Podcasts about tarkoittaako

Tarkoittaako parahdus ”Miksi mitään ei saa enää sanoa” nyt eri asiaa kuin viisi vuotta sitten? Miltä lauseen viljely tuntuu nyt, kun some-myllerrys on arkipäivää? Lähetys on äänitetty Hyvin sanottu -festivaaleilla Lahdessa 28.9.2024. Vieraina ovat kansanedustajat Saara-Sofia Sirén (kok.), Ville Skinnari (sd.) ja Hilkka Kemppi (kesk.). Yleinen huomio on, että keskustelut ovat someaikana kärjistyneet, kun huomiota saa rajuilla kommenteilla. Toisaalta poliitikkojen voi olla vaikeaa puhua esimerkiksi syntyvyydestä. Ohjelmassa todetaan, että varovaisuus on voinut pahentaa ongelmia. Toimittajana on Antti Pilke.

Tarkoittaako avioehto sitä, että rakkauteen ei uskota? Päinvastoin. Raha-asioista puhuminen on rakkautta. Tässä jaksossa juristi Katariina Kuusiluoma valottaa sitä, mikä on avioehto ja miksi siitä on tärkeää puhua. Studiossa Katariinan kaverina Susan Orfinskij.

Terapeutti Tommy Hellsten sanoo, että kaiken voi antaa anteeksi, koska ihminen pyrkii pohjimmiltaan aina hyvään, jopa äärimmäinen pahantekijä. Mutta miten anteeksiantaminen on tuolloinkin mahdollista? Onko se enemmänkin prosessi, kuin yksittäinen teko? Tarkoittaako anteeksiantaminen sitä, että antaa periksi pahantekijälle, vai sitä että ei anna toisten tekojen vaikuttaa itseensä? Jokainen kohtaa elämässään asioita tai kohtelua, joita on vaikea antaa anteeksi. Anteeksiannon väitöskirjatutkija Anne Haikola on haastatellut 23:a henkilöä ja kuullut heidän kokemuksensa anteeksiannosta. Hyvin monen motiivina anteeksiannolle on oma hyvinvointi. Ilman anteeksiantoa elämä olisi muodostunut mahdottomaksi. Mistä anteeksiantamisessa on pohjimmiltaan kyse? Keskustelemassa ovat terapeutti, tietokirjailija ja ihmettelijä Tommy Hellsten ja psykologi ja anteeksiannon väitöskirjatutkija Anne Haikola Itä-Suomen yliopistosta. Ohjelman toimittavat Ilona Ikonen ja Hilkka Nevala.

Kiista paikallisesta sopimisesta on politiikan ikiliikkuja. Eduskunnassa paikallisesta sopimisesta on riidelty ainakin 1990-luvulta lähtien. Mistä paikallisen sopimisen kestoriidassa on kyse? Tarkoittaako paikallinen sopiminen työehtojen heikentämistä vai parantamista? Miksi puhe paikallisesta sopimisesta on vaikeaa, epäselvää, epämääräistä jopa hähmäistä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Tarkoittaako brändinimesi jotain aivan muuta englanniksi? Ja tiedätkö sen? Vieraana viestintävalmentaja Dorita Dahl-Foreman.

Uusimmassa jaksossa Pete ja Otto kysyvät, mitä voisi tarkoittaa, että elämä on elämänmakuista? Tarkoittaako se, että elämä on hapanta, vai kenties sokerisen makeaa? Entä voiko elämästä nauttia, vaikka se olisi välillä aika karvasta? Joogaperinteen näkökulmasta tämä on hyvinkin mahdollista. Tässä jaksossa selviää, miksi joogille harjoitus on tärkeä liittolainen elämän makunystyröiden kehittämisessä. Shaktajoogaa Helsingin Kalasatamassa: https://shakta.fi/ensikertalaiselle/ Shaktajoogaa netissä: https://shakta.fi/online-jooga/

Polttomoottorien myynti kielletään Euroopassa vuonna 2035. Tämä tarkoittaa sitä, että sähköautot tulevat antamaan polttomoottoreille kuoliniskun. Tarkoittaako tämä sitä, että polttomoottori on kuollut ja mitään ei ole tehtävissä?   Moottorin löydät somesta nimellä @moottorimedia, Tuomaksen @rajalantumppi ja Aaken @mondostic3000.

Kun ovi ei aukea, tarkoittaako se sitä, ettei se ole sua varten? (oikea vastaus: ei) Elämässä kohtaamme ovia, jotka ei aukea vaikka haluaisimme. Silloin usein luovutamme ja ajattelemme, että ovi ei ollut meitä varten Tarkoittaako se, että ovi ei aukea vaikka yrität kuitenkaan sitä, että se ei ole sun ovi? Voi toki olla niinkin, mutta voi myös olla ihan toisin. Ja varsinkin silloin kun on kyse aidosta unelmastasi, ei kiinni pysyvä ovi todellakaan ole merkki siitä, että kuuluisi luovuttaa. Päinvastoin. Se voi olla merkki siitä, että ovi on nimenomaan juuri sua varten. Siksi tässä jaksossa esittelen sulle kolme ajatusta siitä, miksi ovi ei aukea, vaikka sen takana oleva unelma olisikin sua varten.  Kuuntele jaksosta lisää ja rohkaistu avaamaan uusia unelmien ovia. Ps. Tiesithän jo näistä?

- Jääkiekon suomenmestari on ratkennut. Miten Tampereella juhlittiin? - Tarkoittaako iso telkkari sitä, että olet rikas? - Pornoa vai saippuaa kisassa kuullaan taas kostean kuumaa dialogia! - Kiljuneuvos saapui poikien vieraaksi. Kuuntele ammattilaisen mielipide cityn aamun vappukiljusta! - Jere haluaa premium miehenä premium välineet, mutta minkä imurin hän haluaa?

Suomen evankelis-luterilainen kirkko menettää kiihtyvällä tahdilla jäseniä vuosi vuodelta. Tarkoittaako kehitys sitä, että yhä maallistuneemman yhteiskunnan keskellä uskonnollisen yhteisön jäsenyys ei yksinkertaisesti ole nyky-Suomessa ihmisille enää merkityksellinen asia – vai minkälaisia syitä kirkosta eronneet itse antavat jäsenyydestä irtautumiselleen? Kirkko on ymmärrettävästi huolissaan jäsenmääränsä jatkuvasta laskemisesta, mutta onko eroamisten määrään keskittyminen kuitenkin pitkälti sivuseikka keskellä laajamuotoisempaa uskonnollisen yhteisöllisyyden pirstaloitumista? Sekä uskonnolliseen yhteisöön liittymisiä että jäsenyydestä irtautumisia on Suomessa totuttu tarkastelemaan pitkälti yksilöllisinä ja kertaluonteisina tapahtumina. Horisontissa keskustellaan näiden päätösten taustalla vaikuttavista motiiveista ja siitä, onko vallitseva näkökulma turhan yksinkertaistava tai jopa harhaanjohtava. Onko uskonnollisen identiteetin rakentuminen enemmänkin yhteisöllinen ja monella limittäisellä rajapinnalla tapahtuva jatkuva prosessi, jonka yhteydessä kysymys kirkon jäsenyydestä saattaa paljastua jopa pitkälti merkityksettömäksi? Keskustelemassa ovat uskonnollisen yhteisöllisyyden rajapinnoista väitöstutkimuksen tehnyt Sibelius-lukion rehtori Hannu Rantala ja evankelis-luterilaisesta kirkosta eroamisen syitä tutkinut uskontotieteen tutkijatohtori Tuomas Äystö. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Avoimet suhteet ovat olleet viime aikoina tapetilla, mutta mistä niissä on oikeastaan kysymys? Onko niiden avulla tarkoitus saada alkuperäinen, kenties jo hieman väljähtänyt parisuhde liekkeihin vai ovatko ne itse asiassa suhdemuoto, joihin ihminen identifioituu heteronormatiivisen parisuhteen sijaan? Mitä on swingaus eli parinvaihto ja miten polyamorisia eli useampia romanttisia suhteita elävä ihminen kontrolloi sitä, ettei hän antaudu vain juuri sillä hetkellä rakastumisen kohteena olevan ihmisen pauloihin? Mistä ihmeestä avoimia suhteita harrastavalla ihmisellä riittää ylipäätään aikaa ja energiaa useammalle kumppanille yhtä aikaa? ja mistä tulee vallalla oleva vain kahden ihmisen parisuhdemalli? Miksi sosiologi, seksologian opiskelija Kitti Suoranta ei halua itse enää heteronormatiivista parisuhdetta ja mitkä ovat avoimissa suhteissa aloittelevien tyypillisimpiä mokia? Toimittaja on Mira Selander. Kysy mitä vaan -ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat vastaavat Mira Selanderin johdolla kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Tässä ohjelmassa mikään kysymys ei ole liian nolo tai tyhmä.

Vieraana näyttelijä Sami Uotila. Sami on tuttu mm. Salattujen elämien Akin roolista. Jakso nauhoitettu Mestacoworkingin huipputiloissa. Kirjapodin Henri Isotalo ja Sami keskustelevat Mark Mansonin elämäntaitokirjallisuuden klassikosta 'Kuinka olla piittaamatta p*skaakaan', ja sen herättämistä ajatuksista.     Kirja on vastaisku humpuukille, jota aikamme suoltaa näennäisfilosofisten positiivisuuslauseiden muodossa pitkin poikin internettiä.     Tarkoittaako terve piittaamattomuus röyhkeyttä ja epäystävällisyyttä? Laita jakso kuunteluun ja kerro mielipiteesi.       Mestan tiloihin pääset tutustumaan linkistä: https://mestacoworking.com/

Jakso 135. Tarkoittaako herkkukebab samaa asiaa kuin rakastuminen? Kaveri kyseli. Kaverin asialla Anna Karhunen ja Tiia Rantanen.

Tinna Pehkonen sanoo olevansa nykyiseen elämäänsä ja päiväkodin ohjaajan palkkaansa erittäin tyytyväinen, koska tietää myös sen, miltä tuntuu olla työtön, masentunut ja köyhä totaaliyksinhuoltaja. Hän on nimittäin kirjoittanut aiheesta blogia ja myös avautunut tilanteestaan televisiossa. Varsinkin viimeksi mainittu sai ihmiset niin raivoihinsa, että jotkut toivoivat jopa Tinnan ja hänen pienen poikansa kuolemaa. Tuntematon hyväntekijä taas loukkaantui facebookin joulukeräyksen yhteydessä siitä, ettei unettomuudesta ja synnytysmasennuksesta kärsinyt äiti muistanut kiittää joulupaketista henkilökohtaisesti. Tarkoittaako tämä siis sitä, että köyhän pitää olla vain hiljaa ja jokaisesta almusta kiitollinen? Kokeeko Tinna koskaan omasta tilanteestaan katkeruutta ja uskooko hän, että köyhyys voi periytyä sukupolvelta toiselle? Minkälainen on Tinnan perheen joulu? Toimittaja on Mira Selander. Tinna Pehkosen blogi on osoitteessa masentunutmutsi.fi Kysy mitä vaan -ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat vastaavat Mira Selanderin johdolla kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Tässä ohjelmassa mikään kysymys ei ole liian nolo tai tyhmä.

Vastuullisuus sijoittamisessa on yksi strategia, joka on viime vuosina noussut suosiossaan. Erityisesti naiset ovat kiinnostuneita vastuullisesta sijoittamisesta. Tänään keskustelemme vastuullisesta sijoittamisesta. Tarkoittaako vastuullisuus sitä, että luovutaan tuotoista vastuullisuuden nimessä? Seuraa meitä somessa ja netissä: Rahamania facebook: https://www.facebook.com/rahamaniavlogi/ Taloukurssien ilmoitustaulu: https://www.facebook.com/groups/463461574090863/ Talouskoulu Pantteri: https://www.talouskoulupantteri.fi/

Mitä on henkisyys? Tarkoittaako se paremmaksi ihmiseksi tulemista vai itsensä hyväksymistä kokonaisena? Onko henkisyys jotain tavallisesta elämästä irrotettua vai jotain, minkä kautta arkisimmatkin askareemme muuttuvat merkityksellisiksi? Onko henkisyydessä kyse tietynlaisista ajattelumalleista ja elämäntavoista vai jostain muusta? Maailmanpuun studiossa näitä kysymyksiä... Lue lisää →

Millaista maailmaa vapaaehtoistyöllä rakennetaan? Sysätäänkö julkisen sektorin tehtäviä kolmannelle sektorille vapaaehtoisvoimin hoidettavaksi? Tarkoittaako vapaaehtoistyö hyväntekeväisyysyhteiskuntaa. Ja mitä sote-uudistus tarkoittaa vapaaehtoistyölle?

Vieraana triathlonin Euroopan mestari ja juuri uransa ensimmäisen Ironman-kilpailun voittanut Kaisa Lehtonen. Ensin uintia 3,8 kilometriä, siihen pyöräilyä 180 kilometriä päälle ja lopuksi vielä maratonjuoksu - näistä elementeistä on triathlonin kuninkuusmatka Ironman tehty. Mutta mistä on Iroman-kisan voittaja Kaisa Lehtonen tehty? Kaisa Lehtonen on sanonut, että pärjätkseen maailmalla triathlonissa, on oltava Suomen kärkeä jokaisessa kolmessa lajissa. Tarkoittaako tämä sitä, että pärjätäkseen triathlonissa on harjoiteltava kolminkertaisesti normaaliin huippu-urheilijaan verrattuna? Entäpä kuinka kovaksi kilpailu entisestään menee, kun taistelee kilpailuissa kärkisijoista?

Media pyrkii saamaan käyntejä hinnalla millä hyvänsä. Kun hinta ylittää sisällön ja siirrytään siihen, jota entisaikoina kutsuttiin lööppijournalismiksi, niin ollaan nykyajan versiossa: klikkihuorauksessa. Otsikot on aina yritetty saada myyviksi, koska otsikot ovat jutun mainos. Se, että supistetaan, typistetään ja oikaistaan, on pakkotilanne. Se, että otsikossa sanotaan jotain, jota jutussa ei ole, on vain ammattitaidottomuutta. Juttuja tehdään, jotta julkaisu myisi ja samalla perusteella tehdään koirista "journalistisia" aiheita - hipsut ovat harkitusti. Tällä kertaa otsikkoon pääsi sekarotuisten paperillisia veljiään parempi terveys. Puhun podcastissä ponnekkaasti YLE:stä. Kyseessä on freudilaistyyppinen lipsahdus, koska YLE on kunnostautunut koiria koskevissa aiheissaan säännöllisesti kritiikittömään laaduttomuuteen. Aidosti kyse on kuitenkin Hesarin artikkelista otsikolla Yhä useampi päätyy hankkimaan sekarotuisen koiran – Ne ovat rotukoiria terveempiä, sanoo eläinlääkäri. Asia ei silti muutu, vaan oikeammin vahvistuu - HS kunnostautuu nykyään klikkihuorauksen vanhassa toimessa hyvin menestyksekkäästi. Aidosti Vihdin pieneläinsairaalan vastaava sanoo artikkelissa: ”Jollain roduilla on enemmän periytyviä sairauksia, kuten hengitystieongelmia ja nivelongelmia. Sekarotuisilla on näitä vähemmän”, Björkenheim sanoo. Tuo on täysin eri asia. Niin eri asia, että otsikon yleistys ei enää päde. Plus että ei ole olemassa mitään sellaista yhteistä ryhmää kuin sekarotuiset tai rotukoirat. Tarkoittaako sekarotuinen maatiaista kylärakkia kingcharlesin ja chihuahuan sekoitusta paperitonta saksanpaimenkoiraa Romaniasta Entä tarkoittaako rotukoira pentutehtailtua mopsia käyttölinjaista malinoisia kaverin uroksella tehtyä lapinkoiraa Meillä on paperillinen workkilijainen jackrusseli kotimaisesta jalostuksesta. Meillä on myös paperiton irkkumaatiainen russelina, toki Suomessa tehty. Perustuuko nyt molempien terveys tai sairausalttius siihen, että toinen on suunniteltua jalostusta ja toisen sukutaulu on aidosti tuntematon - noinkohan emänemäkään tiesi isää. Otsikointi hajoaa muutenkin, koska jutun sisältö käsittelee aidosti Helsinkin koirakannan muutosta ja sekarotuiskysymyksessä keskittyy rescueihin. Helsinkikeskeisyyteen ei kannata jäädä roikkumaan, sillä artikkeli on HS Helsingin tuotantoa  Aiheena on, että paperillisten koirien rekisteröinnit ovat laskeneet Helsingissä, ja syytä sitten etsitään kasvavista sekarotuisten markkinoista sekä rescuetuonnista. Sekarotuisten terveys oli artikkelissa vain yksi sivujuonne, ei pääasia. Jostain kumman syystä otsikoksi ei kelvannut aiheeseen liittyvämpi ja taatusti yhtä myyvä "Koirien Helsinki muuttuu monikulttuuriseksi - sekarotuiset tekevät väestönvaihtoa". Minä olen saanut äidinkielentunneilla aineista ja esseistä kirjoituksen arvoa alemman arvosanan, koska en pysynyt otsikon aiheessa. Turun norssissa silloinen opettajani totesi, että on tarkoitus oppia kirjoittamaan, eli opetella lehtimiestaitoja - joten ongelma tunnettiin jo silloinkin, kauan sitten. Koska mainittiin rescuet ja sekarotuisten terveys, niin minäkään en kyennyt pysymään podcastin aiheeksi päättämässäni aiheessa. Suurin osa podcastistä käsittelee iänikuista toistoa siitä, että sekarotuisten parempi terveys on myytti ja rescuejärjestöjen väitteet terveystarkastusten merkityksestä ovat onttoja sanoja. Tarkoitus oli kuitenkin keskittyä selittämään, että uutiset ja artikkelit on luettava, koska otsikot ovat aivan yhtä luotettava asia kuin valita suomalaiselle käyttölinjaiselle persjalkaiselle mekkoa amerikkalaisen huippumallin mainoskuvan perusteella.

Kaikkialla on designereita, kaikki on designiä. Tarkoittaako tämä sitä että designiä ei enää ole?

Kumpi määrää, määrä vai merkitys. Miten Sami ja Petri ovat kasvattaneet toisiaan? Tarkoittaako protestanttinen kulttuurimme sitä, että menestyjän on oltava myös Turmiolan Tommi? Tässä jaksossa puhutaan myös rahasta.