Podcasts about syyt

Suhtautuminen kaivoksiin vaihtelee paikallisen väestön keskuudessa, ja voi olla varsin kriittistä. Kaivoskiistojen määrä kasvoi 1980 - 90-luvuilla etenkin globaalissa etelässä. Ne antoivat suuntaa kaivosalan sosiaalisen toimiluvan kehittymiseen. Syytä olikin, koska Kiinan nopea talouskasvu johti kaivannaisten kysynnän suureen tarpeeseen. Tästä Suomikin on saanut osansa, ja malminetsintää tehdään eri puolilla maata. Sosiaalinen toimilupa on epävirallinen lupa, jonka voivat antaa paikalliset ihmiset ensin malminetsinnälle ja mahdollisesti myöhemmin kaivokselle, ja ikäänkuin ottaa hyväksynnän pois. Asiaa tutkivan Geologian tutkimuskeskuksen erikoisasiantuntijan Toni Eerolan mukaan luvan puuttumisen huomaa heti paikkakunnalla. ”Sosiaalinen toimilupa on asenteen kaltainen, ja se pitää ansaita päivittäin”, sanoo puolestaan yliopistonlehtori Leena Suopajärvi Lapin yliopistosta. Hän on tutkinut kaivostoiminnan sosiaalisia vaikutuksia. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Länsimainen elämäntapa pyörii pitkälti kuluttamisen ympärillä. Ihmisille kaupitellaan onnea materian muodossa ja uusia tarpeita synnytetään tehokkaasti. Muodin syklit ovat nopeita ja uusimpia villityksiä tulvii silmille varsinkin sosiaalisessa mediassa. Viimeisimpänä paljon puhuttaneena ilmiönä on ultrapikamuoti ja kiinalaisista verkkokaupoista, kuten Temusta, tilattava halpa krääsä. Esimerkiksi tulli on älähtänyt olevansa pulassa EU:n ulkopuolelta tulevien lähetysten määrän kanssa. Suomeen tilattiin viime vuonna 28,2 miljoonaa lähetystä ja kahdessa vuodessa määrä on 35-kertaistunut. Kulttuuriykkönen pohtii kulutuskulttuurin muutosta viime vuosikymmeninä. Millaisia mekanismeja kuluttamisen taustalla on? Mistä kulutustarpeet syntyvät? Miksi ostaminen ja omistaminen tekee meidät onnelliseksi? Entä millaisia seurauksia nykyisellä valtavalla erityisen halvan tavaran ostamisella on?. Lopetammeko ikinä ylenpalttista kuluttamista? Vastaliikehdintää on toki myös paljon ilmassa: Löytyykö esimerkiksi aktivismista apuja kestävämmän elämäntavan omaksumiseen? Vieraana ovat yliopistotutkija ja markkinoinnin dosentti Essi Pöyry, LUT-kauppakorkeakoulun markkinoinnin apulaisprofessori Jenni Sipilä, Eetti Ry:n toiminnanjohtaja Emma Mikkilä sekä väitöskirjatutkija Jannica Nyman. Toimittaja on Reetta Arvila.

Kausi 2, jakso 8/14. Jahtibileet, seksikellari, kaks hudaa, marsin tutkimusmatkalla, viimeinen ateria ja jodel spekulaattorit. Tämän jakson klipit löydät seuraavien podcastien jaksoista: Verhon takana: 2. Uskomaton Sompasaari / Podme Premium, Puheenaihe: 504. Maailmankaikkeuden rakenne: Alkuräjähdys, pimeä aine ja neutronitähdet (Heikki Oja) / Vapaat Alustat, Syytön?: 1. Tapoin äitini / Podme Premium

Hanna Kuuselan Syytös yhdistää kirjallisuusesseetä, päiväkirjaa ja syytöskirjelmää. Se ei tyydy vain kuvaamaan suomalaisen yliopistolaitoksen (tahallista?) rapauttamista, vaan laajenee tarkaksi tutkielmaksi siitä, miten nopeasti demokratia tuhotaan. Kirjan alaotsikko on Muuan akateeminen komitragedia, eikä sitä lukiessa tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. (Vaiko kenties järjestäytyä laajaan kansanrintamaan puolustamaan niitä ihanteita, joita yliopisto edustaa?) Keskustelemme Hanna Kuuselan kanssa yliopistosta ja yhteiskunnasta, ja mitä niille tapahtuu kun valtaan päästetään markkinavoimat ja yritysjohdon uskonkappaleiden toteuttajat. Syytös saa kaikupohjaa kirjallisuudesta, nykytila vertautuu Thomas Mannin Taikavuoreen, missä porvaristo kipuilee, turhautuu ja nahistelee keskenään, kunnes tulee aika kaiken yli hyökyvälle suursodalle. Tampereen yliopiston konsistorit on repäisty Antigonen tragediasta. Toisin kuin antiikin ja nykyajan kipuilutragedioiden naishenkilöt, Syytös ei lopu päähenkilön romahtamiseen, vaan saa siitä alkunsa. Osta Syytös Vastapainon verkkokaupasta! https://vastapaino.fi/sivu/tuote/syytos/5084845

Esseistiikaa, päiväkirjaa, valitusvirttä ja autofaktaa yhdistelevä Syytös on paitsi kirjoittajansa, "kattilanhakkaajan", omakuva, myös syytekirjelmä yliopistoille, jotka ovat ajautuneet jahtaamaan innovaatioita, kaupallisia sovelluksia ja niin kutsuttua huippututkimusta. Aiemmin Tampereen ja nykyään Jyväskylän yliopistossa toimivan Hanna Kuuselan kirja on kuvaus hupenevasta demokratiasta ja sivistyksen alasajosta. Samalla se on väkevää kirjallisuutta, joka asettuu samaan linjaan klassisten syytöskirjelmien, puolustuspuheiden ja tilitysten kanssa. Kuuselan kirja alkaa kuvauksella sankarista, tai "hysteerisestä naisesta", joka on tullut sairaalan päivystykseen rytmihäiriöiden takia. Toinen tutkija Janne Saarikivi kirjoitti viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan Hankalat sanat, miten hän huomasi potevansa monien yliopistolaisten tunnistamaa uupumusta. “Uupuminen ei ole yksilön vaan yhteiskunnan sairaus” hän kirjoittaa. Mikä uuvuttaa ja ajaa nurkkaan maan terävimmät ajattelijat? Hanna Kuusela ja Janne Saarikivi ovat JP Pulkkisen vieraina Kulttuuriykkösessä.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa jossa käsitellään kulttuurin ja median ajankohtaisia ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Tämän kertaisia aiheita Eduskuntatalon töhriminen, stoppi etätöille ja pakollinen paluu työpaikalle, tekoälyn tunkeutuminen toimittajien työhön, Hanna Kuuselan uusi romaani "Syytös" ja yliopiston tuhoaminen tehokkuusvaatimuksilla sekä Francis Coppolan uutuuselokuva Megalopolis ja jättisuuret intohimoprojektit joissa ei ole "mitään järkeä". Vieraina ovat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, Suomen kirjallisuusseuran arkistonjohtaja Outi Hupaniittu sekä toimittaja, elokuvakriitikko Matti Rämö. Toimittajana on Vesa Kytöoja.

Hyvä työnantajamielikuva vaikuttaa suuresti organisaation pito- ja vetovoimaan, se on tutkittu fakta ja ajatusmaailmassaan tällä vuosituhannella olevat organisaatiot sen merkityksen ymmärtävät.  Mutta suunnitelmallisella työnantajabrändäyksellä ja erottuvalla rekrymarkkinoinnilla on vaikuttavuutta paljon laajemminkin, tavoilla, joita ei ehkä äkkiseltään tule ajateltua. Bronxcastissa Arttu avaa viisi vähemmän tunnettua syytä satsata työnantajabrändiin, pistä kuunnellen! Mainittuja linkkejä: https://www.rookiecom.fi/bronxcast-184-viisi-vahemman-tunnettua-syyta-satsata-tyonantajabrandiin/

Yhteiskunnasta ja kulttuurista kumpuaa kosolti paineita nuorten harteille. Under Pressure -tutkimushankeessa tarkastellaan nuorten kokemia paineita yhteiskunnallisena kysymyksenä. Tutkimushaastatteluissa osa on kertonut, että heidän on ollut vaikeaa tehdä päätöksiä esimerkiksi jatko-opinnoista. – Osa ei pystynyt tekemään päätöstä sillä hetkellä, kun se piti tehdä. Nuori voi lamaantua tässä tilanteessa ja jopa jäädä kotiin muutamaksi vuodeksi ennen kuin pääsee eteenpäin, kertoo Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Syyt nuorten pahoinvoinnille ja mielenterveysongelmille voivat olla muun muassa yksinäisyydessä, köyhyydessä tai kouluväkivallassa. Tutkijat ovat havainneet, että nuorten mielenterveysongelmia lähestytään usein yksilökeskeisesti. – Jos nuori kokee koulussa yksinäisyyttä, ongelmaa saatetaan lähteä ratkomaan psykiatristen diagnoosien kautta, vaikka yksinäisyys on yhteisöllinen kysymys, sanoo Honkatukia. Toimittaja: Satu Kivelä Lukijat: Aapo Laakso ja Miika Lauriala Äänisuunnittelija: Juha Hjelm Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Haru, Ylva (2019) Linnut Jokinen, Arja, Raitakari, Suvi, Ranta, Johanna (2022) Sosiaalityö yhteiskunnan marginaaleissa. Kela (2023) Mielenterveysongelmat veivät jo yli 100 000 suomalaista pitkälle sairauspoissaololle vuonna 2023 Kilpi, Eeva (2009) Noidanlukko. Sarja lapsuudesta. LuontoPortti: Varpunen Surekin, Sakari (2020) Maahanmuuttajataustaiset nuoret päätyvät Suomessa usein hoivatyöhön – Rasistista ohjailua vai kätevä reitti työelämään? Sihto, Tiina, Hokkila, Kirsi (2021) Nuoret hoivaajat – näkymättömästä näkyväksi? THL (2023) Katsaus: Syrjintä, kiusaaminen ja eriytyvät koulutuspolut haastavat ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointia THL Blogi (2023) Nuorten mielenterveysoireet ovat yleistyneet – tarvitsemme tehokkaita ratkaisuja Valtioneuvosto (2023) Katsaus ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointiin ilmestynyt Tuohela, Kirsi (2015) Köyhää, huumaavaa, epävarmaa: Nuoruuden kokemuksen historia

Töiden tekeminen junassa kuuluu monen arkeen. Tiesitkö, että hommien paiskiminen junassa onnistuu myös tiimin kesken? Lue alta lisää tästä ja kuudesta muusta syystä, miksi mimmien työ- ja vapaa-ajan matkat taittuvat raiteita pitkin – niin yksin kuin yhdessä.Kirjoittaja: Matleena IngetLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/7-syyta-miksi-mimmit-sijoittaa-junassa Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Britanniassa valeuutisointi on johtanut rajuihin mellakoihin. Saadaanko kohu laantumaan? Southportista raportoi Kirsi Crowley, studiossa hybridiuhkien asiantuntija Hanna Smith ja tutkija Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta. Kenet demokraattien presidenttiehdokas Kamala Harris valitsee varapresidenttikandidaatikseen? Washingtonista raportoi Juri von Bonsdorff. Millaiseksi hallituksen rasismin vastainen ohjelma on kehkeytymässä ja miten siihen suhtaudutaan? Vieraina akatemiatutkija Anna Rastas, Tampereen yliopisto ja johtava asiantuntija Katriina Nousiainen Valtioneuvoston kansliasta. Jäävätkö marjat metsiin ilman marjanpoimijoita? Puhelimessa tj. Birgitta Partanen, Arktiset aromit ry. Juontaja Seija Vaaherkumpu, toimittajat Roosa Kajander ja Lotta Lautala. Tuottaja Hanna Juuti.

Gazan sota on poikinut Israelin poliittiselle johdolle ja äärijärjestö Hamasin terroristijohtajille sotarikossyytteet. Tutkinnassa on sekin, onko Israel syyllistynyt Gazassa kansanmurhaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii tällä kertaa, mitä Israel ajattelee, kun se katsoo peiliin. Israel rinnastuu puheissa muiden hylkiövaltioiden joukkoon. Syytökset ovat raskaita ja ne ovat muuttaneet israelilaisten omakuvaa. Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Matias Puumala.

Eurovaalit pidetään kesäkuun alussa ja pelissä on paljon. Oikeisto on voittamassa vaalit, mutta millaisia oikeistolaisia parlamenttiin on tulossa? Miten demokratia turvataan? Jakavatko kaikki jäsenmaat Suomen Venäjä-politiikan? Lauantaikerhossa ovat puhumassa Emil Elo, Jarno Hartikainen sekä Teija Sutinen. Lauantaikerho ilmestyy tavallisesti lauantaiaamuisin HS:n sovelluksessa ja yleisimmissä podcast-palveluissa.Podcast on puhuttu ohjelma, jota voit kuunnella puhelimellasi tai verkkoselaimessasi. Voit kuunnella Lauantaikerho-podcastia HS:n sovelluksessa valitsemalla valikosta Kuuntele–Podcastit–Lauantaikerho.Voit tilata sen myös yleisimpiin podcast-sovelluksiin, kuten Supla, Spotify, Applen podcastit, sekä kaikkiin sovelluksiin, jotka ottavat vastaan RSS-syötteen.Kaikki HS:n podcastit löytyvät Suplasta.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio pohtii kulttuurin ja median ajankohtaisia teemoja sekä arvokysymyksiä vakiovieraiden kanssa. Tämänkertaisina vieraina toimivat kirjailija ja tiedetoimittaja Tiina Raevaara, Hki Pride-yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen sekä toimittaja ja elokuvakriitikko Matti Rämö. Ohjelma alkaa keskustelulla Timo Vornasen, kansanedustajan ja entisen poliisin, yöllisestä ammuskelusta. Vertailu kohdistuu aiempiin poliitikkojen suuriin kohuihin, kuten Sanna Marinin biletyskohuun ja Paavo Arhinmäen graffititekoihin. Ovatko poliitikkokohujen mediakäsittelyt ja somekohut olleet lainkaan suhteessa niiden yhteiskunnalliseen merkitykseen? Ohjelmassa käsitellään myös suomalaisten huonoa työmotivaatiota, joka on Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen vähäistä. Suomalaiset ovat toisaalta maailman onnellisin kansa. Raati pohtii, voiko onni kummuta muusta kuin työstä. Mikä luo hyvää työmotivaatiota? Pakottaako kulutus ja rahan tarve suomalaisen mukautumaan epämotivoivaa työhön? Keskusteluun tulevat myös sairaat kauneusihanteet ja esteettiset toimenpiteet. Keskustelijat pohtivat, miksi riskialttiit kauneushoidot ovat nousseet suosioon ja millainen psykologia vaikuttaa ilmiön taustalla. Helsingin Sanomissa kolumnisti Laura Friman peräänkuulutti naisten omaa vastuuta kauneusihanteiden levittämisestä. Raati käsittee myös kauneuskulttuurin ja -bisneksen kriittisiä näkökulmia, kuten hoitojen valvonnan häiritsevää puutetta Suomessa. Tanskalaisen mediayhtiö Zetlandin laajentuminen Suomeen nousee esille. Zetland tunnetaan tukivasta journalismista. Keskustelijat pohtivat, millaista sisältöä uuden mediayhtiön tulisi tuottaa vastaamaan suomalaisen yleisön tarpeisiin. Onko "laatumedialla" enää kysyntää? Lopuksi ohjelmassa käsitellään homoseksuaalisuuden ja sateenkaarihistorian esittämistä taiteessa. Annu Kemppainen nostaa esiin Carl Knifin teoksen, joka pyrkii tekemään näkyväksi homoseksuaalisen vähemmistön kirjoittamattoman historian. Raati muistaa useita hyviä tietokirjoja ja dokumentteja joissa sateenkaarihistoriaa ja aids-kriisiä on käsitelty. Onko Suomi kulkenut kehityksen jälkijunassa?

Jaksossa mainitut linkit: Uskalla Innostua -sivut >>> Saa Mitä Haluat -sivut >>> Ilkan kotisivut >>> Instagram: @ilkkakoppelomaki ja @uskallainnostua Ilkka Facebookissa >>> Uskalla Innostua Facebookissa >>>  Jakson muistiinpanot: vapautasupervoimasi.fi/blog/ilkka-koppelomaki

Tekoäly tulee ja tappaa / pelastaa ihmiskunnan / jättää kaikki työttömäksi / parantaa tuottavuutta / tekee ihmisistä tarpeettomia / tekee ihmisistä onnellisimpia kuin koskaan / joku muu mikä? Millä kaikilla tavoilla tekoäly muokkaa tulevaisuutta, on mahdoton ennustaa, mutta arvailla aina voi. Valistuneimmasta päästä sellaisia tarjoilee meille Heikki Tolvanen PrivacyDesigner Oy:stä. Privacy Designer muun muassa auttaa yrityksiä käsittelemään ja säilömään dataa oikein ja tekoälyyn liittyen noudattamaan vallitsevaa sääntelyä, joten Heikki seuraa kehitystä ytimestä. Mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännössä, selviää kuuntelemalla Bronxcast. On mielenkiintoista settiä, siis luomukorvat hörölle!  https://www.rookiecom.fi/bronxcast-172-heikki-tolvanen-ja-mita-jokaisen-syyta-tietaa-aista-juuri-nyt/

274 | Juontajilla on edessään todellinen näytön paikka, kun heidän pitää keksiä viisi mainosideaa hyödyntäen satunnaisgeneraattorin antamia sanoja. Toisella puoliskolla kuullaan, miksi Juuson mielestä PlayStation 3:n ja Xbox 360:n sukupolvi oli pelaamisen kulta-aikaa. TOP 10 SYYTÄ! (00:02:33) Mainosideoita lennosta (00:50:20) Mainos (00:52:54) Pelaamisen kulta-aika (01:50:42) Mitäpä muuta? Patreon: patreon.com/tuplahyppy Kauppa: tuplahyppy.fi/kauppa Instagram: instagram.com/tuplahyppy Twitter: twitter.com/tuplahyppy TikTok: tiktok.com/@tuplahyppy Email: podcast@tuplahyppy.fi YouTube: youtube.com/tuplahyppy Twitch: twitch.tv/tuplahyppy Discord: discord.gg/tzuKygA Uusi jakso joka tiistai!

Lokakuun alussa maailman huomio kiinnittyi jälleen Lähi-itään Hamasin hyökättyä raa'asti israelilaisiin sotilas- ja siviilikohteisiin. Vastareaktiona Israel iski pian voimalla Gazan kaistalle. Syytökset sotarikoksista ja jopa kansanmurhasta seurasivat nopeasti tuhojen Gazan alueella noustessa moninkertaisiksi Hamasin iskuihin verrattuna. Joukko läntisiä maita, Suomi niiden joukossa, äänesti tyhjää, kun päätöslauselma tulitauosta tuotiin YK:ssa pöydälle lokakuun lopulla. Syyksi todettiin, ettei päätöslauselmassa erikseen tuomittu Hamasin toimia. Länsimaiden reaktioita on kuvattu kaksinaismoralistisiksi ja kritisoitu monilta tahoilta. Passiivisuus ja heikko tuki Palestiinan siviiliväestöä kohtaan on herättänyt voimakasta kritiikkiä myös länsimaiden kansalaisyhteiskunnassa. Miten asetelma näyttäytyy globaalin etelän näkökulmasta? Entä kuinka Israelin ja Palestiinan tilanne vauhdittaa käynnissä olevaa maailmanjärjestyksen murrosta? Vieraina jaksossa Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton kansainvälisten asioiden ja EU-edunvalvonnan asiantuntija Yuri Birjulin. Juontajina Annastina Haapasaari ja Olli Puumalainen.

Haastattelussa Jussi Halla-aho Suomalainen Presidentti #neuvottelija 222, toinen #neuvottelija-kanavan presidenttiehdokashaastattelu. 00:00 Jussi Halla-Aho, Eduskunnan puhemies. #neuvottelija -kyselyssä toivotuin presidenttiehdokas-haastateltava. Onko #neuvottelija tai Ivan Puopolon Viikon viisastelu tuttu konsepti? 01:42 Eduskunnan puheenjohtajuus on mielenkiintoinen työ. Kansanedustajat eivät ole eduskunnassa pelleilemässä vaan edustamassa kansaa 04:59 Suomenkin eduskunta matkalla blokkijärjestelmään. Ulkoparlamentaariset voimat paljastuvat vasemmistosta 09:49 Onko perussuomalaisuus oikeistolaisuutta? Uudet vastakkainasettelut vasemmisto-oikeisto-janan ulkopuolella perussuomalaisuuden perustana 11:35 Kansallinen-globaali-ajattelu muutoksessa. Syyt puoluejohtajuudesta luopumiseen eivät ole muuttuneet. Moninapainen maailma. Suomalaisten jaetut arvot 13:50 Bulgakov ja Googol ukrainalaisia, suomalaiset viikinkejä? Kannattaako historiaa muuttaa jälkikäteen? 16:14 Ukrainalaiset voimat Nordstream-putken katkaisun takana? Putken räjäyttäjä teki ison strategisen palveluksen maailmalle 20:42 Onko vasemmistolaisuus (yhä) rähmällään oloa venäläisten intressien suuntaan? 22:25 Israel-Hamas-Palestiina. Kahden valtion malli ja muut mallit 27:20 Kietoutuvatko Ukraina-Venäjä ja Lähi-Idän konfliktit toisiinsa. Globaali etelä ja sota länttä vastaan. Länsimaisen sivilisaation itsealennustila 33:19 Lontoon islamistinen antisemitismi vs. Ruotsin tilanne 36:15 Suomen tilanne maahanmuuton osalta. Francis Fukuyaman teoria yhteiskuntien kunnioituksen pirstaloitumisesta. Kansalaisuuden ansaitsemisen yhdistävä voima 42:31 Erilaisuuksien juhlinta. Yhteisöllisyyden tuhoaminen 44:50 Tasavallan presidentti-instituution arvojohtajuus ja perinteet yhdistäjänä. 46:46 Suomen kristillisen perinteen kunnioittaminen. O'Sullivanin laki vasemmistolaisuuden voimasta pätee kirkkoonkin 50:38 Sami vastaa omaan kysymykseensä neuvottelutaidosta 51:25 Halla-ahon perheen juuret Etelä-Pohjanmaalla ja Tampereella 52:30 Kannattaako vastata spontaanisti kysymyksiin? Miksi et aina vastaa? 53:30 #neuvottelija Sisäpiiri – Mistä Jussi Halla-ahon musiikkimaku muodostuu. Vain tilaajille #neuvottelija #presidentti #perussuomalaiset #vaalit #hamas

Tietosuojamakasiini yrittää toteuttaa kuulijatoivetta sopimuksen roolista tietosuoja-asetuksessa, erityisesti henkilötietojen käsittelyperusteena. Keskustelu ajautuu kuitenkin yhä syvemmälle sopimusaiheeseen ja käsitellyiksi tulevat myös käsittelijäsopimukset ja rekisteröityjen oikeudet. Voit lähettää palautetta osoitteella tietosuojamakasiini@use.startmail.com. Jakson kuva: Ride Laine.

Israelin ja Hamasin välinen taistelu jatkuu Gazan alueella. Otamme yhteyden toimittaja Antti Kuroseen. Israel on lopettanut veden, sähkön ja kaasun toimittamisen Gazan alueelle Hamasin viikonloppuisen hyökkäyksen jälkeen. YK:n arvion mukaan lähes 200 000 ihmistä on paennut kodeistaan Israelin iskujen seurauksena. Millainen on humanitäärinen tilanne noin kahden miljoonan asukkaan alueella? Studiossa Suomen Punaisen ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Taina Saarikoski ja ulkoministeriön humanitaarisen avun neuvonantaja Niklas Saxen. Miten kaasuputkivuotoa on kommentoitu Venäjällä ja Virossa? Moskovasta raportoi Heikki Heiskanen ja Tallinnasta Rain Kooli. Balticconnector-kaasuputken vuodon takana on valtiojohdon mukaan ulkopuolinen tekijä. Studiossa Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen, Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen ja kansainvälisen liiketoiminnan professori Turun kauppakorkeakoulusta Kari Liuhto. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Rasmus Montonen ja Janette Leino. Tuottajina Hanna Juuti ja Jaakko Parkkinen.

Suoraa puhetta Maria Petterssonin johdolla. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Hilkka Olkinuora ja Maija Vilkkumaa. Muusikko Maija Vilkkumaalla on toivoton olo. "Leena" huijannut Business Finlandilta miljoonia Hän ihmettelee, eikö julkista rahaa ja sen vaikutusta valvota. Pappi Hilkka Olkinuora suuntaa katseen itään, Pietariin. Suomalaisia on vihitty papeiksi Inkerin kirkossa. – Kauanko suomalainen kristikansa katselee tällaista vempulointia? Kirjailija Juha Itkonen katsoo länteen päin, Amerikkaan – eikä ymmärrä, miksi Donald Trumpilla on yhä niin vahva kannatus Yhdysvalloissa. Oikaisu 28.9.2023 klo 11.05: Ohjelmassa oli virhe. Kansan raamattuseura ei kuulu naisten pappeutta vastustaviin järjestöihin.

Tämä sadas podcast sisältää ale-kupongin, jolla saat ilmaisen lahjan. Lahjan voit käydä tilaamassa osoitteesta www.elinasalminen.net

Kun ovi ei aukea, tarkoittaako se sitä, ettei se ole sua varten? (oikea vastaus: ei) Elämässä kohtaamme ovia, jotka ei aukea vaikka haluaisimme. Silloin usein luovutamme ja ajattelemme, että ovi ei ollut meitä varten Tarkoittaako se, että ovi ei aukea vaikka yrität kuitenkaan sitä, että se ei ole sun ovi? Voi toki olla niinkin, mutta voi myös olla ihan toisin. Ja varsinkin silloin kun on kyse aidosta unelmastasi, ei kiinni pysyvä ovi todellakaan ole merkki siitä, että kuuluisi luovuttaa. Päinvastoin. Se voi olla merkki siitä, että ovi on nimenomaan juuri sua varten. Siksi tässä jaksossa esittelen sulle kolme ajatusta siitä, miksi ovi ei aukea, vaikka sen takana oleva unelma olisikin sua varten.  Kuuntele jaksosta lisää ja rohkaistu avaamaan uusia unelmien ovia. Ps. Tiesithän jo näistä?

Neurokirjon haasteisiin liittyvä oireilu tuntuu lisääntyvän koko ajan. Syyt neurokirjon häiriöille ovat moninaiset. Voisiko tunnehoiva ja traumainformoitu näkökulma tuoda lisätyökaluja lapsen ja perheen hyvinvoinnin tukemiseen? Auttaisiko tunneyhteyden vahvistuminen koko perhettä voimaan paremmin? Kati Sarvela kirjoittaa Traumainformoitu Työote Facebook-sivustolla näin: "Kun lapsi saa terveen ympäristön, joka sopii hänen neurokirjon ominaisuuksillensa, hän kukoistaa riippumatta geeneistä". Miten voimme luoda mahdollisimman hyvän ja turvallisen kasvuympäristön lapselle, varmistaaksemme lasten hyvinvoinnin? Traumainformoitu lähestysmistapa voi tuoda terveyttä sekä lapsen että hänen perheensä elämään, ja parantaa kaikkien elämänlaatua. Kun perheen tunneilmasto vahvistuu, myös pettymyksiä on helpompi sietää – niin lasten kuin aikuistenkin. Perheen voimaantuessa myös muut arjen tukimuodot on helpompi valjastaa tehokkaaseen käyttöön. Traumainformoitu orientaatio huomioi koetun elämän vaikutukset nykyhetkeen. Toipumisen, toivon ja psykoedukaation kautta se tuo lisätyökaluja oman hyvinvoinnin vahvistamiseen sekä arjen vakauttamiseen. Tässä kesän erikoisjaksossa keskustelemassa psykologi ja psykoterapeutti Risto Lappeteläinen sekä Traumainformoitu Toivo -podcastin host Aster Hedman. Risto Lappeteläinen kouluttaa lasten kanssa työskenteleviä mm. terapeuttinen ohjaaja-koulutuksen kautta. Koulutukseen voi tutustua täällä: https://www.terapeuttinenohjaaja.fi/ Kati Sarvelan oivaltava teksti neurokirjon ominaisuuksista löytyy osoitteesta: https://www.facebook.com/traumainformoitu

Riitoja kotona? Unettomuutta? Selittämätön paine rinnan päällä? Kesälomalla asiat ovat hyvin, arki rullaa ja fiilis on hyvä. Mutta kun töihin paluu häämöttää, ottaa ahdistus vallan. Miten minä ikinä jaksan mennä takaisin? Jaksossa Erja kertoo kuinka keväällä ei tunnistanut itsessään merkkejä työssä uupumisesta. Olo oli jatkuvasti kiukkuinen ja stressaantunut. Homma helpotti vasta kun arkityö jäi pois. Siispä tässä jaksossa puhumme työuupumuksesta ja miten voimme hoitaa itseämme paremmin työelämän haasteissa. Puhumme uupumiseen johtavista syistä, merkeistä ja vaikutuksista sekä jaamme vinkkejä parempaan stressinhallintaan.  Työuupumuksella voi olla vaikutuksia sekä työhömme että henkilökohtaiseen elämäämme. Emme ehkä pysty suoriutumaan tehtävistämme niin hyvin kuin haluaisimme. Saatamme jopa kyynistyä! Jos tunnistat jaksoa kuunnellessa itsesi, aloita näistä: Kuulostele itseäsi: Tiedosta omat rajasi ja uskalla sanoa ei, kun tarvitset lepoa. Muista, että sinä olet elämäsi tärkein henkilö, ei lapset, puoliso tai työkaverit vaan SINÄ.  Tee työpäivistä joustavampia: Priorisoi tehtäviä ja muista pitää pieniä taukoja. Ajanhallinta auttaa sinua hallitsemaan työmäärääsi ja välttämään liiallista kuormitusta.   Huolehdi kehostasi: Anna itsellesi aikaa levätä ja syö terveellisesti. Liikunta auttaa vapauttamaan endorfiineja ja antaa energiaa arkeesi.  Ole rohkea ja jaa tunteesi: Älä pelkää puhua tunteistasi tai pyytää apua. Kollegat, ystävät ja esimiehet voivat olla arvokasta tukea. Ja jos eivät ole, ota yhteys työterveyteen!  Rentoudu ja nauti vapaa-ajasta: Muista, että työ ei ole kaikki kaikessa. Harrastukset, lepo ja rentoutuminen ovat yhtä tärkeitä työn vastapainoksi. Voit kuunnella jaksossa mainitun toisen jaksomme alla olevasta linkistä. S12E9 Kuolema kuittaa univelat vai kuittaako? Studiossa univalmentaja Miia Soranto Tarvitsetko uutta suuntaa elämääsi? Tulevaisuuden minä- valmennus auttaa ja ohjaa omaksumaan kasvun ajattelutavan, jotta vaurastuminen on mahdollista. Kasvun ajattelutavan avulla oikeanlaisten tavoitteiden asettamisen ja saavuttaminen on mahdollista ja unelma arjen luominen on vain aloittamisesta kiinni. Valmennuksen ainutlaatuisuus syntyy verkoston voimasta; oikeanlaisen tuen ja kannustavan ympäristön avulla jokainen meistä voi olla mitä vain. Ainoastaan selityksesi siitä, miksi et ole siellä missä haluaisit olla, pitävät sinut siellä missä et halua olla.  Autamme sinua omaksumaan kasvun ajattelutavan, jotta pystyt nostamaan elämäsi uudelle tasolle ja kehittymään myös valmennuksen jälkeen. Tarjoamme tarvitsemasi tuen ja työkalut jotta voit alkaa elää unelmiesi arkea.  Seuraava valmennus alkaa 6.9.2023. Lunasta paikkasi verkkokaupastamme osoitteesta www.naistakomo.fi.  

Haluaisitko aloittaa uinnin harrastamisen? Lataa maksuton Aloitusopas: https://www.positiivinenpulahdus.fi/kuntouimarin-aloitusopas ________________ UUSI JAKSO JOKA PERJANTAI! Tämän podcastin löydät siis myös YouTubesta: https://www.youtube.com/channel/UCJTwlpx-_AWSO_zi-ot_B-g/videos Instgram: @positiivinenpulahdus Facebook: Positiivinen Pulahdus ________________

Hanavesi maistuu suolalta samalla kun teollisuus tarvitsee yhä enemmän makeaa vettä. Miksi uruguaylaiset eivät tuki suomalaisen sellutehtaan portteja tai kapinoi massoittain kaduilla ympäristön puolesta? Koska koko pienen valtion talous riippuu lihasta ja sellusta, sanoo Uruguaysta vasta palannut Ylen toimittaja Maija Salmi. Pieniä protesteja on, mutta suurin osa kansasta kannattaa selluteollisuutta. Latinalainen Amerikka on joutumassa Euroopan vihreän siirtymän maksajaksi. Ulkomaiset yhtiöt hamuavat alueen luonnonvaroja, kuten akkumineraaleja ja nopeasti kasvavaa metsää. Siksi Uruguayssa on kaksi suomalaisen metsäyhtiö UPM:n sellutehdasta. Juuri nyt maassa on vakava vesipula, mutta ratkaisua ei etsitä talouden rakenteista. Uruguayssa kukaan ei äänestäisi ympäristö- tai ilmastoasiaa ajavaa puoluetta, Maija sanoo. Jennyä kiinnostaa ympäristöaktivismin tulevaisuus. Suomen ja koko Euroopan pitäisi siirtyä vihreämpään elämäntapaan, mutta kapinat halutaan siivota kaduilta. Ilmaston kannalta on jo kiire, mutta sen näyttämisestä voi joutua vankilaan. Ehtivätkö uruguaylaiset herätä ajoissa puolustamaan ympäristöään? Mitä on ekokolonialismi? Entä vaaditaanko Uruguayssa suomalaistoimittajaa vastuuseen ekologisesta velasta? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Jaksossa mainitut linkit: Lataa ilmainen aloituspakkaus >>> Jakson muistiinpanot: vapautasupervoimasi.fi/blog/3-syyta-miksi-verkkokurssiunelmasi-ei-etene

Tutustu verkkovalmennuksiini: https://www.positiivinenpulahdus.fi/verkkovalmennukset ________________________ UUSI JAKSO JOKA PERJANTAI! Tämän podcastin löydät myös YouTubesta: https://www.youtube.com/channel/UCJTwlpx-_AWSO_zi-ot_B-g/videos Instagram: @positiivinenpulahdus Facebook: Positiivinen Pulahdus ________________________

Ketä työuupumuksesta saa syyttää? Yhteiskuntaa? Työpaikkaa? Pomoa? Yksilöä? Ehkä vikaa on kuitenkin kaikissa.

Lataa maksuton työkirja: https://www.positiivinenpulahdus.fi/kuntouimarintyokirja ________________________ UUSI JAKSO JOKA PERJANTAI! Tämän podcastin löydät myös YouTubesta: https://www.youtube.com/channel/UCJTwlpx-_AWSO_zi-ot_B-g/videos Instagram: @positiivinenpulahdus Facebook: Positiivinen Pulahdus ________________________

Jakson sisältö: Vuonna 2022 ladattavien autojen osuus uusien henkilöautojen 80 252 kappaleen myynnistä oli 37,58 prosenttia. Siitä sähköautojen osuus oli 17,79 prosenttia ja ladattavien hybridien osuus 19,79 prosenttia.   Tärkeä kysymys on, mitä on syytä ottaa huomioon ladattavaa auto hankkiessa, jos haluaa ladata auto myös kotona?   Entä mitä on syytä ottaa huomioon, kun on hankkimassa latauslaitetta kotiin? Minkälaisia erilaisia latauslaitteita on olemassa? Mikä laite tarjoaa hyvän hinta-laatusuhteen? Mikä laite on parasta mitä rahalla saa? Miksi? Näihin kaikkiin kysymyksiin vastaa KaaraTV Podcastin vieras ja latauslaitteita sekä -varusteita myyvän verkkokaupan EV Aseman yrittäjä Niko Kronqvist. Tutustu EV Aseman tarjoamaan

Prinssi Harryn ja hänen puolisonsa Meghanin paljastukset ja syytökset hämmentävät. Varsinkin Harry pudottelee pommeja hovin ja kuninkaallisen perheen päälle yhä uudestaan. Nyt on aika avata mediakohujen ja perheriitojen taustoja. Sussexin herttuapari Harry ja Meghan luopui kuninkaallisista velvollisuuksistaan vuonna 2020. He avautuivat ensimmäisen kerran amerikkalaisen Oprahin haastattelussa siitä kuinka Meghania oli kohdeltu rasistisesti. Meghanin kärsimykset olivat suuret ja Harry koki että hänen äitinsä, Prinsessa Dianan, kohtalo ehkä nyt voisi toistua ja aiheuttaa uutta suurta surua heille. He päättivät muuttaa Amerikkaan. Siellä odottaisi vapaus. Voiko tässä nähdä myös kuninkaallisen elämän kritiikin ja halun uudistaa ja vapauttaa kuningashuonetta? Eikö brittihovi suojellut heidän perhettään räävittömältä medialta? Suoratoistopalvelu Netflix julkaisi Harry ja Meghan -dokumenttisarjan kolme ensimmäistä jaksoa joulukuussa. He saavat Netflixiltä noin sadan miljoonan dollarin korvauksen sarjasta. Sarja on kuusiosainen ja sen on ohjannut Liz Garbus. Hän oli aluksi kriittinen tätä ideaa kohtaan mutta syttyi kun hän näki Harryn ja Meghanin oman romanttisen ja intiimin kuvamateriaalin. Sarja antaa yksipuolisen ja sokeroidun kuvan Harryn ja Meghanin vaiheista. Onko sarja yritys saada ymmärrystä heidän valinnalleen lähteä hovista vai hankkia sääliä väärinkohtelusta? Haluavatko he saada Meghanin vaikuttamaan pyhimykseltä ja Harryn uhrilta? Millaisen kuvan sarja antaa prinssi Williamista ja Katesta? Onko mediahakuisuuden takana rahapula? Miksi Meghan ja Harry kiinnostavat meitä? Ohjelman vieraina ovat kuninkaallisten asiantuntija, tietokirjailija Satu Jaatinen ja toimittaja Eleonoora Riihinen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Maaret Riit'ahon sotalapsuutta Ruotsissa siivittivät huolettomat leikit. Samalla suuri tuska oman äidin yllättävästä ja salaperäisesta kuolemasta painoi pienen lapsen mieltä. Radiodokumentissa paljastuu vuosikymmeniä kestänyt mysteeri. Toimittaja Anni Riit'aho selvittää, mitä oikein tapahtui hänen mumminsa, Maaret Riit'ahon äidille Tukholmassa vuonna 1945. Maissi Enne Sofia Ahola oli Annin isomummi ja radiodokumentissaan "Mummini sotalapsuus" Anni Riit'aho avaa vaihe vaiheelta tapahtumat, jotka johtivat isomummi Maissi Enne Sofian ennenaikaiseen ja traagiseen kuolemaan. Tytär Maaret Riit'aho oli silloin alle kouluikäinen ja ymmärsi äitinsä todellisen kuolemansyyn vasta vuosien kuluttua. Syyt traagisiin tapahtumiin taas selvisivät vasta 70 vuoden kuluttua. Ohjelma on uusinta vuodelta 2017.Anni Riit'aho anni.riitaho@sverigesradio.se

Jumalanpalvelus 11.12.2022 Saarna: Juhani Jämsen

Ukraina on ollut Venäjää vastaan suorastaan voittoisa. Mutta mitä se tarkoittaa ja mitä siitä seuraa? Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Pekka Hakala. Tämä podcast julkaistiin 28.11.2022. #hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Antero Mukka. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

LIITY MUKAAN MAKSUTTOMAAN #VapautaSisäinenVesipetosi -HAASTEESEEN: https://uinninabc.mykajabi.com/vapautasisäinenvesipetosi ________________ UUSI JAKSO JOKA PERJANTAI! Tämän podcastin löydät myös YouTubesta: https://www.youtube.com/channel/UCJTwlpx-_AWSO_zi-ot_B-g/videos Instgram: @positiivinenpulahdus Facebook: Positiivinen Pulahdus ________________

Viidennen kauden avausjaksolla keskustellaan lihavuudesta. Miksi toiset lihovat helpommin kun toiset? Mitkä tekijät vaikuttavat painonhallintaan? Yhteistyössä: Nextory -äänikirjapalvelu, 45 päivän ILMAINEN kokeilujakso: nextory.fi/vastaanotto Innovaatio ja tapahtumatalo Epicenter: weareepicenter.com T-paidat: www.juhomurtonen.com/fitnessvastaanotto

Lapsen oikeuksien päivää vietetään sunnuntaina 20.22.2022. Lapsen oikeuksien viikko on siis parhaillaan käynnissä. Turvallisuus lapsen oikeutena on tämän vuoden teema ja sen tärkeydestä oli Radio Voiman iltapäivässä Minni Salmiselle kertomassa lapsen oikeuksien erityisasiantuntija Ira Custodio. Jokainen aikuinen voi keskustella omien ja lähipiirin lasten kanssa siitä, mistä turvallisuus koostuu ja mitkä asiat vievät turvallisuuden tunnetta. - Miten he kokevat oman lähiympäristön. Mitkä on paikkoja, joissa on kiva kulkea ja missä on pelottavaa. On tärkeää kysyä, mikä tekee paikasta pelottavan, onko se esimerkiksi valaistuksen puute, aikuisten käyttäytyminen tai se että paikalla ei ole turvallisia aikuisia. Liikenne, pimeä, humalaiset aikuiset ja kiusaaminen saattavat luoda turvattomuutta lapselle. - Vanhemmat lapset puhuvat myös kuulluksi tulemisen kokemuksesta ja arvostavasta kohtaamisesta. Siitä, että kun aikuiset kohtaavat lapset ja nuoret arjessa arvostavasti ja ovat kiinnostuneita kokemuksista - niin se luo turvallisuutta.

Kun käyrät näyttävät kaakkoon, aletaan leikata, ja usein punakynä alkaa raapia ensimmäisenä rivejä pois markkinoinnista. Se on kuulkaas kauhea virhe! Jottei puolueettomuuttamme asiassa kyseenalaistettaisi, on meillä myös perustelut väitteellemme. Bronxcastissa Rookien suunnittelija-artut Laakkonen ja Käyhkö listaavat viisi syytä, miksi fiksu yritys markkinoi myös taantumassa - ja miten. Koska olemme kiteyttämisen mestareita, jakso on pituudeltaan alle 20 minuuttia. Eli tämä ehtii kuunnella hyvin autossa kaupan parkkipaikalla puolison suorittaessa asiointitoimenpiteitä.

Onko huonon työympäristön syynä aina pomo ja pingispöydän puute? Tänään pohdinnassa mitkä kaikki asiat vaikuttavat mielekkään työskentely-ympäristön muodostumiseen.

Tilaa nyrkkimeditaatio: https://www.lindanurmi.fi/tilaa-nyrkkimeditaatio Lindan löydät Instagramista nimimerkillä @lindathefysiofish ________________________ UUSI JAKSO JOKA PERJANTAI! Tämän podcastin löydät myös YouTubesta: https://www.youtube.com/channel/UCJTwlpx-_AWSO_zi-ot_B-g/videos Instagram: @positiivinenpulahdus Facebook: Positiivinen Pulahdus ________________________ Haavena oppia uimaan vapaauintia? Lataa maksuton uintiopas

Venäjän tutkimukseen emeritusprofessori Timo VihavainenHelsingin yliopistosta puhuu Brysselin koneessa mm. siitä, miten Venäjän historian kautta voimme miettiä sitä minkälainen on Venäjä? Ja mikä voi olla Venäjän tulevaisuus? Millaiset ovat olleet nykyisten EU-maiden ja Venäjän väliset suhteet? Ja miten EU:ssakin Venäjään kannattaa nyt ja tulevaisuudessa suhtautua? Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

The United States has moved to seize two private jets owned by Russian oligarch Roman Abramovich, saying they had been used in violation of sanctions on Russia imposed over its invasion of Ukraine. Meanwhile the United Nations has raised allegations about sexual assaults and further risk of trafficking as a result of the war in Ukraine. - Yhdysvallat on takavarikoinut kaksi Venäläisen oligarkin omistamaa yksityislentokonetta koska niillä on rikottu venäjänvastaisia pakotteita. Samaan aikaan YK on esittänyt syytöksiä venäläisten harjoittamasta seksuaalisesta väkivallasta ja ihmiskaupasta Ukrainan sodan yhteydessä.

UUSI JAKSO JOKA PERJANTAI! Tämän podcastin löydät myös YouTubesta: https://youtube.com/channel/UCJTwlpx-_AWSO_zi-ot_B-g Instgram: @positiivinenpulahdus Facebook: Positiivinen Pulahdus Haavena oppia uimaan vapaauintia? Lataa maksuton uintiopas

Topi Valtakoski on yksi Newtonin perustajia. Hän työskentelee valmentajana omistamassaan Prevenia Health Oy yrityksessä, jossa nimenomaan keskitytään tapojen muuttamiseen. Tässä tuhti paketti tavoista ja niiden muutamisesta.

Jakso 93. We are back in the game with a BANG! No Worries on palannut suunnittelemattomalta tauolta ja kerrotaankin tässä jaksossa kaikesta siitä mitä on viimeaikoina tapahtunut. Mukaan mahtui paljon heikkoja hetkiä sekä sairaalassa että moottoritiellä. Reetta kertoo mikä on erilaista Sydneyssä ja Nelli kertoo kokemuksistaan Australian terveydenhoidosta. Instagram: @noworriespodNelli suosittelee kirjaa: The Vanishing Half - Britt BennettReetta suosittelee sarjaa: This Is Going To Hurt (HBO)

The clean-up is now well underway after floods devastated parts of New South Wales and south-east Queensland. Rubbish collections and disaster grants are being organised to help communities get back on their feet, but anger remains about how state and federal governments prepared for the looming disaster - and how quickly they helped residents impacted by the flooding.  - NSWn ja kaakkois Queensladin siivoustyöt jatkuvat tuhoisten tulvien jäljiltä. Paikalliset asukkaat ovat kuitenkin suutuksissaan sekä liittovaltion että osavaltioiden hallitusten valmiuden puutteesta ennen tulvia ja samaisten viranomaisten hitaista avustustoimista tulvan aikana. 

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Hilkka Olkinuora ja Mika Pantzar. Influenssereiden suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Presidentti Sauli Niinistön puhe valtiopäivien avajaisissa oli täynnä jodamaisia aforismeja. Ritareiden mielenkiintoa herätti myös Niinistön kritiikki valmiuslain valmistelun hitaudesta. Pappi, tietokirjailija Hilkka Olkinuora halusi arvuutella ehdokkaita tuleviin presidenttivaaleihin. Professori, mediatutkija Anu Koivunen kysyy, ovatko naiset tosiaan Vihreiden huonon vaalimenestyksen syy, kuten monet ovat arvioineet. Professori, kulutustutkija Mika Pantzar haluaisi, että joskus puhuttaisiin myös paheiden hyvistä puolista.