman kaa -sarjaa Heli Sutela teki symbioottisessa yhteistyössä näyttelijä Minna Koskelan kanssa. Parivaljakko käsikirjoitti kaiken itse ajatellen kohtauksia, joita olisi kiva näytellä. Siksi sarjassa ei nähty koskettelua eikä kähmintää, vaikka niitä kaikki nuoret naisnäyttelijät joutuvat yleensä aina tekemään. Huumorihommia-ohjelman toisessa jaksossa puhutaan Heli Sutelan kanssa Kumman kaa -sarjasta, stand upin tekemisestä sekä siitä, mikä loi aikoinaan kahden naisen toilailusarjasta niin suuren menestyksen.

Mitä käy vanhemmistaan erotelluille lapsille Yhdysvalloissa? Entä miten milleniaalien sukupolvi muuttaa amerikkalaisten suhtautumista lomailuun? Näitä aiheita sekä presidentti Donald Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaamista pohtii podcastissa Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Paula Vilen. Toimittajana Iida Tikka.

Venäjä äänestää sunnuntaina presidentistä, ja Vladimir Putinin voittoa voi pitää varmana. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii, mitä näissä oloissa jää käteen muille ehdokkaille ja heidän kannattajilleen. Kuulemme myös juuri äänestysikään varttuneita nuoria venäläisiä, joiden koko elinajan maata on johtanut Vladimir Putin. Ohjelman ovat toimittaneet Iida Tikka ja Heikki Heiskanen. Kuva: Alexandr Zemlianichenko / EPA

Grigori Rodtshenkovin kuvaus presidentti Vladimir Putinin tiedosta Sotshin dopinghuijauksesta on looginen ja mahdollinen, mutta sen arviointi kitey .. Lisää >> http://ift.tt/2DKsWJg

Presidentinvaalit ensimmäisellä kierroksella voittaneelle Sauli Niinistölle on esitetty onnitteluja ulkomailta.Venäjän presidentin Vladimir Putinin .. Lisää >> http://ift.tt/2DY4LpR

Tasavallan presidentin kanssa keskustellaan mm. Suomen satavuotisesta urheiluhistoriasta, uuden sukupolven suomalaisurheilijoista, urheilun ja politiikan suhteesta sekä pohdiskellaan kansallisuusaatteen merkitystä valtioiden välisessä kilvoittelussa. Tasavallan presidentti Niinistö kertoo myös, miksi on ottanut osaa jääkiekko-otteluihin toisten valtiojohtajien, kuten Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa. Palloliiton entinen puheenjohtaja jakaa myös vaikutelmiaan kansainvälisestä urheilupolitiikasta ja mm. kansainvälistä jalkapalloliittoa Fifaa vaivanneista korruptio-ongelmista.

Venäjällä äskettäin pidetyt mielenosoitukset näyttävät tuoneen uuden sukupolven poliittiseen aktivismiin. Korruptionvastaisiin protesteihin osallistui paljon nuoria, jotka ovat kasvaneet Vladimir Putinin valtakaudella. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tavataan nuoria aktivisteja ja pohditaan, onko Venäjällä ehkä kehkeytymässä uusi protestiaalto Putinin hallintoa vastaan. Ohjelman on koonnut Heikki Heiskanen. Kuva: Anatoly Maltsev / EPA

Vladimir Putinin vastustajilla on ollut suuri mielenosoitus Moskovassa. Syyrialaiset ovat äänestäneet uudesta perustuslaista. Maahanmuuttajille on tehty videoita, jotka kertovat suomalaisesta työelämästä.