Podcasts about moskovassa

”Ihminen oppii aina jotain, kun kiertää muualla”, toteaa Feija Florin. Hän on käynyt katsomassa jääkiekkoa Moskovassa, nähnyt Espanjan saaret ja risteillyt Karibialla. Myös Suomen Lappi tuli tutuksi jo nuoruudessa. Romanisuku-sarjan kaksiosaisen jakson jälkimmäisessä osassa tarinointia Florinin suvusta ja keskisuomalaisten romanien elämästä jatkavat Feija Florin, hänen kasvattipoikansa Keijo Baltzar ja serkun poika Samuel Florin. Toimittaja on Jaakko Laakso

Ykkösaamussa keskustellaan tänään Venäjän voitonpäivästä. Onko Putinilla varaa mahtailla Moskovan paraatilla ? Mistä löytyvät liittolaiset ? Studiokeskustelussa tutkija Sinikukka Saari ja Ylen ulkomaantoimittaja Heikki Heiskanen. Yhteys myös Moskovaan. Kuulemme lisäksi suoraan Oslosta, kuinka siellä puolustusliittouma JEFin valtionjohtajat kokoustavat Euroopan turvallisuustilanteesta. Toisessa keskustelussa puhutaan Eurooppapäivästä; europarlamentaarikot keskustelevat unionin tulevaisuudesta ja sitä jytisyttävistä voimista.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Iranin presidentti Masud Pezeškian tapaavat perjantaina Moskovassa. Mistä tapaamisessa neuvotellaan? Haastateltavana lähi-idän tutkija Joonas Maristo Helsingin yliopisto. Kuinka tiedustelu on muuttunut, kun turvallisuusympäristö on muuttunut? Tiedustelusta keskustelemassa väitöskirjatutkija Mikko Porvali Jyväskylän yliopistosta sekä Pääesikunnan tiedustelupäällikkö, prikaatikenraali Pekka Turunen. Millainen aselepo äärijärjestö Hamasin ja Israelin välille solmittiin? Keskustelemassa väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta sekä vanhempi projektipäällikkö Saana Keskitalo CMI:stä. Keniassa on siepattu kymmeniä ihmisiä viime kesän jälkeen. Kiinniotetut ovat arvostelleet hallitusta, ja ihmisoikeusjärjestöt syyttävät sieppauksista turvallisuusviranomaisia. Ylen Afrikan kirjeenvaihtaja Eeva Eronen raportoi. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.

Korkea-arvoinen Venäjän sotilaskomentaja Igor Kirillov ja hänen avustajansa kuolivat eilen räjähdyksessä Moskovassa. Ukraina on ilmoittanut, että sen turvallisuuspalvelu oli pommi-iskun takana. Mitä tapauksesta nyt tiedetään? Ukrainasta, Kiovasta raportoi toimittaja Maxim Fedorov. Ryhmä Itämeren ja Pohjanmeren rantavaltioita on sopinut ryhtyvänsä puuttumaan Venäjän varjolaivaston toimintaan. Lisäksi EU on sopinut 15. Venäjän-vastaisesta pakotepaketista. Miten tehokkaita toimet ovat? Keskustelemassa Venäjä-asiantuntija Hanna Smith ja puolueettoman tutkimuslaitoksen CREAn perustaja ja pääanalyytikko Lauri Myllyvirta. Hallitus ajaa eteenpäin valinnanvapauskokeilua, jossa yli 65-vuotiaat pääsevät yksityiselle yleislääkärille samalla hinnalla kuin julkiseen terveydenhuoltoon. Kela maksaa kulut, jotka ylittävät terveyskeskusmaksun ja mukana kokeilussa oleville lääkäriasemille asetetaan hintakatto. Kelan tuoreiden tietojen mukaan yli 65-vuotiaiden yleislääkäripalvelujen käyttö on vahvasti sidoksissa tulotasoon. Ketkä kokeilusta siis hyötyvät? Studiossa Terveystalon toimitusjohtaja Ville Iho, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen sekä terveysoikeuden professori, HUS-yhtymän diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen. Lääkärit ilman rajoja -järjestö kertoi viime viikolla, että se lopettaa ainakin toistaiseksi siirtolaisten ja pakolaisten pelastamisen Välimerellä, koska Italian laitaoikeistohallituksen tiukentuva politiikka on tehnyt toiminnasta merellä mahdotonta. Lääkärit ilman rajoja on on ollut suurin Välimerellä toimivista avustusjärjestöistä. Päätöksen merkityksestä kertoo toimittaja Jenna Vehviläinen Roomasta, Italiasta.

Unkaria on viime vuosina seurattu tiiviisti niin Suomessa kuin maailmalla maan EU:ta ja demokratian perusperiaatteita haastavan politiikan vuoksi. Pääministeri Viktor Orbánin johtama autoritäärinen hallinto on lähentynyt muun muassa Venäjän ja Kiinan kanssa, mikä on horjuttanut EU:n sisäistä dynamiikkaa ja aiheuttanut kitkaa jäsenmaiden välillä. Heinäkuusta 2024 lähtien Unkari toimii jo toista kertaa EU:n neuvoston puheenjohtajamaana. Puheenjohtajakausi on alkanut jännitteisesti Orbánin vieraillessa loppukesästä Kiovassa ja Moskovassa. Syksyn ensimmäisessä podcast-jaksossa käsitellään Unkarin politiikkaa ja kulttuurisia kiistoja. Kulttuuri ja politiikka nivoutuvat kaikkialla yhteen, niin myös Unkarissa. Historialtaan rikas Keski-Euroopan maa mieltää itsensä idän ja lännen väliin, tunnetaan rakkaudestaan kirjoihin, ja on koti lukuisille kulttuuris-poliittisille kiistoille, joita Orbánin hallintokin käyttää hyväkseen politiikassaan. Millainen maa Unkari siis oikeastaan on, ja millä tavalla sen kulttuuri ja historia näkyvät nykyhetken politiikassa? Mikä rooli kulttuurielämällä on Orbánin Unkarissa, ja millä tavalla Unkari puhuttelee laitaoikeistoa yli kulttuuristen rajojen? Asiantuntijavieraina jaksossa Annastiina Kallius, antropologian tutkijatohtori Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista ja Johanna Osváth, kirjallisuuskriitikko ja kulttuurilehti Nuoren Voiman päätoimittaja. Jakson juontavat Sofia Blanco Sequeiros ja Jalmari Sarla.

Valtiovarainministeriö aloitti budjettineuvottelunsa. Kuinka veitsenterällä talous on - tarvitaanko lisäleikkauksia? Roope Uusitalo, Helsingin yliopiston ja VATT:n julkistalouden professori ja Mika Maliranta, johtaja, Labore, Jyväskylän yliopiston professori. Kamala Harris kampanjoi juurinimetyn varapresidenttiehdokkaansa kanssa. Yhdysvalloista Iida Tikka. Voiko Unkarin pääministeri neuvotella omin päin Moskovassa ja myöntää viisumeja venäläisille Schengen-alueelle? Keskustelemassa Heino Nyyssönen, dosentti, Turun yliopisto ja Annastiina Kallius, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto. Oppositio vaihtoi mielenosoituksillaan vallanpitäjät Bangladeshissa. Toimittaja Pia Heikkilä Intian Delhistä. Juontajana Seppo Kivimäki, toimittajina Roosa Kajander, Atte Uusinoka ja Lotta Lautala, tuottajana Tarja Oinonen.

Venäjällä tehtiin yli 130 ihmisen hengen vaatinut terrori-isku moskovalaiseen konserttihalliin. Mitä itänaapurissa tapahtuu ja miten se vaikuttaa meihin? Miten tavalliset venäläiset kokevat nykyisen tilanteen? Ketä itärajan yli on tullut Suomeen? Kartanlukija Timo Soinin vieraana valtiotieteen tohtori Anna-Liisa Heusala Aleksanteri-instituutista.Jakson tuotti ja leikkasi Riikka Nyman.

Millainen kuusivuotiskausi presidentillä on edessä? Suomen asema kansainvälisessä politiikassa on muuttunut täysin ja uusi presidentti saa pöydälleen aivan uudenlaiset lähtökohdat kuin aiemmin. Millainen kuusivuotiskausi on edessä ja miten Stubbin linja tulee muuttamaan Suomen ilmettä maailmalla? Studiossa Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta. Navalnyin hautajaiset. Oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi haudataan perjantaina Moskovassa. Navalnyin muistoa kunnioitaneita on jo pidätetty ja kansalaisyhteiskunta on todella ahtaalla. Onko oppositiolla elintilaa ja miten kovaa valvonta Venäjällä on? Puhelimessa ulkoministeriön erikoistutkija Veera Laine. Lastensuojelun tilanne. Joensuulaisen nelivuotiaan kuolemasta annettiin vankeustuomio niin pojan isäpuolelle kuin tämän äidillekin. Miten vastaavanlaiset tapaukset voidaan välttää jatkossa? Studiossa sosiaalityöntekijä Linda Brandt-Ahde ja Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes. Aselupaa voi hakea netistä. Yksityiset henkilöt voivat tehdä maaliskuun alusta alkaen poliisille sähköisesti aseasioihin liittyviä lupahakemuksia ja ilmoituksia. Millä tavalla tämä vaikuttaa aselupien myöntämiseen ja aseiden valvomiseen jatkossa? Haastattelussa Poliisihallituksen ylitarkastaja Tarja Ranta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Kreeta-Maria Kivioja ja Rasmus Montonen. Tuottajana Jaakko Parkkinen.

7. presidentti Paasikivi Jos kerran Paasikivestä puhutaan, miten Johan Gustaf Hellste`n liittyy koko asiaan? Johan Hellste`n syntyi 27.11 1870 Kosken kunnassa, hän kuoli 14. joulukuuta 1956  pääkaupungissa. Tässä välissä hän vaihtoi nimeään, ja Johan jäi historian hämärään. Juho Kusti Paasikivi sen sijaan muistetaan, ja nyt kerron hänestä hieman tarkempaan: Nelivuotiaana Juho äitinsä menettää, kymmenen vuoden päästä kuolema isänkin korjaamaan ennättää. Iäkäs täti Juhon otti huostaansa, pojan ollessa vasta 14-vuotias. Lukioaikana Juho nimensä suomensi, räiskyvä oli tämän nuorukaisen tempperamentti. Hänestä kehittyi itsenäinen ja itsepäinen nuorimies, joka vielä tuolloin tuskin elämänpolkuansa ties`. Yliopistossa alkoi venäjänkieltä opiskelemaan, ja toimittaja-matkalle Novgorodiin lähteä saa. Juho valmistui filosofian kanditaatiksi, vaihtoi opiskelualaa oikeustieteelliseksi. Rakastui Anna Forsmaniin, ja neljän vuoden jälkeen heidät vihittiin. He saivat kaksi tytärtä ja kaksi poikaa, voisivatko asiat paremmin ollakkaan? Juho valmistui molempien oikeuksien tohtoriksi, ja aikanaan hänet nimettiin Valtionkonttorin ylitirehtööriksi. Taisteli kunnallisen ja valtiollisen äänioikeusuudistuksen puolesta, ja suurlakon jälkeen nousi merkittäväksi vaikuttajaksi politiikassa. Hoiti nykyistä vastaavaa Valtiovarainministeriön tehtävää, mutta ura lyhyeksi jää. Venäjän poliittisiin kysymyksiin, kun Juhon puolue ei voinut sitoutua kaikkiin venäläisten vaatimuksiin. Erosi politiikasta, sai paikan, Kansallis-osakepankista, pankinjohtajana, mutta politiikassa hänen apuaan tarvitaan neuvonantajana. Hän oli hyväksymässä torpparien vapautuslakia, moni ovi sulkeutui voimakkaan tempperamentin takia? Ainakin paikalta KOP-n johtajan ja vuoksi vaimon äkillisen kuoleman, Juho erosi pankista, pääjohtajan virasta. Jäi virallisesti eläkkeelle, mutta kohtalolla oli vielä käyttöä tälle miehelle. Avioitui uudestaan , kun Alli Velveesta uuden emännän saa. Alli oli taitava tempperamenttista miestään käsittelemään, Paasikivi muutti diplomaatiksi Ruotsiin suhteita lähentämään. Joutui pariinkin kertaan Neuvostoliiton kanssa rauhasta sopimaan, ja hallituksen salailu sai jälleen Paasikiven eroamaan. Paasikivi osallistui Tukholmassa ja Moskovassa rauhanneuvotteluihin, suostutteli hallitusta rauhan tielle lähtemään, ja kohta hänet taas neuvotteluista ulos jätetään. Kävi kuitenkin niin, että Paasikiveä taas tarvittiin tyydyttäviä suhteita naapuriin rakentamaan, koska hänet Neuvostoliitossa hyvämaineisena rauhanmiehenä tunnetaan. Hän loi hyvät ja luottamukselliset välit Neuvostoliittoon, Mannerheimin ero sitoi Paasikiven Suomen kohtaloon. Paasikivi joutui häntä pääministerinä tuuraamaan, ja hänet toisellekkin kaudelle presidentiksi valitaan. Stalin ehdotti suomelle ystävyys,- yhteistyö- ja avunantosopimusta, Paasikivi piti huolen siitä, että sopimus laadittiin suomalaisten luonnostelman pohjalta. Paasikiven aikana Suomi liittyi Pohjoismaiden neuvostoon, sekä Yhdistyneisiin Kansakuntiin. Juhon aikana Suomi maksoi sotakorvauksia, siirtoväki oli saatu asutettua, ja säännöstelyä oli purettu asteittain, Paasikivi rauhaa arvosti, hän myös Rydin kuritushuoneesta armahti. Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi näin vauhtia sai. Presidenttikauden jälkeen Paasikivi muistelmiaan kirjoittaa, mutta ne eivät hänen toimestaan saapuneet luettavaksi milloinkaan. Sydänkohtaus Juhon hautaan vei, ja presidentin eläkettä hän pitkään nauttinut ei. Hietaniemen hautausmaalla lepää hänkin mullan alla. (Koko runo ei mahtunut kuvaukseen, katso aanirunopuro.fi sivustolta tarkemmin.) Ulla-Maija Mantere

Hän syntyi Pernajassa,varakkaassa maalaistalossa.Hän sai kotiseurakuntansa papilta alkuopetuksen,täydensi oppejaan Viipurissa.(Siellä hän myös alkoi Agricolaa sukunimenään käyttämään,agrikola on suomeksi maanviljelijä.)Turkuun matkusti,vihittiin papiksi,Teki suomenkielisen aapisen,hoiti uuden testamentin suomentamisen.Opiskeli myös Saksassa,kirjojen kääntämistä ja uskonpuhdistusta.Agricola osallistui myös Ruotsin ja Venääjän välisiinrauhanneuvotteluihin Moskovassa,paluumatkalla hän kuoli Kyrönniemen edustalla.Hauta on Viipurissa,ja sen tarkka olinpaikka on kadoksissa.Päivä kuitenkin tiedetään,ja 9.4 Agricolan päivää vietetään.Ulla-Maija Mantere

Millainen on taistelutilanne itäisessä Ukrainassa? Toimittaja Antti Kuronen raportoi. Inflaatio nousee, pankkien myllerrys kuitenkin laski korkoja. Millaisia vaikutuksia näillä on talouteen? Keskustelemassa pääanalyytikko Minna Kuusisto Danske Bankista ja pääekonomisti Jukka Appelqvist Keskuskauppakamarista. Moskovassa on käynnissä maanpetosoikeudenkäynti, kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen raportoi. Korkeakoulujen yhteishakua käynnistyy. Kuinka koulutuspolitiikalla voidaan vaikuttaa talouteen? Pitäisikö tiettyjen alojen koulutuspaikkoja lisätä ja toisia vähentää? Takaako opiskelu aina työpaikan? Keskustelmassa Laboren tutkimusjohtaja Hannu Karhunen ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:in hallituksen jäsen Roosa Grönberg sekä johtava asiantuntija Satu Ågren Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE:sta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Atte Uusinoka ja Matti Konttinen. Tuottajana Marija Skara.

Millaista aseapua Suomi vie Ukrainalle? Kuinka turvallisuuspoliittisen tilanteen muutos on muuttanut Suomen puolustusta? Haastateltavana puolustusministeri Mikko Savola.  Kiinan suhde Venäjään? Kiinan ulkoministeri on vieraillut Moskovassa, kuinka Euroopassa käytävää sotaa katsotaan Kiinasta päin? Kirjeevaihtaja Kirsi Crowley raportoi Kiinsta.  Suomalaisten huoltovarmuutta on ihasteltu maailmalla, mutta muuttuva maailma tuo uusi tarpeita myös huoltovarmuuteen. Keskustelemassa Huoltovarmuuskeskuksen johtaja Janne Känkänen sekä Trafin Kyberturvallisuuskeskuksen yksikön johtaja Heidi Kivekäs.  Ulkomaanlehtikatsaus tulee Filippiineiltä, siellä lehtiä on lukenut Sara Rigatelli.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Marja Ala-Kokko ja Elina Sonkajärvi. Tuottajana Marija Skara. 

Kira Jarmysh on Putinin hallinnon etsintäkuuluttama Aleksei Navalnyin tiedottaja, joka pakeni Venäjältä Suomen kautta ja oleskee tällä hetkellä tuntemattomassa paikassa. Naisten selli nro 3, joka julkaistiin nyt suomeksi Arja Pikkupeuran kääntämänä, on hänen esikoisromaaninsa vuodelta 2020. Lähetyksessä kuullaan Kira Jarmyshin haastattelu. Jarmyshin esikoisromaani on Naisten selli nro 3 on osa venäläistä vankilakirjallisuuden jatkumoa, johon kuuluvat tsaarin ajan klassikot ja Neuvostoliiton gulageiden kuvaukset. Puhuttelevatko ne yhä venäläisiä, ja saako kansa niitä käsiinsä Putinin Venäjällä? Studiossa ovat some-aktiivi, valtio-opin opiskelija Dmitry Gurbanov ja toimittaja Kerstin Kronvall, joka on raportoinut pitkään Venäjän tapahtumista, kirjoittanut aiheesta kirjoja ja toiminut Ylen kirjeenvaihtajana Moskovassa. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kuinka tiedot Venäjän joukkojen vetäytymisestä Hersonin alueelta on otettu vastaan Kiovassa ja Moskovassa? Toimittaja Maxim Fedorov raportoi Ukrainan pääkaupungista ja Moskovan kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen raportoi Venäjältä.  Studiossa Venäjän vetäytymistä arvioi everstiluutnantti Simo Pesu Maapuolustuskorkeakoulusta.  Kuinka koronatalveen tulisi varautua? Onko koronaroketelinja nyt toimiva? Keskustelemassa ovat lääketieteellinen johtaja Mika Rämet Rokotetutkimuskeskuksesta sekä terveysturvaajat-osaston johtaja Otto Helve Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta.  Mikä on Egyptin ilmastokokouksen ensimmäisen viikon anti? Haastateltavana ilmastopolitiikkaa seuraavaa toimittaja Hanna Eskonen.  Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Kreeta-Maria Kivioja ja Matti Konttinen. Tuottajana Marija Skara. 

Venäjällä viranomaiset ovat kovaotteisesti tukahduttaneet sodanvastaiset protestit, kun hyökkäys Ukrainassa jatkuu jo kuudetta kuukautta. Mielipidemittausten mukaan kansan enemmistö tukee sotatoimia Ukrainassa, mutta voiko niihin luottaa? Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuulostellaan venäläisten tuntoja Moskovassa ja pohditaan, mitä sota merkitsee Venäjän yhteiskunnalle. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Äiti peittelee lapsiaan nukkumaan vaikka tietää laivan uppoavan pian. Tällainen tunnelma alkaa nyt vallita Moskovassa – heidän keskuudessaan, jotka eivät ole presidentti Vladimir Putinin lumoissa. Näin kuvailee kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen, jonka mukaan Venäjällä ollaan päivä päivältä lähempänä neuvostoliittolaista arkea. Kaikki, mitä lännen kanssa ennen tehtiin, on nyt ohi. Sotaa käydään Ukrainassa, mutta koko Eurooppa on matkalla kohti suurta tuntematonta. Pakolaiset ovat täyttäneet juna-asemat, ja berliiniläisten sohvilla nukkuu ukrainalaisia tuttavia. Kirjeenvaihtaja Suvi Turtiaisen lapsen koulussa puhutaan sodasta avoimesti. Jenny haluaa tietää, onko yksittäisten ihmisten toiminnalla väliä, kun vastassa on Putinin pahuus. Kyllä on, sanoo Suvi. Demokratioissa kelkat kääntyvät kansan painostuksesta. Kun kansalla ei enää ole valtaa, voi tapahtua se, mikä tapahtui Venäjällä. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Venäjän presidentti Vladimir Putin pitää tänään vuosittaisen puheensa Moskovassa. Mitä Euroopan sotahistorian dosentti Markku Salomaa odottaa puheelta? Sekasin-chatin tiimipäällikkö Miguel Reyes ja kasvatuspsykologian dosentti Niina Junttila Turun yliopistosta keskustelevat siitä, miten henkinen kantti kestää toista koronajoulua rajoituksineen. Kuinka edukasta ydinvoima onkaan? Teollisuuden voiman Olkiluoto 3 alkaa tuottaa sähköä täysillä kesäkuussa, Fennovoimalla on ydinvoimalahanke Pyhäjoella. Ja kaupunkeihin lämpöä ja sähköä tuottavista pienydinvoimaloista keskustellaan. Sähkön kulutus on kovassa kasvussa ja hinta nousussa. Kuinka kannattavaa ja ympäristöystävällistä on tuottaa sähköä ydinvoimalla? Vastaajana on on teknillisen fysiikan professori Peter Lund Aalto-yliopistosta. Tutkimusjohtaja Mari K Niemi E2 Tutkimuksesta ja ohjelmajohtaja Mikko Kuisma Tübingenin yliopistosta kertovat mikä ihmisiä joulun alla puhuttaa Isossa Britanniassa ja Saksassa. Viron lehdet kirjoittavat naisten roolista, omikronista, sähkön hinnasta ja Ukrainasta, lehtikatsauksen toimittaa Tallinnasta Rain Kooli. Mitä aiot jättää perinnöksi, kysyy Juuso Joona kolumnissaan. Juontajana Marja Ala-Kokko, toimittajina Atte Uusinoka ja Carolus Manninen, tuottaja Katariina Lahtonen.

Aleksandr Solonik oli 1990-luvun Venäjällä tunnetuimpia järjestäytyneen rikollisuuden palkkamurhaajia. Tässä jaksossa tutustumme Solonikin, alias Sasha Makedonskin alias Aleksanteri Suuren hurmeiseen elontiehen, vankilapakoihin ja lopulta murhaan. Perehdymme Neuvostoliiton ja Venäjän rikollismaailmassa vaikuttaneisiin "laillisten varkaiden" veljeskuntaan, Matrosskaja Tishinan tutkintavankilaan ja 1990-luvun omaisuuden ja vallan uusjakoon Moskovassa. Järjestäytyneen rikollisuuden ryhmittymien väliset yhteenotot, toimintatavat ja dog eat dog -elämäntapa kulkevat jakson punaisena lankana. Lopulta ihmettelemme kreikkalaisia hautaustapoja ja suolahapon osuutta ylösnousemuksessa. Jakson lähteet: https://life.ru/p/1327506 https://novayagazeta.ru/articles/2017/04/28/72322-sovetskie-fashisty-shkola-killerov https://www.newsru.com/crime/24jan2003/killer.html https://argumenti.ru/rassledovanie/n8/31539 https://lenta.ru/articles/2003/01/24/solonik/ https://lenta.ru/news/2003/01/28/solonik/ https://lenta.ru/news/2003/01/24/solonik2/ https://lenta.ru/news/2003/01/24/solonik1/ https://lenta.ru/news/2003/01/24/solonik/ https://lenta.ru/news/2000/07/27/killer/ https://lenta.ru/news/2000/06/04/killer/ https://archive.aif.ru/archive/1623002 https://www.kommersant.ru/doc/156657 http://www.ruarchive.com/archives/14068 https://www.newsru.com/crime/07jul2017/sharapovarrestmsk.html https://www.newsru.com/crime/06sep2011/osyaverdictmsk.html https://www.gazeta.ru/2005/08/17/oa_167661.shtml https://web.archive.org/web/20121123124508/http://www.aferizm.ru/stati/crime/st_k_brigada_smerti.htm https://web.archive.org/web/20121203184058/http://www.aferizm.ru/stati/crime/st_k_vor_polit.htm https://web.archive.org/web/20121123201608/http://aferizm.ru/criminal/ops.htm https://web.archive.org/web/20121025080326/http://www.aferizm.ru/criminal/ops/ops_fifth_power_kvant.htm http://www.mafia-from-uao.narod.ru/1990s.html https://joker.ykt.ru/2019/10/01/prirozhdennye-ubiycy-l-samye-izvestnye-killery-rossii.html https://www.eg.ru/society/67075/ https://www.mk.ru/social/2012/10/30/768033-32-goda-v-polnoy-tishine.html https://www.kommersant.ru/doc/118721 https://moskvichmag.ru/lyudi/moskovskij-detektiv-kak-killer-sasha-makedonskij-on-zhe-kurganskij-terminator-sbezhal-iz-matrosskoj-tishiny/ http://www.compromat.ru/page_9994.htm http://www.compromat.ru/page_24501.htm http://www.compromat.ru/page_9869.htm http://www.compromat.ru/page_18814.htm http://www.compromat.ru/page_33652.htm https://www.youtube.com/watch?v=9xqHvz_D2HQ https://en.wikipedia.org/wiki/Pontic_Greeks https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9E%D1%80%D0%B5%D1%85%D0%BE%D0%B2%D1%81%D0%BA%D0%B0%D1%8F_%D0%BE%D1%80%D0%B3%D0%B0%D0%BD%D0%B8%D0%B7%D0%BE%D0%B2%D0%B0%D0%BD%D0%BD%D0%B0%D1%8F_%D0%BF%D1%80%D0%B5%D1%81%D1%82%D1%83%D0%BF%D0%BD%D0%B0%D1%8F_%D0%B3%D1%80%D1%83%D0%BF%D0%BF%D0%B8%D1%80%D0%BE%D0%B2%D0%BA%D0%B0 http://www.compromat.ru/page_24488.htm https://www.kommersant.ru/doc/44833 https://ria.ru/20110304/342270895.html https://www.bbc.com/news/magazine-34920068 https://www.kommersant.ru/doc/178292 http://crimestat.ru/world_ranking_homicides https://histrf.ru/read/articles/matrosskaia-tishina-otkuda-takoie-nazvaniie https://lorapalnadiaries.fireside.fm/28 https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%92%D0%BE%D1%80_%D0%B2_%D0%B7%D0%B0%D0%BA%D0%BE%D0%BD%D0%B5 https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A1%D0%BE%D0%BB%D0%BE%D0%BD%D0%B8%D0%BA,_%D0%90%D0%BB%D0%B5%D0%BA%D1%81%D0%B0%D0%BD%D0%B4%D1%80_%D0%92%D0%B8%D0%BA%D1%82%D0%BE%D1%80%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87

Keisareita, jättiläisiä, lahtelaisia. Tälläkin viikolla riittää puhuttavaa suomalaisedesottamuksista, kun Patrik Pietilä matkaa Moskovan Bellator-iltaan kohdatakseen usman Nurmagomedovin, lisäksi äänitorvet nostavat virtuaalista hattuaan uransa päättäneelle Aleksi Toivoselle. Tarkemmassa syynissä tietysti myös viikonlopun UFC-kinkerit. (00:30) Kotimaan katsaus - Hatunnosto Aleksi Toivoselle, Patrik Pietilä Moskovassa, UFC TOP3 Wanhat äijät (50:13) Viikon Taistelu - Marvin Vettori vs. Paolo Costa & UFC-tärpit (1:28:27) Kamppailukansanradio - Miksi UFC:n on vaikeaa elää Francis Ngannoun kanssa? Bellatorin tähtien palkkataso? Andresin leffakorneri jatkuu!

Neuvostoliittolainen sarjamurhaaja Anatoli Nagijev tappoi laulaja Alla Pugatshovan näköisiä naisia 1970-80 lukujen vaihteessa, juuri Moskovan olympialaisten aattona. Poikkeukselliset fyysiset ominaisuudet omaavalle Nagijeville oli muodostunut pakkomielle supertähti Alla Pugatshovaan vankilassa ja vapauduttuaan Nagijev stalkkasi häntä Moskovassa. Sarjaraiskaaja- ja murhaaja oli mahdollisimman huonoa mainosta juuri kun kansainväliset turistit olivat saapumassa urheilukisoihin, joten miliisi keskitti kaikki voimansa murhien selvittelyyn. Anatoli Nagijevin tapauksen ensimmäisessä osassa tutustutaan Nagijevin persoonallisuuden muodostumiseen, hänen rikoksiinsa sekä moniin junamatkustamisen erikoispiirteisiin Neuvostoliitossa. Jakson lähteet: https://lenta.ru/articles/2019/11/02/besheny/ ׀ https://www.du.edu/korbel/hrhw/researchdigest/russia/roma.pdf ׀ https://www.opendemocracy.net/en/odr/roma-homeland-that-never-was/ ׀ ‘Letter to Stalin': Roma Activism vs. Gypsy Nomadism in Central, South-Eastern and Eastern Europe before WWII, Elena Marushiakova and Vesselin Popov, Social Inclusion 2020, Volume 8, Issue 2 ׀ http://rslovar.com/category/теги/нагиев-анатолий ׀ https://lorapalnadiaries.fireside.fm/5 Дневники Лоры Палны -podcast ׀ https://fi.wikipedia.org/wiki/Hein%C3%A4suova ׀ https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9D%D0%B0%D0%B3%D0%B8%D0%B5%D0%B2,_%D0%90%D0%BD%D0%B0%D1%82%D0%BE%D0%BB%D0%B8%D0%B9_%D0%93%D1%83%D1%81%D0%B5%D0%B9%D0%BD%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87 ׀ http://murders.ru/lenta_017.html ׀ https://fi.wikipedia.org/wiki/Kes%C3%A4olympialaiset_1980 ׀ https://znbm.ru/chto-takoe-press-hata-v-tjurme/ ׀ Легенды советского сыска "Охотник за Аллой Пугачевой", https://www.youtube.com/watch?v=XXnXcTV8oiY ׀ «Бешеного уничтожить!» из цикла «Следствие вели…», https://www.youtube.com/watch?v=RLl274DxPMI ׀ https://www.mk.ru/social/2020/04/20/drug-pugachevoy-raskryl-pravdu-ob-okhote-manyaka-nagieva-na-pevicu.html ׀ https://en.wikipedia.org/wiki/Sofia_Rotaru ׀ https://www.rostov.kp.ru/daily/26891.5/3936351/ ׀ https://news.rambler.ru/other/44776793-istoriya-seriynogo-ubiytsy-anatoliya-nagieva-po-klichke-beshenyy/ ׀ https://www.mzk1.ru/2017/07/manyak-anatolij-nagiev/ ׀ https://en.wikipedia.org/wiki/Edita_Piekha ׀ Анатолий Нагиев. Серийный убийца, маньяк. Бешеный. Охотник за Пугачёвой https://www.youtube.com/watch?v=O1p4ALHdz78 ׀ https://sobesednik.ru/shou-biznes/20130411-taina-poimki-manyaka-okhotivshegosya-za-alloi-pugachevoi ׀ http://www.dddkursk.ru/number/868/criminal/002200/ ׀ https://www.youtube.com/watch?v=Kx0taKO5Vqc Век воли не видать! ׀ https://lenta.ru/articles/2019/03/31/shelokov/ ׀

700 miljoonaa kanaa uhrasi siipiparinsa herkuttelijoille, kun televisioyleisö todisti kokemuksen riemuvoittoa nuoruuden innosta Yhdysvalloissa. 43-vuotias pelinrakentaja Tom Brady voitti seitsemännen Super Bowlinsa pojankloppi Patrick Mahomesin nokan edestä. Vaihteeksi hyviä uutisia: WHO [lausutaan aamuradiolaisittain HUU] suositteli epäilysten kohteena ollutta Oxford/AstraZeneca -rokotetta myös ikäihmisille. Kemissä riemua herättää 1,6 miljardin sellutehtaan investoinnin vahvistumista. Ursula von der Leyenin EU-komission ulkopolitiikan korkea edustaja, huonosti läksynsä lukenut espanjalainen Josep Borrell kävi nöyryyttämässä itsensä ja unionin Moskovassa. Ulkoministeri Pekka Haaviston ei tarvitse kummoisesti menestyä erottuakseen edukseen omalla Moskovan-reissultaan.

Onko Euroopan komission koronarokotelinja epäonnistunut? Saako Ursula Von der Leyen ja hänen komissionsa Euroopan parlamentilta puhtaat paperit Covid19-rokotepolitiikasta? Nöyryytettiinkö Euroopan unionin korkeaa edustajaa Josep Borellia Moskovassa hänen viedessään viestiä EU:n Navalnyi-linjasta venäläisille? Voiko unionin korkea edustaja jatkaa julkisen nöyryytyksen jälkeen tehtävissään? Minkälainen viesti Suomen ulkoministerin Pekka Haaviston (vihr.) on välitettävä Lavrov-tapaamisessaan? Miten Euroopan parlamentti äänesti koronaelpymispaketista, joka EU:ssa kantaa nimeä Next Generation EU? Miten suomalaiset europarlamentaarikot äänestivät ja miksi? Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen (re), Ville Niinistö (greens) ja Miapetra Kumpula-Natri (s&d). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Navalnyin vastaanotto Moskovassa, kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen. Suomen ympäristökeskus Sykelle uusi pääjohtaja, biodiversiteetista ja luonnonvarojen kulutuksesta huolestunut Leif Schulman. Poliitikkoraati kotimaan ja ulkomaan tapahtumista. Aiheina ainakin Venäjä ja korona. Keskustelmassa kansanedustajat Elina Lepomäki, kok., Katri Kulmuni, kesk. ja Paavo Arhinmäki, vas. Hindulaisuus ja korona. Pyhiinvaellus vetää jopa miljoonia hinduja koronapandemian keskellä. Mistä uskonnon voima kumpuaa? Tutkija Jyri Komulainen, Kirkon tutkimuskeskus. Kolumni. Joona-Hermanni Mäkinen: Lääketeollisuus rahastaa rokotteilla ja vaikeuttaa epidemioiden ehkäisyä. Uusinta. Navalnyin vastaanotto Moskovassa, kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen. Juontajana Marja Ala-Kokko, toimittajina Hanna Juuti ja Atte Uusinoka. Tuottajana Tarja Oinonen.

"Asiat selviävät varmasti parin viikon sisään", sanoo Buffalo Sabresin NHL-organisaatiosta Pelicansissa lainalla pelaava Oskari Laaksonen tulevaisuudestaan. Ransun tähdittämää Karvakuonot-kolmikkoa nuorempana seurannut Laaksonen ei paikan tullen kutiaan säästele. Hockey Time -podcastin tuoreimmassa jaksossa intoudutaan tietokilpailukysymysten maailmaan. --- Yleisötapahtumia koskevat rajoitukset jatkuvat Päijät-Hämeessä ensi vuoden puolelle. Pelicans panostaa pelien siirtyessä laadukkaaseen harjoitteluun. Pelaajien pidempiaikainen sitouttaminen on poikkeusoloissa vaikeaa (00:11). --- Entinen Pelsu-kassari ja nykyisin SHL-seura Leksandissa torjuva Janne Juvonen debytoi Suomen miesten A-maajoukkueessa Moskovassa. Lahtelaispuolustaja Matias Rajaniemi tavoittelee paikkaa alle 20-vuotiaiden lopulliseen MM-kisanippuun (04:41). --- Puolustaja Oskari Laaksonen syötti nykyisen joukkuekaveri Jesse Ylösen maalin Pikkuleijonien voittojuhliin päättyneessä nuorten MM-finaalissa vuonna 2019. NHL-seura Buffalo Sabres ei ole vielä tehnyt päätöstä sopimuspelaajansa tulevaisuudesta. Lahtelaisjoukkueen ahkerin laukoja suuntaa jouluksi samoille ulkojäille entisen Pelicans-valmentajan kanssa. Pienillä vinkeillä Pasi Puistolan löytänyt Laaksonen heittää vastapalloon kysymyksen Pelle Hermannista (10:53). --- Alkukauden sykähdyttävimmät hetket: Pelicansin vierasvoitto Oulusta ja Jonne Virtasen sekä Taavi Vartiaisen ulostulot (26:18). Mikä on ollut sinun mielestäsi Liigan alkukauden sykähdyttävin hetki? Kerro se Twitterissä tilille nimeltä Hockey Time Lahti (@HokiPodi) ja aihetunnisteella #hokipodi.

Moskovassa avattiin metro 85 vuotta sitten. Yhden maailman vilkkaimman metron asemilla ja kaakeloiduissa käytävissä kiirehtii myös Rosa Liksomin FInlandia-palkitun romaanin Hytti nro 6 päähenkilö. Mietelauseen valitsija on Anna Tulusto.

Kesällä 2010 käynnistyi Moskovassa avaruuslääketieteeseen erikoistuneessa tutkimuslaitoksessa ainutlaatuinen ihmiskoe, kun kuusi vapaaehtoista sulkeutui 520 vuorokaudeksi metallisäiliöön. Tarkoituksena oli simuloida mahdollisimman autenttisesti menopaluulento Marsiin, ja siinä onnistuttiinkin. Kyse oli enemmänkin psykologisesta kuin teknisestä kokeesta. Miten miehistö muodostetaan? Kuinka erilaiset persoonallisuudet täydentävät ja tukevat toisiaan pitkän yhdessäolon aikana? Miten miehistöä pitää valmentaa pitkään eristyksissä olemiseen? Miten välttää tylsistymistä – ja miten pitää yllä työvirettä? Koronaviruksen vuoksi monet ovat joutuneet karanteeniin ja monissa maissa on asetettu jopa ulkonaliikkumiskieltoja. Mars500 -kokeen kokemukset auttavat nyt myös tässä uudessa tilanteessa, vaikkakin nykyhetken ja Mars-kokeen välillä on yksi, olennainen ero: miehistö tiesi täsmälleen milloin koe päättyy, mutta nyt koronatilanteen jatkumisesta ei ole tietoa. Jari Mäkisen toimittamassa ohjelmassa kerrotaan myös astronauttien vinkkejä pienessä tilassa yksin käkkimiseen.

Venäjän vähemmistökieliä ajetaan ahtaalle. Niiden opetusta on viime vuosina vähennetty Moskovasta annettujen ohjeiden mukaisesti. Venäjä federaatiossa puhutaan venäjän kielen lisäksi toistasataa muuta kieltä. Esimerkiksi venäjän jälkeen eniten puhutun kielen tataarin opetusta on vähennetty Tatarstanin kouluissa voimakkaasti ja sen opiskelusta on tehty vapaaehtoista. Ohjelman on Moskovassa toimittanut Visa Noronen Moniääninen Eurooppa -sarjan tuottaja on Jorma Mattila. Kuvassa: Tutkija Ilshat Saetov Kuva: Visa Noronen

Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaaminen torstaina Moskovassa toi ainakin kaksi uutista: Syyriassa alkaa tulitauko ja M4-moottoritietä aletaan valvoa yhdessä Turkin ja Venäjän avulla. Oliko Erdoganin ja Putinin tapaaminen menestys ja jos oli niin kenelle? Haastateltavina CMI:n Lähi-idän asiantuntija Mikko Patokallio ja toimittaja, kirjailija Tom Kankkonen. Toimittajana Linda Pelkonen. Patokallio arvioi, että vaikka tulitauko saatiin, se voi olla lyhytaikainen. Kankkonen toteaa, että Venäjä on Syyrian liittolaisena äärimmäisen tärkeä, koska jos Venäjä ei suojelisi Syyriaa, Turkki saattaisi tehdä pahaa jälkeä Syyriassa. Syyrian sota on kestänyt noin yhdeksän vuotta ja Syyriasta on paennut yli viisi miljoonaa ihmistä, joista noin 3,6 miljoonaa on Turkin pakolaisleireillä. Miten Syyrian sotaan voitaisiin saada ratkaisu? Patokallion mielestä Turkin ja EU:n välinen sopimus rajavalvonnasta ja pakolaisleirien hoidosta on laastariratkaisu. Kestävässä ratkaisussa pitäisi kiinnittää huomio Syyrian rakentamiseksi sellaiseksi, että kansalaiset voivat kokea sen rauhalliseksi asua. Hän korostaa, että kyse ei ole myöskään pelkästään kapinallisten viimeisestä saarekkeesta Idlibistä. Patokallio ja Kankkonen pohtivat myös, mitä Eurooppa voisi tehdä Syyrian tilanteen parantamiseksi. Syyrian sodan juurisyitä olivat muiden muassa kansalaisten eriarvoistuminen, korruptio ja demokratian kaipuu. Myös kuivuutta ja huonoja satoja on pidetty juurisyynä Syyrian hallintoa vastaan nousseisiin kapinoihin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi maanantaina Ylelle, että EU voisi ottaa Turki kanssa puheeksi Turkin eteläpuolisen alueen, jonka Turkki loppusyksystä tyhjensi. "Sinne aikanaan kaavailtiin jonkinnäköistä leiriä. Nyt olisi tilaa sellaista tehdä. Mutta aivan varmasti EU joutuu keskustelemaan tästä Turkin kanssa," Niinistö sanoi. Kankkonen huomauttaa, että Saksan liittokansleri Angela Merkel on sanonut, että tämä Turkin valtaama alue, johon Erdogan olisi mielellään viemässä miljoona ihmistä, ei tule kysymykseen. "Erdogan on mielessään piirrellyt pieniä taloja sinne ja voisi lähettää sinne noin miljoona ihmistä. Että ihmiset eivät Syyriaan palaisi koteihinsa vaan palaisi jonkun toisen kotiin", Kankkonen kertoo.

Venäjällä sulatellaan paikallisvaalien tulosta. Vaalitarkkailujärjestö Golos, riippumaton media ja oppositio ovat raportoineet vaalivilpistä, painostuksesta ja epäselvyyksistä. Valtiollinen media sen sijaan on julistanut tietoja vaalirikkomuksista valeuutisiksi. "Vaalit on epärehelliset ja näillä mennään, mutta näissä vaaleissa oli mielenkiintoista Navalnyin mobilisoima taktinen äänestäminen, joka Moskovassa näytti tuottavan ehkä odotettuakin paremman tuloksen", sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. "Jopa osa Yhtenäinen Venäjä -puolueen ehdokkaista kieltäytyi osallistumasta vaaleihin Yhtenäinen Venäjä -puolueen tunnuksin. Kansalaisten paine sitä puoluetta ja sen toimintaa kohtaan on niin suuri", toteaa puolestaan Aleksanteri-instituutin johtaja ja Markku Kangaspuro Politiikkaradiossa. Mikä on paikallisvaalien merkitys ja arvo Venäjällä? Venäjän paikallisvaaleja analysoivat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila ja Aleksanteri-instituutin johtaja ja Markku Kangaspuro. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kanalintujen metsästys alkaa huomenna. Metästyksen etiikasta ja riistanhoidon tarpeista keskustelevat järjestöpäällikkö Teemu Simenius Suomen metsästäjäliitosta ja Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Marko Svensberg. Venäjällä käytiin sunnuntaina useita paikallisvaaleja ja kuvernöörivaaleja. Esimerkiksi Pietarissa valitaan uusi kuvernööri ja Moskovassa kaupunginvaltuusto. Lisäksi eri puolilla maata valitaan paikallisparlamentteja ja aluejohtajia. Tuloksista raportoi Erkka Mikkonen. Keskustan uusi puheenjohtaja saapuu studiovieraaksi. Tylsistyminen on ylellisyyttä, johon nykyään ei ole varaa. Se voi toimia myös kapinana, sanoo Anton Vanha-Majamaa kolumnissaan. Kevytautot eivät ilmesty Suomen tieliikenteeseen marraskuun alussa, vaikka eduskunta niin päätti viime joulukussa. Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin ilmoitti perjantaina, että lainsäädäntö otetaan EU-komission nuhteiden vuoksi korjattavaksi, ja voimaantulo lykkääntyy. Päätöstä arvioivat Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen ja Autotuojat ja teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio. Juha Laaksonen kertoo peltopyyn elämästä. Juontajana Hannele Muilu. Toimittajina Marja-Ala-Kokko, Mira Stenström ja Jukka Vanninen. Tuottaja Katariina Lahtonen.

Harvan maan nykyhistoria on niin surkea kuin Etiopian, jonka kansalaisia ovat piinanneet pahat nälänhädät ja sanoinkuvaamattomia julmuuksia toteuttanut Mengistu Haile Mariamin marxilainen diktatuuri. Vuodesta 1930 Etiopiaa hallinnut keisari Haile Selassie kukistui vuonna 1974 sotilaskaappauksessa. Eversti Mengistu Haile Mariam osallistui keisari Haile Selassien syrjäyttäneeseen ja kadottamiseen omakätisesti. Valtaan noustuaan diktaattori pisti hihat heilumaan ja Mengistun johtamana juntta käänsi maan ulkopoliittista kurssia 180 astetta hankkimalla taloudellista ja sotilaallista apua mm. Neuvostoliitosta ja Kuubasta. Etiopian salaisen poliisin organisointi annettiin urakaksi poliittisesti samoin ajattelevalle DDR:n Stasille. Mengistu Haile Mariam poikkesi useimmista despooteista siten, että hän halusi johtaa esimerkkiä näyttäen ja riisti hengen omin käsin useilta vastustajiltaan. Vainoharhainen diktaattori lähetti aluksi kuusikymmentä keisari Haile Selassien tärkeintä virkamiestä teloitusryhmien eteen ilman oikeudenkäyntiä. Sitten oli puoluetovereiden vuoro. Mengistu murhautti omat ministerinsä konepistoolilla ja tämän jälkeen muutaman kuukauden kuluttua murhattiin Etiopian ortodoksikirkon patriarkka. Mengistun edessä kaikki olivat yhtä syntisiä, niin rikkaat kuin köyhätkin. Vuonna 1976 Mengistu piti puheen valtavalle väkijoukolle maan pääkaupungissa Addis Abebassa. Hän piteli käsissään suuria lasipulloja, joiden hän väitti olevan täynnä vihollistensa verta. Tästä muodostui sitten Mengistun diktatuurisin ottein johtaman uuden hallinnon tapa toimia. Kaikkialla Etiopiassa perustettiin paikallisia komiteoita tutkimaan ja nimeämään vallankumouksen vihollisia. Naapurit pantiin valvomaan toisiaan, vanhemmat lapsiaan ja lapset vanhempiaan. Epäiltyjen nimet kirjattiin ylös keskushallinnossa ja pian valtion palkkaamat miliisit kävivät noutamassa kyseiset henkilöt. Moni löytyi seuraavana päivänä tai seuraavina viikkoina kuolleena; monia ei löydetty koskaan. Mikäli ruumis palautettiin hautausta varten, komiteat vaativat uhrin perhettä maksamaan ne luodit, joilla heidän omaisensa oli tapettu. Mengistun tuhlasi maan bruttokansantuotteesta sotilasmenoihin yli 60 prosenttia. 1980-luvun runsaan kehitysavun Mengistu kanavoi suurelta osin sotilas- ja ylellisyysmenoihin. Koko muun yhteiskunnan rakenteet kärsivät. Vuosina 1984-85 Etiopian kurjuus paljastui koko maailmalle kuivuuden aiheuttaman nälänhädän ajettua miljoonia pakolaisia naapurimaihin. Monille 1980-luvulla eläneelle nuorelle vuosikymmen on jäänyt mieleen siitä, että Länsimaailma lauloi Live Aidia. Live Aid oli usealla paikkakunnalla yhtaikaa 13. heinäkuuta 1985 järjestetty konserttien sarja, jolla kerättiin rahaa Etiopian nälänhädän uhreille. Konsertteja pidettiin mm. Wembleyllä Lontoossa (72 000 katsojaa paikalla), JFK Stadionilla Philadelphiassa (90 000 katsojaa) sekä pienempiä tapahtumia useissa muissa kaupungeissa, kuten Sydneyssä ja Moskovassa. Televisiosta konsertteja seurasi noin 1,5 miljardia katsojaa sadassa maassa. Konsertin pääjärjestäjinä toimivat Bob Geldof ja Midge Ure. Suurin osa kerätyistä varoista taisi mennä diktattorin omiin taskuihin. Mengistu Haile Mariamin on esimerkki siitä, miten ihminen voi vieraantua omasta kansastaan ja ihmisten hädästä niin täydellisesti, kertoo Israelin Ystävät ry:n toiminnanjohtaja ja Shalom-lehden päätoimittaja Ilkka Vakkuri. 12 diktaattoria sarjaa toimittaa Raimo Tyykiluoto. Kuva: Wikipedia

Venäläinen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi on vapautettu. Navalnyi pidätettiin sunnuntaina Moskovassa järjestetyn mielenosoituksen yhteydessä.Nav .. Lisää >> http://ift.tt/2Ei5Rul

Navalnyin kannattajien verkossa julkaisemissa kuvissa toimiston ovella näkyy noin 14 poliisia. Lisää >> http://ift.tt/2rJskh8

Ylen Venäjän kirjeenvaihtaja Marjo Näkki seuraa Moskovassa, kuinka maa valmistautuu maaliskuun presidentinvaaleihin. Suomalaisille tuttujen ehdokkaiden mukaan yrittää ujuttautua vieraampia nimiä. Samaan aikaan Kremlin tavoite on patistaa kansa vaaliuurnille. Toimittajana Iida Tikka.

Ylen Venäjän kirjeenvaihtaja Marjo Näkki seuraa Moskovassa, kuinka presidentinvaalit lähestyvät ja kulttuuri kietoutuu Krimin ympärille. Näin erityisesti elokuvissa, joiden teemoja ja tyyliä on taidettu jäljitellä Yhdysvalloista - toki venäläisittäin.

Melko nopeasti vallankumouksen jälkeen Neuvostoliiton johto huomasi, että myös uusi valtio tarvitsi jonkinlaista muotia. Jo NEP-kaudella 1920-luvulla alettiin perustaa pieniä yksityisiä muotiateljeita, joissa ommeltiin mittatilauspukuja ja juhlaleninkejä. Vallankumouksen ja kansalaissodan aikana koko Venäjän vaatetuotanto oli tuhoutunut. Alun perin neuvostokulttuurin perustajat ajattelivat, että tulevaisuuden tasa-arvoisessa yhteiskunnassa muotia ei tarvita vaan kaikilla on samanlaiset vaatteet. Suunnittelijat suunnittelivat eri ammattien edustajille omat uniformut ja ajateltiin, että näillä samoilla vaateparsilla tullaan toimeen vuodesta toiseen. Vaikka 1930-luvun Neuvostoliitossa oli ankaria nälänhätiä ja julma puhdistuskausi, Stalin arvasi, että joitakin porkkanoita on kansalle annettava. Tällöin alettiin kaupunkien uudelle eliitille tarjota uusia luksustuotteita, mm. juhla-vaatteita ja samppanjaa. Neuvostoliiton paradokseja on myös se, että ensimmäinen neuvostomuotitalo avattiin Moskovassa toisen maailmansodan aikana, jälleen pahimman kurjuuden keskellä. Kuitenkin muodin tarpeellisuudesta käytiin keskustelua aivan 1970-luvulle asti. Osa taloustieteilijöistä oli edelleen sitä mieltä että muoti on turhaa eikä se kuulu sosialistiseen talousjärjestelmään. Tärkeä neuvostomuodin suunnannäyttäjä oli 1950-luvulla avattu Moskovan GUM-tavaratalo, jossa oli oma muotitalo, joka järjesti myös muotinäytöksiä hyvin usein. Kalle Haatasen vieraana on Uppsalan yliopiston sosiologian emeritusprofessori Jukka Gronow.

Melko nopeasti vallankumouksen jälkeen Neuvostoliiton johto huomasi, että myös uusi valtio tarvitsi jonkinlaista muotia. Jo NEP-kaudella 1920-luvulla alettiin perustaa pieniä yksityisiä muotiateljeita, joissa ommeltiin mittatilauspukuja ja juhlaleninkejä. Vallankumouksen ja kansalaissodan aikana koko Venäjän vaatetuotanto oli tuhoutunut. Alun perin neuvostokulttuurin perustajat ajattelivat, että tulevaisuuden tasa-arvoisessa yhteiskunnassa muotia ei tarvita vaan kaikilla on samanlaiset vaatteet. Suunnittelijat suunnittelivat eri ammattien edustajille omat uniformut ja ajateltiin, että näillä samoilla vaateparsilla tullaan toimeen vuodesta toiseen. Vaikka 1930-luvun Neuvostoliitossa oli ankaria nälänhätiä ja julma puhdistuskausi, Stalin arvasi, että joitakin porkkanoita on kansalle annettava. Tällöin alettiin kaupunkien uudelle eliitille tarjota uusia luksustuotteita, mm. juhla-vaatteita ja samppanjaa. Neuvostoliiton paradokseja on myös se, että ensimmäinen neuvostomuotitalo avattiin Moskovassa toisen maailmansodan aikana, jälleen pahimman kurjuuden keskellä. Kuitenkin muodin tarpeellisuudesta käytiin keskustelua aivan 1970-luvulle asti. Osa taloustieteilijöistä oli edelleen sitä mieltä että muoti on turhaa eikä se kuulu sosialistiseen talousjärjestelmään. Tärkeä neuvostomuodin suunnannäyttäjä oli 1950-luvulla avattu Moskovan GUM-tavaratalo, jossa oli oma muotitalo, joka järjesti myös muotinäytöksiä hyvin usein. Kalle Haatasen vieraana on Uppsalan yliopiston sosiologian emeritusprofessori Jukka Gronow.

Suurlähettiläs Heikki Talvitie on Venäjän ja sen historian tuntija, mutta myös ymmärtäjä. Hän vetää keskustelussa laajoja kaaria vuosisatojen yli ymmärtääkseen naapurimaamme omalaatuista politiikkaa - isäntänä keskustelussa Tapani Ruokanen. Talvitietä on moitittu liiallisesta Venäjän ymmärtämisestä ja sanottu Putinin puolustajaksi. Hänen johtopäätöksensä maailman ja Euroopan poliittisista asetelmista ovat loogisia, vaikka niistä voi olla myös eri mieltä. Talvitie tuntee Suomen naapurit toimittuaan suurlähettiläänä muun muassa Moskovassa ja Tukholmassa. Talvitien pohdiskeluja voidaan pitää ärsyttävinä, mutta niitäkin on kuunneltava, jos haluaa katsoa avoimin silmin itään.

Hän on syntynyt Lapissa, muuttanut Helsinkiin, opiskellut Kööpenhaminassa ja Moskovassa, viettänyt aikaa Siperiassa, Kiinassa, Mongoliassa ja Yhdysvalloissa. Hän on työkseen fileerannut kaloja, toiminut kirpputorimyyjänä ja kyypparina. Kaiken tämän lomassa hän on tehnyt sarjakuvia, maalauksia, elokuvia, näytelmiä ja lastenkirjoja. Hän on Rosa Liksom ja hän on vieraana Roman Schatzin Maamme-kirjassa.

Perjantain aiheita: - Aamun vieraana on tänään Suomen entinen Tukholman suurlähettiläs Heikki Talvitie. Hänet tunnetaan myös Venäjän tuntijana, sillä hän on toiminut suurlähettiläänä myös Moskovassa. Pari viikkoa sitten Suomessa ilmestyi Talvitien kirja Venäjä, Venäjä, Venäjä, jossa hän ottaa kantaa myös ajankohtaisiin asioihin kuten Ukrainan kriisiin - Tukholman vuokra-asuntoihin jonottavien määrä on tällä hetkellä vajaat puoli miljoonaa ihmistä. Asunnon tarve kuitenkin vaihtelee, ja miltei kolmannes jonossa olevista pitää jonotuspaikkaansa vain "varmuuden vuoksi" - Naisten jalkapallon ylihuomenna käynnistyvän pääsarjan Damallsvenskanin suuri puheenaihe on viime aikoina suuria panostuksia tehnyt Tyresö - Sisuradio seuraa syksyn valtiopäivävaaleihin asti kuutta eri perhettä ympäri Ruotsia - Suomalaisten kohtalot Ruotsi ja Suomen yhteiselon aikaan vaihtelivat suuresti - Suomen koululaitos nostetaan mielellään positiiviseksi esimerkiksi Ruotsin koulukeskustelussa. Suomessa oppimistulokset ovat pysyneet tasaisen hyvinä samaan aikaan kun ne ovat Ruotsissa romahtaneet. Suomessa koulu ei ole myöskään ollut poliittisten uudistusten temmellyskenttä samaan tapaan kuin Ruotsissa. Hyvien oppimistulosten perässä ei kuitenkaan tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan - myös ruotsinsuomalaisissa vapaakouluissa täällä Ruotsissa tulokset ovat usein selvästi keskitasoa parempia - Aamun visa. Perjantaiaamussa juontajana on Jorma Ikäheimo.

Syyrialaiset äänestävät uudesta perustuslaista. Moskovassa on ollut suuria mielenosoituksia. Pernilla Karlsson edustaa Suomea Euroviisuissa.

Vladimir Putinin vastustajilla on ollut suuri mielenosoitus Moskovassa. Syyrialaiset ovat äänestäneet uudesta perustuslaista. Maahanmuuttajille on tehty videoita, jotka kertovat suomalaisesta työelämästä.

Ruotsin kruununprinsessa Victoria on synnyttänyt tyttövauvan. EU-komission varapuheenjohtaja Olli Rehn vaatii Timo Soinilta anteeksipyyntöä. Pääministeri Vladimir Putin on puhunut kannattajilleen Moskovassa.

Moskovassa työskentelevä Tuomas kertoo kokemuksistaan itänaapurin mediamaailmassa. Kenelle venäläisiä luksuslehtiä tehdään? Miten blogataan kyrillisillä aakkosilla? Ja tarkoittaako venäläinen lehdistönvapaus sitä, että Vladimir Putin valitsee Marie Clairen kansikuvat? Kuuntele (41:30) Tilaa Mediaattori: iTunes | XML Feed Suosittelemme:Bruce Springsteen: "The Promise: The Darkness on the Edge of Town Story"Life: Keith Richards+My Moscow Diary

Suomen uusi Tukholman suurlähettiläs Markus Lyra jättää tänään valtuuskirjansa kuninkaalle. Lyra on pitkän linjan diplomaatti, hänen uransa Suomen ulkoasiainministeriössä alkoi vuonna 1973. Hänen erikoisalansa on Suomen suhteet entiseen Neuvostoliittoon ja nykyiseen Venäjään. 80-luvulla hän oli lähetystöneuvoksena Moskovassa ja 90-luvulla Suomen Moskovan suurlähettiläänä. Pietarissa Lyra oli pääkonsulina juuri, kun Neuvostoliitto hajosi. Markus Lyran äidinkieli on ruotsi ja senpä vuoksi hänestä oli helppo tulla suurlähettilääksi Tukholmaan. Veli Raasakka haastattelee.