Podcasts about raamatussa

Onko kaikki Raamatussa vain tulkintaa?

Uutislähetyksessä sanotaan virheellisesti, että helluntai sai alkunsa Kristuksen ylösnousemuksen jälkeisenä päivänä. Helluntain ajankohta määräytyy kuitenkin Raamatussa kuvatusta Pyhän Hengen vuodattamisesta.

✨ Äänestä Ville Mäkipeltoa ja Puheenaihetta Tubecon Awardseissa: https://tubecon.fi/tubecon-awards-gaala-2024/yleisoaanestys

Toimittaja Pasi Heikura laittaa eksegetiikan professori Marti Nissisen kanssa Raamatun numerot järjestykseen. Samalla selviää mitkä luvut toistuvat siellä muita useammin. Ohjelmassa pohditaan myös, mitä tapahtuu kun lusikat menevät ristiin. Toimittajina Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Opetuksessa tutustutaan mitä Raamatussa kerrotaan esikuvien seuraamisesta. Opetuksen muistiinpanot löydät täältä: https://perustietoajumalansanasta.com/2024/03/10/esikuvien-seuraaminen/

Tässä opetuksessa tutustutaan mitä Raamatussa kerrotaan ehtoollisesta. Opetuksen muistiinpanot ovat täällä: https://perustietoajumalansanasta.com/2024/02/19/ehtoollinen/

Juutalainen juhlakalenteri ja pelastushistoria. Raamatussa on viisi kirjaa, jotka kytkeytyvät juutalaisten keskuudessa raamatullisiin juhliin. Siksi niitä kutsutaan nimellä juhlakäärö eli megilla. Heprealaisessa Raamatussa kirjat sijoittuvat ryhmänä sen kolmanteen osaan, Kirjoituksiin. Juhlakääröillä on tärkeä viesti juhlivalle Jumalan kansalle. Edelleen. Opetukset on äänittänyt Jouni Kontulainen Sanan talossa syksyllä 2014. Riitan luentosarjoja on äänitetty paljon, ja niitä voit kysellä lisää Jounilta, jounikontulainen@gmail.com

Ester ja purim-juhla - Arpa on heitetty. Raamatussa on viisi kirjaa, jotka kytkeytyvät juutalaisten keskuudessa raamatullisiin juhliin. Siksi niitä kutsutaan nimellä juhlakäärö eli megilla. Heprealaisessa Raamatussa kirjat sijoittuvat ryhmänä sen kolmanteen osaan, Kirjoituksiin. Juhlakääröillä on tärkeä viesti juhlivalle Jumalan kansalle. Edelleen. Opetukset on äänittänyt Jouni Kontulainen Sanan talossa syksyllä 2014. Riitan luentosarjoja on äänitetty paljon, ja niitä voit kysellä lisää Jounilta, jounikontulainen@gmail.com

Raamatussa on viisi kirjaa, jotka kytkeytyvät juutalaisten keskuudessa raamatullisiin juhliin. Siksi niitä kutsutaan nimellä juhlakäärö eli megilla. Heprealaisessa Raamatussa kirjat sijoittuvat ryhmänä sen kolmanteen osaan, Kirjoituksiin. Juhlakääröillä on tärkeä viesti juhlivalle Jumalan kansalle. Edelleen. Opetukset on äänittänyt Jouni Kontulainen Sanan talossa syksyllä 2014. Riitan luentosarjoja on äänitetty paljon, ja niitä voit kysellä lisää Jounilta, jounikontulainen@gmail.com

Raamatussa on viisi kirjaa, jotka kytkeytyvät juutalaisten keskuudessa raamatullisiin juhliin. Siksi niitä kutsutaan nimellä juhlakäärö eli megilla. Heprealaisessa Raamatussa kirjat sijoittuvat ryhmänä sen kolmanteen osaan, Kirjoituksiin. Juhlakääröillä on tärkeä viesti juhlivalle Jumalan kansalle. Edelleen. Opetukset on äänittänyt Jouni Kontulainen Sanan talossa syksyllä 2014. Riitan luentosarjoja on äänitetty paljon, ja niitä voit kysellä lisää Jounilta, jounikontulainen@gmail.com

Raamatussa on viisi kirjaa, jotka kytkeytyvät juutalaisten keskuudessa raamatullisiin juhliin. Siksi niitä kutsutaan nimellä juhlakäärö eli megilla. Heprealaisessa Raamatussa kirjat sijoittuvat ryhmänä sen kolmanteen osaan, Kirjoituksiin. Juhlakääröillä on tärkeä viesti juhlivalle Jumalan kansalle. Edelleen. Opetukset on äänittänyt Jouni Kontulainen Sanan talossa syksyllä 2014. Riitan luentosarjoja on äänitetty paljon, ja niitä voit kysellä lisää Jounilta, jounikontulainen@gmail.com

Raamatussa on viisi kirjaa, jotka kytkeytyvät juutalaisten keskuudessa raamatullisiin juhliin. Siksi niitä kutsutaan nimellä juhlakäärö eli megilla. Heprealaisessa Raamatussa kirjat sijoittuvat ryhmänä sen kolmanteen osaan, Kirjoituksiin. Juhlakääröillä on tärkeä viesti juhlivalle Jumalan kansalle. Edelleen. Opetukset on äänittänyt Jouni Kontulainen Sanan talossa syksyllä 2014. Riitan luentosarjoja on äänitetty paljon, ja niitä voit kysellä lisää Jounilta, jounikontulainen@gmail.com

Ihmisen kastroiminen ei kuulosta kristilliseltä tavalta, mutta ällistyttävää kyllä, varhainen kirkko joutui kieltämään pappeja kastroimasta itseään. Kirkonmiesten halu itsensä steriloimiseen johtui Matteuksen evankeliumin turhan kirjaimellisesta luennasta. Eunukeista puhutaan Raamatussa paljon, ja kastraatteja on kirkon piirissä tavattu vielä viime vuosisadalle saakka. Syöksymme veitset kädessä tekemään ilmiölle ruumiinavausta ja kuulemme Vatikaanin viimeisen kastraatin laulua. 

Raamatussa ennustetaan unista niin Vanhassa kuin Uudessa testamentissa. Mutta miten? Voimmeko mekin yrittää? Nukkumatti saa kyytiä, kun porhallamme enneunien syvään päätyyn. Meille selviää kummankin testamentin Joosefin – ja unien – kiehtova yhteys. Jakson lopussa päättelemme, miksi Eero näki unta kärpäsistä hiuksissaan. 

Paimen lähtee etsimään kadonnutta lammastaan ja emäntä sytyttää lampun löytääkseen kadonneen kolikon. Nämä ja monet muut vertaukset Raamatussa kertovat Jumalan suuresta rakkaudesta sinua kohtaan. Luuk. 15:5-6. Seurassasi Asta Vuorinen.

Ilmastonmuutos, sodat ja kulkutaudit koettelevat ihmiskuntaa. Ei ihme, että tarinat maailmanlopusta ovat suosiossa kirjoissa, elokuvissa ja viihteessä. Vitsauksista kerrottiin kuitenkin jo Raamatussa ja monet nykyiset maailmanlopun tarinat ovat ottaneet sieltä vaikutteita. Aristoteleen kantapäässä on vieraana kirjallisuuden dystopioita tutkinut Toni Lahtinen. Ohjelmassa selviää myös voiko lehmän häntä tipahtaa ja mikä on tuoppikondomi. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Niina Mäkeläinen.

Kuka rakastaa meitä? Keneltä saamme avun ja suojan? Ketä sinä rakastat? Raamatussa meille luvataan oikea kultainen kruunu! Mitä se tarkoittaa ja kenelle se annetaan? Psalmeissa meille kerrotaan turvasta, jonka Jumala voi ihmiselle antaa! Lähde Radioraamattupiirin matkaan tutkimaan Psalmien kirjaa. Radio Deissä tiistaisin klo 18.30 ja uusinta sunnuntaisin klo 12:04. Voit kuunnella ohjelman myös Spotifysta!

Tästä opetuksesta alkaa usean opetuksen sarja, joissa käsitellään Raamatussa käytettyjä sanoja rukoilemisesta. Opetuksen muistiinpanot löydät osoitteesta: https://perustietoajumalansanasta.com/2023/03/20/rukoussanoja-osa-1-johdanto/

Raamatussa meille luvataan oikea kultainen kruunu! Mitä se tarkoittaa ja kenelle se annetaan? Psalmeissa meille kerrotaan turvasta, jonka Jumala voi ihmiselle antaa! Lähde Radioraamattupiirin matkaan tutkimaan Psalmien kirjaa. Radio Deissä tiistaisin klo 18.30 ja uusinta sunnuntaisin klo 12:04. Voit kuunnella ohjelman myös Spotifysta!

Raamattu on syvästi inhimillinen, pitkän historian aikana syntynyt kirja. Tiede auttaa ymmärtämään Raamattua ja sen moniulotteisuutta. Jumalallisuus ja inhimillisyys ovat kietoutuneet Raamatussa yhteen. Raamatun hengellinen lukeminen on märehtimistä, meditaatio, jossa sanoista tulee hengellistä ruokaa. Saarnan lopussa on esimerkki meditaatiosta. Saarna Hyvän toivon kappelissa 12.2.2023, Joh. 4: 31-38Johdanto: hatun nostamista ja ravintoa”Nostan hattua ja jatkan matkaani.” Näin Martti Lutherin kerrotaan tehneen silloin, kun hän ei ymmärtänyt jotain raamatunkohtaa. Lutherin neuvo nousi mieleeni päivän evankeliumin äärellä. Erityisesti puhe kylvämisestä, niittämisestä ja korjaamisesta tuntui aluksi jotenkin sekavalta.Tämän kokemukseni kanssa en varmasti ole yksin. Raamattu on monelle vaikea kirja, jonka sanoma ei oikein tunnu avautuvan. Aina se ei avaudu, vaikka siihen yrittäisi tosissaan paneutua. Jeesus sanoo päivän evankeliumissa: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Miten pääsemme syömään tätä ruokaa? Miten sana voi ravita ja koskettaa? I Elävää kudosta, ei kivitauluja Jeesus sanoo: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Sanan avautumiseen on monia teitä. Yksi niistä on ymmärrys ja järjen käyttö. Kyky ymmärtää on Jumalan antama lahja. Jumala voi puhutella meitä ymmärryksemme läpi. Raamatun tieteellinen tutkimus lisää ymmärrystä tästä kiehtovasta kirjasta. Raamattu on hyvin inhimillinen kirja. Siinä ihmiset kertovat kokemuksestaan elämän syvästä salaisuudesta, Jumalasta. He kertovat Kristuksesta, joka teki Jumalan rakkauden meille todeksi. Raamattu on aina ollut elävää kudosta, ei valmiiksi kirjoitettuja kivitauluja. Raamatun sanat eivät ole sellaisenaan pudonneet taivaasta niiden kirjoittajien kynään. Kirjoittajat ovat käyttäneet omaa taitoaan ja ymmärrystään ja valinneet sanoja, joiden toivoivat puhuttelevan. Moni kirjoitettu teksti on aluksi ollut puhuttua perimätietoa, jota on vähitellen alettu kirjoittaa muistiin. Kirjoittajat ovat myös lainanneet toisia aikansa ajattelijoita ja synnyttäneet sanoja keskustelemalla uskonyhteisönsä muiden jäsenten kanssa. Raamatun kirjoista on ollut myös monia eri käsikirjoituksia ennen kuin vakiintunut muoto on syntynyt.  Jeesus sanoo: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Raamattu on syntynyt pitkän historian aikana. Sen kirjojen kokoelma eli kaanon on valittu monien kompromissien tuloksena. Paljon hyviä kristillisiä tekstejä on jäänyt Raamatun ulkopuolella. Raamattua on myöhemmin käännetty eri kielille ja luotu eri aikoina kieltä, joka puhuttelee. Tämän pitkän ja hyvin inhimillisen historian aikana ihmiset ovat tehneet monia valintoja, joiden vuoksi meillä on nyt käytössä nykyinen Raamattu. Raamatun kirjoja on kirjoitettu hyvin erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi Paavalin kirjeet ovat todella kirjeitä. Näen Paavalin kirjoittamassa niitä väsyneenä kynttilän heikossa valossa rankkojen päivien päätteeksi. Paavali ei varmasti tarkoittanut vaikkapa Rooman seurakunnille kirjoittaessaan, että juuri hänen kirjeistään tulisi tuhatvuotisia uskon lähteitä. Välillä hänen kirjeissään on sekavuutta ja toistoa. Silti niissä on uskottamattoman syvää puhetta Jumalan todellisuudesta ja samalla hyvin käytännöllisiä neuvoja.  II Kengurutkin märehtivät, märehdi sinäkin! Jeesus sanoo: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Tietoa tarvitaan Raamatun ymmärtämiseksi, mutta tieto ei avaa kaikkea Raamatusta. Millä tavalla pääsen maistamaan Raamatun elävää ravintoa, elämän leipää? Tarvitsen Raamatun hengellistä lukemista. Martti Luther puhui siitä, että voimme käyttää ymmärrystämme etsimään Raamatusta sen ydintä. Tärkeää ei ole lukkiutua yksittäisiin omaan aikaansa sidottuihin jakeisiin, vaan lukea Raamattua Kristuksen läpi. Olennaista on löytää keskus, elämän leipä, jota Kristus meille murtaa. Raamattu on syvästi inhimillinen kirja. Inhimillinen ei kuitenkaan sulje pois jumalallista. Raamatussa inhimillisyys ja jumalallisuus kietoutuvat toisiinsa. Kristuksessa Jumala tulee ihmiseksi. Jumala sitoutuu ihmisyyteen: sen epätäydellisyyteen, rosoisuuteen ja elämän suureen kirjoon.  Kun Raamatun kirjoittajat ovat käyttäneet kirjoitustyössään viisauttaan ja lahjojaan, he ovat samalla olleet Jumalan Pyhän Hengen kanavia. Jumalan uutta luova voima on virrannut heidän kyniensä kautta. Epätäydellisenäkin Raamatusta voi löytää olennaisen. Jeesus sanoo: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Raamatun hengellinen lukeminen on astumista sisälle sen maailmaan: syvyyteen, viisauteen, kertomuksiin ja vertauksiin. Pyhä Henki synnyttää Raamatun sanojen kautta yhteyden minun ja Jumalan välille. Luther kuvasi Raamatun hengellistä lukemista märehtimisenä, latinaksi ruminare. Lehmät märehtivät niin, että ruoka palaa pötsistä uudelleen suuhun pureskeltavaksi. Tätä saarnaa kirjoittaessani minulle selvisi, että myös kengurut märehtivät! Suuri hengellinen inspiraation lähde tämäkin!Raamatun märehtiminen on sanojen pureskelua yhä uudelleen. Se on meditaatiota, mietiskelyä, jota sanaa Luther myös käytti. Raamattua märehtiessäni sanat avautuvat. Salattu ruoka maistuu suussani, ravitsee kehoani ja koskettaa Henkeäni. Jumalan sanasta avautuu elämän leipä ja ikuinen lääke. Ihmisiä ja luomakuntaa rakastavan Jumalan läsnäolo tulee todeksi arkeni keskelle. Saan siitä voimaa ja se auttaa löytämään kiitollisuutta tavallisesta elämästä. Kristuksen rakkaus kirkastuu ja tulee suunnannäyttäjäksi elämääni. Voin märehtiä elämän leipää ja tuntea Kristuksen läsnäolon. Lopuksi: esimerkki Raamatun märehtimisestä Pyrin märehtimään ja meditoimaan Raamatun sanoja aina aamuisin. Raamattua meditoidessani keskityn yhteen jakeeseen kerrallaan. Otan esimerkiksi jakeen ”Jumala on rakkaus.” Aloitan sanomalla mielessäni koko jakeen: ”Jumala on rakkaus.” Sitten toistan viimeisen sanan hitaasti kolme kertaa ja samalla hengitän rauhallisesti nenän kautta sisään ja suun kautta ulos: ”rakkaus – rakkaus - rakkaus”. Seuraavaksi jätän viimeisen sanan pois ja sanon: ”Jumala on.” Jälleen toistan viimeisen sanan hitaasti kolme kertaa ja samalla hengitän rauhallisesti sisään ja ulos: ”on – on - on”. Jätän taas pois viimeisen sanan ja sanon mielessäni: ”Jumala – Jumala - Jumala”. Jos jae on monimutkaisempi, kaikkia sanoja ei tarvitse toistaa. Päivän aikana voin palauttaa jakeen mieleeni ja toistaa sitä arjen keskellä.

Jehova-alkuisia kaksoisnimiä on Raamatussa kymmenen erilaista. Sarjan edellisessä osassa käsiteltiin niistä neljä. Nyt on vuorossa jäljellä olevat kuusi. Opetuksen muistiinpanot ovat tässä: https://perustietoajumalansanasta.com/2023/02/04/jumalan-nimet-5-jehova-alkuiset-kaksoisnimet-osa-2/

Jehova-alkuisia kaksoisnimiä on Raamatussa kymmenen erilaista. Tässä opetuksessa tutustutaan niistä neljään. Opetuksen muistiinpanot löydät osoitteesta: https://perustietoajumalansanasta.com/2023/01/25/jumalan-nimet-4-jehova-alkuiset-kaksoisnimet/

Millaista lumoa enkelien maailma tarjoaa nykyajan ihmisille? Entä mitkä muut ominaisuudet enkeleissä vetävät puoleensa erityisesti naisia? Perinteiset kristilliset käsitykset enkeleistä yhdistyvät nykyisessä enkeliuskossa usein uushenkisiin näkemyksiin. Helsingin yliopiston uskontotieteen professori Terhi Utriainen teki tutkimustaan jalkautumalla enkeleihin uskovien pariin messuille, joogakouluun, koteihin ja enkelihoitajakurssille. Raamatuntutkija Katri Antin Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että Raamatussa enkelit toimivat mm. Jumalan viestinviejinä ja ihmisten suojelijoina. Arkkienkeli Gabriel saa Uudessa testamentissa tehtävistä arvokkaimman: Gabriel ilmoittaa Marialle Jeesuksen syntymästä. Ohjelman on toimittanut Riikka Suikkari.

Raamatussa meitä kehoitetaan elämään seurakunnan keskellä. Psalmi 111:1. Seurassasi Asta Vuorinen. 

Jos maailman historiassa olisi ollut yksi ihminen, jonka ei tarvitse rukoilla, niin tämä henkilö olisi Jeesus Kristus. Tutustutaan mitä Raamatussa kerrotaan Jeesuksen Kristuksen rukoilemisesta. Opetuksen muistiinpanot löydät osoitteesta https://perustietoajumalansanasta.com/2022/11/29/jeesus-kristus-ja-rukoilu/

 Yhteistyö kuuluu Jumalan olemukseen Nehemian suuri projekti Jeesuksen tiimissä –erilaisina yhdessä Erilaiset armolahjat rakentavat seurakuntaa Suuressa mukana – mahdottomasta mahdollista

Saarna Hyvän toivon kappelissa 14.8.2022, Luuk. 10: 1-9Johdanto: Epärehellinen taloudenhoitaja - saarnaajan painajainen Ei oo helppoa! Kertomus epärehellisestä taloudenhoitajasta on yksi vaikeimmista Jeesuksen vertauksista. Se on todellinen saarnaajan painajainen. Missä siinä on vapauttava evankeliumi tai eettinen opetus? Missä on sen pihvi?Raamattu on kiehtova ja moniulotteinen kirja, tai oikeastaan kirjasto. Tässäkin raamatuntekstissä on monia erilaisia tasoja. Tässä saarnassani lähestyn tekstiä sekä kirjaimellisesti että vertauskuvallisesti. Evankeliumissa minua puhutteli erityisesti sana 'velka'. Evankeliumi kertoo taloudenhoitajasta, joka antaa velkoja anteeksi. Mitä tämä tarkoittaa kirjaimellisesti arjessamme ja mitä se tarkoittaa vertauskuvallisesti suhteessamme toisiimme ja Jumalaan? I Jeesus kritisoi rahan valtaa yhteiskunnassaAluksi arjesta. Yli puolessa Jeesuksen vertauksista puhutaan taloudesta. Jeesuksen vertaukset nivoutuivat arkeen, ja samalla ne viittasivat arjen ylittävään Jumalan todellisuuteen. Velan keskellä eläminen oli osa monen Jeesuksen ensimmäisen seuraajan elämää. Jos velkoja ei pystynyt maksamaan, uhkana oli jopa orjuus. Tampereen tuomiorovasti Olli Hallikainen, entinen Helsingin tuomiokirkon kappalainen, on lisensiaattityössään tutkinut velka-sanaa Isä meidän –rukouksessa. 'Velka'-sanaa käytetään Raamatussa ja ekumeenisessa sanamuodossa: ”Anna meille anteeksi velkamme, niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme.” Ensimmäisten Jeesuksen seuraajien elämässä tämä ei Hallikaisen mukaan tarkoittanut vain hengellistä vertauskuvaa. Se tarkoitti konkreettista velkojen anteeksiantamista ja saamista. Jos Luukkaan evankeliumia lukee vähän saarnatekstiä pidemmälle, löytää Jeesuksen sanat: ”Yksikään palvelija ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän on liittynyt toiseen, hän halveksii toista. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa.” Jeesus kritisoi rahan valtaa oman aikansa yhteiskunnassa. Hän ei antanut suoria toimintaohjeita, miten yhteiskuntaa piti muuttaa. Kuitenkaan hän ei halunnut, että kaikki jatkuisi niin kuin aina ennenkin, että rikkaat rikastuisivat ja köyhät köyhtyisivät. Jeesuksen julistamassa uudessa maailmanjärjestyksessä, Jumalan valtakunnassa, viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi. Jumala nostaa tomusta köyhän ja korottaa alhaisen. II Rahalla on välinearvoa, mutta se ei ole itseisarvoMitä tästä pitäisi ajatella meidän aikanamme? Meillekään kristinusko ei anna suoria ohjeita siihen, miten yhteiskuntaa pitäisi muuttaa. Se kuitenkin herättää ajattelemaan elämää kokonaisuutta, ja taloutta sen osana.   Elämme siinä mielessä erilaisessa maailmassa kuin Jeesuksen aikana, että rikastuminen ei automaattisesti tarkoita riistämistä. Nykyisin rikastua voi myös niin, että samalla ei polje toisten oikeuksia. Näin on varsinkin suomalaisessa, pohjoismaisessa yhteiskunnassa. Markkinatalous antaa rikastumisen mahdollisuuksia, mutta samalla täällä on korkea verotus. Se jakaa rikastumisen hyötyjä myös heille, jotka eivät ole rikastuneet. Täällä on löydetty ehkäpä maailman paras tasapaino yksilön yritteliäisyyden ja kaikista ihmisistä huolen pitämisen välillä. Tärkeää on myös se, mikä on talouden takana: demokratia, oikeusvaltio ja toimivat instituutiot – sekä luterilainen tulkinta kristinuskosta. Missään täydellisessä maailmassa emme täälläkään kuitenkaan elä. Leipäjonoja on Helsingissäkin. Rahasta tulee myös monesti itseisarvo sen sijaan että se olisi välinearvo. Kapitalismissa raha kasautuu helposti niille, joilla sitä on jo valmiiksi eniten. Tämä vääristää kilpailua. Se myös johtaa helposti siihen, että kaikkein rikkaimmat alkavat ohjata poliittista päätöksentekoa omaksi edukseen. Väärää mammonan valtaa käyttävät myös monet pikavippifirmat. Ne suistavat monen nuoren ihmisen elämän velkahelvettiin. Nykyinen talousjärjestelmämme myös synnyttää velkaa tuleville sukupolville. Näen valtion velkaakin suurempana uhkana velkamme luomakunnalle. Markkinatalous synnyttää koko ajan uutta kasvua, mutta luomakunta on rajallinen. Talouden jatkuva kasvu nykyisellä tavalla ei ole enää mahdollista. Velkamme luomakunnalle on jo nyt liian suuri. Markkinataloutta täytyy siksi ohjata varjelemaan ja elvyttämään luomakuntaa, ei tuhoamaan siitä. Sitä täytyy myös ohjata niin, että rikkaus ei kasaudu vaan jakautuu. Muuten olemme hukassa. Emme voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa.  III Ihmissuhteissa eivät saa vallita kapitalismin lait Mitä evankeliumi puhuu suhteestamme toisiimme? Saarnatekstissä kreikan kielen sana 'phronimos' on käännetty suomeksi 'epärehellinen'. Sama sana voitaisiin myös kääntää sanoilla 'viisas' tai 'ovela'.  Viisaan ja ovelan taloudenhoitajan toiminta rikkoo moraalin ja markkinatalouden sääntöjä. Samalla se kuitenkin synnyttää ystävyyttä. Kuulen tässä Jeesuksen opetuksen siitä, että talous ei saa vallata ihmissuhteitamme. Olemme niin syvästi talouspuheen kyllästämiä, että ihmissuhteissammekin helposti kilpailemme, vertailemme ja etsimme hyötyä. Jumalan kuvana oleminen on kuitenkin jotain erilaista. Kristus kutsuu meitä pysähtymään toistemme luo ja jakamaan elämää: jakamaan sen kipua ja sen iloa. Suurin kysymyksemme ei saa olla ”Mitä minä tästä hyödyn?” vaan ”Kuka sinä olet?” Ihmissuhteissamme emme voi myöskään kasata sisällemme ikään kuin velkaa siitä, mikä on mennyt väärin.  Vääryydet on kohdattava ja sovintoa on rakennettava. Emme voi kuitenkaan jäädä kiinni siihen, mikä on haavoittanut meitä. Jumalan armon varassa voimme jatkaa matkaa, jatkaa eteenpäin. Lopuksi: Isä meidän -rukouksessa pyydetään anteeksi velkaamme. Suhteessa Jumalaan tätä velkaa kasautuu paljon, jos yritämme selvitä elämästä omin voimin. Voimme kuitenkin jättää kaiken sen, missä epäonnistumme ja haavoitamme Jumalalle. Jumala ei jaa armoaan meille kylmän taloudellisesti. Hän jakaa sitä Tuhlaajapojan isänä, kohtuuttomasti ja ansaitsematta. Joka aamu voimme lähteä elämään armon kantamina, paljaina, köyhinä ja tarvitsevina Jumalan edessä. Jumala luo meille aina uuden aamun, jossa velkamme on pyyhitty pois.   Saarnan inspiraationa Working Preacher –sivuston kommentaari https://www.workingpreacher.org/commentaries/revised-common-lectionary/ordinary-25-3/commentary-on-luke-161-13-3

Paavali vertaa Raamatussa omaa hengellistä elämäänsä hyvään kilpailuun. Toisaalta hän toteaa myös, että ruumiin harjoittamisesta on vain vähän hyötyä. Keskustelua siitä, mitä kristityn tulisi ajatella liikunnasta ja sen merkityksestä itselleen.

Rukoileminen on hengelliselle hyvinvoinnille vähintään yhtä tärkeää kuin hengittäminen on fyysiselle elämällemme. Rukous kannattaa kristityn koko elämää. Raamatusta löydämme lukuisan joukon henkilöitä ja persoonia, jotka ovat rukoilleet elämänsä eri vaiheissa ja tilanteissa. Esittelen kymmenen Raamatun kuvaamaa rukoilijaa ja heidän esimerkkiä rukouksen valtavasta voimasta. Opitaan uutta näiden henkilöiden rukouselämästä!

Raamatussa meille annetaan monenlaisia varoituksia ja kehotuksia. Yksi niistä on: Kääntykää, niin saatte elää! Mitä se tarkoittaa? Hes. 18:32, Joh. 3:16 Seurassasi Asta Vuorinen

 Hengellisen kodin peruspilarit Mitkä ovat hengellisen kodin peruspilarit? Mistä voi tunnistaa kristillisen seurakunnan? Millainen oli alkukirkon seurakunta ja voidaanko jotain siitä soveltaa meidän aikaamme? Tätä kysellään tässä raamattuavain-opetuksessa. Hengelliseen kotiin sitoutuminen Miksi on tärkeää käydä seurakunnassa ja millaisessa jumalanpalveluksessa olisi … Lue loppuun →

Daniel Nummelan pitämä opetus Joensuussa 30.5.

Daniel Nummelan pitämä opetus Joensuussa 30.5.

"Minä tulin sinua varten", toteaa Jeesus useassa kohtaa Raamatussa;Joh. 18:37, 6:38, 9:39, 6:51, 14:3, 12: 46-47Matt. 5: 17, 20:28, 18:11Mark. 2:17Seurassasi: Iida Hovi

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) vapautettiin syytteistä, jotka koskivat hänen homoseksuaalisuuteen liittyviä kirjoituksiaan ja puheitaan. Keskustelemassa Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen ja Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Niko Huttunen. Räsänen on vedonnut toistelleensa vain Raamatun sanomaa. Hän asemoi itsensä niihin, jotka eivät saksi mitään pois Raamatusta, ja ilmoittaa sitoutuvansa kaikkeen Raamatussa. Nissinen tyrmää tämän argumentin. "Tämä ei pidä paikkansa. On kohtia esimerkiksi vanhassa testamentissa, jossa homoseksuaalisesta aktista määrätään kuoleman rangaistus. Koska hän ei sitä halua, hänellä on tulkinnallinen malli, jonka kautta hän selittää sen pois. Fakta on se, että jotain kohtia jätetään pois", Nissinen kertoo. Huttunen korostaa, että ei kukaan pysty noudattamaan Raamattua. "Se on hirveän pitkän ajan kuluessa syntynyt teksti, joka ei ole joka kohdasta harmoninen, täysin yhtenäinen normijärjestelmä", Huttunen kertoo. Hänen mielestään on aivan ilmeistä, että Raamattua on käytetty politiikan teon välineenä, ja valittu kohtia, jotka itselle sopii. Nissisen mukaan kulttuurisodassa ollaan jo aika syvällä, ja Amerikassa tilanne on suorastaan toivoton. Hän on huolissaan, että Räsäsen oikeuskeissiä käytetään hyväksi kulttuurisodissa Amerikkaa myöten. "Toinen osapuoli on valmis tinkimään naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista ja hyvinvoinnista hyvin paljon jonkun korkeamman päämäärän hyväksi. Tässä tulee Raamatun tulkinnan kysymyksiä, mihin lakaistaan kaikki sellaiset hyvin painokkaasti sanotut asiat siitä, miten pitäisi ihmisiä kohdella kuten toivoisi itseään kohdeltavan ja mitä lähimmäisen rakkaus tarkoittaa", hän pohtii. Toimittajana on Linda Pelkonen.

 Avainkysymyksiä osa 3 Kolmannessa jaksossa Antti Koskenniemi ja Leif Nummela vastaavat nuoren esittämään kysymykseen: 1. Mitä Raamatussa kerrotaan yksinäisyydestä? Lähetä oma kysmyksesi puhelinumeroon 044 4477814

Profeetat kuulivat Jumalan kutsun nuorena Jumala valmistaa monia työtovereitaan tuleviin tehtäviin jo lapsuudesta ja nuoruudesta alkaen. Nuoret tarvitsevat vanhempien kristittyjen tukea ja rohkaisua kutsumuksensa selkeyttämiseen ja tehtävänsä suorittamiseen. Nuoret maanmuuttajina Raamatussa on niitä nuoria, joille Jumala antoi elämäntehtäväksi yhteiskunnallisten asioiden … Lue loppuun →

Miltä Jumalan johdatus näytti Raamatussa? Miten se näyttäytyy arjessamme tänään? Mukana keskustelemassa Juan, Olli ja Henna.

Assyrian muinaisen maailmanvallan pääkaupungilla on kiinnostava historia. Niniven kaupungin vaiheet kuvataan Raamatussa tarkoin ja ne sisältävät meille tärkeän sanoman: Jumala on historian Jumala. Ihmiskunnan historia ja sinunkin elämäsi ovat täysin Hänen rakastavassa kädessään. Niniven historia opettaa meille myös Jumalan pitkämielisyydestä ja armahtavaisesta luonteesta. Niniven kohtalo todistaa myös, että Raamatun profetiat toteutuvat viimeistä piirtoa myöten.

Podcastin ystävä, teologi Pasi Schultz tekee comebackin Harhaoppia-podcastiin. Tällä kertaa laitetaan uusiksi joulu ja kaikki muutkin kirkkovuoden pyhät. Pasi ja Markus keskustelevat siitä, miten eri kulttuurien tuntema muinainen aurinkomyytti vaikuttaa kristinuskossa ja Raamatussa sekä vuodenkierron juhlissa kristinuskossa ja muissa uskonnoissa. Käy ilmi, että pimeän ja valon vuorottelun symboliikan ymmärtäminen avaa kristitylle yllättävällä tavalla uusia puolia Jeesuksen seuraamisesta. Jakso sopii erityisen hyvin kuunneltavaksi joulun, juhannuksen, pääsiäisen ja mikkelinpäivän tienoilla sekä näiden juhlien välisinä aikoina. Jaksossa käsitellään mm. seuraavia aiheita: - Miten maapallon planetaariset ominaisuudet selittävät eri uskontojen juhlaperinteiden osumista samoille ajoille? - Talvi- ja kesäpäivän seisaus sekä kevät- ja syyspäivän tasaus kristinuskon ja muiden uskontojen pyhinä päivinä - Kristus, tosi aurinkomyytti - Vanhan testamentin monipäisten kerubien astrologinen symboliikka - Ajanlaskumme alkaminen Jeesuksen ympärileikkauksesta hänen syntymänsä sijaan - Jeesuksen sanoman vallankumouksellisuus ja poliittisuus - Miten vuodenkierto toimii symbolina hyvälle uutiselle pimeyden voimien kukistumisesta? - Aurinkomyytti Raamatussa - Pyhiinvaellukset evolutiivisena muistumana eläinten muuttoliikkeestä - Vuoden juhlien viettäminen hengellisenä harjoitteena - Hindulaisuuden juhlien durga pujan ja holin yhteys vuoden tasauspisteisiin ja kristillisiin juhliin. - J.R.R. Tolkienin kanssa käytyjen myyttejä koskevien keskustelujen rooli C.S. Lewisin uskoon tulemisessa. Linkkejä - Pasin aiempi vierailu podcastissa: 26. Pasi Schultz: Maria, taivaan kuningatar. - Onko joulu sittenkin kristillinen juhla (Areiopagi.fi) Harhaoppia on ohjelma epäileville uskoville ja uskoville epäilijöille, joka tarjoaa epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com tai facebookin ja Instagramin kautta. Harhaoppia Instagramissa Harhaoppia Facebookissa Loppumusa: Antti Luode --- Send in a voice message: https://anchor.fm/harhaoppia/message

Kysymys-vastaus-jaksossa kurkistetaan rajan taakse, kun Markus antaa vääriä vastauksia kuulijoiden lähettämiin kysymyksiin, jotka liittyvät taivaaseen. Matkatessamme tuonpuoleisessa ehditään käsittelemään myös sitä, miksi Jeesuksen kuoleman ymmärtäminen sovitusuhrina ei tarkoita Jumalan verenhimon tyydyttämistä anteeksiannon hintana ja saadaan selville, millainen oli kirkkoisä Origeneen oppilaiden mielestä ihannevartalo. Jakson kysymykset: 1. Millaista taivaassa on ja onko niitä yksi vai monta? (01 min - 17 min) -Vastauksen tekee vaikeaksi se, että Jeesusta eivät tuntuneet taivasasiat kiinnostavan, eikä Raamatun kirjoittajiakaan. Sen sijaan he puhuivat Jumalan valtakunnasta, uudesta luomisesta ja ylösnousemuksesta, joissa on kysymys jostain muusta kuin taivaasta. 2. Minkä uskonnon taivaskäsityksen tahtoisit mieluiten olevan totta? (17 min - 38 min) -Markus valitsee islamin, juutalaisuuden, luonnonuskontojen, hindulaisuuden ja buddhalaisuuden kuolemanjälkeisistä elämistä mieluisimman ja yllättyy itsekin valinnastaan. 3. Ovatko enkelit sekopäisen näköisiä vannehässäköitä, joilla on sairaan monta silmää? (38 min - 54 min) -Kristillisessä traditiossa on kehitetty jos jonkinlaisia enkelien hierarkioita, joihin Raamatun kuvailemia omituisia yliluonnollisia otuksia on koetettu järjestää. Yksi yhdeksästä klassisesta enkelien luokasta todella samaistetaan Hesekielin kirjasta peräisin oleviin rengasörkkeihin. 4. Uskoivatko Raamatun kirjoittajat, että Jumalan taivas on ylhäällä ja että maa on litteä? (54 min - 1h 17 min) -Kyllä uskoivat, ainakin osa heistä. Heidän kannattamaansa maailmankuvaa kutsutaan kolmikerroksiseksi maailmankuvaksi. Meidän ei kannata omaksua sitä, mutta sen hoksaaminen miten keskeinen se on Raamatussa tuo uutta selkeyttä moniin pyhän kirjan outouksiin. Ehkä yllättävintä on se, miten olennainen kolmikerroksinen maailmankuva on uhraamisen kannalta ja sitä kautta auttaa ymmärtämään, mistä Jeesuksen kuolemassa oli kysymys. 5. Pääsenkö varmasti taivaaseen, jos...? (osuus 1h 17 min - 1h 22 min) -Pelastus perustuu pelkästään Jumalan armoon ja rakkauteen, eikä sitä ansaita omilla teoilla. Harhaoppia on ohjelma epäileville uskoville ja uskoville epäilijöille, joka tarjoaa epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com tai facebookin ja Instagramin kautta. Harhaoppia Instagramissa Harhaoppia Facebookissa Loppumusa: Antti Luode --- Send in a voice message: https://anchor.fm/harhaoppia/message

Koulussa et varmaan opetellut teomatiikkaa, joten tarjoilemme jaksossa sen alkeet. Termi tarkoittaa Jumalan matematiikkaa. Aloitamme helpohkoista luvuista 7 ja 666. Ivan Panin oli matemaatikko, joka huomasi Raamatussa ja sen rakenteessa koodeja ja toistuvia lukuja. Hän väitti, että vastaavia ei löydy mistään muusta kirjasta. Panin yritti koko elämänsä ajan todistaa Raamatun todeksi matematiikan avulla. Itse hän uskoi onnistuneensa. Mutta mitä hänen löydöistään ja numerologiasta pitäisi ajatella?

Raha on Raamatussa yksi puhutuimmista aiheista. Joidenkin arvioiden mukaan rahasta ja taloudesta puhutaan Raamatussa jopa 2350 jakeessa. Vertailun vuoksi esimerkiksi uskosta puhutaan 350 jakeessa ja rakkaudessa 650 jakeessa. Vaikuttaa siis siltä, että Raamatulla on kuin onkin sanottavaa talousasioihin.Kirjoittaja: Aino-Maija MakkulaLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/jeesus-puhuu-raamatussa-rahasta-enemman-kuin-taivaasta-ja-helvetista-yhteensa-millainen-on-raamatun-kanta-rahaan-ja-materiaan See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Radio Dein ohjelmasarja (kevät 2021) Vuohet ja lampaat Raamatussa, osa 7/8.

Radio Dein ohjelmasarja (kevät 2021) Vuohet ja lampaat Raamatussa, osa 1/8.

Radio Dein ohjelmasarja (kevät 2021) Vuohet ja lampaat Raamatussa, osa 2/8.

Radio Dein ohjelmasarja (kevät 2021) Vuohet ja lampaat Raamatussa, osa 3/8.

Radio Dein ohjelmasarja (kevät 2021) Vuohet ja lampaat Raamatussa, osa 4/8.

Radio Dein ohjelmasarja (kevät 2021) Vuohet ja lampaat Raamatussa, osa 5/8.

Radio Dein ohjelmasarja (kevät 2021) Vuohet ja lampaat Raamatussa, osa 8/8.