Podcasts about mikael agricola

Hyvää suomen kielen päivää!Tällä historiallisella päivämäärällä suomen kielen isänä tunnettu Mikael Agricola menehtyi. Tämän lisäksi Britannian kuningas Charles III sekä puolisonsa Camilla viettävät tänään 20-vuotishääpäiväänsä.

Oletko tavannut näitä henkilöitä nimeltä L. Aiska ja V. Aimo? Minnaa mietityttää, miksi Mikael Agricola ei ole keksinyt sopivaa sanaa eräälle asialle ja onko 4 Nations -turnausta pelattu kuinka kauan? Lisäksi kuullaan milloin Kimmo on tehokkaimmillaan.

Kääntäjä Aleksi Milonoff sai viime vuonna parhaalle kaunokirjallisuussuomennokselle myönnettävän Mikael Agricola -palkinnon John Irving -suomennoksestaan Vimeinen tuolihissi. Podcastissa keskustellaan Milonoffin koko tähänastisesta urasta. Hän aloitti suomentamalla näyttämödraamaa, ja kääntää näytelmiä edelleen. Miten draaman ja proosan kääntäminen eroaa, mikä niitä yhdistää? Teatterille on ominaista teksyin työryhmässä sovittaminen, näytelmä elää esitysajan ja oaikan mukaan. Romaanin kääntäjä on yksin vastuussa kaikesta. Miten yhdistää työn analyyttinen, tutkijamainen luonne ja luovaa uskallusta vaativa intuitiivinen prosessi? Kiitos keskustelun mahdollistamisesta Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL Ry!

Luen ääneen Kielen elämä -selkokirjan luvut 12-17. ◾ Alkuperäinen teos: Lari Kotilainen https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/lari-kotilainen ◾ Alkuperäisen teoksen kustantaja: Siltala ◾ Selkomukautus: Hanna Männikkölahti ◾ Selkokirjan kustantaja: Laatusana Oy Luku 12: Kuka oli Mikael Agricola? Luku 13: Mitä Agricola teki Saksassa? Luku 14: Agricolan käännökset ja viimeiset vuodet Luku 15: Millaisen kirjakielen Agricola loi? Luku 16: Agricolan uudet sanat Luku 17: Miksi kirjakieli on niin tärkeä asia? Voit lainata kirjan kirjastosta tai ostaa sen täältä: https://www.aidinkielenopettajainliitto.fi/verkkokauppa/laatusanan-tuotteet/selkokirjat/kotilainen-kielen-elama-selkomuk/

Viime vuoden parhaasta kaunokirjallisuuskäännöksestä palkitut Marja Luoma ja Sampsa Peltonen keskustelevat yhteistyöstään Mohamed Mbougar Sarrin Miesten syvimmät salaisuudet -teoksen parissa. Menestysromaani pursuaa eri rekistereitä, ääniä ja kirjallisuudellisia koukkuja, miten kääntäjät löysivät ratkaisut kaikkeen siihen, mikä eiolr yksioikoisen tuttua ranskankielisestä historiasta ja kirjallisuumaailmasta suomalaiselle lukijalle? Mbougar Sarr leikittelee teoksessa myös ”länsimaisen” oletuksilla ranskankielisestä Afrikasta, sen ihmisistä ja kulttuurista, miten kaikki tämä toteutetaan suomeksi? Mikä tässä läpeensä kirjallisessa romaanissa villitsi kansan jonottamaan kirjamessuilla? Keskustelemme myös asiantuntijalukijoiden käytöstä kääntäjän apuna ja kiroamme siihen liittyviä tahallisia väärinymmärtämisiä ja sensuurihysteriaa myös ja varsinkin ns. ”kulttuuripiirien” sisällä. Luoma ja Peltonen kertovat omista tavoistaan ratkaista, miten ”ranskalaistyypillinen” kolonialismin sävyttämä sanasto ja kielelliset konventiot siirtyvät suomalaislukijalle niin, että niiden kaikki sävyt -myös ja varsinkin kielteiset- ymmärtää? Mietimme myös, mitä kirjallisuutta ranskasta voisi Concourt- ja Nobel-palkittujen huippuromaanien lisäksi suomentaa - ehkäpä villisti jotain metropolien ulkopuolelta! Auttaisiko se suomalaisia ymmärtämään maata joka on lähellä, mutta jonka keskustelu on polarisoitunut ja vieraampi meille kuin englanninkielinen hyöky?! Kiitos podcastin mahdollistamisesta Suomen Kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL Ry!

Hän syntyi Pernajassa,varakkaassa maalaistalossa.Hän sai kotiseurakuntansa papilta alkuopetuksen,täydensi oppejaan Viipurissa.(Siellä hän myös alkoi Agricolaa sukunimenään käyttämään,agrikola on suomeksi maanviljelijä.)Turkuun matkusti,vihittiin papiksi,Teki suomenkielisen aapisen,hoiti uuden testamentin suomentamisen.Opiskeli myös Saksassa,kirjojen kääntämistä ja uskonpuhdistusta.Agricola osallistui myös Ruotsin ja Venääjän välisiinrauhanneuvotteluihin Moskovassa,paluumatkalla hän kuoli Kyrönniemen edustalla.Hauta on Viipurissa,ja sen tarkka olinpaikka on kadoksissa.Päivä kuitenkin tiedetään,ja 9.4 Agricolan päivää vietetään.Ulla-Maija Mantere

Mikael Agricola Oikeastaan aika mielenkiintoinen, on tämä miehemme itä-uusimaalainen. Hän syntyi 1500-luvun alussa Pernajassa, suhteellisen vauraassa maalaistalossa. Hänen isänsä kyllä tunnetaan, mutta äidistä ei löydy tietoa ollenkaan. Ehkä äiti oi suomenkielinen, ainakin Mikael taisi myös suomenkielen, vaikka Pernajassa ruotsia puhuttiinkin. Birgitta Olavintyttären nai, ja Kristian- nimisen pojan sai. Agricola tarkoittaa maanviljelijää, ja Viipurissa koulussa alkoi Mikael sitä sukunimenä käyttämään. Maisteriksi valmistui. ja Saksassa uskonpuhdistukseen tutustui, Vuonna 1554 Agricola nimitettiin Turun ordinariukseksi eli piispaksi, ordinariukseksi siksi, että piispan nimitti paavi, ja nyt oltiinkin kruunun alamaisia. Mikael teki meille ABC-kirjan, tahtoi kansan uskontoa kotikielellään oppivan. Hän julkaisi Rucouskirjan, kirjan suuren ja mahtavan. Myös Raamatun suomensi hän, netistä löytyy tietoa vieläkin enemmän. Ulla-Maija Mantere

Sana ”vanhurskaus” ei esiinny suomen kielessä muualla kuin Raamatussa. Mikael Agricola keksi sanan omasta päästään kääntäessään Raamattua, sillä sanalle ei ollut valmista vastinetta. Tutustu sanan alkuperäiseen merkitykseen ja Jumalan nimeen JAHVE TSIDKENU. Jumalan nimi -sarja. Osa 9/16 - Asko MatikkaTutustu lisää videoihimme osoitteessa www.janoinenlammas.fi

David Foster Wallacen tuhatsivuista, moneen suuntaan ja erilaisiin rekistereihin, alaviitteisiin ja tasoihin loikkivaa Infinite Jest -romaania on pidetty jopa mahdottomana kääntää. Tero Valkonen tarttui toimeen ja tulos ansaitsi vuoden Mikael Agricola -palkinnon. Podcastilla Valkonen kertoo, miten tämän romaanin kääntäjäksi kypsyminen on vaatinut parinkymmenen vuoden aikana kertyneen ammattitaidon - vaikka hän ajatteli pystyvänsä kääntämään sen jo vuosituhannen vaihteessa. Kuulet myös, mitä yhteistä on latinotanssien opiskelulla ja käännöstyöllä, miten englanninkielen eri sosiaaliset ja alueelliset rekisterit suomentuvat - tai jäävät kääntymättä, ja miksi Päättymätön riemu voi olla suomalaislukijalle helpompaa luettavaa kuin alkuteos englanninkieliselle. Valkonen kuvaa matkaansa DFW:n maailmassa ja kertoo kuinka tutkimustyö auttaa kulttiteoksen suomentamisessa - ja milloin on vain otettava omia hyppyjä kieleen. Hän myös perustelee, miksi Päättymätön riemu sai suomenkielisen nimensä ja miksei kirjaimellisempi käännös aina toimi. Jakso tehty yhteistyössä Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL Ry:n kanssa. Kannen suunnittelu Ilkka Kärkkäinen / Siltala ja Sanavalinta

Ne najpomembnejša, vsekakor pa zanimiva dejstva za zvedave poslušalce, ki morajo izmed petih trditev izbrati napačno. Tema Antikviza je finščinaNe najpomembnejša, vsekakor pa zanimiva dejstva za zvedave poslušalce, ki morajo izmed petih trditev izbrati napačno. Tema Antikviza je finščinaNe najpomembnejša, vsekakor pa zanimiva dejstva za zvedave poslušalce, ki morajo izmed petih trditev izbrati napačno. Tema Antikviza je finščina. Izmed spodnjih trditev poiščite napačno. 1. Slovencem je znan srbski koncept jezika »piši, kot govoriš«. Finski koncept pa pravi, da izgovarjaj tako, kot piše, črko po črko. Tuje besede tako izgovarjajo po finsko. Trditev je resnična 2. Abecednik in Katekizem sta bili prvi knjigi v moderni finščini, napisal ju je luteranski duhovnik, ki mu pravijo tudi oče moderne finščine - Mikael Agricola. Trditev je resnična 3. Finščina je znana po svojih zelo dolgih, tvorjenih besedah. Morda ima prav zato tudi najdaljši enobesedni palindrom na svetu – saippuakivikauppias (prodajalec milnice). Trditev je resnična 4. Petnajst sklonov pri sklanjanju samostalnika ima finščina in je – za sorodno madžarščino, ki jih ima osemnajst – po številu sklonov drugi jezik na svetu. Trditev je izmišljena 5. Božiček je doma na Finskem, to vemo. Finska beseda zanj je Joulopukki, dobesedno to pomeni božična koza. Trditev je resnična

Mikael Agricola Mikael Agricolaa suomen kielestä kiittää saa. Tämä kyllä tiedetään, mutta mitä muuta mies lieneekään? Hän loi meille ABC-kirjan, ja näytti muutenkin tavan ahkeran. Käänsi monta kirjaa suomeksi ja vielä suurimman osan itse kustansi. Hän toimi Turun piispana, ja Turun katedraalikoulun rehtorina. Opiskeli Saksassa Martti Lutherin oppilaana ja toimi näin Suomessa uskonnon uudistajana. Ei mikään turha mies. Ulla-Maija Mantere

En el episodio 7 nos adentramos en el frío norte, en el país de los mil lagos: ¡Finlandia! Sentados junto al fuego daremos un breve repaso a su historia, sus poemas cantados y sus runoi. Además, hablaremos un poco de dos autores esenciales: Mikael Agricola y Christfrid Ganander. Taka við! Música: Hugin & Munin e Intro Yggdrasill de Corvus Corax; The Sky of Our Ancestors y Skye Cuillin de Kevin McLeod (Licensed under Creative Commons: By Attribution 4.0 License. http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/); Nomadic Sunset de Alexander Nakarada; The Medieval Banquet de Shane Ivers (https://www.silvermansound.com. Licensed under Creative Commons Attribution 4.0. https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Queremos agradecerle a Corvus Corax el permitirnos usar las canciones de Hugin & Munin e Intro Yggdrasill de su último álbum, Skál, para nuestra intro y outro. www.corvuscorax.com https://open.spotify.com/artist/0Qeg2Ytz5AcfvkIO3RYV3z?si=JhZ2uCPWQJSywgkNeWv_9g Imagen del episodio por Conocedores.com.

Förbjuden frukt av Lena Kåreland, Stockholmare av Johan Erséus och Joel Montan, Flickebarnet i Sävlådan av Hjördis Levin, Emot allmänna val av David Van Reybrouck, Mikael Agricola av Simo Heininen samt Svenska borgar och fästningar av Leif Törnquist m.fl. är de böcker som rekommenderas.

Pyhiinvaeltajien nälästä kokea uskonnollisia elämyksiä alkoi 500 vuotta sitten reformaationa tunnettu prosessi, joka muutti maailmaa rajusti. Yksi vaikutuksista on se, että Mikael Agricola perusti suomen kirjakielen. Miten Luther suhtautui kieliasioihin? Oliko latinan korvaaminen kansankielellä hänen suunnitelmansa ytimessä? Oliko musiikkimies Luther svengaava runoilija? Turun yliopiston saksan kielen dosentti Tuomo Fonsen kertoo.

Muistatteko, millainen myrsky nousi, kun suomen kielen lautakunta päätti kolme vuotta sitten, että "alkaa tekemään" onkin yhtä hyväksytty ilmaus kuin "alkaa tehdä"? Kyseinen kiista on yksi esimerkki alati muuttuvasta suomen kielestä: säännöt ja normit joutuvat joustamaan, kun kieli muuttuu käytössä eli ihmisten arjessa. Vaikka moni vastustaa kielen muuttumista, suomi on aina ollut altis vaikutteille: niin muille kielille kuin esimerkiksi uskonnolle. Tiedeykkönen-ohjelmassa suomen kielen vaietuista vaiheista keskustelevat aiheesta kirjan kirjoittaneet suomen kielen professori Jaakko Leino Helsingin yliopistosta ja toimittaja Ville Eloranta Helsingin Sanomista. Toimittaja on Sakari Silvola. Kuvassa suomen kirjakielen isä Mikael Agricola.

Martin Lutherin Saksassa käynnistämän uskonpuhdistuksen seurauksena Mikael Agricola käänsi Raamatun suomeksi. Kieleemme vakiintui sanoja ja sanontoja, joiden raamatullista alkuperää emme usein edes muista. Kuinka sanonnat ovat muuttuneet vuosisatojen aikana? Perustuvatko ne Raamatun alkuperäisteksteihin? Pasi Heikura kysyy Turun yliopiston saksan kielen dosentilta Tuomo Fonsénilta, joka on tutkinut asiaa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén Kuva: Creative Commons

Miten muinaissuomalaiset puhuivat jumalista ja haltioista? Miksi pohjoissuomalaiset toivottivat toisen tervemenneeksi Helsinkiin, kun halusivat pahasti sanoa? Suomalaisen kansanuskon sanoihin perehdyttää uskontotieteen dosentti Risto Pulkkinen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen. *** Mikael Agricola oli huumorimiehiä. Vuonna 1551 hän laati Psalmien kirjan eli Daavidin psalttarin alkuun luettelon suomalaisista pakanallisista jumalista. Hänen mukaansa Häme ja Karjala uskoivat eri jumaliin, joita kummallakin oli tasan tusina. Näin Agricola kirjoitti jotakuinkin nykysuomeksi käännettynä Hämeen jumalista: Epäjumalia monia tässä, muinoin palveltiin kaukana ja läsnä. Näitä kumarsivat hämäläiset, sekä miehet että naiset. Tapio metsästä pyydykset soi, ja Ahti vedestä kaloja toi. Väinämöinen virret takoi, Rahko kuun mustaksi jakoi. Ja niin edelleen. Karjalaisten jumalista Agricola tiesi taas seuraavaa: Vaan karjalaisten nämä olivat, epäjumalat joita he rukoilivat. Rongoteus ruista antoi, Pellonpekko ohran kasvun soi. Vironkannas kauran kaitsi, muutoin oltiin kaurasta paitsi. Äkräs herneet, pavut, nauriit loi, kaalit, liinat ja hamput edestoi. Köndös huuhdat ja pellot teki, kun heidän epäuskonsa näki. Ja niin edelleen. Entä missä se huumori sitten piilee? Se löytyy loppukaneetissa, jossa piispa kertoo rennolla otteella, että lisäksi: Palveltin mös paljo muuta / Kivet Cannot Tädhet ja Cwuta. Risto Pulkkinen ja Stina Lindfors ovat kirjoittaneet suomalaisen kansanuskon sanakirjan. Uskontotieteen dosentti Pulkkinen on oikea ihminen kertomaan, mihin täällä uskottiin ennen kristinuskon saapumista vai uskottiinko mihinkään. Kuva: Pentti Palmu / Yle.

Kuinka paljon Mikael Agricola ja uskonpuhdistus muuttivat suomalaisten elämää ja arkea? Missä määrin keskikaikaiset tavat ja traditiot elivät syrjäisessä ja vähäväkisessä Suomessa vielä keskijaan jälkeen? Kuinka merkittävä uudistaja Agricola Suomen kulttuurille oikein oli? Näitä kysymyksiä pohditaan nyt Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat Helsingin yliopiston yleisen kirkkohistorian emeritusprofessori Simo Heininen ja historian professori Henrik Meinander.

Christian (Kristian) Agricola (1550 –1586) oli Tallinna piiskop (Eestimaa piiskop) aastatel 1583–1586. Christiani isa oli Soome kirjakeele rajaja ja reformaator Mikael Agricola. Aastal 1583 määrati Christian Tallinna piiskopiks. Eestis tegeles ta peamiselt jumalateenistuse korra uuendamisega ja seadis ametisse luteri kiriku õpetajaid ja praoste.

Christian (Kristian) Agricola (1550 –1586) oli Tallinna piiskop (Eestimaa piiskop) aastatel 1583–1586. Christiani isa oli Soome kirjakeele rajaja ja reformaator Mikael Agricola. Aastal 1583 määrati Christian Tallinna piiskopiks. Eestis tegeles ta peamiselt jumalateenistuse korra uuendamisega ja seadis ametisse luteri kiriku õpetajaid ja praoste.