Podcasts about valtion

YEL-hirviö kuntoon | Hanen Träskbäck | #neuvottelija 333. Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja ja varakansanedustaja Jocka Träskbäck ovat Suomen merkittävimpiä YEL-kritisoijia ja sen uudistamisen edistäjiä. Keskustelussa on mm. YEL:n ja TyEL:in yhdistäminen sekä osittainen rahastoeläke.00:00 Liisa Hanén ja Jocka Träskbäck vieraana00:42 YEL-vertaus ja klassikkovideo setelien heittämisestä ruotsinlaivalta01:40 Jockan varhainen havainto YEL:n hyödyttömyydestä02:05 Samin oma tilanne: Neuvottelija-sivubisnes ja Translinkin palkkatyö02:40 Liisa ja MyRy auttaa yrittäjiä YEL-käytännöissä03:13 Nykyinen lainsäädäntö on epäoikeudenmukainen03:51 Sivutoimisen tulon vaikutus YEL-maksuun04:23 Eläkeyhtiöiden tulkintaeroista ja asiakkaan oikeusturvasta05:20 Mediaani- ja liikevaihtopohjaiset oikeusmurhat05:49 Aloittelevan yrittäjän vähimmäismaksu06:19 Eläkeyhtiöiden virheratkaisut ja valta06:54 Lottokonevertaukset ja ulosottokelpoiset YEL-maksut07:23 Jockan kokoomustausta ja poliittinen vaikuttaminen08:25 Väliriihen vaikutukset ja ratkaisujen puute09:26 Yritysten ahdinko ja aikataulukritiikki lainsäädännössä11:06 Korotuskatto ja menneiden virheiden vaikutus12:15 YEL:n linkitys muuhun sosiaaliturvaan13:16 Selvityshenkilö Jukka Rantalan rooli14:19 Työryhmän kokoonpano ja kritiikki kolmikannasta15:26 Valitustien puute ja virheellisten päätösten seuraukset17:05 Eläkemaksukiila ja kansainväliset vertailut18:31 Työeläkemaksun kokonaisuus ja ihmisten tietämättömyys20:18 Liikevaihtopohjaisen maksun ongelmat21:23 Hierojaesimerkki ja nykyjärjestelmän kestämättömyys22:28 Sanna Marinin esimerkki ja poliittinen viive23:27 Pääomatulojen ja ansiotulojen rajanveto25:03 Ansiotulojen verotuksen määritelmä ja tulkintaerot26:33 Brittien ja ruotsalaisten rahastomallit esimerkkinä28:08 Vaihtoehdot rahastointiin ja omistajuuden lisääminen29:11 Sijoitusosaamisen puute ja nuorten turvattomuus30:42 Samin omat sijoituskokemukset ja tuotot31:38 Suomen järjestelmän huono tuotto ja yksilöllinen valinta32:08 YEL:n rahastointiongelma ja historiallinen tausta34:08 500 miljoonan alijäämä ja valtion rooli35:10 TyELin ja YELin yhdistämisen mahdollisuus36:35 Suljettujen ovien kritiikki ja päätöksenteon avoimuus38:05 Luottamuksen merkitys ja sukupolvien ketju39:07 Alivakuuttamisen ja ylivakuuttamisen keinotekoisuus41:17 Valtion eläkerahasto ja onnistunut rahastomalli (VER)42:15 Sosiaaliturvan näkökulma ja sen vähäinen ymmärrys43:18 Eläkejärjestelmän poliittinen turva ja pitkä muutos44:58 Valtion mahdollisuus rahoittaa rahastointia46:19 Sosiaalivakuutuksen kattavuus ja suoja yllättävissä tilanteissa47:17 Periytyvät eläkesäästöt ja YELin minimimaksun määrittely48:55 Säästämisen vaativuus ja realistinen minimitaso49:56 Kansaneläkkeen “hygieniarajan” ajatus ja valtion rooli50:28 Yhdistämismalli YEL + TyEL ja 10 % rahasto50:58 Selvitystyön fokus ja toiveet rahastointiin51:28 Myryn kasvu rooli ja kenttätyö53:01 Jäsenpalvelu ja yrittäjien auttaminen käytännössä53:29 Uudistus vaatii rohkeaa keskustelua54:02 SuomiAreena54:35 Liisan ja Jockan mediataustaSisäpiirissä Liisa ja Jocka keskustelevat Suomen mediakentästä ml. MTV ja YLE

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Miksi hallitus päätti alentaa yhteisö- ja marginaaliverotusta puoliväliriihessä? Miksi Suomessa työttömyys kasvaa EU:n nopeinta vauhtia ja onko hallitus epäonnistunut talouspolitiikassaan?Studiossa valtiovarainministeri Riikka Purran talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren. Jakso on kuvattu 14.5.2025.⌚ AIKALEIMAT (0:00) Suomen tilannekuva nyt(5:27) Kasvutoimet(7:26) Yhteisövero(18:56) Suhdanteiden ajoittaminen(21:54) ALV:n korotus(25:17) Trumpin vaikutus(37:19) Työttömyys(47:02) Oikeistolaisuus(51:27) Valtion talouden tulevaisuus(57:38) Valtion sijoitusomaisuus(1:03:33) Bitcoin(1:06:40) Norjan öljyrahasto(1:08:25) EU:n yhteisvelka(1:17:09) Euroopan puolustus

Petteri Orpon (kok) hallitus esitteli puoliväliriihen päätöksiä aiemmin tällä viikolla. Hallitus aikoo muun muassa leikata ansiotulo- ja yhteisöveroa sekä vipata miljardi euroa Valtion eläkerahastolta. Auttavatko nämä päätökset Suomen uuteen nousuun?Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin sekä vieraana taloustieteen professori Roope Uusitalo.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Valtion työntekijöitä, kuten poliiseja, on parhaillaan toistamiseen lakossa - ja kolmannesta lakosta on varoitettu. Mitä lakkoilijat tavoittelevat? Haastattelussa vanhempi yliopistonlehtori Mika Helander Åbo Akademista. Hallituksen puoliväliriihi jatkuu tänään. Mitä tavoitelluista kasvutoimenpiteistä ajattelevat ammattiyhdistysliike ja elinkeinoelämä? Vierainamme Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren ja EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Aselepoa Ukrainaan tunnustellaan jälleen tänään Yhdysvaltain johdolla, tällä kertaa Lontoossa. Millaisista asioista neuvotellaan? Ukrainasta Kiovasta raportoi toimittaja Justas Stasevskij. Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen ja vanhempi asiantuntija Mikko Patokallio konfliktinratkaisujärjestö CMI:stä. Ruotsin kruununprinsessa Victoria on Suomessa, jonka teemana on kokonaispuolustus ja kriisivalmius. Vierailun ohjelmasta ja merkityksestä kertoo toimittaja Nina Svahn. Juontaja Linda Vettanen, toimittajat Petra Nykänen ja Markus Liimatainen, tuottaja Anna-Maria Haarala.

Pieni valtio Itävaltalainen kk | Kujanpää Laakso Metelinen | #neuvottelija 324. Neuvotteluklubi on Emmiliina Kujanpää, Mikko Laakso, Sami Metelinen ja Sami Miettinen. Itävaltalainen taloustiede, valtion interventioiden välttäminen, Sveitsin liittovaltiomallin alueellinen verokilpailu ja paikallinen itsehallinto vertutuvat Suomen monikerroksiseen verotukseen ja säätelyyn. Verotus vaikuttaa talouskasvuun, omaisuudensuojaan ja yksilön vastuuseen.00:00 Neuvotteluklubi goes Sysmä: Sami Metelinen ja Teemu Nikin elokuva 100 litraa sahtia00:32 Emmiliina Kujanpää Mikko Laakso: Verotuksen rooli ja omaisuudensuoja01:41 Saksan perustuslakituomioistuimen linja: 50 % verokatto ja omaisuudensuojan rajat02:23 Saksan malli, perustuslakioikeus ja kansalaisten oikeuksien suoja03:04 Kapitalismin ydin, valtion rooli, verotuksen hyvinvointitappiot ja moraalinen näkökulma03:40 Työn verotuksen kireys, hyvinvointitappioiden kasvu ja työnteon kannustimet04:12 Thomas Pikettyn veronäkemykset, sosiaaliturvamaksut04:41 Eläkejärjestelmän haasteet ja perustili05:14 Opintotuen vaikutus tuloeroihin elinkaarimallissa, verotuksellisen oikeudenmukaisuus06:23 Suomalainen verotusjärjestelmä: verokortit, palkasta automaattisesti pidätettävät maksut ja läpinäkyvyys08:35 Omistuskulttuuri, talonpoikaiskulttuuri ja porvarikulttuuri – vanha liberalismi vs. nykyinen kehitys10:40 Makrotalous vs. mikrotalous, yksilöiden preferenssit ja valtiovallan rooli12:51 Vapaiden markkinoiden ennuste Neuvostoliiton romahduksesta, Road to Serfdom14:33 Keynesiläinen synteesi, kansantalous moottorina ja kokonaiskysynnän pelkistäminen16:38 Valtion kulutus, moottorivertaus ja itävaltalaisen taloustieteen kritiikki18:49 Rahapolitiikan rooli, Fiat-raha vs. kultakanta sekä Friedrich von Hayekin free banking20:22 Vaihtoehtoiset rahoitusmallit, likviditeetti, verotuksen kohdentuminen ja osakesäästötilin vaikutukset22:25 Osakesäästötilin veromalli vs. suora osakeomistus, realisointiverot ja kannustimien vinoumat24:34 Perintöveron ongelmat (lesken asunto, riitaiset kuolinpesät, ajoitus) 26:36 Yrityksiin kohdistuva vero vs. kansalaisille siirtyvä verorasitus, näkökulmia verotuksen lopulliseen maksajaan28:06 Kuntavero, maakuntavero ja monikerroksinen verotus – uudet kerrokset vai vanhojen purkaminen?30:00 Julkinen sektori, turvalliset julkishyödykkeet ja valtion tehtävien supistaminen minimiin32:05 Terveys- ja sairaanhoidon kulut, vakuutusmalli vs. yleisverotus, sote-uudistuksen rahoitus33:41 Hyvinvointivaltion haasteet, perustilin idea ja yksilön vastuu omista kuluista35:46 Retoriset ansat verokeskustelussa (perintövero vs. työn verotus) ja valintaharhat37:53 Valtion velkaantuminen tulevien sukupolvien verotaakkana, nuorison näkökulma41:53 Muiden rahojen tuhlaaminen – Milton Friedmanin neljä tapaa kuluttaa rahaa ja korruption riski44:03 Ronald Reagan -viittaus: The government is not the solution to our problems; the government is the problem46:05 Valtion ja bisnesintressien liittoutumisen riski, oligarkian piirteet47:38 Vastikkeellisuuden puute Suomen sosiaalietuuksissa ja historian vaikutus49:40 Leikkaus vs. anteliaat tuet -keskustelu, diskurssin muuttamisen vaikeus51:59 Arvonlisävero- ja alv-kantojen pyörittely poliittisessa päätöksenteossa54:46 Pohdinta Sysmästä ja sen kulttuuriteoista, paikallisidentiteetti ja leffakokemukset56:44 Sveitsin liittovaltiomalli, Zonderbundin sota ja alueellinen vero- ja kilpailujärjestelmä59:17 USA:n osavaltioiden verokilpailu, sales tax vs. liittovaltion kulutusverot01:01:40 Rakentamattomat investoinnit ja valtion Bridge to Nowhere -ilmiö01:03:44 Marginaaliverojen kireys Suomessa, hyvinvointialueiden rahoitus ja huoli uudesta verokerroksesta01:05:21 Kuntien ja maakuntien itsehallinto, toteutumattomat periaatteet#neuvottelija Sisäpiiri vertaa Sveitsiä EVA:n maakuntien SuomeenTue Samia ja katso sisäpiirjaksot:https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

✨ Sertifioidut väestönsuojien tarkastajat: https://sertifikaattihaku.fiMitä DOGE tekee Yhdysvalloissa ja tarvittasiiinko Suomessa vastaavaa? Miksi Elon Musk on saanut suuren roolin Yhdysvaltain politiikassa ja millainen ajattelu ohjaa Muskia?Studiossa startup-sijoittaja ja yrittäjä Ali Omar. Jakso on kuvattu 14.2.2025.ℹ TARKENNUS Thomson Reuters omistaa Reuters uutistoimiston.⌚ AIKALEIMAT (0:00) Taitekohta (3:00) Mitä USA:ssa tapahtuu? (8:22) Statushierarkia (13:38) Elon Musk (19:00) Liittovaltio (22:30) Leikkaukset (31:35) Kustannukset (34:12) Uskomukset (39:26) "Musk on väline" (47:48) Liittovaltion tehokkuus (53:55) Valtion kontrolli (55:27) Yhdysvaltojen markkinat (58:25) Maanpuolustus (1:00:46) Yhdysvaltojen asema (1:05:15) Meritokratia (1:06:20) Maailmanjärjestys (1:07:34) Suomi (1:10:36) Arvot

Maailmanhistorian suuret oikeudenkäynnit paljastavat, kuinka valta ja politiikka aina nivoutuvat käsityksiin oikeudesta. Oikeushistorian prof. Jukka Kekkonen analysoi historian kuuluisia oikeudenkäyntejä aina Sokrateesta Adolf Eichmaniin. Valtion, kirkon, sodan ja rauhan väliset voimasuhteet ottavat mittaa toisistaan historian saatossa, mutta kaiken mielivallan seassa säilyy myös toivo oikeuden etenemisestä.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Petja Kopperoinen ja Mika Pantzar. Ylentäkäämme mielemme ja ajatelkaamme kansakuntaa, kehottaa Anu Koivunen tulevan itsenäisyyspäivän kunniaksi. Meillä on paljon rituaaleja, jotka liittyvät itsenäisyyden juhlintaan. Linnan juhlien lisäksi pidetään paraateja, puheita ja mielenosoituksiakin, joissa kamppaillaan kansakunnan kertomuksesta. Mikä on Suomen kertomus, keitä me olemme, mistä tulemme ja minne menemme? Millainen kansakuntakertomus elähdyttää teitä? Petja Kopperoinen nostaa keskusteluun uudet kansalliset ravitsemussuositukset, jotka Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi viime viikolla. Suositukset synnyttivät leikkeleraivoksi kutsutun kohun mediassa ja varsinkin somessa. Uudet suositukset kehottavat käyttämään prosessoitua punaista lihaa mahdollisimman vähän - ja ylipäätään punaistakin lihaa enintään 350 grammaa viikossa. Miksi lihankulutuksesta on tullut pyhään verrattava asia suomalaisessa yhteiskunnassa? Mikä siinä on, ettei suomalaisten suureen lihankulutukseen saa puuttua? Mika Pantzar kertoo amerikkalaisten suuryritysten rekrytointien yhteydessä esiintyvästä ongelmasta. Työnhakijat lähettävät hirveän hyviä kuvauksia omasta osaamisestaan, tiedoista ja taidoista. Nämä työhakemukset ovat tekoälyn tuottamia. Jos tekoäly pystyy tuottamaan ei autenttista kuvausta ihmisten osaamisesta, mistä kaikesta muusta se pystyykään tekemään keinotekoista? Tulevaisuudessa kun kaikkea on tekoälyllä helppo tehdä, niin esim. vaivannäöstä voi tulla arvokas asia. Käsin kirjoitettu, omin sanoin tehty, itse piirretty - kaikki tällainen on arvokasta. Yleensä trendeille ja hypetyksille syntyy vastavoimia. Mika kysyy ritareilta, onko mahdollista, että tekoälylle syntyisi vastavoima?

Mihin suuntaan komissio lähtee viemään EU:ta? Euroopan parlamentti äänestää uudesta komissiosta Strasbourgissa. Saamme raportin Ranskan-toimittaja Miina Väisäseltä ja keskustelemme komission kokoonpanosta ja Henna Virkkusen komissaarin paikasta. Studiossa VTT:n kansainvälisten asioiden johtajan Janica Ylikarjula ja Helsingin yliopiston tutkijatohtorin Laura Nordström. Virossa keskustellaan jalkaväkimiinoista samalla, kun Suomessa selvitetään jalkaväkimiinojen tarpeellisuutta. Molemmat maat kuuluvat jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Miten Virossa arvioidaan tilannetta ja ollaanko siellä valmiita muuttamaan suhtautumista? Toimittajamme Rain Kooli raportoi. Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisee uudet ravitsemussuositukset. Uusissa suosituksissa esimerkiksi kasvisten ja hedelmien määrää on lisätty ja toisaalta suositellaan välttämään punaista lihaa ja lihajalosteita. Miten helppoa suosituksia on noudattaa ja onko terveellinen ruoka riittävän edullista kaikille? Studiossa Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm ja Tampereen yliopiston terveyssosiologian professori Pia Jallinoja. Eduskunnassa keskustellaan sosialidemokraattisen, keskustan, vihreän, vasemmistoliiton ja Liike Nyt -eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjeteista. Perkaamme kolmen suurimman oppositiouolueen kärkiehdotuksia yhdessä asiantuntijan kanssa. Puhelimessa Helsingin yliopiston taloustieteen professori Jukka Pirttilä. Lähetyksen juontaa Justus Laitinen ja tuottaa Jaakko Parkkinen.

✨ YHTEISTYÖ Kuuntele Neuvottelija-podcast Spotifysta Kuinka iso haaste syntyvyyden lasku on Suomelle ja millä keinoilla syntyvyyttä olisi mahdollista nostaa? Studiossa Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch ja perussuomalaisten kandanedustaja Onni Rostila. Jakso on kuvattu 30.10.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Romahdus" (5:44) Ilmastonmuutos (16:53) Väestöliiton selvitys (23:38) Politiikka (28:56) Hedelmällisyys (34:54) Verotus (49:59) Terveystieto (53:55) Feminismi ja tasa-arvo (59:37) Vanhempainvapaa (1:07:46) Työelämä (1:14:28) Yrittäjät (1:22:55) "Miljardin euron paketti" (1:36:00) Kulttuuri ja arvot (1:42:32) "Tradwife" (1:47:32) Valtion rooli (1:53:41) Sosioekonominen status (2:01:04) Älylaitteet (2:02:43) Deittisovellukset (2:09:10) Hormonaalinen ehkäisy (2:13:23) Miesten syrjäytyminen

Epäsuosittuja mielipiteitä tänään: Valtion velanotto on jees, miehen on ajettava itse partansa ja mies on mies ja nainen on nainen joten s'il vous plaît saatana.

Norjalaiset ovat Pohjolan onnenpekkoja. Valtion öljyrahaston turvin yhteiskunnan rattaat on voideltu toimimaan liukkaasti. Julkisen sektorin psykologikin voi elää herroiksi, kaikilla on teslat ja pizzat maksavat 20 euroa. Onko norjalaisten hyvinvointi vain rahan tuomaa vai voisimmeko oppia heiltä jotain muutakin hyödyllistä? Tänään kadehdimme norjalaisia luvan kanssa ja koitamme ottaa opiksi.

Vieraina perustajaosakas Jukka Laikari Rebuild Ukraine Officesta ja vanhempi ekonomisti Sinikka Parviainen Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksesta. Toimittajana Mikko Jylhä. Ukrainan talous kehittyi viime vuonna merkittävästi odotuksia paremmin, ja osoittautui yllättävän resilientiksi, kertoo Sinikka Parviainen. Ulkomaisen tuen avulla Ukraina pystyi säilyttämään makrovakautensa, inflaatio hidastui merkittävästi ja bruttokansantuote kasvoi 5,3 prosenttia, Parviainen sanoo. Noin viisi miljoonaa ukrainalaista on muuttanut maan itäreunalta länteen, jossa kaupungit kasvavat huimaa vauhtia, jatkaa Jukka Laikari. Hänen mukaansa jälleenrakentaminen on tällä hetkellä enimmäkseen yksityisellä pääomalla rahoitettuja asuntoja ja tuotantolaitoksia sekä esimerkiksi kauppakeskuksia, kouluja, sairaaloita ja jätehuoltoa. Maailmanpankin, YK:n, Euroopan komission ja Ukrainan selvitys arvioi, että sodan tuhojen korjaaminen maksaisi 486 miljardia dollaria. 00:32 Arki ja mielialat Lvivissä 12:58 Ukrainan taloustilanne 21:04 Valtion rooli taloudessa 23:19 Pankkisektori, hryvnia 29:14 Kv. tuki ja velkaantuminen 36:45 Kaasukauppa, energia 45:51 Jälleenrakentaminen 01:11:20 Venäläisten jäädytetyt varat 01:17:24 Pörssit sota-aikana 01:21:52 Asuntojen hintoja 01:25:54 Yhteenveto

Kriitikkojen ylistämä tuore menestyselokuva Civil War kertoo spekulatiivisesta lähitulevaisuuden Yhdysvalloista, missä maa on ajautunut uuteen sisällissotaan. Valtion alueista taistelee useampi ryhmittymä, joiden edesottamuksia ja konflikteja kuvaa journalistien ryhmä, jota elokuvassa seurataan. Civil War on onnistunut herättämään paljon keskustelua jo ennen ensi-iltaansa etenkin Yhdysvalloissa. Niin kutsutun kulttuurisodan eri osapuolet ovat älähtäneet mm. elokuvan asettamasta tulevaisuuden skenaariosta, joka ei paljoa sisällissodan osapuolia ja heidän agendojaan esittele. Lisäksi elokuvan tulenarkuutta lisää julkaisuajankohta presidentin vaalivuotena. Kriisijournalismista kertovaa elokuvaa on pidetty brittiläisen ohjaaja-käsikirjoittaja Alex Garlandin (28 päivää myöhemmin, Ex-Machina, Annihilation) parhaana, jopa mestariteoksena. Millaisesta elokuvasta on todellisuudessa kyse, ja kuinka relevantti kuvaus se on ajastamme? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta elokuvakriitikko Kalle Kinnusen, Ylen ulkomaantoimittaja Iida Tikan sekä emeritusprofessori Markku Henrikssonin kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Lähettäisivätkö suomalaispäättäjät eurooppalaisia sotilaita Ukrainaan, jos maa näyttäisi häviävän sodan? Ylen kansanedustajakyselyn tuloksia avaa politiikan toimittaja Tuomas Hyytinen. Kuinka heikoilla Ukrainan puolustus on, jos ei apua saada lähetettyä ajoissa? Vieraana vieraileva tutkija Antti Pihlajamaa, Ulkopoliittinen instituutti. Kiovasta raportoi Maxim Fedorov. Olisiko harmaan talouden suitsinnasta apua, kun hallitus etsii säästökeinoja? Vieraina erikoistutkija Annika Nivala, Valtion taloudellinen tutkimuslaitos ja johtaja Janne Marttinen, harmaan talouden selvitysyksikkö, Verohallinto. Suomalaisilta vahva kannatus eutanasialle. Kansalaisaloite on etenemässä eduskuntaan. Puhelimessa toiminnanjohtaja Janne Aaltonen, Lääkäriliitto. Juontaja Jaakko Parkkinen, toimittajat Anna Lehmusvesi ja Anssi Väisänen. Tuottaja Hanna Juuti.

Vuokramarkkinoilla kuhinaa, millaisia vaikutuksia sillä on alueiden kehitykseen? Haastateltavana tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen THL:stä sekä kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistolta.  Mistä lisää rahaa valtion kirstuun? Millaisia vaikutuksia on arvonlisäverojen korotuksella, entä sähköautoihin kohdistuvilla veroilla? Keskustelmassa johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää EVA:sta sekä toimitusjohtaja Teemu Lehtinen Veronmaksajien keskusliitosta.  Tallinassa politiikka muuttui, kun kaupunginjohtaja äänestettiin ulos. Virosta raportoi Rain Kooli. Millainen on Suomessa pienten lasten rokotekattavuus? Haastateltavana asiantuntija lääkäri Anniina Virkku THL:stä.  Juontajana Jaakko Parkkinen. Valmistelijoina Atte Uusinoka ja Anssi Väisänen.  Tuottajana Marija Skara. 

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston taloustieteen laitoksen professori ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija sekä Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kuukauden vaikuttaja-alumni Janne Tukiainen. Hänen kanssaan puhutaan yhteiskunnallisen päätöksenteon tukemisesta ja politiikkavaikuttamisesta.

Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan Orpon hallituksen verolinja on riski julkisen talouden kestävyydelle. Hallitusohjelman mukaan hallitus ei korota kokonaisveroastetta. Samaan aikaan verotulojen ennustetaan laskevan voimakkaammin kuin hetki sitten arvioitiin. Vaarantaako Orpon hallituksen verolinja talouden kestävyyden? Saadaanko valtion velkaantuminen kuriin, jos verotulot vähenevät samaan aikaan miljardeilla? Painottuvatko Orpon hallituksen leikkaukset liiaksi sosiaaliturvaan ja kohdistuvat samoille ihmisille? Pitäisikö sosiaaliturvamenoihin liittyvät säästöt ulottaa myös eläkeläisiin? Onko hallituksen työllisyytoimilla mahdollista saavuttaa 2 miljardin parannus julkiseen talouteen? Miksi hallituksen päätökset työperäisen maahanmuuton vähentämiseksi ovat riski talouden kestävyyden kannalta? Kuinka suuri lasku hiilinielujen supistumisesta koituu veronmaksajille? Orpon hallituksen talouspolitiikkaa arvioivat Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, makrotaloustieteen professori Niku Määttänen Helsingin yliopistosta sekä työelämänprofessori Seija Ilmakunnas Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomalainen liikennevalvonta perustuu sakkotuottoihin, ja liikenneturvallisuus on sivuseikka. Väite on kova, mutta sille löytyy katteita. Miksi liikennekamerat eivät ole merkitty huomiovärein? Entä onko kohtuullista, että liikennesakot ovat erilaisia vauraille ja varattomille?   Moottorin löydät somesta nimellä @moottorimedia, Tuomaksen @rajalantumppi ja Aaken @mondostic3000.

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

Suomen Lähi-idän instituutin ja Helsingin yliopiston tutkija Antti Tarvainen keskustelee Timo Harjuniemen kanssa Israel-Hamas-konfliktin historiallisista syistä sekä Israelin innovaatiotalouden yhteydestä palestiinalaisalueiden miehitykseen. Miten siionistinen ideologia siivitti Israelin valtion syntyä yhdessä eurooppalaisen kolonialismin ja antisemitismin kanssa? Entä mitä on israelilainen asutuskolonialismi? Mikä on riskipääoman ja teknologiateollisuuden suhde konfliktiin ja sen hallintaan? Antti Tarvaisen teksti "Innovaatiotalouden moderni/koloniaalisuus" Tiede ja edistys -lehdessä: https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/109608

Toinen lakkoaalto käynnistyy aamulla Pohjois-Suomesta. Rovaniemeltä raportoi toimittaja Juha Mäntykenttä ja Oulusta toimittaja Juha Virranniemi. Onko poliittisilla työtaistelutoimilla vaikutusta? Vieraina johtaja Ilkka Oksala, EK ja työmarkkinapäällikkö Rami Lindström, SAK. Suomalaisten tilanne Gazassa. Puhelimessa Suomen Israelin-suurlähettiläs Nina Nordström. Yle kysyi kansanedustajilta Lähi-idän kriisin ratkaisusta. Miten esimerkiksi kahden valtion malli toimisi? Viertaina Lähi-idän tutkimuksen prof. Hannu Juusola, Helsingin yliopisto ja asiantuntija Laura Hendry, CMI. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Mira Stenström ja Seppo Kivimäki. Tuottaja Hanna Juuti. 

Vieraana toimitusjohtaja Reima Rytsölä Solidiumista. Toimittajana Mikko Jylhä. Valtion sijoitusyhtiö Solidium uusi strategiansa, ja aikoo jatkossa sijoittaa myös listaamattomiin kasvukohteisiin. Solidium etsii yrityksiä, joissa on potentiaalia kehittyä kansallisesti merkittäviksi yhtiöiksi, ja jotka ovat valmiita listautumaan pörssiin muutaman vuoden aikajänteellä. Solidium on vähemmistöomistajana nyt kolmessatoista pörssiyhtiössä. Sijoitusvarallisuuden arvo oli marraskuun alussa yhteensä noin 6,5 miljardia euroa. Valtiota tarvitaan, koska Suomessa ei ole riittävästi yksityistä pääomaa ankkuriomistajan paikalle pörssiyhtiöissä, Reima Rytsölä perustelee. Solidiumille on tärkeää pitää esimerkiksi pääkonttorit Suomessa, koska niillä on usein vahva alueellinen yhteys tuotekehitykseen. 00:25 Solidiumin uusi strategia 13:39 Sopiiko Mandatum salkkuun? 16:00 Solidium ja päätöksenteko 23:08 Kohdeyhtiöt, aktiivinen omistajuus 27:49 Kohdeyhtiönä Stora Enso 42:25 Fortumin siltarahoituksen kritiikki 48:02 Valtio-omistajan huono maine 53:21 Valtion pääomatarpeet 55:17 Helsingin pörssin heikko kehitys 1:01:23 Euroopan talouskuva ja ESG

Mitä suomalaisuus on ja minkä päälle suomalainen yhteiskunta on rakentunut? Miltä suomen väestönkehitys näyttää ja vaikuttaako väestönkehitys suomalaiseen kulttuuriin? Tarvitseeko Suomi maahanmuuttoa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi? Millä tavoin Ruotsi on epäonnistunut maahanmuutossa ja miten Suomessa voidaan välttää Ruotsin virheet? Mitä globaali vastuu tarkoittaa ja onko Suomella globaalia vastuuta? Millä tavoin avun kohdistaminen Suomen rajojen ulkopuolelle voi hyödyttää myös suomalaisia? Mikä merkitys Suomeen tulevien ihmisten uskonnollisella vakaumuksella ja arvomaailmalla on suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta? Miksi monet yritykset puhuvat sen puolesta, että Suomeen perustettaisiin enemmän englanninkielisiä päiväkoteja ja kouluja? Onko suomen kieli keskeinen osa suomalaista kulttuuria ja pitäisikö suomen kielen sujuvan osaamisen olla edellytys Suomen kansalaisuudelle saamiselle? Studiossa vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta ja perussuomalaisten kansanedustaja Teemu Keskisarja. Jakso on kuvattu 16.10.2023. ℹ OIKAISU Espoon kaupungin ennusteessa kyse oli työikäisestä väestöstä: "Nyt vieraskielisiä on Espoon työikäisestä väestöstä (20-64-v.) n. 19 % ja ennusteen mukaan v. 2030 n. 30 %. Jos oletetaan, että nykyinen kehitys jatkuisi, osuus ylittäisi 50 % v. 2053." ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Suomalaisuus (5:07) Valtiouskovaisuus (12:40) Valtion omaisuus (14:18) Veroaste (15:43) Väestörakenne (19:20) Syntyvyys (26:34) Väestö ja kulttuuri (32:09) Ruotsi (36:20) Kotoutuminen (42:05) Israel ja Hamas (47:48) Ääriajattelu (54:00) Maahanmuuttopolitiikka (56:26) Pakolaiset (1:00:53) Globaali vastuu (1:05:02) Islam (1:13:53) Suomen kieli (1:28:33) Kansalaisuus (1:29:50) Ennakkoluulot ja asenteet (1:33:11) Yhtenäisyys

Uutiskynnys ylittyy pääasiassa vain epäonnistuneista IT-projekteista, mutta näitä uutisia on nähtävillä silti harmillisen usein. Mikä näihin epäonnistumisiin johtaa ja voitaisiinko niiltä välttyä? (00:00) Jakso alkaa (00:07) Esittelyt (00:38) Aiheen pohjustus (03:14) Miten Ida näkee ei-koodarina asian (05:10) ASTI-järjestelmä (06:53) Järjestelmiä ei ole pakko jatkokehittää (08:42) Asiakas ei välttämättä osaa pyytää oikein (14:09) Mieti projekti loppuun saakka (15:03) Domainien ja koirien myynti (16:10) Yhteistyö koirarekisterin ja kennelliiton välillä (19:17) Miten Kooders tekisi koirarekisterin (27:20) Isojen projektien kilpailutukset (32:47) Koodersilla on kokemusta (34:14) Valtion järjestelmät (36:16) Työntäkää Koodersille ongelmajärjestelmät (37:35) Loppusanat

Punakulman Lauri ja Tuomas pistävät hommat pakettiin. Perussuomalaisia vedetään tilille vanhoista bensaveropuheista, pumppuhinta ei laske, työmarkkinoille kerääntyy mustia pilviä ja idea sunnuntailisän muuttamisesta nousee taas haudasta. Lisäksi molemmat tunnustavat nuoruuden juttuja.

Timo Löyttynieni, Valtion eläkerahaston toimitusjohtaja ja Sami keskustelevat VER:in kehityksestä, eläkejärjestelmämuutoksista, pankkien kriisinratkaisumekanismeista sekä viidestä systeemisen kriisin aihiosta viimeisen vuoden aikana. (00:00) Timo Löyttyniemi, Valtion eläkerahaston toimitusjohtaja, entinen KOP:in Prospectus-investointipankin johtaja. Meri Löyttyniemi #neuvottelija 79 - KY, Aalto ja EU:n vihreä taksonomia (00:40) Väitöskirja Essays on Corporate Capital Structure Decisions. Prospectuksen Jukka Ruuska, Petteri Fagernäs ja Juha Mikkonen – Samin Analyst Intern-työpaikka (01:19) Osakkeiden äänivaltaerot Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa. Timon arvonmääritys-kurssi Kauppakorkeakoulussa oli legendaarinen (03:10) VER:in aloituksen aikaan valtion eläkkeitä ei juuri rahastoitu (8%), Timon aikana nostettu 25% tasolle. Antaa toivoa YEL-rahastointikriisille? (04:43) Nyt rahasto ei kasva, vaan rahastopääomaa palautetaan eläkkeiden maksuun (06:37) VER:in miljardien historialliset tuotot saavutettiin erityisesti osakeriskiä lisäämällä sijoituksissa. 0%-40%-51% nosto. Vähemmän epälikvidejä sijoituksia kuin esim. TyEL-järjestelmässä (08:30) Nollakorkomaailma on ohi. Alkavatko korkomuotoiset annuiteetit toimia taas? Ikääntyminen ei johtanutkaan osakeriskin myymiseen, osin perintövarallisuuden keräämisen vuoksi (10:36) Kansainvälinen eläkejärjestelmävertailu on monimutkaista. Ruotsin AP-rahastot, Ranskan FRR lähimpänä VER:iä. USA:n rahastointiaste usein yli 100% kun Suomessa noin 25-35% (12:04) Suomen eläkejärjestelmä on korkealle ränkätty mm. hallinnointimallin ja eläkelupauksien uskottavuuden vuoksi (12:48) Tanskan 2022 eläkekriisin tausta. ATP:n -40,9% tappio oli vain riskipääomalle (14:10) Onko Suomen TyEL-järjestelmän vakavaraisuuspääomalle taloustieteellisiä perusteita? Onko se myötäsyklinen? Osapuoliriskin kontrolloimisesta kokonaisjärjestelmäajatteluun (18:05) Timon aika Euroopan kriisinratkaisuneuvostossa Brysselissä 2015-. Baselin FSB:n bail in -järjestelmä pankkikriisin ratkaisumalliksi bail out:in tilalle. EUR 77 miljardia, back stop-rakenne ja kriisinratkaisusuunnitelmat (21:49) Samin euroajattelun kehitys Kreikan EUR 100 miljardin bail out-paketista nykypäivän bail in:iin on muuttunut maltillisemmaksi (23:11) Eurojärjestelmä on muuttunut vähäriskisemmäksi ainakin pankkien osalta. Oman pääoman suhde pankkien taseisiin noussut 3% tasolta 6-7% tasolle, järjestäytymättömät luotot ja Tier1-suhteet parantuneet (24:05) Credit Suissen CoCo (AT1)-lainat ja osakepääoma eivät noudattaneet eurooppalaista bail in-pelikirjaa UBS-yhdistymisessä 2023. Eurojärjestelmän reaktio. Kansalliset ja lainakohtaiset erot (27:00) USA:n pankkikriisi – Silicon Valley Bank ja talletuspaot. Sijoittajien, pankin johtajien ja viranomaisten virheet (29:55) Nousevan korkokäyrän luoma riski pankkijärjestelmään (31:20) Kolme tapaa tehdä järjestelmämuutoksia: 1) arkkitehtuurin muutos kriisin johdosta, 2) markkinamurros sijoittajien ja pankkien asiakkaiden käytöksessä, 3) uusi asia kuten digitaalinen euro (32:45) Samin ränttäys digitaalikeskuspankkirahasta (34:38) Rahamarkkinarahastot talletusten korvikkeena. Pankit eivät ole vieläkään tasalaatuisia talletusriskin osalta (35:25) Timon VER-blogikirjoitukset isoista markkinamuutoksista. Normaali korkotaso. Korkotason nousun vaikutus kiinteistösektoriin. Ruotsi vs. Kiina vs. Suomi. EKP:n ongelmat. (39:23) Maailma on ollut viisi kertaa systeemikriisin partaalla viimeisen vuoden aikana. I Energiakriisi (40:30) II Englannin eläkerahastokriisi (41:52) III Silicon Valley Bank, IV Signature Bank, V Credit Suisse. (43:30) Korkokäyrän invertoituminen lamasignaalina (44:40) Markkinatalosjärjestelmä kestää painetta ja on uudistumiskykyinen (45:58) Yhdysvaltojen innovointikyky on huikea, Euroopan velkatilanne hieman parempi (48:08) Timo Löyttyniemen VER-blogi (48:42) #neuvottelija Sisäpiiri 19 investointipankkien muutos

Valtion raja ei ole ongelma ko tornionlaaksolaiset, lantalaiset ja kväänit Ruottista ja Norjasta kohtasivat. Käymä puutarhassa missä mahtuu viissattaa festivaalinkäviää. Hirvikoira sarjan ensimäinen repriisi osa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Millainen on Suomen kaltaisten pienten valtioiden asema kansainvälisessä järjestelmässä? Miten Venäjän hyökkäys ja Nato-jäsenyys muuttavat Suomen tilannetta? Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg tarkastelee pienten maiden aseman muutosta ja strategioita suurvaltojen keskellä. Forsbergin teksti “Pienet valtiot maailmanpolitiikan myrskyissä” on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Uusi hallitus joutuu säästöliekille, mihin hallituksen politiikka ja leikkaukset purevat, arvioimassa uuden hallituksen valintaan saakka valiokuntia johtavat puheenjohtajat, Eu-asioita hoitavasta suuresta valiokunnasta kokoomuksen Heikki Autto, valtiovarainvaliokunnasta keskustan Eeva Kalli ja sosiaali- ja terveysvaliokunnasta SDP:n Suna Kymäläinen. Skotlannissa kuohuttaa itsenäisyyttä ajavan SNP puolueen talousskandaali, mistä on kyse ja miten se vaikuttaa itsenäisyyden ajamiseen, Edinburghissa on toimittajamme Erja Tuomaala.  Verkkolaiteyhtiö Nokian liikevoitto laski, teleyhtiö Elisan nousi, miten yrityksillä menee, miltä näyttää työllistämiskyky ja investoinnit hiilivapaaseen energiaan ja tuotteisiin. Näitä arvioimassa tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö Etlasta ja toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen CLC-yhdistyksestä, joka auttaa elinkeinoelämää vastaamaan ilmastonmuutokseen.  Juontajana Aki Laine, valmistelijat Elina Sonkajärvi ja Matti Konttinen, tuottaja Marja Ala-Kokko

Mitkä ovat Suomen julkistalouden suurimmat haasteet? Kuinka pitkän Suomi voi vielä velkaantua ja mistä menoista on mahdollista leikata? Miten Suomeen saadaan lisää investointeja? Pitäisikö veroja nostaa tai laskea? Kaipaako eläkejärjestelmä uudistamista ja tulisiko Veikkauksen monopoli purkaa? Studiossa kokoomuksen ehdokas Martin Paasi ja vasemmistoliiton kansanedustaja Jussi Saramo. Jakso on nauhoitettu 10.3.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Velkaantuminen (4:18) Suomen ongelma (10:58) Tuottavuus (14:04) Työllisyysaste (17:03) Koulutusromahdus (25:44) Varhaiskasvatus (28:47) Tasa-arvo (31:40) Holhous ja vastuu (34:00) Investoinnit (38:07) Työvoiman kustannukset (39:58) Talouskasvu (46:23) Työn verotus (49:37) Yritysten verotus (53:52) Eläkejärjestelmä (58:21) Valtion yhtiöt (1:04:08) Leikkauskohteet (1:06:50) Yritystuet (1:10:36) Velkataso on ongelma (1:12:11) Leikkauslista (1:16:09) Kolmas sektori (1:19:04) Veikkaus (1:22:13) Poliittiset järjestöt (1:28:37) Tuhlaaminen (1:32:03) Kaupan katteet

Kalkkistenkosken kunnostus Asikkalassa jatkuu. Koskialueelle rakennetaan lisääntymisalueita erittäin uhanalaiselle järvitaimenelle. Nyt käynnistyvässä kunnostuksen kolmannessa ja samalla viimeisessä vaiheessa kutualueita tulee kaikkineen lähes kaksi hehtaaria. Valmistuessaan Kalkkistenkosken odotetaan muodostuvat erittäin merkittäväksi lisääntymisalueeksi Päijänteen ja Ruotsalaisen taimenille. Valtion rahoittamien virtavesikunnostusten tulevaisuus on vaakalaudalla. Tällä hallituskaudella valtio on rahoittanut Nousu-ohjelman turvin kymmeniä kunnostuskohteita eri puolilla maata. Hämeen kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajan Tomi Rannan tapasi Asikkalassa Mika Moksu.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan valtion taloutta ei voi tasapainottaa pelkillä leikkauksilla. Politiikkaradion puheenjohtajatentissä Andersson viittaa valtiovarainministeriön arvioon, jonka mukaan veroaste laskee ensi vaalikaudella yli prosenttiyksiköllä, mikäli uusia veropäätöksiä ei tehdä. Anderssonin mukaan jopa puolet valtion talouden tulevasta alijäämästä johtuu pelkästään veroasteen laskusta. ”Valtiovarainministeriön oman arvion mukaan, ellei mitään tehdä, niin veroaste Suomessa laskee seuraavan vaalikauden aikana summalla joka vastaa jopa puolet ensi vaalikauden ennakoidusta alijäämästä”, sanoo Andersson. Anderssonin mukaan kaikkien puolueiden, jotka sanovat suhtautuvansa vakavasti valtiontalouden tasapainottamiseen, pitää ymmärtää, että ensi vaalikaudella valtion taloutta ei voi tasapainottaa pelkillä leikkauksilla, vaan säästöissä on huomioitava myös verojen korotukset. Mitkä ovat Vasemmistoliiton kynnyskysymykset tulevalle hallitukselle? Jakoiko Nato-ratkaisu Vasemmistoliiton kahteen eri leiriin? Jäikö Nato-päätöksestä puolueelle hampaankoloon? Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Puolueet ovat väläytelleet vaalitenteissä valtion metsien suojelua ja Metsähallituksen tulostavoitteen alentamista. Miten pitkälle näillä toimilla päästään, kun luontokatoa on torjuttava entistä rivakammin? Entä miten etenee maailmanlaajuinen mertensuojelusopimus? Studiossa Greenpeacen maajohtaja Touko Sipiläinen, metsäasiantuntija Matti Liimatainen, ja terveiset myös meriasiantuntija Laura Melleriltä.

Mitä elinkeinoministeri Lintilän Whatsapp-tilille tapahtui? Miksi meemikuvan lähettäjän selvittäminen on tärkeää ja miksi Lintilän puhelimen käytössä on kysymys valtion tietoturvasta? Minkälaisia riskejä ja uhkia IoT-laitteisiin liittyy ja millä keinoilla jokainen pitää omasta tietoturvastaan huolta? Studiossa tietotekniikka-asiantuntija ja tietokirjailija Petteri Järvinen. Jakso on nauhoitettu 20.2.2023. ⌚AIKALEIMAT (0:00) Lintilän Whatsapp-tili (3:20) Hakkerointi (9:57) Rinnakkaiskäyttö (15:28) Kuvien jakaminen (21:24) Lokitiedot (28:51) Selvitys (30:49) Valtion tietoturva (38:49) Sanna Marin (46:08) Tietoturvan historia (56:51) IoT-laitteet (1:13:32) Teknologian kehittyminen (1:19:04) Startupit (1:21:31) Tesla (1:29:49) Puhelimen tietoturva

Turkin ja Syyrian maanjäristysten uhriluku kasvaa. Miten pelastustyöt ovat edenneet, raportoimassa Ylen ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen. Miten Turkin maanjäristykset vaikuttavat maan sisäpoliittiseen tilanteeseen ja lähestyviin presidentinvaaleihin? Voiko nykyisen presidentin Recep Tayyip Erdoganin suosio kärsiä ja miten se vaikuttaa Suomen Nato-tiehen? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta ja ulkoasiainvaliokunnan varapuheejohtaja Erkki Tuomioja (sdp). Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili Britanniassa ja EU:n parlamentissa. Maa valmistautuu Venäjän suurhyökkäykseen ja pyytää lisää aseapua. Kiovasta raportoi toimittaja Maxim Fedorov. Valtion velkaantuminen sai opposition tekemään välikysymyksen hallitukselle. Miten ennätyksellinen velkasaldo taitetaan ja miten sen kanssa selvitään jatkossa? Studiossa valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.)

Timo Leino, Markku Pohjola ja Harri Saukkomaa pohtivat omistajan tahtoa sen eri muodoissaan Suomessa. Heidän kirjansa Omistajan tahto Kuinka se Syntyy? Kuinka se käytetään on nyt julkaistu Alma Median toimesta. 00:00 Intro 00:30 Esittelyt: Omistajan Tahto -kirjan kirjoittajat Timo Leino, Markku Pohjola, Harri Saukkomaa 02:00 Eeva Ahdekivi Solidium-Delimium, Suomi on pääomaköyhä maa 03:49 Omistajuuden muotoja: pääomasijoittaminen, perheyhtiöt, valtio, osuuskunnat. Miksi Pääomasijoittajat ovat melko suoraviivaisia omistajia? Yksityisten ihmisten omistaminen 04:45 ammattiyhdistysliike omistajana “työnantajat eivät neuvottele persauksisten kanssa“, järjestöjen omistaminen 05:50 Nalle Wahlroosin tylsät (?) hallitusnimitykset, Elliot Management, Sampo ja Antti Mäkinen 08:00 Omistajan ääni, hallituksen puheenjohtaja, toimiva johto ja muut sidosryhmät 10:08 Onko ESG turhaa lässytystä? 12:00 Jorma Elorannan ja muiden vahvojen hallituksen puheenjohtaja/toimitusjohtajien näkemyksiä OHJ-komentoketjusta 13:20 Valtion omistajaohjaus – Fortum/Uniper, VR, Posti 16:00 Pettymykset omistajan, hallituksen ja toimivan johdon välillä 18:30 Perhyrityset omistajina: Fredmanit, Paasikivet, merkittävän vähemmistösijoituksen voima strategian muodostamisessa 28:00 Elon Musk 32:00 Stakeholderit ja eläkeyhtiöiden tavoitteet 35:10 Valtaustilanteet kuten Rovio-Playtika, Caverion-Triton-Bain 42:00 Pohjoismainen valtiollinen omistusohjaus 43:00 WEF: Et omista mitään ja olet onnellisempi kuin koskaan, omistamattomuuden typeryyden filosofiat 46:00 Miten omistamisen tahdon tiedottaminen on muuttunut? 48:00 Outro #neuvottelijat #neuvottelija #omistaminen #varallisuus #sijoittajat #omistajuus Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Ukrainasta raportoi toimittaja Maxim Fedorov. Suomen valtion velka on suuri. Kannattaako velkataakkaa verrata muihin maihin? Entä onko velka rahatuottoisaa. Julkisen talouden rahoista keskustelemassa STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainá sekä Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.  Millainen on Nato taival? Studiossa haastateltavana johtava tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista. Ylen Nato-chätissä asiantuntijat vastaavat yleisön kysymyksiin. Arktinen politiikka sodan varjossa. Tromasassa kokoontuu arktinen neuvottelukunta. Millaisia muutoksia arktisessa yhteistyössä on turvallisuuspoliittisen tilanteet kiristyttyä? Haastateltavana Suomen arktinen lähettiläs Petteri Vuorimäki.  Juontajana Marjo Näkki. Lähetystä ovat valmistelleen Atte Uusinoka, Veera Sinervo, Mikko Haapanen ja Marija Skara. Tuottajana Jaakko Parkkinen.

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka pohti Radio Voimalla Rapala VMC -yhtiön jäljellä olevan tuotantotoiminnan siirtymistä Vääksyssä Viron Pärnuun. Yt-neuvottelut asiasta alkoivat lokakuun alussa ja päättyneiden neuvottelujen myötä 53:n työsuhde irtisanotaan. - Aihe on keskusteluttanut, olemme olleet huolissamme ja käyneet keskusteluja eri toimijoiden kanssa. Ikola-Norrbackalla ei ole selvää tietoa siitä, mitä tyhjäksi jääneille tiloille tapahtuu, mutta keskustelua toimitilan omistajien kanssa on käyty. - Jos tulee toimijoita, joilla on tarvetta toimitiloille, niin voimme ohjata neuvottelemaan asiasta omistajien kanssaan. Asikkalan kunnanjohtajan mielestä tärkein toimija yt-neuvottelujen myötä irtisanottujen kannalta on TE-toimisto ja kunnan työllisyyspalvelut. - Ne yrittävät olla tukena, etsimässä ja kartoittamassa työpaikkamahdollisuuksia Asikkalan kunnan alueelta ja totta kai myös maakunnan alueelta. Myös uudelleenkoulutusta on Ikola-Norrbackan mielestä tärkeää miettiä. - Miten nyt kenenkin tarpeet tulevat esille, niin yritämme olla kaikessa aktiivisesti myös kuntana mukana. Asikkalan näkökulmasta tilanne on kunnanjohtajan mukaan kaksijakoinen. - Olemme iloisia siitä, että tämä osaamiskeskus kuitenkin jää ja sitä yritetään vahvistaa. Se on toki hieno asia. Toisaalta nämä irtisanomiset on ikävä uutinen ja työntekijän näkökulmasta aina henkilökohtainen tragedia. Asikkalassa myös suunnitellaan parhaillaan toimenpiteitä sille, miten kuntaan saataisiin lisää uusia toimijoita. - Pohdinnat ovat vielä hyvin alkuvaiheessa, kun ei ole ollut tietoa neuvotteluiden lopputulemasta. Elinvoiman kasvattaminen ja uusien työpaikkojen saaminen tänne on joka tapauksessa kunnan perustehtävää. Totta kai toivomme tästä vipuvartta valtion taholta, jos saisimme resursseja elinvoimatyöhön uusien avauksien mietintään ja tänne tuomiseen. Asikkalan lähitulevaisuuteen kunnanjohtaja suhtautuu positiivisesti. - Talous on kunnossa ja pystymme tekemään asioita. Tulevaisuudessa täytyy vain tarkkaan harkita, mitä meidän kuntalaiset priorisoivat. Ikävistä uutisista huolimatta on tärkeää pitää uskoa ja toivoa yllä. Asumme hyvässä kunnassa, maakunnassa ja valtiossa. Tulevaisuus on meidän näköinen. Yritetään yhdessä. Kuuntele haastattelu. Kuva: Rinna Ikola-Norrbacka

Tamperelainen Riina Tanskanen on palkittu sarjakuvapiirtäjä, joka julistaa sarjakuvillaan tyttöyden ilosanomaa. Tanskasen piirtämä Tympeät tytöt -sarjakuva ja sen piereskelevät ja purevat tytöt ovat nousseet Suomessa supersuosituksi. Fanien joukossa on kaikenikäisiä tyttöjä teineistä mummoihin. 24-vuotias Riina Tanskanen alkoi julkaista tyttöjen elämästä kertovaa Tympeät tytöt -sarjakuvaa Instagramissa pari vuotta sitten. Nykyään Tympeillä tytöillä on lähes 60 000 seuraajaa, mikä on paljon yhteiskuntakritiikkiä sisältävälle taidesivulle. Tympeistä tytöistä on julkaistu myös sarjakuvakirja.Tanskasen sarjakuvat nostavat esille tyttöyden kipupisteitä, tytöksi kasvamisen vaikeutta ja tyttöjen kokemaa syrjinnästä. Tarinat kumpuavat osin Tanskasen omasta elämästä.Olen alkanut jo aika nuoresta pitäen nähdä viitteitä siitä, miten tässä maailmassa säännöt ovat edelleen vähän erilaisia tytöille ja pojille. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän näitä kokemuksia tulee, Tanskanen kertoo.Vaikka Tympeät tytöt -sarjakuvan kuvakieli on täynnä tyttömäistä vaaleanpunaisuutta ja söpöyttä, sarjakuvan tytöt on kuvattu kaikkea muuta kuin perinteisellä tavalla. Tympeissä tytöissä ei piilotella nännejä eikä kainalokarvoja.Yksi hahmoista on Pimppienkeli, joka on Tanskasen mukaan kaikkien heikkojen puolustaja. Tarvittaessa Tympeiden tyttöjen kertojahahmo voi vaikka puraista naisia halventavia henkilöitä jalkaan tai pieraista niiden päälle.Riina Tanskanen on Suomessa kiitetty yhteiskunnallinen keskustelija, joka kirjoittaa myös runoja, proosaa ja novelleja. Syksyllä 2022 Tanskanen palkittiin arvostetulla Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla historian nuorimpana naisena.Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se

Valtioneuvoston mahdoton tehtävä. Miksi valtion omaisuuden ohjaaminen on niin vaikeaa? Fortumin ongelmista ja omistajaohjauksen kiemuroista kanssamme on keskustelemassa entinen omistajaohjausministerin erityisavustaja Lauri Korkeaoja.

Miltä näyttää valtion budjetti? Velkaantuuko Suomi liikaa? Tarvitsevatko energiayhtiöt 10 miljardin paketin? Keskustelemassa Sosten pääekonomisti Anni Marttinen, PTT:n johtaja Markus Lahtinen ja Etlan johtaja Aki Kangasharju. Hallitus päätti viikonloppuna energiayhtiöiden 10 miljardin euron kriisipaketista, josta voitaisiin lainoittaa energiayhtiöitä, jos ne joutuvat kriisiin. Kangasharjun mukaan kyseessä on markkinoita ennalta rauhoittava paketti, eikä siinä pala veronmaksajien rahaa, koska kyse on lainoista, jotka maksetaan takaisin. Ilman tätä pakettia olisi riski isommalle finanssikriisille, Marttinen toteaa. Lahtisen mielestä nyt pitäisi pohtia laajemminkin onko koko sähkömarkkina kunnossa. Pitääkö Suomen velasta olla huolissaan? Hallitus perustelee velkaantumista koronalla, panostuksilla puolustukseen ja energiakriisillä. Valtion 2023 budjetti on yli kahdeksan miljardia alijäämäinen. Marttinen, Lahtinen ja Kangasharju ovat hieman eri linjoilla siitä, kuinka pian Suomen pitäisi lopettaa velan kasvu. Suomen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kuitenkin edelleen EU:ssa keskimääräistä alemmalla tasolla. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miten Suomen talous selviää kriiseistä? Ensi vuoden budjettilinjauksia ruotimassa STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà, OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin ylijohtaja Mikael Collan. Mitä energiahinnoille voi vielä tehdä? Myös hallituksen sähkötukipaketti syynissä. Vieraana elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.). Miksi kunnat ostavat potilas- ja palkanmaksutietojärjestelmiä, jotka eivät näytä toimivan, mutta joihin uppoaa jopa satoja miljoonia verorahaa? Haastattelussa julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta. Lähetyksen juontaa Marja Ala-Kokko. Lähetystä ovat valmistelleet Atte Uusinoka, Veera Sinervo ja Matti Konttinen. Tuottajana Marija Skara. 

Onko Suomen valtion budjetin menopuoli kasvanut liian isoksi? Mistä kaikesta voisi leikata? Mitä on markkinatalousmyönteisyys ja miten se näkyy Liberaalipuolueen arvovalinnoissa?Studiossa vieraana Liberaalipuolueen puoluesihteeri Aarne Leinonen. Jakso on nauhoitettu 23.8.2022. (00:00) Intro (01:36) Liberaalipuolue ja pienpuolueet (06:48) Oikeistopuolueen tunnusmerkit (08:07) Markkinat ja elinkeinovapaus (10:10) Julkishyödykkeet (11:55) Monopolit (15:11) Markkinat ja yleinen etu (16:30) Leikattavaa löytyy (20:20) Yritystuet (22:49) Business Finland (25:13) Perustulo ja yrittäjät (26:39) Ruotsinlaivojen tuet (31:09) Aluetuet (35:08) Yhdistysten tuet (41:03) Yle (43:56) Kirkko ja hautaustoimi (46:49) Muut julkiset tuet (48:51) Yritystuet ja globaali kilpailu (51:05) Verotus, kilpailu ja zombie-talous (52:24) Perustulo 600 € (54:55) Maahanmuutto (55:23) Alueiden ja kuntien verotusoikeus (57:18) Haittaverot (58:53) Enemmän rahaa ihmisille (59:24) Eturyhmäpolitiikka (1:00:52) Byrokratia ja sääntely (1:01:47) Valtion tehtävät (1:03:28) Hyvinvointi ja oikeudenmukaisuus

Valtion budjettivalmistelulle kovat odotukset Itä-Suomessa. Puhelimessa Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen. Espanjassa nipistetään energiasta ja kärvistellään inflaation kourissa. Maija Salmi raportoi.  Taiwanin tilanne hiertää Yhdysvaltain ja Kiinan välejä. Vieraina tutkimusprof. Mikael Mattlin, Ulkopoliittinen instituutti ja väitöskirjatutkija Jani Kokko, Jyväskylän yliopisto.  Ratifioiko Ranska Suomen Nato-jäsenyyden? Jari Mäkinen raportoi. Ukrainan viljakuljetusten tilanne, Maxim Fedorov raportoi Kiovasta.  Ilmastonmuutos, sota ja ruokakriisi. Vieraana Maailman Ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalas. Juontaja Seija Vaaherkumpu, toimittajat Janette Leino ja Anna Nevalainen. Tuottaja Hanna Juuti.

Poliitikot laativat tällä viikolla raameja ensi vuoden valtionbudjetille - miten Suomen valtio valmistautuu vastaamaan maailmanlaajuisesti hankalan taloustilanteen asettamiin haasteisiin? Keskustelemassa EVAn johtaja Emilia Kullas sekä STTK:n pääekomisti Patrizio Lainà. Viro kärsii opettajapulasta. Rain Kooli raportoi. Suomalaisten peloista ja haaveista ovat keskustelemassa kaupunkiteologian professori Henrietta Grönlund Helsingin yliopistosta sekä aikuisten mielenterveyskokonaisuuden johtaja ja asiantuntijalääkäri Meri Larivaara Mieli ry:stä. Miksi Kosovon ja Serbian rajalla on levottomuuksia? Haastateltavana valtio-opin yliopistolehtori Heino Nyyssönen. Juontajana Marjo Näkki. Toimittajina Janette Leino, Anna Nevalainen ja Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.