Podcasts about katri nisula

Sámi culture and traditions were celebrated this week, but amid the festivities, questions are also being raised about how Sweden's northern industrial boom is impacting indigenous communities. Plus: Sweden's neighbour Finland is electing a new president, we hear from Katri Nisula from Swedish Radio's Finnish department.We also speak with Fredrik Heintz, a professor of AI at Linköping University, to hear more about the EU's planned AI Act.And despite the staffing shortages at Swedish hospitals, we hear from nursing students at Uppsala University who tell us they're not willing to sacrifice their mental health for the sake of a job.Presenter: Babak Parham and Dave RussellProducer: Michael Walsh

Tamperelainen Riina Tanskanen on palkittu sarjakuvapiirtäjä, joka julistaa sarjakuvillaan tyttöyden ilosanomaa. Tanskasen piirtämä Tympeät tytöt -sarjakuva ja sen piereskelevät ja purevat tytöt ovat nousseet Suomessa supersuosituksi. Fanien joukossa on kaikenikäisiä tyttöjä teineistä mummoihin. 24-vuotias Riina Tanskanen alkoi julkaista tyttöjen elämästä kertovaa Tympeät tytöt -sarjakuvaa Instagramissa pari vuotta sitten. Nykyään Tympeillä tytöillä on lähes 60 000 seuraajaa, mikä on paljon yhteiskuntakritiikkiä sisältävälle taidesivulle. Tympeistä tytöistä on julkaistu myös sarjakuvakirja.Tanskasen sarjakuvat nostavat esille tyttöyden kipupisteitä, tytöksi kasvamisen vaikeutta ja tyttöjen kokemaa syrjinnästä. Tarinat kumpuavat osin Tanskasen omasta elämästä.Olen alkanut jo aika nuoresta pitäen nähdä viitteitä siitä, miten tässä maailmassa säännöt ovat edelleen vähän erilaisia tytöille ja pojille. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän näitä kokemuksia tulee, Tanskanen kertoo.Vaikka Tympeät tytöt -sarjakuvan kuvakieli on täynnä tyttömäistä vaaleanpunaisuutta ja söpöyttä, sarjakuvan tytöt on kuvattu kaikkea muuta kuin perinteisellä tavalla. Tympeissä tytöissä ei piilotella nännejä eikä kainalokarvoja.Yksi hahmoista on Pimppienkeli, joka on Tanskasen mukaan kaikkien heikkojen puolustaja. Tarvittaessa Tympeiden tyttöjen kertojahahmo voi vaikka puraista naisia halventavia henkilöitä jalkaan tai pieraista niiden päälle.Riina Tanskanen on Suomessa kiitetty yhteiskunnallinen keskustelija, joka kirjoittaa myös runoja, proosaa ja novelleja. Syksyllä 2022 Tanskanen palkittiin arvostetulla Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla historian nuorimpana naisena.Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se

Linda-Maria Raninen eli Mercedes on suomalainen rap-tähti ja kirjailija, jolla on takanaan rankka menneisyys. Raninen eli teini-iässä vuosia päihteitä käyttävien romaninuorten jengissä Helsingissä. Nyt hän haluaa nostaa esille syrjäytyneiden romaninuorten ongelmia. Linda-Maria Raninen julkaisi ensimmäisen rap-levynsä viisi vuotta sitten nimellä Mercedes Bentso. Lauluissa käsiteltiin nuorten naisten elämää väkivallan keskellä.Ranisen raptekstit kertovat hänen omasta nuoruudestaan päihteitä käyttävien romaninuorten jengissä. Lauluissa puhutaan väkivallasta, raiskauksista ja naisten alistamisesta.Raninen on myös tunnettu yhteiskunnallinen keskustelija ja hän on julkaissut useita kirjoja ja kirjoittaa myös kolumneja.Ranisen mielestä päihteitä käyttävät ja rikoskierteeseen ajautuneet nuoret on Suomessa unohdettu, ja hän haluaa herättää keskustelua heidän asemastaan.Nykyään 29-vuotiaana Raninen haluaa kuitenkin katsoa tulevaisuuteen ja puhua muistakin aiheista. Tätä alleviivaa hänen uusi taiteilijanimensä Mercedes.Ohjelmassa Linda-Maria Raninen kertoo myös suhteestaan Solvallan murhaajana tunnettuun Janne Raniseen.Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se

Minkälaista oli tulla mukaan politiikkaan untuvikkona 70-luvun Suomessa? Minkälainen on nainen, joka nousi Suomen ja koko Euroopan ensimmäisenä naisena maansa puolustusministeriksi ja yhtenä ensimmäisistä naisista presidenttiehdokkaaksi? Miltä tuntuu katsoa kuolemaa silmästä silmään? Elisabeth Rehn on suomalainen politiikan uranuurtaja ja ihmisoikeustaistelija.Hän nousi Suomessa ensimmäisenä naisena puolustusministeriksi vuonna 1990 ja oli vuoden 1994 presidentinvaaleissa toinen nainen, joka on koskaan noussut Suomessa presidenttiehdokkaaksi. Poliittisen uransa jälkeen Elisabeth Rehn teki toisen uran ihmisoikeustaistelijana. Hän on YK:n palveluksessa kiertänyt maailman kriisialueita ja nostanut esille naisten ja lasten asemaa.Rehn halusi vaikuttaa maailmaan jo pikkutyttönä ja toimi ns. pikkulottana Suomessa sodan aikana toimineen naisten maanpuolustusjärjestö Lotta Svärdin riveissä.Nykyään 87-vuotias Elisabeth Rehn viettää eläkepäiviä Kirkkonummella, mutta kantaa edelleen huolta naisten ja tyttöjen asemasta ja miettii, miten kävisi, jos Suomeen syttyisi sota."Minulla on 16 lastenlastenlasta, ja mietin, miten esimerkiksi 10-vuotias jalkapallotähteni selviäisi pikkulottana ja varmasti hän selviäisi."Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se

2000-luku on tuonut maailmaan aivan uuden ammattikunnan, sosiaalisen median vaikuttajat. Uranuurtajana ovat olleet nuoret naiset. Suomessa yksi suurimmista sosiaalisen median tähdistä on 30-vuotias Sini "Papananaama" Laitinen. Helsinkiläinen Sini Laitinen tunnetaan sosiaalisessa mediassa nimillä Papananaama ja Nastynapalm. Hän on yksi Suomen suosituimpia sosiaalisen median tähtiä, jolla on 150 000 seuraajaa Youtube-videopalvelussa.Sini Laitinen nousi sosiaalisen median tähdeksi yhdeksän vuotta sitten, kun hän julkaisi youtube-videon "Suomen kielen junttius", jossa parodioidaan suomalaisten tapaa ääntää englantia.Ensimmäisen videonsa Laitinen julkaisi vain 12-vuotiaana ja nykyään hän tienaa leipänsä pääosin sosiaalisen median sisällöillä.Sini Laitisen mielestä uusi ala ei ole saanut tarpeeksi arvostusta:"Jotenkin aina naisten tekemisiä vähätellään ja arvostellaan ja pidetään semmoisena pikkutyttöjen leikkikenttänä."Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se

Kirjailija Väinö Linnan syntymästä on 100 vuotta. Hänen teoksensa Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla on käännetty kymmenille kielille. Niistä on myös tehty elokuvia, viimeisin vuonna 2017. Juhlaohjelmassamme kuullaan Väinö Linnan ja Ragnar Lassinantin keskustelu vuodelta 1962 sekä tuoreet Panu Rajalan ja Yrjö Varpion haastattelut, kumpikin Linna-asiantuntijoita. Mukana myös ruotsinsuomalaisten lukijoiden mietteitä Linnasta. Väinö Linna onnistui muuttamaan suomalaisten näkemystä jatkosodasta romaanillaan Tuntematon sotilas, arvioi Linnan muistelmateoksen Päivä on tehnyt kierroksensa toimittanut kirjailija ja tutkija Panu Rajala. Suhteet Ruotsiin olivat Linnalle tärkeät, hänen kirjojaan luettiin paljon täällä, tietää kirjailijan elämäkerran kirjoittanut kirjallisuusprofessori emeritus Yrjö Varpio, joka tunsi Väinö Linnan henkilökohtaisesti.  "Ruotsissa hänellä oli myös tuttavia, esimerkiksi toimittaja, politikko ja myöhemmin maaherra Ragnar Lassinantti ja kirjastomies Harry Järv", kuvailee Yrjö Varpio. Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se Jorma Ikäheimo jorma.ikaheimo@sverigesradio.se Girilal Baars girilal.baars@sverigesradio.se Merja Laitinen merja.laitinen@sverigesradio.se

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2020: Helsinkiläinen toimittaja ja kirjailija Päivi Storgård kertoo sukunsa vaietusta surusta: sedästä, joka lähetettiin sotalapseksi Ruotsiin ja isästä, joka menetti isoveljensä. Päivi Storgård on koonnut vuosien ajan tietoa sukunsa vaietusta salaisuudesta yhdessä serkkunsa, ohjaaja ja kirjailija Anna Takasen kanssa. Päivin setä Timo Takanen oli täyttämässä viisi vuotta, kun hänet lähetettiin sotaa pakoon Ruotsiin. Vain kolmevuotias pikkuveli Leevi, Päivin isä, jäi Suomeen. Veljekset löysivät toisensa uudelleen murrosikäisinä. "Aikuisena Timo ja Leevi soittivat usein puheluita, joissa ei oikeastaan sanottu mitään. Kuunneltiin toisen hengitystä ja sanottiin juu, kaikki on hyvin", Päivi Storgård kertoo. Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se

60- ja 70-luvulla tuhannet pohjoissuomalaisen Pudasjärven kaupungin asukkaat lähtivät etsimään parempaa elämää Ruotsista. Moni jäi sille tielleen, mutta monet myös palasivat. Poismuuttajat sarjan neljännessä osassa Paluumuuttajat tarinansa kertoo viisi pudasjärveläistä, jotka palasivat Ruotsista kotikonnuilleen Pudasjärvelle. Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se

60- ja 70-luvun suuri muuttoaalto Ruotsiin tyhjensi pohjoissuomalaista Pudasjärven kaupunkia kyläkunnittain. Osa palasi, mutta moni löysi uuden, pysyvän kodin Ruotsista. Sisuradion Poismuuttajat sarjan viidennessä ja viimeisessä osassa Kotona Ruotsissa ääneen pääsevät Ruotsiin jääneet sekä seuraavat sukupolvet. Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se

Pintamon kylällä Pudasjärvellä asui 50-luvulla 500 ihmistä. Nyt asukkaita on enää muutamia kymmeniä. Tänä päivänä enemmän pintamolaisia asuu Boråsissa kuin kotikylällä Suomessa. Poismuuttajat sarjan toisessa jaksossa Kylä, joka melkein hävisi suuresta Ruotsiin muutosta kertovat nykyiset ja entiset pintamolaiset. Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se

Pudasjärven kaupunki pullisteli väkeä vielä 50-luvulla. Lapsia syntyi ja uusia kyliä rakennettiin. Kymmentä vuotta myöhemmin naulattiin lautoja ikkunoihin. Väki oli lähdössä kohti Ruotsia. Poismuuttajat sarjan ensimmäisessä osassa Lähtö mietitään, miksi niin moni pudasjärveläinen päätti lähteä. Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se

Pohjoissuomalaisesta Pudasjärven kaupungista muutti 60- ja 70-luvulla tuhansia ihmisiä Ruotsiin. Muutto muutti kaupunkia, ihmisiä ja jopa maisemaa. Poismuuttajat sarjan kolmannessa osassa Silminnäkijät ääneen pääsevät ne, jotka jäivät, kun naapurit ja sukulaiset lähtivät. Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se

Programledaren Pekka Heino om karriärsbytet och sitt hjärtas språk och journalisten Kristian Borg utmanar sin finska i radion. Varavirtalähde, kaukosäädin ja tehosekoitin. Som tonåring fattade programledaren Pekka Heino ett medvetet beslut - att hålla sin finska i form oavsett vad som än händer i livet. I kvällens Popula berättar han om sommarens roligaste finska ord och varför han tackade ja till det finska programledarjobbet på Sveriges Radio efter 32 år på SVT. Jag har längtat efter att få jobba på radion varje gång jag har varit inne i en radiostudio och gästat något program. Pekka Heino I höst leder Pekka kvällsprogrammet Karlavagnen i P4 på måndagar. Journalisten och Finnjävlarpoddens ena programledare Kristian Borg ska prata finska i radion för första gången i höst. Han ska göra kolumner till Sisuradios språkprogram Kielipuoli. I Popula berättar han om de språkliga utmaningarna han möter i sin vardag. Hur han till exempel ska lyckas lära sin treårige son prata finska, varför han kände sig annorlunda som liten på grund av sitt finska ursprung samt hur synen på sverigefinnar förändrats genom åren. Dessutom gästas vi av vår publikredaktör Sammy Steen som nyligen kommit hem från Pudasjärvi i Finland. Sammy har tillsammans med vår reporter Katri Nisula samlat in berättelser från den finska flyttvågen till Sverige som ägde rum under 60- och 70-talet. Berättelserna kommer att bli en radiodokumentär senare i höst. Popula med Jasmin Lindberg Fredag 14 sep kl 20.40 i Sisuradio Facebook/Instagram: SRPopula Popula popula@sverigesradio.se

Robottiromanssi on yksi suomen kieleen ilmestyneistä uusista robotti-alkuisista sanoista. Kun suomalainen on epäluuloisen omistushaluinen, hän on mustasukkainen, britti on silloin keltasukkainen. - Uudissanojen tuntija kielenhuoltaja Riitta Korhonen puhuu uusista sanoista suomen kielessä. - Oulun seudulla tehdään tutkimusta seudun piilevästä monikielisyydestä. Katri Nisula tapasi dosentti Niina Kunnaksen. - Lovisa Jakobsson kertoo Jan Jacobsonin haastattelussa opetelleensa suomen niin, että pystyy tekemään käännöstöitä suomesta ruotsiksi, vaikkei vielä teini-iässä osannut sanaakaan suomea. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson vastaavat kysymyksiin sanoista mustasukkaisuus, moi ja kehysriihi.  - Pentti Salmenranta pakinoi muun muassa Azerbadjanista.   Juontajana Merja Laitinen kielipuoli@sverigesradio.se

Malmön museon Suomi 100 vuotta -satsauksessa kuullaan ajatuksia suomalaisuudesta kolmella kielellä. Kulttuurikeskustelu Koukussa syntyy aiheesta vielä oma hauska keskustelunsa. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Finska fyrverkeriet keskustelun aiheena myös ilotulitus Malmön museossa avataan 6.5. näyttelykokonaisuus, jossa esitellään uutta suomalaista muotoilua sekä kerrotaan 12 eri mietelmää Suomen ja Ruotsin yhteisestä historiasta ennen ja nyt. Samanaikaisesti Borgargårdenilla on esillä Katja Tukiaisen piirroksia ja Nina Backmanin valokuvia. Sisuradion Kulttuurikeskustelu Koukku tehtiin tällä kertaa Malmön museon näyttelytiloissa jo ennen kuin ne olivat valmiit. Mukana olleet Anne Sseruwagi, Johanna Parikka-Altenstedt, Carita Vainikka, Merja Diaz ja viikon koukuttaja Sonja Skibdahl keskustelivat suomalaisuudestaan niin innokkaasti, ettei suuri osa tarinasta sopinut mukaan ohjelmaan ajan puutteen vuoksi.  Aihepiireinä on näyttely ja osallistujien oma suhde suomalaisuuteen ja ruotsalaisuuteen Malmön näkökulmasta. Suosittelen tällä kerralla ihan erikoisesti keskustelusta tehtyä Podd-äänitettä, koska siinä on mukana koko keskustelu. Muita aiheita Koukussa: Haaparannalla asuva taitelija Hanna Kanto käsittelee maalauksissaan muun muassa yhteiskunnan rakennemuutosta ja erityisesti pohjoisen Ruotsin ja maaseudun autioitumista. Hanna Kanto kertoo, että vaikka hänen töidensä tunnelmat ja värit ovat synkähköjä, löytyy maalauksista aina jokin valon pilkahdus, eivätkä maalaukset ole julistavia, vaikka niissä on poliittinen sanoma. Toimittaja Riitta Niemi. Suomessa on viime vuosina tehty useita merkittäviä taidelöytöjä. Ullakoiden kätköistä on löytynyt aiemmin tuntemattomia teoksia, joiden tekijöiksi on paljastunut Suomen itsenäisyyden alkuaikoina vaikuttaneita naistaitelijoita, jotka ovat vuosikymmenien saatossa jääneet unholaan. Miesten varjoon jääneistä naistaiteilijoista ja heidän kohtaloistaan kertoo nyt taidehistorian professori emerita Riitta Konttinen, jonka uusi kirja "Täältä tullaan! - Naistaiteilijat modernin murroksessa" on ilmestynyt tänä keväänä. Haastattelu on tehty Helsingin kaupungin taidemuseossa HAM:ssa, jossa on parhaillaan esillä useiden suomalaisten naistaitelijoiden töitä. Toimittajana on Katri Nisula. Kulttuurikeskustelu Koukun tuotti ja miksasi Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio.se

Kampaus ja hiukset ovat tärkeitä viestittäjiä. Muusikolle ne ovat osa julkista imagoa. Sanna Ruohoniemi, Armaan Madar ja koukuttaja Silja Turunen keskustelevat. Kampaus musiikkityylin mukaan?Koukussa tällä kertaa iloinen keskustelu pääkarvoituksen ympärillä. Pianistin tarvitsee periaatteessa kammata vain toinen puoli tukastaan ja irokeesilla on oma aikansa muusikon elämässä. Ja kauniin kiharapään takana on usein suoristusrauta.Ohjelma on äänitetty Tukholman Suomen Instituutissa.Koukussa myösHelsingin kirjamessutTeemana oli tänä vuonna Pohjoismainen kirjallisuus ja paikalla oli kymmeniä kirjailijoita Suomen naapurimaista. Viidenkymmenen pohjoismaisen vieraan joukkoon ei kuitenkaan mahtunut kuin yksi ruotsinsuomalainen, Mark Levengood. Eikö ruotsinsuomalainen kirjallisuus kiinnosta Suomessa, vai eikö sitä tunneta? Tätä asiaa kävi messuilla ihmettelemässä kirjeenvaihtajamme Katri Nisula.Ruotsin kirkon nuorisokulttuuriprojektiUsko, toivo ja unelmat on parhaillaan käynnissä. Tukholmassa tapaa tänä viikonloppuna parisenkymmentä henkeä joista noin puolet Ruotsin kirkosta ja puolet nuoria ruotsinsuomalaisia. Mukana tässä projektissa on myös tunnettuja henkilöitä. Tällä kertaa Tanja Lorentzon. Kai Latvalehto vetää projetkia, hänet on tavannut Lotta Hoppu.Studiossa ohjelman tuottaja ja miksaaja Kirsi Blomberg.kulttuuri@sverigesradio.se

Koillinen, kaakko, lounas ja luode ovat oikeastaan ihan järkeviä, vaikka ruotsin nordost, sydost, nordost ja nordväst ovatkin helpompia käsittää. Koillinen esimerkiksi juontaa juurensa sanaan koi, tarkoittaen aamunkoita, suuntaa josta aurinko nousee. Kielenhuoltajat selittävät muidenkin väli-ilmansuuntien alkuperäisen merkityksen. Koira kaatui, loukkasi luunsa -  loru auttaa muistamaan väli-ilmansuunnat.Rivoja paikannimiäSuomessa on lukuisia paikannimiä, jotka saavat herkimpien korvat kuumottamaan. Suomen kartalta löytyy kosolti esimerkiksi sukupuolielimiin viittaavia paikannimiä.  Katri Nisula tapasi paikannimiin perehtyneen Helsingin yliopiston suomenkielen lehtorin, dosentti Terhi Ainialan, ja kysyi, että mikä on näiden nimien alkuperä ja kuinka yleisiä ne ovat?Ruokasanat suussaKirsi Blomberg onkii ruokasanoja Turun ruokamessuilla, sieniä, salaatteja ja kansainvälisiä ruokien nimiä. Selvä ruokakulttuuriero suomalaisten ja ruotsalaisten välillä löytyy sieniensyönnissä. Suomalaiset ryöppäävät rouskujaan ja lorauttavat sekaan kermaa ja sipulia ja hyvältä maistuu. Ruotsalaiset vähän yleistettynä vannovat keltavahveron, kantarellin ja herkkutatin nimiin, ne yleensä tunnetaan.Viikon uudissana, viikon haaste, Arvaa kieli-kilpa ja edellisviikon ratkaisut myös mahtuvat mukaan. Juontajana Merja Laitinen kielipuoli@sverigesradio.se  

Tiistain aiheita: - Aamun vieraina ovat tänään suomalaiset radiotähdet Ali ja Husu. Iranista alunperin olevan Ali Jahangirin ja suomensomalialaisen Mohamed Abdirahim Husseinin vetämä Ali ja Husu -ohjelma on noussut Suomessa nopeasti radiohitiksi. Katri Nisula on tavannut rääväsuisen kaksikon, jonka pilkalta eivät välty sen enempää maahanmuuttajat kuin kantasuomalaisetkaan - Yhä useammalla järjestöllä on edessään tiukka pohdinnan paikka, mistä löytää aktiiveja ja vastuunkantajia. Uumajan Suomalainen Kerho sai valittua uuden puheenjohtajan vasta ylimääräisessä jäsenkokouksessa yli kuukausi sääntömääräisen syyskokouksen jälkeen - Kielto puhua suomea työpaikalla 6 vuotta sitten  kuohutti tunteita, ja nosti mediamyrskyn sekä täällä Ruotsissa että Suomessa. Uppsalan kunnan sosiaalialan esimies kielsi tuolloin Tiina Kiveliötä ja Stina Bernsteniä puhumasta suomea työpaikalla. Entä nyt? - Aamun visa: löytyykö sitä oikeaa vastausta? Tiistaiaamussa ahertaa Jorma Ikäheimo.

Inari Bergström ei etunimestään huolimatta viihdy Pohjolan pakkasissa. Boråsilaiset ovat innokkaita bingoajia. Katri Nisula kertoo kolumnissaan suomalaisjohtajien palkoista ja avokätisistä luontaiseduista.

Suomessa uuden Kalevala -elokuvan tehnyt ohjaaja Jari Halonen on sitä mieltä, että Kalevala on tulkittu täysin väärin. Väärille vesille lähdettiin jo silloin kun Elias Lönnrot kokosi, muokkasi ja osin myös kirjoitti Kalevalan. Missä sitten mentiin pieleen, annetaan ohjaajan selittää. Jari Halosen Kalevala -Uusi aika -elokuva tulee Suomessa valkokankaille huomenna perjantaina marraskuun 15. päivänä. [Duration:15:11] Keskustelu Kalevala-elokuvasta jatkuu huomenna (perjantaina 15.11.) Sisuradiossa, kun kantansa asiaan tuo historioitsija Henrik Meinander. Toimittajana edellisessä oli Katri Nisula.

---BSK: Oliko kaikkien aikojen suurimmaksikin suomalaiseksikin joskus tituleerattu marsalkka Mannerheim suuri sotilas ja luja presidentti vai omasta arvostaan tarkka, päättämätön ja huono johtaja, jonka kykyjä on vuosikymmenet liioiteltu? Tästä aiheesta keskustellaan nyt aamun vieraan kanssa. Hän on professori Juhani Suomi, jonka kirja Mannerheim - viimeinen kortti? on julkaistu vastikään Suomessa. Professori Juhani Suomen on tavannut Helsingin Suomalaisella klubilla kirjeenvaihtajamme Katri Nisula.

Helsingissä on parhaillaan esillä harvinainen näyttely, jossa esitellään romanitaustaisten naiskuvataiteilijoiden töitä. Mukana on taiteilijoita useasta Euroopan maasta. Yksi taiteilijoista on suomalainen kirjailija ja kuvataiteilija Kiba Lumberg, joka itse on joutunut taistelemaan tiensä taiteilijaksi omien ja myös valtaväestön epäluuloista huolimatta. Katri Nisula haastattelee.

Tänä aamuna tapaamme ihmisen, joka on tehnyt hyvin harvinaisen henkilökohtaisen ratkaisun. Hän on helsinkiläinen lääkäri Liisa Toppila, joka on elämässään ehtinyt nähdä maailmaa monelta kantilta. Hän on muun muassa työskennellyt vuosia Punaisen ristin palveluksessa kriisialueilla. Viime kesänä Liisa Toppilasta tulli nunna. Hän on nyt nimeltään nunna Elisabet ja asuu Helsingin Vuosaaressa Sofian luostarissa, joka on muuten Suomen uusin ortodoksinen luostari. Nunna Elisabetin on tavannut Katri Nisula.

Suomessa yksi teatterikevään kohutuimmista tapauksista on Helsingissä Lilla Teaternissa 1. maaliskuuta ensi-iltansa saanut Kungen-näytelmä. Näytelmän päähenkilö on monen tuntema pankkiiri ja miljonääri Björn Wahlroos. Tapahtumapaikkana on Wahlroosin omistama Åminnen kartano ja tapahtumien kulkukin muistuttaa todellisuutta. Näytelmässä pohditaan, mitä kartanossa oikein tapahtui viisi vuotta sitten kun Wahlroos piti siellä ökyjuhlat, jonne kutsuttiin koko Suomen poliittinen ja taloudellinen kerma. Juhliin osallistui myös Ruotsin kuningaspari. Aamun vieraana on nyt näytelmän toinen käsikirjoittaja Antti Karumo, jota haastattelee Katri Nisula. Haastattelu tehtiin teatterin lämpiössä juuri ennen ensimmäisen ennakkonäytöksen alkamista. Toimittaja Katri Nisula.

Aamun vieraana on Suomen Kansallisarkiston pääjohtaja, historian tutkija Jussi Nuorteva. Hän kertoo meille nyt arkiston uusimmasta aarteesta, Ruotsista Suomeen neljällä miljoonalla kruunulla hankitusta von Stedingk-suvun arkistosta, joka on saanut tutkijoiden sormet syyhyämään niin Suomessa, Ruotsissa kuin maailmallakin. Jussi Nuortevan on Helsingissä tavannut Katri Nisula. Mutta kuka oikein oli Curt von Stedingk, jonka jälkeen jättämästä arkistosta nyt puhutaan?

Aamun vieraan kanssa keskustellaan tänään vähemmistökielistä ja niiden elvyttämisestä. Katri Nisula on tavannut Helsingissä vähemmistöjournalismia tutkivan professori Tom Morignin Helsingin yliopistosta. Professori Moring antaa meille nyt asiaan hieman eurooppalaista perspektiiviä ja kertoo onnistuneista kielenelvytyshankkeista maailmalta.

Aamun vieraana on tänään suomalainen kirjailija ja lääkäri Juhani Seppänen, jonka juontama uusi televisiosarja kuumentaa tunteita sosiaalisessa mediassa. Ylellä tässä kuussa alkanut ja parhaillaan myös TV Finlandissa näkyvä dokumenttisarja Suomi on ruotsalainen pyrkii valottamaan sitä, mitä jälkiä 600 vuoden yhteiselo Ruotsin kanssa Suomeen jätti. Internetin keskustelupalstoilla väitellään parhaillaan kiivaasti siitä, onko ohjelma faktaa vai propagandaa. Katri Nisula haastattelee.

Jyrki Iivonen toimii Suomen puolustusministeriön viestintäjohtajana ja Pauli Järvenpää on Suomen Afganistanin suurlähettiläs Kabulissa. He ovat tänä syksynä julkaisseet yhdessä kirjan, jossa pohditaan Afganistanin tulevaisuutta. Jyrki Iivosen ja Pauli Järvenpään on Helsingissä tavannut Katri Nisula.

Suomessa yksi tämän syksyn kohutuimmista elokuvista on huomenna (ke 3.10) elokuvateattereihin tuleva Sinivalkoinen valhe, jossa käsitellään Lahden vuoden 2001 dopingskandaalia. Elokuvassa vihjataan muun muassa että hiihtäjälegenda Juha Miedolla olisi ollut yhteyksiä kiellettyihin aineisiin. Elokuvan tekijät kertovat saaneensa todisteita myös siitä, että doping ei ole ollut vain suomalaisten ongelma, vaan sitä on käytetty järjestelmällisesti huippu-urheilussa joka puolella maailmaa, myös Ruotsissa. Sisuradion Aamun vieraana on nyt elokuvan ohjaaja Arto Halonen, jonka on Helsingissä tavannut Katri Nisula.

Aki Raatikainen on juuri kirjoittanut ensimmäisen romaaninsa. Teos nimeltä Kristallikuningas vie lukijan suomalaisen hakkapeliitan mukana 30-vuotisen sodan melskeisiin pitkin Eurooppaa. Katri Nisula haastattelee.

Aamun vieraana on helsinkiläinen itkuvirsien taitajan Pirkko Filman. Vaikka Filmanin omassakin suvussa on itkijöitä, hän tutustui omakohtaisesti perinteeseen vasta eläkeläisenä, kun hänen miehensä tekemään näytelmään tarvittiin itkuvirsi. Sen jälkeen Filman on herätellyt ikivanhaa perinnettä henkiin ja kurssittanut satoja suomalaisia itkuvirsien saloihin. Itkujen avulla Pirkko Filman on pystynyt purkamaan myös omia kokemuksiaan sotalapsena Ruotsista. Katri Nisula haastattelee.

Helsingin yliopistossa aloitti helmikuun alussa työnsä Suomen ensimmäinen ruokakulttuurin professori. Hän on Johanna Mäkelä, valtiotieteen tohtori, joka on kiinnostunut erityisesti leivästä ja erityisen erityisesti hyvästä leivästä, jota hän tuo Suomeen mielellään myös Ruotsista. Katri Nisula haastattelee.

Suomen viime eduskuntavaaleissa puolueensa perussuomalaisten kanssa jytkyvoiton ottanut Timo Soini pyrkii nyt presidentiksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja ei epäröi kutsua itseään populistiksi, mutta kiistää syytökset rasismista ja yltiönationalisimista. Euroopan Unioniin ja Natoon Soini suhtautuu kriittisesti. Timo Soinin on Helsingissä tavannut Katri Nisula.

Sisuradion aamun vieraana on Suomen vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto, joka viime aikoina on kasvattanut suosiotaan etenkin nuorten parissa. Haavisto oli 90-luvulla Suomen ja Euroopan ensimmäinen vihreä ympäristöministeri. Hän on ollut mukana korkean tason kansainvälisissä tehtävissä muun YK:ssa ja Euroopan Unionissa, muun muassa ratkomassa Darfurin kriisiä. Mutta minkälainen hän olisi presidenttinä? Katri Nisula haastattelee.

Aamun vieraana on ikipoliitikko Paavo Väyrynen, joka haluaa jälleen kerran Suomen presidentiksi. Hän on mukana tammikuun vaaleissa keskustan ehdokkaana. Katri Nisula tapasi Paavo Väyrysen Tamminiemessä, jossa Väyrysen oppi-isä, presidentti Urho Kekkonen aikanaan johti Suomea.

Aamun vieraana on vasemmistoliiton ehdokas Suomen presidentinvaaleissa. Hän on Paavo Arhinmäki, kaikkien aikojen nuorin presidenttiehdokas Suoomessa. 35-vuotias Arhinmäki istuu nykyisessä hallituksessa kulttuuriministerinä ja lähti mukaan vaaleihin hieman pitkin hampain kun muitakaan ehdokkaita ei löytynyt. Paavo Arhinmäen on Helsingissä tavannut Katri Nisula.

Aamun vieraana on Eva Biaudet, Suomen ruotsalaisen puolueen ehdokas Suomen tasavallan presidentiksi. 50-vuotias Eva Biaudet on kaksikielinen, pitkän linjan poliitikko, mutta hän on toiminut myös kansainvälisessä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöneuvostossa Etyjissä sekä Suomen vähemmistövaltuutettuna. Eva Biaudetin on tavannut Katri Nisula.

Suomen presidentinvaalien ehdokkaiden esittelysarjassa on keskiviikkona vuorossa kistillisdemokraattien ehdokas Sari Essayah. 44-vuotias Sari Essayah on kävelyn maailmanmestari vuodelta 1993. Urheilu-uran jälkeen hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi ja edustaa nykyään Suomen kristillisiä Euroopan parlamentissa. Nyt hän haluaa presidentiksi. Ehdokkaan on tavannut Katri Nisula.

---BSK: Sisuradion aamun vieraina ovat Suomen presidenttiehdokkaat, kukin vuorollaan. Ensimmäisenä ääneen pääsee kokoomuksen ehdokas Sauli Niinistö, 63-vuotias salolainen juristi, joka on ollut pitkään mukana Suomen poliittisessa elämässä. 1990-luvulla hän toimi muun muassa maan valtiovarainministerinä. Katri Nisula juttuttaa nyt Sauli Niinistöä autossa matkalla vaalitilaisuudesta toiseen.

Toimittaja Veikko Erkkilä on vuosikausia etsinyt tietoa venäläisten viime sotien aikana Suomen itärajan kyliin tekemistä partisaani-iskuista. Tänä syksynä häneltä ilmestyi jo toinen aihettä käsittelevä kirja - Viimeinen aamu. Partisaanien Lapin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan korpikyliin tekemät iskut olivat erittäin julmia. Niissä kuoli lähes 200 ihmistä, osa oli aivan pieniä vauvoja. Katri Nisula haastattelee.

Helsinkiläinen Senja Larsen perusti vajaa vuosi sitten omaksi huvikseen yhteisöpalvelu Facebookin ryhmän nimeltä Senja opettaa sinulle ruotsia. Sivuilla keskustellaan ruotsin kielestä ja opetellaan hauskalla tavalla ruotsin sanoja ja ilmaisuja. Vuoden aikana mukaan keskusteluun on liittynyt tuhansia suomalaisia ruotsin kielen ystäviä. Tänä syksynä Senja Larsen eli Fröken Senja palkittiin sivuistaan vuoden kieliteko palkinnolla. Senja Larsenin on tavannut Sisuradion kirjeenvaihtaja Katri Nisula.

Aamun vieraan kanssa puhutaan Suomen historia kipeästä vaiheesta. Lähdemme Tammisaareen Dragsvikin varuskunta-alueelle, jossa tapaamme kirjailija Sirpa Kähkösen. Tammisaaressa toimi talvisodan loppuun saakka pahamaineinen pakkotyölaitos, jonne sijoitettiin poliittisesta toiminnasta tuomittuja vasemmistolaisia. Tammisaaressa istui myös Sirpa Kähkösen isoisä, jonka vaiheista hän on kirjoittanut juuri ilmestyneen kirjan Vihan ja rakkauden liekit. Toimittajana on Katri Nisula.

Aamun vieraana on tällä kertaa espoolainen Mari Talpila, joka bloggaa eli pitää päiväkirjaa internetissä aiheenaan Suomen ja Ruotsin väliset erot lapsiperheen näkökulmasta. Puolisen vuotta sitten Tukholmasta Suomeen palannut Mari on löytänyt maiden väliltä monia suuria, pieniä ja usein myös riemastuttavia eroja. Katri Nisula tapasi bloggarin Helsingissä ja kysyi ensimmäiseksi klassisen kysymyksen, eli miten kaikki oikein alkoi.