Podcasts about maija vilkkumaan

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Ruben Stiller ihmettelee, miksi ihmeessä ihmiset ovat aivan spagettina Euroviisujen takia. Stiller tunnustaa, että on pitkäaikainen Euroviisujen boikotoija. Se on ainoa aate, joka hänellä on elämänsä aikana ollut. Erityisen tuohtunut hän on tapahtuman estetiikasta ja glitterin paljoudesta, kuvailee sen olevan eurotrashiä. Minkä takia Euroviisut on niin jättimäinen spektaakkeli? Entä mikä on tämän laulukilpailun funktio? Mika Pantzar haluaa puhua populismista. Mitä populismi oikeastaan tarkoittaa, sitä kritisoidaan paljon suomalaisessakin keskustelussa. Vasemmistolainen populismi on sitä, että epäillään rikkaiden ihmisten huijaavan ja vievän kaiken. Oikeistolainen populismi, varsinkin Yhdysvalloissa on ollut kulttuuritaisteluja ja tieteen sekä kaiken korkeakulttuurin kyseenalaistamista. Pitäisikö meidän Pyöreän pöydän jäsentenkin katsoa peiliin, edustammehan jonkinlaista eliittiä, kun saamme höpöttää radiossa. Pitäisikö katsoa peiliin, jotta näkisimme että ihmisillä on erittäin hyvä syy äänestää ns. populistisia liikkeitä? Suomessa on suuri määrä ihmisiä, jotka kokevat joutuneensa yhteiskunnan ulkopuolelle. Tarvitaanko Suomeen populistipuolue ja mitä ajattelemme ihmisistä, jotka heitä äänestävät? Maija Vilkkumaan aihe kumpuaa Oskari Onnisen Uusi juttu verkkomediaan kirjoittamasta artikkelista, joka käsitteli tekijänoikeuksia ja tekoälyä. Tällä hetkellä digijätit kouluttavat koko ajan tekoälyn kielimalleja sellaisilla teksteillä, jotka ovat jo olemassa. Internetissä on olemassa jo valtavia varjokirjastoja, joita ainakaan eurooppalaisen tekijänoikeuslainsäädännön mukaan ei saisi käyttää ilmaiseksi ja kysymättä lupaa. Mitä mieltä olette, onko oikein vai väärin, että digijätit näin toimivat ja mitä kaikkea tästä voi seurata?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Kaarina Hazard muistuttaa, että meitä lähestyy tuotapikaa kansalaisen kaunein hetki eli vaalikoppi. Meidän pitää löytää tavalla tai toisella oikea ehdokas itsellemme. Tähän toimeen meille on suunniteltu vaalikoneita, joita kaikki itseään kunnioittavat viestimet ovat meille tarjonneet jo jonkun aikaa. Vaalikoneet ovat Kaarinan mielestä täysin sekaisin. Ne kysyvät mitä sattuu, sellaisia asioita jotka liittyvät ehdokkaan olemukseen, ei niinkään hänen tekoihinsa. Kaarina on pettynyt vaalikoneisiin ja pyytää kanssakeskustelijoilta apua. Mistä löytyy vapaata, demokraattista kansalaiskeskustelun tilaa, jossa voisi aidosti punnita ehdokkaita? Pienellä ihmisellä ei ole enää puolustajaa, väittää Pekka Seppänen. Ennen vanhaan jos ei saanut ymmärrystä viranomaisten taholta tai eri oikeusasteilta, oli yksi joka ymmärsi ja oli puolellasi: Hannu Karpo. Yhteiskuntamme on nykyään kylmä ja kova, emme me pientä ja vähäosaista yksinäistä ihmistä täällä muista. Kenen puoleen voi nykyään enää kääntyä? Kuka on se, joka pitää pienen ihmisen puolta? Onko se Tasavallan presidentti vai kuka se on? Maija Vilkkumaan aiheena on luksus ja statussymboolit. Luksusbrändit ovat nykyään vaikeuksissa, niiden suosio ja myös tuottavuus on pudonnut. Yhtenä syynä pidetään luksus-statussymbolien arkistumista somen loputtomassa kuvavirrassa. Millaisia voisivat olla luksuksen jälkeiset statussymbolit. Olemmeko palaamassa jonkun vanhan, olennaisen äärelle, kohtaamisten maailmaan, sellaisten kokemusten maailmaan joista ei saa valokuvaa someen?

Studiossa suoraa keskustelua johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Kaarina Hazard ja Maija Vilkkumaa. Juha Itkonen nostaa keskusteluun Pariisissa juuri päättyneen tekoäly huippukokouksen, johon osallistui myös Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vance. Juha toteaa Vancen "laulaneen siellä samoja lauluja" kuin päämiehensä Donald Trump. Vance kritisoi kovasti Euroopan tekoälyn sääntelyä, jota yhdysvaltalaiset digijätit joutuvat noudattamaan. Vance sanoi uskovansa, että tekoälysektorin yletön sääntely voi tappaa tärkeän teollisuusalan. Helsingin Sanomien uutisen mukaan EU johtajat ja oma pääministerimme Petteri Orpo tuntuivat olevan lähes täysin samaa mieltä Vancen kanssa. Mikä on teidän näkemyksenne tästä asiasta? Sääteleekö EU Euroopan näissä tekoälyasioissakin kilpailukyvyttömäksi ja köyhäksi vai onko se ainoa taho, joka ainakin tähän asti on edes yrittänyt ottaa huomioon myös tekoälyn riskit ja ihmisten ja yhteiskuntien kokonaisedun? Kaarina Hazard haluaa puhua kristinuskosta. Innoitus aiheeseen kumpusi erään HS:n esihenkilön kirjoittamasta kolumnista, jossa kirjoittaja kertoi ryhtyneensä lukemaan Raamattua ja löytäneensä Vanhasta testamentista kovin tutun oloista kuvastoa tämän hetken Israel - Gaza tyyppiseen tilanteeseen. Kaarinan mielestä mediaympäristössämme halutaan olla hysteerisiä sen äärellä, että nuoret miehet ryhtyvät konservatiivisiksi kristityiksi. Jos meillä on vanhatestamentillinen pelkoon ja rangaistukseen perustuva konservatiivinen kristillisyys nousussa, voisiko teidän mielestä toisenlainen, enemmän uusitestamentillinen, toivoon perustuva, ihmisoikeuksien sekä tasa-arvon ja hyvän puolesta taisteleva kristillisyys tulla myös muotiin? Maija Vilkkumaan keskustelunaiheena on hierarkkiset rakenteet. Helsingin Sanomat julkaisi edesmenneen viulisti Eriikka Maalismaan puheen viime vuodelta, jossa hän kritisoi mm. klassisen musiikin maailman elitismiä. Artikkelissa esimerkkinä käytettiin mm. sitä, että kapellimestari tienaa satakertaisesti muusikon palkan, eikä häntä saa orkesterin rivijäsen edes puhutella. Popmuusikko Maija kertoo tällaisen maailman olevan kovin vieras hänen omalle musiikkilajilleen, jossa ihmisten kohtaaminen lähtee siitä, että kaikki ovat samanarvoisia. Mitä te raatilaiset ajattelette tämän tyyppisistä hierarkkisista maailmoista, joko kulttuurissa tai muualla? Tekevätkö tämän tyyppiset rakenteet hyvää, vai pitäisikö teistä kaikki hierarkkiset rakenteet purkaa?

Suomen suolaisin podcast maistaa maailman suolaisinta lakua ja tutustuu Katajanokalla Wanhassa satamassa järjestettyyn Lakritsi- ja salmiakkifestivaaliin. Jakso on omistettu Journalistiliiton 100-vuotiskilpailulle, jossa uudelleensanoitettiin Maija Vilkkumaan kappale. Onneksi olkoon!

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat vakioritarit Maija Vilkkumaa ja Ruben Stiller sekä vierailulla käyvä pastori Petja Kopperoinen. Maija Vilkkumaan aiheena on suomen kieli ja sen tulevaisuus. Maijan somessa on kiertänyt ahkerasti vanhan luokkakaverinsa Janne Saarikiven HS:n essee "Eliitin englanti on köykäinen kielitaito". Siinä pohditaan mm. maahanmuuttaja koululaisten suomen kielen oppimista. Usein sanotaan, että he ovat kielitaidottomia, vaikka osaavat monesti ainakin jonkinlaista suomea. Saarikiven mukaan samaan aikaan meillä on suuri määrä huippuosaajia, joita ylistetään ja paapotaan, vaikka he eivät puhu ollenkaan suomea, eivätkä aio sitä opiskellakaan. Maija kysyy raatilaisilta, onko meillä sadan vuoden kuluttua taiteessa käytettävää suomen kieltä. Uskotteko suomen kielen pysyvän hengissä itsestään vai pitäisikö tehdä jotain, jotta se pysyisi elinvoimaisena? Ruben Stiller esittää huolensa entisen Suomen Washingtonin-suurlähettilään Mikko Hautalan uuden kirjan sodalla pelottelulla. Hautalan kirja on nimeltään "Sotaa ja rauhaa: Venäjä, Yhdysvallat ja Suomi uuden suurvaltakilpailun aikakaudella". Kirjassa Hautala varoittaa, että Suomen tulisi yksiselitteisesti olla varautunut täysimittaiseen ja pitkään sotaan. Eikä vain varautunut, vaan monilta osin jopa suoranaisesti olla valmis. Ruben ihmettelee, mihin tällä sodalla pelottelulla pyritään. Pelotellaan kaikki suomalaiset puolikuoliaaksi, varsinkin nuorempi ikäluokka. Sehän on selvää, että Puolustusvoimat aina varautuvat sotaan, mutta miksi siitä pitää pelotella? Petja Kopperoinen tuo raatilaisten pohdittavaksi tunnetaidot. Peruskoulun opetussuunnitelmaan tunnetaidot lisättiin tasan kymmenen vuotta sitten. Tunnetaitojen opetuksen järjestäminen on kuntien päätettävissä, eli kunnittain erot ovat merkittäviä. Onko tässä nähtävissä, että pian tunnetaidot ovat tiettyjen alueiden erityisosaamista? Ja kuuluuko tunnetaitojen opetus lopulta kouluun vai kotiin? Asiantuntijat ovat kuuluttaneet, että myös vanhempien pitäisi opetella tunnetaitoja. Pitäisikö aikuisille järjestää hyvinvointitutoreita, joita esim. Kouvolassa on järjestetty oppilaille. Vai pitäisikö kansalaisopistoissa opettaa tunnetaitoja aikuisille?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Puheenjohtaja kysyy: Mihin liian vähälle huomiolle jääneestä ongelmasta haluaisitte puhua? Ritarit  puhuvat ilosta, suomalaisesta kulttuurista – ja yksi ei halua vastata mitään. Pekka Seppänen puhututtaa Pyöreää pöytää presidentinvaalikampanjasta. Muuttaako taktinen äänestäminen lopputuleman? Miten ehdokkaat voivat vielä vaikuttaa? – Antaako joku ehdokkaista äänensä ennakkoperintönä toiselle ehdokkaalle? Maija Vilkkumaan valitsema aihe liittyy sisältövaroituksiin. Onko niissä järkeä? Hän olisi toivonut sisältövaroitusta "hirveään" Lars von Trierin elokuvaan Breaking the Waves. Hilkka Olkinuora selostaa muille vanhusten hoivaa koskevan Ylen MOT-ohjelman. Hän nostaa ohjelman esiin, koska uskoo kokemuksensa perusteella, että samanlaisia kokemuksia on. Hän kysyy, millä tilanteen voisi ratkaista. Asiaa vetää ritarit vakavaksi.

Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Ritarit perustelevat aluksi Nato-kantojaan, ja väittelevät sen jälkeen Juha Itkosen toiveesta sairaanhoitajien työtaistelusta ja sen ratkaisuista. Onko potilasturvallisuuslaki tarpellinen vai onko se "pakkotyölaki"? Maija Vilkkumaan mielestä Suomen ja EU:n pitäisi lopettaa Venäjän sodan rahoittaminen eli venäläisen energia ostaminen. Tällä hetkellä Suomi rahoittaa Vilkkumaan mukaan sekä Ukrainaa että Venäjää. – Se tekee meistä raakalaisia, hän sanoo. Mika Pantzar ja Juha Itkonen syyttävät Saksaa nuukailusta. Lisäksi Pantzar kertoo uskoneensa pakotteiden voimaa. – Olen pettynyt, että Venäjä ei romahtanut pakotteisiin, hän tunnustaa nyt. Lopuksi puhutaan mokien anteeksiannosta. Mika Pantzar kertoo, että yritysmaailmassa ja urheilussa uskotaan, että virheistä voi oppia ja siksi ne ovat hyödyllisiä ja ne voi antaa anteeksi. Politiikassa ei hänen mukaansa näin tunnu olevan.

Jakso 64. Anna Eriksson antoi julkisen ulostulon suomalaisen taiteen ja kulttuurin tilasta, ja me halusimme Maija Vilkkumaan lisäksi hieman ottaa kantaa tähän. Onko suomalainen taide liiaksi viihteellistynyt? Onko korkeakulttuuri käsitteenä elitistinen? Mikä Anna Erikssonia nyt sitten ärsyttää? Tämän jakson myötä toivotamme teille kaikille kuuntelijoille oikein ihanaa kesää. Kuullaan syssymmällä! Äänessä jälleen tutut kultakurkut Rosanna ja Mandéloz.

Vuoden ensimmäinen Pyöreä pöytä oli eettisten kysymysten äärellä. Ylen ja Helsingin Sanomien välinen nokittelu Puolustusvoimien uutisoinnista, Riku Riskin eettinen valinta olla lähtemättä jalkapalloilemaan Qatariin sekä Maija Vilkkumaan huono omatunto lomailuista Kap Verdellä. Keskustelemassa olivat Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johti Ruben Stiller. Twitterissä #pyöreäpöytä

Hikeä, verta ja kyyneleitä? Vai litroittain kahvia, pari kuumailmapuhallinta ja paljon naurua? Radio Suomen kesää ilahduttaa Maija Vilkkumaan kirjoittama ja säveltämä radiomusikaali "Mä halusin olla suffragetti". Musikaalin ohjaa Mika Kurvinen, pääosan esittäjä on näyttelijä Anna-Maija Tuokko. Ennen kuin homma on niin sanotusti paketissa vaatii se paljon ihan raadollista työtä. Helmikuun alussa musikaalilla ei ollut vielä edes nimeä, kun näyttelijät, ohjaaja, käsikirjoittaja, tuottaja ja äänisuunnittelija kokoontuivat lukuharjoituksiin Pasilaan. Viileää kuunnelmastudiota lämmitettiin kuumailmapuhaltimilla ja puolet väestä köhi talviflunssan jälkitiloissa. Paula Jokimies sujahti lukuharjoituksiin seuraamaan, miten tekstiä puhalletaan eläväksi. "Mä halusin olla suffragetti" -radiomusikaalin ensimmäinen jakso Radio Suomessa maanantaina 3.7.2017 klo 17.35. 20-osainen musikaali kuullaan joka arkipäivä samaan aikaan neljän viikon ajan.

Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista asioista Pauli Aalto-Setälän johdolla. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Kaarina Hazard ja Mika Pantzar. Maija Vilkkumaan somekupla on täyttynyt hallintarekisteristä. Häntä kiinnostaa, miksi monesti torpattu laki pulpahti taas pinnalle, ja mikä sai perussuomalaiset kääntymään sen kannalle. Maijaa myös kummastuttaa, mikä hyöty omistuksen salaamisesta on, ellei se ole veronkierto tai keplottelu. Mika Pantzar yhtyy kummasteluun. - Parasta populismin estämistä olisi olla mahdollisimman avoimia, mutta hallintarekisterin myötä herätetään ajatusta, että on olemassa Davos-ihmisiä, jotka tallettavat rahaa hämärätileille. Pantzar näkee asian roolipelinä. - On kiinnostavaa miettiä, miksi esimerkiksi Kilpailuvirasto kannattaa ja Finanssivalvonta vastustaa. Kaarina Hazard lataa pöytään täyslaidallisen. - Viimeisetkin perussuomalaisten uskottavuuden rippeet menivät tässä. Hasard näkee tilanteessa kuitenkin pilkahduksen positiivista. - Terveen poliittisen elämän merkki on eripura puolueen sisällä, ja sitä hallintarekisteri on nyt perussuomalaisiin tuonut, kun kansanedustaja Mika Raatikainen on ilmoittanut vastustavansa hallituksen esitystä. Kaarina Hazard tunnustaa olevansa hieman rakastunut arkkipiispa Kari Mäkiseen tämän otettua kirkolliskokouksen avajaispuheessaan kantaa turvapaikkakeskusteluun. Taustalla on Maahanmuuttoviraston johtajan Päivi Nergin paheksunta sitä kohtaan, että seurakunnat ovat alkaneet kielteisiä turvapaikkapäätöksiä kirkoissa. - Tervehdin ilolla poliittisesti aktiivista ja taistelevaa kirkkoa, toteaa Hazard. Mika Pantzar näkee tässäkin asiassa rooleja. Päivi Nergin rooli on vastata sisäisestä turvallisuudesta. Sen sijaan solidaarisuusliikkeen rooli on siirtynyt vasemmiston katoamisen myötä kirkon suuntaan. Maija Vilkkumaa jää pohtimaan, kertooko Päivi Nergin lausunto siitä, että hän tuntee syyllisyyttä Maahanmuuttoviraston tekemistä päätöksistä. Mika Pantzar kysyy, ovatko poliitikot yliherkistyneet sosiaalisen median nopeasykkeisyydelle. Itsenäisyyden juhlarahasta syntyi nopeasti somekohu, ja sen jälkeen muutamassa tunnissa valtiovarainministeri päätti vetää asetuksen pois. Olisiko syytä kuitenkin nukkua yön yli? Maija Vilkkumaa näkee että somekohuja on nykyään koko ajan. Kohun uhrille ne voivat olla traumatisoivia hyökyaaltoja. Yleensä kohut kuitenkin laskevat aika nopeasti. - Yleensä isoin kiihko perustuu osin väärin ymmärretyille, väärin tulkituille tai väärin siteeratuille seikoille. Pyöreää pöytää pohdituttaa, ovatko some-ekspertit oikeassa sanoessaan, että nopea reagointi on tärkeintä, jos joutuu somekohuun. Kaarina Hazard tunnistaa parven mukana menemisessä ja nopeasti kiihtymisessä myös pientä komiikkaa. - En ennen tätä tiennyt, että juhlarahat ovat meille näin sydämenasia, Hazard nauraa. Pauli Aalto-Setälä päätyy toivomaan, että jonain päivänä hallintarekisteri saisi oman juhlarahansa. Twitterissä #pyöreäpöytä

Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista aiheista Pauli Aalto-Setälän johdolla. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Iivo Niskasen MM-kultamitalin juhlinnan jälkeen puhutaan muusikko Maija Vilkkumaan toiveesta laista, joka sallii samaa sukupuolta olevien parien avioliitot. - Normaali länsimainen oikeus, kuvaa lakonisesti tutkimusprofessori Mika Pantzar uutta avioliittolakia. - Kyllä mun sydän on tänään täynnä hartautta ja kiitollisuutta, sanoo mediatutkija Anu Koivunen kuvatessaan tasa-arvoista avioliittolakia eteenpäin ajaneita poliitikkoja ja Seta-veteraaneja. Toisena keskustelunaiheena pohdittiin, uutisoidaanko Venäjästä tarpeeksi. Taustalla on Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Charly Salonius-Pasternakin kirjoitus Helsingin Sanomissa edellisviikolla (24.2.2017). Puheenjohtaja (reservin majuri), uskoo, että Venäjä on vaarallisempi kuin ennen. Hjallis Harkimon työryhmän mediaselvitys taas täystyrmäyksen Pyöreän pöydän mediatutkijalta sekä myös puheenjohtajalta, joka on työskennellyt monessa mediatalossa ja on nykyisin kustannusyhtiö Allerin toimitusjohtaja. Twitterissä #pyöreäpöytä

Keskustelijoina ovat Sirkka Hämäläinen, Juha Itkonen ja Maija Vilkkumaa. Puheenjohtajana pöydän ääressä istuu tällä kertaa Pekka Seppänen. Viisareiden siirtely voittaa äänin 2-1. Hämäläinen lyttää kellojen siirtelyn taloudellisesti idioottimaisen tyhmänä. Vilkkumaalle ja Itkoselle normaali- ja kesäajan vaihtelu on hieno siirtymäriitti ja valoisten kesäiltojen mahdollistaja. "Trump on ihmisvihaaja" Juha Itkonen suree Yhdysvaltain viikon kuluttua koittavia presidentinvaaleja, koska Donald Trumpin kannatus on mielipidekyselyissä jälleen noussut. Asteikolla 1-5 Itkonen sanoo olevansa kauhuissaan viiden arvoisesti. Maija Vilkkumaa leimataan Suomen ainoaksi Trumpin kannattajaksi, koska hän pitää Hillary Clintonia rakenteellisen sovinismin mahdollistajana ja siten - tässä itselleen tärkeässä asiassa - ehkä Trumpiakin, "vanha liiton sovinistia", pahempana vaihtoehtona. Sirkka Hämäläinen sanoo olevansa aivan kauhuissaan Trumpin menestyksestä. - Tässä on täsmälleen samat elementit kuin silloin kun Hitler tuli valtaan, hän sanoo ja kuvaa Trumpin käyttävän vääriä tietoja ja tunteeseen vetoavaa uhoa. Hämäläinen huomauttaa Hitlerin tulleen valtaan demokratian voimin. - Koko demokratia on vaarassa Yhdysvalloissa, Hämäläinen väittää. Esivallan kunnioitus vähentynyt? Maija Vilkkumaan valitsemasta aiheesta keskustellessaan Pyöreän pöydän ritarit päätyvät - kerrankin - kehumaan Perussuomalaisten puheenjohtajaa, ulkoministeri Timo Soinia. Suola verolle! Kun Sirkka Hämäläinen ehdottaa suolan verollepanoa kansakunnan terveyden parantamiseksi, hän tulee sytyttäneeksi kipakan keskustelun. Hän haluaa, että suolalle laitettaisiin riittävän korkea vero, jotta ruuan valmistajat vähentäisivät suolaa ruuissaan. Itkonen ei ehdotusta ainakaan purematta niele. Twitterissä #pyöreäpöytä

Aamun vieraana Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hansen. Jorma Ikäheimo haastattelee. Torstaiaamun Huomenta Ruotsissa: - Ympäristökonsultti Vivi Båvnerin perhe Karbenningin kylästä päätti lähteä evakkoon Skinnskattebergiin jo ennen kuin varsinainen evakuointikäsky tuli - Tavalliset kuntoilijat harrastavat yhä enemmän extreme-lajeja, kuten triathloneja ja maratoneja - Useimmat puolueet houkuttelevat äänestäjiä syksyn vaaleihin myös suomen kielellä, mutta vasemmistopuolue ja ruotsidemokraatit eivät ole julkaisseet mitään verkkosivuillaan suomeksi - Helena Perkkalainen nauttii Mälarilla ja vinkkaa, kuinka välttää merileviä sekä merirokkoja - Ari Setälän politiikan sarjan kolmannessa osassa "Vaalit ja valitut" ollaan  vuoden 1982 vaalien tunnelmissa - Pophistoria med Johanna Koljonen -sarjassa on esittelyvuorossa Maija Vilkkumaan kappale Satumaa-tango. Matilda Peltonen matilda.peltonen@sverigesradio.se

Suomessa laulun sanoilla on suuri merkitys, ne kuunnellaan todella tarkkaan, kertovat laulujen tekijät. Mutta onko sanoissa enää mitään kuunneltavaa? Pop-talkissa keskustellaan suomalaisen laululyriikan tasosta. Vieraana on lauluntekijä Pekka Ruuska, myös Maija Vilkkumaan ja Samuli Putron tekstien esilukija. Äänessä myös Jukka Haarma, Kimmo Sahramäki ja Pekka Laine.