Podcast appearances and mentions of ruben stiller

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Kaarina Hazard ja Taru Tujunen. Ruben Stiller tarttuu tällä hetkellä kovin ajankohtaiseen aiheeseen, Elokapinan mielenosoituksiin. Mitä ajattelette tämän viikon mielenosoituksista? Missä kulkee teidän mielestänne kansalaistottelemattomuuden raja? Onko Elokapinan mielenosoitukset tehokasta toimintaa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa? Kaarina Hazard peräänkuuluttaa keskustelua siitä, millainen Nato maa Suomi on. Puolustusministerimme Antti Häkkänen sanoi eilen, ettei tulevien vuosikymmenten jättimäisistä puolustusmenolisäyksistä nyt ehditä jutella. Ei summista, käyttökohteista, ei sisällöstä ollenkaan. Natoon liittymisen piti suojella meitä, antaa rentoutta ja rauhaa. Miksi näyttää siltä, että sen sijaan jäsenyys vei meidät sotatilaan, jossa käskyjä ei tarvitse perustella, niitä on vain toteltava. Onko suomalainen demokratia niin heikko, että sille voi sanoa turpa kiinni? Mitä ajattelette tästä? Taru Tujusen aiheena on kotiopetus. Taru kertoo kotiopetuksen olleen laillista Suomessa iät ajat. Alun perin 1900-luvun alkupuolella kotiopetus oli yleisempää, erityisesti maaseudulla, missä koulut saattoivat olla kaukana. Nykyinen kotiopetuksen säätely perustuu perusopetuslakiin, joka tuli voimaan 1999. Lain mukaan oppivelvollisuus voidaan täyttää kotiopetuksella, jos opetus on "opetussuunnitelman mukaista ja riittävää". Merkittävä muutos tapahtui 2010-luvulla, kun kotiopetuksen aloittaminen yksinkertaistui - aiemmin tarvittiin kunnan lupa, mutta nykyään riittää vanhempien ilmoitus. Kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna Suomi on melko liberaali kotiopetuksen suhteen - monissa maissa se on joko kielletty tai tiukemmin säännelty. Käytännössä kotiopetuksessa olevia lapsia on Suomessa suhteellisen vähän, mutta määrä on ollut kasvussa, erityisesti korona-ajan jälkeen. Mitä mieltä olette, onko kotiopetus uhka vai mahdollisuus? Edelläkävijyyttä, vai ajasta jäänyt perinne?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Ruben Stiller ihmettelee, miksi ihmeessä ihmiset ovat aivan spagettina Euroviisujen takia. Stiller tunnustaa, että on pitkäaikainen Euroviisujen boikotoija. Se on ainoa aate, joka hänellä on elämänsä aikana ollut. Erityisen tuohtunut hän on tapahtuman estetiikasta ja glitterin paljoudesta, kuvailee sen olevan eurotrashiä. Minkä takia Euroviisut on niin jättimäinen spektaakkeli? Entä mikä on tämän laulukilpailun funktio? Mika Pantzar haluaa puhua populismista. Mitä populismi oikeastaan tarkoittaa, sitä kritisoidaan paljon suomalaisessakin keskustelussa. Vasemmistolainen populismi on sitä, että epäillään rikkaiden ihmisten huijaavan ja vievän kaiken. Oikeistolainen populismi, varsinkin Yhdysvalloissa on ollut kulttuuritaisteluja ja tieteen sekä kaiken korkeakulttuurin kyseenalaistamista. Pitäisikö meidän Pyöreän pöydän jäsentenkin katsoa peiliin, edustammehan jonkinlaista eliittiä, kun saamme höpöttää radiossa. Pitäisikö katsoa peiliin, jotta näkisimme että ihmisillä on erittäin hyvä syy äänestää ns. populistisia liikkeitä? Suomessa on suuri määrä ihmisiä, jotka kokevat joutuneensa yhteiskunnan ulkopuolelle. Tarvitaanko Suomeen populistipuolue ja mitä ajattelemme ihmisistä, jotka heitä äänestävät? Maija Vilkkumaan aihe kumpuaa Oskari Onnisen Uusi juttu verkkomediaan kirjoittamasta artikkelista, joka käsitteli tekijänoikeuksia ja tekoälyä. Tällä hetkellä digijätit kouluttavat koko ajan tekoälyn kielimalleja sellaisilla teksteillä, jotka ovat jo olemassa. Internetissä on olemassa jo valtavia varjokirjastoja, joita ainakaan eurooppalaisen tekijänoikeuslainsäädännön mukaan ei saisi käyttää ilmaiseksi ja kysymättä lupaa. Mitä mieltä olette, onko oikein vai väärin, että digijätit näin toimivat ja mitä kaikkea tästä voi seurata?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Anu Koivunen haluaa puhua Gazan sodasta. Hän kertoo Financial Timesin pääkirjoituksesta, joka oli otsikoitu "Lännen häpeällinen hiljaisuus koskien Gazaa". Kirjoituksen vaatimuksena oli, että Yhdysvaltojen eurooppalaisten liittolaisten pitäisi tehdä enemmän Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun hillitsemiseksi. Nyt on jo melkein seitsemän viikkoa jatkunut lääkkeiden ja elintarvikkeiden kuljettamisen saarto Gazan kaistaleelle, jossa on valtava nälkäkriisi. Mitä tekee Yhdysvaltojen ja lännen poliittinen johto? Miten te tulkitsette tilannetta ja mitä odotamme Suomen poliittiselta johdolta? Miten meidän pitäisi tähän tilanteeseen suhtautua? Ruben Stiller suuntaa katseensa Yhdysvaltojen tulevaisuuteen. Millaisena näette USA:n sisäisen tilanteen Trumpin jälkeisenä aikana? Minkälaisena näette Yhdysvaltojen aseman Trumpin kauden jälkeen? Mikä on Trumpin todellinen perintö, ollaanko amerikkalaisen geopoliittisen aseman raunioilla? Entä hajoaako republikaanipuolue, kun messiaanisen kultin johtaja Trump on poistunut näyttämöltä? Taru Tujunen on lukenut Helsingin Sanomista uutisen ruotsalaisesta tutkimuksesta, joka paljasti yhteyden parisuhteen tuloerojen ja mielenterveyden välillä. Tutkimuksen yksi tulos oli sellainen, että kun parisuhteessa vaimo alkaa tienata miestä enemmän, miesten mielenterveysdiagnoosien määrä kasvaa jopa 10 prosenttia. Kiinnostavaa oli myös se, että naisten mielenterveysongelmat nousevat jos naiset alkavat tienaamaan enemmän kuin miehet - naisilla lisääntyy neuroottisuus ja stressin kokemus. Ovatko miesten mielenterveysongelmat vaimon suurempien tulojen tilanteessa merkki siitä, että tasa-arvokehitys ei ole vielä saavuttanut miesten identiteettiä? Vai onko kyse ajankuvasta, jossa mielenterveysongelmat nostavat päätä kaikissa demografisissa ryhmissä? Onko miesten mielenterveysongelmien dissausta, jos todetaan vain "koettakaa nyt miehet kestää, kun tasa-arvo edistyy"?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Ruben Stiller ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora muistelee, että Pyöreän pöydän ympärilläkin on toisinaan joku parahtanut "vaalit ovat ihmisen parasta aikaa". Toisaalta tänään alkoi alue- ja kuntavaalien ennakkoäänestys, johon oli vaikea saada ehdokkaita ja ilmeisesti myös äänestäjiäkin. Hilkka kysyy ytimekkäästi, miksi kannattaa äänestää. Ruben Stiller ryydittää puhettaan lyömällä nyrkkiä pöytään ja samalla kertoo innostuneesti, kuinka presidentti Stubb oli seitsemän tuntia Yhdysvaltain presidentti Trumpin seurassa. Suomi puttasi itsensä maailmankartalle! Kotimaahan palattuaan Stubb ilmoitti, että meidän pitää valmistautua avaamaan uudelleen poliittiset suhteet Venäjään ja sieltä on tullut tähän ajatukseen innostunut vastaus. Ruben kysyy, missä geopoliittisessa tilanteessa Suomi on nyt. Mitä mieltä olette golf-diplomatian tuloksesta? Entä kuinka otettuja olette presidenttimme taitavuudesta? Mika Pantzar nurisee hyväntahtoisesti Pyöreän pöydän puheenaiheiden Trump keskeisyydestä, hänestä emme tunnu pääsevän eroon. Mikakin tarttuu aiheeseen, siirtämällä Trumpin ajattelua vähän Suomeen. Trumpilla on slogan "järjen ja totuuden palauttaminen Amerikan historiaan". Mikan kysymys kuuluu, mitä ajattelette jos Suomeen tulisi ääriliikkeen presidentti. Minkälainen tulisi olemaan tällaisen ajan historiankirjoitus? Mitä tehtäisiin uudelle Kansallismuseolle, mitä sinne tuotaisiin ja mitä poistettaisiin? Onko meillä kyky tuottaa uutta historinkirjoitusta ja kuka sitä tuottaa? Kertokaa millaisia ideoita teillä on uudelle ääriliikkeen edustajalle? Kenen patsaita poistetaan ja kenelle niitä pystytetään?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Ruben Stiller ja Juha Itkonen. Maija Vilkkumaa haluaa puhua vastuullisesta sijoittamisesta ja miten se on aikojen saatossa muuttunut. Ennen oli ilmiselvää kaikille, että vastuullista sijoittamista ei ole esim. asekauppaan sijoittaminen. Tämä on muuttunut ihan totaalisesti ja tällä hetkellä monet pankkien- ja eläkeyhtiöiden sijoitusjohtajat pitävät aseisiin sijoittamista myös osana vastuullista sijoittamista. Maija kysyy kanssakeskustelijoiden mielipidettä, onko aseisiin sijoittaminen vastuullista sijoittamista. Ruben Stillerin aiheena on Donald Trumpin loppunäytös. Millainen tulee olemaan Trumpin tarinan loppu, jos ajattelemme että se on esim. elokuva tai kirjallinen tarina? Rubenin mielestä ihmisiltä on mennyt perusturvallisuuden tunne, koska Trump ei ole saanut rangaistusta, joka kuuluu tällaiselle "kaaoksen ruhtinaalle", vaan hän selviytyy kaikesta. Välttämättä Trumpin loppunäytös ei ole niin kaukana kuin monet luulevat. Ruben kysyy raatilaisilta, millainen heidän mielikuvissa ja ennustuksissa on Donald Trumpin loppunäytös ja mitä sen jälkeen välittömästi tapahtuu. Juha Itkonen nostaa keskusteluun kirjallisuusteeman. Lukevan älymystön suosima kirjailija Rachel Cusk kävi Helsingissä julistamassa pitkälti erilaisista kielloista koostuvat kirjalliset teesinsä. Juha esittelee muutaman Cuskin esiin nostamista teeseistä: - Rachel Cusk inhoaa juonta. Tosielämä ei hänen mukaansa seuraa juonta, miksi romaani tekee niin. - Cuskin mukaan minä-kertojan pitäisi kirjallisuudessa olla varattu vain niille, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa. Ihmisille jotka ovat marginalisoituja ja joilla ei ole muuta kuin oma todistuksensa. - Toisaalta Cusk ei tunnu pitävän myöskään siitä, että kirjailijat kirjoittavat jostain muusta kuin itsestään. Hän ei usko romaanihenkilöihin. Juha kysyy raatilaisilta, mitä ajatuksia teeseistä herää? Vastaavatko nämä kirjallisia ihanteitanne?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora haluaa puhua huijauksista. Huijauksia on monenlaisia esim. klassisia puhelimella tai sähköpostilla tapahtuvia nettihuijauksia, romanttisia huijauksia ja hauraiden ihmisten hyväksikäyttöä. Hilkka kertoo esimerkin somessa levinneestä ”Pekan” tarinasta, joka osoittautuikin huijaukseksi. Suorastaan raivoissaan Hilkka on siitä, että tämäntyyppisissä huijauksissa käytetään hyväksi ihmisten luottamusta ja empatiaa, ja juuri näitä ominaisuuksiahan me maailmaan kaipaamme. Miksi huijaaminen sen kuin vain yltyy ja mitä voisimme tehdä sen estämiseksi? Anu Koivunen nostaa keskusteluun kansainvälisen avustustoiminnan tämänhetkisen tilanteen ja tulevaisuuden. Trumpin hallinto haluaa lakkauttaa Yhdysvaltain liittovaltion kehitysyhteistyövirasto USAIDin. Yhdysvallat on kansainvälisen avun jättiläinen, joka kattaa noin 40 prosenttia kaikesta maailman humanitaarisesta rahoituksesta. Mitä tästä seuraa, kun Yhdysvallat on pysäyttänyt kansainvälisen avun ohjelmia? CNN:n toimittaja Fareed Zakaria vieraili Ezra Kleinin uusimmassa podcast-jaksossa ja heillä oli kiinnostava keskustelu siitä, mitä tämä tarkoittaa Yhdysvaltojen kansainväliselle maineelle ja yhdysvaltalaisille itselleen? Mitä tarkoittaa, kun kansakunta päättää ajatella kansainvälisen avun olevan vedätystä, se ei kuulu meille? Mitä raatilaiset ajattelette tästä? Mika Pantzar on lukenut Juho Saaren toimittaman kirjan "Hyviä uutisia Suomesta — Menestyvän yhteiskunnan tilannekuva". Kirjassa parikymmentä tutkijaa tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan myönteistä kehitystä. Teos muistuttaa suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista elämänlaadun, terveyden, turvallisuuden ja luottamuksen näkökulmasta. Samalla se tarkastelee työmarkkinoiden, kansantalouden ja hyvinvointivaltion tilaa. Mika kysyy raatilaisilta, miten on mahdollista että Suomi menestyy kansainvälisissä hyvinvointitarkasteluissa. Miksi Suomessa on tapana keskittyä vain surkuttelemaan huonoa tilannettamme ja 2000-luvun menetettyjä kasvulukuja?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Kaarina Hazard ja Pekka Seppänen. Petja Kopperoinen on tutustunut tanskalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan maalla ihmiset ovat onnellisempia kuin kaupungeissa. Suomessa on tehty muutama vuosi sitten vastaavanlainen tutkimus, joka päätyi myös samaan lopputulokseen. Tätä on yritetty selittää sillä, että kaupungeissa on vähemmän luontoa ja vähemmän sosiaalisia suhteita. Mitä mieltä olette, missä ne syyt piilevät? Miksi maalla ollaan onnellisempia, vai ollaanko oikeasti? Kaarina Hazard on bongannut Ylen verkkoartikkelin psykologi Juni Sinkkosesta. Sinkkonen on väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopistossa ja hän on perehtynyt ympäristötunteisiin, eritoten metsäsuruun. Juni Sinkkosen mielestä luontoon, säähän ja ympäristöön liittyvät tunteet vaikuttavat hyvinvointiin enemmän kuin myönnetään. Kaarina aprikoi, että varmasti näin on, se tiedetään jo tutkimuksistakin. - Jos metsässä painaa naaman sammaleeseen, se tekee tosi hyvää. Ja parikymmenen minuutin metsässä oleilu saa elimistön arvotkin paremmiksi, luontokokemus tekee siis keholle hyvää. Tunteet puolestaan liittyvät ilmastokatastrofeihin ja tämän tyyppisiin asioihin. Kun näemme televisiossa isoja maastopaloja tai tulvia, ne aiheuttavat meissä ahdistusta ja pelkoakin. Pystymmekö erottelemaan koettuja ympäristötunteita, lohtuvoimaa ja toisaalta yhteiskunnallisia ympäristötunteita? Mitä raatilaiset ajattelette aiheesta? Tunnetteko te ympäristösurua? Pekka Seppänen on perehtynyt "temutukseen", joka tarkoittaa sitä että suomalaiset ostavat postitse verkon kautta halpoja kiinalaisia tavaroita, joita voi ostaa tullivapaasti, jos summa on alle 150 euroa. Tämä ostotoiminta, esim. Temusta ja Sheinistä on lisääntynyt niin räjähdysmäisesti, että siitä on Suomessa syntynyt aikamoinen julkinen keskustelu. Halvan kiinalaistavaran tilaajat halutaan lailla kuriin, kansalaisaloitekin on tehty. Mistä on kysymys? Haitallisen turhuuden kitkemisestä vai onko tässä pohjimmiltaan kyse köyhien moraalin vartioimisesta ja köyhiä polkevasta vallankäytöstä? Vai onko kyse Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan tunnetusta pelosta, sinofobiasta? Vai kenties jostakin ihan muusta?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Kaarina Hazard on lukenut Helsingin poliisilaitoksesta kertovan artikkelin verkkojulkaisusta uusijuttu.fi. Siinä kävi ilmi, että Helsingin poliisin linja on viime aikoina muuttunut rajusti. Siellä on uusi poliisipäällikkö, jonka myötä on kokonaan luovuttu ennalta estävästä yksiköstä, jossa palveli kymmeniä poliiseja. Muutoksen ydin on se, että luovutaan pehmeistä arvoista esim. sellaisesta toiminnasta, jossa poliisi jalkautuu kentälle ja saa tietää, millainen meno on huudeilla ja mikä nuorisoa vaivaa. Nyt kelkka on kääntynyt ja panostetaan rangaistuksiin. Uuden pomon mukaan rangaistukset toimivat hyvin, koska niillä on pelotevaikutus. Kaarina kysyy keskustelijoilta, kumpi on tärkeämpää, että porukka luottaa poliisiin vai pelkää poliisia. Tämä kysymys taitaa päteä laajemminkin aikaamme, kun keskinäiselle luottamukselle rakentuvaa maailmanjärjestystä tahdotaan kovalla kiireellä taannuttaa voimaan eli pelotteluun perustuvaksi maailmanjärjestykseksi. Mika Pantzar nostaa aiheeksi Maailman talousfoorumin kokouksen Davosissa ja siellä julkaistun riskiraportin. Mitä pitäisi ajatella, että raportin mukaan erityisesti yritysmaailman asiantuntijat korostavat polarisaatiota suurena riskinä tai että vain nuoret asiantuntijat nostavat riskiksi taloudellisen kasvun pysähtymisen. Pantzar ei näe Suomessa etujärjestöjen ja hallituksen toimissa poliittista painetta polarisaation vähentämiseen. Mitä ajattelette, onko Suomessa elinkeinoelämä niin tyhmää, että eivät tunnista tätä? Vai onko tämä vain Davosin ylevää puhetta, että olemme huolissaan polarisaatiosta? Ruben Stiller haluaa tietää, mitä raatilaiset ajattelevat Suomen geopoliittisesta tilanteesta ja asemasta tällä hetkellä. Ja eritoten Rubenia kiinnostaa, mitä kansalaiset tästä ajattelevat. Rubenin mukaan maailma on kaaoksessa ja olemme juuri saaneet turvallisen isän, Naton. Tämän turvallisen isän yksi johtohahmo on henkilö, joka on yhtä arvaamaton kuin juoppohullu isä. Onko menossa epävarmuuden aika, jonka vaikutusta kansalaisten mielipiteisiin emme pysty vielä hahmottamaan? Jotkut valmistautuvat ainakin puheiden tasolla kolmanteen maailmansotaan, kuten eduskunnan puhemies Halla-aho. Mihin te arvon raatilaiset valmistaudutte?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Taru Tujunen, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Taru Tujunen on pannut merkille, että meillä on parhaillaan käynnissä ennennäkemätön teknologian ja politiikan liitto. Suurista amerikkalaisista teknologiajäteistä on tullut merkittäviä poliittisia vallankäyttäjiä. Ei ollut Nokian kulta-aikana tällaista! Amazonin, Metan ja X:n kaltaisista yrityksistä on tullut poliittisia toimijoita. Nämä yhtiöt muokkaavat ja päättävät siitä, mistä me kommunikoimme, mistä saamme tietoa ja sitä kautta ne ohjaavat myös miten ajattelemme. Tekoälyn kehitys on ulkopoliittinen kysymys, kiinalaiset ja amerikkalaiset eivät mittaa toisiaan enää ainoastaan sotilaallisella voimalla, vaan sillä kummalla on isommat teknologia-jäbät rosterissa mukana. Miksi mielestänne näin on tapahtunut? Mitä perinteisen poliittisen vallan ja teknologisen vallan yhdistämisestä voi mielestänne seurata? Mitä näet uhkana tai mahdollisuutena? Mika Pantzar haluaa raatilaisten pohtivan tekoälyn käyttöä profiloinnissa. Mika kertoo Euroopan unionin ja myös Suomen lainsäädännön rajoittavan nykyään aika vahvasti profilointia tekoälyllä tai algoritmeillä. Niillä ei saa profiloida ihmisiä erilaisiin ryhmiin. Mikaa ärsyttää sosiaalisen median tapa luokitella ihmisiä, esim. että olet persu, fasisti tai fillari-kommunisti. Ikään kuin sovitettaisiin ihmisen kokonaisuus johonkin stereotyyppiseen yhteen kuvaan, siinä häviää ihmisen moninaisuus. Vaivaako teitä ihmisten luokittelu kapeisiin kategorioihin? Voisimmeko vaatia samaa ihmisiltä kuin tekoälyltä, että ei ryhdytä liian pitkälle vietyyn profilointiin? Ruben Stiller ihmettelee Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin ensimmäisen virkapäivän päätöksiä, mm. Meksikonlahti on nyt Amerikanlahti ja tammikuun 6. päivän valtaajat kaikkiaan 1500 henkilöä armahdettiin. Mitä ajattelette Trumpin ensimmäisistä päätöksistä ja millainen historiallinen murros on menossa? Onko kyseessä amerikkalaisen unelman viimeinen vaihe – spektaakkelien sirkus?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Kaarina Hazard on lukenut Ilta-Sanomista Taloustutkimuksen tekemän kyselyn tulokset suomalaisten huolenaiheista, jotka ovat sitten edellisen kyselyn (2,5 vuotta aiemmin) muuttuneet merkittävästi. Valtavasti on noussut kansalaisten huoli eriarvoistumisen ja tuloerojen kasvun suhteen. Kaarinan mielestä suomalaiset seuraavat sisäpolitiikkaa hyvin ja tarkasti. Hänestä kyselyn tulokset myös heijastelevat aika lailla hallituksen tekemiä päätöksiä, niiden seurauksia ja niistä syntyvää huolta. Kaarina esittää raatilaisille kysymyksen, mitä ajattelette huolenaiheista ja muutoksista niissä? Seuraako oma sisäinen kansalaispulssinne suomalaista trendiä vai oletteko yhtä mieltä valtiovarainministerimme kanssa, jonka mukaan suomalaiset ovat väärin huolissaan? Maanantaina 6.1. vahvistettiin USA:n presidentinvaalien tulos. Hilkka Olkinuora haluaa tietää, kenet me itse asiassa olemme saaneet sinne presidentiksi? Saimmeko tupla Trumpin? Castorin ja Polluxin vai Romuluksen ja Remuksen? Onko Elon Musk varjopresidentti, perskärpänen vai Rasputin? Onko hän uhka demokratialle ja jopa ihmishengille? Hilkka tiedustelee keskustelijoilta kahta asiaa. Mikä mies Trump on ja miten Trump-ilmiö on mahdollinen? Amerikkaan on syntymässä plutokratia eli rikkaiden harvainvalta, jossa rikkaat häpeämättä käyttävät rikkauttaan esim. ostavat valtaa. Onko plutokratian pelko aiheeton? Nato-maita on uhattu sotilasvoimien käytöllä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei ole sulkenut pois sotavoiman käyttöä, jotta Grönlanti saataisiin Yhdysvaltain hallintaan. Pekka Seppäsen mielestä nyt näyttää siltä, että olemme maailmassa jossa Natoon hyökätään jopa Naton sisältä. Onko Suomen Nato-jäsenyys edelleen pelkkä oikotie onneen, vai sotkeudutaanko yhä todennäköisemmin aina vain mutaisempiin velleihin? Olemmeko velvoitettuja puolustamaan Tanskaa, johon Grölanti kuuluu ja olemaan tärkeimmän liittolaisemme vihollinen tässä kiistassa?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Taru Tujunen ja Ruben Stiller. Hilkka Olkinuora palaa aiheessaan viime vikkoiseen Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoon. Minkälainen identiteettikysymys on saada kutsu juhliin? Onko Linnan juhlien arvostus ikäkausikysymys? Mitä linnan kutsuihin pääseminen, joutuminen, niihin tuleminen ja sieltä poisjääminen kertoo? Taru Tujunen puhuu sosiaalisen median käytön ikärajoista. Australiassa päätettiin kieltää some alle 16-vuotiailta. Norjassa pohditaan samaa, eikä ajatus ole Suomessakaan vieras. Somen haitoista lapsille ja nuorille on kiistattomia näyttöjä. Mutta samalla mm. useat tutkijat ovat vastustaneet somen ikärajojen nostoa. Sosiaalisen median haitat perustuvat nimenomaan sen liiketoimintamalliin, johon on ikäänkuin sisäänajettu sen synnyttävän riippuvuutta. Miksi yhteiskunta ratkaisee ongelmaa rajaamalla yksinomaan yksilön oikeuksia? Miksi valtiot epäröivät säännellä someyhtiöitä yhtä tiukasti kuin muitakin riippuvuutta aiheuttavia ja erityisesti lapsia vahingoittavia toimialoja (tupakka, alkoholi, uhkapelit)? Ruben Stiller ihmettelee, onko vasemmistoaktivismissa tietynlaisia muoti-ilmiöitä ja kaksoisstandardeja? Rubenin mielestä näyttää, että israelilaisten ja palestiinalaisten välinen konflikti herättää vasemmistoaktivisteisssa voimakkaita tunteita, mutta arabimaissa tapahtuvat väkivaltaisuudet eivät ole herättäneet yhtä voimakkaita tunteita. Ruben kysyy raatilaisilta, onko vasemmistoaktivismissa kaksoisstandardeja esim. suhteessa Lähi-Itään? Jos on, mistä ne mahtavat johtua?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat vakioritarit Maija Vilkkumaa ja Ruben Stiller sekä vierailulla käyvä pastori Petja Kopperoinen. Maija Vilkkumaan aiheena on suomen kieli ja sen tulevaisuus. Maijan somessa on kiertänyt ahkerasti vanhan luokkakaverinsa Janne Saarikiven HS:n essee "Eliitin englanti on köykäinen kielitaito". Siinä pohditaan mm. maahanmuuttaja koululaisten suomen kielen oppimista. Usein sanotaan, että he ovat kielitaidottomia, vaikka osaavat monesti ainakin jonkinlaista suomea. Saarikiven mukaan samaan aikaan meillä on suuri määrä huippuosaajia, joita ylistetään ja paapotaan, vaikka he eivät puhu ollenkaan suomea, eivätkä aio sitä opiskellakaan. Maija kysyy raatilaisilta, onko meillä sadan vuoden kuluttua taiteessa käytettävää suomen kieltä. Uskotteko suomen kielen pysyvän hengissä itsestään vai pitäisikö tehdä jotain, jotta se pysyisi elinvoimaisena? Ruben Stiller esittää huolensa entisen Suomen Washingtonin-suurlähettilään Mikko Hautalan uuden kirjan sodalla pelottelulla. Hautalan kirja on nimeltään "Sotaa ja rauhaa: Venäjä, Yhdysvallat ja Suomi uuden suurvaltakilpailun aikakaudella". Kirjassa Hautala varoittaa, että Suomen tulisi yksiselitteisesti olla varautunut täysimittaiseen ja pitkään sotaan. Eikä vain varautunut, vaan monilta osin jopa suoranaisesti olla valmis. Ruben ihmettelee, mihin tällä sodalla pelottelulla pyritään. Pelotellaan kaikki suomalaiset puolikuoliaaksi, varsinkin nuorempi ikäluokka. Sehän on selvää, että Puolustusvoimat aina varautuvat sotaan, mutta miksi siitä pitää pelotella? Petja Kopperoinen tuo raatilaisten pohdittavaksi tunnetaidot. Peruskoulun opetussuunnitelmaan tunnetaidot lisättiin tasan kymmenen vuotta sitten. Tunnetaitojen opetuksen järjestäminen on kuntien päätettävissä, eli kunnittain erot ovat merkittäviä. Onko tässä nähtävissä, että pian tunnetaidot ovat tiettyjen alueiden erityisosaamista? Ja kuuluuko tunnetaitojen opetus lopulta kouluun vai kotiin? Asiantuntijat ovat kuuluttaneet, että myös vanhempien pitäisi opetella tunnetaitoja. Pitäisikö aikuisille järjestää hyvinvointitutoreita, joita esim. Kouvolassa on järjestetty oppilaille. Vai pitäisikö kansalaisopistoissa opettaa tunnetaitoja aikuisille?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat vierailulla käyvä ekonomisti Heikki Pursiainen sekä vakioritarit Kaarina Hazard ja Mika Panzar. Heikki Pursiainen kertoo liberaalin porvarin dilemmasta. Kirsi Pihasta on tullut liberaalin porvarin tuskan ammattimainen kanavoija. Piha on Apu lehden haastattelussa ja HS:n esseessä kertonut, miksi hän lähti kokoomuksesta ja miksi ei halua osallistua nykyisen hallituksen toimintaan. Hallituksen rasistinen sekoilu ja muu toiminnan epämiellyttävyys kouraisee Pursiaista syvältä. - Täytyykö meikäläisten liberaali porvarien tehdä "Pihat" ja erota kokoomuksesta. Ja jos täytyy, mihin tässä pitää mennä? Kaarina Hazardin mielestä viestimet ja poliitikot toimivat yhteisillä edellismaailman asetuksilla, eivätkä ne siksi pysty käsittelemään esim. kiihtyvää ilmastokatastrofia. Siitä siirretään katse sivuun, samalla tavalla kuin ennen Neuvostoliitosta. - Todellisuudessa on tabun luonnetta, mihin poliitikot ja media eivät halua tarttua. Tämä tuottaa realismirailon kansalaisten ja instituutioiden välille. Oletteko te huomanneet tällaista millään alueella ja mihin realismirailo ihmisten ja instituutioiden välillä johtaa? Mika Panzarin aihe kumpuaa historiasta. Suomi on ollut satoja vuosia eri imperiumien periferia. Ensin oli Ruotsi ja Venäjä, itsenäistymisen jälkeen ennen toista maailmansotaa löydettiin identifiointikohteita Saksasta ja Yhdysvalloista. Taloustieteilijänä Panzaria kiusaa, että otamme aina jonkun maan, josta täysin irrallaan kontekstista pitäisi ottaa mallia. - Joskus se maa oli Uusi-Seelanti ja välillä taas Itävalta. Nythän meillä on aikamoinen kriisi taloudessa, kun pari vuotta sitten vielä ajattelimme, että Saksa on menestystarina ja meidän pitää pystyä tekemään kuin saksalaiset. Nyt Saksa on romahtanut ja autoteollisuus on vaikeuksissa. Mistä meidän tulisi etsiä mallia nyt? Vai olisiko paikallaan keksiä oma identiteetti?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Hilkka Olkinuora. Helsingissä kohistaan, koska Suomalainen klubi ei muuttanut sääntöjään niin, että jäseniksi kelpaisivat muutkin kuin miehet. Pekka Seppäsen mielestä kohina on ollut aika yksimielistä, klubilaiset ovat tyhmiä ja ajastaan jäljessä. Pekka ihmettelee, mitä se muille kuuluu, keitä Suomalaisen klubin jäseninä on. Eikö riitä, että yhdistys noudattaa lakeja ja omia, Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymiä sääntöjään? Jos miehet haluavat pitää keskenään yhdistystä niin pitäkööt. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio päätti, että Suomi jää Ukrainan jälleenrakentamisen tasa-arvo ja inklusiivisuusliittoutuman ulkopuolelle. Ruben Stillerin mielestä Taviolle on uhka se, jos Ukrainan jälleenrakentamisessa jollain tavalla otettaisiin huomioon myös homot ja tasa-arvo. Ruben tiedustelee, mitä mieltä keskustelijat ovat tästä sopasta, johon on joutunut sekaantumaan myös tasavallan presidentti Alexander Stubb. Mitä peliä tässä pelataan? Onko ministeri Ville Tavio Venäjän arvoyhteisön kannalla?  Maailmaa näyttävät johtavan tällä hetkellä pahat ja usein mieleltään epävakaat miehet. Hilkka Olkinuora kysyy, missä on eettis-poliittinen johtajuus. Me tiedämme missä ovat aikamme Stalin, Hitler ja Mao. Mutta missä ovat aikamme Martin Luther King, Mandela ja Gandhi? Missä ovat ihmiset, jotka yhdistävät aatteen ja toiminnan? Mikä ja kuka voisi korvata nämä moraalin ja etiikan majakat, vai tarvirtaanko niitä enää?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Kaarina Hazard luonnehtii aihettaan kevyeksi, hauskaksi ja syksyyn sopivaksi. Kari Hotakainen on julkaissut "Helmi" nimisen romaanin, joka on Pirkka-kirja, jota myydään vain K-ryhmän kaupoissa. Tästä uudesta markkinointi-ideasta on tullut älämölöä. Eräs ruoveteläinen kahden miehen kirjakauppa ilmoitti, että he boikotoivat Hotakaista ja poistavat toistaiseksi valikoimastaan jo myynnissä olevat Hotakaisen aiemmat kirjat. Yksinoikeudella myymistä on paheksuttu monelta kantilta. Mitä arvon raatilaiset ajattelette asiasta? Onko oikein vai väärin, paheksutteko? Ruben Stiller tähyää aiheellaan jo tulevaan itsenäisyyspäivän juhlaan. Hän haluaa raatilaisten miettivän, minkälaista draamaa kansallisesta identiteetistä meille esitetään. Onko meillä tarvetta vanhan malliseen identiteettitarinaan, joka yhdistää meitä? Taru Tujusen puheenaihe kumpuaa Venezuelan presidentin päätöksestä aikaistaa joulu lokakuulle. Päätöksen takana ajatellaan olevan pyrkimys lepyytellä kansaa, jolla meni kesän vaalivilppi ns. tunteisiin. Mikä on mielestänne sellainen Suomen historiassa tehty/tekemättä jätetty (poliittinen) päätös, josta olette henkilökohtaisesti suuttuneet niin paljon, että vaaditte korvaukseksi joulun tai jonkin muun juhlapyhän aikaistamista? Minkä juhlapyhän valitsisitte ja miksi? 

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa ovat Kaarina Hazard, Hilkka Olkinuora ja Ruben Stiller. Miten presidentti Joe Bidenin kulisseissa haahuillut, täysin kadonnut varapresidentti Kamala Harris singahti yhtäkkiä esiin – ja kaikki oli toisin. Hilkka Olkinuora kysyy, mitä mieltä olette Kamala -ilmiöstä, mikä se on ja mistä kertoo. Kaarina saa tästä aiheesta "koneen käyntiin" ja riekkuu Bidenille ja Trumpille. - Bidenin ollessa ehdokkaana asetelmana oli, ottakaa näistä kahdesta äijästä tämä, jolla on edes jotakin tolkkua päässä! Kamala Harris teki Trumpista vanhan yhdessä yössä. Kamala Harrisin ei tarvitse kuin olla, hän on olennoitunut keskisormi Trumpille! Kaarina Hazardin puheenaihe on suomalainen nuori uusnatsi, joka tietokoneensa takaa ohjaili brittimellakoita. Miten meidän pitäisi suhtautua siihen, että suomalainen jässikkä osallistuu toisen maan kaaoksen aiheuttamiseen, jossain toisessa maassa? Onko tämä kansalaisaktiivisuutta vai kansainvälistä rikollisuutta? Onko kansainvälinen lainsäädäntö jäänyt kohtalokkaasti jälkeen siitä, miten rikokset leviävät? Ruben Stiller katsoi olympialaisia innolla ja tunnustaa olevansa kriisissä, koska Suomi ei saanut yhtään mitalia – Ruotsi sai peräti 11. Ruben tiedustelee raatilaisilta, mitä he ajattelevat tästä historiallisesta katastrofista. Onko sillä merkitystä pärjäämmekö huippu-urheilussa ja onko sillä merkitystä kansallisen tarinan kannalta?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Kevätkauden viimeisessä Pyöreän pöydän -lähetyksessä keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Maija Vilkkumaa. Ohjelma palaa kesätauolta keskiviikkona 14.8. Media on tiiviisti seurannut presidentti Alexander Stubbin ja puoliso Suzanne Innes-Stubbin valtiovierailua Virossa. Pekka Seppäsen mielestä median erikoistarkkailussa on ollut presidenttiparin vaatteet ja asusteet. Eikö toisten vaatteiden suorasukainen arvostelu ole huonoa käytöstä? Tekeekö presidenttipari tähän poikkeuksen? Leijaileeko päällemme kuningaspölyä kun puhumme heidän vaatteistaan ja arvioimme edustuskelpoisuutta?  Maija Vilkkumaa puhuu innostuneena Taina Saarikiven nettilehti Säröön kirjoittamasta artikkelista: Neromyytti ja karismaattinen vallankäyttö taidekoulutuksessa. Maija ihmettelee, miksi ihminen ylipäätään kaipaa neroja ympärilleen. Olisiko kauhistus, jos maailma olisi täynnä vain virkamiesmäisiä tunteettomia suorittajia? Lähetyksen lopuksi vietetään nostalgisten muistojen hetkeä, kun Ruben Stiller kertoo katselleensa 70-luvun dokumentteja Ahti Karjalaisesta, Kalevi Sorsasta ja Kekkosestakin. Millaiset kulttuurituotteet ja menneen ajan ilmiöt herättävät raadin jäsenissä nostalgisia tunteita? Onko meillä kaipuu yhtenäiskulttuurin maisemaan?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja Maria Pettersson tiedustelee raadilta, millaisia ajatuksia herättää Venäjän mahdollinen aie muuttaa merirajaa. Kyseessä on Venäjän puolustusministeriön asetusluonnos, jossa Venäjä muuttaisi merirajoja Suomen ja Liettuan lähellä. Suunnitelmasta tai sen toteuttamisyrityksestä tiedetään hyvin vähän. Onko syytä huoleen? Onko kyseessä oikea uhka vai typistyykö paniikki kohta vääräksi hälytykseksi? Ruben kuvailee eloisasti suhdettaan Venäjän vaikuttamisoperaatioon, jonka tarkoitus on herättää suomalaisissa hämmennystä. - Välillä tuntuu siltä että yskäys Kremlin käytävillä, jopa vessassa voi kuulostaa Helsingissä tykin laukaukselta. Juha Itkonen myöntää, ettei Jääkiekon MM-kisojen katselu ole kuulunut hänen vuosiohjelmaansa. Poikkeuksena tietysti jos Suomi on päässsyt loppuotteluun asti. Passiivisen kansalaisen näkökulmasta hän on huomioinut, että yhtäkkiä jännitetään trillereitä jotain Tanskaa vastaan! Jos emme enää pärjää jääkiekossa, niin missä urheilussa sitten pärjäämme – miten sykkii leijonasydän ja mitä käy kansalliselle identiteetille? Taru Tujunen nostaa käsittelyyn tulevat europarlamenttivaalit. Oikeistopopulististen puolueiden ennustetaan nostavan kannatustaan tulevissa EU-vaaleissa. Ilmiössä ei Tujusen mielestä ole mitään yllättävää, onhan kehitys ollut saman suuntainen monissa jäsenvaltioissa. Suomessakin Kokoomus ja Perussuomalaiset ovat löytäneet toisensa. Muuttuuko EU:n poliittinen linja, jos EPP:n ja S&D:n voimasuhteet muuttuvat merkittävästi? Jos muuttuu, niin missä asioissa ja mihin suuntaan? Ruben Stiller kysyy, tuottaako some pimeää konformismia, jonka ideana on se, että jokainen someposeeraus väärässä seurassa voi olla rikos? Jos ihminen näkyy samassa kuvassa vääriä mielipiteitä edustavan ihmisen kanssa, hän on syyllinen. Näettekö mitään huolestuttavaa tässä ilmiössä?

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Maija VIlkkumaa. Ruben kysyy aluksi: Minkä yhteiskunnallisen keskustelun toivoisitte presidentti Alexander Stubbin aloittavan? Kaarina Hazard haluaa kysyä yhteisestä muistamisesta. Sysäys tähän on uutinen Tampereen Lenin-museon lopettamisesta. Pitääkö ikävät vaiheet kumittaa pois? Vai kertoa koko maailmalle? Anu Koivunen puhuu oikeusvaltiosta ja oikeusministeri Leena Merestä. Häntä kiinnostaa, onko kyse oikeusvaltion rapauttamisesta vai enemmistöparlamentarismista. Maija Vilkkumaa pohtii tarkkailuluokkaa eli EU:n alijäämämenettelyä. Miksi media on toistellut "tarkkailuluokkaa" ? Miksi suomalaiset haluavat olla malliopppilaita?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Puheenjohtaja kysyy ritareilta, mihin heidän huomionsa kohdistui hallituksen kehysriihessä. Ruben Stiller aikoo puolustaa valtiovarainministeri Riikka Purraa. Missä kulkee poliitikkojen demonisoinnin raja? Taru Tujunen kertoo, että puolustusvoimat on tuonut varustemallistoonsa rintaliivit eli liki 30 vuotta sen jälkeen, kun naisten vapaaehtoinen asepalvelus alkoi. Varusmiesliiton mukaan liivit eivät ole keränneet kehuja.  Maija Vilkkumaa pohtii lääkkeiden plasebovaikutusta ja ihmiskehon voimaa parantaa itseään. 

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Ruben Stiller. Nordic Response -taisteluharjoitus herättää ritareissa erilaisia ajatuksia ja tuntemuksia. Rubenia huvittaa median tuottama aseporno, Kaarina kaipaa kriittistä Nato-harjoitusjournalismia ja Anu on havahtunut Insta-story-päivitysten myötä, että Nato arkistuu. Kaarina Hazard haluaa puhua operaatio Savukukosta. 34 miestä epäillään salametsästyksestä Lapinlahdella Pohjois-Savossa. Muutkin ovat uutisesta sydämistyneitä mm. asemäärän, joutsenien ja yhteisön vaikenemisen vuoksi. Ruben Stiller sanoo olettaneensa, että hallitusvastuu alentaisi perussuomalaisten kannatusta. Tuloksena onkin ollut (helmikuussa) pikemminkin nousujohteinen kannatuskäyrä. Mistä se johtuu? Anu Koivunen nostaa aiheeksi digialustojen "paskoontumisen" ("enshittification"). Toimittaja Cory Doctorow mukaan digialustat rappeutuvat, muuttuvat kuonaksi, koska ne eivät lunasta lupaustaan.   – Haluan valittaa jonnekin! Anu sanoo.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. (Vinkkejä toimittajille tipahtelee pitkin matkaa.) Mitä haluaisit kysyä presidenttiehdokkailta? – Milloin aiotte vaatia Israelilta, ettei Gazassa tapahtuisi mitään kansanmurhaa vastaavaa? – Miksei toinen teistä ei olisi varapresidenttinä? – Miten kampanjabudjettienne erilaisuus vaikuttavaa lopputulokseen? Anu Koivunen on huomannut, että skenaarioharjoitukset ovat olleet presidenttitenttien uutuutena. Toisella kierroksella ne tuntuvat kiihtyvän. Millaista journalismia tämä on ja mitä niillä testataan? Mika Pantzar paheksuu kylmän sodan ajattelua ja rauhanskenaario puutetta. Kaarina Hazardin mielestä malli sopii algoritmijournalismiin, jonka tarkoitus on säikäyttää. – Maanpuolustuksellisena mielikuvituksena se on taidetta, hän sanoo. Koivusen mielestä kyseessä on yhteisen liturgian opettelua. Silkkaa politiikkaa ja yksiäänistä. Mika Pantzar on lukenut toimittaja Juha-Pekka Raesteen kolumnin Helsingin Sanomissa, jossa Raeste puhui itsetunnon tärkeydestä. Hänelle vastasi professori Jukka Rintamäki Aalto-yliopistosta, jonka mukaan kova itseluottamus ei kerrokaan kyvykkyydestä. Keskustelussa mainitaan mm. isottelu, varmuusloukku ja sisäisesti koettu kansalaispätevyys. Kaarina Hazard elää kaksijakoisuuden keskellä: metsä edustaa jykevää suomalaisuutta ja samaan aikaan vallitsee "luonnonmetsän hätätila". Miten tällaisen ristiriidan kanssa eletään?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Puheenjohtaja kysyy: Mihin liian vähälle huomiolle jääneestä ongelmasta haluaisitte puhua? Ritarit  puhuvat ilosta, suomalaisesta kulttuurista – ja yksi ei halua vastata mitään. Pekka Seppänen puhututtaa Pyöreää pöytää presidentinvaalikampanjasta. Muuttaako taktinen äänestäminen lopputuleman? Miten ehdokkaat voivat vielä vaikuttaa? – Antaako joku ehdokkaista äänensä ennakkoperintönä toiselle ehdokkaalle? Maija Vilkkumaan valitsema aihe liittyy sisältövaroituksiin. Onko niissä järkeä? Hän olisi toivonut sisältövaroitusta "hirveään" Lars von Trierin elokuvaan Breaking the Waves. Hilkka Olkinuora selostaa muille vanhusten hoivaa koskevan Ylen MOT-ohjelman. Hän nostaa ohjelman esiin, koska uskoo kokemuksensa perusteella, että samanlaisia kokemuksia on. Hän kysyy, millä tilanteen voisi ratkaista. Asiaa vetää ritarit vakavaksi.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Aluksi lumimaiseman keskellä kommentoidaan Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kouluissa järjestämiä presidentinvaaleja.   Professori Anu Koivunen haluaa puhututtaa ritareita Euroviisuista. Muusikot ovat jättäneet Ylelle boikottivetoomuksen, jonka mukaan Israel pitäisi jättää pois Euroviisuista. Miten Ylen pitäisi toimia?  Kirjailija Juha Itkonen arvostelee "klikkijournalismin ikiliikkujia" luettuaan Helsingin Sanomista näyttelijä Amanda Palon haastattelun ja sen jatkojutut varastamisesta. Toimitusjohtaja Taru Tujunen ihmettelee, miksi väistyvä presidentti Sauli Niinistö oli närkästynyt ulkopolitiikan retoriikassa käytettävistä terneistä, kuten "Nato-Suomi"-uussanan käytöstä. Olemmeko modernin kremnologian ääressä?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja haluaa alkuun pohdintaa, onko Ruotsi olla vielä ylivoimaine isoveli. Ruben Stiller sanoo, että edesmennyt Martti Ahtisaari oli kunnioitettu mies ja syystäkin, mutta aina ei ole ollut näin. Ahtisaarta kohdeltiin Stillerin mielestä mediassa kovakätisesti, esim. Ylen satiiriohjelma Iltalypsyssä. – Miksi häntä pilkattiin mutta muut ovat päässeet helpommalla? Kaarina Hazard on kiinnostunut kansalaispulssikyselystä, jonka mukaan luottamus tuomioistuimiin on vähentynyt. – Nähdäänkö käräjäoikeuden tuomio vain mielipiteenä mielipiteiden joukossa? Taru Tujunen halua puhua luonnosta, koska ilveksen metsästystä varten on annettu 300 kaatolupaa kannanhoidollisista syistä. – Ketä varten luonto on olemassa?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Hilkka Olkinuora. Puheenjohtaja kysyy: Kun maailma on kaaoksessa, ja kaikki tuntuu olevan sekaisin, niin millaisia kikkoja teillä on mielenrauhaan? - Mainintoja saavat mm. Arthur Schopenhauer (Kuolema ja kuolematon), everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtisen painottama toimintakyky, koira ja doomscrollauksen sijaan sen etsiminen, jonka pelkää menettäneensä. Kirjailija Juha Itkonen haluaa keskustella keikkalääkäreistä, etiikasta ja moraalista. Hän kysyy: Onko yksittäisellä ihmisellä, lääkärillä, velvollisuus ajatella kokonaisuutta vai omaa hyvinvointiaan? Ruben Stiller yrittää saada ritarit puhumaan yksi kerrallaan, mutta aina se ei onnistu. Pappi Hilkka Olkinuora toivottaa hyvää tyttöjen päivä ja kysyy: Mitä me aikuiset voisimme oppia nykyisistä tytöistä? Käsikirjoittaja Kaarina Hazard pohtii ilmastokatastrofin etenemistä. Millaiset ihmiset ja yhteisöt selviävät parhaiten tulevasta? Mihin pitäisi satsata?

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Pekka Seppänen. Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel vierailevat parhaillaan Suomessa. Puheenjohtaja Stiller kysyy, minkälainen suhde raatilaisilla on Ruotsin kuningashuoneeseen. Anu Koivunen odottaa täpinöissään tasavallan presidentti Sauli Niinistön kansallista puheenvuoroa, jonka presidentti pitää New Yorkissa Yhdistyneiden kansakuntien 78. yleiskokouksessa keskiviikkona 20.9. melkein heti tämän Pyöreän pöydän -lähetyksen jälkeen. Anu Koivunen kysyy: Kuinka jännityksellä raadin jäsenet odottavat puhetta ja mitä he arvioivat hänen sanovan? Pekka Seppänen on pohtinut sinuttelun ja teitittelyn rajoja ja käytänteitä. Mitä mieltä olette teitittelystä? Onko se hiljalleen poistuva jäänne vai kanssakäymisemme rikastuttaja? Keitä itse teitittelette? Keiden toivoisitte teitittelevän itseänne? Yrittäjän päivänä 5.9. yrittäjäjärjestöt ehdottivat, että pitäisi liputtaa yrittäjien puolesta. Mitä on yrittäjyys, jota yrittäjäjärjestöt haluavat korostaa? Mika Panzar ihmettelee, miksi tutkija ei voisi olla yrittäjä, hän ottaa niin henkilökohtaisia kuin taloudellisiakin riskejä. Voisiko ajatella, että esimerkiksi huippu-urheilijat ja taiteilijat ovat yrittäjiä?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Ruben Stiller ja Maija Vilkkumaa. Aluksi puhutaan ritareiden lakkoilusta, ja paljastuu, ettei kukaan kolmikosta ole ollut lakossa! Ruben Stiller osallistui sunnuntaina Helsingissä mielenosoitukseen rasismia vastaan. Kohua syntyi mm. anarkistien banderollista, ja Rubenia mietityttivät myös kuullut agitaatiopuheet.  –  Kuulosti vanhakantaiselta, hän sanoo ja kysyy: Onko tämä tehokasta?  Maija Vilkkumaa haluaa pohtia, voiko SDP:n uusi puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi jatkaa asemassaan ja voiko hänelle antaa anteeksi teini-ikäisenä tehdyt teot. Näkkäläjärvi on 16-vuotiaana tuomittu vahingonteosta, kotirauhan rikkomisesta ja eläinsuojelurikoksesta. Taloustutkimus on Ylelle kysynyt suomalaisilta, minkä puolueen äänestäjien kanssa vastaaja voisi kuvitella seurustelevansa. Kaarina Hazard kysyy, onko kysely älyvapaata utelua vai tarkkanäköinen näkemys puolueiden imagosta.

Suoraa puhetta Maria Petterssonin johdolla. Keskustelijoina ovat Mika Pantzar, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja kysyy (valtion) raha-asioista. Rubenin mukaan sote-menot ovat aikapommi, Taru on huolissaan valtion tuotoista ja Mikan mukaan valtiovarainministeriö ohjaa tälläkin kertaa budjetin laadintaa. Toimittaja Ruben Stiller pohtii, mihin presidenttikisassa pitäisi kiinnittää huomiota. Toimitusjohtaja Taru Tujunen kertoo, että hallituksen yhdenvertaisuustiedonanto lienee tulossa huomenna (torstaina 31.8.) Hän halua tietää, mitä ritarit haluaisivat siinä nähdä ja mitä ei. Itse hän kaipaisi "törmäkkäitä lainsäädäntömuutoksia". Professori Mika Pantzar paljastaa, että korkeakouluissa professorit valittavat, että nykyajan opiskelijat olevat pehmeitä ja haluavat kaiken valmiiksi pureskeltuna. Onko se paha asia? hän kysyy.

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina Kaarina Hazard, Ruben Stiller ja Maija Vilkkumaa. Kevätkauden viimeisessä Pyöreässä pöydässä puhutaan mm. kaikkien aikojen naisvaltaisimmassa hallituksesta ja kritisoidaan hallitusohjelman kulttuurikäsitystä, arvuutellaan politiikan syksyä ja visioidaan autioituvan Suomen tulevaisuutta. Keskustelut jatkuvat elokuussa päätoimittaja, kirjailija Maria Petterssonin johdolla! Uusi kausi uuden puheenjohtajan kommennossa alkaa 23.8.2023. Pyöreä pöytä kiittää kaikkia kuuntelijoita ja toivottaa hyvää kesää!

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Ruben Stiller pohtii kansallista identiteettiä: Olemme nyt maa, joka on Naton sylissä. Mitä jännitteitä Natosta syntyy? Pekka Seppänen keskustelutta ritareita yhdestä puolueesta: Onnistuuko Sofia Virta kasvattamaan Vihreiden kannatusta? Hilkka Olkinuora haluaisi ahneuden sijaan kunnioitusta. Pula diabeteslääkkeestä saa Hilkan kysymään, missä kulkee ihmisen itsekkyyden raja.  Ensi viikolla kevätkauden viimeinen lähetys!

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Hilkka Olkinuora. Puheenjohtaja haluaa tietää, syntyykö hallitusta tällä kokoonpanolla. Juha vastaa intuitiolla eli perstuntumalla: Ei. Kaarina: Toivon, että syntyy. Hilkka: Mulla ei ole mielipidettä. Ruben vastaa myös intuitiolla: Tulee hallitus, kriisiytyminen on kenties poliittista teatteria.  Juha Itkonen haluaa puhua oppilaiden kännyköistä kouluissa, kuten hallitusneuvotteluissakin tehdään. Tarvitaanko lakimuutoksia vai onko näpertelyä? Kaarina Hazard on valinnut aiheekseen mielensäpahoittamisen poliittisena valuuttana. – Milloin olemme kehdanneet antaa omille vaihtuville tunteille totuuden sijan? hän kysyy. Taustalla on kokoomuksen tuohtumus sen jälkeen, kun Helsinki Pride -tapahtuma päätti olla ottamatta kokoomusta ja keskustaa virallisiksi yhteistyökumppaneikseen. Hilkka Olkinuora on juuri täyttänyt 75 vuotta. – Onnea! – Hän ihmettelee, miksi yli 75-vuotiaita ei hyväksytä mielipidekyselyihin. Joka kymmenennen ääntä ei siis kuulla. Pyöreä pöytä päättää ehdottaa, että mielipidekyselyjen ovet avataan kaikille.

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Parhaillaan vietetään digitaitoviikkoa, joka kannustaa kansalaisia sloganeilla “digirohkea Suomi" ja “omannäköinen digitaalinen arki jokaiselle”. Hilkka Olkinuora kysyy, onko digitalisaatio ja sen huima vauhti, sekä viimeaikaiseen keskusteluun mukaan tullut tekoäly meille uhka vai mahdollisuus. Ruben Stiller ihmettelee, saako Venäjän sisäisestä tilanteesta mitään selvää. Wagner -joukkojen johtaja haukkuu armeijaa, Kremlin yllä räjäytetään lennokkeja ja kansa tuntuu olevan apatian vallassa. Mihin menet Venäjä? Suomalaisten mielestä Suomi on varma voittaja niin Euroviisuissa, kuin myös loppuviikolla starttaavissa Jääkiekon MM-kisoissa. Pekka Seppänen hämmästelee, mitä on tapahtunut, eikö suomalaisilla pitänyt olla huono itsetunto. Onko kisojen mahdollisella voitolla enää mitään merkitystä piskuiselle kansallemme?

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina Juha Itkonen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Mikä on vihreiden tila nyt, kun suosikit kieltäytyvät? Taru Tujunen sanoo, että suomalaisten mieli on muuttunut. Siitä kertoo Evan kyselytutkimus työperäisestä maahanmuutosta. – Mielenmuutos tulee liian myöhään, väittää Ruben. – Parempi myöhään kuin milloinkaan, ihmiset on fiksuja, sanoo Juha. – Arkikokemus on ollut jo pitkään ristiriidassa poliitikkojen puheiden kanssa, arvioi Taru. –Tämä on poliitikoille noloa! Juha Itkonen kuvaa aihettaan, Fortumin bonukset ja Soten kovapalkkaiset johtajat, populistiseksi ränttäykseksi. Hänestä moraalikato yhteiskunnan huipulla on kammottava. – Kääks! Herregud! Ruben Stiller inhoaa pikkuporvarillista kauhistelua ja kysyy: Mitä ajattelette kansanedustaja Teemu Keskisarjan (ps) kotitöistä syntyneestä kohusta?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja pyytää kouluarvosanoja Sanna Marinin menneelle hallitukselle. Mikalta tulee 8,5, Tarulta 6,5 ja Kaarinalta 8. Perustelutkin kuullaan. Mika Pantzar kertoo, että hänen kollegansa Helsingin yliopistosta on somessa herättänyt keskustelua  pukeutumisellaan. Politiikan tutkija Hanna Wass esiintyi närkästyneiden mukaan A-studiossa "bileasussa". Pantzar toivoo vaatepositiivisuutta.  Eduskunta on järjestäytynyt, ja hallitustunnustelija aloittaa työnsä ylihuomenna perjantaina. Taru Tujunen haluaa auttaa Petteri Orpoa pohtimalla keskeisiä kysymyksiä, joita tämän pitäisi muilta puolueilta tunnustelijana kysyä.  Esiin nousevat – eri painotuksin – valtiontalous/verot/sosiaaliedut, maahanmuutto/väestökehitys, ilmastopolitiikka/hiilineutraalius ja osaaminen. (Tujunen on toiminut Kokoomuksen puoluesihteerinä 2006–2014.) Kaarina Hazard ihmettelee vellovaa keskustelua Nato-jäsenyydestä huolimatta ja kysyy: Milloin Natoon meneminen loppuu!? Onko rauhallinen Nato-maa meille liian vaikea konsepti? Taru vahvistaa, että nyt otetaan riemu irti Natoon liittymisestä, mutta uskoo, että into rauhoittuu. Mika sanoo olevansa ståhlbergilainen eikä mannerheimiläinen ja toivoo norjalaista Nato-linjaa Suomeenkin.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Pekka Seppänen.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Puhetta Aamulehden päätoimittajan erosta, taktikoiden äänestämisestä eduskuntavaaleissa sekä Yleisradion tulevista sadasta vuodesta. Lisäksi lohduttavia sanoja ylioppilaskirjoituksiin osallistuville.

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Ruben Stiller. Keskustelussa suunnattiin katseet Itämerelle, puhuttiin Mika Lintilästä ja politiikan moraalisista ongelmista, pohdittiin lääkkeiden katvealueita sekä kilpahiihdon alentunutta suosiota. Tarvitaanko Sanna Marin hiihtämään ja siten ratkaisemaan samassa paketissa hiihto-ongelman ja kansallisen trauman? Hiihto sai Ruben "Reino Leino" Stillerin runosuonen sykkimään: Hyvä on hiihtäjän hiihdellä, kun järki on päässä Vaan parempi on hiihdellä, jos siivittävi matkaa hemohessi, eikä jarruta pessimisti

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Hilkka Olkinuora ja Ruben Stiller. Puheenjohtaja kysyy, onko merkitystä, kun Olkiluoto 3 lykkääntyy taas. Kysymys ja vastaukset sisältävät sanallista hellittelyä. Ruben Stillerin teemana on keskustelu koulutuksen eriarvoistumisesta. Onko koulushoppailu itsekästä? Kaarina Hazard on valinnut aiheekseen brittikokemukset nelipäiväisestä työviikosta. Voisiko sitä kokeilla Suomessakin? Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi lähes päivälleen vuosi sitten. Hilkka Olkinuora kysyy, miten mennyt vuosi on muuttanut meitä.

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Mika Pantzar, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Puheenjohtaja kysyy: Ovatko kaikki poliitikkojen syrjähypyt yhteiskunnallisesti merkittäviä asoita, joista on uutisoitava? Ritarit vastaavat: Eivät ole. Maija Vilkkumaa on valinnut aiheekseen elinkeinoministeri Mika Lintilän Whatsapp-tilin kohtalon. Taru Tujunen on lukenut sisäministerön tuoretta riskiarviota ja kertoo, mitä puutteita hän siitä löysi. Mika Pantzarin aiheena on tekoäly ja joidenkin alan ihmisten harmistuminen tekoälyn saamaan kritiikkiin.

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Puheenjohtajan diplomaattinen aloituskysymys:  Kuuluuko Koraanin polttaminen länsimaalaiseen sananvapauteen? Anu Koivunen nostaa pöydälle vaalirahoituksen. Hän pohtii, haluavatko vaalirahaa jakavat lobbarit tietynlaista hallitusohjelmaa vai ostaa ääniä.  Tarun mukaan nykyinen laki vaalirahoituksesta on tuonut asiaan läpinäkyvyyttä verrattuna 15 vuoden takaiseen aikaan. Mikan mielestä raha ja demokratia eivät ole vastakkaisia asioita, siksi "nillittäminen" vaalirahasta tuntuu hänestä hassulta. Anu haluaisi vaaalirahakaton, mutta ainakaan Taru ei sille lämpene. Mika Pantzar on lukenut Sivistyskatsaus 2023 -selvitystä, ja on siitä tehtyjen johtopäätösten kanssa eri mieltä.  – Tulkinta, että koko kansassa on tapahtunut osaamisen romahdus, on höpöhöpöä. Sitä ei OECD osoita mitenkään, hän sanoo Taru Tujunen haluaa katsoa ensi vuoteen. Globaalin politiikan supervuosi on v. 2024. Silloin järjestetään paitsi presidentinvaalit Suomessa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä niin myös EU-vaalit. "Kaupungilla puhutaan", että demarit haaveilevat Sanna Marinia EU:n johtoon.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Hilkka Olkinuora. Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Mistä media meuhkaa liikaa? Tätä kysyy puheenjohtaja, joka sitten leimautuu Brutukseksi Harry-intonsa takia. Anu Koivunen kertoo, että termi blokkivaalit pärähti suomalaiseen poliittiseen julkisuuteen viime viikolla. Vihreät, vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat puheenjohtajiensa suulla, että perussuomalaiset eivät mahdu samaan hallitukseen heidän kanssaan. Kyse on hänen mielestään poliittisen keskustelun ja julkisuuden hallinnasta. Kaarina on ilahtunut ilmiöstä: Valtavan virkistävää! Hilkkaa epäilyttää: Onko viisasta vetää jyrkkiä rajoja? – Nyt ei saa ärsyttää eikä arvostella Turkkia, tämä on tuttua tuoksua, olemme uussuomettumisen ytimessä, on Kaarina Hazard huomannut. Hän pohtii, että jos nyt olemme kollektiivisesti suut supussa, niin miten osaamme puhua myöhemminkään. Hilkka muistelee, että ennen Natosta puhuttiin kuiskaten. Hän sanoo kyllä ymmärtävänsä, miksi Suomi ja Ruotsi kävelevät diplomatian munankuorilla. Anu peräänkuuluttaakin kansalaiskeskustelua. Hilkka Olkinuora haluaa puhua arvokkaasta kuolemasta, koska kuolinapua koskeva uusi kampanja pyrkii saamaan lain jälleen käsittelyyn eduskunnassa. Hilkka sanoo, että tuki eutanasialle on kasvanut vauhdikkaasti ja että eduskunta "pyyhki pöytää" kansalaisaloitteella edellisellä kerralla v. 2017. – Tästä tullut lääkäreiden suojeluprojekti, hän väittää lopuksi.

Kevätkauden aloituksessa keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Maija Vilkkumaa ja Pekka Seppänen. Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Ruben kertoo lämmittävänsä studion penkkiä vielä hetken ennen kuin uusi puheenjohtaja, toimittaja Olli Seuri, astuu suuriin saappaisiin 1.2.2023. Prinssi Harrylle sataa tukea, kun puheenjohtaja kysyy ritareiden mielipiteitä tämän muistelmista. Maija Vilkkumaa miettii, miten vartiointiliikkeiden ongelmat - väkivaltaiset stevarit – ratkaistaisiin. Kaarinan mielestä keskeistä on kysyä, millainen on se "järjestys", jota "valvotaan". Pekka Seppäsen mukaan tykistöammusten nimikointi on ongelmallista. Keskustelussa sitä pidetään mm. sekä aseapuna että tunteiden lietsontana. Kaarina Hazard on valinnut näennäisesti rauhallisemman aiheen - suomen kielen. Onko suomi hapertumassa vai ei?

Vuoden viimeisessä Pyöreässä pöydässä sananvapauttaan ovat käyttämässä Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Hilkka Olkinuora. Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Kevätkausi alkaa keskiviikkona 11.1.2023. Ritarit odottavat tulevalle vuodelle maailmanrauhaa, Natoa, keksintöjä (mm. energian säilömistä hiekkaan) ja oikeutta long covid -potilaille. Keskustelijat valitsevat aiheensa itse kuten aina, ja muut kommentoivat ja kertovat mielipiteensä. Tällä kertaa puhuttiin näistä: Kaarina Hazard etsii vaalipiireille uusia kriteerejä. Vai ehkä pienennys?  Kaipaammeko jälleen dogmaattisuutta kuten 30-vuotisen sodan jälkeen 1600-luvulla? Mika Pantzarin aiheen innoittamana on Stephen Toulminin teos Kosmopolis. Hilkka Olkinuora haluaa tietää, mikä perinne tekee kullekin joulun ja miksi. Monelle se on aika.

Keskustelijoina Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Ritarit jakoivat perinteiset joulukirjasuositukset. Ne ovat Ida Rauman Hävitys, Risto Murron Puuttuvat puoli miljoonaa ja Ford Madox Fordin Kelpo sotilas. Maija Vilkkumaata on kuohuttanut Maahanmuuttoviraston "nihkeä" suhtautuminen maahanmuuttoon. Mistä Migrin ihmiskuva on peräisin? Pekka Seppänen on valinnut vakavan mutta sekavan aiheen eli sähkön hinnan ja erilaiset hintatuet. Tukina ovat alv-alennus, kotitalousvähennys, sähkötuki ja hintakatto. Juha Itkonen otaa aiheekseen talvipyöräilyn. Oulu on talvipyöräilyn esikuva, mutta Helsingissä se on hänestä ekstreemilaji. Keskustelussa kysytään myös, ovat pyöräilijät pyhimyksiä ja onko talvipyöräily sittenkin elitistinen laji.

Keskustelijoina Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Sananvapauden ritarit puhuivat perinteisin menoin ja keski-ikäisyyspäissään Linnan juhlista, kotihoidon tuesta, turkistarhauksesta ja opposition ehdottamista Yle-leikkauksista. Aivan aluksi Pyöreä pöytä lähetti kuitenkin pusuja vaalikaranteeniin jääneelle puheenjohtajalleen. Tuuraaja Ruben Stiller lukee Pauli Aalto-Setälän kiittävän viestin kuuntelijoille ja kannustavat sanat ritareille. "Hyvä kuulija, 15 yhteistä vuotta korvissasi on tosi pitkä tinnitus. Kiitos kaikesta! Eikö ole ollutkin hauska todistaa, että keskustelu vakavistakin asioista voi olla tärkeilemätöntä eikä erimielisyyden tarvitse antaa ihmisen sielua polkea. Ole oman elämäsi puheenjohtaja. Eläkää sovussa, ritarit, mutta väitelkää kiivaasti. Kiitos ja kuulemiin!" Twitterissä #pyöreäpöytä

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Alussa käy ilmi, että ritarit ovat valmistautuneet hyvin eri tavoin talven mahdollisiin sähkökatkoihin. Kaarinalla ja Anulla on taskulamppua, vesitonkkaa ja muuta tarviketta sekä lähiluottamusta: naapureiden kanssa sopimusta kakkakuoppien kaivuusta – Maijalla ja Rubenilla ei mitään. Anu Koivunen on hämmentynyt siitä, että hallituskriisistä näyttää tulleen uusi normaali. Meillä on hänen mielestään ymmärrys, että suomalainen poliittinen järjestelmä on vakaa ja että Suomi on laajapohjaisten monipuoluehallitusten maa. Hazard on katsonut A-studiota ja pohtii, onko televisioitujen Eduskunnan kyselytuntien puhe vuotanut muuhunkin puolueiden tapaan puhua. Vilkkumaa kysyy, eikö näin ole aina uhiteltu. Hän sanoo menettäneensä luottamuksensa politiikkaan korona-aikana. – Politiikka on suoraan ihmisille valehtelua kirkkain silmin. Kaarina Hazard miettii, onko kansanedustajuus työ vai arvo. Hän viittaa keskustelua herättäneeseen Helsingin Sanomien juttuun "Voiko kansanedustaja tehdä kaupallista yhteistyötä? Puolueilla ja ehdokkailla edessään hankala päätös". Siinä on haastateltu mm. yrittäjä Natalia Salmelaa, jonka käyttöä melko monissa Hesarin ja Ylen jutuissa Hazard myös ihmettelee. Maija Vilkkumaa kertoo olevansa turhautunut keskusteluun naisten elintilasta. – Apua, taasko ja vieläkinkö? Onko keskustelusta lopulta mitään hyötyä yhteiskunnassa? Turhautumisen on herättänyt toimittaja Tuija Pehkosen podcast-sarja "Kiltin tytön tottelemattomuuskoulu". Sukupuolentutkimuksen professorina Anu Koivunen huomauttaa, että on eri asia lukea kirjasta epätasa-arvon historiasta kuin itse kohdata epätasa-arvo tai sorto. – Ne tulevat valtavana traumana ja järkytyksenä.

Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä Ruben Stiller herättää pyödän äärellä keskustelua saamelaiskäräjälaista. Mistä tässä laissa pohjimmiltaan on oikeasti kysymys? Jääkö tämän keskustelun jälkeen käteen enemmän kysymyksiä kuin vastauksia? Hilkka Olkinuora puolestaan avaa keskustelua mediassa vilisevistä anonyymeistä Tiinoista ja Teemuista. Miksi niin monessa uutisessa ihmiset esiintyvät muutetun nimen takaa? Olemmeko siirtyneet ratkaisukeskeisestä journalismista seuraamusjournalismiin ja kuinka kovalla koetuksella on lukijan luottamus mediaan? Pekka Seppänen palauttaa Donald Trumpin Pyöreään pöytää. Yhdisvaltain entinen presidentti on ilmoittanut olevansa työmarkkinoiden käytettävissä. Onko Trumpilla mahdollisuuksia päästä ehdokkaaksi ja onko hänellä mahdollisuuksia presidenttikilvan finaalissa? Mitä ajatuksia Trumpin hahmo ylipäätään herättää pyöreän pöydän äärellä?

Keskustelijoina pöhisevät Juha Itkonen, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä Puheenjohtaja pyytää teatterisuosituksia. Vanhin niistä on Mika Panzarin: Kansallisteatterin Kolme iloista rosvoa 1960-luvulta ... Kirjailija Juha Itkonen tuo terveisiä Hämeenlinnasta ja kertoo vastustavansa ehdotusta uudeksi raidelinjaukseksi Helsingin ja Tampereen välille. Kyse on siis metsäradasta eli Suomi-radasta suurnopeusjunalle. Mika Pantzar lohduttaa ritarikollegaansa: Rahat eivät tule koskaan riittämään. Ruben Stiller lyö kuitenkin pökköä pesään vertaamalla Helsinkiä, Turkua ja Tamperetta. Hän sanoo, että Tampere on tällä hetkellä maamme dynaamisin kaupunki. Mika Pantzar puhuu tieteen apurahojen puolesta, eikä halua poliitikkojen puuttuvan yksittäisiin tiedehankkeisiin. Mika on professori, joka on mukana Suomen Akatemian toimikunnassa jakamassa apurahoja. Juha komppaa häntä vertaamalla tieteen ja taiteen apurahoja yritystukiin. Ruben ihmettelee itärajalle kaavaillu aidan perusteluita. Hänen mielestään aita on vain turvalelu. – Poliitikoilla halu tehdä suuria eleitä, hän sanoo. Mika arvelee, että poliitikot eivät ole vastustaneet raja-aitaa, koska pelkäävät pelaavansa Putinin pussiin.