Podcasts about moskovan

Ykkösaamussa keskustellaan tänään Venäjän voitonpäivästä. Onko Putinilla varaa mahtailla Moskovan paraatilla ? Mistä löytyvät liittolaiset ? Studiokeskustelussa tutkija Sinikukka Saari ja Ylen ulkomaantoimittaja Heikki Heiskanen. Yhteys myös Moskovaan. Kuulemme lisäksi suoraan Oslosta, kuinka siellä puolustusliittouma JEFin valtionjohtajat kokoustavat Euroopan turvallisuustilanteesta. Toisessa keskustelussa puhutaan Eurooppapäivästä; europarlamentaarikot keskustelevat unionin tulevaisuudesta ja sitä jytisyttävistä voimista.

Golfasiko Suomi itsensä Trumpin suosioon seitsemässä tunnissa? Millainen on geopoliittinen asemamme, jos Trump ja Putin pääsevät sopimukseen Ukrainan kohtalosta? Tasavallan presidentti Alexander Stubb ilmoitti tällä viikolla, että Suomen on valmistauduttava suhteiden avaamiseen Venäjään. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Mitä meidän pitäisi muistaa ulkopolitiikkamme historiasta? Vieraana on entinen Moskovan suurlähettiläs, Venäjä-asiantuntija René Nyberg.

Venäjä ja Yhdysvallat neuvottelevat Saudi-Arabian Riadissa. Saadaanko Ukrainaan osittainen tulitauko? Miten neuvotteluja käydään? Mihin ehtoihin Venäjä voisi suostua? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari, Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ja Ylen entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Saari arvioi, että Venäjän neuvottelijat ovat kovia ja kokeneita verrattuna Yhdysvaltojen neuvottelijoihin. Kangaspuron mukaan sodan loppuminen voi olla vielä kaukana, mutta Venäjä todennäköisesti hyötyisi itsekin osittaisesta tulitauosta Mustallamerellä. Heiskasen mukaan Venäjällä kansan keskuudessa on näkyvissä joitain merkkejä väsymisestä Ukrainan sotaan. Hän kuitenkin arvioi, että Venäjä laskee Ukrainan resurssien heikkenemisen varaan. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tällä historiallisella päivämäärällä Harvardin yliopisto sai nimensä, Moskovan rauhansopimus astui voimaan sekä Disneyn rakastettu piirroshahmo Aku Ankka munittiin.

Jarkko Tontti -podcastin vieraana viestintäjohtaja Mikael Jungner.Jungner on tehnyt monipuolisen uran politiikassa, mediassa ja liike-elämässä. Aluksi muistelimme Jungnerin nuoruutta, sukua, 1990-luvun ja lamaa ja siitä nousua. Suomettumisesta ja jälkisuomettumisestakin puhuimme. Opiskeluaikanaan Jungner osallistui Moskovan kaupungin Helsingille lahjoittaman Maailman rauha -patsaan tervaamiseen Hakaniemessä. Se oli aikanaan iso uutinen.1990-luvun loppupuolella Jungner toimi Paavo Lipposen ja muiden SDP:n kärkipoliitikoiden erityisavustajana. Tästä ura jatkui Microsoftiin ja sen jälkeen Yleisradion toimitusjohtajaksi vuosiksi 2005–2010.Ylestä puhuimme pitempäänkin. Tarvitaanko sellaista sen kokoisena kuin se nyt on?Myöhemmin Mikael Jungner palasi politiikan maailmaan SDP:n kansanedustajaksi ja puoluesihteeriksi. Vuonna 2017 hän erosi puolueesta. Miksi?Viime vuodet Jungner on työskennellyt viestintätoimisto Kreabissa ja ollut Liike Nytin riveissä Helsingin kaupunginvaltuustossa. Vuonna 2024 hän erosi Liike Nytistä. Mikä tässä oli taustalla?Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa.https://jarkkotontti.net/ 

Tänään alkava Arrow24-sotaharjoitus on kirvoittanut Venäjältä kommenttia. Millaista on Venäjän uhittelun retoriikka? Studiossa vieraileva tutkija Antti Pihlajamaa, Ulkopoliittinen instituutti ja Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen. Trumpin syytesuojatapauksen kuulemiset käynnissä. Washingtonista raportoi Juri von Bonsdorff. Irlannin taloudessa menee vaihteeksi hyvin. Dublinista raportoi Eeva Eronen. Suomalaisen oikeusvaltion tila. Vieraina korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi sekä puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju, Suomen asianajajaliitto. Puhelimessa julkisoikeuden prof. Janne Salminen, Turun yliopisto. Juontaja Mikko Haapanen, toimittajat Rasmus Montonen ja Anssi Väisänen. Tuottaja Hanna Juuti.

Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen tarkastelee kriittisesti Suomen turvallisuuspolitiikan lähimenneisyyttä. Vailla kummempaa jälkiviisautta on ällistyttävää, kuinka määrätietoisesti Venäjä nosti itsensä Euroopan suurimmaksi turvallisuusuhaksi, usein silkalla härskiydellä. Samalla Himanen pohtii presidentin ja valtioneuvoston voimasuhteiden ongelmaa Suomen perustuslaissa. Hannu Himanen on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoi julkisuuteen Moskovan terrori-iskun tekijöiden olevan radikaaleja islamisteja. Myös Yhdysvaltain, Iso-Britannian ja Ranskan tiedusteluviranomaiset ovat sanoneet konserttitaloon tehdyn iskun olevan terroristijärjestö Isis-K:n käsialaa. Onko Venäjän johto tehnyt virhearvion ääri-islamistisen terrorismin aiheuttamasta uhkasta Venäjällä? Liittyykö Isis-K:n terrori Venäjän liittolaisuuteen Syyrian ja Iranin kanssa, vai taannoiseen Tšetšenian sotaan tai neuvostoarmeijan toimiin Afganistanissa? Onko Venäjä islamistiselle terrorismille uusi pyhän sodan rintama ja länsimaita pahempi arkkivihollinen? Ääri-islamistisen terrorismin suhdetta Venäjään analysoi Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kansallinen turvallisuus ja Venäjä. Millaiset uhat Suomen kansallista turvallisuutta nyt koskettavat? Vieraina Venäjä-asiantuntija Hanna Smith ja verkostojohtaja Jukka Savolainen, Hybridiosaamiskeskus. Ranskassa kansallinen hälytystaso nostettu korkeimmalle tasolle. Pariisista raportoi Annastiina Heikkilä. Poliittisten lakkojen vaikutus investointeihin. Vieraina johtaja Antti Aumo, Business Finlandin Invest in Finland -osasto ja sekä taloustieteen prof. Hannu Piekkola Vaasan yliopistosta. Etelä-Korea käy kohti vaaleja samaan aikaan, kun naapurimaa Pohjois-Korean uhittelu kasvaa. Soulista raportoi Aasian kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Anna Lehmusvesi ja Atte Uusinoka. Tuottaja Hanna Juuti.

Ruotsalainen vapaaehtoinen Matti Sundsten puolustaa Suomea talvisodassa vuonna 1940. Hän joutuu vihollislinjojen taakse, mutta selviytyy kuin ihmeen kautta. Matti palaa Ruotsiin, mutta sota ei lähde hänestä koskaan. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Talvella 1940 nuori ruotsalainen hävittäjälentäjä Matti Sundsten on yksi 9000 ruotsalaisesta vapaaehtoisesta Suomen talvisodassa. Matin kone syöksyy maahan, ja hän putoaa Neuvostoliiton linjojen taakse. Selviytyäkseen hän hiihtää yksin pakkasessa neljä vuorokautta. Kun Matti löytää suomalaisjoukkojen luo, he kohottavat aseensa häntä kohti.Sotakokemukset vaikuttavat myös Matin poikaan BengtiinMatti jää henkiin, mutta talvisota ei koskaan jätä häntä kokonaan. Hänen poikansa Bengt kasvaa painajaisia näkevän isän kasvattamana ja oppii jo varhain, että isän unet liittyvät sotaan.Suomessa jokainen perhe kantoi sodan traumaa mukanaan. Ruotsissa Bengt Sundstenilla ei ollut kohtalotovereita, joiden kanssa jakaa Matti-isän kantamia arpia.Ohjelma tehtiin syksyllä ja talvella 2023/2024.VILL DU HÖRA PROGRAMMET PÅ SVENSKA? KLICKA HÄRHaastateltavat: Bengt Sundsten/Matti Sundstenin poika, Ville Kivimäki/Historiantutkija ja Tampereen yliopiston Suomen historian dosenttiReportteri: Hanna SihlmanKäsikirjoitus: Hanna Sihlman & Tiina Laitila KälvemarkTuottaja: Lotta HoppuKertoja: Tiina Laitila KälvemarkOtteita lukevat: Tuomas Ojala, Jan Saaristo, Anne Surakka ja Maiju RistkariLoppumiksaus: Hanna MelanderTalvisota 1939–1940Talvisota Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoi 30. marraskuuta 1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Samalla Neuvostoliitto purki maiden välisen, vuonna 1932 allekirjoitetun hyökkäämättömyyssopimuksen. Talvisodan syttyessä Suomi oli vahvasti alivoimainen, ja tuhannet ulkomaalaiset ilmoittautuivatkin vapaaehtoisiksi Suomen armeijan rinnalle. Eniten vapaaehtoisia saapui Ruotsista. Yhteensä 105 päivää kestänyt talvisota päättyi Moskovan rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeisenä päivänä 13. maaliskuuta 1940. Talvisota on tunnettu erityisen vaikeista talviolosuhteista, sillä talvi oli tuolloin yksi vuosisadan kylmimmistä ja pakkaslukemat saattoivat laskea lähes –50 asteeseen. Talvisodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle noin 13% maa-alueestaan. Talvisodan aikana suomalaisia sotalapsia lähetettiin muihin Pohjoismaihin, pääasiassa Ruotsiin.Lähde: Puolustusministeriö & Sotiemme perinne/Tammenlehvän Perinneliitto ryVinterkriget 1939–1940Kriget mellan Finland och Sovjetunionen började den 30 november 1939 när Sovjetunionen anföll Finland. Samtidigt bröt Sovjetunionen icke-aggressionsavtalet som tecknats mellan länderna 1932. När vinterkriget bröt ut var Finland underlägsen och tusentals människor från andra länder anmälde sig frivilligt till den finska armén. De flesta frivilliga kom från Sverige. Vinterkriget, som varade totalt 105 dagar, upphörde den 13 mars 1940 – dagen efter att Moskvafreden antecknades mellan Finland och Sovjetunionen. Vinterkriget är känt för särskilt svåra vinterförhållanden där temperaturerna kunde sjunka till nästan –50 grader. Finland förlorade omkring 13% av sin landyta till Sovjetunionen i kriget. Under vinterkriget kom finländska krigsbarn att transporteras till de nordiska länderna, huvudsakligen till Sverige.Källa: Försvarsministeriet & Tammenlehvän Perinneliitto ryReportteri/reporter: Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.seTuottaja/producent: Lotta Hoppulotta.hoppu@sverigesradio.se

Moskovan terrori-iskun vaikutuksia. Haastateltavana Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro sekä entinen Suomen Venäjän-suurlähettiläs Hannu Himanen. Millaisia vaikutuksi terrori-iskulla on Ukrainan suuntaan? Entä sillä, että Venäjä tunnusti käyvänsä sotaa. Kiovasta raportoi toimittaja Maxim Fedorov.  Turvallisuus ja ihmisoikeudet punnittava rajalainsäädännössä. Keskustelemassa erikoistutkija Erna Bodström Siirtolaisuusinstituutista sekä Amnesty Suomen toiminnanjohtaja Frank Johansson Yhdysvalloissa niin kutsuttu zombiehuume aiheuttaa paljon kuolemia. Toimittaja Juri von Bonsdorff raportoi.  Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Jaakko Parkkinen ja Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara. 

Politiikkaradio ruotii Venäjän ”presidentinvaaleja”, joiden voittaja on jo etukäteen tiedossa, maan itsevaltainen johtaja Vladimir Putin. Studiossa Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Arja Paananen, Ylen entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Jarmo Koponen ja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija Eemil Mitikka. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Navalnyin kuoleman seuraukset Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Moskovasta raportoi Heikki Heiskanen ja Washingtonista Juri von Bonsdorff. Kokemuksia Navalnyin oppositiojohtajakaudesta, vieraana Ylen entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen. Miten Venäjän oppositiojohtajan kuolema vaikutti Münchenin turvallisuuskokouksen keskusteluihin? Miten uutta turvallisuuspoliittista maailmanjärjestystä luodaan? Vieraina maailmanhistorian prof. Juhana Aunesluoma, Helsingin yliopisto ja turvallisuustutkija Juha Pyykönen. Kulttuurin politisoituminen ja UMK. Vieraina kulttuurihistorian tutkija Janne Mäkelä, Turun yliopisto ja Taideyliopisto sekä kulttuuritoimittaja Ville Vedenpää, Yle. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Anna Lehmusvesi ja Mikko Haapanen. Tuottaja Hanna Juuti

Kartanlukijan kanssa studiossa tällä viikolla on Suomen Washingtonin suurlähettiläs Mikko Hautala, joka on urallaan ehtinyt toimia niin ulkoministeriössä ja tasavallan presidentin kabinetissa kuin Moskovan suurlähettiläänäkin. Miten Hautala on hoitanut Venäjän tulehtuvia diplomaattisuhteita ja kuinka mies sai viime vuonna yhteyden Yhdysvaltain entiseen presidenttiin Donald Trumpiin?Jakson tuotti ja leikkasi Riikka Nyman.

År 1940 är Matti Sundsten en av de över 9000 svenska frivilliga i finska vinterkriget. Han överlever mirakulöst, men kriget lämnar honom aldrig, och sonen Bengt växer upp med en pappa som har mardrömmar om kriget. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. År 1940 åker den 23-åriga stridsflygaren Matti Sundsten som frivillig till finska vinterkriget. På sitt första uppdrag kraschar hans plan och Matti hamnar bakom Sovjetunionens linjer. I fyra dygn åker Matti skidor ensam i skogen, och till slut hittar han finska trupperna. Och dom sina vapen mot honom.”Jag skrek det lilla finska jag kunde. Älä ammu – alltså skjut inte. Minä olen vapaaehtoinen – jag är frivillig. Ruotsalainen – svensk” säger Matti.Matti överlever vinterkriget men kriget lämnar honom aldrig. Sonen Bengt lär sig tidigt, att när pappa blir arg så är han jättearg, och att pappas mardrömmar handlar om kriget.I Finland bar varje familj på krigstraumat. Männen som kom hem från fronten hade händer som skakade, de hade svårt att sova, dödsångesten tyngde deras tankar, kriget dånade i deras öron. Men Bengt i Sverige hade inte så många att bära krigstraumat med. I Dokumentti berättar han hur han märkte att andra pappor inte var som hans.Programmet gjordes av Hanna Sihlman Manus: Hanna Sihlman & Tiina Laitila Kälvemark Producent: Lotta Hoppu Berättarröst: Tiina Laitila Kälvemark Inläsningar: Tuomas Ojala, Ludvig Larsson, Malin Lager, Eva BuskasSlutmix: Sophie Andersson Fler program från oss hittar du i Sveriges Radio Play appen, sök på Finska Dokumentti. Programmet gjordes hösten 2023.Vinterkriget 1939–1940Kriget mellan Finland och Sovjetunionen började den 30 november 1939 när Sovjetunionen anföll Finland. Samtidigt bröt Sovjetunionen icke-aggressionsavtalet som tecknats mellan länderna 1932. När vinterkriget bröt ut var Finland underlägsen och tusentals människor från andra länder anmälde sig frivilligt till den finska armén. De flesta frivilliga kom från Sverige. Vinterkriget, som varade totalt 105 dagar, upphörde den 13 mars 1940 – dagen efter att Moskvafreden antecknades mellan Finland och Sovjetunionen. Vinterkriget är känt för särskilt svåra vinterförhållanden där temperaturerna kunde sjunka till nästan –50 grader. Finland förlorade omkring 13% av sin landyta till Sovjetunionen i kriget. Under vinterkriget kom finländska krigsbarn att transporteras till de nordiska länderna, huvudsakligen till Sverige.Källa: Försvarsministeriet & Tammenlehvän Perinneliitto ryTalvisota 1939–1940Sota Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoi 30. marraskuuta 1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Samalla Neuvostoliitto purki maiden välisen, vuonna 1932 allekirjoitetun hyökkäämättömyyssopimuksen. Talvisodan syttyessä Suomi oli vahvasti alivoimainen, ja tuhannet ulkomaalaiset ilmoittautuivatkin vapaaehtoisiksi Suomen armeijan rinnalle. Eniten vapaaehtoisia saapui Ruotsista. Yhteensä 105 päivää kestänyt talvisota päättyi Moskovan rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeisenä päivänä 13. maaliskuuta 1940. Talvisota on tunnettu erityisen vaikeista talviolosuhteista, sillä talvi oli tuolloin yksi vuosisadan kylmimmistä ja pakkaslukemat saattoivat laskea lähes –50 asteeseen. Talvisodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle noin 13% maa-alueestaan. Talvisodan aikana suomalaisia sotalapsia lähetettiin muihin Pohjoismaihin, pääasiassa Ruotsiin.Lähde: Puolustusministeriö & Sotiemme perinne/Tammenlehvän Perinneliitto ryReportteri/reporter: Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.seTuottaja/producent: Lotta Hoppulotta.hoppu@sverigesradio.se

Hyökkäyssota Ukrainaan paljasti kiinteän liiton nykyvenäjän valtiollisen ja kirkollisen johdon välillä. Putinin Venäjällä valtiovallan tehtävänä on suojella kirkkoa ja kirkon tehtävänä on legitimoida valtiovalta. Moskovan patriarkka Kirill onkin antanut vahvan tukensa Venäjän ”pyhälle erityisoperaatiolle” ja tarjonnut sodalle uskonnollisia perusteita. Yhtäkkiä kyse ei olekaan vain geopoliittisesta kamppailusta, vaan metafyysisestä ja Jumalan tahdon mukaisesta taistelusta ihmiskunnan pelastumiseksi. Ulkopuolelta Ukrainassa käytävää hyökkäyssotaa on vaikea, ellei jopa mahdotonta, ymmärtää tuntematta venäläisen uskonnollisen nationalismin taustalla vaikuttavaa myyttistä maailmankuvaa. Mistä kumpuavat Putinin toiveet palauttaa menetetty, ”pyhä” suurvalta? Miksi Moskovan tulkitaan edustavan kristikunnan johtajaa, ”Uutta Roomaa”, ja venäläisten asettuneen uudeksi Jumalan valituksi kansaksi? Mihin perustuu ajatus siitä, että Ukrainaa valtiona ei olisi edes olemassa tai miten sota voi näyttäytyä Jumalan tahtona ja ”pelastavana” toimintana? Vieraina ovat “Putinin alttaripoika. Patriarkka Kirill ja Venäjän pyhä hyökkäyssota” -tietokirjan julkaissut dosentti Juha Meriläinen ja Venäjä-asiantuntija, suurlähettiläs René Nyberg. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Venäjän vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen jälkimainingeissa, Suomen ortodoksinen kirkko leikkautui irti Moskovan patriarkaatista ja siirtyi vuonna 1923 Konstantinopolin patriarkaatin alaisuuteen. Tänä vuonna Suomen ortodoksinen kirkko juhlii 100-vuotista taivaltaan autonomisena, Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisena kirkkona, ja osana juhlamenoja nähtiin syyskuussa 2023 Helsingissä myös ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen vierailu. Vierailun yhteydessä järjestetty ristikulkue keräsi yli tuhat osallistujaa. Mitä juuri nyt olisi hyvä ymmärtää ortodoksisen kirkon satavuotisesta historiasta suomessa? Miten esimerkiksi luterilaisen kirkon perinteinen asema ”aitosuomalaisena kirkkona” on vaikuttanut suomalaiseen ortodoksisuuteen ja mitkä ovat niitä vähemmistöidentiteetin omaleimaisia ja erityisiä piirteitä, joista on haluttu pitää kiinni? Entä minkälaiset ajankohtaiset kysymykset herättävät ortodoksien keskuudessa keskustelua juuri nyt – mitä ajatuksia liittyy esimerkiksi naisten asemaan, seksuaalivähemmistöihin, kirkon yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, ympäristö- ja kestävyyskysymyksiin tai Venäjän ortodoksisen kirkon toimintaan Ukrainan sodassa? Keskustelemassa ovat ortodoksisen teologian professori Pekka Metso Itä-Suomen yliopistosta ja Suomen ortodoksisen kirkon edustaja Kirkon maailmanneuvostossa, teologian maisteri Maria Mountraki. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Ukrainasta raportoi Maxim Fedorov. Suomen turvallisuuspoliittinen asema tällä hetkellä. Suurlähettilään ja ulkopolitiikan johto koolla Helsingissä. Vieraina vanhempi tutkija Iro Särkkä, Ulkopoliittinen instituutti ja etäyhteydellä entinen Moskovan suurlähettiläs Hannu Himanen.  Suomen Ukrainan suurlähettiläs Jaakko Lehtovirta. Havaijin palojen tilanne, puhelimessa johtaja Tapani Vuori, Mauin saaren merikeskus. Kuumin kesä koskaan? Ilmastonmuutoksen aiheuttamien kesän sääilmiöiden ja tuhojen saldo. Vieraina ympäristönmuutoksen prof. Atte Korhola, Helsingin yliopisto ja tutkimusprofessori Hannele Korhonen, Ilmatieteen laitos. Juontaja Mikko Haapanen, toimittajat Satu Heikkilä, Roosa Kajander ja Seppo Kivimäki. Tuottaja Matti Konttinen. 

Minkälainen poliittinen liike taistolaisuus oli ja minkälainen maailmankuva taistolaisilla oli? Miksi taistolaiset ihailivat Neuvostoliittoa ja mikä erotti taistolaiset muista kommunisteista? Mikä yhteys marxismilla ja leninismillä on taistolaisuuteen? Keitä taistolaiset pitivät vihollisinaan ja miksi taistolaiset haaveilivat vallankumouksesta? Kuinka pitkälle vallankumouksellisissa pyrkimyksissä taistolaiset olisivat olleet valmiita menemään? Mitä vaikutuksia taistolaisuudella oli suomalaiseen yhteiskuntaan ja minkä johdosta taistolaisuuden kannatus lopulta putosi? Studiossa kirjailija ja entinen taistolainen Lauri Hokkanen. Jakso on nauhoitettu 28.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Radikalismi (4:28) Imperialismi (6:39) Vietnamin sota (9:06) 1968-ylioppilaat (13:22) Suora toiminta (17:30) Poliittiset jakolinjat (21:47) Tupo-ratkaisut (28:51) Neuvostoliitto (41:30) Luokkataistelu (46:36) Irtautuminen taistolaisuudesta (52:46) CIA-agentti (58:46) Uskonlahko (1:01:40) Moskovan palkka (1:04:32) Vaikutus yhteiskuntaan (1:12:04) Tavalliset ihmiset (1:19:43) Opetus

Mikä oli Wagner-joukkojen tavoite? Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Ylen entinen Moskovan kirjeenvaihtaja, tietokirjailija Jarmo Koponen. Koponen arvioi, että Wagner-joukkojen operaatio oli "lopun alkua" eli "alkunäytös" siitä mitä on tapahtumassa. — Prigozinin viiteryhmä eli rikkaat venäläiset kaipaavat tulevaisuudelta jotain muuta kuin sotaa ja vanhenevaa Putinia, joka ilmiselvästi ei ole enää tehtäviensä tasalla. Luulen, että tällä näytöksellä halutaan osoittaa, että maassa on muita voimia, jotka voivat vaikuttaa. Tätä Putin tällä hetkellä pelkää, Koponen pohtii. — Me tulemme näkemään jotain lähiviikkojen aikana, jolloin kuvio selkiytyy, että miten Putin pystyy edes näennäisesti palauttamaan vallan vertikaaleja, Forsberg toteaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miten Jevgeny Prigožinin kapina eteni ja mitä siitä tiedetään tällä hetkellä? Mitkä seikat johtivat kapinaan ja mitä seurauksia voi olla Putinin, Venäjän ja Ukrainan sodan kannalta? Studiossa avoimen lähteiden sotatiedustelun asiantuntijat Blackbird-ryhmästä Emil Kastehelmi ja Eerik Matero. Jakso on nauhoitettu 26.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Kapinan tausta (6:26) Väitetty ohjusisku (10:50) Venäjän talvihyökkäys (16:04) Rostovista Moskovaan (22:23) Moskovan valtaaminen (27:03) Vastarinnan puuttuminen (32:27) Teatterioperaatio (35:56) Valko-Venäjä (40:35) Putin (44:56) Vaikutukset Ukrainan sotaan (50:45) Rauhanneuvottelut (53:21) Ukrainan kyky (57:59) Yhteenveto

Kiovasta raportoi Maxim Fedorov ja Moskovasta Heikki Heiskanen. Moskovan lennokki-iskut ja Ukraina sotatilanne. Vieraina väitöskirjatutkija Eemil Mitikka, Aleksanteri-instituutti, ja Ukrainan sodan asiantuntija Emil Kastehelmi. Nato-maiden ulkoministerit koolla, Oslosta raportoi Pirjo Auvinen. Yksityisen sosiaalipalvelualan lakko laajeni. Miten työntekijöiden lakko vaikuttaa lasten ja nuorten arkeen lastensuojeluyksikössä? Puhelimessa yksikönjohtaja Sanna Mansikkaniemi Matarin nuorisokodista Vantaalta.  Mitä uudelta hallitukselta odotetaan lastensuojelun kriisin ratkaisemiseksi? Vieraina neuvotteleva virkamies Susanna Hoikkala, STM, ja palveluyksikköpäällikkö Janne Alanko, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Veera Sinervo ja Jaakko Parkkinen. Tuottaja Hanna Juuti.

Hallitusohjelmaneuvotteluissa on jännittäviä irtiottoja, mutta kiinnostavinta oli alkumetreillä valtiovarainministeriön ehdotus ylivaalikautisesta budjettikurissa. Yksi vaihtoehto on velkakatto.

Ostovoiman pudotus Suomessa on merkittävin 60 vuoteen. Samaan aikaan yritysten voittomarginaalit ovat euroalueella 2021 alusta lähtien merkittävämpi syy inflaatiolle kuin vaikka palkkojen nousu. Energian hinta ei enää nouse, palkatkin hitaasti, silti Euroopan keskuspankki päätti nostaa taas korkoja 0,25 prosenttiyksiköllä – ja siten kurittaa lisää velkaantuneita kotitalouksia.

 Kuka kuninkaaksi kannattaa valita? Nyt on Ruotsissa ja Britanniassa Kaarle (Charles) kuninkaana, ja sehän mainiota, pohtii Kalle (oik. Kaarle).
 Italiassa pastan hinnannousu on hallituskriisin aihe. Pitäisikö meidän olla huolissaan? Vai onko meiläisellä makaroonilla mitään tekemistä italialaisen pastan kanssa? Nootit viuhuvat Helsingin ja Moskovan välillä. Enää meillä ei mene vetelät housuun, jos itänaapurimme älähtää! Sen sijaan meillä pannaan protestioluita.

Henkilö- ja rahtiliikennettä uhkaavaa junalakkoa sovitellaan viikonloppuna. Tuoreet tiedot tilanteesta, emeritusprofessori Harri Melin Tampereen yliopistosta.  Suomen Nato-tien esteet poistuvat, mutta Ruotsin tilanne on vaikea. Nato-laajeneminen, Ukrainan sotatilanne ja hävittäjätoimitukset sekä Venäjän ja Kiinan presidenttien tapaaminen ja reaktiot. Moskovan kuulumiset päivittää kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen, ja Kiovasta Ukrainan  tilanteen toimittaja Maxim Fedorov.  Studiossa turvallisuuspolitiikan käänteitä arvioivat johtaja Mika Aaltola ja tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista. Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti kertoo tuoreet tiedot ilmaston tilanteesta ja näkymistä. Onko Suomi tehnyt voitavansa, ja minkälaisia paineita kasaavat seuraavalle hallitukselle ilmastopanelistit ilmakehätutkija Hannele Korhonen Ilmatieteen laitokselta ja ympäristöekonomian emeritusprofessori Markku Ollikainen.  Juontajana Mira Stenström, valmistelijat Marjo Näkki ja Elina Sonkajärvi, tuottaja Marja Ala-Kokko.

Sodan vuosipäivän tilanne Ukrainassa, Harkovassa on kirjeenvaihtajamme Suvi Turtiaiseen, joka oli länsi-Ukrainassa Lvivissä myös sodan alkaessa. Miltä tilanne näyttää juuri nyt ja kuinka paljon sota on muuttanut Suomea ja maailmankuvaamme, vieraana ulkoministeri Pekka Haavisto.  Mitä Venäjältä on odotettavissa ja mitä venäläiset sodasta ajattelevat, yhteys Moskovan kirjeenvaihtaja Heikki Heiskaseen.  Laajeneeko sota ja mikä on Kiinan rooli Venäjän tukijana ja rauhan tekijänä. Entä mitkä ovat Ukrainan voiton mahdollisuudet? Haastattelussa johtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista ja sotataidon laitoksen johtaja, eversti Pekka Turunen Maanpuolustuskorkeakoulusta.  Juontajana Marjo Näkki, toimittajat Veera Sinervo ja Matti Konttinen, tuottaja Marja Ala-Kokko.

Täällähän on ihan kamalaa, puuskahtaa Yhdysvaltoihin muuttanut toimittaja Erkka Mikkonen. Ylen entinen Venäjän-kirjeenvaihtaja opiskelee nyt yliopistossa Kaliforniassa ja sanoo olevansa järkyttynyt siitä, miten selvästi huono-osaisuus näkyy Los Angelesissa. Vuoden viimeisessä jaksossa vastataan yleisön kysymyksiin. Moni haluaa kuulla Erkalta, miltä maailma näyttää Moskovan vuosien jälkeen. Erkan lisäksi mukana ovat podcastin vakioäänet Iida Tikka Yhdysvalloista ja Suvi Turtiainen Saksasta. Jenny käy läpi kysymyksiä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, Yhdysvaltain vaaliasetelmista ja Euroopan tasapainoilusta sodan naapurissa. Entä miten säilyttää usko toimittajan työhön aikana, jolloin disinformaatio imee ihmisiä pauloihinsa? Mikä on absurdein tilanne, jossa kukin on ulkomaankirjeenvaihtajana ollut? Iida oli joutua tšetšeenitaistelijan vaimoksi ja Jenny muistelee puun takana piileskellyttä varjostajaansa. Lopussa kukin saa esittää yllätyskysymyksen (paitsi Suvi, jonka liittokansleri Olaf Scholzia koskeva kysymys leikkaantui editointivaiheessa pois, koska kellään ei ollut aiheesta mitään sanottavaa). Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Jaana Seppänen keskustelee Taru Torikan kanssa romaanistaan Maamme laulu. Kylmään kevääseen 1904 sijoittuvan romaanin keskushenkilö on kirjailijan isoisän isä, virkamies ja mm. Tolstoita suomentanut Robert Seppänen, jonka ristiriitainen persoona ja tehtävä venäläishallinnon virkamiehenä, Moskovan maisterina, ja toisaalta venäläiseen kirjallisuuteen syvästi ihastuneena kulttuurimiehenä on askarruttanut Jaana Seppästä pitkään. Mitä voimme oikeasti tietää edes suvun merkkihenkilöiden ajasta ja ajatuksista? Maamme laulussa eletään epäilyn ja keskinäisen kyräilyn aikaa, Robertia perheineen vakoilee kollega Wennerström, joka uskottelee itselleen olevansa hyvällä, maamme, asialla mahdollista venäläisvakoojaa ja petturina vastaan. Seppästen kotona Tilda-rouva odottaa enimmäkseen toimettomana ja muuttuu vainoharhaisemmaksi ja pelokkaammaksi. Maikki-piika sentään pääsee kaupungille asioille, mutta on jatkuvasti tunkeilevien katseiden kohteena. Kaiken päällä leijuu pahaenteinen ilmapiiri, joka tuntuu henkilöiden ja lukijoiden vatsassa asti. Eletään aikaa, jossa on pakko omaksua eri kieliä ja rekistereitä, kotona ja sen ulkopuolella. ”Historiallinen romaani” imaisee lukijan keskelle pelkojen sävyttämää Helsinkiä, eikä päästä otteita, vaikka lukija tietää, mitä Eugen Schauman kohta tekee. Puhumme myös siitä, mitä yhteistä o Maamme laululla ja James Joycella! Jaana Seppäsen kuva Ari Haimi, Aviador

Kuinka Puolassa on reagoitu ohjusturmaan joka surmasi kaksi ihmistä, ulkomaankirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen raportoi Varsovasta. Useat Venäjän naapurimaista haluavat nyt vahvistaa ilmapuolustustaan. Venäläisiä näkemyksiä tilanteeseen avaa Moskovan kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Lisääkö ohjusturma lännen apua Ukrainalle? Voiko tapahtuma lisätä sodan eskalaatiota? Keskustelmassa tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg Helsingin yliopistosta ja eversti evp., Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Martti J. Kari. Mikä innostaa äänestämään seurakuntavaaleissa? Kuinka paljon uskonnossa on politiikkaa? Seurakuntavaaleista ovat keskustelemassa  Kirkon tutkimus- ja koulutusyksikön johtaja Hanna Salomäki sekä uskontotieteiden professori Titus Hjelm Helsingin yliopistosta. Espanjassa kuohuttavat terveydenhuollon leikkaukset. Espanjalaisia lehtiä on lukenut toimittaja Maija Salmi.  Juontajana Marja Ala-Kokko. Toimittajina Atte Uusinoka sekä Matti Konttinen. Tuottajana Marija Skara. 

Kuinka tiedot Venäjän joukkojen vetäytymisestä Hersonin alueelta on otettu vastaan Kiovassa ja Moskovassa? Toimittaja Maxim Fedorov raportoi Ukrainan pääkaupungista ja Moskovan kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen raportoi Venäjältä.  Studiossa Venäjän vetäytymistä arvioi everstiluutnantti Simo Pesu Maapuolustuskorkeakoulusta.  Kuinka koronatalveen tulisi varautua? Onko koronaroketelinja nyt toimiva? Keskustelemassa ovat lääketieteellinen johtaja Mika Rämet Rokotetutkimuskeskuksesta sekä terveysturvaajat-osaston johtaja Otto Helve Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta.  Mikä on Egyptin ilmastokokouksen ensimmäisen viikon anti? Haastateltavana ilmastopolitiikkaa seuraavaa toimittaja Hanna Eskonen.  Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Kreeta-Maria Kivioja ja Matti Konttinen. Tuottajana Marija Skara. 

Britanniassa Liz Trussista tuli lyhytaikaisin pääministeri - mikä johti hänen eroonsa? Haastateltavana e2-tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Mari K Niemi. Mitä Venäjällä ajatellaan taloudellisesta liikekannallepanosta. Moskovan kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen raportoi.  Valmisteleeko Ukraina jälleen vastahyökkäystä? Ukrainan tilanteesta keskustelemassa vieraileva tutkija Ilmari Käihkö Aleksanteri-instituuttista sekä johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista.  Asuntomarkkinatilanteesta haastateltavana pääekonomisti Juhana Brotherus Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä.  Kuinka suomalaisia metsiä tulisi hoitaa? Keskustelemassa ympäristöneuvos Olli Ojala ympäristöministeriöstä sekä johtava asiantuntija Lauri Saaristo metsäalan asiantuntijayritys Tapiosta. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Kreeta-Maria Kivioja ja Marja Juonala. Tuottajana Marija Skara. 

Pystyykö jakautunut Yhdysvallat johtamaan lännen rintamaa? Washingtonista raportoi kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Vieraina toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä, Nordic West Office ja professori Benita Heiskanen, Turun yliopisto. Odotukset EU-huippukokoukselle, Prahasta raportoi kirjeenvaihtaja Rikhard Husu.  Mihin suuntaan Putinin Venäjän laiva kulkee? Studiossa entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Kerstin Kronvall ja suurlähettiläs René Nyberg sekä puhelimessa Pietarista HBL:n ja Dagens Nyheterin kirjeenvaihtaja Anna-Lena Laurén. Nobelin rauhanpalkinto jaetaan tänään, mutta kenelle? Puhelimessa Laura Lodenius,toiminnanjohtaja, Rauhanliitto. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Veera Sinervo ja Elina Sonkajärvi. Tuottaja Hanna Juuti. 

Miten Suomen venäjänkieliset suhtautuvat Venäjän sotilaalliseen toimintaan Ukrainassa? Keskustelemassa entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Jarmo Koponen ja Helsingin kaupungin turistiopas ja kielenopettaja Tatiana Heikkinen. Cultura-säätiön kyselytutkimukseen vastanneista 18 prosenttia kertoi pitävänsä Venäjän sotilaallisia toimia Ukrainassa oikeutettuna. Heikkinen ja Koponen pohtivat, mistä tämä voi johtua. Heikkinen on huolissaan siitä, että moni venäjänkielinen uskoo Venäjän propagandaan. Koponen kertoo olevansa positiivisesti yllättynyt, että yli 80 prosenttia kokee, että voi puhua vapaasti Suomessa ja suurin osa ei ole kokenut syrjintää tai vihapuhetta. Huolestuttavana hän pitää sitä, että suuri osa venäjänkielisistä kokee, että heille annetaan harhaanjohtavaa tietoa Venäjän suunnalta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2022: Suomen Ruotsin suurlähettiläs Maimo Henriksson kertoo keväästä 2022, jolloin sekä Ruotsi että Suomi tekivät historialliset Nato-päätöksensä. Hän paljastaa myös hurjia yksityiskohtia matkoistaan Venäjällä ja vie mukanaan päivään, jolloin hänen varhainen lapsuutensa loppui. Maimo Henriksson on tehnyt yli 30-vuotisen uran Suomen ulkoministeriön palveluksessa. Hänen ensimmäinen tehtävänsä vuonna 1989 liittyi Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatjovin Helsingin vierailuun, joka muistetaan myös Gorbatjovin ensimmäisestä kännykkäpuhelusta.Sittemmin Maimo Henriksson on ollut paljon tekemisissä Suomen Venäjän-suhteiden kanssa ja myös asunut Venäjällä: "Jokaisen matkan jälkeen minulla oli tapana istahtaa nojatuoliini Moskovan kotimme pienessä kirjasto- ja TV-huoneessa ja huokaista helpotuksesta taas yksi matka, josta selvisin hengissä!"Ruotsiin Maimo Henrikssonilla on ollut vahvat siteet ensin ruotsalaisen isoisänsä ja sittemmin myös äitinsä puolison kautta.Suomen suurlähettiläänä Ruotsissa hän aloitti syksyllä 2021 ja on jo ehtinyt olla mukana historiallisissa hetkissä täälläkin. Suomen presidentti Sauli Niinistö teki päätöksen Suomen liittymisestä Naton perussopimukseen ollessaan valtiovierailulla Tukholmassa: "Itse hetki oli hyvin koruton, Tasavallan presidentti etäyhteydellä suurlähetystön kokoushuoneessa, Suomen hallitus etäyhteyden päässä Helsingissä. Tarkkakuuloisimmat kollegat kokoushuoneen ulkopuolella kuulivat kynän koputuksen siinä se oli!"Tuottaja Sari-Anna Söderman sari-anna.soderman@sverigesradio.se

Lonnieta ammuttiin päähän neljä kertaa mutta silti hän selvisi. Shakkilautamurhaaja oli tappanut useita ihmisiä riehuessaan Moskovan kaduilla, mutta silti raskaana ollut Maria selvisi. Miten ihmeessä he selvisivät? Sen kuulet tässä jaksossa. Jakson alusta unohtui sisältövaroitukset, joten JAKSO SEKÄ PODCAST EI SOVI LAPSILLE EIKÄ HERKILLE! Kuvia jaksoon liittyen instagramissa @minavskuolema. Toiveita selviytymistarinoihin otetaan vastaan instan viestien kautta tai säpolla minavskuolema@gmail.com

Miten työväenluokkaisesta Vladimir Putinista tuli kovaotteinen hallitsija? Keskustelemassa Ilta-Sanomien Venäjä-kirjeenvaihtaja Arja Paananen, Ylen ulkomaantoimittaja, entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Jyrki Saarikoski ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. Putin kertoo tarinoita ankeasta lapsuudestaan ja katutappelijataustastaan. Mutta kuinka paljon näissä lapsuuden tarinoissa on fiktiota? Putin toimi KGB-agenttina Itä-Saksassa Neuvostoliiton aikaan. Miten köyhästä lapsesta ja harmaasta KGB-agentista tuli ensin pääministeri ja sitten hyökkäyssotaa käyvä presidentti? Millainen valtakamppailu alkaa Putinin jälkeen? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Venäjällä juhlitaan tänään Voitonpäivää. Mutta miten voitonpäivän juhlinta onnistuu kun rintamalla tilanne on hankala? Haastateltavina Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila ja Ylen entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Jarmo Koponen. Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa käyvä presidentti Vladimir Putin piti Punaisella torilla puheen Voitonpäivän kunniaksi. "Tämä oli jollain tavalla viimeinen puhe jonka Putin piti. Hän tuhoaa nyt sen myytin tästä voitosta. Hän hyökkää Ukrainaan ja sitä ei osa venäläisistä ikinä hyväksy, että hän yritti tulla tällä vanhalla Neuvostoliitto-retoriikalla, mutta ei se mene Venäjällä läpi", Koponen toteaa. Hän arvioi, että tällaisia Voitonpäivän juhlaa ei enää samassa muodossa vietetä, eikä hän usko, että Venäjä tässä muodossa enää säilyy. Lassila pitää silmiinpistävänä, että Putin ei sanallakaan maininnut Ukrainasta. Putin ei ilmoittanut liikekannallepanosta ja sodan julistuksesta, mitä ennakkoon osin arvioitiin. Lassila arvioi, että sodan julkinen julistus ja reserviläisten kutsuminen sotaan ei olisi ollut kannattavaa. "Tällaisessa tilanteessa kaikista Putinin silmänkääntötempuista huolimatta on vaikea uskottavasti myydä että kansakunta olisi uhattuna", Lassila kertoo. Koponen arvioi, että liikekannallepano voi olla kuitenkin edessä aika piankin, koska tilanne rintamalla on hankala. Lassila ja Koponen pohtivat myös miltä näyttää Venäjän tulevaisuus. "Tämä on Neuvostoliiton hajoamisen traaginen loppunäytös", Lassila pohtii. Lassilan mukaan Putin kiistää faktoja, kuten Neuvostoliiton hajoamisen 1991. Huhuja Putinin vaihtamisesta on nähty kansainvälisessä mediassa. Onko lähtölaskenta alkanut? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Venäjän ortodoksinen kirkko tukee Putinin aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainaan varauksetta. Moskovan patriarkka Kirill on kehystänyt sodan hyvän ja pahan taisteluksi syntistä länttä vastaan. Se käy täysin yksiin Putinin lännenvastaisten lausuntojen kanssa. Ohjelmassa pohditaan, miten Ukrainasta tuli Putinin pyhä sota ja käydään läpi Kirillin uskonnollisia perusteluja sodalle. Lisäksi kuullaan miten Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa sekä katolisen kirkon johtaja paavi suhtautuvat sotaan ja Kirillin rooliin siinä. Ohjelman toimittavat Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Valtion Rautatiet osti Ruotsista bussi- ja junaoperaattori Arriva Sverigen, jolla on vuosittain noin 170 miljoonaa matkustajaa. Tukholman kaupunkiliikenteessä ja Etelä-Ruotsin alueliikenteessä sekä bussi- että rautatieliikeyhtiö. Onko järkee vai? Mikä on synenergiaetu? Yhteinen rapujuhlakulttuuri? Vai alkaako tästä Ruotsin-valloitus?
 Putinin stalinisointi etenee Moskovan patriarkka Kirillin säestyksellä. Ukrainan sotaa innokkaasti kristinuskon avulla tukeva Kirill on harha­­oppinen, tuomitsee teologien kansain­välinen julistus. Myös Stalin käytti aiemmin vainoamaansa ortodoksista kirkko apunaan Suuressa Isänmaallisessa sodassa. Vanhaan huonoon aikaan kuninkaat kävivät kirkon kukkarolla, kun sotareissut maksoivat liikaa. Siksi Suomikaan ei enää ole katolinen.
 Kohonnut maariski. Sellainen Suomella on vaikkapa ulkomaalaisten investorien, mutta jatkossa mahdollisesti valtionlainoja myöntävien pankkien silmissä, kiitos Ukrainan sodan. Siis jos emme ole Nato-maa. Eihän se ilmaisella tulisi, mutta idänkaupan lyhyen aikavälin katkeaminen ei ole enää uhka, vienti kun on romahtanut muutenkin.

Tilanne Ukrainassa ja Venäjän aikeet. Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö, Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulu ja Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen. Ukrainan sota on saanut aikaan Euroopan suurimman pakolaiskriisin sitten toisen maailmansodan. Miten siihen vastataan? Puhelimessa Suomen Varsovan-suurlähettiläs Juha Ottman. Studiossa tutkija Saila Heinikoski, Ulkopoliittinen instituutti ja toiminnanjohtaja Annu Lehtinen, Suomen Pakolaisapu. Suomalaisyritysten tilanne Venäjällä. Johtaja Petri Vuorio, Elinkeinoelämän Keskusliitto. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Anna Nevalainen ja Katariina Lahtonen. Tuottaja Tarja Oinonen. Muuta Ukrainaan tai Venäjään liittyvää kuunneltavaa löydät kootusti Yle Radion 1:n Areena-sivuilta. 

Ukraina kietoutuu Venäjän kansallismieliseen historiakäsitykseen tiiviisti. Myöhäiskeskiajalta alkaen Moskovan ruhtinaat oikeuttivat asemansa selittämällä puolustavansa oikeauskoisten maailmaa ja olevansa itä-eurooppalaisen kristillisen kulttuurin perillisiä. Sen ympärille Moskova rakensi ajatuksen, että Moskova on slaaviheimojen kokonaisuus ja muinaisen Kiovan valtakunnan ainoa oikea perillinen. Samalla se loi kuvan muinaisvenäläisestä historiasta ja asemasta ortodoksisen maailman johtajana. Kertomus Kiovassa syntyneestä tuhatvuotisesta valtakunnasta on osa Venäjän virallista historiakäsitystä, jota opetetaan myös kouluissa. Asiantuntijana Itä-Suomen yliopiston professori Jukka Korpela. Toimittaja on Ville Talola.

Suomi näyttäytyi Moskovan silmissä moniulotteisena 1920- ja 1930-luvulla. Mitä neuvostoulkopolitiikka tavoitteli? Mitä Neuvostoliitto Suomen suhteen pelkäsi? Tutkija Aappo Kähönen avaa laajalla ja uudella lähteistöllä tätä epätietoisuutta. Hän suhteuttaa Suomen asemaa muihin länsi- ja lähimaihin ja kertoo, kuinka Moskova yritti sekä edistää globaalia vallankumousta että toimia kyynisen reaalipoliittisesti kuin mikä tahansa suurvalta. Aappo Kähönen on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Venäjä lähetti tiistaina Suomelle ja useille muille Euroopan maille sekä Yhdysvalloille ja Kanadalle kirjelmän, josta on seurannut valtava haloo. Kun tilanteesta yrittää saada otetta, niin silmissä alkaa pyöriä sellaisia kuin hybridiuhka, Venäjän turvallisuushuolet, Nato, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj, presidentti Niinistön kommentit, Ukraina, Valko-Venäjä, EU…Ja sen jälkeen onkin enää vaikea hahmottaa, mistä koko kuviossa on kyse. Siksi Helsingin Sanomien kokenut ulkomaantoimittaja ja entinen Moskovan-kirjeenvaihtaja Pekka Hakala kertoo, mitä tämä kaikki kuohunta oikeasti tarkoittaa.Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Pekka Hakala.Tämä podcast julkaistiin 4.2.2022.#hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa.Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi.Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Ensimmäinen kokeellinen ydinreaktori rakennettiin 1942 Chicagon yliopistossa. Ensimmäinen sähköntuotantoon tarkoitettu ydinreaktori otettiin käyttöön Moskovan lähettyvillä Obninskissa 1954. Suomessa sähköä tuottaa tällä hetkellä neljä ydinreaktoria, viideshän on testikäytössä Eurajoella ja se on määrä ottaa sähköntuotantoon kesällä. Aiemmat ydinvoimalat Eurajoella ja Loviisassa otettiin käyttöön vuosina 1977–1982. Suunnitteilla on uusi ydinvoimala Pyhäjoelle Hanhikiven niemelle. Miten ydinvoimala toimii, miten siihen on eri aikakausina suhtauduttu ja mikä vaikutus ydinvoiman käytöllä on taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Aiheesta Tiedelinjalla ovat keskustelemassa dosentti, fysiikan yliopistotutkija Tom Kuusela matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnastamme, tohtori Janne Korhonen kauppakorkeakoulumme johtamisen ja organisoinnin laitokselta sekä kulttuurihistorian dosentti Petri Paju humanistisesta tiedekunnastamme. www.utu.fi/tiedelinja

Väestösuojan uumenissa

Kauden viimeinen uutiskatsaus sisältää kolme uutista Venäjältä Pietarista aina Siperiaan saakka. Aiheina Keski-Siperiassa tapahtunut vakava kaivosonnettomuus, Moskovan alueen orpokodit ja Pietarin lumikaaos. Uutiskatsauksessa käsitellyt uutiset: BBC 26.11.2021. Russian coal mine: Dozens killed in Siberia accident: https://www.bbc.com/news/world-europe-59421319 Novaja Gazeta25.11.2021. Губернатор Подмосковья объявил о закрытии в регионе всех детских домов: https://novayagazeta.ru/articles/2021/11/25/gubernator-podmoskovia-obiavil-o-zakrytii-v-regione-vsekh-detskikh-domov-news YLE 25.11.2021. Yli 50 ihmisen uskotaan kuolleen Siperian kaivosonnettomuudessa: https://yle.fi/uutiset/3-12204896 YLE 25.11. Siperian kaivosonnettomuudessa kuollut ainakin 14 – kymmeniä edelleen jumissa maan alla, pelastustyöt keskeytetty räjähdysvaaran takia: https://yle.fi/uutiset/3-12203619 Vainio, Sara & Häkkinen, Henri. HS 25.11.2021. Jopa 52 ihmisen uskotaan kuolleen hiili­kaivos­onnettomuudessa Siperiassa: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008430004.html Бакланов, Александр. Meduza 26.11.2021. Из-за взрыва на шахте «Листвяжная» в Кузбассе погибли больше 50 человек. Один человек, считавшийся погибшим, сам вышел к спасателям Это крупнейшая авария на российской шахте с 2010 года: https://meduza.io/feature/2021/11/26/iz-za-vzryva-na-shahte-listvyazhnaya-v-kuzbasse-pogibli-bolshe-50-chelovek-odin-chelovek-schitavshiysya-pogibshim-sam-vyshel-k-spasatelyam КИБЕР, Петр. Komsomolskaja Pravda 30.11.2021. Детям радость, водителям проблемы: засыпанный снегом Петербург погрузился в царство зимы: https://www.spb.kp.ru/daily/28363/4511330/ КОЗЛОВА, Лилия. Komsomolskaja Pravda 30.11.2021. Последствия снегопада в Санкт-Петербурге 30 ноября 2021 года: Транспортный коллапс: https://www.spb.kp.ru/daily/28363/4511397/

Tässä uutiskatsauksessa kahdessa uutisessa sukelletaan itä-Euroopan ja Balkanin ajankohtaisiin asioihin. Käsittelyssä on uutinen liittyen Puolan aborttilainsäädäntöön ja siihen liittyvään kuolemantapaukseen sekä uutinen Bosnia-Hertsegovinan kiristyneestä poliittisesta tilanteesta. Lopuksi kerron Moskovan metrossa tapahtuneesta tapahtumaketjusta, joka johti kahden ihmisen kuolemaan, toisen itsemurhan kautta. UUTISKATSAUKSEN UUTISET: Aittokoski, Heikki. HS, 22.10.2021. Järjestö: Ainakin 34 000 puolalais­naista on lain­muutoksen jälkeen hankkinut abortin laittomasti tai ulkomailta: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008352177.html Huusko, Jukka. HS, 7.11.2021. Bosnia ja Hertsegovinaa uhkaa repeytyminen, länsivallat vaikuttavat tilanteen suhteen voimattomilta: ”Tämä voi johtaa uuteen sotaan”: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008387396.html Huusko, Jukka. HS, 7.11.2021. Raskaana olleen naisen kuolema sytytti Puolassa suuria mielenosoituksia, joissa vastustettiin tiukentuneita aborttilakeja: ”Nykyinen lainsäädäntö tappaa naisia”: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008387755.html Jurev, Stanislav. MK, 14.11.2021. Самоубийца, которого пытался спасти погибший в метро, оказался его братом: https://www.mk.ru/incident/2021/11/14/samoubiyca-kotorogo-pytalsya-spasti-pogibshiy-v-metro-okazalsya-ego-bratom.html Korelina, Olga. Meduza, 14.11.2021. В Москве два пассажира метро упали на рельсы перед поездом. Один погиб, второй выжил — а вскоре покончил с собой СМИ сообщили, что погибшие были братьями: https://meduza.io/feature/2021/11/14/v-moskve-dva-passazhira-metro-upali-na-relsy-pered-poezdom-odin-pogib-vtoroy-vyzhil-a-vskore-pokonchil-s-soboy Romsi, Vilma. YLE, 7.11.2021. Lääkärit kieltäytyivät tekemästä aborttia, nainen kuoli – Puolassa vastustettiin jälleen tiukkaa aborttilakia: "Myös hänen sydämensä sykki": https://yle.fi/uutiset/3-12177965

Topi Raitanen juoksi Tokion 3000 metrin esteiden olympiafinaalissa parhaana eurooppalaisena kahdeksanneksi ajalla 8.17,44. Raitasen pistesija oli paras suomalaissuoritus kesäolympialaisten kestävyysmatkoilla sitten Moskovan olympialaisten 1980. Topi Raitanen saapuu ohjelman vieraaksi vain muutama päivä ennen viikonlopun tuplaurakkaansa Pariisin Timanttiliigan osakilpailussa ja Kalevan Kisoissa Tampereella. Miten hän itse arvioi nyt Tokion finaalijuoksuaan ja valmentajan kanssa luodun taktiikan onnistumista? Entä mitkä ovat estejuoksijan seuraavat etapit olympiafinaalin jälkeen? Missä kulkevat 25-vuotiaan suorituskyvyn rajat ja kuinka pian hän itse uskoo alittavansa Jukka Keskisalon 3000 metrin esteiden Suomen ennätyksen 8.10,67? Väittelyissä Ilveksen Wiss-potkut, paratriathlonisti Liisa Liljan karu kohtalo sekä yleisurheilun U20 MM-kisojen kultasaalis.

Hufvudstadsbladetin ja Dagens Nyheterin Moskovan-kirjeenvaihtaja Anna-Lena Laurén pohtii uusimmassa Venäjä-aiheisessa kirjassaan Samettidiktatuuri itänaapurimme halua poliittiseen muutokseen. Päivän mietelauseen valitsi Pauliina Grym. Anna-Lena Laurénin Samettidiktatuuri-kirjan on suomentanut Kaisa Sivenius. Mietelauseen lukijana kuuluttaja Tuija Kurvinen.

Neuvostoliittolainen sarjamurhaaja Anatoli Nagijev tappoi laulaja Alla Pugatshovan näköisiä naisia 1970-80 lukujen vaihteessa, juuri Moskovan olympialaisten aattona. Poikkeukselliset fyysiset ominaisuudet omaavalle Nagijeville oli muodostunut pakkomielle supertähti Alla Pugatshovaan vankilassa ja vapauduttuaan Nagijev stalkkasi häntä Moskovassa. Sarjaraiskaaja- ja murhaaja oli mahdollisimman huonoa mainosta juuri kun kansainväliset turistit olivat saapumassa urheilukisoihin, joten miliisi keskitti kaikki voimansa murhien selvittelyyn. Anatoli Nagijevin tapauksen ensimmäisessä osassa tutustutaan Nagijevin persoonallisuuden muodostumiseen, hänen rikoksiinsa sekä moniin junamatkustamisen erikoispiirteisiin Neuvostoliitossa. Jakson lähteet: https://lenta.ru/articles/2019/11/02/besheny/ ׀ https://www.du.edu/korbel/hrhw/researchdigest/russia/roma.pdf ׀ https://www.opendemocracy.net/en/odr/roma-homeland-that-never-was/ ׀ ‘Letter to Stalin': Roma Activism vs. Gypsy Nomadism in Central, South-Eastern and Eastern Europe before WWII, Elena Marushiakova and Vesselin Popov, Social Inclusion 2020, Volume 8, Issue 2 ׀ http://rslovar.com/category/теги/нагиев-анатолий ׀ https://lorapalnadiaries.fireside.fm/5 Дневники Лоры Палны -podcast ׀ https://fi.wikipedia.org/wiki/Hein%C3%A4suova ׀ https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9D%D0%B0%D0%B3%D0%B8%D0%B5%D0%B2,_%D0%90%D0%BD%D0%B0%D1%82%D0%BE%D0%BB%D0%B8%D0%B9_%D0%93%D1%83%D1%81%D0%B5%D0%B9%D0%BD%D0%BE%D0%B2%D0%B8%D1%87 ׀ http://murders.ru/lenta_017.html ׀ https://fi.wikipedia.org/wiki/Kes%C3%A4olympialaiset_1980 ׀ https://znbm.ru/chto-takoe-press-hata-v-tjurme/ ׀ Легенды советского сыска "Охотник за Аллой Пугачевой", https://www.youtube.com/watch?v=XXnXcTV8oiY ׀ «Бешеного уничтожить!» из цикла «Следствие вели…», https://www.youtube.com/watch?v=RLl274DxPMI ׀ https://www.mk.ru/social/2020/04/20/drug-pugachevoy-raskryl-pravdu-ob-okhote-manyaka-nagieva-na-pevicu.html ׀ https://en.wikipedia.org/wiki/Sofia_Rotaru ׀ https://www.rostov.kp.ru/daily/26891.5/3936351/ ׀ https://news.rambler.ru/other/44776793-istoriya-seriynogo-ubiytsy-anatoliya-nagieva-po-klichke-beshenyy/ ׀ https://www.mzk1.ru/2017/07/manyak-anatolij-nagiev/ ׀ https://en.wikipedia.org/wiki/Edita_Piekha ׀ Анатолий Нагиев. Серийный убийца, маньяк. Бешеный. Охотник за Пугачёвой https://www.youtube.com/watch?v=O1p4ALHdz78 ׀ https://sobesednik.ru/shou-biznes/20130411-taina-poimki-manyaka-okhotivshegosya-za-alloi-pugachevoi ׀ http://www.dddkursk.ru/number/868/criminal/002200/ ׀ https://www.youtube.com/watch?v=Kx0taKO5Vqc Век воли не видать! ׀ https://lenta.ru/articles/2019/03/31/shelokov/ ׀

Venäjän perustuslaki muuttuu, Ukrainan rajalle tuodaan rautaa ja oppositiojohtajaa kidutetaan vankilassa. Haastattelussa ulkopoliittisen instituutin vanhempia tutkija Jussi Lassila ja Ylen entinen Moskovan kirjeenvaihtaja, väitöskirjatutkija Jarmo Koponen. Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti viime viikolla lain, joka mahdollistaa hänelle olla ehdolla vielä kaksi kertaa. Aiempi perustuslaki olisi estänyt Putinin jatkamisen nykyisen presidenttikauden jälkeen, joka päättyy 2024. "Putinhan teki tavallaan vallankaappauksen. Hän antoi itselleen lisää aikaa, että voi olla 83-vuotiaaksi saakka presidenttinä. Koko lakimuutos on tähdännyt tähän yhteen päämäärään, että presidentti ja hänen hallintakoneistonsa pysyisi vallassa," Koponen sanoo. "Se on irvokas teatteri, johon ilmeisesti Kreml myös uskoo. On olemassa formaalit demokratioille tutut instituutiot, mutta päätöksenteko tapahtuu hyvin keskitetysti, mutta rituaalia halutaan pitää loppuun", Lassila kertoo. Perustuslakiin kirjataan myös esimerkiksi, että avioliitto on vain miehen ja naisen välinen ja usko jumalaan mainitaan venäläisiä yhdistäväksi tekijäksi. Venäjän entisille presidenteille annetaan elinikäinen syytesuoja. "Nyt kyse on rehellisemmin konservatiiviseen, autoritääriseen, jopa diktatuuriin kallellaan olevan systeemin perustuslaki ", Lassila toteaa. Koposen mukaan lakipaketissa on täkyjä myös muulle maailmalle: "Venäjä pelaa koko ajan omaa suhdettaan muihin maihin". Miksi Venäjä on tuonut sotakalustoa Ukrainan rajalle? Koponen arvioi, että kyseessä voi olla hämäys, joka liittyyv veden siirtämiseen. Lassila huomauttaa, että jos erityisoperaatio on meneillään, Venäjä pyrkii tekemään sen kätketysti. Mikä rooli vankilassa kidutetulla oppositiojohtajalla Aleksei Navalnyillä on tässä kuviossa? Lassila arvioi, että ihmisten huomio ehkä yritetään saada pois Navalnyistä kiinnittämällä huomio Ukrainaan. Toimittajana on Linda Pelkonen.

700 miljoonaa kanaa uhrasi siipiparinsa herkuttelijoille, kun televisioyleisö todisti kokemuksen riemuvoittoa nuoruuden innosta Yhdysvalloissa. 43-vuotias pelinrakentaja Tom Brady voitti seitsemännen Super Bowlinsa pojankloppi Patrick Mahomesin nokan edestä. Vaihteeksi hyviä uutisia: WHO [lausutaan aamuradiolaisittain HUU] suositteli epäilysten kohteena ollutta Oxford/AstraZeneca -rokotetta myös ikäihmisille. Kemissä riemua herättää 1,6 miljardin sellutehtaan investoinnin vahvistumista. Ursula von der Leyenin EU-komission ulkopolitiikan korkea edustaja, huonosti läksynsä lukenut espanjalainen Josep Borrell kävi nöyryyttämässä itsensä ja unionin Moskovassa. Ulkoministeri Pekka Haaviston ei tarvitse kummoisesti menestyä erottuakseen edukseen omalla Moskovan-reissultaan.

Kahavipöydässä-podcastissa vieraana maalivahti Noora Räty suoraan Moskovan metsistä. - Kuulumiset kuplasta - Uran huippuhetket Kanadassa ja maajoukkueessa - Naisena miesten sarjassa, millaista se on käytännössä - Itse keksityt somekysymykset

Minkälaisen maailmankuvan Venäjän valtamedia piirtää? Miten tulkinta eroaa omastamme? The Ulkopolitist haastattelussa YLE:n Moskovan-kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen. Jakson juontaa Tuomas Lähteenmäki.

Ensimmäinen joka toinen viikko ilmestyvistä uutiskatsauksista käsittelee oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin epäiltyä myrkytysjuttua sekä Moskovan viimeistä rollikkalinjaa. Mitä tapahtui Navalnyille ja mitä mahdollisen myrkytyksen taustalla on? Mitkä ovat viimeiset tiedot Navalnyin tilasta? Miten venäläinen media uutisoi aiheesta? Mikä on rollikka ja mitä tapahtuu Moskovan viimeisille rollikkalinjoille? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastauksen kuuntelemalla uutiskatsauksen!

Demokratian toivoa ja kovia otteita Moskovan kaduilla Moskovassa on eletty poliittisen heräämisen kesää, kun tuhannet ihmiset ovat marssineet kaduilla vaatien demokratiaa ja rehellisiä vaaleja. Poliisi on vastannut opposition liikehdintään väkivallalla ja ottanut poikkeuksellisen määrän ihmisiä kiinni. Kertovatko viime viikkojen tapahtumat syvempien jännitteiden purkautumisesta Venäjällä? Ohjelman toimittavat Helsingissä Juho Takkunen ja Moskovassa Erkka Mikkonen. Äänet Juha Sarkkinen.

– Oliko Nenosen kyynärpäälyönti tahallinen? – Kumman laariin kyynärpääkohu lopulta sataa? – Korisliigalla pää pensaassa? Miksi ei kukaan reagoi kohuun? – Coach Tuominen & Make Korisliiga Great Again? – Korisliigan optimaalinen ottelumäärä ja sarjajärjestelmä? – NBA-konferenssifinaalit: – Jokic ei saanut tukea. Denver ulkona, Portland maagisesti jatkoon – Kawhin uskomaton heitto kaatoi Sixersin – Phillyllä edessä vaikea off-season – Giannis vs. Kawhi. Joko Triplatupla alkaa uskoa Bucksiin? – Syyt Milwaukeen dominoinnille Boston-sarjassa: Mitä valmentaja Bud teki oikein? – Rockets ja Celtics ulkona: mikä meni vikaan? – Onko CP3 häviäjä? – Voiko Rocketsin matematiikalla lopulta voittaa vai tarvitaanko myös sisu-pelaajia? – Euroliigan Final Four tulee! Pääseekö Vmäk juhlimaan CSKA:n mestaruutta Moskovan marssille? – Viikon matsi: Vilpas–Kouvot Game 7 -ennakointia – Yleisökysymykset: Pitäisikö playoffien MVP-palkita? Entä Pitäisikö Warriorsin maksaa Klay Thompsonille max deal? Huom! Triplatuplan Korisliigan finaaliextra ulos vielä tämän viikon lopussa!

Aurinkoa (ja Jeren mukaan myös duuria) marraskuisiin aamuihin by NRJ:n Aamu! Mielessä myös uusi työtrendi kotviminen, Moskovan yöklubien VIP-portsareiden parkkipalvelut ja kirkollisverossa säästäminen! Lovezonessa Julianna saapui studioon pohtimaan voiko suhde toimia, vaikka et tulisi toimeen kumppanisi vanhempien kanssa?

Pyhittääkö kirkko hybridisodankäyntiä? Venäjä miehittää osaa Ukrainasta ja silti Ukrainan kirkoissa rukoillaan Venäjän armeijan puolesta, väittää Ukrainan presidentti Petro Porošenko. Nyt Ukrainan ortodoksinen kirkko haluaa kuitenkin itsenäistyä Moskovan alaisuudesta ja Moskova vastustaa. "Kiistassa on kyse myös siitä, onko Ukraina itsenäinen valtio ja kansa vai ei", sanoo sotilasprofessori, sotilasprofessori Petteri Lalu. Käyttääkö Venäjä kirkkoa politiikan välineenä? Entä millaista rauhan sanomaa sotaa käyvän maan kirkko voisi levittää? Samuli Suonpään haastattelussa kaksi ortodoksia, sotilasprofessori, everstiluutnantti Petteri Lalu sekä Euroopan kirkkojen konferenssin pääsihteeri isä Heikki Huttunen.

Olli, Aki ja Manu keskustelevat viikon tapahtumista. Nicco Montano joutui hyvästelemään vyönsä. Fabricio Werdumin lautaselle on eksynyt saastunutta pihviä. Michael Chiesa haastoi McGregorin... Oikeuteen. Khabibilta ja Conorilta lehdistötilaisuus ensi viikolla. Tuomio lankeaa UFC 228 kortille ja veikkaillaan tulevan viikonlopun Moskovan korttia.

Luvassa maanlaajuinen protestisunnuntai, oppositiojohtajan mielenosoitus Moskovan keskustassa ei saanut lupaa viranomaisilta. Lisää >> http://ift.tt/2EeHf5J

Alexander Dugin on Moskovan valtionyliopiston professori ja Venäjän ylimmän johdon lempifilosofi. Dugin kertoo edustavansa "neljättä poliittista teoriaa" - eli käytännössä hän haluaisi katkaista läntisen liberalismin voittokulun.Tilalle traditionalistinen Dugin tarjoaa konservatiivisia arvoja ja uskonnon maineenpalautusta. Duginin näkemyksen mukaan läntinen liberalismi on tullut hulluksi ja tätä hulluutta edustavat niin rajat auki -politiikka kuin sukupuolivähemmistöjen oikeudetkin. Samuli Suonpää tapasi Suomessa vierailleen Alexander Duginin.

Suomen Tukholman suurlähetystö sai tammikuussa 2017 uuden suurlähettilään. Hän on Matti Anttonen, kokenut diplomaatti, joka korostaa perinteisten arvojen, kuten rehellisyyden ja ahkeruuden merkitystä. Suomen suurlähetystö Tukholmassa sai tammikuussa 2017 uuden isännän. Hän on suurlähettiläs Matti Anttonen, jolla on takanaan jo yli 30 vuotta Suomen valtion palveluksessa. Matti Anttonen syntyi 1957 Tampereella. Anttonen toimi Suomen suurlähettiläänä Venäjällä vuodesta 2008 vuoden 2012 huhtikuun loppuun saakka. Me ajattelemme maailman tilaa kovin Eurooppa-keskeisesti. Maailman todellisuus ratkaistaan ihan muualla. Afrikassa väkiluku todella kasvaa ja iso kysymys on, onko ihmisillä siellä elämisen mahdollisuuksia. Anttonen on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta ja valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta. Hän tuli ulkoministeriön palvelukseen vuonna 1986. Vuosina 19871991 hän oli avustajana ja lähetystösihteerinä Moskovan suurlähetystössä, sitten kolme vuotta Geneven pysyvässä edustustossa ja vuosina 19941996 hän vastasi ulkoasiainministeriössä EUVenäjä-suhteista. Vuonna 1998 Anttonen nimitettiin Venäjän-yksikön päälliköksi ja vuonna 2001 ulkoasiainministeriön Itäosaston apulaisosastopäälliköksi. Vuosina 20022006 hän oli ministeri ja edustuston päällikön sijainen Suomen Washingtonin-suurlähetystössä Yhdysvalloissa ja sitten energiakoordinaattorina Helsingissä 20072008, kunnes hänet nimitettiin suurlähettilääksi Moskovaan. (Lähde: Wikipedia) Asuin perheen kanssa Pohjois-Ruotsissa 1961. Pakolaisasia oli silloinkin ajankohtainen, vaikka pakolaiset näyttivät erinäköisiltä kuin tänään. Soilin seurassa Matti Anttonen kertoo mietteitään Ruotsin-pestin alkaessa. 2016 hän matkusti Suomen valtion palveluksessa 25 maassa, ja nyt hän toteaa, että tuntuu ihan hyvältä asettautua Tukholmaan ja saada olla paikoillaan. Perheeseen kuuluu puoliso ja neljä lasta. Ruotsin-virka on ensimmäinen ulkomaantyö, johon kukaan lapsista ei enää ole seurannut mukana. Uudenlaiset vapaa-ajan riennot ovat edessä nyt, kun pari on kahdestaan Tukholmassa ja virka-asunto sijaitsee kivenheiton päässä elokuva- ja muista teattereista. Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

Terveystietoisuus ja kasvava huoli ympäristöstä muuttavat ruokatottumuksia eri puolilla maailmaa. Jopa vannoutuneina lihansyöjinä pidetyt ranskalaiset ovat alkaneet suosia kasvisruokaa. Moskovan uusi trendiruoka taas on majavahampurilainen. Johanna Numminen juontaa. Kuva: Yle / Juha Nurminen

Pietari on Suomen lähin oikea suurkaupunki. Mihin suuntaan Pietari kehittyy ja miten sitä hallinnoidaan? Onko Pietari joutunut Moskovan liekaan kun sen entinen apulaiskaupunginjohtaja Putin hallitsee nyt koko imperiumia? Tunnemmeko me suomalaiset Pietaria yhtään sen paremmin kuin Leningradia? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat Suomen Pietarin pääkonsulaatin lehdistövirkamies Susanna Niinivaara ja toimittaja Polina Kopylova.

Kokeellinen urheiluohjelma, joka tanssii kuin ampiainen ja iskee kuin perhonen. Vieraana tanssitaiteilija Tero Saarinen. Jos urheilu voi parhaimmillaan olla kuin taidetta, niin voiko taide koskaan olla kuin urheilua? Neuvostoliiton kiekkomaajoukkueen menestyksen siemenet kylvettiin Moskovan baletin innoittamana ja jalkapallotähdistä puhutaan suurina taiteilijoina. Mutta onko taiteen yhdistäminen urheiluun pelkkää metaforaa? Palkittu ja kansainvälisesti menestynyt suomalainen tanssitaitelija Tero Saarinen tuo tänä viikonloppuna Suomeen norjalaisen tanssiteoksen, joka hakee innoituksensa jalkapallosta. Mutta millainen pelikirja löytyy tanssijan takataskusta?