Podcasts about Mauno Koivisto

Mauno Koivisto, "Vene idee". Kirjastuselt Helios. Tutvustab Timo Tarve. Kas Venemaa kuulub itta või läände, küsib oma raamatus pikaaegne Soome Vabariigi president Mauno Koivisto. Ta vaatleb Venemaa ajalugu soomlase pilgu läbi ning püüab mõtestada pöördelisi perioode ja venelaste mõttemaailma.

Mauno Koivisto, "Vene idee". Kirjastuselt Helios. Tutvustab Timo Tarve. Kas Venemaa kuulub itta või läände, küsib oma raamatus pikaaegne Soome Vabariigi president Mauno Koivisto. Ta vaatleb Venemaa ajalugu soomlase pilgu läbi ning püüab mõtestada pöördelisi perioode ja venelaste mõttemaailma.

”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” Mauno KoivistoHes. 12:6-7Seurassasi Asta Vuorinen

Toisen vuoden opiskelija Juhana Aunesluoma hahmotteli post it-lapulle, keitä pidettiin inkerinsuomalaisina.

Huhtikuussa 1981 Suomen poliittinen järjestelmä mullistui. Pääministeri Mauno Koivisto ja presidentti Urho Kekkonen ottivat yhteen, ja Koivisto voitti. Siitä alkoi presidentin vallan kaventaminen.

Esko Aho oli pääministerinä vuosina 1991-1995 lähes samanikäisenä kuin Sanna Marin nyt. Vuonna 1991 Suomea kohtasi syvä lama, jota pahensi Neuvostoliiton ja idänkaupan romahdus, kiinteän valuuttakurssipolitiikan lähes dogmaattinen ehdottomuus yhdistettynä ylisuuriin liittokorotuksiin ja edellisen hallituksen vaalibudjettiin. Myös Nokiaa oltiin myymässä Ericssonille, transaktion kaatuessa Ericssonin hallituksen päätökseen olla ostamatta myös kulutuselektroniikkaa. Terveisiä Samin ensimmäiselle pomolle Peter Fagernäsille! Lama oli kuitenkin ohi jo 80%:sti ensimmäiseen valuuttakurssikorjaukseen mennessä vuoden 1991 lopulla. Sorsan sopimuksen nimellä kulkenut sisäinen devalvaatiopaketti kaatui SAK:n hyväksynnästä huolimatta lopulta liittokierroksella. Sen seurauksena kuitenkin palkankorotukset jäivät AKT:n katastrofaalista lakkoa lukuunottamatta mataliksi ja kansantalous uusiutui lopulta vuoden 1992 Avoir Fiscal verouudistuksen ja markan markkinahinnoittelun eli kellutuksen myötä. Pankkikriisi jatkui erityisesti SKOP:in valuuttalainojen myötä ankarana. Esko Aho pohtii myös presidentin (Mauno Koivisto) ja pääministerin työnjakoa, vaalibudjettien turmiollisuutta, velkaelvytyksen rajoja, sekä hävittäjähankintoja. Mitä enemmän asiat muuttuvat, sitä enemmän ne pysyvät samoina! #politiikka #yhteiskunta #yritykset #neuvottelijat #ekonomistit Liity Facebookissa #Neuvottelijat-ryhmään

Miten taloustiede edistää teini-ikäisen tahtoa siivota huoneensa? Saavuttavatko Israel ja Palestiina koskaan rauhan? Entä oliko Mauno Koivisto viisaampi kuin taloustieteen akateemikot? Vastaus kysymyksiin löytyy peliteoriasta, jonka pariin Apunen/Maliranta-podcastin yhdeksäs jakso sukeltaa. Jaksossa selviää, miten peliteoria toimii taloustieteen osa-alueena ja miten sitä voidaan soveltaa lastenkasvatuksessa, kansainvälisessä politiikassa ja talouspolitiikassa. Onko tärkeintä pelata harkittua shakkia vai bluffata...

Soome president Mauno Koivisto teleintervjuus Enn Anupõllule (foto salvestusest. ERR): "Usun, et Eestis üldiselt ei teata ega saadagi teada, mida kõike on Soome teinud eesti rahva olukorra kergendamiseks." Soome ajaloolane Hekki Rausmaa: "1989. aastal CIA isegi hoiatas Soomet, et ärge niipalju toetage Eestit, sest see võib kõigutada Gorbatšovi positsioone. Soome ei olnud ettevaatlikum, Soomelt oodati rohkem!"

Soome president Mauno Koivisto teleintervjuus Enn Anupõllule (foto salvestusest. ERR): "Usun, et Eestis üldiselt ei teata ega saadagi teada, mida kõike on Soome teinud eesti rahva olukorra kergendamiseks." Soome ajaloolane Hekki Rausmaa: "1989. aastal CIA isegi hoiatas Soomet, et ärge niipalju toetage Eestit, sest see võib kõigutada Gorbatšovi positsioone. Soome ei olnud ettevaatlikum, Soomelt oodati rohkem!"

Kautensa jälkeen Koivisto on pohtinut, leikattiinko presidentin valtaa liikaa.

Här fortsätter historien om presidents Mauno Koivistos tjänst under fortsättningskriget. Ni får även höra hur det gick till när Koivistos gamla Degtjarovkulspruta kom till rätta många år efter kriget. Och så lite mer om Lauri Törni såklart.

Den finska presidenten Mauno Koivisto var veteran från fortsättningskriget. Bland annat utförde han uppdrag bakom fiendens linjer. Men det går inte att berätta historien om Koivisto utan att komma in på hans kompanichef, en viss Lauri Törni!

Hur ser Svenska kyrkan på sin egen svenskhet? Och varför tycker de allra flesta ryssar att man måste tillhöra rysk-ortodoxa kyrkan för att vara en riktig medborgare? Med anledning av nationaldagen i nästa vecka lyfter vi ämnet religion och nationalism. För att vara en riktig medborgare måste man vara med i den ortodoxa kyrkan, anser en stor majoritet av de tillfrågade i flera öststater i en ny studie. Vår reporter Alexandra Sandels intervjuar Neha Sahgal vid Pew research center, och i studion kommenterar Kristian Gerner, Rysslandskännare och professor emeritus vid historiska institutionen, Lunds universitet. Jan Eckerdal, stiftsadjunkt i Strängnäs stift, vill att Svenska kyrkan reflekterar över sin relation till nationen Sverige. Varför kallar kyrkan till exempel sin psalmbok för "Den svenska psalmboken", undrar han. De kristna kopterna i Egypten har drabbats av ytterligare ett terrordåd. Katja Magnusson, Sveriges radios Mellanösternkorrespondent, har mött en sjuåring som sörjer sin döde bror. Programledare Tithi Hahn talade härom veckan med den koptiske biskopen Thomas. Människor och tro sänder nu intervjun där han talar om behovet av en kärlekens och förlåtelsens revolution. Ensamkommande ungdomar från Afghanistan har denna vecka skickats tillbaka på ett chartrat plan från Sverige. Samtidigt har en bomb dödat minst 80 personer i Kabul. Och resultatet från ett stort antal ålderstester på ensamkommande asylsökande har redovisats i svenska nyhetsmedier. Sångerskan och musikläraren Aminah Al Fakir Bergman intervjuas om sitt engagemang i rörelsen "Vi står inte ut". Finlands tidigare president Mauno Koivisto begravdes nyligen i Helsingfors. Inget öga var torrt när de sörjande hedrade den siste presidenten med egen fronterfarenhet från andra världskriget. Krönika från Sveriges radios Finlandskorrespondent Thella Jonsson.

Toimittajina Olli Haapakangas ja Jaana Selin Puheenaiheita: Varma kesän merkki! Vartija hoitajan hommissa. Matontamppaus ja muut kotityöt. Tyhjänpäiväisiä töitä. Lohas-kuluttajat. Kotitalousvähennys. Kattoremontti. Kalastuskortti. Kela-taksi. Rikesakot. Mauno Koivisto. Hautajaisniksit. Kokin hattu päähän!

Miten syntyy suomalainen presidentti? Kuinka paljon taustavoimat voivat muokata ehdokasta? Kaikki kotona -lähetyksen vieraina olivat päätoimittaja, politiikan tarkkailija Jussi Lähde ja Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railo. Juontajina Paula Jokimies ja Sanna Pirkkalainen. Milloin kannattaa ilmoittautua kisaan mukaan? Harvoin ensimmäiset presidenttikisaan ilmoittautuneet ovat olleet mukana viimeisten joukossa kun valintaa tehdään. Jatkuva kampanjointi on nykyaikaa huomauttaa Jussi Lähde. Hän varoittaa kaikkia ehdokkaita siitä, että lähtisivät ensimmäisinä puolueen vaaleissa ehdolle. - Hyvä vaalistrategia on sellainen, että puolueella on ns. lume-ehdokas tai jänis, joka avaa ketsuppipullon. Ei saa olla liian innokas. Puoluevetoisten kampanjoiden ongelma on Lähteen mukaan se, että monet kansalaiset kokevat että kampanjoihin ei pääse mukaan kuin "puolueen kielellä" keskustelevat ja sitä ymmärtävät henkilöt. - Siinä on puolueilla mietinnän paikka, että miten pitää puolueen oma väki aktiivisena ja toisaalta ovet auki myös ulkopuolisille. Mustat hevoset politiikan ulkopuolelta eivät presidentinvaaleissa juurikaan juokse kisaan mukaan, muistuttaa Erkka Railo. - Suomessa presidentinvaalikampanja on valtava koko maan kattava operaatio, joka vaatii organisaation, jonka vain puolue pystyy tarjoamaan. Jos ei ole puolueen virallinen ehdokas, on kyllä vaikea nähdä, miten Suomessa voisi päästä ehdokkaaksi. Jalkatyö on kunniassa vaaleissa kuin vaaleissa. Presidentin- ja eduskuntaavaliehdokkaiden yksi keskeinen taito on se, että pystyy kävelykaduilla ja toreilla saamaan kasvokkain kontaktin tavallisten ihmisten kanssa. Jussi Lähde antaa neuvon ehdokkaille. - Jos kampanjointiin on varattu 1000 euroa, käytä siitä 500 euroa kahden tai kolmet hyvät kengät. Muuten tule vilu, menee ääni ja selkäkin kipeytyy, ettekä tule menemään läpi vaaleissa. Tunteet kampanjoinnin välineenä Suomessa oli pitkään tilanne, että julkista tilaa hallisi televisio ja sitoutumattomat sanomalehdet. Erkka Railo kuvailee, että julkinen tila oli kuiva ja asiapitoinen paikka, jossa puhuvat päät keskustelivat tiukkaa asiaa ja politiikkaa. Kontakti äänestäjiin saattoi asiapuheessa jäädä ohueksi. Naistenlehdissä ja myöhemmin myös blogeissa yksityiselämän verhoa hieman jo raotettiin. - Mauno Koivisto toi pehmeämmän puolensa esiin vaimonsa Tellervo Koiviston kautta. Vaimo kertoi naistenlehdissä, että parsii Maunon sukat ja sai ihmisten sympatiat tällä puolelleen. Jussi Lähde arvioi että presidenttiehdokkaiden välinen tunteiden osoittaminen korostuu, jos ehdokkaina ovat mies ja nainen. - Silloin tunteiden osoittaminen ei ole pelkästään miesten välistä hylkeiden urahtelua. Suomessa ehdokkaat ovat niin pitkään samoissa televisio- ohjelmissa ja tilaisuuksissa jopa piinallisen paljon. Silloin ehdokkaiden välisellä dynamiikalla on valtava merkitys. - Naisehdokkailla ei hyväksytä politiikassa eikä muuallakaan työelämässä samaa tunnerekisteriä kuin miehillä. Suomessa voisimme pikkuhiljaa kasvaa tässä asiassa aikuiseksi. Suomessa on aina arvostettu asiapitoista kampanjointia, loanheiton määrä on ollut vähäistä. Vastustajan panetteluun syyllistynyttä on arvosteltu ankarasti, muistuttaa Erkka Railo. - Esim. Tarja Halosta yritettiin epävirallisia väyliä pitkin leimata henkilöksi, joka oli puhunut aikoinaan DDR:stä myönteisesti. Minusta se pikemminkin toimi hänen hyväkseen kuin vastaan. Seuraavissa presidentinvaaleissa epävirallisten tahojen, aktiivisten ja innokkaiden kannattajien harjoittama loanheitto tulee kasvamaan ennakoi Erkka Railo. Kampanjaväki ja puolueen puurtajat Jussi Lähde intoutuu kehumaan ehdokkaan puolison merkitystä kampanjoinnissa. - Hän on se, joka laskee kierroksia kiihkeässä kamppailussa. Suomessa on valtava määrä nais- ja miespoliitikkoja, joiden ura on tuhoutunut siihen, että puoliso on elänyt liian voimakkaasti poliitikon puolesta uraa, kuluttanut hänet henkisesti loppuun. Kampanjapäällikön toimenkuvaan kuuluu pitää langat käsissään ja antaa ehdokkaalle tilaa keskittyä oman viestinsä ylläpitämiseen tiivistää Erkka Railo. - Eräs eduskuntavaaliehdokas kertoi kampanjapäällikönsä pitävän aina mukana suklaata, jotta ehdokas itse pysyy hyvällä tuulella ja pystyy voittamaan tehokkaammin kansalaiset puolelleen. Kampanjapäällikön ei tulisi olla liian poliittinen henkilö, aprikoi Jussi Lähde. - Jos molemmat sekä ehdokas että kampanjapäällikkö ovat poliittisia, kampanjasta jää ihmisiä kiinnostavia sävyjä pois ja koko kampanja ei tule menestymään. - Kampanjan aikana mennään ihmissuhteissa niin syvälle ihon alle, että irrottautuminen vaalien jälkeen voi olla hankalaa. Kampanjapäällikölle kamppailun jälkeinen aika, miten purat ja irrottaudut siitä on vaikeaa, erilaiset vertaistukiryhmät olisivat heille tarpeen. Molemmat keskustelijat Jussi Lähde ja Erkka Railo arvioivat ulkopolitiikan nousevan seuraavissa presidentinvaaleissa keskeiseksi teemaksi. Siinä presidentillä on vielä Suomessa merkittävä rooli.

Urmas Vadi: "Ilmuma hakkab ajakiri "Teater. Muusika. Kino". 13. oktoobri öösel puhkeb salapärastel asjaoludel Tallinnas Niguliste kirikus tulekahju. Soomlased valivad endale presidendiks Mauno Koivisto ja avavad Helsingis metroo. Toimub Falklandi sõda. 2. aprillil okupeerivad Argentina väed Falklandi ja Lõuna-Georgia saared. Suurbritannia saadab oma väed saari tagasi vallutama. Sõda kestab 74 päeva ja lõpeb Argentina vägede alistumisega. Londonis sünnib prints William. Ajakiri Time annab sel aastal oma aasta inimese tiitli sel korral mitte inimesele, vaid kompuutrile. 

Urmas Vadi: "Ilmuma hakkab ajakiri "Teater. Muusika. Kino". 13. oktoobri öösel puhkeb salapärastel asjaoludel Tallinnas Niguliste kirikus tulekahju. Soomlased valivad endale presidendiks Mauno Koivisto ja avavad Helsingis metroo. Toimub Falklandi sõda. 2. aprillil okupeerivad Argentina väed Falklandi ja Lõuna-Georgia saared. Suurbritannia saadab oma väed saari tagasi vallutama. Sõda kestab 74 päeva ja lõpeb Argentina vägede alistumisega. Londonis sünnib prints William. Ajakiri Time annab sel aastal oma aasta inimese tiitli sel korral mitte inimesele, vaid kompuutrile.