Podcast appearances and mentions of ruben stiller

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Petja Kopperoinen, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Väkivalta lisääntyy, köyhyys kasvaa, opiskeluun ei ole varaa, nuoret myyvät huumeita – meille kerrotaan jatkuvasti mikä tässä maassa on pielessä ja retuperällä. Kaiken kurjuuden keskellä Petja Kopperoinen haluaa tietää: onko rakkaassa kotimaassamme jotain hyvääkin? Lasten ja nuorten säätiön kyselytutkimus paljastaa, että nuoret unelmoivat edelleen. Hienoa – unelmat eivät ole kuolleet! Mutta mistä he unelmoivat? Rikastumisesta. Rahasta. Erityisesti pojat. Onko tämäkin hienoa ja ilonaihe, kysyy Pekka Seppänen. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta myi talousvaikeuksien vuoksi Vanhan ja Uuden ylioppilastalon työeläkevakuuttaja Kevalle. Maija Vilkkumaa tuo pöytään kysymyksen siitä, olisiko yhteisen kulttuuriperinnön nimissä jonkun pitänyt pelastaa talot – ja kuka tuo ”joku” olisi voinut olla?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Mika Pantzar, Kaarina Hazard ja Hilkka Olkinuora. Viime viikolla pääkaupunkiseutukin heräsi drooniuhkaan. Kaarina Hazard haluaa kuulla, miten kanssakeskustelijat pärjäsivät droonitiedotuksen syövereissä. Ja kenen sanoihin uskotaan jälkiselvittelyssä - poliitikkojen, puolustusvoimien, poliisin vai lakimiesten? Hilkka Olkinuora pohtii kansalaisaloitteiden mielekkyyttä. Näyttää siltä, että vaalikauden lopulla aloitteiden kanssa kikkaillaan, jotta ne eivät ehtisi käsittelyyn. Lisäksi vain pieni osa kansalaisaloitteista etenee lainvalmisteluun. Olkinuora kysyykin, ovatko kansalaisaloitteet toimivaa demokratiaa vai sen näennäiskuva? Mika Pantzar pohtii, miksi johtaminen - oli se sitten yrityksen tai valtakunnan - ei enää kiinnosta entiseen malliin. Nuoret eivät halua esimiestehtäviin tai poliitikot aluevaltuutetuiksi. Sauli Niinistökään ei aikoinaan halunnut pyrkiä presidentiksi. Pantzar kysyykin, miksi johtajuus ei monelle enää ole se tavoite, jota kohti pyrkiä?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Petja Kopperoinen. Ylioppilaskirjoitusten tulokset tulivat ja media täyttyi älläsuman saaneiden haastatteluista. Petja Kopperoinen pohtii, aiheuttaako hyvin menestyneiden nuorten nostaminen paineita jo entisestään isoista odotuksista kuormittuneille lukiolaisille. Joko jokakeväinen hehkutusperinne kanssaritareita kyllästyttää? Juha Itkonen tuo pöytään Väestöliiton tuoreen ehdotuksen vauvabonuksesta. Siinä jokainen syntyvä lapsi saisi 5000 euron bonuksen, jonka lapsi saisi moninkertaisena käyttöönsä aikuistuttuaan ja saatuaan oman lapsen. Voisiko tämä keino pelastaa suomalaiset sukupuutolta? Anu Koivunen nostaa esiin kaltoinkohtelun lastensuojelussa. Aiemmista paljastuksista juontuneesta ministerin anteeksipyynnöstä on jo kymmenen vuotta, mutta miksei haitallisia toimintatapoja ja väärinkäytöksiä ole vieläkään saatu kitkettyä? Onko alan valvonta liian löperöä?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Taru Tujunen, Maija Vilkkumaa ja Kaarina Hazard. Maija Vilkkumaa pohtii missä menee vaikuttamisen ja propagandan raja. Nato kutsuu elokuvantekijöitä salaisiin tapaamisiin ja Suomen Puolustusvoimat pitää Maanpuolustuskursseja tärkeille ihmisille, jotka jakavat innoissaan sieltä tunnelmia someen. Mihin vedetään vaikuttamisen rajat, vedetäänkö mihinkään? Äskettäin saimme lukea uutisen siitä, että Amsterdam kieltää lihan, kaukomatkojen, lentolippujen ja bensiiniautojen mainostamisen kadulla. Millä tavoin ja missä ilmastokatastrofin pitäisi nousta kaiken politiikan tekemisen keskiöön niin, että myös suomalaiset alkaisivat matkia? Kysyy Kaarina Hazard. Ranskan ulkoministeri Robert Schuman piti 9. toukokuuta 1950 historiallisen puheen, jossa hän esitti suunnitelman yhteistyön syventämiseksi Euroopassa. Puhe tunnetaan Schumanin julistuksena. Nyt tulevana lauantaina 9.5 juhlitaan taas Eurooppa-päivää. Taru Tujunen pohtii mitä konkreettista ehdotuksia olisi, jotta rauha, yhdentyminen ja yhteistyö Euroopassa edistyisi?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Hilkka Olkinuora, Anu Koivunen ja Petja Kopperoinen. Petja Kopperoista pohdituttaa työnteko ja sen merkitys suomalaisille. EK:sta vastikään eläköityneen Jyri Häkämiehen mukaan suomalaisten pitäisi tehdä enemmän töitä. Toisaalta Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela perää työajan lyhentämistä ja arkipyhien lisäämistä. Miten paljon töitä pitäisi tehdä tai olla tekemättä? Anu Koivunen tuo pöytään toimittajien puoluemieltymykset. Asia nousee aika ajoin esiin ja vastikään pohjoismaisten toimittajaopiskelijoiden puoluekannoista julkaistiin selvitys. Onko toimittajien puoluekantoja tärkeää selvittää ja niistä keskustella? Hilkka Olkinuora nostaa esiin vanhuspalvelujen tilan. Vaikka osa hoivasta toimii hyvin, huonoja uutisia ikäihmisten palveluista satelee. Ensi viikon perjantaina onkin luvassa Rollaattorimarssi, hyvän ja arvokkaan vanhuuden puolesta. Olkinuora kysyy nyt ennakoivasti, mitä ritarien kyltissä tai banderollissa lukisi?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Juha Itkonen, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Mika Pantzar pohtii, onko nykynuorison alkoholin välttäminen johtanut sosiaalisten suhteiden köyhtymiseen ja nuorten eristäytymiseen toisistaan. Ajatuksen on alunperin esittänyt amerikkalainen markkinoinnin professori Scott Gallaway. Pantzar kysyykin, voisiko uudenlainen alkoholipolitiikka rohkaista nuoria sosiaalisiin suhteisiin? Juha Itkonen tarttuu lähetyksen aikana vielä meneillään olevaan kehysriiheen ja sen mahdollisiin vaikutuksiin järjestökentällä. Hallitus uhkaa nipistää rahaa jälleen järjestöiltä, joissa uskoo olevan otettavaa. Itkonen kysyy, ymmärretäänkö järjestöjen merkitys yhteiskunnassa ja mitä konkreettisia seurauksia järjestöiltä leikkaamisessa voi olla? Taru Tujunen listaa erilaisia visioita, joita maamme sanotaan tarvitsevan. On hyvinvointivisiota, maankäytön visiota, kokonaisturvallisuuden visiota jne. Mihin tarvitsemme kaikkia näitä visioita ja mistä puhumme, kun puhumme Suomen tarpeesta saada aina uusi visio?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Petja Kopperoinen, Kaarina Hazard ja vierailijana Julia Thurén. Petja Kopperoinen haluaa palauttaa nuorten uskoa tulevaisuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämän asiantuntijaryhmän raportti osoitti, että nuorten tulevaisuususko on romahtanut. Valoisaa tulevaisuutta ei osata edes kuvitella, kaikki näyttää synkältä. Kopperoinen haluaa kuulla kanssakeskustelijoilta, millä konkreettisilla toimilla nuoret saadaan taas luottamaan parempaan tulevaisuuteen? Julia Thurén tuo pöytään ikäihmisten hoivalaskun ja sen maksamisen. Tällä hetkellä ikäihmisten hoivamaksuja maksetaan tuloista, mutta ei omaisuudesta. Thurén kysyy, pitäisikö tilanteen muuttua niin, että myös hoivaa tarvitsevan säästöihin, sijoituksiin tai jopa asuntoihin kajottaisiin maksujen kattamiseksi? Kaarina Hazardin mukaan sote-verkon hapertuminen on luonut uskonsa menettäneen ja pelkäävän tunneyhteisön. Myös viranomaispalvelujen siirtyminen digitaaliseksi vie yhteyttä ihmisten väliltä. Hazard kysyy, millainen tunneyhteisö tämä meidän Suomemme nykyään on?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Anu Koivunen, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Maija Vilkkumaa tuo pöytään miehen, joka sai taas koko maailman pidättämään hengitystään viime yönä. Ei tullut Iraniin täystuhoa, vaan tulitauko. Helsingin Sanomat löysi yhtäläisyyttä Trumpin ja entisten Nokia-pomojen johtamistavoista - molempia vie tunne. Vilkkumaa haluaa kuulla ritareiden ajatuksen tästä vertauksesta, voiko tunteen vallassa johtaa? Anu Koivunen nostaa esiin paljon puhuttaneet valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelän mediahaastattelut, aiemmin Ylessä ja viikonloppuna Hesarissa. Miten kanssakeskustelijat arvioivat virkamies Niemelän ulostuloja ja esiintymistä demokratian kannalta? Taru Tujunen pohtii suomen kielen opetusta maailmalla. Opetushallituksen mukaan Suomi saattaa säästöjen vuoksi lopettaa tukensa suomen opetukseen ulkomailla. Jos tähän päädytään, niin mitä tämä päätös kertoo meistä? Ja onko sillä väliä, opetetaanko suomea muualla vai ei?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Kaarina Hazard, Petja Kopperoinen ja Pekka Seppänen. Petja Kopperoinen nostaa esiin runsasta keskustelua kirvoittaneen kansanedustaja Päivi Räsäsen tuomion, jonka Korkein oikeus langetti hänelle kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Osa kansanedustajista ja kansalaisista on ollut sitä mieltä, että päätös vaarantaa sanan- ja uskonnonvapauden. Ovatko ne nyt mennyttä? Pekka Seppänen tarttuu tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan 70 % sekä ruotsalaisista, norjalaisista että tanskalaisista lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen, suomalaisista vain puolet. Suomalaiset lahjoittavat mieluusti kotimaahan, muut pohjoismaalaiset hädänalaisiin maihin. Lisäksi miehet ovat lahjoittajina ohittaneet naiset. Miten tämän selitetään? Kaarina Hazard pohtii aprillipäivän hengessä nykyistä meininkiä, jossa poliitikot valehtelevat julkisesti ja tavikset suvereenisti somessa. Samaan aikaan videomanipulaatio on normi ja tekoäly otsikoi uutiset. Hazard kysyykin ritareilta ketä tai mitä he uskovat sekä ketä tai mitä pitäisi uskoa?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Juha Itkonen, Hilkka Olkinuora ja Mika Pantzar. Mika Pantzar nostaa pöytään onnellisuustutkimuksen, jonka kärjessä suomalaiset taas keikkuivat. Tuntuu kuitenkin siltä, ettei tässä maassa haluta hyväksyä suomalaisten johtoasemaa. Podemmeko onnellisuuden huijarisyndroomaa? Juha Itkonen pyörittelee aikamme muoti-ilmiönä pidettyä itsekkyyttä. Esimerkiksi professori Liisa Keltikangas-Järvisen kirja Itsekkyyden aika on myynyt hyvin ja aihe on ollut vahvasti julkisuuden valokeilassa. Itkonen kuitenkin kysyy, olemmeko me todella niin valtavan itsekkäitä? Hilkka Olkinuora pohtii ihmisen kuolemalla ilakoimista. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin avoin riemu FBI:n entisen johtajan Robert Muellerin kuolemasta oli liikaa jopa hänen omille kannattajilleenkin. Millaisella taktiikalla ritarit suhtautuvat maailmantilaan, jossa mikään ei tunnu olevan enää pyhää?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Maija Vilkkumaa, Pekka Seppänen ja Anu Koivunen. Pekka Seppänen nostaa Kansainvälisen kierrätyspäivän kunniaksi esiin suomalaisten niukan muovinkierrätyksen. Suomessa vain reilu kolmasosa pakkausmuovijätteestä menee oikeaan osoitteeseen, loput sekajätteeseen. Tämä tulee kalliiksi, maksamme siitä vuosittain EU:lle 90 miljoonaa euroa sakkoja. Seppänen kysyykin, ovatko suomalaiset tyhmiä vai onko tämä nyt sitä suomalaisten erityistä luontosuhdetta? Maija Vilkkumaa nostaa esiin naisten aseman Lähi-idän taistelujen kiihtyessä. Afganistanissa naisten asema taliban-hallinnon alla muuttui hirvittäväksi. Iranissa se on jo valmiiksi huono. Miksi naisten asema ääri-islamislaisen vallan alla jää varjoon? Olisiko äärijärjestöjen selkeämpi tuomitseminen mahdollista? Anu Koivunen pohtii nimettomyyttä journalististen haastattelujen yhteydessä. Osa paheksuu median tapaa lähestyä esimerkiksi onnettomuuden uhrien läheisiä tai silminnäkijöitä. Jos heitä jututetaankin, pitäisi anonyymius säilyttää. Mistä kumpuaa nimettömyyden vaatimus journalismiin ja laajeneeko nimettömyyden kulttuuri pikkuhiljaa myös vallankäyttäjien haastatteluihin?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Taru Tujunen, Petja Kopperoinen ja Kaarina Hazard. Petja Kopperoinen pohtii ydinaseiden liikkeitä. Jos ydinrajoitteiden purkaminen toteutuu ja ydinaseita alkaa kulkea Suomen halki, millaisia ajatuksia se keskustelijoissa herättää? Ja nukkuvatko nämä yönsä paremmin tietäen, että kotimaassakin saattaa tulevaisuudessa olla ydinkärkiä? Taru Tujusen katse on tiukasti tulevaisuudessa. Jokainen sukupolvi vuorollaan puntaroi, mitä taitoja jatkossa pidetään arvossa. Entä tekoälyn ja humanoidirobottien maailmassa: Mitä sellaista ihminen osaa, jonka muuttuu arvokkaammaksi juuri siksi, että kone tekee kaiken muun? Kaarina Hazard nostaa pöytään julkisen keskustelun pelastamisen. Etenkin poliittisen somesisällön on katsottu algoritmien vuoksi olevan niin kallellaan, että sen katsotaan uhkaavan demokratiaa. Tähän päätyi Sitra. Samaan aikaan perinteiset viestimet näyttävät matkivan yhä enemmän somemaailmaa, eikä olla sen vastavoima. Hazard kysyykin, missä voimme jatkossa käydä julkista, yhteistä keskustelua? Oikaisu 11.3. Pyöreän pöydän lähetykseen: Lähetyksessä väitettiin, että viiteen Nato-maahan (Belgia, Italia, Saksa, Turkki ja Alankomaat), joihin ydinaseiden sijoittaminen olisi mahdollista, ei olisi niitä sijoitettu. Tämä ei pidä paikkaansa, kaikissa näissä maissa on sijoitettuna yhdysvaltalaisia ydinaseita.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Petja Kopperoinen, Taru Tujunen ja Hilkka Olkinuora. Petja Kopperoista painaa keskustelukulttuurin muutos. Somepostausten henkilöön menevät solvaukset ovat arkipäivää ja kynnys haukkua omalla nimellä ketä tahansa on madaltunut. Onko käynyt niin, että mitä enemmän huonoa käytöstä yritetään säännöillä suitsia, sitä pahemmaksi se muuttuu? Hilkka Olkinuora nostaa esiin buddhalaismunkit, joiden yli sata päivää kestänyt rauhanmarssi on päättynyt Washingtoniin. Marssin kulkua seurasivat reitin varrella kymmenet tuhannet ihmiset ja poliisit turvasivat sen etenemistä. Mistä suosio kertoo? Ja onko tällä sanomalla mahdollisuuksia alati polarisoituvassa ja vihaa tihkuvassa Yhdysvaltain ilmapiirissä? Taru Tujunen haluaa puhua Kanadasta. Maa, josta emme ennen kuulleet juuri mitään, onkin nyt maailmanpolitiikan keskiössä. Mikä on suomalaisten ja tässä tapauksessa kanssaritarien suhde Kanadaan? Edustaako maa meille muutakin kuin kiekkoa ja Kummelia?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Anu Koivunen. Pekka Seppänen jäi miettimään Ylen Muumit-lukumaratonin suosiota. Viime viikonloppuna ohjelmaa katsoi 1,7 miljoonaa suomalaista. Mistä tämä kertoo: onko parjattu lukemisen väheneminen sittenkin myytti? Vai haluavatko laiskat lukijat vain katsoa, kun muut lukevat? Ja mikä voisi olla seuraava koko kansan leirituliteos? Anu Koivunen haluaa hämmentää eläkekeskustelua. Eläkkeethän nostettiin jälleen tikunnokkaan, kun Talouspolitiikan arviointineuvosto sanoi niidenkin joutavan leikkuriin, muiden etuuksien tavoin. Asia on kinkkinen, ovathan vaalit lähellä ja eläkeläiset ahkeria äänestäjiä. Koivunen kysyykin, onko itsekäs eläkeläinen julkisuuden olkiukko vai poliittinen fakta? Juha Itkonen nostaa keskusteluun ex-pääministeri Sanna Marinin kirjan pärjäämisen. Kirjailija Karo Hämäläisen laskelmien mukaan teos aiheutti Gummerukselle noin 100 000 euron tappion. Marin sai kirjasta suuret ennakot, koska sille ennustettiin isompaa myyntiä, kuin lopulta toteutui. Itkonen, Gummeruksen kirjailija itsekin, haluaa kuulla kanssakeskustelijoilta, millainen maku heille jäi koko kirjaepisodista?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Mika Pantzar ihmettelee, miksi miehiä ei oikein näe enää missään. Varsinkin vanhenevat miehet näyttävät ajan myötä kadonneen niin katukuvasta, liikuntapaikoilta kuin kulttuuritapahtumistakin. Pitääkö asiasta olla huolissaan? Kaarina Hazard tarttuu Ylen kolumniin, jonka mukaan ideologinen jumi estäisi tosiasioiden tunnustamisen. Tällä viitataan siihen, että valtaapitävät haluavat talouden kiihkeästi kasvavan, vaikka samalla tiedetään ylikulutuksen kiihdyttävän ilmastonmuutosta. Onko ideologia ajautunut kauas liian todellisuudesta? Taru Tujunen pohtii, miten vanhemmat voisivat olla samaan aikaan sekä töissä että kotona. Yhteiskunta toivoo täyttä työpanosta, mieluummin työpaikalla kuin etänä, mutta samaan aikaan lasten päivähoidossa viettämää aikaa tulisi lyhentää. Miten tämä mahdoton yhtälö ratkaistaan?

Puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Petja Kopperoinen, Maija Vilkkumaa ja Anu Koivunen. Anu Koivunen pohtii, missä on suomalaisten tutkijoiden kriittisyys. Pontimena tähän on Helsingin Sanomien haastatteleman italialaisen ulkopolitiikan tutkijan Natalia Tuccin kritiikki tasavallan presidentti Stubbin harjoittamaa golfdiplomatiaa kohtaan. Tuccin mielestä se ei ole ollut ok, kun taas suomalaistutkijoilta ei samantyyppisiä lausuntoja ole kuultu. Ovatko tutkijat ja muut asiantuntijat liian myötäsukaisia johtaviin poliitikkoihin nähden? Pitääkö kriittinen keskustelu ulkopolitiikan keinoista hakea siis ulkomailta? Maija Vilkkumaa haluaa kuulla, miten Trumpin koventuneet puheet ja aikeet Grönlannin haltuunoton sekä tulliuhkausten suhteen taklataan Euroopassa. Davosin talousfoorumissa olisi nyt tuhannen taalan paikka panna piste, mutta miten se tehdään ja onko siihen mahdollisuutta. Vilkkumaa kysyykin, miten ritarit toimisivat eurooppalaisina johtajina juuri nyt? Petja Kopperoinen ihmettelee, mikseivät aktivistit saa läpi tietoa ajamistaan asioista, vaan julkisuudessa keskitytään lähinnä keinoihin. Jos elokapinalaiset istuvat kadulla, uutisoidaan siitä, eikä kerrota, miksi he siellä istuvat. Onko suomalainen aktivismi epäonnistunut vai voidaanko jälleen kerran syyttää mediaa? Ja mitkä voisivat olla uudenlaiset keinot toteuttaa aktivismia?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Kaarina Hazard, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Täsmälleen samaan aikaan Pyöreä pöydän kanssa kokoontuivat Yhdysvaltain, Tanskan ja Grönlannin edustajat keskustelemaan siitä, kuka omistaa, kenet ja miksi. Hilkka Olkinuora haluaakin tämän kaiken kuohunnan keskellä kysyä ritarien ennustusta siitä, miten Trumpille lopulta käy? Viikonloppuna ei kukaan vähänkään mediaa seuraava suomalainen voinut välttyä uutisilta valtamerisoutaja Jari Saarion haaksirikosta Etelä-Atlantilla. Vaikka Saario pääsi turvaan, keskustelu jatkuu. Pekka Seppänen kysyy, mitä ajatuksia episodi herätti ja mitä opetuksia se tarjosi? Kaarina Hazard on huolissaan luku- ja kirjoitustaidon rapistumisen vaikutuksesta ihmisten ajattelukykyyn. Lyhytvideoiden ja tekoälyn aikakaudella ihmisten oman ajattelun sanotaan jäävän vähemmälle. Onko näin ja olemmeko tyhmistymisen tiellä?

Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Petja Kopperoinen ja vierailijana Iida Tikka. Puhetta johtaa Maria Pettersson. Ruben Stiller lätkäisee pöytään kohun, joka syntyi Ylen päätöksestä osallistua Euroviisuihin. Kun perussuomalaiset ovat syyttäneet Yleä milloin mistäkin, on oppositiosta heristetty sormea. Euroviisupäätöksen myötä punavihreät ovatkin kääntäneet kelkkansa ja nyt hallintoneuvostoa huudellaan hätäkokoukseen. Mitä Pyöreän pöydän jäsenet ajattelevat näistä vaatimuksista? Saako Yle tehdä asiassa päätöksensä itsenäisesti ja mihin se samalla syyllistyy? Petja Kopperoista mietityttää Itsenäisyyspäivän jälkimainingeissa hyvin kaavoihinsa kangistunut tapa, joilla veteraaneja Suomessa juhlistetaan. Löytyisikö jo variaatioita perinteisiin, joissa iäkkäät veteraanit kiikutetaan valtiolliseen tilaisuuteen kuuntelemaan sota-ajan lauluja ja muistelemaan aikaa rintamalla? Onko oikein edellyttää veteraanien palauttamaan mieliin kerta toisensa jälkeen heidän traumaattisimmat kokemuksensa? Ritarina vieraileva Vuoden journalisti, Yhdysvaltain ja Venäjänkin kirjeenvaihtajana toiminut Iida Tikka toivoo keskustelua Yhdysvaltain tuoreesta turvallisuusstrategiasta. Sen myötä presidentti Donald Trump haluaa Euroopan irtautuvan pikkuhiljaa omilleen ja pärjäävän turvallisuuspoliittisesti ilman Yhdysvaltain apua. Mitä itsenäisen päätöksenteon vaatimus merkitsee pienille maille, kuten Suomelle jatkossa? Ja koska Trump on kauppamies, millaista kaupankäyntiä tässä on takana?

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Puheenjohtajana Maria Pettersson. Pekka Seppänen vie ritarit raiteille. Turun juna, Tunnin juna, Länsirata, Orpon juna - rakkaalla lapsella on monta nimeä ja maksajaa. Radalla on ollut myös pontevia vastustajia, mutta vaivihkaa heidän määränsä on huvennut. Mistä koko vuosia kestäneessä projektissa on pohjimmiltaan kyse? Onko koko asialla tekemistä enää liikenteen kanssa? Ruben Stiller tuo yleisradiolaisena pöytään aiheen, joka koskettaa toista yleisradioyhtiötä. Trumpin puheiden harhaanjohtavasta editoinnista kirvonnut kohu pakotti BBC:n pääjohtajan jättämään pestinsä viime viikolla. Trump uhkaa haastaa yhtiön käräjille. Mitä tästä kohusta pitäisi ajatella ja mitä virheitä BBC on tehnyt? Entä pitääkö meidän Suomessakin alkaa asetella sanojamme tarkemmin Trumpista puhuttaessa? Kaarina Hazard pohtii, mitä vaikutuksia meihin on sillä, että tekoäly vaikuttaa jo kaunokirjallisuudenkin saralla. Jos tämä mahdollistaa sen, että voimme pian muokata kirjojakin oman makumme mukaisiksi, mistä me kohta enää löydämme yhteisiä puheenaiheita? Ritarien mielipiteitä tästä kaivataan - ja myös saadaan.

Puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa Maija Vilkkumaa, Kaarina Hazard ja Ruben Stiller. Kaarina Hazard tuo pöytään viikon uutisotsikoita hallinneen avustajajupakan. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps) palkkasi vastikään eduskunta-avustajakseen oman poikansa ja kansanedustaja Jaana Strandman (ps) puolisonsa. Ilmiö ei ole uusi. Mutta kenet Pyöreän pöydän keskustelijat palkkaisivat? Miten he kehittäisivät avustajajärjestelmää niin, että homma pysyisi hallinnassa, työn sisältö ja vaatimukset määritelty ja kaikkien tiedossa? Ruber Stiller haluaa pöytäseurueen pureutuvan vihapuheeseen. Suomi sai asiassa pyyhkeitä, kun Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) arvosteli tuoreessa raportissaan vihapuheen kitkemistoimiamme riittämättömiksi. Vaikka toimia vihapuhetta vastaan meilläkin on tehty, onko niillä ollut sanottavaa vaikutusta? Onko sananvapauskäsitys muuttunut peruuttamattomasti? Maija Vilkkumaa kysyy, onko demokratia menossa pois muodista? Osa nuorempien sukupolvien edustajista ei enää usko demokraattiseen päätöksentekoon, kun maailmaa ravistuttavat kriisit vain jatkuvat. Kaivataan vahvaa johtajaa. Samaan aikaan esimerkiksi Kiina sysää ilmastotoimiaan eteenpäin, diktatuurissahan ei äänestäjien mielipiteitä tarvitse miettiä. Millaista demokratiaa 2.0 maailma nyt tarvitsee? Millä argumenteilla demoratiaa voisi tehokkaasti puolustaa?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Juha Itkonen, Maija Vilkkumaa ja Anu Koivunen. Juha Itkosta kiinnostaa kanssakeskustelijoiden tulkinnat siitä, miksi suomalaiset ovat niin innokkaita etätyöläisiä. Suomi on yksi Euroopan johtavista etätyömaista. Elinkeinoelämän Keskusliitto nosti etätyön syylliseksi olemattomaan talouskasvuun ja jopa kaupunkien keskustojen kuihtumiseen. Miksi etätyö kolahtaa suomalaisiin niin vahvasti? Mitä se kertoo suomalaisesta työkulttuurista? Maija Vilkkumaa ihmettelee, miksei yhteiskunnassa puhuta enemmän siitä, mikä ohjaa kristillisiin arvoihin pohjaavien poliitikkojen päätöksentekoa. Esimerkiksi Kristillisdemokraattien poliitikot ovat kyllä itse tuoneet esille Raamattuun perustuvia ajatuksiaan Gazan kriisin suhteen, mutta heitä ei Vilkkumaan mukaan mediassa haasteta asiasta sen enempää. Hän kysyykin, pelkääkö media loukkaavansa poliitikkoja kyseenalaistamalla heidän uskonnolliset argumenttinsa. Anu Koivunen hyödyntää mahdollisuuttaan kysyä kahden taiteilijaritarin ajatuksia omakustanteista. Kirjailija Niko Hallikainen yllätti alkuviikosta julkaisemalla omakustanneromaanin, jonka hän tarjoaa omalla verkkosivullaan vapaasti ladattavaksi. Samaan aikaan musiikissakin kulutetaan tuoreita omakustanteita, esimerkiksi Aili Järvelän ja Arpan albumeja. Onko nyt menossa jokin isompi liikehdintä kirjallisuuden ja musiikin indie-tuotannoissa? Mikä omakustanteiden tekemisessä vetää?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Kaarina Hazard. Pekka Seppänen on pannut merkille, että Suomessa on perinteisesti kriittisesti syynätty työntekijöitä, he ovat laiskoja ja työtä vältteleviä, ja heihin pitää kohdistaa kaikenlaisia työvoimatoimia, jotta he olisivat ahkerampia ja tuottavampia. Nyt valtalehti Helsingin Sanomat on ylläpitänyt keskustelua ja tuonut esiin tyystin erilaisia puheenvuoroja. Esimerkiksi EK:n hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell vaati HS:n haastattelussa yritysjohtajilta enemmän asennetta ja rohkeutta. Lehti julkaisi myös McKinsey konsulttiyhtiön raportin, jossa yritysjohtajat saivat huutia. Raportin mukaan, he ovat osasyyllisiä siihen, että Suomen talous ei kasva. Maanantaina 8.9. HS kirjoitti artikkelin otsikolla "Suomen surkeat johtajat". Suomesta puuttuu kyvykkäitä yrityspomoja. Kirjoituksessa kolme asiantuntijaa ruotii Suomen yritysjohtajien huonoutta. Mitä mieltä olette, onko Suomen talouden kasvuttomuus huonojen yritysjohtajien vika, eikä (kulloisenkin) hallituksen vika? Ruben Stiller tiedustelee raadilta, missä kulkee suomalaisen poliitikon demonisoinnin raja. Milloin poliitikkoa solvataan tavalla, joka on vaarallista? Väkivallalla uhkailu on tietysti selvä tapaus, mutta poliitikoista luodaan myös mielikuvia, joissa he edustavat kaikkea pahaa. Sosiaalisessa mediassa nämä mielikuvat kertautuvat. Esimerkeiksi Ruben nostaa Riikka Purran ja Sanna Marinin - missä teidän mielestänne kulkee sellaisen solvaamisen ja mielikuvien luomisen raja, että se on vaarallista myös poliitikkojen turvallisuuden kannalta? Millainen lietsonta menee liian pitkälle? Kaarina Hazard on lukenut Yliopisto-lehdestä tiedon, jonka mukaan Suomi putosi akateemisen vapauden vertailussa 38 sijaa kahdessa vuodessa, nyt sijaluku on 47. Suomalaisen akateemisen vapauden tila on romahtanut. Artikkelissa mainittiin syyksi tutkimusrahoituksen epävarmuus, hierarkkinen johtaminen sekä tutkijoiden häirintä ja uhkailu. Kaarina kertoo kasvaneensa maailmaan, jossa tarkoituksena oli, että jos en ymmärrä jotakin, otan asiasta selvää tai kysyn. Ennen myös kunnioitimme sitä, mitä emme ymmärtäneet ja nyt sitä on muotia halveksua. Miten tällainen muutos tapahtui? Miksi nyt ehdoin tahdoin halutaan painaa alas kaikki parhaimmat meistä, ne jotka ovat suuntautuneet ajatteluun ja tieteen tekemiseen? Miksi meistä on tullut tällaisia?

Suoraa puhetta johtaa Marianne Pettersson. Studiossa keskustelemassa Anu Koivunen, Taru Tujunen ja Ruben Stiller. Anu Koivunen on poiminut puheenaiheeksi hallituksen esityksen ”finanssipoliittisten sääntöjen uudistamiseksi” eli velkajarrun. Velkajarru olisi lakiin kirjattava rajoitus sille, paljonko Suomella saa olla julkista velkaa. Onko 50 vuoden aikajänne ja tavoitetaso 40 prosenttia bkt:sta, poliittisesti mahdollinen ja/tai mielekäs? Mitä se tarkoittaisi tulevaisuuden politiikan kannalta? Helsingissä on parhaillaan käynnissä suurlähettiläspäivät. Taru Tujunen kertoo Helsingin Sanomien tämänpäiväisestä artikkelista, jossa kuvailtiin diplomaattien keskustelua maakuvan merkityksestä. Tällä on edelleen arvoa diplomatiassa ja suomalaista maakuvaa maailmalla luodaan mm. sillä, miten pukeudutaan ja millä tavoin Suomea edustetaan. Taru tiedustelee raatilaisten näkemyksiä, mistä puhumme, kun puhumme maakuvasta. Onko se mielestänne joku ihan oikea asia ja jos on, mihin sitä tarvitaan? Mikä mielestänne on Suomen maakuva? Ja onko se toivomanne kaltainen? Ruben Stiller kysyy, onko Suomessa presidentti-instituutio jollain tavalla muuttunut Niinistön kaudesta. Rubenin mielestä Niinistön kaudella suomalaisen perinteisen median suhde presidenttiin oli hieman "jälki-kekkoslainen". Toimittajakunta ei ole käynyt tästä minkäänlaista keskustelua, miksi näin oli ja mitä he oikein pelkäsivät. Millainen on median suhde nykyiseen presidenttiimme Alexander Stubbiin?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa Maija Vilkkumaa, Ruben Stiller ja Petja Kopperoinen. Maija Vilkkumaa on seurannut kohua siitä, saako ministeri olla humalassa julkisella paikalla niin sanotusti työaikana. Kukaan ei kysy, mitä ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan ja pääministeri Petteri Orpon käytös Ruisrock-festivaalilla kertoo heidän suhtautumisestaan suomalaiseen popmusiikkin. Olisivatko samat ministerit voineet käyttäytyä samoin Savonlinnan oopperajuhlilla yleisön joukossa tai Musiikkitalossa RSO:n konsertissa, kysyy Vilkkumaa.  Ruben Stiller haluaa puhua valkoisesta katseesta. Ruben on lukenut Helsingin Sanomien esseen otsikolla "Minä valitsen toisin". Esseen kirjoittaja Ndéla Fayen mielestä valkoinen katse määrittää yhä sitä, mitä pidämme arvokkaana kirjallisuutena. Siksi hän on päättänyt olla lukematta vapaa-ajallaan valkoisten heteromiesten kirjoittamia kirjoja. Ruben kysyy raadilta, mitä ajattelette tällaisesta boikotista, jossa ei lueta esim. valkoisten heteromiesten kirjoittamia kirjoja, koska ne edustavat tiettyä valtarakennetta. Petja Kopperoinen kertoo lasten uimataidon laskeneen kovaa tahtia viimeisen 10 vuoden aikana. Tänä päivänä vain alle puolet kuudesluokkalaisista osaa uida, kun vielä kymmenen vuotta sitten luku oli 76%. Tällä viikolla Yle uutisoi, että uimataito on vaarassa muuttua vain varakkaiden etuoikeudeksi, koska uimakoulujen hinnat ovat korkeat ja halpoihin opetuksiin eivät mahdu läheskään kaikki halukkaat. Uimataito lukeutuu perustaitoihin kuten lukeminenkin. Myös lukutaidossa on nähtävissä samanlainen ilmiö, korkeampien yhteiskuntaluokkien lapset osaavat lukea paremmin, kun taas alempien yhteiskuntaluokkien lapsien lukutaito heikentyy. Pitääkö tässä huolestua, että perustaidot painuvat unholaan ja jäävät vain rikkaiden etuoikeudeksi? Miten tämän kehityksen suunnan saisi muutettua ja kenen vastuulla muutos oikein on?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Kaarina Hazard ja Taru Tujunen. Ruben Stiller tarttuu tällä hetkellä kovin ajankohtaiseen aiheeseen, Elokapinan mielenosoituksiin. Mitä ajattelette tämän viikon mielenosoituksista? Missä kulkee teidän mielestänne kansalaistottelemattomuuden raja? Onko Elokapinan mielenosoitukset tehokasta toimintaa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa? Kaarina Hazard peräänkuuluttaa keskustelua siitä, millainen Nato maa Suomi on. Puolustusministerimme Antti Häkkänen sanoi eilen, ettei tulevien vuosikymmenten jättimäisistä puolustusmenolisäyksistä nyt ehditä jutella. Ei summista, käyttökohteista, ei sisällöstä ollenkaan. Natoon liittymisen piti suojella meitä, antaa rentoutta ja rauhaa. Miksi näyttää siltä, että sen sijaan jäsenyys vei meidät sotatilaan, jossa käskyjä ei tarvitse perustella, niitä on vain toteltava. Onko suomalainen demokratia niin heikko, että sille voi sanoa turpa kiinni? Mitä ajattelette tästä? Taru Tujusen aiheena on kotiopetus. Taru kertoo kotiopetuksen olleen laillista Suomessa iät ajat. Alun perin 1900-luvun alkupuolella kotiopetus oli yleisempää, erityisesti maaseudulla, missä koulut saattoivat olla kaukana. Nykyinen kotiopetuksen säätely perustuu perusopetuslakiin, joka tuli voimaan 1999. Lain mukaan oppivelvollisuus voidaan täyttää kotiopetuksella, jos opetus on "opetussuunnitelman mukaista ja riittävää". Merkittävä muutos tapahtui 2010-luvulla, kun kotiopetuksen aloittaminen yksinkertaistui - aiemmin tarvittiin kunnan lupa, mutta nykyään riittää vanhempien ilmoitus. Kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna Suomi on melko liberaali kotiopetuksen suhteen - monissa maissa se on joko kielletty tai tiukemmin säännelty. Käytännössä kotiopetuksessa olevia lapsia on Suomessa suhteellisen vähän, mutta määrä on ollut kasvussa, erityisesti korona-ajan jälkeen. Mitä mieltä olette, onko kotiopetus uhka vai mahdollisuus? Edelläkävijyyttä, vai ajasta jäänyt perinne?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Ruben Stiller ihmettelee, miksi ihmeessä ihmiset ovat aivan spagettina Euroviisujen takia. Stiller tunnustaa, että on pitkäaikainen Euroviisujen boikotoija. Se on ainoa aate, joka hänellä on elämänsä aikana ollut. Erityisen tuohtunut hän on tapahtuman estetiikasta ja glitterin paljoudesta, kuvailee sen olevan eurotrashiä. Minkä takia Euroviisut on niin jättimäinen spektaakkeli? Entä mikä on tämän laulukilpailun funktio? Mika Pantzar haluaa puhua populismista. Mitä populismi oikeastaan tarkoittaa, sitä kritisoidaan paljon suomalaisessakin keskustelussa. Vasemmistolainen populismi on sitä, että epäillään rikkaiden ihmisten huijaavan ja vievän kaiken. Oikeistolainen populismi, varsinkin Yhdysvalloissa on ollut kulttuuritaisteluja ja tieteen sekä kaiken korkeakulttuurin kyseenalaistamista. Pitäisikö meidän Pyöreän pöydän jäsentenkin katsoa peiliin, edustammehan jonkinlaista eliittiä, kun saamme höpöttää radiossa. Pitäisikö katsoa peiliin, jotta näkisimme että ihmisillä on erittäin hyvä syy äänestää ns. populistisia liikkeitä? Suomessa on suuri määrä ihmisiä, jotka kokevat joutuneensa yhteiskunnan ulkopuolelle. Tarvitaanko Suomeen populistipuolue ja mitä ajattelemme ihmisistä, jotka heitä äänestävät? Maija Vilkkumaan aihe kumpuaa Oskari Onnisen Uusi juttu verkkomediaan kirjoittamasta artikkelista, joka käsitteli tekijänoikeuksia ja tekoälyä. Tällä hetkellä digijätit kouluttavat koko ajan tekoälyn kielimalleja sellaisilla teksteillä, jotka ovat jo olemassa. Internetissä on olemassa jo valtavia varjokirjastoja, joita ainakaan eurooppalaisen tekijänoikeuslainsäädännön mukaan ei saisi käyttää ilmaiseksi ja kysymättä lupaa. Mitä mieltä olette, onko oikein vai väärin, että digijätit näin toimivat ja mitä kaikkea tästä voi seurata?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Anu Koivunen haluaa puhua Gazan sodasta. Hän kertoo Financial Timesin pääkirjoituksesta, joka oli otsikoitu "Lännen häpeällinen hiljaisuus koskien Gazaa". Kirjoituksen vaatimuksena oli, että Yhdysvaltojen eurooppalaisten liittolaisten pitäisi tehdä enemmän Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun hillitsemiseksi. Nyt on jo melkein seitsemän viikkoa jatkunut lääkkeiden ja elintarvikkeiden kuljettamisen saarto Gazan kaistaleelle, jossa on valtava nälkäkriisi. Mitä tekee Yhdysvaltojen ja lännen poliittinen johto? Miten te tulkitsette tilannetta ja mitä odotamme Suomen poliittiselta johdolta? Miten meidän pitäisi tähän tilanteeseen suhtautua? Ruben Stiller suuntaa katseensa Yhdysvaltojen tulevaisuuteen. Millaisena näette USA:n sisäisen tilanteen Trumpin jälkeisenä aikana? Minkälaisena näette Yhdysvaltojen aseman Trumpin kauden jälkeen? Mikä on Trumpin todellinen perintö, ollaanko amerikkalaisen geopoliittisen aseman raunioilla? Entä hajoaako republikaanipuolue, kun messiaanisen kultin johtaja Trump on poistunut näyttämöltä? Taru Tujunen on lukenut Helsingin Sanomista uutisen ruotsalaisesta tutkimuksesta, joka paljasti yhteyden parisuhteen tuloerojen ja mielenterveyden välillä. Tutkimuksen yksi tulos oli sellainen, että kun parisuhteessa vaimo alkaa tienata miestä enemmän, miesten mielenterveysdiagnoosien määrä kasvaa jopa 10 prosenttia. Kiinnostavaa oli myös se, että naisten mielenterveysongelmat nousevat jos naiset alkavat tienaamaan enemmän kuin miehet - naisilla lisääntyy neuroottisuus ja stressin kokemus. Ovatko miesten mielenterveysongelmat vaimon suurempien tulojen tilanteessa merkki siitä, että tasa-arvokehitys ei ole vielä saavuttanut miesten identiteettiä? Vai onko kyse ajankuvasta, jossa mielenterveysongelmat nostavat päätä kaikissa demografisissa ryhmissä? Onko miesten mielenterveysongelmien dissausta, jos todetaan vain "koettakaa nyt miehet kestää, kun tasa-arvo edistyy"?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Ruben Stiller ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora muistelee, että Pyöreän pöydän ympärilläkin on toisinaan joku parahtanut "vaalit ovat ihmisen parasta aikaa". Toisaalta tänään alkoi alue- ja kuntavaalien ennakkoäänestys, johon oli vaikea saada ehdokkaita ja ilmeisesti myös äänestäjiäkin. Hilkka kysyy ytimekkäästi, miksi kannattaa äänestää. Ruben Stiller ryydittää puhettaan lyömällä nyrkkiä pöytään ja samalla kertoo innostuneesti, kuinka presidentti Stubb oli seitsemän tuntia Yhdysvaltain presidentti Trumpin seurassa. Suomi puttasi itsensä maailmankartalle! Kotimaahan palattuaan Stubb ilmoitti, että meidän pitää valmistautua avaamaan uudelleen poliittiset suhteet Venäjään ja sieltä on tullut tähän ajatukseen innostunut vastaus. Ruben kysyy, missä geopoliittisessa tilanteessa Suomi on nyt. Mitä mieltä olette golf-diplomatian tuloksesta? Entä kuinka otettuja olette presidenttimme taitavuudesta? Mika Pantzar nurisee hyväntahtoisesti Pyöreän pöydän puheenaiheiden Trump keskeisyydestä, hänestä emme tunnu pääsevän eroon. Mikakin tarttuu aiheeseen, siirtämällä Trumpin ajattelua vähän Suomeen. Trumpilla on slogan "järjen ja totuuden palauttaminen Amerikan historiaan". Mikan kysymys kuuluu, mitä ajattelette jos Suomeen tulisi ääriliikkeen presidentti. Minkälainen tulisi olemaan tällaisen ajan historiankirjoitus? Mitä tehtäisiin uudelle Kansallismuseolle, mitä sinne tuotaisiin ja mitä poistettaisiin? Onko meillä kyky tuottaa uutta historinkirjoitusta ja kuka sitä tuottaa? Kertokaa millaisia ideoita teillä on uudelle ääriliikkeen edustajalle? Kenen patsaita poistetaan ja kenelle niitä pystytetään?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Ruben Stiller ja Juha Itkonen. Maija Vilkkumaa haluaa puhua vastuullisesta sijoittamisesta ja miten se on aikojen saatossa muuttunut. Ennen oli ilmiselvää kaikille, että vastuullista sijoittamista ei ole esim. asekauppaan sijoittaminen. Tämä on muuttunut ihan totaalisesti ja tällä hetkellä monet pankkien- ja eläkeyhtiöiden sijoitusjohtajat pitävät aseisiin sijoittamista myös osana vastuullista sijoittamista. Maija kysyy kanssakeskustelijoiden mielipidettä, onko aseisiin sijoittaminen vastuullista sijoittamista. Ruben Stillerin aiheena on Donald Trumpin loppunäytös. Millainen tulee olemaan Trumpin tarinan loppu, jos ajattelemme että se on esim. elokuva tai kirjallinen tarina? Rubenin mielestä ihmisiltä on mennyt perusturvallisuuden tunne, koska Trump ei ole saanut rangaistusta, joka kuuluu tällaiselle "kaaoksen ruhtinaalle", vaan hän selviytyy kaikesta. Välttämättä Trumpin loppunäytös ei ole niin kaukana kuin monet luulevat. Ruben kysyy raatilaisilta, millainen heidän mielikuvissa ja ennustuksissa on Donald Trumpin loppunäytös ja mitä sen jälkeen välittömästi tapahtuu. Juha Itkonen nostaa keskusteluun kirjallisuusteeman. Lukevan älymystön suosima kirjailija Rachel Cusk kävi Helsingissä julistamassa pitkälti erilaisista kielloista koostuvat kirjalliset teesinsä. Juha esittelee muutaman Cuskin esiin nostamista teeseistä: - Rachel Cusk inhoaa juonta. Tosielämä ei hänen mukaansa seuraa juonta, miksi romaani tekee niin. - Cuskin mukaan minä-kertojan pitäisi kirjallisuudessa olla varattu vain niille, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa. Ihmisille jotka ovat marginalisoituja ja joilla ei ole muuta kuin oma todistuksensa. - Toisaalta Cusk ei tunnu pitävän myöskään siitä, että kirjailijat kirjoittavat jostain muusta kuin itsestään. Hän ei usko romaanihenkilöihin. Juha kysyy raatilaisilta, mitä ajatuksia teeseistä herää? Vastaavatko nämä kirjallisia ihanteitanne?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora haluaa puhua huijauksista. Huijauksia on monenlaisia esim. klassisia puhelimella tai sähköpostilla tapahtuvia nettihuijauksia, romanttisia huijauksia ja hauraiden ihmisten hyväksikäyttöä. Hilkka kertoo esimerkin somessa levinneestä ”Pekan” tarinasta, joka osoittautuikin huijaukseksi. Suorastaan raivoissaan Hilkka on siitä, että tämäntyyppisissä huijauksissa käytetään hyväksi ihmisten luottamusta ja empatiaa, ja juuri näitä ominaisuuksiahan me maailmaan kaipaamme. Miksi huijaaminen sen kuin vain yltyy ja mitä voisimme tehdä sen estämiseksi? Anu Koivunen nostaa keskusteluun kansainvälisen avustustoiminnan tämänhetkisen tilanteen ja tulevaisuuden. Trumpin hallinto haluaa lakkauttaa Yhdysvaltain liittovaltion kehitysyhteistyövirasto USAIDin. Yhdysvallat on kansainvälisen avun jättiläinen, joka kattaa noin 40 prosenttia kaikesta maailman humanitaarisesta rahoituksesta. Mitä tästä seuraa, kun Yhdysvallat on pysäyttänyt kansainvälisen avun ohjelmia? CNN:n toimittaja Fareed Zakaria vieraili Ezra Kleinin uusimmassa podcast-jaksossa ja heillä oli kiinnostava keskustelu siitä, mitä tämä tarkoittaa Yhdysvaltojen kansainväliselle maineelle ja yhdysvaltalaisille itselleen? Mitä tarkoittaa, kun kansakunta päättää ajatella kansainvälisen avun olevan vedätystä, se ei kuulu meille? Mitä raatilaiset ajattelette tästä? Mika Pantzar on lukenut Juho Saaren toimittaman kirjan "Hyviä uutisia Suomesta — Menestyvän yhteiskunnan tilannekuva". Kirjassa parikymmentä tutkijaa tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan myönteistä kehitystä. Teos muistuttaa suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista elämänlaadun, terveyden, turvallisuuden ja luottamuksen näkökulmasta. Samalla se tarkastelee työmarkkinoiden, kansantalouden ja hyvinvointivaltion tilaa. Mika kysyy raatilaisilta, miten on mahdollista että Suomi menestyy kansainvälisissä hyvinvointitarkasteluissa. Miksi Suomessa on tapana keskittyä vain surkuttelemaan huonoa tilannettamme ja 2000-luvun menetettyjä kasvulukuja?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Kaarina Hazard ja Pekka Seppänen. Petja Kopperoinen on tutustunut tanskalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan maalla ihmiset ovat onnellisempia kuin kaupungeissa. Suomessa on tehty muutama vuosi sitten vastaavanlainen tutkimus, joka päätyi myös samaan lopputulokseen. Tätä on yritetty selittää sillä, että kaupungeissa on vähemmän luontoa ja vähemmän sosiaalisia suhteita. Mitä mieltä olette, missä ne syyt piilevät? Miksi maalla ollaan onnellisempia, vai ollaanko oikeasti? Kaarina Hazard on bongannut Ylen verkkoartikkelin psykologi Juni Sinkkosesta. Sinkkonen on väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopistossa ja hän on perehtynyt ympäristötunteisiin, eritoten metsäsuruun. Juni Sinkkosen mielestä luontoon, säähän ja ympäristöön liittyvät tunteet vaikuttavat hyvinvointiin enemmän kuin myönnetään. Kaarina aprikoi, että varmasti näin on, se tiedetään jo tutkimuksistakin. - Jos metsässä painaa naaman sammaleeseen, se tekee tosi hyvää. Ja parikymmenen minuutin metsässä oleilu saa elimistön arvotkin paremmiksi, luontokokemus tekee siis keholle hyvää. Tunteet puolestaan liittyvät ilmastokatastrofeihin ja tämän tyyppisiin asioihin. Kun näemme televisiossa isoja maastopaloja tai tulvia, ne aiheuttavat meissä ahdistusta ja pelkoakin. Pystymmekö erottelemaan koettuja ympäristötunteita, lohtuvoimaa ja toisaalta yhteiskunnallisia ympäristötunteita? Mitä raatilaiset ajattelette aiheesta? Tunnetteko te ympäristösurua? Pekka Seppänen on perehtynyt "temutukseen", joka tarkoittaa sitä että suomalaiset ostavat postitse verkon kautta halpoja kiinalaisia tavaroita, joita voi ostaa tullivapaasti, jos summa on alle 150 euroa. Tämä ostotoiminta, esim. Temusta ja Sheinistä on lisääntynyt niin räjähdysmäisesti, että siitä on Suomessa syntynyt aikamoinen julkinen keskustelu. Halvan kiinalaistavaran tilaajat halutaan lailla kuriin, kansalaisaloitekin on tehty. Mistä on kysymys? Haitallisen turhuuden kitkemisestä vai onko tässä pohjimmiltaan kyse köyhien moraalin vartioimisesta ja köyhiä polkevasta vallankäytöstä? Vai onko kyse Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan tunnetusta pelosta, sinofobiasta? Vai kenties jostakin ihan muusta?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Kaarina Hazard on lukenut Helsingin poliisilaitoksesta kertovan artikkelin verkkojulkaisusta uusijuttu.fi. Siinä kävi ilmi, että Helsingin poliisin linja on viime aikoina muuttunut rajusti. Siellä on uusi poliisipäällikkö, jonka myötä on kokonaan luovuttu ennalta estävästä yksiköstä, jossa palveli kymmeniä poliiseja. Muutoksen ydin on se, että luovutaan pehmeistä arvoista esim. sellaisesta toiminnasta, jossa poliisi jalkautuu kentälle ja saa tietää, millainen meno on huudeilla ja mikä nuorisoa vaivaa. Nyt kelkka on kääntynyt ja panostetaan rangaistuksiin. Uuden pomon mukaan rangaistukset toimivat hyvin, koska niillä on pelotevaikutus. Kaarina kysyy keskustelijoilta, kumpi on tärkeämpää, että porukka luottaa poliisiin vai pelkää poliisia. Tämä kysymys taitaa päteä laajemminkin aikaamme, kun keskinäiselle luottamukselle rakentuvaa maailmanjärjestystä tahdotaan kovalla kiireellä taannuttaa voimaan eli pelotteluun perustuvaksi maailmanjärjestykseksi. Mika Pantzar nostaa aiheeksi Maailman talousfoorumin kokouksen Davosissa ja siellä julkaistun riskiraportin. Mitä pitäisi ajatella, että raportin mukaan erityisesti yritysmaailman asiantuntijat korostavat polarisaatiota suurena riskinä tai että vain nuoret asiantuntijat nostavat riskiksi taloudellisen kasvun pysähtymisen. Pantzar ei näe Suomessa etujärjestöjen ja hallituksen toimissa poliittista painetta polarisaation vähentämiseen. Mitä ajattelette, onko Suomessa elinkeinoelämä niin tyhmää, että eivät tunnista tätä? Vai onko tämä vain Davosin ylevää puhetta, että olemme huolissaan polarisaatiosta? Ruben Stiller haluaa tietää, mitä raatilaiset ajattelevat Suomen geopoliittisesta tilanteesta ja asemasta tällä hetkellä. Ja eritoten Rubenia kiinnostaa, mitä kansalaiset tästä ajattelevat. Rubenin mukaan maailma on kaaoksessa ja olemme juuri saaneet turvallisen isän, Naton. Tämän turvallisen isän yksi johtohahmo on henkilö, joka on yhtä arvaamaton kuin juoppohullu isä. Onko menossa epävarmuuden aika, jonka vaikutusta kansalaisten mielipiteisiin emme pysty vielä hahmottamaan? Jotkut valmistautuvat ainakin puheiden tasolla kolmanteen maailmansotaan, kuten eduskunnan puhemies Halla-aho. Mihin te arvon raatilaiset valmistaudutte?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Taru Tujunen, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Taru Tujunen on pannut merkille, että meillä on parhaillaan käynnissä ennennäkemätön teknologian ja politiikan liitto. Suurista amerikkalaisista teknologiajäteistä on tullut merkittäviä poliittisia vallankäyttäjiä. Ei ollut Nokian kulta-aikana tällaista! Amazonin, Metan ja X:n kaltaisista yrityksistä on tullut poliittisia toimijoita. Nämä yhtiöt muokkaavat ja päättävät siitä, mistä me kommunikoimme, mistä saamme tietoa ja sitä kautta ne ohjaavat myös miten ajattelemme. Tekoälyn kehitys on ulkopoliittinen kysymys, kiinalaiset ja amerikkalaiset eivät mittaa toisiaan enää ainoastaan sotilaallisella voimalla, vaan sillä kummalla on isommat teknologia-jäbät rosterissa mukana. Miksi mielestänne näin on tapahtunut? Mitä perinteisen poliittisen vallan ja teknologisen vallan yhdistämisestä voi mielestänne seurata? Mitä näet uhkana tai mahdollisuutena? Mika Pantzar haluaa raatilaisten pohtivan tekoälyn käyttöä profiloinnissa. Mika kertoo Euroopan unionin ja myös Suomen lainsäädännön rajoittavan nykyään aika vahvasti profilointia tekoälyllä tai algoritmeillä. Niillä ei saa profiloida ihmisiä erilaisiin ryhmiin. Mikaa ärsyttää sosiaalisen median tapa luokitella ihmisiä, esim. että olet persu, fasisti tai fillari-kommunisti. Ikään kuin sovitettaisiin ihmisen kokonaisuus johonkin stereotyyppiseen yhteen kuvaan, siinä häviää ihmisen moninaisuus. Vaivaako teitä ihmisten luokittelu kapeisiin kategorioihin? Voisimmeko vaatia samaa ihmisiltä kuin tekoälyltä, että ei ryhdytä liian pitkälle vietyyn profilointiin? Ruben Stiller ihmettelee Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin ensimmäisen virkapäivän päätöksiä, mm. Meksikonlahti on nyt Amerikanlahti ja tammikuun 6. päivän valtaajat kaikkiaan 1500 henkilöä armahdettiin. Mitä ajattelette Trumpin ensimmäisistä päätöksistä ja millainen historiallinen murros on menossa? Onko kyseessä amerikkalaisen unelman viimeinen vaihe – spektaakkelien sirkus?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Kaarina Hazard on lukenut Ilta-Sanomista Taloustutkimuksen tekemän kyselyn tulokset suomalaisten huolenaiheista, jotka ovat sitten edellisen kyselyn (2,5 vuotta aiemmin) muuttuneet merkittävästi. Valtavasti on noussut kansalaisten huoli eriarvoistumisen ja tuloerojen kasvun suhteen. Kaarinan mielestä suomalaiset seuraavat sisäpolitiikkaa hyvin ja tarkasti. Hänestä kyselyn tulokset myös heijastelevat aika lailla hallituksen tekemiä päätöksiä, niiden seurauksia ja niistä syntyvää huolta. Kaarina esittää raatilaisille kysymyksen, mitä ajattelette huolenaiheista ja muutoksista niissä? Seuraako oma sisäinen kansalaispulssinne suomalaista trendiä vai oletteko yhtä mieltä valtiovarainministerimme kanssa, jonka mukaan suomalaiset ovat väärin huolissaan? Maanantaina 6.1. vahvistettiin USA:n presidentinvaalien tulos. Hilkka Olkinuora haluaa tietää, kenet me itse asiassa olemme saaneet sinne presidentiksi? Saimmeko tupla Trumpin? Castorin ja Polluxin vai Romuluksen ja Remuksen? Onko Elon Musk varjopresidentti, perskärpänen vai Rasputin? Onko hän uhka demokratialle ja jopa ihmishengille? Hilkka tiedustelee keskustelijoilta kahta asiaa. Mikä mies Trump on ja miten Trump-ilmiö on mahdollinen? Amerikkaan on syntymässä plutokratia eli rikkaiden harvainvalta, jossa rikkaat häpeämättä käyttävät rikkauttaan esim. ostavat valtaa. Onko plutokratian pelko aiheeton? Nato-maita on uhattu sotilasvoimien käytöllä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei ole sulkenut pois sotavoiman käyttöä, jotta Grönlanti saataisiin Yhdysvaltain hallintaan. Pekka Seppäsen mielestä nyt näyttää siltä, että olemme maailmassa jossa Natoon hyökätään jopa Naton sisältä. Onko Suomen Nato-jäsenyys edelleen pelkkä oikotie onneen, vai sotkeudutaanko yhä todennäköisemmin aina vain mutaisempiin velleihin? Olemmeko velvoitettuja puolustamaan Tanskaa, johon Grölanti kuuluu ja olemaan tärkeimmän liittolaisemme vihollinen tässä kiistassa?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Taru Tujunen ja Ruben Stiller. Hilkka Olkinuora palaa aiheessaan viime vikkoiseen Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoon. Minkälainen identiteettikysymys on saada kutsu juhliin? Onko Linnan juhlien arvostus ikäkausikysymys? Mitä linnan kutsuihin pääseminen, joutuminen, niihin tuleminen ja sieltä poisjääminen kertoo? Taru Tujunen puhuu sosiaalisen median käytön ikärajoista. Australiassa päätettiin kieltää some alle 16-vuotiailta. Norjassa pohditaan samaa, eikä ajatus ole Suomessakaan vieras. Somen haitoista lapsille ja nuorille on kiistattomia näyttöjä. Mutta samalla mm. useat tutkijat ovat vastustaneet somen ikärajojen nostoa. Sosiaalisen median haitat perustuvat nimenomaan sen liiketoimintamalliin, johon on ikäänkuin sisäänajettu sen synnyttävän riippuvuutta. Miksi yhteiskunta ratkaisee ongelmaa rajaamalla yksinomaan yksilön oikeuksia? Miksi valtiot epäröivät säännellä someyhtiöitä yhtä tiukasti kuin muitakin riippuvuutta aiheuttavia ja erityisesti lapsia vahingoittavia toimialoja (tupakka, alkoholi, uhkapelit)? Ruben Stiller ihmettelee, onko vasemmistoaktivismissa tietynlaisia muoti-ilmiöitä ja kaksoisstandardeja? Rubenin mielestä näyttää, että israelilaisten ja palestiinalaisten välinen konflikti herättää vasemmistoaktivisteisssa voimakkaita tunteita, mutta arabimaissa tapahtuvat väkivaltaisuudet eivät ole herättäneet yhtä voimakkaita tunteita. Ruben kysyy raatilaisilta, onko vasemmistoaktivismissa kaksoisstandardeja esim. suhteessa Lähi-Itään? Jos on, mistä ne mahtavat johtua?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat vakioritarit Maija Vilkkumaa ja Ruben Stiller sekä vierailulla käyvä pastori Petja Kopperoinen. Maija Vilkkumaan aiheena on suomen kieli ja sen tulevaisuus. Maijan somessa on kiertänyt ahkerasti vanhan luokkakaverinsa Janne Saarikiven HS:n essee "Eliitin englanti on köykäinen kielitaito". Siinä pohditaan mm. maahanmuuttaja koululaisten suomen kielen oppimista. Usein sanotaan, että he ovat kielitaidottomia, vaikka osaavat monesti ainakin jonkinlaista suomea. Saarikiven mukaan samaan aikaan meillä on suuri määrä huippuosaajia, joita ylistetään ja paapotaan, vaikka he eivät puhu ollenkaan suomea, eivätkä aio sitä opiskellakaan. Maija kysyy raatilaisilta, onko meillä sadan vuoden kuluttua taiteessa käytettävää suomen kieltä. Uskotteko suomen kielen pysyvän hengissä itsestään vai pitäisikö tehdä jotain, jotta se pysyisi elinvoimaisena? Ruben Stiller esittää huolensa entisen Suomen Washingtonin-suurlähettilään Mikko Hautalan uuden kirjan sodalla pelottelulla. Hautalan kirja on nimeltään "Sotaa ja rauhaa: Venäjä, Yhdysvallat ja Suomi uuden suurvaltakilpailun aikakaudella". Kirjassa Hautala varoittaa, että Suomen tulisi yksiselitteisesti olla varautunut täysimittaiseen ja pitkään sotaan. Eikä vain varautunut, vaan monilta osin jopa suoranaisesti olla valmis. Ruben ihmettelee, mihin tällä sodalla pelottelulla pyritään. Pelotellaan kaikki suomalaiset puolikuoliaaksi, varsinkin nuorempi ikäluokka. Sehän on selvää, että Puolustusvoimat aina varautuvat sotaan, mutta miksi siitä pitää pelotella? Petja Kopperoinen tuo raatilaisten pohdittavaksi tunnetaidot. Peruskoulun opetussuunnitelmaan tunnetaidot lisättiin tasan kymmenen vuotta sitten. Tunnetaitojen opetuksen järjestäminen on kuntien päätettävissä, eli kunnittain erot ovat merkittäviä. Onko tässä nähtävissä, että pian tunnetaidot ovat tiettyjen alueiden erityisosaamista? Ja kuuluuko tunnetaitojen opetus lopulta kouluun vai kotiin? Asiantuntijat ovat kuuluttaneet, että myös vanhempien pitäisi opetella tunnetaitoja. Pitäisikö aikuisille järjestää hyvinvointitutoreita, joita esim. Kouvolassa on järjestetty oppilaille. Vai pitäisikö kansalaisopistoissa opettaa tunnetaitoja aikuisille?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat vierailulla käyvä ekonomisti Heikki Pursiainen sekä vakioritarit Kaarina Hazard ja Mika Panzar. Heikki Pursiainen kertoo liberaalin porvarin dilemmasta. Kirsi Pihasta on tullut liberaalin porvarin tuskan ammattimainen kanavoija. Piha on Apu lehden haastattelussa ja HS:n esseessä kertonut, miksi hän lähti kokoomuksesta ja miksi ei halua osallistua nykyisen hallituksen toimintaan. Hallituksen rasistinen sekoilu ja muu toiminnan epämiellyttävyys kouraisee Pursiaista syvältä. - Täytyykö meikäläisten liberaali porvarien tehdä "Pihat" ja erota kokoomuksesta. Ja jos täytyy, mihin tässä pitää mennä? Kaarina Hazardin mielestä viestimet ja poliitikot toimivat yhteisillä edellismaailman asetuksilla, eivätkä ne siksi pysty käsittelemään esim. kiihtyvää ilmastokatastrofia. Siitä siirretään katse sivuun, samalla tavalla kuin ennen Neuvostoliitosta. - Todellisuudessa on tabun luonnetta, mihin poliitikot ja media eivät halua tarttua. Tämä tuottaa realismirailon kansalaisten ja instituutioiden välille. Oletteko te huomanneet tällaista millään alueella ja mihin realismirailo ihmisten ja instituutioiden välillä johtaa? Mika Panzarin aihe kumpuaa historiasta. Suomi on ollut satoja vuosia eri imperiumien periferia. Ensin oli Ruotsi ja Venäjä, itsenäistymisen jälkeen ennen toista maailmansotaa löydettiin identifiointikohteita Saksasta ja Yhdysvalloista. Taloustieteilijänä Panzaria kiusaa, että otamme aina jonkun maan, josta täysin irrallaan kontekstista pitäisi ottaa mallia. - Joskus se maa oli Uusi-Seelanti ja välillä taas Itävalta. Nythän meillä on aikamoinen kriisi taloudessa, kun pari vuotta sitten vielä ajattelimme, että Saksa on menestystarina ja meidän pitää pystyä tekemään kuin saksalaiset. Nyt Saksa on romahtanut ja autoteollisuus on vaikeuksissa. Mistä meidän tulisi etsiä mallia nyt? Vai olisiko paikallaan keksiä oma identiteetti?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Hilkka Olkinuora. Helsingissä kohistaan, koska Suomalainen klubi ei muuttanut sääntöjään niin, että jäseniksi kelpaisivat muutkin kuin miehet. Pekka Seppäsen mielestä kohina on ollut aika yksimielistä, klubilaiset ovat tyhmiä ja ajastaan jäljessä. Pekka ihmettelee, mitä se muille kuuluu, keitä Suomalaisen klubin jäseninä on. Eikö riitä, että yhdistys noudattaa lakeja ja omia, Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymiä sääntöjään? Jos miehet haluavat pitää keskenään yhdistystä niin pitäkööt. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio päätti, että Suomi jää Ukrainan jälleenrakentamisen tasa-arvo ja inklusiivisuusliittoutuman ulkopuolelle. Ruben Stillerin mielestä Taviolle on uhka se, jos Ukrainan jälleenrakentamisessa jollain tavalla otettaisiin huomioon myös homot ja tasa-arvo. Ruben tiedustelee, mitä mieltä keskustelijat ovat tästä sopasta, johon on joutunut sekaantumaan myös tasavallan presidentti Alexander Stubb. Mitä peliä tässä pelataan? Onko ministeri Ville Tavio Venäjän arvoyhteisön kannalla?  Maailmaa näyttävät johtavan tällä hetkellä pahat ja usein mieleltään epävakaat miehet. Hilkka Olkinuora kysyy, missä on eettis-poliittinen johtajuus. Me tiedämme missä ovat aikamme Stalin, Hitler ja Mao. Mutta missä ovat aikamme Martin Luther King, Mandela ja Gandhi? Missä ovat ihmiset, jotka yhdistävät aatteen ja toiminnan? Mikä ja kuka voisi korvata nämä moraalin ja etiikan majakat, vai tarvirtaanko niitä enää?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Kaarina Hazard luonnehtii aihettaan kevyeksi, hauskaksi ja syksyyn sopivaksi. Kari Hotakainen on julkaissut "Helmi" nimisen romaanin, joka on Pirkka-kirja, jota myydään vain K-ryhmän kaupoissa. Tästä uudesta markkinointi-ideasta on tullut älämölöä. Eräs ruoveteläinen kahden miehen kirjakauppa ilmoitti, että he boikotoivat Hotakaista ja poistavat toistaiseksi valikoimastaan jo myynnissä olevat Hotakaisen aiemmat kirjat. Yksinoikeudella myymistä on paheksuttu monelta kantilta. Mitä arvon raatilaiset ajattelette asiasta? Onko oikein vai väärin, paheksutteko? Ruben Stiller tähyää aiheellaan jo tulevaan itsenäisyyspäivän juhlaan. Hän haluaa raatilaisten miettivän, minkälaista draamaa kansallisesta identiteetistä meille esitetään. Onko meillä tarvetta vanhan malliseen identiteettitarinaan, joka yhdistää meitä? Taru Tujusen puheenaihe kumpuaa Venezuelan presidentin päätöksestä aikaistaa joulu lokakuulle. Päätöksen takana ajatellaan olevan pyrkimys lepyytellä kansaa, jolla meni kesän vaalivilppi ns. tunteisiin. Mikä on mielestänne sellainen Suomen historiassa tehty/tekemättä jätetty (poliittinen) päätös, josta olette henkilökohtaisesti suuttuneet niin paljon, että vaaditte korvaukseksi joulun tai jonkin muun juhlapyhän aikaistamista? Minkä juhlapyhän valitsisitte ja miksi? 

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa ovat Kaarina Hazard, Hilkka Olkinuora ja Ruben Stiller. Miten presidentti Joe Bidenin kulisseissa haahuillut, täysin kadonnut varapresidentti Kamala Harris singahti yhtäkkiä esiin – ja kaikki oli toisin. Hilkka Olkinuora kysyy, mitä mieltä olette Kamala -ilmiöstä, mikä se on ja mistä kertoo. Kaarina saa tästä aiheesta "koneen käyntiin" ja riekkuu Bidenille ja Trumpille. - Bidenin ollessa ehdokkaana asetelmana oli, ottakaa näistä kahdesta äijästä tämä, jolla on edes jotakin tolkkua päässä! Kamala Harris teki Trumpista vanhan yhdessä yössä. Kamala Harrisin ei tarvitse kuin olla, hän on olennoitunut keskisormi Trumpille! Kaarina Hazardin puheenaihe on suomalainen nuori uusnatsi, joka tietokoneensa takaa ohjaili brittimellakoita. Miten meidän pitäisi suhtautua siihen, että suomalainen jässikkä osallistuu toisen maan kaaoksen aiheuttamiseen, jossain toisessa maassa? Onko tämä kansalaisaktiivisuutta vai kansainvälistä rikollisuutta? Onko kansainvälinen lainsäädäntö jäänyt kohtalokkaasti jälkeen siitä, miten rikokset leviävät? Ruben Stiller katsoi olympialaisia innolla ja tunnustaa olevansa kriisissä, koska Suomi ei saanut yhtään mitalia – Ruotsi sai peräti 11. Ruben tiedustelee raatilaisilta, mitä he ajattelevat tästä historiallisesta katastrofista. Onko sillä merkitystä pärjäämmekö huippu-urheilussa ja onko sillä merkitystä kansallisen tarinan kannalta?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Kevätkauden viimeisessä Pyöreän pöydän -lähetyksessä keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Maija Vilkkumaa. Ohjelma palaa kesätauolta keskiviikkona 14.8. Media on tiiviisti seurannut presidentti Alexander Stubbin ja puoliso Suzanne Innes-Stubbin valtiovierailua Virossa. Pekka Seppäsen mielestä median erikoistarkkailussa on ollut presidenttiparin vaatteet ja asusteet. Eikö toisten vaatteiden suorasukainen arvostelu ole huonoa käytöstä? Tekeekö presidenttipari tähän poikkeuksen? Leijaileeko päällemme kuningaspölyä kun puhumme heidän vaatteistaan ja arvioimme edustuskelpoisuutta?  Maija Vilkkumaa puhuu innostuneena Taina Saarikiven nettilehti Säröön kirjoittamasta artikkelista: Neromyytti ja karismaattinen vallankäyttö taidekoulutuksessa. Maija ihmettelee, miksi ihminen ylipäätään kaipaa neroja ympärilleen. Olisiko kauhistus, jos maailma olisi täynnä vain virkamiesmäisiä tunteettomia suorittajia? Lähetyksen lopuksi vietetään nostalgisten muistojen hetkeä, kun Ruben Stiller kertoo katselleensa 70-luvun dokumentteja Ahti Karjalaisesta, Kalevi Sorsasta ja Kekkosestakin. Millaiset kulttuurituotteet ja menneen ajan ilmiöt herättävät raadin jäsenissä nostalgisia tunteita? Onko meillä kaipuu yhtenäiskulttuurin maisemaan?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja Maria Pettersson tiedustelee raadilta, millaisia ajatuksia herättää Venäjän mahdollinen aie muuttaa merirajaa. Kyseessä on Venäjän puolustusministeriön asetusluonnos, jossa Venäjä muuttaisi merirajoja Suomen ja Liettuan lähellä. Suunnitelmasta tai sen toteuttamisyrityksestä tiedetään hyvin vähän. Onko syytä huoleen? Onko kyseessä oikea uhka vai typistyykö paniikki kohta vääräksi hälytykseksi? Ruben kuvailee eloisasti suhdettaan Venäjän vaikuttamisoperaatioon, jonka tarkoitus on herättää suomalaisissa hämmennystä. - Välillä tuntuu siltä että yskäys Kremlin käytävillä, jopa vessassa voi kuulostaa Helsingissä tykin laukaukselta. Juha Itkonen myöntää, ettei Jääkiekon MM-kisojen katselu ole kuulunut hänen vuosiohjelmaansa. Poikkeuksena tietysti jos Suomi on päässsyt loppuotteluun asti. Passiivisen kansalaisen näkökulmasta hän on huomioinut, että yhtäkkiä jännitetään trillereitä jotain Tanskaa vastaan! Jos emme enää pärjää jääkiekossa, niin missä urheilussa sitten pärjäämme – miten sykkii leijonasydän ja mitä käy kansalliselle identiteetille? Taru Tujunen nostaa käsittelyyn tulevat europarlamenttivaalit. Oikeistopopulististen puolueiden ennustetaan nostavan kannatustaan tulevissa EU-vaaleissa. Ilmiössä ei Tujusen mielestä ole mitään yllättävää, onhan kehitys ollut saman suuntainen monissa jäsenvaltioissa. Suomessakin Kokoomus ja Perussuomalaiset ovat löytäneet toisensa. Muuttuuko EU:n poliittinen linja, jos EPP:n ja S&D:n voimasuhteet muuttuvat merkittävästi? Jos muuttuu, niin missä asioissa ja mihin suuntaan? Ruben Stiller kysyy, tuottaako some pimeää konformismia, jonka ideana on se, että jokainen someposeeraus väärässä seurassa voi olla rikos? Jos ihminen näkyy samassa kuvassa vääriä mielipiteitä edustavan ihmisen kanssa, hän on syyllinen. Näettekö mitään huolestuttavaa tässä ilmiössä?

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Maija VIlkkumaa. Ruben kysyy aluksi: Minkä yhteiskunnallisen keskustelun toivoisitte presidentti Alexander Stubbin aloittavan? Kaarina Hazard haluaa kysyä yhteisestä muistamisesta. Sysäys tähän on uutinen Tampereen Lenin-museon lopettamisesta. Pitääkö ikävät vaiheet kumittaa pois? Vai kertoa koko maailmalle? Anu Koivunen puhuu oikeusvaltiosta ja oikeusministeri Leena Merestä. Häntä kiinnostaa, onko kyse oikeusvaltion rapauttamisesta vai enemmistöparlamentarismista. Maija Vilkkumaa pohtii tarkkailuluokkaa eli EU:n alijäämämenettelyä. Miksi media on toistellut "tarkkailuluokkaa" ? Miksi suomalaiset haluavat olla malliopppilaita?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Puheenjohtaja kysyy ritareilta, mihin heidän huomionsa kohdistui hallituksen kehysriihessä. Ruben Stiller aikoo puolustaa valtiovarainministeri Riikka Purraa. Missä kulkee poliitikkojen demonisoinnin raja? Taru Tujunen kertoo, että puolustusvoimat on tuonut varustemallistoonsa rintaliivit eli liki 30 vuotta sen jälkeen, kun naisten vapaaehtoinen asepalvelus alkoi. Varusmiesliiton mukaan liivit eivät ole keränneet kehuja.  Maija Vilkkumaa pohtii lääkkeiden plasebovaikutusta ja ihmiskehon voimaa parantaa itseään. 

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Ruben Stiller. Nordic Response -taisteluharjoitus herättää ritareissa erilaisia ajatuksia ja tuntemuksia. Rubenia huvittaa median tuottama aseporno, Kaarina kaipaa kriittistä Nato-harjoitusjournalismia ja Anu on havahtunut Insta-story-päivitysten myötä, että Nato arkistuu. Kaarina Hazard haluaa puhua operaatio Savukukosta. 34 miestä epäillään salametsästyksestä Lapinlahdella Pohjois-Savossa. Muutkin ovat uutisesta sydämistyneitä mm. asemäärän, joutsenien ja yhteisön vaikenemisen vuoksi. Ruben Stiller sanoo olettaneensa, että hallitusvastuu alentaisi perussuomalaisten kannatusta. Tuloksena onkin ollut (helmikuussa) pikemminkin nousujohteinen kannatuskäyrä. Mistä se johtuu? Anu Koivunen nostaa aiheeksi digialustojen "paskoontumisen" ("enshittification"). Toimittaja Cory Doctorow mukaan digialustat rappeutuvat, muuttuvat kuonaksi, koska ne eivät lunasta lupaustaan.   – Haluan valittaa jonnekin! Anu sanoo.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. (Vinkkejä toimittajille tipahtelee pitkin matkaa.) Mitä haluaisit kysyä presidenttiehdokkailta? – Milloin aiotte vaatia Israelilta, ettei Gazassa tapahtuisi mitään kansanmurhaa vastaavaa? – Miksei toinen teistä ei olisi varapresidenttinä? – Miten kampanjabudjettienne erilaisuus vaikuttavaa lopputulokseen? Anu Koivunen on huomannut, että skenaarioharjoitukset ovat olleet presidenttitenttien uutuutena. Toisella kierroksella ne tuntuvat kiihtyvän. Millaista journalismia tämä on ja mitä niillä testataan? Mika Pantzar paheksuu kylmän sodan ajattelua ja rauhanskenaario puutetta. Kaarina Hazardin mielestä malli sopii algoritmijournalismiin, jonka tarkoitus on säikäyttää. – Maanpuolustuksellisena mielikuvituksena se on taidetta, hän sanoo. Koivusen mielestä kyseessä on yhteisen liturgian opettelua. Silkkaa politiikkaa ja yksiäänistä. Mika Pantzar on lukenut toimittaja Juha-Pekka Raesteen kolumnin Helsingin Sanomissa, jossa Raeste puhui itsetunnon tärkeydestä. Hänelle vastasi professori Jukka Rintamäki Aalto-yliopistosta, jonka mukaan kova itseluottamus ei kerrokaan kyvykkyydestä. Keskustelussa mainitaan mm. isottelu, varmuusloukku ja sisäisesti koettu kansalaispätevyys. Kaarina Hazard elää kaksijakoisuuden keskellä: metsä edustaa jykevää suomalaisuutta ja samaan aikaan vallitsee "luonnonmetsän hätätila". Miten tällaisen ristiriidan kanssa eletään?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Puheenjohtaja kysyy: Mihin liian vähälle huomiolle jääneestä ongelmasta haluaisitte puhua? Ritarit  puhuvat ilosta, suomalaisesta kulttuurista – ja yksi ei halua vastata mitään. Pekka Seppänen puhututtaa Pyöreää pöytää presidentinvaalikampanjasta. Muuttaako taktinen äänestäminen lopputuleman? Miten ehdokkaat voivat vielä vaikuttaa? – Antaako joku ehdokkaista äänensä ennakkoperintönä toiselle ehdokkaalle? Maija Vilkkumaan valitsema aihe liittyy sisältövaroituksiin. Onko niissä järkeä? Hän olisi toivonut sisältövaroitusta "hirveään" Lars von Trierin elokuvaan Breaking the Waves. Hilkka Olkinuora selostaa muille vanhusten hoivaa koskevan Ylen MOT-ohjelman. Hän nostaa ohjelman esiin, koska uskoo kokemuksensa perusteella, että samanlaisia kokemuksia on. Hän kysyy, millä tilanteen voisi ratkaista. Asiaa vetää ritarit vakavaksi.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Aluksi lumimaiseman keskellä kommentoidaan Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kouluissa järjestämiä presidentinvaaleja.   Professori Anu Koivunen haluaa puhututtaa ritareita Euroviisuista. Muusikot ovat jättäneet Ylelle boikottivetoomuksen, jonka mukaan Israel pitäisi jättää pois Euroviisuista. Miten Ylen pitäisi toimia?  Kirjailija Juha Itkonen arvostelee "klikkijournalismin ikiliikkujia" luettuaan Helsingin Sanomista näyttelijä Amanda Palon haastattelun ja sen jatkojutut varastamisesta. Toimitusjohtaja Taru Tujunen ihmettelee, miksi väistyvä presidentti Sauli Niinistö oli närkästynyt ulkopolitiikan retoriikassa käytettävistä terneistä, kuten "Nato-Suomi"-uussanan käytöstä. Olemmeko modernin kremnologian ääressä?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja haluaa alkuun pohdintaa, onko Ruotsi olla vielä ylivoimaine isoveli. Ruben Stiller sanoo, että edesmennyt Martti Ahtisaari oli kunnioitettu mies ja syystäkin, mutta aina ei ole ollut näin. Ahtisaarta kohdeltiin Stillerin mielestä mediassa kovakätisesti, esim. Ylen satiiriohjelma Iltalypsyssä. – Miksi häntä pilkattiin mutta muut ovat päässeet helpommalla? Kaarina Hazard on kiinnostunut kansalaispulssikyselystä, jonka mukaan luottamus tuomioistuimiin on vähentynyt. – Nähdäänkö käräjäoikeuden tuomio vain mielipiteenä mielipiteiden joukossa? Taru Tujunen halua puhua luonnosta, koska ilveksen metsästystä varten on annettu 300 kaatolupaa kannanhoidollisista syistä. – Ketä varten luonto on olemassa?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Hilkka Olkinuora. Puheenjohtaja kysyy: Kun maailma on kaaoksessa, ja kaikki tuntuu olevan sekaisin, niin millaisia kikkoja teillä on mielenrauhaan? - Mainintoja saavat mm. Arthur Schopenhauer (Kuolema ja kuolematon), everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtisen painottama toimintakyky, koira ja doomscrollauksen sijaan sen etsiminen, jonka pelkää menettäneensä. Kirjailija Juha Itkonen haluaa keskustella keikkalääkäreistä, etiikasta ja moraalista. Hän kysyy: Onko yksittäisellä ihmisellä, lääkärillä, velvollisuus ajatella kokonaisuutta vai omaa hyvinvointiaan? Ruben Stiller yrittää saada ritarit puhumaan yksi kerrallaan, mutta aina se ei onnistu. Pappi Hilkka Olkinuora toivottaa hyvää tyttöjen päivä ja kysyy: Mitä me aikuiset voisimme oppia nykyisistä tytöistä? Käsikirjoittaja Kaarina Hazard pohtii ilmastokatastrofin etenemistä. Millaiset ihmiset ja yhteisöt selviävät parhaiten tulevasta? Mihin pitäisi satsata?