Podcasts about raamattua

Minkälaisilla asioilla täytämme päivämme? Aloitatko päivän selaamalla puhelinta, käymällä lenkillä vai luetko Raamattua? Mitkä asiat ovat rakennukseksi ja mitkä taas eivät? Tästä aiheesta keskustelemasta Daniel Nummelan kanssa vakiovieras Mika Järvinen ja Jan Walden. 

Studiossa suoraa keskustelua johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Kaarina Hazard ja Maija Vilkkumaa. Juha Itkonen nostaa keskusteluun Pariisissa juuri päättyneen tekoäly huippukokouksen, johon osallistui myös Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vance. Juha toteaa Vancen "laulaneen siellä samoja lauluja" kuin päämiehensä Donald Trump. Vance kritisoi kovasti Euroopan tekoälyn sääntelyä, jota yhdysvaltalaiset digijätit joutuvat noudattamaan. Vance sanoi uskovansa, että tekoälysektorin yletön sääntely voi tappaa tärkeän teollisuusalan. Helsingin Sanomien uutisen mukaan EU johtajat ja oma pääministerimme Petteri Orpo tuntuivat olevan lähes täysin samaa mieltä Vancen kanssa. Mikä on teidän näkemyksenne tästä asiasta? Sääteleekö EU Euroopan näissä tekoälyasioissakin kilpailukyvyttömäksi ja köyhäksi vai onko se ainoa taho, joka ainakin tähän asti on edes yrittänyt ottaa huomioon myös tekoälyn riskit ja ihmisten ja yhteiskuntien kokonaisedun? Kaarina Hazard haluaa puhua kristinuskosta. Innoitus aiheeseen kumpusi erään HS:n esihenkilön kirjoittamasta kolumnista, jossa kirjoittaja kertoi ryhtyneensä lukemaan Raamattua ja löytäneensä Vanhasta testamentista kovin tutun oloista kuvastoa tämän hetken Israel - Gaza tyyppiseen tilanteeseen. Kaarinan mielestä mediaympäristössämme halutaan olla hysteerisiä sen äärellä, että nuoret miehet ryhtyvät konservatiivisiksi kristityiksi. Jos meillä on vanhatestamentillinen pelkoon ja rangaistukseen perustuva konservatiivinen kristillisyys nousussa, voisiko teidän mielestä toisenlainen, enemmän uusitestamentillinen, toivoon perustuva, ihmisoikeuksien sekä tasa-arvon ja hyvän puolesta taisteleva kristillisyys tulla myös muotiin? Maija Vilkkumaan keskustelunaiheena on hierarkkiset rakenteet. Helsingin Sanomat julkaisi edesmenneen viulisti Eriikka Maalismaan puheen viime vuodelta, jossa hän kritisoi mm. klassisen musiikin maailman elitismiä. Artikkelissa esimerkkinä käytettiin mm. sitä, että kapellimestari tienaa satakertaisesti muusikon palkan, eikä häntä saa orkesterin rivijäsen edes puhutella. Popmuusikko Maija kertoo tällaisen maailman olevan kovin vieras hänen omalle musiikkilajilleen, jossa ihmisten kohtaaminen lähtee siitä, että kaikki ovat samanarvoisia. Mitä te raatilaiset ajattelette tämän tyyppisistä hierarkkisista maailmoista, joko kulttuurissa tai muualla? Tekevätkö tämän tyyppiset rakenteet hyvää, vai pitäisikö teistä kaikki hierarkkiset rakenteet purkaa?

Poliitikot eivät kykene vastaamaan eksistentiaalisiin kysymyksiin kaoottisessa maailmassa. Onko hengellisyys pitemmän aikavälin nouseva trendi? Miksi nuoret miehet hakevat merkitystä elämään uskonnosta? Konsultit ja julkkispsykologit puhuvat armosta aivan kuin se olisi pankkiautomaatti. Mitä luterilainen armo-oppi itse asiassa sanoo? Keskustelemme Helsingin piispan Teemu Laajasalon kanssa ajan hengestä, tapakristillisyydestä ja luterilaisen kulttuurin vaikutuksesta suomalaiseen mentaliteettiin. Ohjelman lukusuositus on Raamattu.

Raamattua ei ole vielä saatavilla kaikilla kielillä, joten työtä on vielä paljon jäljellä. Avainmedia Lähetysjärjestö on tukenut käännöstyötä erityisesti suomensukuisille kielille Venäjällä. Näitä kieliä on 12 ja käännöstyössä ollaan hyvässä vaiheessa. Miten käännöstyötä kansainvälisesti koordinoidaan ja missä vaiheessa Raamatunkäännöstyö on erityisesti entisen Neuvostoliiton maiden alueilla? Muun muassa näihin kysymyksiin ohjalmassa vastaa Avainmedian kielenkääntäjä ja Idäntyön asiantutija Heikki Jäntti. 

Mitä tarkoittaa, kun Raamattua kuvataan erehtymättömänä? Vieraana Kansanlähetyksen toiminnanjohtaja Daniel Nummela, joka tekee väitöskirjaa erehtymättömyyteen liittyen.

Onko ihmisen keho pienoismalli universumista? Jos vastasit kyllä, kuuluu maailmankuvaasi kosminen sympatia. Moneen uskontoon ja mytologiaan sisältyvä kosminen sympatia tarkoittaa, että maailmankaikkeudessa, ruumiissa, temppeleissä ja yhteiskunnassa on jollakin tavalla kyse samasta asiasta. Se löytyy myös Raamatusta, ja kukapa olisi parempi kuski reippaalle rekiretkelle sen tekstien hämäriin kytköksiin maailman myytteihin ja uskontoihin kuin Pasi Schultz? Pasi Schultz on luterilaistunut helluntailaistaustainen teologi, joka tekee väitöstutkimusta Raamatun tähtitieteellisestä symboliikasta. Hän on myös jokavuotinen Harhaoppia-podcastin adventinajan virallinen epävirallinen kanssaharhaopettaja. Tässä jaksossa hän keskustelee Markuksen kanssa mm. sellaisista aiheista kuin - Miten muiden uskontojen ja mytologioiden tunteminen auttaa ymmärtämään kristinuskoa ja Raamattua? - Miksi tieteen tekemisessä tarvitaan sekä intuitiivista että analyyttista ajattelua? - Miksi Jeesuksen kuolema ristillä ja sovitus kannattaa ymmärtää jotenkin muuten kuin kosmisena lapsen pahoinpitelynä? - Paasto ja rukous tieteellisen prosessin lähtölaukaisijana - Kärsimyksen ja kuoleman rooli evoluutiohistoriassa ja sen tuoma ongelma kristinuskolle - Hindulaisen Purusha Suktan, juutalaisen Kabbalan ja Raamatun ilmestyskirjan yhteinen visio luomisesta Jumalan itsensä uhraamisena - Pasi Schultzin väitöstutkimus 1. Moos. 49:stä tähtikarttana ja Harhaoppia-podcastin vaikutus siihen - Markus Finnilän väitöstutkimus Raamatun puihin liittyvästä symboliikasta ja Harhaoppia-podcastin vaikutus siihen - Elämän puu -symbolin mahdollisuudet ekologisesti orientoituneen liberaalikristillisyyden ja Jeesuksen ristinkuolemaa julistavan konservatiivisen herätysristillisyyden sillanrakentajana - Eläinkunnan kärsimys, Charles Darwinin uskon menettäminen ja risti - Miksi on huono idea päästää teologi tekemään päätelmiä luonnontieteestä? Linkit - Pasin käyttämät diat (pdf) - Koko keskustelu videomuodossa Pastorischultz-YouTube-kanavalla (leikkaamaton versio) - Harhaoppia 59. Joosefin tähtiin kirjoitettu tragedia - Harhaoppia 34. Miksi kaikki roikkuvat puista? - Harhaoppia 44. Evoluutiobiologi & körttimystikko Aura Raulo: Et ole yksilö - Hanna Kivisalon kirja Huokaus on Jumalan nimi - Lauri Kemppaisen jännäri Jumalan kämmenellä Harhaoppia on katsomusaineiden opettaja Markus Finnilän (TM) ohjelma epäileville uskoville ja uskoville epäilijöille, joka tarjoaa epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com tai Facebookin ja Instagramin kautta. Kuuntele myös Harhaoppia-podcastin sisarpodcast ⁠⁠Uskonto on tylsää⁠⁠. - ⁠⁠Harhaoppia Instagramissa⁠⁠ - ⁠⁠Harhaoppia Facebookissa⁠⁠ Teemamusa Dan Koch

Open Doorsin ystävien tuen ja rukousten avulla kristityt Malesiassa saavat vahvistua uskossa kuuntelemalla Raamattua. Raamatun kuuntelu radiolaitteiden avulla herättää kiinnostusta myös kuuntelijoiden lähipiirissä ja työpaikoilla.

Afganistanin tilanne huononi merkittävästi muutama vuosi sitten, kun länsivallat poistuivat maasta ja Taliban otti maan hallintaan. Kristittyjen asema heikkeni entisestään ja moni pakeni maasta. Nyt rohkea19-vuotias Fatima opettaa Raamattua omalla äidinkielellään ja isä Zahid evankelioi omien televisio-ohjelmien kautta afgaaneja satelliittitelevisiokanavalla ja sosiaalisessa mediassa. Ohjelmassa haastateltavana Avainmedian arabi- ja muslimityönjohtaja Aaron Ibrahim.

Länsimaisen kulttuurin peruskiveksi usein mainittu Raamattu on kristinuskon pyhä kirja, johon kirkkojen opetus Jumalasta, oikeasta ja väärästä sekä elämän tarkoituksesta perustuu. Siihen nähden onkin yllättävää, kuinka epämääräisesti määriteltävästä teoksesta on kyse ja kuinka paljon sen sisältö on vuosisatojen ja -tuhansien myötä elänyt ja muuttunut. Mutta mitä tarkoittaa väite, että oikeaa Raamattua ei oikeasti edes ole olemassa? Ja mistä voidaan tietää, onko sen kuvailemat henkilöt ja tapahtumat ylipäätään historiallisia? Raamattu herättää tunteita ja sitä käytetään yhä esimerkiksi poliittisten mielipiteiden tukena, yleisenä etiikan oppikirjana ja elämäntaito-oppaana. Miten hyvin se sellaiseksi sopii? Kuinka paljon on niitä, jotka kertovat pyrkivänsä Raamatun ohjeiden kirjaimelliseen noudattamiseen? Vastikään ilmestynyt tietokirja Sensuroitu - Raamatun muutosten vaiettu historia kertoo Raamatun tekstien monivaiheisesta syntyhistoriasta ja kehityksestä. Kirjan kirjoittaneet raamatuntutkijat Ville Mäkipelto ja Paavo Huotari ovat mukana lähetyksessä. Kolmantena keskustelijana on emerituspiispa Wille Riekkinen, jonka tuore teos Kirjain vai henki pohtii Jeesuksen historiallisuutta ja sitä kautta Raamatun tekstien erilaisia tulkintoja. Toimittajana on Ville Talola.

Raamattu on syvästi inhimillinen, pitkän historian aikana syntynyt kirja. Tiede auttaa ymmärtämään Raamattua ja sen moniulotteisuutta. Jumalallisuus ja inhimillisyys ovat kietoutuneet Raamatussa yhteen. Raamatun hengellinen lukeminen on märehtimistä, meditaatio, jossa sanoista tulee hengellistä ruokaa. Saarnan lopussa on esimerkki meditaatiosta. Saarna Hyvän toivon kappelissa 12.2.2023, Joh. 4: 31-38Johdanto: hatun nostamista ja ravintoa”Nostan hattua ja jatkan matkaani.” Näin Martti Lutherin kerrotaan tehneen silloin, kun hän ei ymmärtänyt jotain raamatunkohtaa. Lutherin neuvo nousi mieleeni päivän evankeliumin äärellä. Erityisesti puhe kylvämisestä, niittämisestä ja korjaamisesta tuntui aluksi jotenkin sekavalta.Tämän kokemukseni kanssa en varmasti ole yksin. Raamattu on monelle vaikea kirja, jonka sanoma ei oikein tunnu avautuvan. Aina se ei avaudu, vaikka siihen yrittäisi tosissaan paneutua. Jeesus sanoo päivän evankeliumissa: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Miten pääsemme syömään tätä ruokaa? Miten sana voi ravita ja koskettaa? I Elävää kudosta, ei kivitauluja Jeesus sanoo: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Sanan avautumiseen on monia teitä. Yksi niistä on ymmärrys ja järjen käyttö. Kyky ymmärtää on Jumalan antama lahja. Jumala voi puhutella meitä ymmärryksemme läpi. Raamatun tieteellinen tutkimus lisää ymmärrystä tästä kiehtovasta kirjasta. Raamattu on hyvin inhimillinen kirja. Siinä ihmiset kertovat kokemuksestaan elämän syvästä salaisuudesta, Jumalasta. He kertovat Kristuksesta, joka teki Jumalan rakkauden meille todeksi. Raamattu on aina ollut elävää kudosta, ei valmiiksi kirjoitettuja kivitauluja. Raamatun sanat eivät ole sellaisenaan pudonneet taivaasta niiden kirjoittajien kynään. Kirjoittajat ovat käyttäneet omaa taitoaan ja ymmärrystään ja valinneet sanoja, joiden toivoivat puhuttelevan. Moni kirjoitettu teksti on aluksi ollut puhuttua perimätietoa, jota on vähitellen alettu kirjoittaa muistiin. Kirjoittajat ovat myös lainanneet toisia aikansa ajattelijoita ja synnyttäneet sanoja keskustelemalla uskonyhteisönsä muiden jäsenten kanssa. Raamatun kirjoista on ollut myös monia eri käsikirjoituksia ennen kuin vakiintunut muoto on syntynyt.  Jeesus sanoo: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Raamattu on syntynyt pitkän historian aikana. Sen kirjojen kokoelma eli kaanon on valittu monien kompromissien tuloksena. Paljon hyviä kristillisiä tekstejä on jäänyt Raamatun ulkopuolella. Raamattua on myöhemmin käännetty eri kielille ja luotu eri aikoina kieltä, joka puhuttelee. Tämän pitkän ja hyvin inhimillisen historian aikana ihmiset ovat tehneet monia valintoja, joiden vuoksi meillä on nyt käytössä nykyinen Raamattu. Raamatun kirjoja on kirjoitettu hyvin erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi Paavalin kirjeet ovat todella kirjeitä. Näen Paavalin kirjoittamassa niitä väsyneenä kynttilän heikossa valossa rankkojen päivien päätteeksi. Paavali ei varmasti tarkoittanut vaikkapa Rooman seurakunnille kirjoittaessaan, että juuri hänen kirjeistään tulisi tuhatvuotisia uskon lähteitä. Välillä hänen kirjeissään on sekavuutta ja toistoa. Silti niissä on uskottamattoman syvää puhetta Jumalan todellisuudesta ja samalla hyvin käytännöllisiä neuvoja.  II Kengurutkin märehtivät, märehdi sinäkin! Jeesus sanoo: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Tietoa tarvitaan Raamatun ymmärtämiseksi, mutta tieto ei avaa kaikkea Raamatusta. Millä tavalla pääsen maistamaan Raamatun elävää ravintoa, elämän leipää? Tarvitsen Raamatun hengellistä lukemista. Martti Luther puhui siitä, että voimme käyttää ymmärrystämme etsimään Raamatusta sen ydintä. Tärkeää ei ole lukkiutua yksittäisiin omaan aikaansa sidottuihin jakeisiin, vaan lukea Raamattua Kristuksen läpi. Olennaista on löytää keskus, elämän leipä, jota Kristus meille murtaa. Raamattu on syvästi inhimillinen kirja. Inhimillinen ei kuitenkaan sulje pois jumalallista. Raamatussa inhimillisyys ja jumalallisuus kietoutuvat toisiinsa. Kristuksessa Jumala tulee ihmiseksi. Jumala sitoutuu ihmisyyteen: sen epätäydellisyyteen, rosoisuuteen ja elämän suureen kirjoon.  Kun Raamatun kirjoittajat ovat käyttäneet kirjoitustyössään viisauttaan ja lahjojaan, he ovat samalla olleet Jumalan Pyhän Hengen kanavia. Jumalan uutta luova voima on virrannut heidän kyniensä kautta. Epätäydellisenäkin Raamatusta voi löytää olennaisen. Jeesus sanoo: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Raamatun hengellinen lukeminen on astumista sisälle sen maailmaan: syvyyteen, viisauteen, kertomuksiin ja vertauksiin. Pyhä Henki synnyttää Raamatun sanojen kautta yhteyden minun ja Jumalan välille. Luther kuvasi Raamatun hengellistä lukemista märehtimisenä, latinaksi ruminare. Lehmät märehtivät niin, että ruoka palaa pötsistä uudelleen suuhun pureskeltavaksi. Tätä saarnaa kirjoittaessani minulle selvisi, että myös kengurut märehtivät! Suuri hengellinen inspiraation lähde tämäkin!Raamatun märehtiminen on sanojen pureskelua yhä uudelleen. Se on meditaatiota, mietiskelyä, jota sanaa Luther myös käytti. Raamattua märehtiessäni sanat avautuvat. Salattu ruoka maistuu suussani, ravitsee kehoani ja koskettaa Henkeäni. Jumalan sanasta avautuu elämän leipä ja ikuinen lääke. Ihmisiä ja luomakuntaa rakastavan Jumalan läsnäolo tulee todeksi arkeni keskelle. Saan siitä voimaa ja se auttaa löytämään kiitollisuutta tavallisesta elämästä. Kristuksen rakkaus kirkastuu ja tulee suunnannäyttäjäksi elämääni. Voin märehtiä elämän leipää ja tuntea Kristuksen läsnäolon. Lopuksi: esimerkki Raamatun märehtimisestä Pyrin märehtimään ja meditoimaan Raamatun sanoja aina aamuisin. Raamattua meditoidessani keskityn yhteen jakeeseen kerrallaan. Otan esimerkiksi jakeen ”Jumala on rakkaus.” Aloitan sanomalla mielessäni koko jakeen: ”Jumala on rakkaus.” Sitten toistan viimeisen sanan hitaasti kolme kertaa ja samalla hengitän rauhallisesti nenän kautta sisään ja suun kautta ulos: ”rakkaus – rakkaus - rakkaus”. Seuraavaksi jätän viimeisen sanan pois ja sanon: ”Jumala on.” Jälleen toistan viimeisen sanan hitaasti kolme kertaa ja samalla hengitän rauhallisesti sisään ja ulos: ”on – on - on”. Jätän taas pois viimeisen sanan ja sanon mielessäni: ”Jumala – Jumala - Jumala”. Jos jae on monimutkaisempi, kaikkia sanoja ei tarvitse toistaa. Päivän aikana voin palauttaa jakeen mieleeni ja toistaa sitä arjen keskellä.

Saarna Hyvän toivon kappelissa 6.11.2022 Reformaation päivä, Room. 1: 16-17 Johdanto: hengellistä heviä urkuharmoonilla Yksi lämmin muisto lapsuuteni luterilaisuudesta liittyy urkuharmooniin, jolla soitettiin hengellistä heviä.  Ala-asteella luokassamme oli harmooni, johon piti jaloilla polkea ilmaa, että siitä lähti ääntä. Harmoonin säestyksellä lauloimme virsiä. Joskus välitunnilla kuitenkin luokkamme villeimmät polkivat hulluna harmoonia, rynkyttivät koskettimista riitasointuja ja huusivat soittavansa hengellistä heviä! Tuossa hetkessä kohtasi kaksi maailmaa: vanha luterilainen yhtenäiskulttuuri ja uusi nouseva monikulttuurisuus, jota myös pop-kulttuuri edusti. Elin lapsuuttani 80-luvulla syrjäisessä Vaalassa, jossa yhtenäiskulttuuri vielä vaikutti. Sinnekin kaikuivat kuitenkin pop-kulttuurin sävelet. C-kaseteilta soivat Metallica ja Kiss, Iron Maiden ja Dingo. Noista ajoista luterilainen yhtenäiskulttuuri on entisestään hiipunut. Täällä Jätkäsaaressa siitä on näkyvillä vain häivähdys. Suomessa, etenkin Helsingissä, olemme kulkeneet yhtenäiskulttuurista kohti kulttuurien mosaiikkia. Samanlaisen katsomusten mosaiikin keskellä eli myös apostoli Paavali. Hän kirjoitti roomalaisille: ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille.”Miten luterilaisuus voisi puhutella ihmisiä tässä paikassa ja tässä ajassa? Miten voimme olla rohkeasti kristittyjä ja luterilaisia ilman että meidän tarvitsisi kokea häpeää?I Luterilainen vai kristitty? ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille.”  Paavali vaikutti vahvasti siihen, että Jeesuksen seuraajien liike ei jäänyt osaksi juutalaisuutta. Vaati suurta rohkeutta ja kirkasta ajattelua ymmärtää, että evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta oli tarkoitettu kaikille, ei vain juutalaisille. Tuon läpimurron vuoksi mekin olemme kristittyjä. Paavalin kirjeistä näkyy myös se, että tämä kehitys herätti vastustusta. Osa Jeesuksen seuraajista olisi halunnut pitää sanoman hänestä vain juutalaisille tarkoitettuna. Myöhemmin 1400-luvulla kristinuskoon syntyi uusi jakolinja. Reformaattori Martti Luther edusti protestantismia ja oli sen tärkeimpiä vaikuttajia. Hän halusi uudistaa katolista kirkkoa kohti syvempää evankeliumin ymmärtämistä.Protestanttisuus on sittemmin jakautunut yhä uusiin kirkkokuntiin ja seurakuntiin. Kristinuskon sisällä me luterilaiset olemme pieni vähemmistö. Tämä pienuus on samalla myös siunaus, koska se antaa suhteellisuudentajua. Kristinuskon nykyajassa täytyy olla ekumeenista, että se olisi uskottavaa. Meidän on etsittävä jatkuvasti yhteyttä toisiin kirkkoihin ja erilaisiin kristittyihin. Yhtä tärkeää on myös etsiä yhteyttä toisiin uskontoihin: löytää se, mikä on yhteistä ja rakentaa rauhaa ja luottamusta sen varaan. Voimme myös ammentaa viisautta koko kristillisen kirkon hengellisestä aarreaitasta. Kristillisen kirkon viisaus ei rajoitu Martti Lutheriin. Hän oli tärkeä kirkon uudistaja, mutta hänkin oli vain ihminen ja osa kirkon pitkää perinnettä. Hän oli myös väärässä esimerkiksi rasistisessa suhtautumisessaan juutalaisiin. Ekumeenisina kristittyinä voimme vaikuttua varhaisen kirkon erämaiden kilvoittelijoista ja katolisen kirkon suurista ajattelijoista. Voimme katsella ikoneiden läpi toiseen maailmaan niin kuin ortodoksit ja nostaa kätemme ilmaan ylistyksessä kuin helluntailaiset. Olemme luterilaisia, mutta meidän ei pidä jäädä luterilaisuuden vangeiksi. Jumala toimii koko maailmassa, ei vain luterilaisuudessa. Luterilaisina olemme Kristuksen seuraajia ja uskon tien kulkijoita siinä missä muutkin kristityt. Olemme ensisijaisesti kristittyjä, emme luterilaisia.II Mitä luterilaisuus voi antaa maailmalle? ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille.”  Ekumeenisen kristillisyyden lisäksi on tärkeää löytää omasta luterilaisesta perinteestämme sen lahjat. On tärkeää huomata sen merkitys koko ihmiskunnalle. Luterilaisuus tuli minua vastaan vähän aikaa sitten lukiessani amerikkalaisen historiantutkijan Francis Fukuyaman uutta kirjaa Liberalism and its discontents. Fukuyaman mukaan Martti Lutherin ajattelu oli yksi tärkeä suunnannäyttäjä modernille yksilöllisyydelle. Luther rohkaisi ihmisiä ajattelemaan itse ja tutkimaan Raamattua itse omalla äidinkielellään. Usko olikin jotain, jonka pystyi kokemaan henkilökohtaisesti ilman että kirkko toimi sen välittäjänä. Eikä Lutherin vaikutus rajoittunut vain uskontoon. Hänen ajattelunsa ruokki ylipäänsä kriittisyyttä valtaa käyttäviä instituutioita kohtaan. Tämä muokkasi henkistä maaperää kansanvallan synnylle.Luterilaisuus on vaikuttanut isosti suomalaiseen yhteiskuntaan. Se näkyy juurina esimerkiksi koulutuksen arvostamisessa, hyvinvointivaltiossa ja korkeassa työmoraalissa. Suomalainen ja pohjoismainen yhteiskuntamalli on koko maailman mittakaavassa poikkeuksellisen toimiva. Historioitsija Teemu Keskisarjaa lainaten meitä on siunattu hyvällä uskonnolla. Luterilaisuudesta voi olla ylpeä maailman turuilla ja toreilla. Sitä ei tarvitse hävetä myöskään omassa yhteiskunnassamme. Voimme ottaa rohkeasti paikkamme yhteisessä keskustelussa ja tuoda siihen luterilaisuudesta uskon, toivon ja rakkauden valoa. Luterilainen kirkkomme on monessa mielessä oikein hyvä kirkko. Se ei ole täydellinen ja siinä on myös sellaista, joka haavoittaa ja tukahduttaa. Mikään ihmisten muodostama yhteisö ei ole täydellinen, ja on vaarallista uskoa, että niin koskaan olisi. Kuitenkin iloitsen meidän kirkossamme esimerkiksi yhteisestä laulamisesta ja auttamisen halusta. Iloitsen ajattelun vapaudesta ja itsekritiikin sallimisesta. Iloitsen vuoropuhelusta ja siitä, että kirkon jäsenet voivat käyttää ääntään seurakuntavaaleissa. Lopuksi Kirkkomme siunaus on siinä, että pystymme sekä uudistumaan rohkeasti että yhä uudestaan palaamaan uskon lähteille. Voimme rohkeasti pohtia teologiaa ja etsiä uskolle uusia sanoja ja säveliä. Voimme kokea uutta hengellisyyttä, niin kuin esimerkiksi teemme kehoharjoituksilla Hyviksellä.  Yhtä tärkeää on yhä uudelleen palata uskon peruskysymyksiin. Kuka olen? Minne olemme yhdessä menossa? Miten voimme elää sovussa toistemme ja luomakunnan kanssa? Mistä saan avun hätääni? Missä on toivo, kun kuljen kuoleman varjon maassa? Ylösnousseen Kristuksen kasvoja katselemalla ja Raamatun sanoja märehtimällä voimme yhä uudelleen juoda lähteestä. Voimme yhä uudestaan palata yksinkertaiseen uskoon ja vapauttavaan evankeliumiin. Voimme tuntea Jumalan voiman, Hengen läsnäolon ja elää toivosta, jonka Kristus antaa kaikille.   

Erikoinen tapahtumaketju Lapin reissulla sai miettimään ihmettä. Ps. Näin voit lukea Raamattua joka päivä: Ma: Matteus-Luukas, ti: Johannes-2. Kor., ke: 1. Moos.-2. Kun. To: Gal.-Ilm. Pe: Aik.-Laul. (ei Psalmit), La: Jesaja-Malakia, Su: Psalmit

Special time! Harhaoppia-podcastin 50. jaksossa haastateltavana on podcastin isäntä, Markus Finnilä. Haastattelu on taltioitu liveyleisön edessä toukokuussa 2022 Tampereen vanhan kirkon Agnostikkoklubilla. Haastattelijana Vanhan kirkon pappi Olli Viljakainen. Jaksossa käsitellään mm. seuraavia aiheita: Raamatun moniäänisyys ja ristiriitaisuus Markuksen oma tarina Ristiinnaulitsemisen moninainen häpeällisyys Pimeyden voimat poliittisina ilmiöinä Sukupuolivähemmistöt Uudessa testamentissa Kontekstuaalinen teologia eli mitä tapahtuu kun Raamattua päästetään lukemaan muutkin kuin valkoiset heteromiehet Helvetti - ikuinen kidutus, olemassaolon lakkaaminen vai välivaihe pelastuksessa? Erilaiset sovitusteoriat Miksi maallistuminen voi olla kirkolle ihan hyvä juttu Tampereen Vanha kirkko Instagramissa. Harhaoppia on ohjelma epäileville uskoville ja uskoville epäilijöille, joka tarjoaa epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com tai facebookin ja Instagramin kautta. - Harhaoppia Instagramissa - Harhaoppia Facebookissa Loppumusa: Antti Luode --- Send in a voice message: https://anchor.fm/harhaoppia/message

Uskon askeleita ohjelma koostuu kolmesta osuudesta, joissa jokaisessa on keskustelu, haastattelu tai opetus. Tässä jaksossa tutustumme Anne Heikkilän elämäntarinaan, hänen tehtäväänsä kansallisen mediamission rukouskoordinaattorina ja puhumme rukouksen välillä liittyvistä vaikeuksista. Annen kanssa keskustelee Uskon askeleita ohjelmasarjan toimittaja Mikko Matikainen. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Anne Heikkilä kertoo omista taustoistaan. Koti ei ollut mitenkään hengellinen, mutta koulussa hän oppi iltarukouksen. Siitä tuli osa hänen iltaansa. Jostain tuli idea liittää tuohon rukoukseen läheiset ja perheenjäsenet. Rippikoulun jälkeen löytyi tie seurakunnan nuorten lauluryhmään. Lukiossa tuli ahdistavia asioita ja pelkoja, joita pystyi käsittelemään seurakunnan nuorisotyönohjaajan kanssa. Tie vei sosionomiksi ja tekemään työtä lasten parissa päiväkodissa ja lastenkodissa. Anne kertoi kokemuksestaan, että välillä Jumala on raahannut häntä eteenpäin, mutta rakkaudellisesti. Nyt hän palvelee valtakunnallisen mediamission rukouskoordinaattorin tehtävässä. Ohjelman toisessa osuudessa Anne kertoo mitä valtakunnallisen mediamission rukouskoordinaattorin tehtävä sisältää. Hän kehottaa tutustumaan mediamission sivuun missio2022.fi ja perehtymään sen sisältöihin. Sieltä löytyy myös rukousaiheita ja kaavake, jolla voi ilmoittautua itse tai ryhmänsä kanssa rukoilemaan mission puolesta. Mikko kertoi, että rukouksista on ollut konkreettista apua mission valmisteluissa. Anne ja Mikko puhuivat myös laajemmin rukouksesta ja miten Pyhä Henki voi alkaa rukoiluttamaan meissä. Nyt on aika rukoilla lähelle uskottujen ihmisten puolesta, jotta he voisivat olla vastaanottavaisia, kun valtakunnallinen mediamissio syksyllä toteutetaan. Siinä saamme olla mukana omilla paikkakunnillamme, antaa aikaamme ja varojamme sen toteutumisen hyväksi. Ohjelman kolmannessa osuudessa Anne Heikkilä kertoo siitä miten vaikeaa tai haastavaa rukous voi olla, jos on omassa elämässään ahtaalla tai psyykkisesti väsynyt. Saattaa käydä niin, että sanat loppuvat. Huokailukin on rukousta. Jumala on uskollinen, vaikka emme hetkeen pystyisi lukemaan Raamattua. Rukous on suhde elävän Jumalan kanssa – ei suoritus. Syvimmässäkin pimeydessä Jumala on Henkensä kautta läsnä, vaikka emme sitä tuntisi. On aika rukoilla ja tehdä työtä sen mukaan mitä voimia on. Rukous kantaa, vaikka se olisi vain vaatimatonta huokailua. Jumala on uskollinen. Tämä keskustelu tarjoaa vertaistukea huonoutta omassa rukouselämässään kokevalle. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Aivan sattumalta ja yllättäen sekä Samppa että Antti päätyivät tutkimaan apostolien tekosia. Tässä jaksossa syödään, juostaan - ja luetaan Raamattua.

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) vapautettiin syytteistä, jotka koskivat hänen homoseksuaalisuuteen liittyviä kirjoituksiaan ja puheitaan. Keskustelemassa Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen ja Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Niko Huttunen. Räsänen on vedonnut toistelleensa vain Raamatun sanomaa. Hän asemoi itsensä niihin, jotka eivät saksi mitään pois Raamatusta, ja ilmoittaa sitoutuvansa kaikkeen Raamatussa. Nissinen tyrmää tämän argumentin. "Tämä ei pidä paikkansa. On kohtia esimerkiksi vanhassa testamentissa, jossa homoseksuaalisesta aktista määrätään kuoleman rangaistus. Koska hän ei sitä halua, hänellä on tulkinnallinen malli, jonka kautta hän selittää sen pois. Fakta on se, että jotain kohtia jätetään pois", Nissinen kertoo. Huttunen korostaa, että ei kukaan pysty noudattamaan Raamattua. "Se on hirveän pitkän ajan kuluessa syntynyt teksti, joka ei ole joka kohdasta harmoninen, täysin yhtenäinen normijärjestelmä", Huttunen kertoo. Hänen mielestään on aivan ilmeistä, että Raamattua on käytetty politiikan teon välineenä, ja valittu kohtia, jotka itselle sopii. Nissisen mukaan kulttuurisodassa ollaan jo aika syvällä, ja Amerikassa tilanne on suorastaan toivoton. Hän on huolissaan, että Räsäsen oikeuskeissiä käytetään hyväksi kulttuurisodissa Amerikkaa myöten. "Toinen osapuoli on valmis tinkimään naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista ja hyvinvoinnista hyvin paljon jonkun korkeamman päämäärän hyväksi. Tässä tulee Raamatun tulkinnan kysymyksiä, mihin lakaistaan kaikki sellaiset hyvin painokkaasti sanotut asiat siitä, miten pitäisi ihmisiä kohdella kuten toivoisi itseään kohdeltavan ja mitä lähimmäisen rakkaus tarkoittaa", hän pohtii. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Uskon askeleita ohjelmat koostuvat kolmesta osuudesta, joissa jokaisessa kuullaan keskustelu, haastattelu tai opetus. Tässä jaksossa saamme kuulla kolme keskustelua, jotka ohjelman toimittaja Mikko Matikainen kävi Tuula ja Seppo Takalan kanssa. Takalat palvelevat Pelastusarmeijassa kapteeneina Hämeenlinnan osastossa. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Tuula ja Seppo Takala kertovat taustoistaan. Sepolle Pelastusarmeija oli tuttu jo lapsuudesta. Yhteys oli aikuisiässä käytännössä katkennut, kunnes hän sai uudistua uskossa noin 30-vuotiaana. Tuula tuli herätyksen tilaan 1980 luvulla ja tutki Raamattua. Eräs ystävä kutsui ystäväiltaan, jossa Pyhä Henki kosketti. Molemmat antoivat tahoillaan elämänsä Jeesukselle. He kohtasivat toisensa englannin kurssilla ja kävivät pyöräretkillä. Siitä alkoi yhteinen matka, joka johti pelastusarmeijan yhteyteen. Heidät kutsuttiin työntekijöiksi. Ohjelman toisessa osuudessa Seppo ja Tuula Takala kertovat kuulijoille Pelastusarmeijan syntymisestä Lontoossa ja leviämisestä sieltä eri puolille maailmaa. Pelastusarmeijalla on kaksi jalkaa hengellinen ja sosiaalinen. Ne ovat molemmat yhtä tärkeitä. Tuossa keskustelussa selviää mitä tarkoittavat veri ja tuli sekä pelastusarmeijan univormun värit. Seppo Takala kertoo myös diakonisesta ulottuvuudesta, joka on osa syyskaudella 2022 toteutettavaa valtakunnallista mediamissiosta se löytyi. Seppo Takala koordinoi ryhmänsä kanssa hanketta, joka lievittää ihmisten kokemaa yksinäisyyttä. Näin mediamissiossa on sanoman lisäksi myös diakoninen ulottuvuus. Ohjelman kolmannessa osuudessa Tuula ja Seppo Takala kertovat Raamatun ja rukouksen merkityksestä elämässään. Jumala puhuu sanansa kautta. Sitä lukemalla voi olla varma, että kulkee johdatuksessa. Rukous ja siunauksen toivottaminen toimivat aivan käytännössä. Rukous voi vapauttaa, lohduttaa ja antaa uutta näkökulmaa. Seppo kertoi salasiunanneensa jo vuosia ihmisiä kaduilla ja muutenkin. Hän pitää tärkeänä myös sitä, että kristityt siunaisivat omaa kaupunkiaan ja asuinaluettaan. Jumalan sanan varassa on turvallista kulkea. Se on valo, joka näyttää suuntaa. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Miten luemme Raamattua, keskustelemassa Marko Sagulin, Ulla Saunaluoma, Hannu Nyman ja Tuula Tynjä. Työmme on lahjoitusten varassa. Lahjoita netissä www.kansanraamattuseura.fi/lahjoita MobilePay-lahjoitukset numeroon 61433 Tekstiviestilahjoitus 20€: Tekstaa KRS20 numeroon 16499 Tekstiviestilahjoitus 10€: Tekstaa KRS10 numeroon 16499 Keräyslupamme www.kansanraamattuseura.fi/kerayslupa

Kevätkaudella 2022 Raamattuohjelma Hetkisessä keskustellaan Raamatun lukemisesta ja tutustutaan raamattulähettiläisiin ja erilaisiin tapoihin viedä Raamatun sanomaa eteenpäin. Tässä jaksossa vieraina ovat Suomen Raamattuopiston peruskurssilla opiskelevat nuoret Julia Niiniharju ja Ville Puuri, jotka kertovat miten he lukevat Raamattua ja mitä se heille antaa. Toimittajana Anu Ylhäisi. Ohjelman on tuottanut Raamatunlukijain Liitto ja se on lähetetty aiemmin Radio Patmoksessa. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Hetkinen Raamatun lukemiseen -lehden voi tilata osoitteesta rll.fi/hetkinen

Kevätkaudella 2022 Raamattuohjelma Hetkisessä keskustellaan Raamatun lukemisesta ja tutustutaan raamattulähettiläisiin ja erilaisiin tapoihin viedä Raamatun sanomaa eteenpäin. Tässä jaksossa vieraana on eläkkeelle siirtyvä pastori ja lähetysteologi Jukka Norvanto, jonka kanssa keskustellaan siitä, miksi lukea Raamattua säännöllisesti. Toimittajana Anu Ylhäisi. Ohjelman on tuottanut Raamatunlukijain Liitto ja se on lähetetty aiemmin Radio Patmoksessa. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Hetkinen Raamatun lukemiseen -lehden voi tilata osoitteesta rll.fi/hetkinen

Tässä podcastissa puhutaan taisteluvarustuksesta, joka auttaa meitä selviämään elämämme haasteista pystyssä pysyen.  Ps. Podcastissa mainitaan Raamatunluku-metodi, jota itse käytän. Se on yksi monista, eikä suinkaan ainoa oikea, mutta jos kiinnostaa, kannattaa kokeilla! Ideana on lukea Raamattua joka päivä vähän, sen verran, kun jaksat tai ehdit. Laita vaikka postit-lappu merkiksi sille kohtaa, jolla olet menossa. Voit aloittaa heti tänään! Mikä päivä tänään on?  MAANANTAI: Matteus-Luukas, TIISTAI: Johannes-2. Kor., KESKIVIIKKO: 1. Moos.-2. Kun. TORSTAI: Gal.-Ilm. PERJANTAI: Aik.-Laul. (ei Psalmit), LAUANTAI: Jesaja-Malakia, SUNNUNTAI: Psalmit

Raamattuohjelma Hetkisessä tutustutaan Raamatun kirjoihin ja raamatunlukuopas Hetkisen kirjoittajiin. Tässä jaksossa on puhelinhaastattelussa Raamatunlukijain Liiton pääsihteeri Kirsi Smeds, jonka kanssa keskustellaan siitä, miksi ja miten Raamattua kannattaa lukea. Toimittajana Anu Ylhäisi. Ohjelman on tuottanut Raamatunlukijain Liitto ja se on lähetetty aiemmin Radio Patmoksessa. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Hetkinen Raamatun lukemiseen -lehden voi tilata osoitteesta rll.fi/hetkinen

Uskon askeleita ohjelmat koostuvat kolmesta osuudesta, jossa jokaisessa kuullaan keskustelu, joka liittyy jollain tavalla kristittynä elämiseen. Tässä ohjelmassa kuullaan Uuraisten helluntaiseurakunnan pastorin Timo Koiviston elämästä ja kokemista rukousvastauksista, joista yksi on kyllä rajua kuultavaa. Mikko puhuu Jaakko Pirttiahon kanssa särkymisestä, elämän kivuista ja Jumalan armosta. Näistä aineksista Jaakko kirjoitti kirjan Rakkaat raajarikot, joka sai eniten yleisöääniä vuoden kristilliseksi kirjaksi. Mikko ja Timo Koivisto keskustelevat myös rukouksen, Raamatun lukemisen ja Pyhällä Hengellä täyttyilyistä. Niillä kaikilla on sekä yskilöllinen että yhteisöllinen ulottuvuus. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Uuraisten Helluntaiseurakunnan pastori Timo Koiviston kertoo elämästään, uskon löytymisestä sekä siihen liittyneestä vahvasta näystä. Timo kertoo miten kutsu lähteä hengelliseen työhön kohtasi ujoa ja arkaa miestä. Jumala on ollut uskollinen ja johdattanut koko ajan. Puhe kääntyi myös rukousvastauksiin. Timo kertoi vaimonsa Hilkan tienneen jo viisi vuotta ennen Timoa, että heistä tulee aviopari. Lopulta Timokin hoksasi tämän ja sai rinnalleen sopivan vaimon ja avun. Toinen rukousvastaus onkin sitten karu, sillä se liittyi veljen katoamiseen sekä siihen liittyneeseen aavistukseen, joka johti veljen ruumiin löytymiseen. Ohjelman toisessa osuudessa Mikko Matikainen ja Jaakko Pirttiaho keskustelevat Jaakon kirjottamasta kirjasta Rakkaat raajarikot. Tuo kirja syntyi, kun Danielle Miettinen sai valmiiksi Jaakon elämästä, epäonnistumisista ja särkymisistä kertoneen kirjan Juokse Jaakko juokse. Jaakolla on taito puhua omasta särkyneisyydestään käsin toisille särkyneille Jumalan rakkaudesta. Hän tunsi Jumalan kutsuvan kirjan kirjoittamiseen. Jaakko nostaa Raamatun henkilöiden särkymisten ja epäonnistumisten kautta esiin Jumalan armoa kaikesta huolimatta. Jaakko käsittelee niitä ongelmia ja haasteita, joiden kanssa ihmiset kamppailevat. Jaakolle Vivamon evankelistakurssi oli merkittävä sisäisen parantumisen ja hyväksytyksi tulemisen kannalta. Tästä lisää ohjelmassa. Ohjelman kolmannessa osuudessa Mikko keskustelee Timo Koiviston kanssa Raamatun lukemisesta ja sen tärkeydestä meidän elämämme kannalta. Puhumme myös rukouksesta, Jumalan edessä hiljentymisestä ja hyvästä johdatuksesta. Pyhä Henki on aina meitä lähellä. Hän haluaa avata meille Raamattua, auttaa meitä kohtaamaan Jeesuksen rakkautta. Hän haluaa myös täytellä meitä uudelleen ja uudelleen. Rukouksella, Raamatun lukemisella ja Pyhällä Hengellä täyttyilyllä on yksilöllisen ulottuvuuden lisäksi vahva yhteisöllinen ulottuvuus. Tasapainoinen hengellinen elämä sisältää molempia näkökulmia. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Uskon askeleita ohjelmat koostuvat kolmesta osuudesta, jossa jokaisessa kuullaan keskustelu tai opetuskeskustelu, joka liittyy jollain tavalla kristittynä elämiseen. Tässä ohjelmassa kuullaan Nurmijärven seurakunnan työntekijöiden ja seurakuntalaisen kokemus Virpi Nymanin pitämästä L10T verkkokoulutuksesta. Mikko Matikainen ja Matti Mäkinen käyvät opetuskeskustelun L10T:n ajatukseen auta missä voit ja tarjoudu rukoilemaan liittyen. Kristiina Norman keskustelee Kirsi Smedsin kanssa Raamatun lukemisen siunauksesta ja siihen tarjolla olevista apuvälineistä. Kirsi Smeds on Raamatunlukijainliiton pääsihteeri. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Virpi Nyman keskustelee Nurmijärven seurakunnasta L10T verkkovalmennukseen osallistuneen ryhmän kanssa. Tässä keskustelussa kuullaan aitoa iloa ja palautetta. Paljon ovat seurakunnan papit, diakoni, lähetyssihteeri ja seurakuntalainen kokeneet tuolla yhteisellä verkkokoulutus matkallaan. Monille heistä salasiunaaminen on ollut valloittavan mullistava ajatus. Ryhmä on saanut myös muita oivalluksia ja löytänyt keskinäistä yhteyttä uudella tavalla. Tämä keskustelu on aitoudessaan innostavan koskettava. Seikkalu Jeesuksen kanssa ja Pyhän Hengen johdatuksessa on mielekästä elämää. Ohjelman toisessa osuudessa Mikko Matikainen ja Matti Mäkinen käyvät opetuskeskustelun Jeesuksen Luukkaan evankeliumin 10. luvussa opettamasta tavasta elää. Tällä kerralla käsittelyssä on elämäntavan kolmas askel tai näkökulma eli auta missä voit ja tarjoudu rukoilemaan toisen puolesta. Kaikki mitä elämässämme on lopulta Jumalan antamaa lahjaa. Hän on antanut meille persoonan, lahjakkuutta, mahdollisuuksia, ihmisiä ympärillemme sekä resursseja. Näitä saamme käyttää osoittaaksemme Jumalan huolenpitoa toisille. Auttaminen on konkreettista. Osana tätä voimme tarjoutua rukoilemaan toisen kanssa ja hänen puolestaan, kun siihen avautuu sopiva tilaisuus. Ohjelman kolmannessa osuudessa Kristiina Nordman keskustelee Kirsi Smedisin kanssa. Kirsi kertoo miten hän jo pienenä halusi itselleen oman kunnon Raamatun, vaikka ei vielä osannut lukea. Kirsi sanoo hienosti, että Raamattu on Jumalan sanaa tai sanoja meille, mutta sen lisäksi se on paikka, jossa kohtaamme Jumalan henkilökohtaisesti. Siksi kannattaa lukea Raamattua ja rukoilla sitä lukiessaan. Kirsi Smeds on Raamatunlukijainliiton pääsihteeri. Tuo liitto haluaa edistää Raamatun lukemista. Siksi se julkaisee Raamatunluku opasta Hetkinen ja on tuottanut sivuston raamattustartti.fi. Niihin kannattaa tutustua. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcastin uusin jakso pohtii helvettiä ja siihen liittyviä uskomuksia. Dante Alighierin kirjoittama Jumalainen näytelmä ilmestyi vuonna 1321, mutta sen näyt helvetistä, kiirastulesta ja taivaasta ovat yhä monella tapaa ajankohtaisia. “Ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää”, luki Danten kuvaamien helvetin porttien yläpuolella. Hän rakensi helvetin kerroksellisen kuilun muotoiseksi. Sen syövereissä ihmiset kärsivät erilaisten syntiensä mukaan kauhistuttavissa rangaistuksissa. Danten kertomus on vaikuttanut kristittyjen mielikuviin helvetistä luultavasti enemmän kuin mikään muu teos Raamattua lukuunottamatta. Nykyihmisen mielessä Jumalaisen näytelmän kuvaama ikuinen tuomio palavassa haudassa tai limaisessa joessa tuntuu kauhistuttavalta, mutta keskiajan ihminen saattoi kokea asian eri tavoin. Ympäröivä yhteiskunta oli niin epätasa-arvoinen, että kuolemanjälkeinen eriarvoisuus tuntui luontevalta - tai ainakin ymmärrettävämmältä kuin nykyisin. Podcast pohtii, miten suhtautuminen helvettiin on muuttunut kirkon sisällä. Jos nykyisin pelätään, että puhe helvetistä karkottaa ihmiset kirkosta, aikaisemmin asiaan suhtauduttiin päinvastoin. Helvetinpelko oli yksi kirkon suurimmista valttikorteista - kirkko pelasti ihmiset helvetiltä.Mutta miten muuttunut suhtautuminen helvettiin muuttaa kristinuskoa? Ainakaan kirkon jäsenkatoa tämä muutos ei ole pysäyttänyt. Toisaalta on hyvä muistaa, että kristittyjen ajatuksissa helvetistä on tavattu vuosien saatossa varsin erilaisia näkemyksiä.Yleisin ajatus on ollut, että helvettiin tuomitut ihmiset kärsivät siellä ikuisesti. Jo varhain tälle näkemykselle etsittiin vaihtoehtoja. Esitettiin, että ehkäpä ihmiset pääsevät aikansa kärsittyään helvetistä pois. Toinen ehdotus oli, että jossain vaiheessa helvetin tuli polttaa ihmiset olemattomiin. Ajatus siitä, että helvettiä ei ole lainkaan olemassa, on saanut suurempaa suosiota vasta kristinuskon tuoreimmissa vaiheissa.   Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcast sukeltaa syvälle Danten helvetin eri tasoille, pohtii helvetin kuvauksia kirkkotaiteessa, Augustinuksen käsityksiä helvetistä  ja miettii yleisesti helvetin merkitystä kristinuskolle. Osansa saavat myös salamanterit.

Vuonna 1981 Kiinan kaakkoisrannikolle saapui laivalla yön turvin miljoona salakuljetettua Raamattua. Salainen lasti levisi halki sisämaan ja kylvi vuosikymmenten herätystä. Kulttuurivallankumouksen aikana (1966–1976) Kiinassa poltettiin tuhansia Raamattuja ja pidätettiin useita pastoreita. Yleensä vain seurakuntien pastoreilla oli oma Raamattu. https://opendoors.fi/2021/09/06/operaatio-helmi-ja-huippusalainen-heratys/  

Sana ”vanhurskaus” ei esiinny suomen kielessä muualla kuin Raamatussa. Mikael Agricola keksi sanan omasta päästään kääntäessään Raamattua, sillä sanalle ei ollut valmista vastinetta. Tutustu sanan alkuperäiseen merkitykseen ja Jumalan nimeen JAHVE TSIDKENU. Jumalan nimi -sarja. Osa 9/16 - Asko MatikkaTutustu lisää videoihimme osoitteessa www.janoinenlammas.fi

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on päättänyt asettaa kansanedustaja Päivi Räsäsen syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Kyse on kolmesta erillisestä tapauksesta, joissa Päivi Räsänen Raamattua siteeraten puhuu kielteiseen sävyyn seksuaalivähemmistöistä. Oikeustapaus paitsi linjaa uskonnonvapauden ja sananvapauden välisen rajan määrittelyä, myös niiden molempien piiriä laajemmin. Mukana keskustelussa kirkon tutkimuskeskuksen tutkija, dosentti Jyri Komulainen, Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Petterson sekä kirjailija Jarkko Tontti. Juontajana on Ville Talola.

Jes 53. Arkeologia avaa Raamattua -sarja, Osa 7 - Eero Junkkaala

Jes 37:36-37. Arkeologia avaa Raamattua -sarja, Osa 6 - Eero Junkkaala

Jes 36:1-2. Arkeologia avaa Raamattua -sarja, Osa 5 - Eero Junkkaala

4. Moos 6:24-26. Arkeologia avaa Raamattua -sarja, Osa 4 - Eero Junkkaala

Joh 11:49-50. Arkeologia avaa Raamattua -sarja, Osa 3 - Eero Junkkaala

Joos. 8:30-31. Arkeologia avaa Raamattua -sarja, Osa 2 - Eero Junkkaala

1. Kun 9:15. Arkeologia avaa Raamattua -sarja, Osa 1 - Eero Junkkaala

Miksi minun olisi pakko lukea Raamattua? Mitä höytyä Raamatun lukemisesta on? Millä tavoin Raamattua olisi hyvä lukea? Vaikeat kysymykset - sarja, Osa 6 - Eero Junkkaala

Uskon askeleita ohjelma koostuu kolmesta osuudesta. Jokaisessa niistä on haastattelu tai keskustelu, joiden esiin nostamia ajatuksia syvennetään Raamatun sanalla ja niiden puolesta myös rukoillaan. Tämän ohjelman ensimmäisessä osuudessa kuulet Enni Koivusen kertovan siitä, miten hän tuli aika pienenä mukaan Lohjalla sijaitsevan Vivamon Raamattukylän toimintaan. Aluksi hän teki lasten rooleja ja on vähitellen kasvanut roolista toiseen. Tänä jouluna hän olisi esittänyt Mariaa Raamattukylän Ihmeellinen ilo jouluvaelluksessa, ellei Koronatilanne olisi pakottanut peruuttamaan esityksiä. Johanna Haavisto kertoo työstään Raamattukylän koordinaattorina, joka kutsuu ihmisiä rooleihin ja puuhaa kaikkea mitä näytelmän syntymien tarvitsee toimiakseen käsikirjoituksen, musiikin ja ohjauksen lisäksi. Heitä haastattelee kouluttaja Virpi Nyman. Ohjelman toisessa osuudessa Pelastusarmeijan Kouvolan osaston johtaja ja kapteeni Maarit Vuollet kertoo omasta matkastaan Jeesuksen seuraajaksi, pelastusarmeijaan ja sen työntekijäksi. Tämän lisäksi hän kertoo Pelastusarmeijan joulupatakeräyksestä ja siitä, miten kuka tahansa voi tulla päivystäjäksi ja valvojaksi joulupatojen ääreen. Joulupadan äärellä on hyvä kohdata ihmisiä ja salasiunata heitä. Kouluttaja Kristiina Nordman haastatteli Maarit Vuollettia. Ohjelman kolmannessa osuudessa kuulemme Kansan Raamattuseuran Kuopion työntekijän Topi Viitasalon haastattelevan sekatyömies Tomi Räsästä, joka etsi ja kaipasi Jumalaa. Hän luki Raamattua ja ymmärsi Jeesuksen merkityksen. Sitten hän koki, että hänen tuli mennä jonnekin ja pyytää rukousta, jotta saisi tulla uskoon. Tomi Räsänen johdatettiin KRS:n Kuopion toimitilaan, jossa Olli Seppänen piti Raamattuopetusta. Tuona iltana Tomi jutteli Topin kanssa. Topi ja Olli rukoilivat Tomin puolesta ja hän sai tulla uskoon. Nyt hän haluaa vaihtuvissa työpaikoissaan ja tehtävissään tutustua toisiin ja sitten kertoa uskostaan toisille. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Uskon askeleita ohjelma koostuu kolmesta osuudesta. Jokaisessa niistä on haastattelu tai keskustelu, joiden esiin nostamien asioiden puolesta myös lyhyesti rukoillaan. Samalla periaatteella otetaan esiin Raamatunkohtia, joiden avulla asiaa hieman syvennellään tai käsitellään. Tässä jaksossa tutustumme Espoon kristillisen koulun yläkoulun vararehtoriin Jonas Turuseen. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa puhumme Jonas Turusen kanssa Raamatusta, rukouksesta ja seurakunnan merkityksestä. Tämä keskustelu laittaa asioita hyvään järjestykseen ja innostaa viipymään elämän kalleimpien aarteiden äärellä. Raamattu ei ole Jumalan, mutta ilman Raamattua emme voi oppia tuntemaan elävää Jumalaa. Rukous, Pyhän Hengen opettava ja lohduttava läsnäolo avaavat Raamatun sanoman ja Jumalan läsnäolon. Seurakunta on todella tärkeä paikka, jossa voimme kasvaa, oppia ja elää rakastavassa yhteydessä vajavaisina ihmisinä. Toisessa osuudessa Jonas Turunen kertoo siitä, miten Jumala on kohdannut hänet jo hyvin nuorena poikana. Kokemus läsnäolevasta rakkaudesta, kun kukaan toinen ihminen ei ole ollut paikalla, on kantanut ja kannatellut Jonasta. Jonas on pelannut jalka- ja koripalloa korkealla tasolla. Lopetettuaan pelaamisen hän kiinnostui jalkapalloerotuomarin hommasta ja erikoistui avustavaksi erotuomariksi. Tämä ura lähti lentoon ja on vienyt hänet avustavaksi erotuomariksi kansanivalisiin peleihin veikkausliigan lisäksi. Tämän lisäksi Jumala antoi hänelle kutsumuksen kasvattajaksi ja opettajaksi. Kolmannessa osuudessa Jonas Turunen kertoo siitä, miten hän toteuttaa opettajan kutsumustaan Espoon kristillisessä koulussa yläkoulun vararehtorina. Puhuimme siitä, miten kristillinen koulu on tavallinen peruskoulu, jossa on taustalla kristillinen ihanne rakastaa nuorta ja auttaa häntä löytämään lahjansa ja elämän suuntansa. Jonas avaa myös sitä mitä Espoon kristillisen koulun motto ”kotoa juuret, koulusta siivet” tarkoittaa. Opetuksen taso ja yhteistyö kotien ja koulun välillä pidetään korkeana. Kun kiusaamisia tapahtuu, niin niihin puututaan ja säröytyneet ihmissuhteet hoidetaan. Tarjolla on ajatuksia herättävä ja hoitava ohjelma. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Kristillinen jumalanpalvelus ja Jeesuksen seuraaminen koskee koko perhettä. Elä lähellä Jumalaa! Jumala puhuu valituilleen. Jumala katsoo sydämen asennetta, etsii kuulevia korvia, ei ikää tai asemaa. Huolehditaan perheistä ja rukoillaan perheiden puolesta! Meidän tehtävämme on ohjata lapsiamme Jumalan tuntemiseen ja seuraamiseen, mutta lopulta valinta jää jokaiselle itselleen. On ehkä lohduttavaa, että edes Eeli tai Samuel eivät onnistuneet lastensa kasvatuksessa, vanhemmat eivät saisi syyllistää itseään liikaa. Lue Raamattua! Tärkeintä on kuunnella Jumalan puhetta, ei ihmisten. Miten kuulemme Jumalan puhetta? Me kuulemme Jumalan puhuvan meille Raamatussa. Siksi on tärkeää lukea joka päivä Raamattua! Ja noudattaa sen ohjeita.

Raamattuavain Extran sisällä on aina toisinaan osuus Kysy Raamatusta, johon kuka vain voi lähettää kysymyksiä esimerkiksi avaimia.netin palautelomakkeen avulla. Kysymykseen ensimmäisessä osassa vastasi Daniel Nummela ja Vesa Ollilailnen. Lisää vastauksia kysymyksiisi voit hakea Kansanlähetysopistolta.

Kuuleeko kukaan, kun huudan? - Näin voit lukea Raamattua joka päivä: Ma: Matteus-Luukas, ti: Johannes-2. Kor., ke: 1. Moos.-2. Kun. To: Gal.-Ilm. Pe: Aik.-Laul. (ei Psalmit), La: Jesaja-Malakia, Su: Psalmit

Shadi ja Rahaf Trad keskustelevat pastori Maikki Viljanen-Pihkala kanssa oman äidinkielen merkityksestä hengellisessä elämässä: onko väliä sillä, millä kielellä rukoilee tai lukee Raamattua. Musiikissa Anna Pulli-Huomo.

10 hyvää syytä lukea Raamattua. Aloita hyvä harrastus jo tänään!

10 tapaa harrastaa Raamattua! Tee Raamatun lukemisesta tärkeä osa jokaista päivääsi. Saat tästä kymmenen vinkkiä, miten innostua enemmän Raamatusta. Keksi itse lisää tapoja harrastaa Raamattua ja kerro omat vinkkisi "Raamattu Tänään" blogi-sivulla: https://raamattutanaan.blogspot.com/

"Raamattu tänään" podcast sarjan kuuntelumäärät ovat ylittäneet jo 100 kuuntelukerran maagisen rajan. Sen kunniaksi tässä spesiaali-jaksossa kiitän kuuntelijoita, innostan jatkossakin lukemaan Raamattua ja selitän "Raamattu tänään" sarjan ideaa ja pohdin tulevaisuutta. Tule mukaan!

Mailis Janatuinen esittelee Mailiksen raamattukoulun. Voit opiskella Raamattua narratiivisella metodilla, henkilöhistorioiden kautta. Opettajana toimii lehtori Mailis Janatuinen.

Kansan Raamattuseuran kaupunkityöntekijä Päivi Peittola opettaa Raamattua. Elia, armon hiljainen humina.

Lähes 60-vuotias Abdallah* on opetuslapseuskoulutuksen vanhimpia osallistujia. Taivallettuaan 14 vuotta uskon tietä hän on edelleen innostunut oppimaan Raamatusta ja kristityn elämänkysymyksistä. Myös uskovien yhteys Abdallahille elinehto. "Jos tämä loppuu, loppuu kaikki." Abdallah osallistuu opetuslapseuskoulutukseen, joka on järjestetty Open Doorsin tuella eräässä Pohjois-Afrikan maassa.* Ryhmä muslimitaustaisia miehiä ja naisia opiskelee Raamattua arabiankielisen pastori Kabilin* johdolla. Hyväntuulinen, jo eläkepäiviään viettävä Abdallah on naimisissa ja kahden lapsen isä. Hän kertoo opetuslapseuskoulutuksen ja kristittyjen yhteyden merkityksestä elämässään. https://opendoors.fi/2020/03/19/pohjoisafrikkalainen-abdallah-elaa-raamatun-sanasta-ja-kristittyjen-yhteydesta/

Miltä tuntuisi ajatus oman seurakuntasi kokoontumisesta tilaisuuteen, jossa teitä voisi olisi koolla vain muutamia kerrallaan ja jota ette voisi pitää kirkossanne? Daniel, kaksikymppinen nuorukainen Pohjois-Afrikasta, kertoo miten ”hänen kirkkonsa” toimii. Pohjois-Afrikan maissa Egyptiä lukuun ottamatta kristityt ovat pieni vähemmistö. ”Meidän kaupungissamme on noin 20 kristittyä”, Daniel sanoo. ”Tällä seudulla ei ole kirkkoja missä kokoontua. Kokoonnumme pääasiassa jonkun kristityn kotona. Luemme Raamattua ja keskustelemme valitsemastamme aiheesta. Mutta kokoonnumme myös kahviloissa, vain kaksi tai kolme osallistujaa kerrallaan.” Koska isompi ryhmä ei voi kokoontua turvallisesti myöskään ”kotikirkossa” joka viikko, he kokoontuvat pääasiassa kahviloissa. ”Ennen kokoontumista lähetämme toisillemme tekstiviestejä keskustelun aiheista. Kahvilassa ensin rukoilemme ja sitten keskustelemme, mutta emme voi asettaa Raamattua pöydälle, vaan meidän on käytettävä älypuhelinta. Lopuksi päätämme tilaisuuden rukoukseen.” He eivät kuitenkaan voi rukoilla normaalisti, vaan siten että he ikään kuin keskustelisivat. https://opendoors.fi/2020/03/05/kirkon-toiminta-pohjois-afrikassa-saa-uusia-muotoja-vainojen-keskella/

Ohjelman ensimmäisessä osuudessa kuullaan Virpi Nymanin tekemä haastattelu, jossa Tuula Peura-Salmela kertoo miten kirkon kielileirin hartaudessa pappi sanoi, ettei Taivaaseen pääse mitään syntiä. Tuula tajusi olevansa syntinen ja ettei hän tämän vuoksi pääsisi taivaaseen. Ystävät selittivät papin puhetta ja avasivat Jeesuksen merkitystä. Näin armo kirkastui. Hieman myöhemmin kutsumus tehdä hengellistä työtä kirkon nuorisotyönohjaajana tuli kohdalle. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa palautetaan mieleen edellisen ohjelman sisältöjä. Siinä Esa Rantala kertoi innostuksestaan tekniikkaan. Hän kuvaa, tallentaa ääntä ja välittää sitä eteenpäin eri kanavien kautta netissä ja muuten. Vaikka hän ei ole puhuja, niin hän on taitava sanoman edelleen välittäjä. Maarit ja Eero Haltia kertoivat kristillisestä samassa veneessä avioliittotyöstä. Sen ytimessä on vertaistuen antaminen avioparien kesken. Minna Rissanen kertoi johdatuksesta Serbiaan naisjohtajien kokoukseen. Minnan ystävä koki Minnan matkan tärkeäksi, houkutteli mukaan ja maksoi matkan. Serbiassa Jumala puhui Minnalle rohkaisevia sanoja kokouksessa puhuneelle eteläafrikalaiselle naiselle. Molemmat saivat tästä rohkaisua. Ohjelman toisessa osassa Kari Hämäläinen kertoi kuoleman askarruttaneen häntä. Pahinta mitä hän ajatteli voivan tapahtua itselleen olisi ollut se, että hän tulisi uskon ja joutuisi papiksi. Hän luki salaa vanhempiensa vihkiraamattua. Sieltä löytynyt kertomus rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta iski läpi. Karin pelkäämä pahin tapahtui. Usko tuli omakohtaiseksi. Myöhemmin kohdalla tuli myös kutsu vapaakirkon papiksi ja Jyväskylän vapaaseurakunnan johtavaksi papiksi. Nykyisin Kari ajatteli parhaan mahdollisen toteutuneen hänen elämässään. Tästä hän todistaa myös muille. Ohjelman kolmannessa osuudessa Ulla Helena kertoo saaneensa elämässään jatkuvia moitteita. Tämä murensi häntä ja hän käänsi vihan tunteet itseensä. Ahdistus alkoi yhä paremmin vaivata ja johti itsetuhoisiin ajatuksiin. Niiden keskellä Ulla Helena kohtasi Jeesuksen ilmestyksessä kävelytiellä. Runnellun näköinen Jeesus sanoi, että kelpaako hän Ulla Helenalle. Sitten hän sanoi, ettei Ulla Helenan tarvitse kuolla, sillä Jeesus on itse kuollut hänen puolestaan. Ulla Helena kysyi, että kelpaako hän Jeesukselle. Itsetunnon ja minäkuvan paraneminen alkoi. Ystävät tukivat tässä ja suhde puolisoon myös parani. Tästä Jeesuksen ihanuudesta Ulla Helena puhuu muille. Ohjelmassa on puhetta Jumalan monenlaisista tavoista kutsua ihmistä luokseen. Hän käyttää toisia ihmisiä, Raamattua ja toisinaan myös ilmestyksiä. Jumala on ilmaissut itsensä Raamatussa ja siksi hän on sitoutunut sanaansa. Hän kutsuu luokseen kaikkia ja haluaa vapauttaa elämään. Jeesus kuoli, jotta meidän ei tarvitse kuolla. Häneen voi luottaa. Kaikissa uskon askeleita ohjelmissa on näkökulmia Raamatusta ja rukousta esiinnousseiden aiheiden äärellä sekä näkökulmia arkiseen elämään kristittynä. Ohjelman lopussa annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Ohjelman toimittaa Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Yksinkertaisesti, Joh. 5:5-9 Yksinkertaisuus on valttia, kun käy lukemaan Raamattua. Emme tarvitse valtavaa pohjatietoa tai laaja menetelmäkirjoa saadaksemme jotakin lukemastamme. Yksinkertaisesti Raamatun äärellä riittää Uudestaan ja uudestaan, Matt. 19:27-30 Lukemansa uudelleen ja uudelleen lukeminen herättää erilaisia ajatuksia. Yksi yksinkertainen tapa … Lue loppuun →

Vuoden 2019 viimeisessä Harhaoppia-jaksossa Markus vastaa kuuntelijoiden jouluaiheisiin teologisiin kysymyksiin. Jaksossa käsitellään joulun ilosanoman näkökulmasta niin joulupukkia, evoluutiota kuin egyptiläisten jumalien genitaaleja. Jakson kysymykset: 1. Onko joulu pakanallinen juhla ja ovatko sen perinteet peräisin muualta kuin kristinuskosta? Jos on, sopiiko sen viettäminen sittenkään kristitylle? 2. Syntyikö Jeesus oikeasti Betlehemissä, vai väittääkö Luukas niin ainoastaan siksi, että Vanhan testamentin mukaan messias tulisi siellä syntymään? 3. Olen kuullut, että usko Jeesuksen neitseelliseen syntymään perustuu käännösvirheisiin ja että se on kopioitu Raamattua vanhemmista mytologioista. Onko tämä totta? 4. Jos Jeesus kerran on yksi Jumalan persoonista, katosiko Jumalasta yksi kolmasosa kun hän syntyi ihmiseksi? Loppumusiikki: Antti Luode --- Send in a voice message: https://anchor.fm/harhaoppia/message

Vanha sanonta kuuluu: “Mikä Vanhassa Testamentissa on salattuna, se on Uudessa Testamentissa avattuna”. Raamattua lukiessa alusta loppuun päin, voi havaita että Jumalasta “avautuu” uusia puolia. Mitä nuo uudet puolet ovat, tutustumme...

Intensiivinen Uuden testamentin tutkiminen edelsi Mohandas Gandhin läpimurtoa poliittisena aktivistina. Julkaistu 22.8.2018, kirjoittaja Taneli Kylätasku, lukija Pälvi Ahoinpelto

Intensiivinen Uuden testamentin tutkiminen edelsi Mohandas Gandhin läpimurtoa poliittisena aktivistina. Julkaistu 22.8.2018, kirjoittaja Taneli Kylätasku, lukija Pälvi Ahoinpelto

Mirjami Uusitalo kertoo Raamatunkäännöstyöstä Etiopiasta, jossa on vielä monta eri kieliryhmää ilman omankielistä Raamattua.

Ohjelman ensimmäisessä osassa kerrotaan Kreikan Tessalonikassa pidetystä konferenssista, jossa oli noin 300 henkeä, noin sadasta maasta. Aiheena oli seurakuntien ja yhteisöjen istuttaminen kaikkialle maailmaan siten, että olisi yksi yhteisö 1000 ihmistä kohden. Osallistujien joukossa oli heitä, joita ei saanut kuvata vainojen tai niiden uhan takia. Osallistujat kävivät myös Filippissä katsomassa Lyydian kastepaikkaa sekä Paavalin ja Silaksen vankilaa. Viittasin myös kritytyksi kääntyneiden ex. muslimien pakkopalautuisiin omiin lähtömaihinsa, joissa vainojen mahdollisuus on varmuutta hipovaa luokkaa. Kuulemme myös toimittaja Mari Turusen kertovan kristityiksi täällä kääntyneiden kokemasta painostuksesta muslimien taholta vastaanottokeskuksissa. Tästä aiheesta Mari on tehnyt kirjan Kääntyneet. Ohjelman toinen osuus on autenttinen kiitos- ja todistuspuheenvuoro, jonka Mikko Matikaisen kastama ex. muslimipariskunta piti omassa kastejuhlassaan keväällä 2017. Mahdollisen painostuksen takia tuosta todistuksesta on poistettu kaikki paikkakunnat saapumispaikkakuntaa Helsinkiä lukuun ottamatta. Tuli todetuksi, että jo pelkästään kiinnostus Raamattua kohtaan tai seurakunnissa käyminen voivat laukaista painostusta tai uhkailua. Ohjelman kolmannessa osuudessa nostetaan esiin Afganistanissa lähetystyötä tehneet suomalaiset ja heidän puolisonsa, jotka rukoilivat sen puolesta, että evankeliumi voisi tavoittaa afgaanit ja vapauttaa heidät iloon ja elämään. Liisa Kingma iloitsee siitä, että Suomeen ja Länsi-Eurooppaan on tullut tuolta alueelta ihmisiä, jotka ovat tulleet evankeliumin kohtaamiksi. Surua tässä kaikessa aiheuttaa se, että neljä Kansanlähetyksen työntekijää on surmattu rakkautensa tähden Afganistanissa vuosien kuluessa. Lähetystyö on tuonut valtavaa siunausta, kun sitä on tehty Jumalan rakkaudesta käsin. Nostin esiin Namibian, jossa suomalainen lähetys on saanut aikaan koulutusta, sairaanhoitoa ja vapauttanut henkien pelosta ja palvonnasta. Kansallinen identiteettimmekin ja sivistyksemmekin on peruja vastaavasta rakkaudesta. Ohjelma sisältää näihin aiheisiin liittyviä näkökulmia Raamatusta ja rukousta esiinnousseiden aiheiden äärellä. Siinä on myös pieni kertaus edellisestä jaksosta ja rohkaisevia näkökulmia arkiseen elämään. Ohjelman lopussa annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ohjelman käsikirjoittaa, toimittaa ja koostaa Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. Haastatteluja työstää käyttöä varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

"On synti opettaa Raamattua tylsästi." " ...ei tunne Aikakirjoja, saattaa itsensä naurunalaiseksi."

Ohjelman ensimmäisessä osuudessa pastori Kaisa Tuikkanen kertoo miten uskonnon opettaja kertoi innostavasti Jeesuksesta ja Raamatun lukemisesta. Tämä herätti Kaisassa kiinnostuksen Jumalan sanaa kohtaan. Hän alkoi lukea Raamattua salaa ja innostui Jeesuksen persoonasta. Kokkolassa oli tuolloin herätystä ja Kaisan vanhemmat kertoivat lapsilleen tulleensa uskoon. Myös Kaisa löysi elämäänsä sen tärkeimmän sisällön. Tämä löytö johdatteli Kaisaa teologiseen tiedekuntaan ja siitä eteenpäin. Ohjelman toisessa osuudessa Kaisan mies Timo Tuikkanen kertoi omasta matkastaan Jeesuksen seuraajaksi. Jumala kutsui rippileirin aikana, mutta Timo torjui tämän sanoen uskon ja Jumalan olevan kyllä hyvä juttu, mutta ei vielä halunnut astua uskoon. Rankat vaiheet tulivat kohdalle ja niiden keskellä tuntui, ettei ollut elämän eväitä, joilla olisi voinut mennä eteenpäin. Tässä vaiheessa seurakuntanuoret ja kokeneemmat kristityt saivat mahdollisuuden tulla tueksi. Löytyi usko ja musiikin osaaja löysi tiensä gospelbändiin. Sittemmin kutsumus johdatteli nuorisotyöhön ja diakoniksi. Ohjelman kolmannessa osuudessa Kaisa Tuikkanen kertoi tarkemmin omasta matkastaan teologiseen tiedekuntaan ja erilaisiin tehtäviin. Hän sai monien ihmisten kautta rohkaisua ottaa aina seuraavia uskon askeleita. Vähitellen aukeni myös kutsu pappeuteen ja hän siirtyi koulutuspuolelta seurakuntapapiksi Imatralle ja Lappeenrantaa. Tämä merkitsi perheen muuttoa uusien haasteiden myötä. Monien rukousten kautta perheen asiat järjestyivät ja tytöt oloutuivat uudelle paikkakunnalle. Timo Tuikkanen löysi samalla koulutustaan vastaavia töitä. Musiikillisesti osaava pariskunta on tehnyt levyn ja palvelee nykyisin Kansan Raamattuseuran julistustyön kautta seurakuntia ja yhteisöjä. Ohjelma sisältää johdatukseen, kutsumukseen ja Jumalan huolenpitoon liittyviä näkökulmia sekä informaatiota kesäjuhlista ja Vivamon Raamattukylän kesän ohjelmistosta. Siinä on myös pieni kertaus edellisestä jaksosta ja rohkaisevia näkökulmia arkiseen elämään. Ohjelman lopussa annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ohjelman käsikirjoittaa, toimittaa ja koostaa Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. Haastatteluja työstää käyttöä varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

33-vuotias Bao haastoi lukioiässä Jumalan vaatimalla tätä osoittamaan olemassaolonsa. Kokemus elämän merkityksettömyydestä vaihtui Jumalan Hengen koskettaessa haluun palvella häntä erityisesti lapsityön kautta. Vietnamilainen Bao on työskennellyt Open Doorsin Lasten raamattuprojektin (CBP) parissa kaksi vuotta haluten olla vahvistamassa ja varustamassa uutta nuorten kristittyjen sukupolvea.  Vaikka raamattuprojektissa levitetään nimenomaan lastenraamattuja, työllä on suuri merkitys myös aikuisten kannalta, sillä mahdollisuus lukea Raamattua ei ole Vietnamissa itsestäänselvyys. Kristittyjä vainotaan kommunistipuolueen hallitsemassa maassa monin tavoin – myös perheiden taholta. Vanhemmat saattavat esimerkiksi evätä kristityksi kääntyneeltä lapseltaan perinnön.Suomen Open Doorsilla on läheinen suhde Vietnamiin ja Lasten raamattuprojektiin. Kuuntele Open Doors -uutiset saadaksesi lisätietoa Vietnamin kristittyjen tilanteesta ja muun muassa syksyllä maahan järjestettävästä matkasta. https://opendoors.fi/matkat/ https://opendoors.fi/2019/07/16/kenttatyontekijan-tarina-bao-ja-lasten-raamattuprojekti/

Mitä tiedämme miehestä, jonka toiminta sai aikaan ensin pienen paikallisen Jeesus-liikkeen ja sen jälkeen monien historian kerrosten kautta tänä päivänä vaikuttavat kristilliset kirkkokunnat? Entä mitä tiedämme ajasta, jolloin maailman suurin uskonto sai alkusysäyksensä? Jeesus Nasaretilainen toimi noin 2000 vuotta sitten Palestiinan alueella kiertävänä saarnaajana ja parantajana ja julisti Jumalan valtakunnan esiinmurtautumista. Kun lähdemme etsimään tietoja Jeesuksen maanpäällisestä vaelluksesta, avuksi meille tulevat historiatieteet. Tieteellisessä raamatuntutkimuksessa eli eksegetiikassa korostetaan, että Raamattua ei kirjoitettu kulttuurisessa tyhjiössä. Niinpä sen tutkimuskohteina ovat Raamatun tekstien lisäksi myös muut varhaiset juutalaiset ja kristilliset kirjoitukset sekä tutkittavan aikakauden kulttuuriset ilmiöt. Jeesus syntyi maailmaan, jossa hellenistinen ja roomalainen kulttuuri kohtasivat juutalaisen kulttuurin - kuuluihan Palestiinan alue laajaan Rooman imperiumiin. Nykyisen Israelin valtion alue on yksi arkeologisesti tutkituimmista alueista maailmassa. Viimeisten vuosikymmenien aikana arkeologista todistusaineistoa on käytetty laaja-alaisesti sen selvittämiseen, millainen oli se yhteiskunta, jossa Jeesus ja hänen varhaiset seuraajansa toimivat. Merkittäviä löytöjä on tehty esimerkiksi Jerusalemissa, Kapernaumissa, Magdalassa ja Qumranissa. Haastateltavina ovat Uuden testamentin eksegetiikan tutkija Outi Lehtipuu ja varhaiskristillisyyden tutkija Raimo Hakola Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Riikka Warras. Kuva: All Over Press

Pitääkö kristityn aina ensin lukea Raamattua, jotta hän voisi rukoilla?

Työtä tekemällä tuodaan leipää pöytään, köyhät ovat leipäjonossa ja Isä meidän -rukouksessa toivotaan jokapäivästä leipää. Miksi leipä käy ravinnon vertauskuvaksi? Millainen sija leivällä on kulttuurissa ja kielessä? Aiheeseen tutustuttaa professori emeritus Bo Lönnqvist. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen. Kuva: Arja Lento. *** Pyhäinpäivä on yksi suosituimpia kirkkopyhiämme, joten Isä meidän -rukousta luetaan puoliääneen näinä aikoina taajaan. Tämä katolisessa latinankielisessä perinteessä pater nosterina tunnettu rukous löytyy Uudesta testamentista kahdesta kohdasta. Se on osa Matteuksen evankeliumin Vuorisaarnaa, ja toisaalla Luukas kertoo, että Jeesus opetti sen opetuslapsilleen sen jälkeen, kun nämä olivat pyytäneet Jeesusta opettamaan heille, miten rukoilla. Isä meidän -rukous on siis ikivanhaa perua ja sen sanamuodot ovat muuttuneet aina kun Raamattua on käännetty uudelleen. Kiinnostavaa Isä meidän -rukouksen alkuperäisessä, muinaiskreikankielisessä muodossa on yksi sana, joka ei esiinny missään muualla Raamatussa eikä muissakaan vanhan kreikan kielellä kirjoitetuissa teksteissä. Sana on epiousios. Jännittäväksi asian tekee se, että Pyhä Hieronymus, mies, joka käänsi Raamatun hepreasta ja kreikasta latinan kielelle 300-luvun lopulla, käänsi sanan epiousios kahdella eri tavalla. Matteuksen evankeliumissa hän käänsi sen uudissanalla supersubstantial eli yliluonnollinen, transsendentaalinen tai olennainen ja Luukkaan evankeliumissa sanalla jokapäiväinen. Alkuperäisen sanan etymologia antaa mahdollisuuden kumpaankin merkitykseen, joten yksimielisyyttä sanan olemuksesta ei ole vieläkään. Jokapäiväisen leivän rukoileminen sopii pyhäinpäivän tienoille hyvin, koska ennen kristinuskoa näinä päivinä vietettiin vanhan maatalousyhteiskunnan sadonkorjuun ja vuoden vaihtumisen juhlaa, kekriä. Kekrin aikaan kesän sato oli tallessa, joten siitä saatettiin nauttia. Voitiin vihdoinkin syödä ja juoda oikein kunnolla. Mutta miten niin leipää? Miksei jokapäiväinen puuromme, perunamme tai kyljyksemme? Professori emeritus Bo Lönnqvist on tutkinut suomalaista leipäkulttuuria, kysytään häneltä.

Voimme lukea Raamattua, mutta luemmeko kuitenkin oikeastaan useimmiten luulojen kirjaa.