Podcasts about jeesus

Kausi 3, jakso 21. Jeesus opetti kaikkien aikojen rukouksen, ja nyt on aika nostaa se leikkauspöydälle. Onko Isä meidän arkinen vai juhlallinen, helppo vai vaikea rukoiltava? Timon ja Lassen apuna ovat Martti Luther ja Eero Huovinen kirjoittamiensa katekismusten kautta.Armon anatomiaa on podcast, jossa studioon istutetaan yksi pappi, perheenisä ja aviomies Pohjanmaalta (Lasse Pesu) ja toinen Savo-Karjalasta (Timo Liiri) ja heidät laitetaan keskustelemaan kristinuskon eri sisällöistä. Joka jakson tarkoituksena on ottaa jokin uskoon liittyvä teema ja katsoa, mistä se koostuu, mitä se merkitsee ja mitä kaikkea annettavaa sillä on meille.Tue podcastin tekemistä MobilePay-numerolla 25322. Rahankeräyslupa: https://sro.fi/rahankerayslupa/

Jumalanpalvelus 14.6.2026 Saarna: Reino Väisänen Tekoälyn avulla luotu tiivistelmä: Historiallinen jatkumo ja perustus: Seurakunta on perustettu jo vanhan liiton aikana, jolloin Jumala valitsi Israelin kansan omaksi yhteisökseen. Uuden liiton seurakunta ei rakennu ihmisten, vaan sen tunnustuksen varaan, että Jeesus on Kristus, elävän Jumalan Poika. Seurakunnan pää on Jeesus Kristus. Merkitys ja jäsenyys: Kreikan kielen sana ekklesia tarkoittaa kutsuttujen yhteisöä ja syvää keskinäistä yhteyttä, joka on Jumalan lahja. Seurakuntaan liitytään henkilökohtaisen uskon ja kasteen kautta. Se ei ole täydellisten ihmisten paikka, vaan heikkojen ja särkyneiden turvaverkko, jossa matkaa tekevät ihmiset hiovat ja tukevat toinen toistaan. Tunnusmerkit ja järjestys: Paikallisseurakunnan toimintaa määrittelemet tunnusmerkit ovat kaste, apostolinen opetus, Pyhän Hengen vaikuttama keskinäinen yhteys, ehtoollinen (leivän murtaminen), seurakuntavirat, seurakuntakuri, lähetystyö sekä uskovien avustaminen eli diakoniatyö. Kaikki nämä on asetettu seurakunnan yhteiseksi rakentumiseksi, ja toiminnan tulee olla alistettu Jumalan sanalle. Haasteet ja uhat: Seurakuntayhteyttä uhkaavat sisäiset ristiriidat, pirstaloituminen pieniin ryhmittymiin sekä Jumalan armon käsitteen väärinkäyttö, jossa armon varjolla oikeutetaan synnillinen elämä. Nykyajalle tyypillisiä ongelmia ovat myös seurakunnan vanhimpien aseman kyseenalaistaminen ja toimiminen ohi yhteisen seurakunnan itsekkäistä motiiveista käsin.

Sinun nimesi on kirjoitettuna taivaan kirjoissa, sillä Jeesus on sinut lunastanut Jumalan lapseksi. Juuri sinä olet tärkeä Jumalalle. Taivaassa pyhien joukossa kiitetään juuri sinusta, olet sitten Tarmo tai Tuula tai joku muu. Et ehkä näe tässä maailmassa arvostusta, mutta taivaassa sinulla on väliä! (Room. 16:7)Seurassasi Kirsi Tiira

Tässä kysymyksiä puheesta pohdittavaksi yksin tai yhdessä: Jeesus puhuu vertauksessa, kuinka jokainen hänen seuraaja on oksa Viiniköynöksessä, Jeesuksessa. Miten koet ajatuksen, että Jumalan elämä ja olemus; rakkaus, ilo ja rauha virtaavat elämääsi ja elämäsi kautta, teitpä mitään tai et? Millaista siihen on luottaa, onko asioita jotka voisivat auttaa luottamaan siihen enemmän? Varhaisilla kirkonopettajilla oli ajatus jumalallistumisesta: "Jumala tuli ihmiseksi, että ihminen voi tulla jumalalliseksi." Taustana tällä on 2.Piet. 1:3-4. "Hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä kuuluu Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Olemmehan mekin oppineet tuntemaan hänet, joka on kutsunut meidät omikseen vallallaan ja hyvillä teoillaan. Sen myötä olemme saaneet kaikkein suurimmat ja arvokkaimmat lupaukset. Näin teistäkin tulee katoamattomia kuin Jumala." Millaisia ajatuksia jumalallistuminen herättää? Millaista on ajatella olevansa prosessissa muuttua Jumalan kaltaiseksi, mitkä asiat vaikeuttavat, entä mitkä asiat auttavat prosessia? Jeesuksen mukaan me onnistumme kantamaan hedelmää, kun täytäämme hänen käskynsä: "Rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä." Millaiset asiat auttavat sinua täyttämään tätä käskyä? Panun mukaan Jumala leikkaa lempeästi pois elämästämme hedelmää tuottamattomat oksat. Tunnistatko jotain, mitä toivoisit Jumalan leikkaavan pois elämästäsi? Haluatko jakaa asiasta, voimmeko rukoilla asian puolesta? Ja muista, että jos tuo asia palaa uudelleen elämääsi, Taivaallinen Isä on kärsivällinen viininviljelijä, hän uudelleen ja uudelleen lempeästi leikkaa oksia pois. - - - Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

✨ 50€ alennus kertasiivouksesta tai ikkunanpesusta: https://kotipuhtaaksi.fi/puheenaihe Studiossa rap-artisti ja kirjailija Linda-Maria Raninen, artistinimeltään Mercedes. Jakso on kuvattu 5.9.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Yhteys isään (2:30) Isän kaipaaminen (7:50) Lapsuus (13:57) Kiusaaminen (30:19) Kostofantasiat (40:58) Kirjoittaminen (43:45) Jeesus (52:57) Kiusaamiseen puuttuminen (1:01:36) Lukio (1:09:47) Päihteet (1:15:34) "Vaaralliset ihmiset" (1:18:13) Hätähuudot (1:21:08) Steiner-koulu (1:32:00) Helluntaiseurakunta (1:43:26) "Romaniporukka" (1:57:48) Neuroepätyypillisyys (2:00:25) ADHD (2:13:42) Rap-työpaja (2:27:42) Pyhimys (2:29:19) Esikuvat (2:33:31) Musiikki (2:36:22) "Mercedes Bentso" (2:42:45) Julkisuus ja identiteetti (2:51:18) Keikkailu (3:00:04) Psykoterapia (3:12:44) Hybristofilia (3:24:53) Oman isän löytäminen (3:36:58) Mercedes (3:51:21) "Naisräppäri" (4:02:56) Äitiys

Kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump näkyy internetissä Jeesuksen kaltaisena hahmona, kyse ei ole vain vitsistä. Kyse on vallasta. Kyse on siitä, kuka saa määritellä totuuden – yksi meemi kerrallaan. Kulttuuriykkösessä kysymme: voiko meemeillä muuttaa maailmaa? Ja kuka päättää, mikä on sallittua? Haastateltavina journalismin ja sosiaalisen median tutkija Margareta Salonen, meemejä jo vuosia tutkinut taiteilija Jenna Jauhiainen ja tutkijatohtori Joonas Koivukoski. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Helatorstai on vapaapäivä, mutta päivän sanoma on Jeesuksen sovitustyössä. Jeesus nousi taivaaseen, mutta lupasi olla meidän kanssamme joka hetki. Jeesus Kristus asuu jokaisen uskovan sydämessä. (Ef. 3:17.)Seurassasi Kirsi Tiira 

Keskustelu lääketieteen tohtori Matti Rekiaron kanssa jatkuu. Miten luonnontiede ja usko suhtautuvat toisiinsa, ja mitä ihmisen biologia kertoo Luojasta? Keskustelussa paljastuu myös Matin ensimmäisen lääkäripäivän tragedia.Armon anatomiaa on podcast, jossa studioon istutetaan yksi pappi, perheenisä ja aviomies Pohjanmaalta (Lasse Pesu) ja toinen Savo-Karjalasta (Timo Liiri) ja heidät laitetaan keskustelemaan kristinuskon eri sisällöistä. Joka jakson tarkoituksena on ottaa jokin uskoon liittyvä teema ja katsoa, mistä se koostuu, mitä se merkitsee ja mitä kaikkea annettavaa sillä on meille.Tue podcastin tekemistä MobilePay-numerolla 25322. Rahankeräyslupa: https://sro.fi/rahankerayslupa/

Synti istuu meissä tiukasti, vaikka yrittäisimme mitä keinoja. Lankeamme aina uudestaan. Mutta meidän ei tarvitse vaipua epätoivoon oman syntisyytemme kanssa, sillä meillä on Puolustaja taivaassa – itse Jeesus Kristus. Jumalan Poika, joka tuli maailmaan meidän vuoksemme. Jeesus kantoi sinun ja minun, koko ihmiskunnan synnit ristille, sovitti sen antautumalla itse tarvittavaksi uhriksi ja voitti synnin vallan heräämällä kuolleista. (1. joh. 2:1)Seurassasi Kirsi Tiira

Ehtoollisjumalanpalvelus 3.5.2026 Saarna: Juhani Jämsen Tekoälyn avulla luotu tiivistelmä: Nykyajassa vallitsee voimakas polarisaatio, mikä tarkoittaa ihmisryhmien välisten jakolinjojen syventymistä, vastakkainasettelua ja aitoa kohtaamisen puutetta. Polarisaatio ei rajoitu vain politiikkaan tai mediaan, vaan se pyrkii vaikuttamaan myös seurakuntiin esimerkiksi musiikkityylien, opillisten näkemysten tai erilaisten toimintatapojen kautta. Seurakunnan ei ole tarkoitus olla vain samanmielisten ihmisten kerho, vaan yhteisö, joka yhdistää erilaiset taustat ja mielipiteet. Jeesus valitsi opetuslapsikseen tietoisesti hyvin erilaisia ihmisiä, kuten Rooman valtaa vastustaneen selootin ja Rooman lukuun veroja keränneen publikaanin, jotka olivat luonnostaan toistensa perivihollisia. Kristus toimii yhdistäjänä, joka purkaa ihmisten välisiä erottavia seiniä ja luo uudenlaista yhteyttä, jossa erilaisuus ei ole este vaan osa kokonaisuutta. Rakentava keskustelu ja toisen ymmärtäminen vaativat halua kuunnella sekä kunnioitusta myös eri mieltä olevia kohtaan.

Tiedämme, että ilman kulmakiveä rakennus ei kestä pystyssä. Jeesus itse kannattelee sitä rakennusta, jonka kaikki uskovat muodostavat. Jumala kantaa vastuun siitä, että rakennus pysyy pystyssä ja toimii. Jumala on nähnyt hyväksi asettaa sinut paikallesi. Ole rohkeasti sillä paikalla, mihin Jumala on sinut kutsunut. Sinä riität – sinä olet arvokas. Ef. 2:20.Seurassasi Kirsi Tiira

Katolilaiset eri puolilla maailmaa ovat kummastelleet presidentti Donald Trumpin hyökkäystä paavi Leoa vastaan. Paavi on arvostellut Iranin sotaa, minkä jälkeen Trump on syyttänyt paavia heikkoudesta ja Iranin ydinaseen sallimisesta. Kristittyjä ovat hämmentäneet myös Trumpin some-julkaisut. Yhdessä niistä hän esiintyi tekoälyn luomassa kuvassa Jeesus-hahmona. Hän on myös uhannut koko Iranin sivilisaation tuholla. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta ja tavallisilta katolilaisilta molemmin puolin Atlantin, onko Trump polttanut toimillaan sillat kristittyihin kannattajiinsa. Lisäksi kirkkohistorian tuntija arvioi, kuinka poikkeuksellisesta selkkauksesta paavin ja Yhdysvaltain presidentin välillä on kyse. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Mitä tarkoittaa uskon vanhurskaus – ja miksi pelkkä hyvä elämä ei riitä? Tässä syvällisessä opetuksessa Leif Nummela avaa Paavalin sanomaa Roomalaiskirjeen luvuista 9–10: Jumala kutsuu kaikkia, mutta pelastus tulee yksin uskosta, ei teoista. Paavali osoittaa, kuinka Jumalan pelastussuunnitelma ulottuu kaikkiin kansoihin. Samalla hän haastaa: kuljemmeko lain tietä – yrittäen kelvata Jumalalle omin voimin – vai armon tietä, jossa kaikki on jo annettu Jeesuksessa? Opetus kuljettaa läpi Raamatun kertomusten erämaavaelluksesta Jeesuksen ristintyöhön ja tuo esiin ihmisen sydämen todellisen kamppailun: ylpeyden, epäuskon ja tarpeen tulla armahdetuksi. Samalla avautuu evankeliumin ydinsanoma:

Tässä kysymyksiä puheesta pohdittavaksi yksin tai yhdessä: 1. Millainen ajatus sinulla on ollut hyvästä paimenesta? Muuttuiko se? Miten? 2. Millaista johtajaa sinä olet valmis seuraamaan? 3. Paimenpsalmi kuvaa, kuinka paimen kattaa pöydän vihollisten silmien eteen. Mitä tämä kielikuva sinulle puhuu? 4. Jeesus kutsui Pietarin ja samoin hän kutsuu myös meitä paimentamaan laumaansa. Miten me voisimme toimia Jeesuksen apupaimenina? 5. Jeesus samaistuu paimeneen. Mitä se kertoo sinulle Jumalasta? --- Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Jumalan voima on suurempi kuin ihmisten väärämieliset suunnitelmat. Kun ylipapit ja fariseukset epäilivät Jeesuksen ylösnousemusta, he halusivat vartion haudalle. Mutta tämä ei estänyt Jumalaa toimimasta. Vaikka hauta varmistettiin sinetöimällä sen eteen asetettu kivi ja vaikka vartija seisoi vahdissa koko ajan, Jeesus nousi kuolleista ja poistui haudasta. (Mat. 27:62-66)Seurassasi Kirsi Tiira

Vieraspuhujana Ruotsin kirkon pappi Magnus Persson. Tässä kysymyksiä puheesta pohdittavaksi yksin tai yhdessä: 1. Magnus korosti puheessa, että Jeesus etsii meitä aina ennen kuin me etsimme häntä. Millaisia ajatuksia tämä herättää suhteessa omaan elämääsi? Entä läheistesi ja kaikkien ihmisten elämän suhteen? 2. Magnus kuvasi meidän ihmisten olevan janoisia olentoja, mutta yrittävän sammuttaa janoamme väärien kaivojen vedellä. Millaisia vääriä kaivoja tunnistat elämässäsi olleen tai olevan? Miksi niiden vesi houkuttaa? Miten voisimme tukea toisiamme ja välttyä juomasta näistä kaivoista? 3. Jeesus käänsi naisen aiemman häpeän hänen tulevaisuuden todistukseksi. Miten uskaltaisimme naisen esimerkin mukaan olla haavoittuvampia ja luottaa, että elämämme vaikeudet voivat Jumalan käsissä muuttua todistuksesi ja johtaa toisia Jeesuksen luo. 4. Jeesus sanoo tekstissä: ”Jos tietäsit Jumalan lahjan, pyytäisit sitä häneltä.” Vaikka me tiedämme ja tunnemme Jeesuksen, Jumalan lahjan, miksi välillä on niin vaikea pyytää tätä lahjaa Jumalalta? Haluaisitko tänään tässä ja nyt pyytää Jumalan lahjaa elämääsi? - - - Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Kausi 3, jakso 16. (316!) Halki vuosisatojen jotkut ovat väittäneet, ettei Jeesus pitänyt itseään Jumalana. Mitä tästä pitäisi ajatella? Millaisen kuvan Raamattu piirtää Jeesuksen persoonasta? Entä miten hän ymmärsi oman asemansa ja roolinsa Jumalan valtakunnassa? Vieraana Raamattuopiston toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen.Armon anatomiaa on podcast, jossa studioon istutetaan yksi pappi, perheenisä ja aviomies Pohjanmaalta (Lasse Pesu) ja toinen Savo-Karjalasta (Timo Liiri) ja heidät laitetaan keskustelemaan kristinuskon eri sisällöistä. Joka jakson tarkoituksena on ottaa jokin uskoon liittyvä teema ja katsoa, mistä se koostuu, mitä se merkitsee ja mitä kaikkea annettavaa sillä on meille.Tue podcastin tekemistä MobilePay-numerolla 25322. Rahankeräyslupa: https://sro.fi/rahankerayslupa/

Jeesus meni ristille, jotta sinun ja Jumalan välillä olisi jälleen rauha. Me olemme kaikki parannettuja synnin taudista Jeesuksen haavojen tähden. Kun synnin houkutus vie ja lankeat, käännä katseesi Jeesuksen ristiin. Sillä rangaistus on kärsitty ja rauha Jumalan kanssa on palautettu (Jes. 43:1)Seurassasi Kirsi Tiira

Me olemme syntisiä, mutta Jeesus kantoi syntiemme rangaistuksen ristille, hän sovitti meidät Jumalan kanssa. Kristus kuoli meidän puolestamme, mutta hän myös nousi kuolleista ja avasi meille tien taivaaseen. Kristus on ylösnoussut – ja mekin saamme olla tämän todistajia kuten apostolit aikoinaan (1. Kor. 15:1-5).Seurassasi Kirsi Tiira

Onko nainen naiselle susi (ei), mitä on benevolent sexism ja oliko Jeesus itse asiassa noita? Tätä kaikkea pohditaan Naakkavallassa. Siskot juonivat taas koputtelevien lasten pään menoksi ja Erika on lukenut kiinnostavaa kirjaa. Irene ei halua kokeilla hyroxia eikä voisikaan, koska joku on keksinyt antaa lajille maailmankaikkeuden typerimmän nimen. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Anne Takala johdattaa meidät tarkastelemaan ylösnousemuksen ihmettä Johanneksen evankeliumin luvun 20 äärellä. Pääsiäispäivän tapahtumat avautuvat eri evankeliumien kautta rikkaana ja moniulotteisena kertomuksena: haudalle saapuvat naiset, tyhjä hauta, enkelien viesti ja ensimmäiset kohtaamiset ylösnousseen Jeesuksen kanssa. Erityinen huomio kiinnittyy Maria Magdaleena, jolle Jeesus ilmestyy ensimmäisenä – merkkinä uuden aikakauden alkamisesta ja Jumalan valtakunnan mullistavasta luonteesta. Opetus muistuttaa, että evankeliumit eivät ole vain historiaa, vaan pelastushistoriaa: kertomus siitä, kuinka Jumala rakkaudessaan lähetti Poikansa pelastamaan maailman. Ylösnousemus ei ole vain yksi tapahtuma, vaan koko historian käännekohta – hetki, jossa kuolema voitettiin ja uusi aika alkoi. Samalla opetuksessa pohditaan opetuslasten hämmennystä, epäuskoa ja vähitellen avautuvaa ymmärrystä – sekä sitä, miten Pyhä Henki tänäänkin opettaa, avaa kirjoituksia ja tekee Jeesuksen meille eläväksi. Jeesus tuntee omansa nimeltä, antaa synnit anteeksi ja kutsuu jokaista elämään ylösnousemuksen todellisuudessa. Kristus on ylösnoussut!

Miika Hämäläinen johdattaa syvälliseen opetukseen Johanneksen evankeliumi luvusta 17 – Jeesuksen jäähyväisrukouksen äärelle. Mitä tarkoittaa Jumalan kirkkaus, ja miten se tulee näkyväksi meidän elämässämme? Opetuksessa avataan kirkkauden kolme ulottuvuutta: häikäisevä voima, Jeesuksessa tunnistettava rakkaus sekä avoimuus, joka tuo meidät Jumalan yhteyteen. Jeesus, Jeesus Kristus, tekee näkymättömän Jumalan näkyväksi – ei vain suuruudessaan, vaan ennen kaikkea armossaan ja rakkaudessaan. Tämä puhe kutsuu pohtimaan myös elämän vaikeita hetkiä: voiko Jumala olla läsnä silloinkin, kun kaikki tuntuu liian raskaalta? Entä mitä tarkoittaa iankaikkinen elämä jo tässä ajassa? Lopuksi keskiöön nousee kristittyjen yhteys – rukous siitä, että me olisimme yhtä ja todistaisimme Jumalan rakkaudesta maailmalle. #Jeesus #Johannes17 #Usko #Armo #Kristinusko #Raamattu #Yhteys

Ehtoollisjumalanpalvelus 5.4.2026 Saarna: Juhani Jämsen Tekoälyn avulla luotu tiivistelmä: Jeesuksen ylösnousemus on kristinuskon ratkaiseva perustotuus, joka erottaa elävän uskon kuolleista uskonnoista ja ideologioista. Usko ei perustu ihmisen omiin suorituksiin, yrittämiseen tai täydellisyyteen, vaan suhteeseen elävän Jeesuksen kanssa, joka asuu uskovien sydämissä. Ristillä tehty työ on täydellinen ja täytetty, ja ylösnousemus on vahvistus tämän työn todellisuudesta. Ylösnousemus on historiallinen fakta, jota on alusta asti yritetty vastustaa, peitellä ja selittää pois valheen, lahjonnan ja voimakeinojen avulla. Tyhjä hauta, silminnäkijöiden todistukset ja opetuslasten muuttuminen pelokkaista pakenijoista marttyyreiksi ovat vakuuttavia todisteita ylösnousemuksen puolesta. Jeesus on voittanut synnin, kuoleman ja pimeyden voimat, mikä antaa uskoville pysyvän toivon, riemun ja ylösnousemusvoiman. Ilman ylösnousemusta usko ja sen julistaminen olisivat turhia, mutta ylösnoussut Kristus vapauttaa ihmisen uskonnollisista kahleista todelliseen elämään.

Jeesus uhrasi itsensä, jotta meidän syntimme sovitettaisiin. Jeesus on meidän mahdollisuutemme Jumalan pyhyyden edessä. Jeesus on se ainutkertainen uhri, joka avaa meille tien iankaikkiseen elämään (Hepr. 10:10).Seurassasi Kirsi Tiira

Jeesus kohtasi pilkkaa, ivaa ja epäuskoa maallisen elämänsä aikana. Pilkkaa ja vainoa joutuivat kohtaamaan ensimmäiset Jeesuksen seuraajat ja ylösnousemuksen todistajat. Sinäkin kohtaat ehkä elämässäsi ivaa siitä, että olet Jeesuksen seuraaja, sillä risti on maailman ihmisille hullutusta, mutta pelastetulle Jumalan voima (1. Kor. 1:18).Seurassasi Kirsi Tiira

Tässä opetuksessa Leif Nummela käsittelee vaikeita mutta keskeisiä kysymyksiä pelastuksesta, Jumalan valinnasta ja ihmisen vastuusta. Voiko kuoleman jälkeen vielä pelastua? Entä mitä tarkoittaa kohta, jossa Jeesuksen sanotaan saarnanneen vankeudessa oleville hengille? Opetuksessa avataan: • Miksi Uusi testamentti ei opeta “toista mahdollisuutta” kuoleman jälkeen • Mitä tarkoittaa Jeesuksen “saarnaminen vankeudessa oleville hengille” • Jumalan ennaltatietämys vs. ennaltamäärääminen • Luterilainen näkemys pelastuksesta ja sen varmuudesta • Miksi pelastus on täysin Jumalan teko – mutta ihminen voi silti torjua armon • Evankeliumin julistamisen välttämättömyys Opetus tuo vahvan lohdutuksen: pelastus ei ole meidän varassamme, vaan Jumalan uskollisuudessa. Hän, joka on alkanut hyvän työn, vie sen myös päätökseen. Keskeinen sanoma: • Jeesus on kuollut kaikkien puolesta • Kutsu kuuluu jokaiselle • Pelastus otetaan vastaan uskossa – tässä elämässä Jumala pitää sinusta kiinni silloinkin, kun sinä et jaksa pitää kiinni Hänestä.

Jumalanpalvelus 22.3.2026 Saarna: Tarja Rantahakala Tekoälyn avulla luotu tiivistelmä: Jano ja odotus Jumalan kohtaamista kohtaan: Saarna korostaa tarvetta ”tuoreelle kosketukselle” Jeesukselta, mikä vaatii kuulijalta aktiivista janon ja nälän tilaa. Esteiden raivaaminen: Raamatun esimerkkien (sokea Bartimeus, verenvuototautia sairastava nainen ja Sakkeus) kautta osoitetaan, että avun saaminen vaatii usein omien pelkojen, häpeän, ylpeyden ja muiden ihmisten odotusten syrjään työntämistä. Jeesuksen tunnustaminen ja avuksi huutaminen: Bartimeus tunnisti Jeesuksen messiaanisuuden kutsumalla häntä ”Daavidin pojaksi”. Saarnan mukaan jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, saa pelastuksen ja avun. Henkilökohtainen kutsu ja parantuminen: Jeesus vastaa avunhuutoon kutsumalla ihmisen luokseen. Usko on avainasemassa sekä fyysisessä parantumisessa että hengellisessä pelastuksessa. Jatkuva uudistuminen: Uskovan ei tule tyytyä vain menneisyyden siunauksiin, vaan Jumala tarjoaa joka päivä uuden kosketuksen Pyhässä Hengessä vahvistaakseen ja uudistaakseen ihmistä.

Analyysissa piispan hereettiset kirjoitukset ja kannanotot.

Tässä kysymyksiä puheesta pohdittavaksi yksin tai yhdessä: •⁠ ⁠Mihin sanoihin tai teemoihin sinä kiinnität huomion päivän evankeliumissa? •⁠ ⁠Millaisten asioiden eteen sinä ponnistelet elämässäsi? •⁠ ⁠Miksi ihmisille on niin vaikeaa luottaa Jumalan huolenpitoon "tänään", vaikka olisimme nähneet hänen apunsa "eilen"? •⁠ ⁠Jos kääntäisimme Maslow'n pyramidin ylösalaisin – eli laittaisimme hengellisen yhteyden (elämän leivän) perustaksi – miten se muuttaisi suhtautumistamme arkisiin huoliin (ruoka, raha, turva)? •⁠ ⁠Mitä ehtoollinen ja sen konkreettisuus merkitsee sinulle? •⁠ ⁠Ihmiset halusivat Jeesukselta jotakin (leipää), mutta Jeesus tarjosi itseään. Mikä ero on sillä, että rukoilemme Jumalalta "asioita" versus se, että etsimme Hänen läsnäoloaan? --- Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Johanneksen evankeliumin luvussa 16 Jeesus jatkaa jäähyväispuhettaan opetuslapsilleen. Tässä opetuksessa Jukka Immeli pysähtyy Jeesuksen lupaukseen Puolustajasta – Pyhästä Hengestä, joka tulee Jeesuksen lähdön jälkeen opetuslasten ja kaikkien kristittyjen tueksi. Opetus tarkastelee Jeesuksen jäähyväispuhetta eräänlaisena testamenttina, jonka Jeesus jättää seuraajilleen. Testamentin äärellä ihmiset voivat reagoida eri tavoin: pettyä, kiistää sen tai yllättyä myönteisesti. Samalla tavoin myös opetuslapset joutuivat kohtaamaan Jeesuksen sanat – totuuden, joka aluksi toi murhetta, mutta johti lopulta suureen toivoon. Jeesuksen kuolema, ylösnousemus ja taivaaseen astuminen eivät merkitse hänen seuraajiensa jäämistä yksin. Päinvastoin: Jeesus lupaa lähettää Puolustajan - Pyhän Hengen (Parakletos) joka kulkee rinnalla lohduttajana, neuvonantajana ja totuuteen johdattajana. Opetuksessa pohditaan muun muassa: • Miksi Jeesuksen lähtö oli opetuslapsille hyödyksi • Mitä tarkoittaa Pyhän Hengen rooli puolustajana ja lohduttajana • Miten Pyhä Henki paljastaa synnin, vanhurskauden ja tuomion • Miten kristitty kasvaa yhä syvempään armon ja synnin tuntoon Sanoman ytimessä on evankeliumi: Kristus on maksanut velkamme ristillä, ja Pyhä Henki kirkastaa meille tämän pelastuksen yhä uudelleen. Siksi kristitty saa elää toivossa, luottaen siihen, että Jumala on läsnä elämässämme puolustajana, lohduttajana ja vierellä kulkijana.

Jumalanpalvelus 8.3.2026 Saarna: Juhani Jämsen Tekoälyn avulla luotu tiivistelmä: Seulominen on kivuliasta mutta tarpeellista: Raamatullinen seulominen vertautuu viljan puintiin, jossa jyviä tallataan, jyrätään ja viskataan ilmaan. Vaikka se tuntuu murskaavalta, sen tarkoituksena on uskon puhdistaminen ja jalostaminen. Vihollisella ei ole valtaa ilman lupaa: Saatanalla ei ole mielivaltaista valtaa uskovaan; hän voi seuloa vain niissä rajoissa, jotka Jumala on sallinut ja säätänyt. Jeesus on kaikissa tilanteissa suvereeni ja tietää seulonnan keston sekunnilleen. Jeesuksen esirukous on voimallisempaa: Jeesus ei välttämättä rukoile vaikeuksien tai lankeemusten poistamista, vaan sitä, ettei usko raukeaisi tyhjiin niiden keskellä. Hänen rukouksensa Isän edessä on varma ja menee aina perille. Pohjakosketus on uuden alku: Seulonta ei ole loppu, vaan mahdollisuus uuteen voimaan ja siunaukseen. Esimerkiksi Pietarin kohdalla lankeemus poisti omavoimaisuuden ja ylpeyden, tehden hänestä kokeneen ja armollisen muiden vahvistajan.

Israelin kansa vaelsi autiomaassa 40 pitkää vuotta. Jumala kulki heidän edellään. Jeesus kulki elämän matkan omiensa edellä ja valmisti meille tien taivaan kotiin. (Jes. 52:12)Seurassasi Kirsi Tiira

Mitä Jeesus tarkoitti sanoessaan: “Minä olen tosi viiniköynnös”? Mitä merkitsee pysyä hänessä? Mitä ovat ne hedelmät, joita hänen seuraajiensa tulee kantaa? Opetuksessa Tapio Luttinen avaa Jeesuksen käyttämän viiniköynnös allegorian taustaa ja merkitystä. Vanhan testamentin viiniköynnöskuva saa täyttymyksensä Jeesuksessa – hänessä alkaa uuden liiton aika. Ratkaisevaa ei ole ulkoinen uskonnollisuus, vaan eläminen yhteydessä Kristukseen. Tapio käsittelee neljä keskeistä kysymystä: 1. Keitä ovat hedelmättömät oksat? 2. Mitä tarkoittaa pysyä Jeesuksessa? 3. Miten hedelmää tuotetaan? 4. Mitä tuo hedelmä käytännössä on? Opetuksen ytimessä on Jeesuksen selkeä kehotus: “Pysykää minussa.” Hedelmä ei ole ehto pelastukselle, vaan seuraus yhteydestä Jeesukseen. Kun hänen sanansa pysyvät meissä ja Pyhä Henki vaikuttaa sydämissämme, syntyy hedelmä – ennen kaikkea keskinäinen rakkaus. Juuri rakkaus on se tuntomerkki, josta Jeesuksen opetuslapset tunnistetaan. Jäähyväispuheessa Jeesus valmistaa seuraajiaan aikaan, jolloin he kohtaavat vihaa ja vainoa. Siksi hän korostaa: • uskon kestävyyttä • yhteyttä häneen • rukousta hänen nimessään • seurakunnan keskinäistä rakkautta Rukous Jeesuksen nimessä ei ole taikasana, vaan elämää hänen valtuutuksessaan ja tahdossaan. Kun pysymme hänessä, rukouksemme liittyvät Jumalan kirkastamiseen ja hedelmän tuottamiseen. Tämä opetus kutsuu pysähtymään henkilökohtaisesti Jeesuksen äärelle:nHän ei kutsu meitä vain palvelijoiksi, vaan ystäviksi. Hän ei jätä omiaan orvoiksi, vaan pysyy heissä Pyhän Hengen kautta. Viiniköynnös elää – ja me saamme olla sen oksia.

Jeesus voitti Golgatan ristillä synnin ja pahan vallan. Silti synti saa meistä otteen yhä uudestaan tässä maailmassa. Paha pitää meitä otteessaan. Raamattu ohjeistaa meitä kuitenkin voittamaan pahan hyvällä. (Room. 12:21)Seurassasi Kirsi Tiira

Jumalanpalvelus 8.2.2026 Saarna: Ari Talja Todistus: Arto Hankilanoja

Kausi 3, jakso 11. Mikään ei kiinnosta. Kaikki näyttää kuivalta ja kuolleelta. Kuulostaako tutulta? Tässä jaksossa pohditaan, mitä hengellinen erämaa tarkoittaa. Onko sinne joutuminen merkki uskon puutteesta? Entä voiko tyhjyys raivata tilaa armolle?Armon anatomiaa on podcast, jossa pastorit Lasse Pesu ja Timo Liiri seikkailevat hämyisissä leikkaussalitunnelmissa. Joka jaksossa nostetaan pöydälle jokin kristillisen uskon teema ja katsotaan, mitä se on syönyt ja mistä se oikein koostuu.Tue podcastin tekemistä MobilePay-numerolla 25322. Rahankeräyslupa: https://sro.fi/rahankerayslupa/

Mitä tarkoittaa rakastaa loppuun asti? Tässä opetuksessa Eetu Lehtinen vie meidät Johanneksen evankeliumin 13. luvun äärelle – hetkeen, jossa Jeesus tietää kärsimyksen ja kuoleman olevan edessä, mutta valitsee silti rakastaa, palvella ja antaa itsensä kokonaan. Opetus alkaa koskettavalla esimerkillä pitkästä avioliitosta ja kysymyksestä: mikä on kestävän rakkauden salaisuus? Vastaus johdattaa suoraan Jeesuksen luo – hänen rakkauteensa, joka ei perustu tunteisiin tai vastavuoroisuuteen, vaan itsensä antavaan palvelemiseen. Keskiössä on: • Jeesus pesee opetuslasten jalat: vallan ja rakkauden mullistava yhdistelmä • Rakkaus, joka ulottuu myös kavaltajaan ja hylkääjiin • Uusi käsky: “Niin kuin minä olen rakastanut teitä” • Kristuksen rakkaus ei vain esimerkkinä, vaan pelastuksen lähteenä • Miten Jeesuksen palveleva rakkaus voi näkyä meissä tänään? Opetus haastaa rehellisesti katsomaan omaa rakkauttamme Jeesuksen rakkauden valossa – mutta ennen kaikkea kutsuu lepäämään siinä armossa, että Kristuksen täydellinen rakkaus kantaa, vaikka omamme on vajavaista.

Leif Nummela avaa yhden Raamatun keskeisimmistä ja samalla haastavimmista teemoista: miten synti ja kuolema tulivat maailmaan yhden ihmisen kautta – ja miten armo ja elämä tulivat yhden ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, kautta. Opetuksessa käsitellään: • Perisyntiä: mitä Raamattu opettaa ihmisen syntisyydestä syntymästä saakka • Aadam ja Kristus vastakkain: yhden tottelemattomuus ja yhden kuuliaisuus • Lain tehtävä: miten laki paljastaa synnin, mutta ei voi pelastaa • Armon ylivertaisuus: missä synti on tullut suureksi, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi • Kaksi valtakuntaa: synnin hallinta ja armon hallinta • Kristus puolustajanamme: Jeesus rukoilee meidän puolestamme Isän edessä Opetus kutsuu kuulijaa tutkimaan itse Raamatusta, onko asia näin, ja pohtimaan elämän suurinta kysymystä: elämmekö synnin vai armon hallintavallan alla. “Niin kuin synti on hallinnut kuolemassa, samoin armokin hallitsee vanhurskauden kautta iankaikkiseksi elämäksi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.” (Room. 5:21)

Puhujana Verkoston pastori Eemil Kulju. Taltioitu Verkostomessussa Munkkivuoren kirkossa su 25.1.2026. Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Jumalanpalvelus 25.1.2026 Saarna: Juhani Jämsen

Aloitamme vuoden Mari-Anna Stålnacken tammikuun kestävällä minikurssilla ”Usko tai älä!” Neljäs osa on ”Jeesus yhä antaa voiman, rauhan ja riemun”.

Jeesus pesee opetuslasten jalat. Elia käppäilee pitkän matkan päästäkseen yhdelle tietylle vuorelle.

Emme pääse pahuutta pakoon. Pahuus on meissä itsessämme. Mutta Jumala antaa anteeksi Jeesuksen sovitustyön tähden. Jeesus tuli maailmaan, otti synnin tuomion, kuoli meidän pahuutemme tähden ja näin valmisti meille tien takaisin Jumalan luo. (Dan. 9:4)Seurassasi Kirsi Tiira

Johanneksen evankeliumin luku 12 on käännekohta Jeesuksen julkisessa toiminnassa. Tässä opetuksessa Mika Falk vie meidät kulkemaan koko luvun läpi ja pysähtymään ydinkysymyksen äärelle: seuraanko minä Jeesusta – oikeasti? Luvussa 12 kohtaamme Marian ylitsevuotavan rakkauden, kansanjoukkojen hoosianna-huudot, Jeesuksen sanat vehnänjyvästä sekä kutsun tulla valoon. Jeesus paljastaa yhä selvemmin, kuka hän on ja miksi hän on tullut: tie kulkee kohti ristiä, jossa Jumalan kirkkaus ja rakkaus tulevat näkyviksi. Opetuksessa avautuu neljä näkökulmaa Jeesuksen seuraamiseen: • Jeesuksen seuraaminen on Jeesuksen rakastamista • Jeesuksen seuraaminen on hänen vastaanottamistaan kuninkaana ja Messiaana • Jeesuksen seuraaminen on ristin juurelle tulemista yhä uudelleen • Jeesuksen seuraaminen on valossa vaeltamista ja valon seuraamista Opetus haastaa kuulijaa olemaan vain katsoja tai kuuntelija – ja kutsuu todelliseen seuraamiseen, Jeesuksen luo tulemiseen ja hänen kanssaan kulkemiseen.

Aloitamme vuoden Mari-Anna Stålnacken tammikuun kestävällä minikurssilla ”Usko tai älä!” Kolmas osa on ”Jeesus yhä antaa hengen uudistuksen”.

Tässä opetuksessa Leif Nummela johdattaa kuulijat Roomalaiskirjeen viidenteen lukuun ja sen ytimeen: rauhaan Jumalan kanssa Jeesuksen Kristuksen kautta. Paavali siirtyy Room. 1–4 lukujen perustelusta nyt siihen, mitä vanhurskauttamisesta seuraa – ei tunnekokemuksena, vaan todellisena ja objektiivisena rauhana, jonka Jumala itse on tehnyt Golgatalla. Opetuksessa avautuu: - mitä tarkoittaa olla uskosta vanhurskautettu - miksi kristityn rauha ei perustu omaan kokemukseen vaan Kristuksen tekoon - miten Jumala on tehnyt yksipuolisen rauhan syntisen ihmisen kanssa - miksi kaikki hengellinen aarre – anteeksianto, elämä, toivo ja rakkaus – on Kristuksessa, ei meissä - miten ”Jeesus + jotain muuta” -ajattelu vie rauhan ja vääristää evankeliumin Leif tuo esiin Paavalin opetuksen laajemmassa kokonaisuudessa (Room. 5–8): synti, laki ja kuolema on kukistettu, eikä mikään voi erottaa Kristuksessa olevaa ihmistä Jumalan rakkaudesta. Rauha ei tarkoita elämän helppoutta, mutta se kestää ahdistusten ja kärsimysten keskellä, koska se ei riipu ihmisestä vaan Jumalan uskollisuudesta. Opetus kutsuu lepäämään armossa, pysymään evankeliumissa ja luottamaan siihen, että Jumala ei enää tuomitse, vaan on Kristuksessa meidän puolellamme. Tämä rauha on lahja – ja Jumala pitää siitä kiinni ikuisesti.

Aloitamme vuoden Mari-Anna Stålnacken tammikuun kestävällä minikurssilla ”Usko tai älä!” Toinen osa on ”Jeesus yhä antaa vapauden”.

Jeesuksen aikalaiset, apostolit ja ensimmäiset kirkkoisät odottivat Jeesuksen palaavan pian, ehkä jo heidän elinaikanaan. Nyt Jeesuksen elämästä maan päällä on kulunut pari tuhatta vuotta. Jeesus ei ole vielä tullut takaisin hallitsijana, sillä ilosanoma syntien sovituksesta ei ole vielä tavoittanut kaikkia kansoja. Ja silti Jeesus sanoi aikanaan ja sanoo yhä: ”Minä tulen pian.” (Ilm. 22:20)Seurassasi Kirsi Tiira

Miksi Jeesus viivytteli Lasaruksen luo lähtemistä? Miksi hän antoi ystävänsä kuolla – ja mitä se kertoo hänen identiteetistään ja tehtävästään? Tässä opetuksessa Kari Valkama avaa Johanneksen evankeliumin luvun 11 kertomusta Lasaruksen kuolemasta ja kuolleista herättämisestä sekä sen syvää merkitystä kristilliselle uskolle. Opetuksessa tarkastellaan, kuinka Jeesuksen tunnusteot eivät olleet viihdettä tai hyväntekeväisyyttä, vaan selkeitä todistuksia siitä, että hän on Jumalan Poika ja kuoleman voittaja. Lasaruksen kuolleista herättäminen nousee ainutlaatuiseksi ja vastaväitteitä kestävänä merkkinä Jeesuksen jumalallisesta alkuperästä. Kari pohtii myös Jeesuksen sanoja: “Minä olen ylösnousemus ja elämä” ja niiden yhteyttä Vanhan testamentin Jumalan nimeen “Minä olen”. Opetus yhdistää raamatuntulkinnan, teologian ja arkielämän kysymykset: – Ihmeet ja tiede – Usko ja nykytieteen ennakko-oletukset – Sairaus, rukous ja kristityn arki – Miksi sairastuminen ei ole uskon puutetta eikä rangaistus – Kuolema ei ole loppu Lisäksi käsitellään juutalaisten johtajien reaktiota Lasaruksen herättämiseen ja sitä, miten pelko vallan menettämisestä johti päätökseen tappaa Jeesus – sekä mitä tästä voidaan oppia myös tämän päivän kirkollisessa todellisuudessa.

Matteuksen evankeliumin mukaan tähti johdatti idän tietäjät Jeesus-lapsen luokse. Oliko loppiaisena muistellussa ilmiössä kyse supernovasta, planeettojen konjunktiosta, komeetasta vai puhtaasta fiktiosta? Mikseivät muut Raamatun kirjoittajat viittaa Betlehemin tähteen - vai viittaavatko sittenkin? Mukana jälleen Raamatun tähtitieteen tutkija Pasi Schultz.Linkit- Mark Matney (2025): The Star That Stopped. The Star of Bethlehem & the Comet of 5 BCE: https://britastro.org/journal_contents_ite/the-star-that-stopped-the-star-of-bethlehem-the-comet-of-5-bceHarhaoppia on eksegetiikan väitöskirjatutkija Markus Finnilän (TM) ohjelma täynnä epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin, jossa etsitään suuntaviittoja kohti sellaista uskoa, joka ei tarkoita omantunnon tai järjen hylkäämistä. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com sekä Facebookin tai Instagramin kautta. Joihinkin viesteihin Markuksen kerrotaan joskus muistaneen vastatakin.Kuuntele myös Harhaoppia-podcastin sisarpodcast ⁠Uskonto on tylsää⁠.Teemamusa ⁠Dan Koch⁠