Podcasts about mietimme

Enni on Torinossa Euroviisujen matkassa. Haastattelussa The Rasmus ja Mikko Silvennoinen. Mietimme, millaisen merkkilaukun Ennin pitäisi ostaa ja Kirsikka kertoo, ketkä kaikki julkkikset mahtuvat Olsenin kaksosten merkin, The Rown kenkiin. Alexander Skarsgård odottaa tyttöystävänsä kanssa lasta (ehkä - pari ei ole virallisesti vahvistanut asiaa), ja se herättää meissä katkeransuloisia tuntemuksia. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on podcastin alkuvaiheilta. Podmessa voit kuunnella kaikki Tuplakääk-podcastin aiemmat jaksot. Lisäksi uunituoreita jaksoja julkaistaan Podmessa joka viikko, ja mikä parasta – ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso joka tiistai.

Jaksossa tutustumme 1800-luvun kehruuhuoneiden, naisvankiloiden ja naivankien historiaan. Pohdimme jaksossa, keitä naisvangit 1800-luvun Suomessa tyypillisesti olivat ja minkälaista oli arki naisvankiloissa. Mietimme myös, miten naisvankilat ja kehruuhuoneet erosivat toisistaan, sekä minkälaiset rikokset näihin laitoksiin veivät. Itseäni kiinnostaa myös pohdinta siitä, että onko erinäiset 1800-luvun laitokset, kuten köyhäintalot, kehruuhuoneet ja naisvankilat, pakollinen toimi yhteiskuntarauhan puolesta vai merkki kehittyvästä hyvinvointivaltiosta. Jakson vieraana on akatemiatutkija Johanna Annola Tampereen yliopistolta, joka tutkii naisvankiloiden historiaa Kuri, kokemus ja kerrokset -tutkimushankkeessaan. Seuraa podcastia somessa Instagramissa ja Facebookissa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #121 Naisvankeja, kehruuhuoneita ja yhteiskunnan kontrollia →

Joskus elämä on vähän turhankin vakavaa ja joskus homma menee ihan kikattamiseksi. Tämä on totta niin sänkyhommissa kuin podcasteissakin, ja sekin on ihan ok. H-sanan virallinen lantionpohjan kirjeenvaihtaja Tytti saapuu lähetykseen kertomaan, mitä kroonisesti stressaava suorittaja voi oppia flappy birdia pelaamalla. Mietimme yhdessä myös pingispallojen keveyttä, rentoutumisen tärkeyttä ja Karrin pyllyreikää. Disclaimer: tässä nauhoituksessa ei työnnetty mitään kenenkään mihinkään aukkoon, ja rohkaisemme kuulijoita käyttämään rauhallista harkintaa kehon aukkoihin työnnettävien esineiden valinnassa.

Vieraana Retkireppu-Youtubekanavan Peter. Tässä jaksossa ihmettelemme miten olemma aloittaneet retkeilyn ja minkälaisia kommelluksia ensimmäisillä vaelluksilla on sattunut. Mietimme myös vinkkejä vaellusharrastusta aloitteleville ihmisille. https://www.youtube.com/@sakkeraappana https://www.instagram.com/sakkeraappana/ https://www.facebook.com/profile.php?id=100064004742199

Kävimme Inka Nousiaisen kanssa läpi hänen 30-vuotisen kirjailijanuransa ja tuotantonsa erilaisia vaiheita, työskentelyä erilaisten tekstien kanssa sekä tuoretta Häpeäkirjaa. Mietimme toistuvia teemoja, kirjoittamisprosesseja, kirjojen ja laulujen kirjoittamisen eroja, itsensä pitämistä auki ja uteliaana sekä tottakai myös häpeän ja rohkeuden välimaastoa. Polveilevassa keskustelussa oli paljon muutakin, jota on vaikea tähän tiivistää. Itse asiassa nämä lyhyet tiivistykset jaksoista ovat todella vaikeita kirjoittaa, mutta joka tapauksessa kivaa oli! Kiitos Inka vierailusta! https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512431908/hapeakirja/ https://inkanousiainen.wordpress.com/ Kuva: Liisa Valonen --- Takakansi-podcast ---- Some ja www: Instagram: https://instagram.com/takakansipodcast Facebook: https://facebook.com/takakansipodcast Takakansi.fi https://takakansi.fi Tuottaja Marko Suomi: https://instagram.com/markosuomi https://twitter.com/markosuomi https://linkedin.com/in/markosuomi Tunnusmusiikki: Bucket - No More Than Human https://bucketpunk.bandcamp.com/album/always-chasing-greener-grass https://www.instagram.com/bucketpunks/

Käytiin Tomaksen kanssa suorittamassa ja napattiin jälkipelit nauhalle. Kaikenlaista koettiin ja tunnettiin. Jakson juontaa Timo Väistö Kävimme kohta kohdalta läpi mielestämme tärkeitä tekijöitä. Mietimme olisiko ollut mahdollisuus jatkaa vai riittikö tämä? Mitä jäi käteen ja missä olisi vielä opittavaa? Miltä jakso kuulosti? Kiinnostaako backyard ultra-konsepti? Tule keskustelemaan kanssamme instagramiin @juostenkahville ja etsi jakso 65. Palaute ja jaksojen jakaminen on aina mukavaa. Kiitos kun kuuntelit ja mukavia lenkkejä! Tomaksen kuvan nappasi Sari Heerman ja Timon huoltotiimi #juostenkahville #juoksupodcast

Viime vuoden parhaasta kaunokirjallisuuskäännöksestä palkitut Marja Luoma ja Sampsa Peltonen keskustelevat yhteistyöstään Mohamed Mbougar Sarrin Miesten syvimmät salaisuudet -teoksen parissa. Menestysromaani pursuaa eri rekistereitä, ääniä ja kirjallisuudellisia koukkuja, miten kääntäjät löysivät ratkaisut kaikkeen siihen, mikä eiolr yksioikoisen tuttua ranskankielisestä historiasta ja kirjallisuumaailmasta suomalaiselle lukijalle? Mbougar Sarr leikittelee teoksessa myös ”länsimaisen” oletuksilla ranskankielisestä Afrikasta, sen ihmisistä ja kulttuurista, miten kaikki tämä toteutetaan suomeksi? Mikä tässä läpeensä kirjallisessa romaanissa villitsi kansan jonottamaan kirjamessuilla? Keskustelemme myös asiantuntijalukijoiden käytöstä kääntäjän apuna ja kiroamme siihen liittyviä tahallisia väärinymmärtämisiä ja sensuurihysteriaa myös ja varsinkin ns. ”kulttuuripiirien” sisällä. Luoma ja Peltonen kertovat omista tavoistaan ratkaista, miten ”ranskalaistyypillinen” kolonialismin sävyttämä sanasto ja kielelliset konventiot siirtyvät suomalaislukijalle niin, että niiden kaikki sävyt -myös ja varsinkin kielteiset- ymmärtää? Mietimme myös, mitä kirjallisuutta ranskasta voisi Concourt- ja Nobel-palkittujen huippuromaanien lisäksi suomentaa - ehkäpä villisti jotain metropolien ulkopuolelta! Auttaisiko se suomalaisia ymmärtämään maata joka on lähellä, mutta jonka keskustelu on polarisoitunut ja vieraampi meille kuin englanninkielinen hyöky?! Kiitos podcastin mahdollistamisesta Suomen Kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL Ry!

Piipahdimme opintomatkalla maailman seksipääkaupungissa Berliinissä. Ehdimme klubien, kylpylöiden, kirppareiden ja erotiikkaliikkeiden kiertämisen lisäksi tavata ystäviä ja kollegoita. Tähän englanninkieliseen jaksoon on tallennettu yksi näistä kohtaamisista. Laura Méritt on seksipositiivinen feministi, tutkija ja kirjailija, seksityöntekijä ja nautintoaktivisti – eli häntä ja Tiiaa yhdistää moni muukin asia kuin herkässä oleva nauru. Laura puhuu ilon ja nautinnon poliittisuudesta ja kertoo siitä, mikä kaikki on muuttunut viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana. Mietimme myös sitä, miksi tällaisia naisia pidetään rohkeina, ja toteamme yhdessä, että jos jotain kertakaikkiaan pitää tehdä, niin se vain kertakaikkiaan pitää tehdä. Normeista ja oletuksista viis. Ja joskus epätyypilliset elämänvalinnat tuntuvat kaikkein helpoimmilta – koska ne ovat oikein. --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/hsana/message

Kääntäjä Kaijamari Sivill sai vuoden 2022 parhaalle tietokirjasuomennokselle myönnettävän J.A. Hollon palkinnon Maggie Nelsonin Vapaudesta-teoksen suomennoksesta. Hän keskustelee Taru Torikan kanssa niin Maggie Nelsonin omakohtaista ja tietopohjaista ajattelua ja kokemusta yhdistävästä tavasta kirjoittaa - sekä siitä miten Vapaudesta poikkeaa suomalaislukijoidenkin rakastaman Nelsonin aiemmasta tuotannosta. Vapaudesta toimii melkein oppikirjana nykykeskusteluun osallistujille, niin esimerkillisesti Maggie Nelson ymmärtää eri tulokulmia taiteesta, seksistä, ilmastnmuutoksesta ja addiktiosta käytäviin keskusteluihin. Mietimme, miten kirjan alaotsikko neljästä ”laulusta” näkyy tekstissä, miten Nelson kuljettaa teemojaan kuten hoivaa ja sen kritiikkiä läpi balladien ja fuugien, ja miten hyvin amerikkalainen keskustelu kääntyy suomalaiselle lukijalle ei ainoastaan ymmärrettäväksi, vaan tunnekokemuksia herättäväksi, uusia ajatuksia omalla kielellä nostattavaksi kokonaisvaltaiseksi elämykseksi. Podcast on tehty yhteistyössä Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL Ry:n kanssa.

Tässä jaksossa tutustumme Kansainliiton historiaan sekä sen perintöön, joka yltää näihin päiviin asti. Mietimme jaksossa, mikä oli Kansainliiton tarkoitus ja miksi se perustettiin. Kansainliiton maine ei yleisesti ottaen ole hääppöinen, vaan historian ensimmäinen maailmanjärjestö on usein tuomittu jälkiviisaasti epäonnistuneeksi projektiksi. Oliko Kansainliitto paha floppi vai voisiko sen historian nähdä monipuolisemmassa valossa? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston historian professori Heikki Mikkeli. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gaudeamuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #77 Kansainliitto, Geneven henki ja globaalin maailman järjestelyä →

Keskustelemme kirjailija Ville-Juhani Sutinen kanssa hänen tietokirja-Finlandialla palkitusta esseekokoelmastaan Vaivan arvoista. Miksi ”poikkeuskirjallisuus” on paras tapa niputtaa teoksessa esiintyvät kaunokirjalliset teokset edes väljästi? Puhumme ”kaanoneiden” ongelmista ja lukemiselle annetuista ”kannattavuuden” ja ”lohdullisuuden” tehtävistä. Mietimme, mitkä rakenteet vaikuttavat siihen, ”unohtuuko” joku aikanaan hyviä arvosteluja saanut tekijä, kuten brittiläinen Doroty Richardson ja hänen 13-osainen romaaninsa Pilgrimage, ja toisaalta ”löytyykö” hän uudelleen. Miksi pitkien romaanien lukeminen voi ollakin yllättävän helppoa ja hauskaa? Jos lukeminen ei ”kannata”, ainakaan jos se johtaa lukija oudoille poluille tuhansien sivujen kahlaamiseen, mitä muita syitä sille voi olla? Ehdotamme ainakin yhtä: Kirjallisuudesta ei löydy vastauksia, mutta sen myötä saattaa aueta parempia kysymyksiä.

Viikon jaksossa Anttia ja Ilkkaa kiinnostaa vegaanius tai ainakin kasvisten lisääminen omaan ja perheen ruokavalioon. Mietimme, millä keinoilla tässä voisi onnistua ja miksi se kannattaa. Antti myös paljastaa, millä toisella nimellä hänen syvän pehmeä äänensä tunnetaan. Jaksossa tarjoillaan monta hyvää käytännönkin vinkkiä ja Ilkan Elmissä nauttiman yksinäisen lounaan inspiroimana viikon reseptinä caldo verde.

Ääni-insinööripodcastista, päivää! Tötöilemme äänen kanssa, ja se vähän kumisee, mutta hyvin kuuluu! Ensi viikolla taas paremman äänenlaadun kera. Puhumme siitä, miten ruotsalaiset TAAS piehtaroivat epäonnistumisessa, tällä kertaa koska eivät tarjonneet lasten ystäville päivällistä 80-luvulla. Mietimme, millaisella virityksellä saisi arkeensa henkilökohtaisen assarin ja paheksumme, että kaikki on nykyään tilausmallia. Miina on löytänyt salaisen paikan, jossa miehet näyttävät tunteensa. Mainitsemme: Podcast: Hemingway's Picasso Podcast: Pivot Kirja: Scott Galloway: The algebra of happiness

Jakson sisältö pohjautuu vuosien varrella keräämääni tietoon ja omiin kokemuksiini pohjautuen henkioppaideni kanssa työskentelystä. Sisältöä: Keitä ovat nämä taivaalliset auttajat, joita henkioppaiksi nimitetään? Onko jokaisella henkioppaita (tai opas)? Hieman henkisistä laeista... Mitä henkiopas ei koskaan puolestasi tee?  Kuinka he eroavat enkeleistä?  Miksi meillä ylipäätään on henkiopas? Oma kokemus: Miksi en pelkästään usko henkioppaisiin vaan TIEDÄN, että he kulkevat rinnallani. KOKO JAKSO (loput 20 min) ON KATSOTTAVISSA YOUTUBESSA LIVE NO. 12 (Kanava löytyy myös nimelläni Elina Tarpila) Puhumme myös värähtelystä. Eli miksi meillä useinkaan ei ole tietoa heidän olemassaolostaan ja vaikka haluaisimme, ohjauksen saaminen on no...vähintään hieman haastavaa. Mietimme tuleeko se omasta mielestä, onko kaikki sattumaa tai mielikuvituksen tuotetta. Tämä selittyy värähtelyllä ja selitän asian kuvien kera YuoTube videolla. Käy katsomassa Näkijän polku -verkkokurssiTARJOUS    

Jaksossa keskustellaan siitä, millaista johtamista ja työkulttuuria tarvitaan kokeilujen mahdollistamiseen. Mietimme, millainen rooli kokeiluilla on ketterässä työkulttuurissa ja onko kokeilussa lupa myös epäonnistua. Käydään läpi myös kokeilukulttuurin periaatteita ja pohditaan millainen koneisto mahdollistaa loistavien ideoiden kehittämisen. Vieraana kehittämisen asiantuntija Johanna Kotipelto, joka työskentelee Tuotehallintayksikössä Verohallinnossa.

Mietimme pitkään, kiinnostaako ketään näiden uutisten keskellä podcastimme kuuntelu, mutta tässä tämä nyt kuitenkin on:Oopperan kummituksen luolassa mielikuvamatkaillaan tällä viikolla Oopperan kummituksen luolaan, kun käsittelyssä on yksi Iron Maidenin debyyttilevyn ehdottomista huippuhetkistä, kunnianhimoinen Phantom of the Opera. Kappale nostaa framille useita elementtejä, jotka myöhemmin muodostavat Maiden-ilmaisun selkärangan: kulttuurilainailua, rohkeita proge-elementtejä, eeppistä mittaa lähestyvän keston sekä ikonisen laukkakompin! Mutta koituiko kappaleen äänitys lopulta Dennis Strattonin kohtaloksi bändin kitaristina? Keskustelussa hurahtaakin reippaasti aikaa, sillä Viikonloppusotureiden kuulijoille tuskin tulee yllätyksenä, että nyt maistuu!Palautetta voi lähettää Facebookissa ja Instagramissa sekä sähköpostitse viikonloppusoturit@gmail.com

Ilman jalkoja lähdetään liikenteeseen tällä viikolla. Miltä kuulostaisi suoratoistopalvelu "sweded"- elokuvilla? Redditin äijä heitti tulevaisuuden kuvaa ilmoille jota mietimme: Maksaako pelit pelaajille kryptovaluuttaa viiden vuoden päästä? Mietimme myös millainen ihana tulevaisuus meillä on vanhainkodissa...tai sitten ei. Ainakin meno olisi vauhdikasta lentolaudoilla. (00:43:58) Katsottuna: HBO MAX uutuus King Righard, lisää Peacemakeria ja Book of Boba Fettiä (01:23:17) Uutisissa: Respawn työstää kolmea uutta Star Wars peliä. Mortal Kombat elokuva on pärjännyt hienosti ja saa jatkoa. The Rock hypettää uutta tulevaa peli elokuvaansa mistä ei ole kerrottu mitään. Ja Crysis 4 olisi tuloillaan. Arvuuttelemme aivojen aikaleimoilla myös tulevia Nintendon pelejä. Tervetuloa mukaan! Viikonloppu alkaa n...f....t..NYT!!Savefileä pääset auttamaan tästä linkistä! Jokainen euro auttaa. Youtube: https://www.youtube.com/channel/UCN3U-FL-DVfv-DVNsEr3Vxw/Kotisivu: https://nerdicpodcast.podiant.co/Email: nerdicpodcast@gmail.comFacebook: https://www.facebook.com/Nerdic-885825201579974/Discord: https://discord.gg/XtfKEvXInstagram: https://www.instagram.com/nerdic_podcast/Twitter: https://twitter.com/nerdicpodcastTwitch: https://www.twitch.tv/nerdicpelaa Jonin IG: https://www.instagram.com/joni_vaittinen/Petterin IG: https://www.instagram.com/pepemies/

Eräs hyvin vähäosainen ihmisryhmä jää helposti sivuun intersektionaalisen feminismin keskusteluissa: huumeita haitallisesti käyttävät ihmiset eli riippuvuussairaat. Siitäkin huolimatta, että monet käyttäjät ovat nuoria ja kuolevat nuorina, erityisesti jos ovat naisia. Miksi heitä halutaan rangaista sairaudestaan? Vieraamme, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek on yksi harvoista terveysturvallisuuden asiantuntijanaisista, jotka johtavat koronaviruksen vastaisia toimia. Hän on myös yksi niistä harvoista asiantuntijanaisista, jotka saavat mediassa näkyvyyttä: miten sukupuoli on vaikuttanut siihen, millaisen työrauhan hän on saanut? Mietimme myös miten karkeasta puheesta on tullut normi, mutta raivoava feministi saa edelleen kärsiä sanktiot. Lopuksi Iso feministi vastaa kysymykseen, puhutaanko vihapuheesta liian neutraalissa sävyssä – pitäisikö puhua vain äärioikeiston vihapuheesta?

Kuulumisa: 0:30 Jouluvisa: 4:45 Uutiset: 27:40 Yksin kotona: 31:30 Mietimme jouluvisan kiperiä kysymyksiä ja pohdimme joulutuotoksia. Toinen puheenaihe on yksin kotona. https://discord.gg/JvExqgJMzA https://www.instagram.com/nedacastoffice/ Laita viestijä: nedapodcast@gmail.com Klippejä: https://www.youtube.com/channel/UCym_6xHT4ejcINLGjwzqIng

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila kertoo, miksi köyhyys on yksi niistä asioista, joiden takia ihmisoikeudet eivät toteudu kaikilla Suomessa. Entä onko Suomi tehnyt voitavansa edistääkseen ihmisoikeuksia globaalilla tasolla – esimerkiksi Afganistanissa? Puhumme myös normeista, jotka ovat usein näkymättömiä oletuksia, joilla suljemme erilaiset lauman ulkopuolelle. Onneksi taiteessa normeja tehdään nähtäviksi, jotta niitä päästään myös murtamaan. Mietimme myös, onko suuri kahtiajako koronarokotteiden suhteen oikeasti olemassa oleva asia? Entä miten voisimme puhua aiheesta ilman, että ystävyys- tai sukulaissuhteet ovat katkolla? Iso feministi puolestaan vastaa, onko olemassa suurta feministien salaliittoa.

Tässä jaksossa keskustelen joogaopettaja Miska Käpin kanssa mielen tiedostamattomasta puolesta. Rakennamme siltaa kohti itämerensuomalaista mytologiaa ja viisausperinnettä. Mietimme millaisia tarinoita rakennamme arkisessa elämässä itsellemme ja miten omista tiedostamattomista myyteistä voi kenties tulla tietoiseksi. Sivuamme myös Jungin lähestymistapaa symboleihin ja myytteihin sekä yksilöllisyyden merkitystä ykseydessä. --- Send in a voice message: https://anchor.fm/mielen-laboratorio/message

Filosofi Elisa Aaltolan mukaan ihmiskunnan tulevaisuus riippuu siitä, ymmärrämmekö olevamme yksi eläinlaji muiden joukossa. Miten eläinten sorto ja seksismi liittyvät yhteen? Entä ovatko feministit ymmärtäneet, että eläinten sorto on on sidoksissa samaan patriarkaaliseen vallankäyttöön? Puhumme myös siitä, johtaako perhevapaauudistus onnellisempiin heteroperheisiin. Vai haluaako kotia hirmuhallitseva heteronainen edes jakaa prinssillensä puolta valtakunnastaan? Mietimme myös, kuinka aina tarvitaan aktivisteja, jotka uskaltavat mennä ajan henkeä vastaan. Iso feministi puolestaan vastaa, ovatko niin sanotut designvauvat uhka ihmisyydelle vai vain keino parantaa lapsettomien mahdollisuuksia saada lapsi.

Tänään puhumme taakasta, jota julkinen elämä yhteiskunnallisena vaikuttajana tuo. Kulttuurilobbari ja entinen kansanedustaja Rosa Meriläinen kertoo, miten mediakohut vaikuttivat hänen haluunsa osallistua. Entä onko poliittinen ilmapiiri muuttunut niin, että tilaa on tullut myös tunteille ja epätäydellisyydelle? Puhumme myös tulevaisuudesta, jota muokkaa teknologinen kehitys. Millaiseksi muodostuu maailma, jos esimerkiksi keinoälyä kehittävät vain miehet? Miksi teknologia-alan pioneerinaiset on unohdettu ja miehet kiilanneet muut pois tietokoneelta 1980-luvulta lähtien? Mietimme myös, miksi woken tai metoo-liikkeen kritisoijat ottavat esille aina räikeimmät ylilyönnit ja pitävät niitä edustavina esimerkkeinä aktivismista. Lopuksi Iso feministi kertoo, onko sivistynyt ja ystävällismielinen ero taas vain yksi osa menestyneen keskiluokkaisen elämäntavan performointia.

Tässä jaksossa jatkan keskustelua joogaopettaja Miska Käpin kanssa. Siirrymme nyt tutkimaan viisausperinteiden näkemyksiä tietoisen ajattelevan mielen ja tiedostamattoman ykseyden välisestä suhteesta. Vertailemme tiedon polun ja heittäytymyksellisten polkujen välisiä painotuksia. Mietimme myös, voiko ajatteleva mieli kouluttaa tiedostamatonta mieltä, vai miten harjoitukset tulisi ymmärtää? --- Send in a voice message: https://anchor.fm/mielen-laboratorio/message

Puhumme woke-keskustelusta, jota on Yhdysvaltojen ja Englannin lisäksi alettu käydä myös Suomessa. Miksi toisten vastuuttaminen syrjivistä kommenteista on joidenkin mielestä turhaa kyttäämistä? Vieraamme, Jäbät ja tunteet -podcastin Nosh A Lody kertoo, millaisia miehen malleja hänellä on ollut. Miten kongolainen perhe on vaikuttanut siihen, millainen poika, isä, kumppani ja ystävä hänestä on kasvanut? Mietimme myös, miten nykykauhussa pääsevät ääneen naisten ja mustien kokemat kärsimykset ilman että niillä herkutellaan. Ja lopuksi suuri ja mahtava feministi kertoo, mitä transoikeuksiin liittyvässä keskustelussa usein ymmärretään väärin.

Suomessa pohditaan paraikaa sijaissynnyttämisen sallimista hyvin monimuotoisillekin perheille. Mutta miksi sijaissynnyttäjän saama palkkio nähdään edelleen moraalittomana? Millaisia eettisiä keskusteluja lapsen oikeuksista, perhesuhteista ja sijaissynnyttäjän asemasta pitäisi käydä? Tutkijatohtori Tiia Sudenkaarne kertoo. Puhumme myös lastensuojelusta. Miksi siitä on tullut meille peikko, jota pitää välttää viimeiseen asti? Tulisiko lastensuojelusta pienempi häpeä, jos näkisimme sen enemmän avunantona ja huolehtimisena kuin kyttäämisenä ja puuttumisena? Mietimme myös sitä, kuinka julkisessa puheessa osataan nykyisin piilottaa läskifobia ihan uudenlaisiin kiertoilmauksiin.

Miltä tyttärestä tuntuu, kun isä katoaa pulloon, ja miten alkoholisti-isä vaikuttaa omiin ihmissuhteisiin? Kuinka kannattaa kohdata riippuvuussuhteessa oleva läheinen, ja miten huolehtia oman tuskan purkamisesta? Tietokirjailija, isänsä alkoholille menettänyt Johanna Pohjola kertoo. Mietimme myös, mitä on sukupuolisensitiivinen tai sukupuoli-inklusiivinen tai sukupuolifluidi ajattelu. Muotimaailmassa puretaan jo mukavasti kaksinapaista sukupuoliajattelua, mutta miten tätä asetelmaa ajatellaan uusiksi kouluissa ja kasvatuksessa? Olisiko 2020-luku jo aika uudelle sensitiivisyydelle muutenkin – miten osaisimme kuunnella, oppia ja ymmärtää toistemme kokemuksia paremmin?

Tässä jaksossa keskustelen tietokirjailija Tero Goldenhillin kanssa, joka on jungilainen Tarot-tulkitsija. Käymme läpi keskusteluissamme Tarotin historiaa ja merkitystä, sekä hieman sen tulevaisuuttakin. Tutkimme myös Tarotin tulkintojen merkitystä jungilaisesta näkökulmasta, jossa tulkitsija ei anna asiakkaalle valmiita vastauksia. Mietimme myös muun muassa Jungin esittämän synkronisiteetin merkitystä ja Tarotin yhteyksiä taideterapeuttiseen työskentelyyn. --- Send in a voice message: https://anchor.fm/mielen-laboratorio/message

Suomessa keskustellaan jälleen kulttuurisesta omimisesta. Monimuotoisuusasiantuntija Jasmin Assulin avaa kulttuurisen hyväksikäytön ja lainaamisen eroa. Auttaisiko aiheen ymmärtämistä, jos ihmisten lähipiirissä olisi enemmän erilaisista taustoista tulevia ihmisiä? Puhumme myös tyttöjen pahoinvoinnista. Miksi myytti nopeasti kypsyvistä tytöistä on niin sitkeä? Onko aikainen vastuuttaminen syynä myös siihen, että tytöt uupuvat ja ahdistuvat? Mietimme myös, miksi aikuisten on joskus vaikea määritellä rajojaan parisuhteiden sisällä. Miksi seksiin myönnytään, vaikka ei haluaisi? Iso ja näyttävä feministi puolestaan vastaa kysymykseen siitä, miksi keski-ikäinen nainen ei saa vilauttaa rintavakoa edes videopalaverissa.

Eheytyshoitojen kriminalisointia ajavan kansalaisaloitteen alullepanija Perttu Jussila kertoo, millaisissa yhteisöissä eheytystä harjoitetaan. Miten eheytysyritykset vaikuttavat yksilöön? Muuttaako lainmuutos laajemmin homofobisia asenteita? Tutkimme myös syväväärennösten masentavaa maailmaa. Miksi deepfake-videoista keskustellaan vain poliittisena uhkatekijänä, vaikka uhka on jo todellisuutta naisille, jotka ovat joutuneet tahdonvastaisiin pornovideoihin. Mietimme myös, mistä kertoo Yhdysvaltojen tyttöpomo- eli girlboss-ilmiö, jonka voittokulku jäi niin lyhytikäiseksi. Suuri feministi kertoo, miten kertoa karvaisilla säärillään olevansa mukana karvavallankumouksessa – eikä elämänhallintakurssin tarpeessa.

Feministi-ekonomisti Anni Marttinen kertoo, joko harmaapukuiset miehet joutuvat antamaan tilaa muillekin talouskeskusteluissa. Miten feministinen talous haastaa uusliberaalin, jatkuvan kasvun ajattelun? Voisiko palkaton hoivatyö näkyä talousmittareissakin? Puhumme myös siitä, olemmeko itse syypäitä, jos emme usko itseemme ja osaamisemme. Vai johtuvatko monia vaivaavat huijariajatukset nykyisestä työelämästä? Mietimme myös, mitä tehdä, kun 1980-luku soittaa ja marssittaa estradeille housuttomia naisia. Entä mitä tunnetta pitäisi tuntea, kun kuulee, että naisten šakin pääsponsorina on implanttifirma? Iso feministi vastaa.

Pienessä karanteenikirjakerhossa kuullaan yhdessä Suomen arvostelijain liiton kanssa tuotettu sarja keskusteluja, joissa pureudutaan taidekritiikin, kriitikon työn ja kritiikistä käytävän keskustelun ytimiin, pyritään katsomaan kritiikkiä toisin. Kriittisesti! Ensimmäisessä keskustelussa lähdetään liikkeelle feministisen ajattelun historiasta ja päästään ainakin biofiktio-trendiin, akateemisuuden nykytilaan, tutkimuksen ja journalismin suhteeseen ja siihen, miten kriitikko tekee työstään mielekästä paitsi itselleen myös yleisölle. Keskustelemassa ovat filosofian dosentti ja sukupuolen tutkimuksen yliopistolehtori Martina Reuter ja kriitikko Maaria Ylikangas. Reuter on toimittanut Miesvaltaa murtamassa -teoksen, joka esittelee joukon filosofeja renessanssiajoilta 1800-luvulle. Pohdimme, millä perusteilla nämä ajattelijat voi lukea feministisiksi, ja miksi nykykirjallisuus ja populaaritutkimus rakastaa poimia entisajoilta "unohdettuja" naisia, antaa heille kaikenlaisia nykylukijan kaipaamia ominaisuuksia, ja mitä ongelmia siinä voi olla. Onko parempaa tapaa löytää ja ymmärtää historian lehdiltä pudonneita naistoimijoita ja -ajattelijoita? 1600-luvun feministiset filosofit vaativat (ylempien luokkien) naisille samoja mahdollisuuksia vaativimpiin opintoihin kuin miehille. Mietimme, olisiko heidän oppineisuutta korostavalla hyvän elämän ihanteellaan jotakin annettavaa meillekin, joille on kerrottu hyvän elämän olevan yksilön optimoimista markkinoita varten. Lue myös keskustelua täydentävä Maaria Ylikankaan blogi kriitikon suhteesta tutkimukseen https://www.kritiikkinakyy.fi/2021/10/kriitikko-mita-teet-tutkimustiedolla/ Miesvaltaa murtamassa -teoksen varhaisten feministien tekstit ovat suomentaneet Tuomas Parsio, Erika Ruonakoski ja Laura Lahdensuu. Kansisuunnittelu Emmi Kyytsönen

Heterojen välisen rakkauden ongelmista ja valta-asetelmista on riittänyt paljon porua. Kirjailija Tuuve Aro kertoo, mikä sateenkaari-ihmisen näkökulmasta heterorakkaudessa mättää. Mitä on vähemmistöriemu, ja miten se säteilee myös ihmissuhteisiin? Mietimme myös, miksi naisia on huijattu tympeisiin rooleihin romanttisen rakkauden varjolla – ja miksi viimeisin pyramidihuijaus tehdään yksilön voimaantumista tukevan feminismin nimissä. Iloitsemme myös siitä, ettei aknea enää hävetä somessa tai tv-sarjoissa. Iso feministi vastaa kysymykseen, mitä feministitäti voi tehdä, kun veljen vaimo haluaa kieltää pojaltaan pinkit vaatteet.

Arkkitehti Jenni Reuter kertoo, miten suunnittelussa voidaan satsata turvallisiin tiloihin, jotka tekevät kaikkien olon tervetulleeksi. Miten naiset ja muut ovat muuttaneet miesvaltaista arkkitehtuurikulttuuria? Puhumme myös naisvaarasta, josta meitä on peloteltu siitä lähtien, kun Suomi sai ensimmäisen naisministerinsä. Miksi eri alojen naisistumisen uskotaan vähentävän sekä alan arvostusta että palkkausta? Mietimme myös, miksi niin usein naiset pyytelevät anteeksi asioita, joista saisi kantaa vastuun aivan toiset tahot. Suuri feministi vastaa, onko oikein, että brittihoviin viittaavassa sarjassa seikkailee musta herttua representaation nimissä.

Mietimme, onko eroa siinä, että on tytön äiti vai pojan äiti. Kumpi vaikuttaa kumpaan: vaikuttaako lapsen sukupuoli tapaan kasvattaa vai äidin kasvatustavat lapsen taipumuksiin (esim hoitaa omia asioitaan)? Suosikkirosmomme Elizabeth Holmes on taas ajankohtainen, ja puhumme myös sukupolvikateudesta ja työelämän sweet spotista. Nämä mainitsemme: Kirja: Michelle McNamara: I'll be gone in the dark Artikkeli: The Cut: The demise of the Girlboss (https://www.thecut.com/2021/08/demise-of-the-girlboss.html) Podcast: Suspect (https://wondery.com/shows/suspect/)

Sofa-yhtyeen Fanni Noroila on nähnyt suomirapskenen nurjan puolen läheltä. Hän on myös yksi suomirapstoo-instatilin perustajista ja kertoo nyt, miksi alalla alettiin perata väärinkäytöksiä juuri nyt. Entä mikä on tehnyt suomiräpin kentästä niin naisvihamielisen – ja onko tämä kulttuuri muutettavissa? Mietimme myös, miksi yli viisikymppinen nainen kelpaa niin harvoin mediaan tai valokeilaan. Ja silloinkin syynäämme mielummin hänen ryppyjään kuin ajatuksiaan. Entä mistä kertoo synnyttäjien ja vauvojen terveyden vaarantava ilmiö vapaasynnytys? Miten taataan, ettei tällainen ilmiö saa sijaa meillä? Iso feministi puolestaan kertoo, miksi mikään pseudotieteellinen terveysuskomus ei ole toista vaarattomampi.

Maailmalla on seurattu järkyttyneinä, kuinka naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen oikeudet ovat taas vaarassa Afganistanissa. Mitä talebanien valtaannousu voi pahimmillaan tarkoittaa? Miten Suomen ja kansainvälisen yhteisön pitäisi toimia? Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar kertoo. Mietimme myös, miksi Viestejä miehiltä -sometili on tarpeellinen ja miten muun muassa eri tavoin ilmenevä röyhkeys on saanut naiset ja vähemmistöt kautta aikain etsimään omia tiloja ja yhteisöjä. Miksi on tärkeää haaveilla feminististä utopioista – ja voisivatko ne olla joskus muutakin kuin utopioita? Suuri feministi kertoo, mitä kuuluu kurdien rakentamalle Rojavan itsehallinto- ja demokratiakokeilulle, jota on kutsuttu myös feministiseksi utopiaksi.

Tässä jaksossa vieraanani on elokuvaohjaaja, kirjailija ja joogaopettaja Taavi Kassila. Keskustelemme henkisen polun harjoittamisesta ja henkisistä kokemuksista, jollaisen Yrjö Kallinenkin aikoinaan koki Kontinkankaan metsässä. Sivuamme keskusteluissa muunmuassa Jiddu Krishnamurtin, Nisargadatta Maharajin ja tämän oppilaiden sekä Äiti Amman näkemyksiä henkisistä harjoituksista. Mietimme viisauden ja rakkauden, sekä myötätunnon yhteyttä ja merkitystä henkisen polun kulkemisen kannalta. --- Send in a voice message: https://anchor.fm/mielen-laboratorio/message

Niko Hallikaisen esikoisromaani Kanjoni on runollisen kaunis ja hämmentävän hauska yksinäisen nuoren miehen vuodatus. Se on täynnä yksityiskohtaisesti kuvattua seksiä, mutta taitaa kertoa rakkaudesta tai sen kaipuusta. Kirjan rytmissä ja kielessä kuuluu kirjailijan tausta esitysrunoilijana. Podcastissa puhutaan siis seksistä, varsinkin kirjallisuuden keinona ja osana homokirjallisuuden kaanonia. Kun miesten välinen herkkäkin rakkaus on monesti kriitikoiden mielestä "roisi seksikuvaus", miksei sitten kirjoittaa romaania täyteen tarkasti kuvattua panemista ja runkkaamista. Pohdimme toisteisen seksin vieraannuttavaa vaikutusta ja huumoria, joka syntyy kun päähenkilö katsoo ja esiintyy webcameille ja kuvittelee itsensä elämään Benicio del Toron Hollywood-kartanon tyynymereen. Mietimme, mikä on totta, onko edes päähenkilön palavan rakkauden kohde tai lapsuuden trauma. Niko Hallikaisen kuva Viivi Huuska

Kutsu minut on valokuvaaja Ida Pimenoffin esikoisromaani. Sen kertoja on kasvanut ilman isää, ja vähän kaikki hänen elämässään näyttää kietoutuvan hylkäämisen kokemisen ja siihen jo ennalta varautumisen ympärille. Puhumme omaelämäkerrallisen aineiston ja itse koettujen tunteiden käyttämisestä fiktion rakennusaineina: miten niistä tehdään taidetta, eikä psykologisoivaa avautumista? Mietimme tekstin ja kuvan yhtäläisyyksiä, rajaamista ja leikkaamista. Pohdimme myös sitä, miten kirjan päähenkilöstä tulee kirjailijasta erillinen hahmo, ja mitä hänestä oikein voi tietää, kun tämän omaan kertomukseen ei ehkä aina kannata uskoa. Ida Pimenoffin kuva Otto Virtanen.

Satanistisen Azazelin Tähti-veljeskunnan perustajajäsen ja kirjailija Johannes Nefastoksen kanssa keskustelun teemoina ovat Helena Blavatsky ja teosofinen liike 1800-luvun Euroopassa, Luciferin luonna, sekä Danten ja John Miltonin vaikutus mielikuviimme. Mietimme kirkon historiaa, temppeliritareita ja muita kirkon roviolla polttamia tahoja, kristinusko roolia ja sitä, oliko Jeesus oikeasti satanisti.

Pienessä karanteenikirjakerhossa ollaan tällä kertaa "kevyissä kesätunnelmissa", eli hikoillaan painostavassa helteessä ja odotetaan vapauttavaa ukkoskuuroa esseistinä tunnetun Antti Hurskaisen kanssa. Nyt käsittelyssä on Hurskaisen toinen romaani, Kuihtuminen, joka on jo ehtinyt aiheuttaa pienimuotoista myrskyä "kirjallisuusmaailmana" tunnetussa vesilasissa. Puhutaan siitä, miksi kirjailija päätti siirtää esseenä alkaneen kiukun ja pettymyksen purskauksen romaaniksi, ja miten kirjailija leikkii "minän" ja romaanin päähenkilön yhtäläisyyksillä, saati muilla yhtäläisyyksillä todellisten, nimettyjen ihmisten ja romaanihenkilöiden välillä. Puhumme vanhenemisen ja kuihtumisen kauheudesta ja kiehtovuudesta ja vanhasta Jörn Donnerista ostamassa kalaa torilta ja dokumentoimassa ruumiintoimintojaan. Kuihtumisen päähenkilö on läpeensä (korkea-)kirjallinen hahmo, joka vihaa ja halveksuu kertomuksia, viihdettä ja banaalia hyvää elämää, ja niitä tuottavia/tuotteistavia nykykirjailijoita. Samalla hän ei malta olla kehittelemättä kertomuksia jokaisen kohtaamansa ihmisen elämästä tai sortumatta kliseisimmän dekkaristin tehokeinoihin. Mietimme, onko kertojan elitistisissä ajatuksissa mitään intoa, ja onko kaikessa taustalla pettymys itseen. Antti Hurskaisen kuva Laura Malmivaara, Siltala

Kirjailija ja näyttelijä Jani Toivola kertoo, miten pelko kahlitsee miehiä olemasta sitä mitä haluaisivat. Ovatko maskuliinisuuden tiukat säännöt jo miesten kasvavan tunnepuheen mukana väistymässä? Mitä pitäisi muuttua, jotta hoiva nähtäisiin ihmisyyteen eikä sukupuoleen kuuluvaksi? Kesän kunniaksi feministit vääntävät suupielet ylöspäin vaikka väkisin, eli puhumme siitä, mikä kaikki on mennyt parempaan suuntaan pandemiavuoden aikana. Mietimme myös, onko nyt meneillään metoon toinen aalto ja mitä se tarkoittaa. Iso feministi vastaa kysymykseen, miksi moottoripyörän päällä naisen paikka on miehen takana.

Kirjailija ja ihmisoikeusaktivisti Elina Hirvonen kertoo, miksi toimittajan työ on naiselle niin yksinäinen ja vaarallinen ammatti. Hirvonen sai aikoinaan kokea, kuinka kapea tila nuorella naistoimittajalla on käsitellä teemoja, joista haluttaisiin mieluummin vaiettavan. Miksi naisen kunnia on niin suojaton? Miten vihapuhe uhkaa sananvapautta? Puhumme myös nenistä: Miksi nainen ei saa olla kunnon klyyvarista ylpeä vaan se varjostaa paitsi naamaa myös koko elämää? Onko isonenäisyys tapa ottaa tilaa patriarkaatissa? Mietimme myös, missä vaiheessa ylioppilaskirjoituksista tuli nuoren kelvollisuuden ja kehumisen mitta, ja lopuksi Iso feministi kertoo, miksi aikuiset miehet pelkäävät edelleen tyttöbakteereja.

Vieraaksemme saapuu dosentti Tiina Mahlamäki, joka kertoo sukupuolen merkityksestä esoterian eri perinteissä. Millaisia rooleja naisilla on ollut salatieteen vaalijoina? Miksi esoteriaan on usein liittynyt myös naisviha? Ja miten ihmeessä uushenkisyys toimii joillekin porttina rokotevastaisiin salaliittopiireihin? Puhumme myös lemmestä vanhemman naisen ja nuoremman miehen välillä. Miksi yhden normin rikkominen voi tehdä ison ikäeron parisuhteesta tasa-arvoisemman? Mietimme myös sitä, miksi herrasmies auttaa naisen takin päälle mutta ei pydähdy auttamaan kanssaveljeään kauppakassien kanssa. Isolta Feministiltä kysytään lopuksi, miksi heteroja ja homoja kohdellaan eriarvoisesti verenluovuttajina.

Tällä kertaa Pieni karanteenikirjakerho reissaa Berliiniin ja hulluun vuoteen 1968. FT Katriina Lehto-Bleckert on tutkinut maan poliittista lähihistoriaa ja etenkin radikaalia opiskelijaliikettä vuosia, hänen väitöskirjansa käsittelee Ulrike Meinhofin ajattelua, hahmoa ja toimintaa. Tälläkin kertaa puhumme perusteellisesti Meinhofista ja häntä ympröivästä "mysteeristä": Miksi arvostettu vasemmistolainen kulttuurivaikuttaja, jonka feministiset tekstit paljastavat edelleen ajankohtaisia ongelmia naisten ja lapsien asemassa, ja joka oli ennenkaikkea kiinnostunut maailmanrauhasta ja internationalismista, tarttui 70-luvun alussa aseisiin ja muuttui jahdatuksi terroristiksi. Ja miten ainakin yhtä vihaisesta Joschka Fischeristä puolestaan tuli samoista aatteellisista lähtökohdista vihreän liikkeen johtohahmo ja arvostettu valtapoliitikko? Vuoden 1968 ja sen jälkeisessä liikehdinnässä on paljon tuttua nykyhetkeen verrattuna, ylimitoitetusta poliisiväkivallasta ja terrrorismilainsäädännöstä alkaen. Toisaalta "terroristi"-käsitteen sisältö on muuttunut viime vuosikymmeninä. Pohdimme, mitä sillä milloinkin tarkoitetaan ja olisiko keskustelussa syytä osata erotella tarkemmin omaisuuteen, sotilaallisiin kohteisiin ja toisaalta tavallisiin kansalaisiin (ja ilman kansalisuutta oleviin) tehtävä väkivalta. Lehto-Bleckert valottaa Saksan liittotasavallan politiikan nykytilaa, ja miten Fischerin perintö näkyy asemaansa vahvistavissa nyky-Vihreissä. Mietimme myös, miksi puolen vuosisadan takaisista tapahtumista on vielä niin vähän tutkimusta ja julkista keskustelua jopa Saksassa, joka kuitenkin on tottunut käymään historiansa synkimpien puolien kimppuun. Eikö juuri nyt olisi tilausta eurooppalaisen, jopa terrorismiksi yltyneen poliittisen radikalismin historian perusteelliselle avaamiselle? Onneksi kuitenkin on suomalainen historiantutkija Berliinissä! Suosittelen, että luet myös Katriina Lehto-Bleckertin aiemman teoksen, Ulrike Meinhof - lähemmäs totuutta, ei todellisuutta.

Erikoisasiantuntia ja terveydenhuollon ammattilainen Sirkka Perttu on tehnyt koko pitkän uransa töitä, jotta miesten naisiin kohdistama väkivalta tulisi näkyväksi. Miksi erityisesti vanhojen naisten kohtaama väkivalta jää piiloon ja uhrit ilman apua? Puhumme myös siitä, miksi sukupolvien välinen kiistely nakertaa hyvinvointivaltion perusteita. Pullamössö- ja boomer-nimittelyn sijaan meidän pitäisi puhua siitä, miten yhteiskuntaa pitäisi muuttaa. Mietimme myös, miksi jotkut miehet säntäävät miettimättä puolustamaan toista miestä, jos tämän syrjiviä kommentteja kyseenalaistetaan. Kannattaisiko ensin kuunnella muita ja oppia? Suuri ja väsynyt feministi vastaa kysymykseen siitä, miksi vähättelemme sanoilla häijyjä tekoja.

Pääsiäisen munajahti meni putkeen (mutta ehkä vähän kännissä). Ruodimme suomalaisen peruskoulujärjestelmän ja mielenmaiseman ja vähän myös amerikkalaisen. Mietimme, millä lauseella avaamme keskustelun baaritiskillä kun vihdoin pääsemme mummotunneliin. Meiltä syntyy bisnesideaa jos toistakin, mutta yritämme myös ratkaista mitä viestiä Tytti Yli-Viikari yrittää lähettää assesoaarivalinnoillaan. Nämä mainitsemme: Kirja: Kevät ilman kosketusta (novellikokoelma) Kirja: Tara Westover: Educated Kirja: J.D. Vance: Hillbilly Elegy Kirja: Plutharkos: Mielen tyyneydestä Podcast: Sentimental in the city TV-sarja: Bridgerton (Netflix) TV-sarja: The Serpent (Netflix) TV-sarja: Tunna blå linjen (Yle Areena)

Miten nuoret kestävät pandemia-ajan ja millaisia vaurioita se heihin jättää? Entä miten ilmastokriisi vaikuttaa nuorten kykyyn unelmoida? Vieraamme, aktivisti Ajak Majok kertoo, miten pidetään huolta siitä, että hyvinvointia riittää myös tuleville sukupolville. Puhumme myös siitä, miksi skeptismi-liikkeessä puolustetaan tiedettä ja kriittistä ajattelua stereotyyppisillä sukupuolirooleilla. Onko mies aina järkiolento ja nainen höynäytettävä hupakko? Mietimme myös, miksi meikkaamiseen satsaaminen herättää edelleen niin paljon tunteita, jopa häpeää. Lopuksi Iso Feministi pohtii, mikä on opetus, kun avoin suhde ei toiminutkaan.

Niin kutsuttu AMA3 pt 2! Viime jaksossa jäi kesken teidän kysymyksiin vastaaminen, mutta koska oltiin joristu ajallisesti toinen mokoma kuin mihin viime jaksossa ehdittiin, niin päätettiin suosiolla lyödä jakso kahteen osaan! Eli tässä jaksasso pohditaan muun muassa kahvikysymyksiä jotka ovat jääneet uran varrella vastaamatta, onko kahvin sihtaaminen aivan turhaa ja Suomen eväitä kansainväliseen paahtimen kehityskisaan. Mietimme myös maitokahvin olemusta ja paljastamme vuoden 2020 parhaat juomamme kahvit. Cappuzine on podcast kahvista ja kahvikulttuurista. Sitä juontavat ammattibaristat Jarno Peräkylä ja Samuli Parkkinen. Äänenlaadusta vastaa ex-barista, nykyinen akustiikkalevyasiantuntija Tuomas Paavola.