Podcasts about taustalla

Kaipaatko apua nukahtamiseen, rauhoittumiseen tai stressin lievitykseen ennen nukkumaanmenoa? Tämä 25 minuutin syvärentouttava unimeditaatio on suunniteltu tukemaan parempaa unta, auttamaan univaikeuksissa ja palauttamaan kehoa sekä mieltä päivän kuormituksesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos myönsi Katusovittelun monialainen yhteistyömalli -nimiselle hankkeelle Lahteen 198 800 euron rahoituksen. Hankkeen vetäjät Sanna Heikkinen ja Emmi Toivonen kertoivat Radio Voimalla viime viikolla, että viime vuonna Hämeen sovittelutoimistossa oli käsittelyssä 464 alle 18-vuotiaaseen nuoreen liittyvää tapausta.- Kyllä näitä juttuja täällä riittää. Katusovittelusta Lahdessa on saatu hyviä kokemuksia ja sen takia haluamme kehittää tätä prosessia lisää, Heikkinen avasi.- Taustalla voi olla tapahtunut jo aika paljon kaikkea ja konflikti on se jäävuoren huippu. Katusovittelu on oiva menetelmä, koska siellä pääsemme juurisyihin ja pinnan alle, Toivonen jatkaa ja havainnollistaa, että tilanne voi liittyä esimerkiksi koulukiusaamiseen.Kuuntele koko haastattelu alta.

Kun huumepoliisille selviää Jyväskylässä liikkuvan poikkeuksellisen suuria määriä amfetamiinia, alkaa erikoinen tutkinta aineen matkasta paikallisille käyttäjille. Taustalla ei ollutkaan perinteinen huumekauppias, vaan bisnekseen lähtenyt isoäiti. Seurasi erikoisia käänteitä metsässä kätköjen perässä, kun kauppias ei itsekään muistanut, minne oli aineen kätkenyt, ja lähes elokuvallinen auton vaihto yön kähmyssä, jotta epäiltyjä saatiin jäljitettyä. Pitkän uran poliisissa tehnyt Timo Lehtonen kertoo uransa mieleenpainuvimmista tapauksista.

Lahtelaislähtöinen Janne Haarala on naisten maailman ykköspujottelija Mikaela Shiffirin valmentaja. Janne nauttii työstään ja haikailee pääsystä Pelicansien matsiin.

Kehityksen ja terveyden ohjelmoituminen alkaa raskausaikana. Varhaisvaiheiden riski- ja suojatekijöiden tunteminen ja tunnistaminen on merkityksellistä väestön terveyden edistämisen kannalta sekä prevention eri tasoilla. Miten on mahdollista, että elämäntapahtumat, ihmissuhteiden laatu ja elinympäristön ominaisuudet muokkaavat terveyttä tai sairastumisriskiä? Mikä merkitys aikuisiän terveydelle on varhaisvaiheiden haitallisella stressialtistuksella? Miten yhteiskunnassamme pitäisi huomioida kertyvä tieto varhaisen haitallisen stressialtistuksen merkityksestä kansanterveydelle? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/linnea-karlsson

Mitä painajaiset ovat ja mikä niitä aiheuttaa? Nykyään puhutaan yleensä uneksijan oman mielen liikkeistä, mutta aiempina vuosisatoina painajainen on voinut olla oma erillinen olentonsa ja pahat unet voitu nähdä ulkopuolisen toimijan lähettäminä. Taustalla saattoi olla esimerkiksi kateellinen naapuri, noita tai itse Paholainen. Esimodernissa maailmankuvassa raja valvemaailman ja unen välillä oli ylipäätään häilyvä. Painajaiskuvauksilla ja unien tulkinnalla oli myös poliittinen puolensa: näitä hyödynnettiin niin kansaan kohdistuvassa moraaliopetuksessa kuin myös uskonnollisen vallan välineinä. Minkälaisia pahoja unia suomalaiset ovat nähneet ja miten painajaisia on Pohjoismaissa tulkittu viime 600 vuoden aikana? Vieraina ovat “Pohjoiset painajaiset. Pahojen unien kulttuurihistoria” -kirjan (Gaudeamus 2024) kaksi toimittajaa, folkloristiikan dosentti Kaarina Koski ja Pohjoismaiden historian dosentti, professori Marko Lamberg. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Pilkku on jalkapallossa eri asia kuin kieliopissa. Jalkapalloasiantuntija, kirjailija Esa Mäkijärvi avaa alan termistöä Pasi Heikuralle. Ohjelmassa pohditaan myös, mitä tehdä, kun on näpit monessa tulessa, ja lopuksi mietitään, voiko joesta tehdä vedenjakajan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Perustuuko painovoima, gravitaatio, kvanttimekaniikkaan kuten muut tunnetut voimat? Tämä on yksi fysiikan suurista kysymyksistä tällä hetkellä. Ratkaisua on etsitty jo vuosikymmeniä kehittämällä erilaisia teorioita kynällä ja paperilla, mutta hyväksyttyä tulosta ei ole löytynyt. Professori Mika Sillanpää Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitokselta ja Kylmälaboratoriosta etsii ratkaisua toisella tavalla, tekemällä kokeita ja tutkimalla painovoiman perusolemusta hyvin matalissa millikelvinien lämpötiloissa. Sillanpää käyttää ryhmänsä kanssa tutkimukseen pienen pieniä kultapalloja ja pyrkii niiden avulla aluksi selvittämään, päteekö Newtonin painovoimalaki hyvin pienessä mittakaavassa. Jatkossa on aikomus edetä kvanttigravitaatiota kohti kvanttimekaanista lomittumisilmiötä tutkimalla. Taustalla häämöttää kiinnostava ajatus siitä, että ehkäpä juuri painovoima aiheuttaa kvanttilomittumisen. Haastateltavana on professori Mika Sillanpää Aalto-yliopistosta Kylmälaboratoriosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Kelpaamaton, viallinen, vääränlainen, ei-rakastettava. Lapsuuden kehityksellinen trauma voi johtaa minuuden kriisiin, jonka seurauksena ihmisen alitajuntaan painautuu käsitys itsestä perusolemukseltaan arvottomana ja häpeällisenä olentona. Taustalla vaikuttavat usein ensimmäisten elinkuukausien aikana kohdatut kokemukset omien vanhempien osoittamasta tunnekylmyydestä ja kohtaamattomuudesta tai hylätyksi tulemisesta. Kehityksellisen trauman kanssa elävä aikuinen saattaa kokea olevansa jatkuvasti sisäisesti hukassa, joukossakin yksin, muista poikkeava ja epämääräisen kalvavan tunteen ahdistama - jotain puuttuu. Mikä avuksi, jos elämä on loputonta kamppailua omaa pohjatonta arvottomuuden kokemusta vastaan? Miten kehityksellinen trauma liittyy ylisukupolvisiin traumoihin ja kuinka laaja-alaisesta ongelmasta on kyse? Vieraina ovat ”Lapsuuden kehityksellinen trauma. Syy arvottomuuteen, häpeään ja syyllisyyteen” -teoksen (Viisas elämä 2023) kirjoittanut jungilainen kouluttajapsykoanalyytikko Juha Klaavu sekä kehityksellisen trauman/kiintymyssuhdehäiriöiden tunnistamiseen ja hoitoon erikoistunut kouluttaja, työnohjaaja ja asiantuntija Heidi Helmiluoto. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Elina Vaittinen.

Uskonnon merkitys ja sen kasvu - politiikassa, konflikteissa ja tänne levinneissä kulttuurisodissa. Mistä se kertoo ja pitäisikö uskonnon ja vallan suhteesta puhua enemmän? Vieraana on kirkkohistorian tutkija Juha Meriläinen. Toimittajana Annastiina Heikkilä.

Britanniassa valeuutisointi on johtanut rajuihin mellakoihin. Saadaanko kohu laantumaan? Southportista raportoi Kirsi Crowley, studiossa hybridiuhkien asiantuntija Hanna Smith ja tutkija Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta. Kenet demokraattien presidenttiehdokas Kamala Harris valitsee varapresidenttikandidaatikseen? Washingtonista raportoi Juri von Bonsdorff. Millaiseksi hallituksen rasismin vastainen ohjelma on kehkeytymässä ja miten siihen suhtaudutaan? Vieraina akatemiatutkija Anna Rastas, Tampereen yliopisto ja johtava asiantuntija Katriina Nousiainen Valtioneuvoston kansliasta. Jäävätkö marjat metsiin ilman marjanpoimijoita? Puhelimessa tj. Birgitta Partanen, Arktiset aromit ry. Juontaja Seija Vaaherkumpu, toimittajat Roosa Kajander ja Lotta Lautala. Tuottaja Hanna Juuti.

Tässä jaksossa Ari-Pekka pohdiskelee Kätkä-tunturin huipulla elämän merkityksellisyyttä. Jaksossa tutkitaan mm. kysymyksiä kuten: Kuka sinä olet oikeasti - kaikkien tutkintojesi ja omistustesi takana? Millaisia välineitä viisausperinteet ovat kehittäneet autenttisuuden löytämiseen? Voiko oman itseyden löytää oravanpyörän keskeltä? Kuule sinäkin Tunturiuneksijan Kutsu ja palaa oman elämäsi äärelle! Jakson alussa luetaan Oriah Mountain Dreamerin runo "Kutsu". Taustalla kuuluu Okuda Atsuyan shakuhachi. --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/mielen-laboratorio/message

Hämeen TE-toimisto ja Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilu järjestävät tiistaina Fellmanniassa KesäDuuniWork-tapahtuman, joka kokoaa yhteen kesätyönhakijat ja työnantajat. Asiantuntija Elina Ala-Sankola Hämeen TE-palveluista muistutti maanantaina Radio Voimalla nuoria, itsestään epävarmoja työnhakijoita keskustelemisen tärkeydestä. - Kavereilta tai vanhemmilta voi kysyä, missä olen hyvä ja mitähän voisin kysyä siellä. Samalla hän evästi vanhempia olemaan taustatukena. - Nuorten olisi hyvä tulla yksinään. Vanhemmat pysykää siellä taustalla. Älkää tulko hakemaan lapsellenne kesätyötä, vaan tukekaa siellä taustalla. Kuuntele koko haastattelu ja esimerkiksi asiantuntijan kuvaus parhaasta kesätyöntekijästä. Samalla kuulet tarvitseeko kesätyöntekijänkin tehdä työsopimus ja millaisia vinkkejä Ala-Sankola antaa työnantajalle rekrytointiprosessiin ja hyvän työnantajamielikuvan ylläpitämistä varten.

Hyökkäyssota Ukrainaan paljasti kiinteän liiton nykyvenäjän valtiollisen ja kirkollisen johdon välillä. Putinin Venäjällä valtiovallan tehtävänä on suojella kirkkoa ja kirkon tehtävänä on legitimoida valtiovalta. Moskovan patriarkka Kirill onkin antanut vahvan tukensa Venäjän ”pyhälle erityisoperaatiolle” ja tarjonnut sodalle uskonnollisia perusteita. Yhtäkkiä kyse ei olekaan vain geopoliittisesta kamppailusta, vaan metafyysisestä ja Jumalan tahdon mukaisesta taistelusta ihmiskunnan pelastumiseksi. Ulkopuolelta Ukrainassa käytävää hyökkäyssotaa on vaikea, ellei jopa mahdotonta, ymmärtää tuntematta venäläisen uskonnollisen nationalismin taustalla vaikuttavaa myyttistä maailmankuvaa. Mistä kumpuavat Putinin toiveet palauttaa menetetty, ”pyhä” suurvalta? Miksi Moskovan tulkitaan edustavan kristikunnan johtajaa, ”Uutta Roomaa”, ja venäläisten asettuneen uudeksi Jumalan valituksi kansaksi? Mihin perustuu ajatus siitä, että Ukrainaa valtiona ei olisi edes olemassa tai miten sota voi näyttäytyä Jumalan tahtona ja ”pelastavana” toimintana? Vieraina ovat “Putinin alttaripoika. Patriarkka Kirill ja Venäjän pyhä hyökkäyssota” -tietokirjan julkaissut dosentti Juha Meriläinen ja Venäjä-asiantuntija, suurlähettiläs René Nyberg. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Vivian Cambell ei juuri esiinny listauksissa, joissa rankataan raskaan rokin merkittävimpiä kitaristeja. Silti Pohjois-Irlannissa syntyneen Campbellin kädenjälki on merkittävästi kuultavissa Dion kolmella ensimmäisellä albumilla, joista kaksi ensimmäistä ovat genrensä kovimpia klassikoita. Miksi Campbellia kohdeltiin huonosti toistuvasti ja miten hän löysi oman kotinsa Def Leppardista. Vivian Campbellia pohtimassa on pitkän linjan musiikkimies Tuomas Zacheus. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset -podcast rokataan kasaan yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn ja Teemu Aalto Music Productionsin kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Teemu Aalto Music Productions tuottaa listaykkösiä ja laatumetallia. Teemun käsien kautta ovat kulkeneet mm. Insomnium, Omnium Gatherum ja Marianas Rest. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Vivian" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Hilkka Olkinuora. Puheenjohtaja haluaa tietää, syntyykö hallitusta tällä kokoonpanolla. Juha vastaa intuitiolla eli perstuntumalla: Ei. Kaarina: Toivon, että syntyy. Hilkka: Mulla ei ole mielipidettä. Ruben vastaa myös intuitiolla: Tulee hallitus, kriisiytyminen on kenties poliittista teatteria.  Juha Itkonen haluaa puhua oppilaiden kännyköistä kouluissa, kuten hallitusneuvotteluissakin tehdään. Tarvitaanko lakimuutoksia vai onko näpertelyä? Kaarina Hazard on valinnut aiheekseen mielensäpahoittamisen poliittisena valuuttana. – Milloin olemme kehdanneet antaa omille vaihtuville tunteille totuuden sijan? hän kysyy. Taustalla on kokoomuksen tuohtumus sen jälkeen, kun Helsinki Pride -tapahtuma päätti olla ottamatta kokoomusta ja keskustaa virallisiksi yhteistyökumppaneikseen. Hilkka Olkinuora on juuri täyttänyt 75 vuotta. – Onnea! – Hän ihmettelee, miksi yli 75-vuotiaita ei hyväksytä mielipidekyselyihin. Joka kymmenennen ääntä ei siis kuulla. Pyöreä pöytä päättää ehdottaa, että mielipidekyselyjen ovet avataan kaikille.

Tekoälystä on puhuttu pitkään eikä aihe siten ole uusi. Nyt vuonna 2023 aihe tuntuu olevan kuitenkin koko ajan ja kaikkialla esillä. Tekoälyä parannetaan ja käytetään nyt uudenlaisissa sovelluksissa, jotka tulevat tavallisellekin käyttäjälle läheisiksi. Taustalla on huikea teknologinen kehitys, ja yksi sen erityisistä piirteistä on kielellinen oppiminen ja kommunikaatio. Tietokirjailija Jukka Kolari on nyt Kalle Haatasen vieraana, kun he puhuvat inhimillisesti koneista.

Vieraana työelämä professori, asiantuntijaylilääkäri, ylilääkäri ja psykoterapeutti Hannu Lauerma. Lapsuuden varhainen traumatisoituminen altistaa Lauerman mukaan jossain määrin kaikille psykiatrisille sairauksille. – Traumaattiset lapsuuden kokemukset vaikuttavat yksilön myöhempään kehitykseen ja hyvinvointiin. Erityisesti niillä voi olla yhteyttä persoonallisuushäiriöiden syntyyn ja kehitykseen, Hannu kertoo Traumainformoitu Toivo -podcastissa. Jaksossa podcastin host Aster kysyy Hannulta muun muassa siitä, miten parhaiten tukea lapsia ja nuoria, jotka oireilevat vakavalla häiriökäyttäytymisellä ja väkivallalla. – Ympäristön täytyy tarjota runsaasti lämpöä ja ymmärrystä nuorelle sekä ohjausta sellaisiin aktiviteetteihin, jotka ovat positiivisia, lasta ja nuorta vahvistavia. Sosiaalisten taitojen harjoittelua tulee tehdä yhdessä aikuisen kanssa, sam​​oin kuin arjen taitojen opettelua. Päihteiden käytön välttäminen on tärkeää! Tarvitaan myös tiukkoja rajoja ja johdonmukaisuutta. Silloin toipuminen mahdollistuu, mutta helppoa se ei ole, Hannu vastaa. – Tarvitaan tavallisia, hyviä asioita ja vuorovaikutusta ihmisten välille. Mikään hoitomuoto yksistään ei tehoa. Lääkkeet usein juuri mahdollistavat liikkeellelähdön ja vuorovaikutuksen syntymisen, Lauerma jatkaa. – Myös myöhemmässä elämänvaiheessa toipuminen on mahdollista, jos elinympäristö on riittävän vakaa. Aikuisuudessa voi tulla vaihe – jos ympäristö on tosiaan riittävän vakaa ja turvallinen – jossa esimerkiksi epävakaasta persoonallisuushäiriöstä voi merkittävästi toipua ihmisen saadessa riittävästi korjaavia kokemuksia. Tällöin uuden oppiminen ja hidas kypsyminen vaikuttavat toipumiseen suotuisalla tavalla, kunhan ei ihminen ei ole suistunut syvälle depressioon tai tähän masennukseen on saatu hoitoa, Hannu kertoo. Kirjat, joita Hannu Lauerma jaksossa suosittelee: Sariola, Esa: Kuolemaani saakka. Otava 1986. Kautto, Timo: Auervaara. Aurinko ja kevätmies. Edita 1999. Haanpää, Pentti: Taivalvaaran näyttelijä. Otava 1938.

Tauteja ja oireyhtymiä nimettiin löytäjiensä mukaan 1800 -1900 -luvuilla. Aristoteleen kantapäässä lääketieteen tohtori Ulla Ahlmén- Laiho kertoo keitä olivat henkilöt Alzheimerin, Downin syndrooman ja Crohnin taudin takana. Ohjelmassa selviää myös voiko järki tulla käteen ja tutkitaan sulavan hiihtotekniikan vaikutuksia latuverkostoon. Aristoteleen kantapään ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Niina Mäkeläinen.

Markkinoinnissa ilmiöittäminen on tapa luoda brändille nostetta. Hartwall on perustanut uuden päivän vuonna 2018: Vuoden harmain päivä. Taustalla on Hartwall Original Long drinkin eli lonkeron nimitys harmaa, joskus juomaa kutsutaan myös betoniksi. Päivää vietetään marraskuun toisena lauantaina. Forecan mukaan tilastollisesti marraskuu käynnistää vuoden harmaimman ja pimeimmän ajanjakson, jota kestää tammikuulle saakka. Vähiten auringonpaistetunteja saadaan joulukuussa, toiseksi vähiten marraskuussa. Vuoden harmain päivä on pikkujoulukautta ennakoiva lauantai, ja monet ravintolat ovat ottaneet päivän tapahtumakalenteriinsa. Harmainta päivää juhlitaan kymmenissä tapahtumissa ympäri Suomea. Lahdessa Vuoden Harmain päivä -tapahtumia järjestävät päivän tapahtumasivun mukaan Ravintola Tirra, Wintti, Armas, Ravintola Nosturi, Padel Club Finland, Bar Loosister, Teerenpeli, Amarillo ja Hanhenpoika. - Olemme varanneet hiilihappojäätä ja ahti nousee järvestä juhlimaan Vuoden harmainta päivää. Koko tapahtuma tallennetaan videolle. Luvassa on myös pilkkikilpailut, Rock and Rolls Band, dj sekä yllätysohjelmaa. Ace Cafen Riku Routo kertoo Radio Voiman haastattelussa. Vuoden harmain päivä -juhlan lisäksi Veistämönkadulla tapahtuu muutakin. Suomen Moottoriliitto ry juhlii 100-vuotisjuhlavottaan Sibeliustalolla ja Suomen Moottoripyörämuseolla. - Lahteen kokoontuu tänään paljon suomalaisen moottoriurheilun sankareita, Routo toteaa. Kuuntele Radio Voiman podcast, jossa Riku Routo kertoo päivän tapahtumista.

Suomen ja Ruotsin perinteisessä pikkuveli-isovelisuhteessa roolit vaihtuivat vuoden 2022 alussa. Uutta oli se, että Ruotsi alkoi seurata Suomea. Taustalla olivat muutokset turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Euroopassa, sekä Suomen ja Ruotsin hakuprosessit sotilasliitto Natoon. Ohjelmassa peilataan Suomi-kuvan muuttumista Ruotsissa kuluneen vuoden 2022 aikana. Tukholman Suomen suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Elna Nykänen Andersson, Sydsvenskan -lehden politiikan päätoimittaja Heidi Avellan sekä Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuslaitoksen apulaisprofessori Johan Strang kertovat näkemyksensä siitä, mitkä syyt ja tapahtumat johtivat siihen, että Suomi oli yhtäkkiä jatkuvana puheenaiheena ruotsalaismediassa. Perinteinen kuva on ollut sellainen, että Ruotsi on kuin isoveli ja myös edellä ajassa. Ruotsi on ollut se malli ja Suomi on seurannut ja tehnyt omia poliittisia päätöksiä aina suhteessa Ruotsin. Siksi uusi tilanne keväällä, koska Ruotsi joutui seuraamaan Suomea tai ainakin odottaa sitä mitä Suomi tekee ja tekemään omat päätökset sen perusteella. Johan Strang, Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuskeskuksen apulaisprofessori Ei ole koskaan ollut sellaista mediakyselyiden tulvaa, mitä on tullut. Ihan faktakyselyitä, asiakyselyitä, taustoitusta, haastattelupyyntöjä meidän lähettiläällemme sekä suomalaisille ministereille. Jos aikaisemmin on yritetty tarjota haastatteluita, niin nyt ei kaikkiin edes pystytty antamaan myöntävää vastausta. Elna Nykänen Andersson, Tukholman Suomen suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Roolit Suomen ja Ruotsin pikkuveli-isovelisuhteessa vaihtuivat, ja se näkyi ruotsalaismediassa. Dagens Nyheterin pääkirjoituksen otsikko Släpp storebrorskomplex vi måste lära oss mer om Finland (3.5.2022) sekä Expressen-lehden otsikko Tack för Nato-hjälpen storebror Finland (12.5.2022) ovat esimerkkejä lukuisista Suomea ylistävistä otsikoista ruotsalaislehdistössä kevään 2022 aikana. Koulu Suomessa on ollut erityisasemassa, kun ruotsalaiset ovat katsoneet Suomeen. Toinen asia on ollut vuosien varrella puolustusvoimat. Sitä on ihannoitu, mutta muuten Suomea on pidetty pikkuveljenä. Nyt Suomi näytti, että Suomi on isoveli, ehkäpä jopa aikuinen tässä asiassa, ja ruotsalaiset olivat hidastelleet pitkään. Nyt Suomi auttoi Ruotsia mukaan tähän. Sydsvenskan-lehden politiikan päätoimittaja Heidi Avellan Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusprosessista Ohjelmassa pohditaan myös, mikä on median uudenlaisen Suomi-retoriikan todellinen kertomus. Esiin nousee myös Suomen pääministeri Sanna Marinin musta, biker-mallinen nahkatakki, joka hänellä oli yllään lehdistötilaisuudessa huhtikuisessa Tukholmassa, ja sen vaikutus Suomen maakuvaan.Radiodokumenttiohjelma "Kun Suomi-kuva muuttui - pikkuveljestä tuli isoveli" on tehty elo-syyskuussa vuonna 2022. Ohjelmassa kuullut lehtien otsikot ja sekä sitaatit ovat Dagens Nyheter-, Dagens Industri-, Svenska Dagbladet- sekä Expressen-lehdistä. Esimerkit luki Erik Regnström. Ääninäytteet ovat Sveriges Radion eri ohjelmista.Virpi Inkeri, tuottaja ja toimittaja virpi.inkeri@sverigesradio.se

Suomessa varallisuuserot ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet. Vuoden 1993 verotusuudistuksen jälkeen pääomaverotus on eriytetty ansiotuloista. Tämä ja muut uudistukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa kaikista varakkaimpien veroaste on käytännössä regressiivinen. Samalla ainoa todella progressiivinen veron eli valtion ansiotuloveron osuus verotuloista on pienentynyt. Miten tämä on ollut mahdollista? Olivatko poliitikot nukuksissa? Riku Luostarin kanssa verotuksesta ja tuloeroista keskustelee kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Tuomala. Podcast valottaa Kalevi Sorsa säätiön lokakuussa julkaiseman Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 -raportin sisältöä: https://sorsafoundation.fi/maailman-onnellisimman-kansan-hyvinvointi-jakautuu-epatasaisesti/

Mikä meitä vaivaa? vieraili Aikuisissa ja nyt seuraa paljastuksia! Veikka kertoo, miten käteen jäi kokemus henkilökohtaisesta epäonnistumisesta ja nykytyön pirstaleisuudesta. Pontuksen kuulumiset liittyvät “vasemmistohallituksen” aktiivimalliin, jonka kourissa tekee mieli seivästää kaikki vasemmistopuolueet. Onneksi löytyy myös asioita, joita voimme tehdä tilanteen helpottamiseksi. Asiat muuttuvat Pontuksen kokemuksen mukaan oudoiksi, kun ne päästää maailmaan: työstäkieltäytymisestä tulee “pötköttelyä”, luksuskommunismista tulee teknoutopismia ja luokkateoriasta “keskiluokkaisen maun” somekritiikkiä. Taustalla hyrrää suuri kaappauskoneisto, joka muovaa kollektiiviset kamppailut yksilötason natinaksi tai konsensuslätinäksi. Veikka vaivoittelee nykyaktivistien suhdetta valtion instituutioihin. Onko tärkeää, että ministeriössä pidetään Elokapinaa “hyvänä jätkänä”, jota ei sekoiteta “huligaaneihin”? Onko ilmastoliikkeen tavoitteena säilyttää valtio “vihreänä” versiona? Suosituksissa mm. miesvihaa ja valtakirjoja. Jaksossa mainittuja asioita: Mikä meitä vaivaa? synttäriliven podcast-jakso: https://www.patreon.com/posts/kuuntele-podcast-72527480 Adile Sevimli: Kansalainen, virkamies https://ylioppilaslehti.fi/2022/09/kansalainen-virkamies/ Miesvihaaja-kuunnelma https://areena.yle.fi/podcastit/1-63134979 Brunila et al.: Terapeuttinen valta https://vastapaino.fi/sivu/tuote/terapeuttinen-valta/3856983 Ylönen et al.:Viestintätoimistojen valta https://vastapaino.fi/sivu/tuote/viestintatoimistojen-valta/4191886 Wengrow & Graeber: Alussa oli… https://www.teos.fi/Alussa+oli

Keskustelijoina Juha Itkonen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta ja ajatusten lentoa johtaa Pauli Aalto-Setälä. Hoitajille neuvottelutulos, ja kaikki kokevat voittaneensa, mutta mistä oikein sovittiin? Ruben on valinnut omaksi aiheeseen Suomen rajat. Pitäisikö Suomen sittenkin ottaa vastaan liikekannallepanoa pakenevia venäläisiä miehiä? Ovatko pakenevatkin syyllisiä Venäjän sotaan? Juha Itkonen haluaa puhua poliitikoista ja keskuspankeista. Taustalla ovat pääministeri Sanna Marinin tviitti ja Britannian pääministerin Liz Trussin – sittemmin perutut – verotuspäätökset. Keskustelu keskuspankeista on keskustelua aidanseipäistä? Taru Tujunen puhututtaa ritareita monarkioista. Hänestä aihe ei ole naurun asia, koska monarkiat ovat isoja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Keskustelun aikana paljastuu, että Ruben on Diana-spesialisti, että puheenjohtajan esi-isä E. N. Setälä kannatti monarkiaa Suomeen ja että Tujunen on Tuhatkunnan puheenjohtajana ollessaan esittänyt – nuorisojärjestön perinteen mukaisesti – Kokoomuksen puoluekokoukselle Suomen valtiomuodon muuttamista.

Arvot voivat olla käsitteenä toisinaan vaikeasti hahmotettavissa, mutta silti ne vaikuttavat tavoitteiden asettamiseen ja sitä kautta ajankäytön suunnitteluun. Selkeät tavoitteet puolestaan edistävät laadukasta opiskelua. Tässä jaksossa opintopsykologit Riikka ja Sanna keskustelevat muun muassa siitä, mitä hyötyä omien arvojen tuntemisesta voisi opiskeluun liittyen olla ja miten asettaa omien arvojen mukaisia tavoitteita ja edetä niitä kohti. Jakson tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/mialecast/arvot-tavoitteiden-ja-ajankayton-taustalla Musiikki: Paul Krispijn

Putinin hyökkäys Ukrainaan ei syntynyt hetken mielijohteesta. Taustalla on pitkä historiallinen peruste, jonka juurisyyt voidaan ulottaa jopa keskiajalle saakka. Millaisesta hallinnon perinteestä Putinin tapa johtaa ponnistaa, ja miksi se on johtanut niin usein sotilaallisiin hyökkäyksiin naapurivaltoja kohtaan? Minkälainen on tavallisen venäläisen suhde hallintoon ja sotaan ja mikä merkitys kansalaisten tuella on Venäjän hallinnolle? Haastattelussa Ylen pitkäaikainen Venäjän ja Ukrainan kirjeenvaihtaja, toimittaja Kerstin Kronvall, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Veera Laine sekä Venäjän ympäristöpolitiikan apulaisprofessori Veli-Pekka Tynkkynen, jolta julkaistaan tietokirja "Venäjä, energiavalta: öljykulttuuri kohtaa ilmastonmuutoksen". Toimittajana on Ville Talola. Aiheen valmistelu: Juhani Kenttämaa.

Super Bowl on valtava amerikkalaisuuden juhla. Se on tapahtuma, joka kokoaa yhteen suvut ja kaveriporukat todellisissa festivaalitunnelmissa ja jota katsoo televisiosta yli 100 miljoonaa ihmistä pelkästään Yhdysvalloissa. Mutta tämän humun taakse jää paljon karumpi todellisuus.Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Jaakko Närhi.Tämä podcast julkaistiin 11.2.2022.#hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa.Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi.Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Poliisi ja romanit – yhdenvertaisuuden ja yhteistyön kysymyksiä -julkaisu käsittelee poliisin ja romanien välistä kanssakäymistä ja kohtaamisia eri tilanteissa. Taustalla on keväällä 2020 sisäministerin johdolla käyty pyöreän pöydän keskustelu poliisin ja romanitoimijoiden kesken. Poliisitarkastaja Måns Enqvistillä on noin neljänkymmenen vuoden työkokemus ja hän on vastannut julkaisun toteutuksesta Poliisihallituksessa. Enqvistin mukaan keskeisenä työtä ohjanneena ajatuksena on ollut yhdenvertaisuuden ja syrjinnänvastaisen työn vahvistaminen. Tämänkertaisessa Romano miritsissa kuulemme poliisitarkastaja Måns Enqvistin ajatuksia tuoreesta julkaisusta. Toimittajana on Miriam Schwartz

Keskustelu susista on Suomessa poikkeuksellisen kiihkeää vaikka susikannan aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat vähäisiä. Taustalla vaikuttavat maatalouden kriisi ja metsästyksen yhteiskunnallisen merkityksen murros. Suden ja ihmisen välisten vuorovaikutussuhteiden yhteiskunnallisia ulottuvuuksia tarkastelemalla suden voi nähdä symboloivan erilaisia, keskenään ristiriitaisia tapoja arvottaa luontoa.

Lorelai käy treffeillä nuoren miehen kanssa ja saa koko Stars Hollow'n kettuilut niskaansa. Rory näyttelee Juliaa ensin Tristinin, sitten Parisin Romeolle. Taustalla puhisevat mustasukkaiset Luke ja Dean. Anski ei pysy podcastissa kärryillä kun yrittää Googlettaa kaksimielisiä juttuja kesken kaiken, ja Sanna pääsee taas laulelemaan kuulijoiden iloksi. Molemmat ihastelevat James Liptonia ja Tähdet kertovat -sarjaa, sekä harmittelevat käsikirjoittajien Deanin tyhmennys -projektia. Osioiden aikaleimat Kirkin kirjakauppa ja teatteri: 00:04:15 Luken kuppila: 00:58:00 IG: Gilmorettajat www.gilmorettajat.net Email: gilmorettajat@gmail.com Patreon: www.patreon.com/gilmorettajat Cover art: Kristófer Knutsen (IG: @kristoferknutsen_photography) Kirkin musiikki: https://www.purple-planet.com --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/gilmorettajat/message

Tällä viikolla OlympiaCastissa pureudutaan syvälle lumilajien huoltotoimintaan. Vieraina ovat alan rautaiset asiantuntijat, maastohiihtomaajoukkueen tuore voitelupäällikkö Mika Venäläinen ja yhdistetyn maajoukkueen huoltopäällikkö Pekka Kemppi. Mika Venäläistä pidetään voiteluteknisesti poikkeuksellisen taitavana huoltomiehenä. Venäläinen on ollut mukana maajoukkuetoiminnassa ensimmäistä kertaa jo 1990-luvun puolella, minkä lisäksi kokemusta on kertynyt muun muassa valmentajana ja vahvana paikallisvaikuttajana Kuopiossa. Pekka Kemppi on puolestaan pikkusuksen lajien huoltotoiminnan grand old man: yhtäjaksoisesti Kemppi on ollut mukana jo reilusti yli 20 vuotta, ja kokemusta on kertynyt samasta tehtävästä ennen yhdistettyä myös maastohiihdosta ja ampumahiihdosta. Myös häneltä löytyy vankka valmennuskokemus. Vertaansa vailla oleva kokemuspankki tarjoaa mahtavan selkänojan kauden aikana vastaan tulevissa kiperissä paikoissa. - Vielä 2000-luvun alussa maastohiihdon tavarat mahtuivat yhteen pakettiautoon. Nyt ei meinaa oikein rekka riittää – se on varmasti merkittävin muutos. Sinänsä työ ei kauheasti ole muuttunut – edelleen suksiin pitää luistot ja kuviot laittaa, yhdistetyn nykyinen huoltopäällikkö naurahtaa kysyttäessä muutoksista poikkeuksellisen pitkän yhtäjaksoisen uran aikana. - Yhteen pieneen hiaceen mahtui tavarat vuonna 1997, kun lähdimme ensimmäistä kertaa maailmancupiin Suomesta jyrskyttelemään nelivetoisella autolla, jossa oli 65 hevosvoimaa. Se on suurin muutos. Sen näkee ihan fyysisesti – ja silti tahtoo tila loppua rekasta kesken, Venäläinen täydentää. Pikkusuksen lajit tekevät huoltotoiminnassa tiivistä yhteistyötä, jota koordinoi Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukasta käsin pikkusuksen lajien arvokisahanke. Kun yksittäiseen kilpailuun valintoja tehdään, taustalla onkin vankka määrä paitsi monipuolista kokemusta myös vuosien varrella erilaisista paikoista ja olosuhteista kertynyttä dataa. - Se on iso vahvuus meille, että teemme yhdessä hommia. Näissä hommissa ei tule ikinä valmiiksi – aina on oppimista. Aivan loistavaa, että yhteistyö maastohiihdon, yhdistetyn ja ampumahiihdon välillä toimii hyvin, Kemppi suitsuttaa. - On tärkeää, että eri lajiryhmien kesken pystytään vaihtamaan kokemuksia ja sitä kautta kehitetään toinen toisiamme. Sieltä nousee tärkeitä asioita, ja myös rahallinen tuki on hyvin merkittävä. Ja ennen kaikkea saamme kohdennettua resursseja oikeisiin kohteisiin, Venäläinen komppaa. Arvokisavalmistautumisen hankkeen nokkamies Teemu Lemmettylä on kuvannut suksihuoltoa tieteen ja taiteen kamppailuksi, jossa myös tuurilla on osuutensa. Sen osuuden suuruutta pyritään saamaan mahdollisimman pieneksi valmistautumisella. - Kokemus on yksi sellainen, joka auttaa tässä. Kun on ollut monissa tilanteissa. Kun päätöksiä pitää tehdä, niitä pitää tehdä. Kun lähtö lähestyy, ei voi enää pyöritellä. Joskus menee syteen, joskus saveen, Kemppi kuittaa. - Se vaatii tuuria ja kaikkea kohdilleen, mutta sen tuurin minimoiminen on tärkeää. Huikeaan onnistumiseen vaaditaan aina tuuria ja sitä, että kaikki natsaa kohdilleen. Yleensä samassa joukkueessa on sekä onnistujia että epäonnistujia myös kaluston suhteen. Välttämättä se ei aina kaikkien kohdalla samana päivänä natsaa, Venäläinen jatkaa.

Kiinnostavin keskustelu aikoihin. Aiheena moraalierot poliittisen suuntautuneisuuden taustalla, tunteet moraalin taustalla ja se, mitä on meidän tunteiden taustalla. Näin :D Mitä on moraali? Teemmekö me ihmiset moraalisia päätöksiä tunteiden vai järjen perusteella? Miten moraaliset käsitykset ja perusta muodostuvat ihmiselle? Miten erot moraaliperustassa näkyvät poliittisissa mielipiteissä ja asenteissa, vrt esim. arvokonservatiivit, arvoliberaalit, talousliberaalit ja vahvempaa julkishallintoa kannattavat. Onko siitä etua konservatiiveille, että heidän moraalin pohja perustuu kaikille viidelle moraaliperustalle? Mikä on ihmisen sosiaalisen puolen merkitys ja seuraukset moraaliperustan muodostumiselle ja poliittiselle ryhmittymiselle? Voiko omaan tai toisen ihmisen moraaliperustaan vaikuttaa? Miten? Tsekkaa somet: ♥️ Instagram: https://www.instagram.com/sinnusofia/

Kisakatsomo analysoi kuinka paljon uudet, hiilikuitupohjaiset ihmepiikkarit auttoivat Karsten Warholmia ja 400 aitojen mitalikolmikkoa, kun finaalissa syntyi uusi häikäisevä ME 45,94. Asiantuntija Mika Järvisen mukaan ne saattoivat tuoda jopa puolen sekunnin hyödyn. Elmo Lakka paineli puolestaan 110 aitojen alkuerissä loistovauhtia ja hän tavoittelee välierissä paikkaa jopa 10 parhaan joukkoon.

Kansainvälisen tason lääketieteen ja biosignaalin käsittelyn huippuosaaminen sekä paikallinen korumuotoilu yhdistettiin yrittäjä Helena Jäntin ideaan. Verkoston voimalla syntyi palvelu, jonka avulla voidaan luotettavasti tunnistaa sydämen rytmihäiriöt ja suoraviivaistaa rytmihäiriöpotilaiden ohjausta hoidon piiriin. Heart2Save on vuonna 2015 perustettu kuopiolainen terveysteknologiayritys, jonka ydinosaamista on rytmihäiriöiden tunnistamiseen tähtäävien lääkinnällisten laitteiden ja ohjelmistojen kehittäminen. Yrityksen perustaja on Kuopion yliopistollisen keskussairaalan ensihoitolääkäri ja tutkija Helena Jäntti, joka on nähnyt työssään potilaiden rytmihäiriöiden seuraamukset. Tuotetta on nyt mahdollista testata Asikkalassa lauantaina 24.7. Rytmihäiriö kiinni -mittaustapahtumassa, joka jalkautuu tuolloin Vääksyyn. Tapahtumapäivänä on mahdollisuus mittauttaa sydämen syke sekä EKG eli sydänsähkökäyrä. Tapahtumassa käytetään lääkinnälliseksi laitteeksi hyväksyttyä Awario -EKG mittauslaitetta, joka tunnistaa neljä yleisintä rytmihäiriötä, jotka ovat eteisvärinä, hidas syke, nopea syke ja lisälyönnit. Paikan päällä Vääksyssä ovat ensihoitolääkäri sekä sairaanhoitaja. Mittauspisteet sijaitsevat Päijännetalolla sekä Ranskalaisen Kyläkaupan kioskissa. Lisäksi Päijänteen kansallispuiston levähdyspaikan kioskilla on itsemittauspiste. Mittauspisteet ovat avoinna lauantaina klo 10.00-19.00. Kuuntele Kristoffer Ignatiuksen tekemä haastattelu, missä laitteesta ja tapahtumasta kertoo Helena Jäntti. Lähde: elmoenf.eu

Pieni ärsyyntyminen voi paljastaa jonkin isomman asian, jolle on tehtävä jotain. Pienet, mitättömät hermostumiset voivat kieliä isommasta tyytymättömyydestä, joka vaivaa. Tunteita saa olla ja niitä pitää tuntea, koska niillä on meille jokin tärkeä viesti.

Keskustelu kunnista jatkuu Yleisessä tasapainossa. Pääteemoina valtionosuusjärjestelmä ja sote; sivujuonena soteuudistus ja sen ongelmakohdat. Lennosta loihditussa studiossa keskustelemassa ovat OKM:n erityisasiantuntija Sanna Lehtonen ja Liberan oma radiokasvo Lasse Pipinen. Inari Kulmunki juontaa. Taustalla narisee Lassen tuoli. Seuraa meitä Twitterissä: @Liberafi @inaridunord

Minkälainen on suunnistuksen mediakuva? Miltä laji näyttäytyy, kun sitä katsotaan Pihkaniskojen sisäpiirin ulkopuolelta? Onko suunnistus mediaseksikästä? Suunnistuksen mediakuvasta, sekä omasta polustaan suunnistuksen pariin O-Studiossa keskustelemassa rautainen viestinnän ammattilainen. Taustalla viestintäpäällikön tehtävät Presidentti Sauli Niinistön alaisuudessa sekä juontotehtävät Ylen A-Studiossa. Nykyisin viestinnän konsulttiyhtiö Milttonin varatoimitusjohtaja Katri Makkonen.

Kerrankin kunnolla, molemmilla isot mukit kahvia. Raumalaisehdokkaat Susanne (177 ) ja Akseli (48) ovat äänessä lähes tunnin ajan. Taustalla pyörii kahvimyllyn lisäksi Ylen vaalikone. Mitä vastattiin ja miten asioiden pitäisi olla. Tästä on hyvä jatkaa virallisiin vaaliteemoihin. Se on kahvin paikka!

Vieraana Jani Pulkkinen!Jani kilpailee kehonrakennuksessa sekä valmentaa muita fitness-urheilijoita. Hänet erottaa monesta muusta lajin parissa pitkään olleista se, että hän ei ole ollut urheilullinen jo pienestä pitäen. Jani ei ole urheillut aina aktiivisesti. Sen sijaan hän oli ylipainoinen lapsesta saakka aina siihen asti kunnes löysi kehonrakennuksen. Millainen lähtökohta tämä on ollut kehittää itseään ulkonäköpainotteisessa lajissa? Jaksossa keskustelemme Janin taipaleen fitness-urheilun parissa lisäksi yllätysyllätys treenaamisesta: millainen on esimerkiksi kova treeni?Kuuntele pois :) Ota yhteyttä: fitnesskulma.podcast@gmail.comIG: @fitnesskulmapodcast See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Sosiaalisessa mediassa ja julkisessa keskustelussa on säännöllisesti esillä aiheita, jotka jakavat ihmiset kahteen täysin vastakkaiseen ryhmään. Molemmat ryhmät pitävät käsiteltävää asiaa itsestäänselvänä kysymyksenä ja seisovat varmoina näkemystensä takana. Mikä saa meidät alttiiksi tällaiselle mielipiteiden polarisaatiolle ja omaan sosiaaliseen kuplaan lukkiutumiselle? Seuraako siitä enemmän hyvää vai pahaa, ja kuinka tietoisia itse lopulta olemme tästä kaikesta? Polarisaation psykologisten puolten pohtimisen ohella jaksossa päästään tutustumaan myös hypnoosin maailmaan!

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on judoliiton valmennuspäällikkö Jaana Jokinen. Aktiiviurallaan sukunimellä Sundberg tunnettu Jaana on Suomen 2000-luvun menestynein judoka, joka ylsi parhaimmillaan maailmanrankingin kolmanneksi. Jaana Jokisen menestyksekkään uran tasosta ja pituudesta kertoo se, että vuosien 2005 ja 2016 välillä hän oli mitaliottelussa kerran MM-kisoissa ja peräti neljä kertaa EM-kisoissa. Olympiakisat hän pääsi kokemaan Lontoossa 2012. Urheilu-uransa jälkeen Jokinen on toiminut judoliiton valmennuspäällikkönä. - Aika pitkä matka tuli kuljettua urheilijana. Olen nähnyt monenlaisia tapoja valmentautua ja tehdä tulosta – ja myös sellaisia, jotka eivät ole toimineet. Koetan omalla kokemuksellani tuoda ne parhaat asiat meidän nykysysteemiin. Kävin jo urani aikana valmentajan ammattitutkinnon ja urani jälkeen valmistuin Jyväskylästä; ne tuovat yhtälöön vielä tiedolla valmentamisen, Jokinen avaa uransa antia nykypestiinsä. Viime aikoina kiirettä on pitänyt, sillä judoon on palkattu uudeksi päävalmentajaksi Sloveniassa meritoitunut Rok Draksic ja laji on tehnyt selkeän keskittymävalinnan Helsinkiin, jossa sillä on hyvät puitteet Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian Urhean kautta. Toiminta on maajoukkuevetoista, ja alkuvuoden 2021 tulokset – etenkin Martti Puumalaisella ja Luukas Sahalla – ovat olleet vähintäänkin lupaavia. - Kaikki huippuvalmennuksen resurssit laitetaan Helsinkiin. Meiltä vaaditaan se, jos haluamme olla kansainvälisessä kilpailussa mukana. Emme voi enää hajauttaa toimintaa, vaan resurssit laitetaan samaan koriin. Meille on tosi tärkeä juttu päästä osaksi Helsingin Olympiavalmennuskeskusta; se on signaali myös Olympiakomiteasta, että meidän juttuun uskotaan, vaikka todellista menestystä ei vielä ole tullut, Jokinen sanoo. - Nyt on puoli vuotta treenattu yhdessä, eikä siinä ajassa vielä taikatemppuja tehdä. Uskon, että tulokset paranevat entisestään – myös muilla kuin näillä kahdella – jatkossa, kun ollaan Rokin valmennuksessa kymmenen kertaa viikossa ja toteutetaan hänen ohjelmaansa. Judon globaalista levinneisyydestä kertoo muun muassa se, että Rion olympiakisoissa vain yleisurheilussa ja uinnissa oli mukana useampia kansakuntia. Uransa jälkeen judosta muun muassa lajianalyysin tehnyt Jaana Jokinen on mainio ihminen avaamaan OlympiaCastille, millaiset vaatimukset judossa huipputasolla on. - Kamppailulajina judo on erittäin laajalle levinnyt. Valtiot satsaavat lajiin taloudellisesti, joten kanssakilpailijat ovat puhtaasti ammattiurheilijoita. Taustalla on vahvat järjestelmät ja harjoituskeskittymät, ja vaikkapa vastustajien scouttaaminen on hyvin laajaa. Suomessa judo on pieni laji, ja resurssit ovat pienemmät, mutta vaikkapa minun polkuni ja tulokseni osoittavat, että Suomessakin voi menestyä, Jokinen huomauttaa. - Täytyy olla riittävä tekniikkarepertuaari pysty- ja mattojudossa, ja omalla tyylillä pitää pystyä ottelemaan erilaisia vastustajia vastaan – eli taktinen puolikin on hyvin merkityksellinen. Sitten on vielä henkinen ja fyysinen puoli; painopiste-eroja ominaisuuksissa on ottelijoiden välillä, mutta perustaso täytyy olla riittävä. Nopeus ei auta, jos matsi venyy ja kestävyysominaisuudet ovat heikot. Myös voimalla ja tehontuotolla on oma merkityksensä.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä milleniaaliterapeutti Saara Rantanen kanssa johtamisesta. Alle 35-vuotiaiden eläkepäätöksistä on mielenterveysperusteisia ¾, joka on huolestuttava määrä. Taustalla on useita asioita. Taustalla on asennemuutos eli nykyisin ollaan tietoisia mielenterveydestä ja mielen hyvinvoinnista. Tämä itsessään tärkeä ja hyvä muutos. Toisena asiana on työelämämuutos, joka on tapahtunut nopeasti eli tapa tehdä työtä, viestiä ja viettää vapaa-aikaa on muuttunut. Virikkeitä tulee joka kanavasta jatkuvasti, joka varmasti konkreettisesti vaikuttaa meihin kaikkiin. Puhutaan multipreesens-strategiasta eli samanaikaisesti tehdään monia asioita ja ollaan läsnä eri kanavissa. Tehokkuusnäkökulmasta se on tehokasta, mutta se altistaa väsymisellä ja palautuminen heikkenee. Työuupumuksella altistaa jatkuva aikapaine ja kiireen tuntu, ristiriitaiset tavoitteet ja vähäinen vaikuttamismahdollisuus omaan työhön. Lisäksi voi olla rooliristiriitoja ja epäoikeudenmukaisuutta, mutta myös jatkuva viesti- ja viriketulva kuormittaa. Haettaessa ratkaisuja uupumukseen tai vastaaviin niin keskitytään sekä ihmisen sisäisiin asioihin että ulkoisiin asioihin. Sisäiset säännöt ja käyttäytyminen; tietynlaiset vaatimukset itselle voivat olla yksi tekijä. Sen lisäksi käyttäytymiseen liittyvät seikat eli millä tavalla vastataan kehon stressireaktioihin. Jätetäänkö tauot pitämättä ja harrastukset väliin. Työolosuhteiden tarkastelu myös tärkeää. Olennaista on priorisointi ja karsiminen. Eli ei niin, että ”miten saan tehtyä nämä kaksi asiaa?”, vaan tärkeämpi on tietää kumpi on tärkeämpää juuri nyt. Tärkeä olisi keskustella myös siitä mitä nykyisin paljon näkyvillä oleva valmentava johtajuus tarkoittaa. Siinäkin olennaista keskittyä siihen, että mitä se minimissään on. Minimikin jo usein riittää. Usein olennaisin voisi olla se, että johtaja sanoittaa sitä mikä on tarpeeksi ja riittävästi ja käyttää esimerkiksi avoimia kysymyksiä. Tämä luo turvallista ilmapiiriä työpaikalle muutoinkin. Vapaus ei tarkoita sitä, että se on loputonta. Ihminen ei tyhjää vasten pysyä terveenä. Tavoitteet on tärkeä olla selkeästi kerrottu ja niihin palataan aika ajoin. Mielen hyvinvointi on yhtä tärkeää kuin fyysinen hyvinvointi. Merkityksellisyys- ja arvokeskustelu on konkreettisempi kuin aiemmin vallalla ollut intohimokeskustelu. Intohimo on kaunis ja kiva sana, mutta myös vaarallinen ja vaikea, sillä intohimoa ohjaa energia ja tunteet. Merkityksellisyyttä sen sijaan ohjaa syyt. Teksti: Mirva Leppälä

Tämän viikon jaksossa pohditaan alussa, miten eri eläinten ääniä matkitaan milläkin kielellä. Ja sen jälkeen tietenkin taas lisää faktoja ja fiktioita!Taustalla kuuluu etenkin loppupuolella kissanlelun kilinää, ja mun ääni meinaa pettää, mutta kunnialla selvittiin siltikin. Ainakin omasta mielestäni. ;)Tämän jakson thumbnailissa, eli tuossa pikkukuvakkeessa toinen kissani Poju, joka oli erittäin kovasti nauhoituksen menossa mukana.

Viime viikkoina muutamat osakkeet ovat sahanneet huikeita nousuja ja laskuja pörsseissä. Taustalla on monen miljoonan piensijoittajan someryhmä. Mistä oikein on kyse, muuttaako some pysyvästi pörssien toimintaa? Juho-Pekka Rantalan vieraina ohjelmassa ovat Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri ja Nordnetin sijoitusasiantuntija Martin Paasi.

Tämän viikon KalloCast on järjestyksessään 73. Mukana on miesten liigan loppulaukkaa, naisten maajoukkueen haasteiden perkausta, NAFL:ia, IFF:n uusimmat metkut ja tietysti brandytyöryhmä. KalloCastin isäntinä toimivat Pääkallo.fi:n Joel Siltanen ja Toni "Ylijohtava" Lötjönen. Teknisenä tuottajana ja kolmantena juontajana toimii Reeo Tiiainen. Löydät myös Acastista, Itunesista ja Spotifysta. 1. Erä: Ajankohtaisia asioita 00.00-33.43 Maajoukkueviikonloppu - Miesten maajoukkueen lyhyt summaus - Naisten maajoukkue hävisi U19-maajoukkueelle - mitä sitten? - Mitä ongelmia Suomen naisten maajoukkueella on tällä hetkellä Suomalaiset johtaa salibandya, kertovat ruotsalaiset - Liljelundille 4 vuoden jatko pääsihteerinä NAFL-nurkkaus - Lötjösen NAFL-passio 2. Erä: Liigakatsauksessa runkosarjan loppulaukka 33.43-51.00 - Taustalla viime viikon artikkeli, jossa oli arvioitu liigan loppuotteluiden tulokset - Tiiaiselta ja Lötjöseltä omat arviot - Putoaako pudotuspeleistä ErVi, SPV vai Indians? - Putoaako sarjasta Welhot vai Jymy? 3. Erä: Brandytyöryhmä 51.01-1.04.45 - Tuuleen huutelua: liiton uudet valiokunnat - Jo riittää - Viikon ottelunostot

Tervetuloa pandemia-, ilmastonmuutos- ja faktavapaalle alueelle, suuren keski-ikäjakson pariin. Lopulta nimittäin tuli päivä, jolloin mukamilleniaali NKOTB-fani täyttää 40 ja suunnistamme Vegasiin juhlimaan. Taustalla sisäinen parikymppisemme ulisee kaipuutaan huolettomiin päiviin. Se saattaa olla myös koiranpentu.

Espanja on yksi maailman suurimmista viinintuottajamaista, ja viinit lukeutuvat maan tärkeimpiin vientituotteisiin. Nyt Espanjan viinikulttuuri elää suurten murrosten aikaa. Taustalla vaikuttavat ilmaston-, arvostuksen- ja vientikaupan muutokset. Haastattelussa perinteisestä viinitilasta menestyvän vientiyrityksen rakentanut viininviljelijä Pedro Ruiz Aragoneses. Ohjelman on Ribera del Dueron viiniseudulla toimittanut Jyrki Palo. Ohjelmasarjan tuotanto, editointi ja lukija: Jorma Mattila.

Kuormituksen tunne ja oireet ovat monelle näkövammaiselle iso osa arkea. Taustalla voi olla muun muassa jatkuva pinnistely sekä vammaisuuden kokemukseen liittyvä stressi. Kuntoutus-Iiriksen psykologi Annu Kilpeläinen kertoo luennollaan, millaisin tavoin näkövamma voi uuvuttaa ja mitä uupumukselle voi tehdä. www.nkl.fi/fi/tyo Lue Näkövammaisuuteen liittyvä uupumus -luento tekstinä: www.nkl.fi/fi/nakovammaisuuteen-liittyva-uupumus

Palkittu-podcastissa keskustellaan henkilöstöjohtamisesta ja palkitsemisesta poikkeusaikoina. Mandatum Lifen Sini Jämsénin vieraana studiossa on Tokmannin henkilöstöjohtaja Sirpa Huuskonen. Tokmanni on saanut kiitosta johtamiskäytännöistä koronapandemian aikana. Huuskonen pitää tärkeänä, että johto on kriisitilanteessa koko ajan henkilöstön pulssilla ja lähellä. Huomiota on kiinnitetty myös palkitsemiseen: henkilöstöä on kiitetty ja palkittu venymisestä ja sitoutumisesta poikkeustilanteessa. Tokmanni teki myös merkittäviä uudistuksia palkitsemiseen vuosien 2017 ja 2018 aikana. Taustalla oli vaatimaton myynnin kasvu, jolloin yrityksessä ymmärrettiin, että koko henkilöstön panosta kasvuun tarvitaan. Tavoitteeksi otettiin 10 prosentin kasvu, ja koko henkilöstö tuli mukaan palkitsemisjärjestelmän piiriin. Millaisia palkkioita Tokmannilla on jaettu korona-aikana? Miten viestinnässä onnistuttiin? Entä miten kävi myynnin kasvutavoitteelle?

Vaalirankkurit toimittaa analyysin ns. MMM-esivaalipäivästä etäyhteyden avulla! Joe Bidenin voima on niin vahva, että Tuomo on 99,9-prosenttisesti valmis tituleeraamaan häntä presidenttiehdokkaaksi. Taustalla väijyy kuitenkin korona, joka voi vielä pelata jokerin pelaajien käsiin. Kaiken takana on twiitti -osiossa katsotaan kristallipallolla Pete Buttigiegin tulevaisuuteen. --- Send in a voice message: https://anchor.fm/vaalirankkurit/message

OlympiaCastin vieraana Leena Paavolainen – valmistelut Tokion olympiakisoihin aloitettiin jo viisi vuotta sitten. Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Leena Paavolainen, joka on tehnyt taustalla töitä jo vuosikausia sen eteen, että Suomen joukkueen järjestelyt toimivat optimaalisesti Tokion olympiakisoissa. Leena Paavolainen on tehnyt jo lähes 30-vuotisen työuran huippu-urheilun parissa – tutkijana KIHU:ssa, valmennuksen johtajana Paralympiakomiteassa ja Ampumaurheiluliitossa sekä viimeisen seitsemän vuoden aikana HUY:ssä. Nykyisin Leena toimii HUY:n varajohtajana ja kisaohjelmakokonaisuuden vetäjänä. Tokion olympiakisoihin huipentuu monen suomalaisurheilijan vuosien työ, mutta samalla tavalla kisat huipentavat monen vuoden työsaran Olympiakomiteassa. Työ Tokion olympiajärjestelyjen eteen on aloitettu jo ennen edellisiä kesäolympialaisia Riossa – ja samalla tavalla työt kohti Pariisin kesäkisoja 2024 on aloitettu jo nyt, vaikka Tokioon on aikaa vielä puoli vuotta. - Kaiken keskiössä on urheilijoiden ja lajien valmistautuminen kohti Tokiota. Nyt on kiivas karsintavaihe vielä menossa, ja viimeiset urheilijat kisajoukkueeseen ovat selvillä vasta kesäkuun lopussa. Taustalla tehdään kiivaasti joukkueen kisavalmisteluja, ja tässä vaiheessa Tokion asiat ovat päivittäin jollain tavalla työpöydälläni, Paavolainen kertoo. OlympiaCastin haastattelussa Paavolainen avaa, mitä kaikkea tämä massiivinen työ pitää sisällään. Esille nousee myös mielenkiintoisia lukuja, jotka paljastavat, miten mammuttimainen tapahtuma kesäolympiakisat on. Kesään 2020 asti OlympiaCast seuraa erityisesti matkaa kohti Tokion olympiakisoja. Tokion teemojen lisäksi OlympiaCastin jaksoissa avataan tuttuun tapaan myös suomalaisen huippu-urheilun tarinoita ja ilmiöitä sekä ihmisiä niiden takana. Podcastin tuottaa Suomen Olympiakomitea, ja isäntinä toimivat Mika Poutala ja Ilkka Palomäki. Tervetuloa mukaan Suomen olympiajoukkueen matkalle kohti Tokion kesäkisoja!

Miksi Venäjän hallitus erosi ja mitä seuraavaksi tapahtuu? Studiossa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila ja Venäjään erikoistunut toimittaja Polina Kopylova. Taustalla on Lassilan mukaan Venäjän hallituksen saamattomuus ja presidentti Putinin laskenut kannatus. Kangaspuron mukaan oppositio on onnistunut luomaan vaaleille merkityksen haastamalla epäsuositun valtapuolueen. Millaisia muutoksia Venäjällä on tapahtumassa kun perustuslakia muutetaan? Kopylova arvioi, että Venäjällä ollaan luomassa suurta järjestelmän muutosta, ja tavoitteena voi olla Neuvostoliiton tyyppinen ratkaisu. Kangaspuro arvioi, että mallia uuteen poliittiseen järjestelmään voidaan ottaa myös Kiinasta. "Turvallisuusneuvoston puheenjohtajuus esimerkiksi yhdistettynä parlamentin puheenjohtajuuden rooliin - tai pääministerin rooliin muodostaisi melkoisen valtakeskittymän", hän kertoo. Lassilan mukaan Venäjällä voi olla edessä myös vuoden 1993 tyyppinen tilanne, jossa ollaan perustuslaillisessa kriisissä. Ovatko kaikki langat Vladimir Putinin käsissä vai ei? Entä kuka on Venäjän uusi pääministeri Mihail Mishustini ja mikä on väistyvän pääministerin Dimitri Medvedevin rooli? Toimittajana Linda Pelkonen.

Jalkapallo on maailman suurin urheilulaji ja keskeinen, jopa määrittävä osa kulttuuria monessa maassa. Siksi siinä pyörii myös päätähuimaavat määrät rahaa ja näin olleen siihen liittyy vahvasti myös politiikka niin arvokisojen kuin suurten seurajoukkueiden tasolla. Ensi kesänä koittaa jälleen taistelu Euroopan mestaruudesta. Karsintojen tultua päätökseen on hyvä tarkastella mitä kaikkea jalkapallon kulisseissa kiiltokuvien alta oikeastaan paljastuu. Sekä kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA että Euroopan jalkapalloliitto UEFA ovat olleet viime vuosina kasvavien korruptioepäilyjen kohteena. Etenkin Qatarin tulevien arvokisojen valintamenettelyä on kyseenalaistettu rankasti. Keskustelemassa jalkapallomaailmasta omilla tahoillaan kirjoittaneet Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares sekä yhteiskuntatieteiden tohtori, mediatutkija Sami Kolamo. Tuukka Pasanen juontaa.

Meidän sisällä on sekä vastuullinen aikuinen, että sisäinen lapsi. Me ei koskaan menty nukkumaan lapsena ja herätty aikuisena. Tää asia puhuttelee meitä paljon ja me koitetaan avata sitä teille ja kertoa omakohtaisesti mitä se meille merkitsee. - Taustalla vaikuttaa mm. Jyrki Takalan kirja Tunne lukkosi jossa käsitellään skeemoja = tunne lukkoja. ***Kiitos kun kuuntelit! Osallistu keskusteluun instagramissa ja muista tilata podcast käyttämääsi alustaan! * INSTAGRAM: @HEDARICAST Yhteydenotot: hedari.info@gmail.com * Omat kanavat: Tiina: Instagram @avaramieli | www.podcastinaloittaminen.fi & www.trevantaa.fi *Ira: Instagram @ira.aaltonen & www.iraaaltonen.com

Kaaosteoriasta tulee monille mieleen kuuluisa perhosvaikutus: perhosen siivenisku Brasiliassa voi saada aikaan tornadon Teksasissa. Taustalla ovat matemaatikko ja meteorologi Edvard Lorenzin tutkimukset. Hän havaitsi, että hyvin pieni muutos alkutilanteessa voi johtaa aivan odottamattomaan, toisenlaiseen lopputulokseen. Ohjelmassa Helsingin yliopiston matematiikan professori Antti Kupiainen kertoo, miten tutkijat päätyivät kaaosteoriaan 1900-luvun alussa. Yksi vaikuttajista oli ranskalainen matemaatikko Henri Poincaré, joka tutki planeettojen kiertoratoja. Puhumme myös fraktaaleista ja mustista joutsenista. Sittemmin on havaittu, että kaaosteorian avulla voidaan selittää ja tutkia monenlaisia ilmiöitä, kuten liikenneruuhkia tai ilmastonmuutosta. Kupiainen itse soveltaa kaaosteoriaa tutkiessaan turbulenssia. Siten voidaan esimerkiksi selvittää, miten pienhiukkaset kulkeutuvat kaupungissa. Ohjelman loppupuolella Tampereen yliopiston fysiikan professori Esa Räsänen kertoo, miten kaaosteorian avulla voidaan tutkia sydämen sykevälivaihtelusta, onko ihmisen sydän kunnossa vai onko ihmisellä mahdollisesti jokin sydänvika. Hän on selvittänyt myös, millaista kaaosta liittyy musiikkiin. Toimittaja Mari Heikkilä. Kuva: Kaoottisessa prosessissa matemaattisesta kuvaajasta tulee usein hyvin monimutkainen ja sitä kutsutaan fraktaaliksi. Se voi muistuttaa perhosta, kuten kuvassa. Tästä tuli aikoinaan termi perhosefekti. (All Over Press / Kostyantyn Ivanyshen / Alamy)

Mitä mielestäsi on väkivallan taustalla? Mistä väkivalta kertoo?

Jakson sisältö 1. Erä 00.00-20:05 Ajankohtaiset aiheet - TPS:n "kriisi" - Alkukauden onnistujia ja epäonnistujia - Veteläinen ja Karvonen 2. Erä 20:06-36:05 Kurinpito - Case-tapauksia kuten Hankkio-Kotilainen ja Kosonen-Lund - Uusi kurinpitojärjestelmä - riittääkö resurssit? - Vanhoja juttuja reflektiona kuten tapaus Juha Tikka 3. Erä 36:06-1:05:55 Salibandyliigan tila, maajoukkue ja liigan tulevaisuuden visiot - Taustalla kirjoitus Näkökulma: Salibandyliigan tuote on heikko – miksi maajoukkuetoimintaa pidetään enemmän esillä? - Salibandyliiton ja SSBL:n eroavaisuudet - Miksi maajoukkue on kärkituote? - Miksi Salibandyliitto saa kritiikkiä - Miten liiga voidaan markkinoida paremmin? - Vuoden 2028 visio, onko se realistinen? - Riittääkö resurssit toteuttamiseen? - Onko salibandysta Suomen suosituimmaksi sisäpalloilulajiksi vuonna 2028? - Pystyvätkö liitto ja liiga yhteistyöhön eriydyttyään? Jatkoaika 1:05:56 - Viikon posi ja nega - Viikon ottelunostot Löydät podcastin myös Itunesista, Acastista ja Spotifysta. Sen teknisenä toteuttajana toimi Reeo Tiiainen.

KalloCastin jakso numero 28 julkaistaan uudenlaisella formaatilla. Jakso on jaoteltu uudella tavalla, ja myös äänimaailmaa on kohennettu. Ensimmäisessä erässä keskustellaan eritoten ajankohtaisista aiheista. Mukana on liigakatsaus miesten Salibandyliigan ensimmäiseltä kierrokselta. Ensimmäistä kertaa jaksossa esitellään myös uusi ohjelmanumero Veteläinen ja Karvonen sponsored by TekstiTV. Osiossa seurataan OLS:n liigatulokkaiden Asla Veteläisen ja Valte Karvosen otteita. Toisessa erässä pohditaan Helsingin olosuhdetilannetta miesten liigan osalta. Mukana on ajatuksia ottelutapahtumista ylipäänsä. Taustalla on käytetty Helsingin Uutisten artikkelia. Kolmoserän aiheena on salibandyn nykytila ja historia. Taustalla on Pääkallo.fi:ssa julkaistu artikkeli. Jatkoajalla on yllätysaihe, sillä Julius Aaltosen kahden ottelun pelikielto julkaistiin äänityspäivänä. Mukana ovat myös uudet osiot "Viikon posi ja nega" molemmilta sekä viikon ottelunostot tarjonnasta. Jakson suurin yllätys nähdään jatkoajalla, kun Ylijohtava Lötjönen pyytää julkisesti anteeksi. Ohjelman isäntinä toimivat Toni Lötjönen ja Joel Siltanen. Löydät jakson myös Spotifysta, Acastista ja Itunesista. Jakson teknisestä toteutuksesta ja jingleistä vastasi Reeo Tiiainen. Sisältö: 00.00-12.48: 1. Erä: Liigakatsaus. Veteläinen ja Karvonen sponsored by TekstiTV 12.49-26.48: 2. Erä: Helsingin olosuhdekatsaus - hallitilanteen perkaaminen. 26.49-42.48: 3. Erä: Onko salibandy ikuisesti nuori laji? 42.49-55.41: Jatkoaika: Aaltosen kahden ottelun pelikielto. Viikon posi ja nega. Viikon ottelutärppi.

Oikeus aborttiin on noussut viime aikoina otsikoihin ympäri maailmaa, myös Euroopassa. Katolisessa Irlannissa abortti päätettiin sallia, mutta esimerkiksi Puolassa raskaudenkeskeytyksiä haluttaisiin säädellä vielä entistä tiukemmin. Italia on hyvä esimerkki EU-maasta, jossa abortin saaminen on käytännössä vaikeaa, vaikka se on lain mukaan ollut sallittu jo 40 vuoden ajan. Italiassa laki antaa hoitohenkilökunnalle oikeuden kieltäytyä raskaudenkeskeytyksistä omantunnon syistä. Paikoitellen kieltäytyjien määrä on yli 90 prosenttia. Määrä kasvaa jatkuvasti. - Sairaalassa abortteja tekevän lääkärin työtä vaikeutetaan monin keinoin. Naista kieltäydytään nukuttamasta tai viemästä edes leikkaussaliin, sanoo Italian aborttilääkäreitä edustavan Laiga-yhdistyksen puheenjohtaja Silvana Agatone. Euroopassa toimiva uskonnollinen verkosto kamppailee aborttien kieltämiseksi ja ehkäisyn saatavuuden rajoittamiseksi. Euroopan neuvosto on huomauttanut Italiaa siitä, että se syrjii raskaudenkeskeytyksiä tekeviä lääkäreitä ja hankaloittaa naisten mahdollisuutta saada abortti. Ohjelman on Roomassa toimittanut Jenni Meronen. Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila. Kuvassa: Italian aborttilääkäreitä edustavan Laiga-yhdistyksen puheenjohtaja Silvana Agatone Kuva: Jenni Meronen

Yhdysvaltoihin on tullut tähän mennessä arviolta jo lähes 350 tieteen Nobel-palkintoa eli eniten maailmassa. Yliopistorankingeissa kärkeen sijoittuvat toistuvasti amerikkalaiset huippuyliopistot Harvardin yliopisto, MIT, Stanfordin yliopisto, Yalen yliopisto ja Caltech. Amerikkalaisiin yliopistoihin on syntynyt vuosikymmenien aikana osaamisen perinne, joka ruokkii nyt itse itseään, siten että nobelistien laboratorioista putkahtelee ulos uusia nobelisteja. Hyvät työskentelyolosuhteet ja tutkimuslaitteet sekä innostunut ilmapiiri ja työkulttuuri suosivat luovaa tieteentekemistä. Yhdysvalloissa yliopistotutkimus on kiinteästi kytköksissä yritystoimintaan ja yliopistoista on putkahtanut ulos suuri joukko start-up -yrityksiä. Yhdysvallat on hyötynyt tieteessä maahanmuutosta, kun sinne on paettu sotia ja vainoja. Huippuyliopistot myös rekrytoivat aktiivisesti lahjakkaita opiskelijoita ympäri maapallon. Tieteen, teknologian ja modernin yhteiskunnan tutkimuksen professori Kalle Michelsen LUT-yliopistosta pohtii syitä, jotka ovat Yhdysvaltojen vahvan tieteen taustalla. Hän muistelee myös omaa väitöskirja-aikaansa Pennsylvanian yliopistossa, jossa muun muassa yhdessä tenttitilaisuudessa piti tenttiä peräti 600 kirjaa. Post doc –tutkija, geneetikko ja unitutkija Hanna Ollila puolestaan kertoo, millaista on työskennellä Stanfordin huippuyliopistossa. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen. Kuva: Vapauden patsas Wikimedia Commons Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

Tässä podcast-jaksossa kerron sinulle, millainen lause on perheessäni ”kielletty” miksi pyydän läheisiäni ”tuunaamaan” tätä lausetta sen kuullessani (ja teen niin myös omalta osaltani) Toivottavasti tästä on sinulle iloa ja hyötyä! The post 26: Millainen on perheessäni ”kielletty” lause (ja mikä ajattelutapa on sen taustalla) appeared first on Astetta parempi elämä.

Hanna Wass ja Arja Alho keskustelevat kevään 2019 vaaleista osattomuuden ja osallisuuden näkökulmista yhteiskunnan ja äänestäjien jakautuessa asiakysymyksissä yhä useampiin erilaisiin lohkoihin.

Annu Nieminen on insinööri, joka johtaa perustamaansa The Upright Projectia, jonka tarkoitus on vaikuttaa koko maailman kulutustottumuksiin, sijoituspäätöksiin ja tuotantotapoihin. Järjestelmä tislaa neuroverkkojen voimalla kymmenien miljoonien tieteellisten artikkelien tiedosta yhden luvun, joka kuvaa tuotteen vaikutusta ympäristöön, terveyteen, yhteiskuntaan ja tietoon. Tuon luvun voimalla kapitalismi voidaan nostaa uudelle, valistuneemmalle tasolle. Aikaisemmin Annu työskenteli konsulttina McKinseylla ja toimitusjohtajana Suomen lupaavimpien yritysten yhteenliittymässä Kasvuryhmässä. Tässä podcastissa Annu puhuu siitä, miksi hänen oli pakko perustaa Upright, millaiselle johtajuudelle tänään on suurin tarve ja miten yritys ottaa fiksuimmin huomioon kestävyyden vaatimuksen. Annu on ehkä päättänyt pelastaa maailman numeroilla, mutta lopulta hänen suurin opettajansa on ollut taide. 10X Finland podcastin on tuottanut sisältötoimisto Great Point. Hyviä kuunteluhetkiä.

Kauppasota Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä kiihtyy. Taustalla on väistyvän ja nousevan suurvallan kamppailu. Eskaloituuko konflikti? Miten se muuttaa maailmaa? Vai muuttaako?

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Maija Vilkkumaa pohtii, mitä vikaa on rakenteissa eli korkeakoulujen opetuksessa, jos opiskelijat eivät ymmärrä, miten toisten tekstejä lainataan. Taustalla on kansanedustaja Laura Huhtasaaren Jyväskylän yliopistoon v. 2003 tekemä pro gradu -tutkielma. Kaarina Hazard haluaa puhua pääministeri Juha Sipilän lausunnoista sotea koskien ja "kirittää" toimittajia. - Voisivatko toimittajat - pliis, pliis, pliis - kysyä tarkemmin pääministeriltä, että miten hän valtion ymmärtää ja miten valtio eroaa yrityksestä. Mika Pantzarin mukaan talouspoliittisessa keskustelussa ei yleensä esitetä uusia ideoita ja jos esitetään, niin niitä kärkkäästi kutsutaan veropopulismiksi. Ritarit yrittävät Pantzarin pyynnöstä keksiä uusia verotettavia kohtia. Itse hän pitää verovähennyksistä kummallisimpana kotitalousvähennystä, koska se hänestä suosii rikkaita.

Podcastissä mennään läpi asennepuolella mitä tehdä, kun koira ei kestä lihaa. Haluttaisiin luonnollista ja terveellistä, mutta koira sairastuu siitä. Ratkaisuhan on periaatteellisella tasolla hyvin helppo: ei anneta lihaa. Jutustelussa muistutetaan, että sairaille koirille, oli niillä kiusana sitten hiiva, allergia, IBD tai sitten nykyisin niin yleinen haimatulehdus, ei voida ruokintaa miettiä yleisellä tasolla terveellisen hyvänä, vaan on mentävä yksilölle sopivalla ruualla. Vaikka se sitten olisi paljon parjattu eläinlääkärien myymä eväs. Podcastissä paljastetaan myös mikä asia (koira)maailmassa on kategorinen paha (spoilerina: kusetushoidot, joita jotkut sievistelevästi huuhaaksi kutsuvat). Mutta koko höpinä alkaa siitä kun kerron miksi hihnaa, ja varsinkaan hevosen riimuköyttä, ei saa kiertää ranteen ympärille. Taustalla häärivät pari hevosta, kurkipariskunta ja perheen russelit. Niitähän et audiolla näe, mutta voit katsoa saman podcastin videona, vlogina, jos haluat. https://vimeo.com/264777709

Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Juha otti esiin tilanteen, jossa ex-puoliso tekee kiusaa päättyneen parisuhteen toiselle osapuolelle. Miksi erityisesti niin monet miehet ajattelevat avioliiton tai parisuhteen merkitsevän ikuista omistusoikeutta toiseen? Maija pohti, voivatko häpeä ja nöyryytys olla vaikuttavia tekijöitä. Onko kyseessä eräänlainen kunniamurha? Pohjimmiltaan teot ovat useimmiten naisiin kohdistuvia väkivaltarikoksia, joiden taustalla on rakenteellisia syitä, huomautti Anu. Rakkauslukot voivatkin kylmätä muitakin kuin Juhaa. Suomessa on käynnissä lainsäädäntöhanke, jolla rajoitettaisiin kaksoiskansalaisten pääsyä ainakin korkeisiin sotilasvirkoihin. Ministeri Niinistön mukaan kaksoiskansalaisiin liittyvän lainsäädäntöhankeen päämäärä on "puolustushallinnon sisäisen turvallisuuden turvaaminen". Olenko minäkin turvallisuusuhka, kysyy Anu, kaksoiskansalainen itsekin. Puheenjohtaja Ruben takaa Anulle oikeuden osallistua jatkossakin Pyöreään pöytään ja myös Juha arvioi Anun olevan korkeintaan pieni riski Pyöreän pöydän ritarikunnalle. Pöytä päätyykin kysymään, miten syntyperä takaa sataprosenttisen lojaliteetin valtiolle tai yhteiskunnalle. Maija toi ruodittavaksi kysymyksen, kelpaako näkyvyys palkkioksi tai korvaukseksi tuotteesta tai palvelusta? Onko esimerkiksi somejulkisuus oikeaa valuuttaa vai pelkkää hyväksikäyttämistä? Juhan mielestä esimerkiksi hotelliyön pyytäminen somenäkyvyyttä vastaan on kohtuullista, sen sijaan pyynnön julkistaminen ei sitä ole. Taustalla on brittiläisen bloggaajan hotellille esittämä majoituspyyntö, josta hotellinpitäjä kieltäytyi ja jonka toi julkisuuteen. Maija kysyy, vaikuttaako kielteiseen suhtautumiseen se, että kyse on lähinnä nuorten ja kauniiden naisten hallitsemasta bloggari- ja vloggarimaailman julkisuudesta. Anu huomautti, että kohu on molempien osapuolien kannalta edullinen ja ehkä jopa sovittu. Ruben kysyi myös, mikä ero on somenäkyvyydellä ja viihdeteollisuudesta yleisemminkin tutulla niin sanotulla product placementillä eli tuotesijoittelulla.

Selvitysnaiset pohtivat päätöksenteon perusteita yhdessä Sitran ennakointitoiminnan strategia-asiantuntijan Eeva Hellströmin kanssa. Millä perusteilla poliitikot ja muut johtavassa asemassa työskentelevät tekevät päätöksiä? Mikä on lobbarin ja asiantuntijan ero vai onko eroa oikeasti? Missä määrin päätöksenteko voi perustua tutkimustietoon? Miten kokemusasiantuntijuutta pitäisi käsitellä?

Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista asioista Pauli Aalto-Setälän johdolla. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Kaarina Hazard ja Mika Pantzar. Maija Vilkkumaan somekupla on täyttynyt hallintarekisteristä. Häntä kiinnostaa, miksi monesti torpattu laki pulpahti taas pinnalle, ja mikä sai perussuomalaiset kääntymään sen kannalle. Maijaa myös kummastuttaa, mikä hyöty omistuksen salaamisesta on, ellei se ole veronkierto tai keplottelu. Mika Pantzar yhtyy kummasteluun. - Parasta populismin estämistä olisi olla mahdollisimman avoimia, mutta hallintarekisterin myötä herätetään ajatusta, että on olemassa Davos-ihmisiä, jotka tallettavat rahaa hämärätileille. Pantzar näkee asian roolipelinä. - On kiinnostavaa miettiä, miksi esimerkiksi Kilpailuvirasto kannattaa ja Finanssivalvonta vastustaa. Kaarina Hazard lataa pöytään täyslaidallisen. - Viimeisetkin perussuomalaisten uskottavuuden rippeet menivät tässä. Hasard näkee tilanteessa kuitenkin pilkahduksen positiivista. - Terveen poliittisen elämän merkki on eripura puolueen sisällä, ja sitä hallintarekisteri on nyt perussuomalaisiin tuonut, kun kansanedustaja Mika Raatikainen on ilmoittanut vastustavansa hallituksen esitystä. Kaarina Hazard tunnustaa olevansa hieman rakastunut arkkipiispa Kari Mäkiseen tämän otettua kirkolliskokouksen avajaispuheessaan kantaa turvapaikkakeskusteluun. Taustalla on Maahanmuuttoviraston johtajan Päivi Nergin paheksunta sitä kohtaan, että seurakunnat ovat alkaneet kielteisiä turvapaikkapäätöksiä kirkoissa. - Tervehdin ilolla poliittisesti aktiivista ja taistelevaa kirkkoa, toteaa Hazard. Mika Pantzar näkee tässäkin asiassa rooleja. Päivi Nergin rooli on vastata sisäisestä turvallisuudesta. Sen sijaan solidaarisuusliikkeen rooli on siirtynyt vasemmiston katoamisen myötä kirkon suuntaan. Maija Vilkkumaa jää pohtimaan, kertooko Päivi Nergin lausunto siitä, että hän tuntee syyllisyyttä Maahanmuuttoviraston tekemistä päätöksistä. Mika Pantzar kysyy, ovatko poliitikot yliherkistyneet sosiaalisen median nopeasykkeisyydelle. Itsenäisyyden juhlarahasta syntyi nopeasti somekohu, ja sen jälkeen muutamassa tunnissa valtiovarainministeri päätti vetää asetuksen pois. Olisiko syytä kuitenkin nukkua yön yli? Maija Vilkkumaa näkee että somekohuja on nykyään koko ajan. Kohun uhrille ne voivat olla traumatisoivia hyökyaaltoja. Yleensä kohut kuitenkin laskevat aika nopeasti. - Yleensä isoin kiihko perustuu osin väärin ymmärretyille, väärin tulkituille tai väärin siteeratuille seikoille. Pyöreää pöytää pohdituttaa, ovatko some-ekspertit oikeassa sanoessaan, että nopea reagointi on tärkeintä, jos joutuu somekohuun. Kaarina Hazard tunnistaa parven mukana menemisessä ja nopeasti kiihtymisessä myös pientä komiikkaa. - En ennen tätä tiennyt, että juhlarahat ovat meille näin sydämenasia, Hazard nauraa. Pauli Aalto-Setälä päätyy toivomaan, että jonain päivänä hallintarekisteri saisi oman juhlarahansa. Twitterissä #pyöreäpöytä

Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista aiheista Pauli Aalto-Setälän johdolla. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Iivo Niskasen MM-kultamitalin juhlinnan jälkeen puhutaan muusikko Maija Vilkkumaan toiveesta laista, joka sallii samaa sukupuolta olevien parien avioliitot. - Normaali länsimainen oikeus, kuvaa lakonisesti tutkimusprofessori Mika Pantzar uutta avioliittolakia. - Kyllä mun sydän on tänään täynnä hartautta ja kiitollisuutta, sanoo mediatutkija Anu Koivunen kuvatessaan tasa-arvoista avioliittolakia eteenpäin ajaneita poliitikkoja ja Seta-veteraaneja. Toisena keskustelunaiheena pohdittiin, uutisoidaanko Venäjästä tarpeeksi. Taustalla on Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Charly Salonius-Pasternakin kirjoitus Helsingin Sanomissa edellisviikolla (24.2.2017). Puheenjohtaja (reservin majuri), uskoo, että Venäjä on vaarallisempi kuin ennen. Hjallis Harkimon työryhmän mediaselvitys taas täystyrmäyksen Pyöreän pöydän mediatutkijalta sekä myös puheenjohtajalta, joka on työskennellyt monessa mediatalossa ja on nykyisin kustannusyhtiö Allerin toimitusjohtaja. Twitterissä #pyöreäpöytä

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Kaarina Hazard ja Taru Tujunen. Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista aiheista Pauli Aalto-Setälän johdolla. Suurten teemojensa vuoksi ritarit päätyvät suorassa lähetyksessä nimeämään keskustelunsa valtio-opin aabeeceeksi. Puheenjohtaja mainostaa kuntavaaleja (9.4.) ja sanoo huomanneensa, että yhä enemmän valta keskittyy suurten kaupunkien johtajille. Tujunen komppaa, sillä hänen mielestään juuri kaupungeissa politiikka ei olekaan rikki. Pyöreän pöydän uusi keskustelija Tujunen on viestintätoimisto Ellun Kanojen toimitusjohtaja. Aiemmin hän toimi mm. Kokoomuksen puoluesihteerinä. Taru Tujunen on valinnut aiheekseen yritysten mielipideilmaukset. Hän kertoo, että esim. Yhdysvalloissa yhä useampi yritys kertoo tai joutuu kertomaan mielipiteensä. - Onko firmoista tulossa puolueita? Vapaa kirjoittaja Kaarina Hazardin mukaan nyt on yhteiskunnassa menossa "tosiasioista viis, tunnelmat jyrää" -meininki. Hän kysyy, onko tärkeämpää, miten puhutaan eikä enää se, mitä puhutaan. Mediatutkija Anu Koivunen etsii vastausta kysymykseen, onko demokratia huutoäänestys, mielipidemittausten tulos. Taustalla on brittiläisen ajatuspajan Euroopassa tekemä internet-kysely. Vastaukset saat helposti kuuntelemalla lähetyksen. #pyöreäpöytä Palautetta saa antaa @InkeriK, inkeri.kuisma-tarpila(at)yle.fi

Tässä jaksossa kerron mitä ihmettä teen TV1:n keskusteluohjelmassa Inhimillinen tekijä. Taustalla ääntelee sangen hellyyttävästi pikkuinen Fanni-tyttö.  *** LATAA ILMAINEN VALMENNUSKURSSI STRESSINHALLINNASTA: https://stressivapaajohtaja.com/videovalmennus/ © Zeno Integral Coaching® 2017  

Hyvää joulua! Tässä uusimmassa Ruokola²-podcastin jaksossa vieraana on progressiivista metallia soittavan Oddland-yhtyeen basisti Joni Palmroth. Jonin kanssa juttelimme yhtyeen viimeisimmästä levystä nimeltään Origin, joka julkaistiin viime syyskuun alussa. Sivusimme myös yhtyeen tuotantoprosessia, mikä on ollut paikoitellen haastavaa mutta aina palkitsevaa. Podcast on poikkeuksellisesti nauhoitettu aika äänekkäässä tilassa Tikkurilan Vernissan takahuonetiloissa, juuri ennen bändin keikkaa. Taustalla on vähän melua, mutta elämä on välillä äänekästä. Hyvä hengaus ja keskustelu - kiitos Jonille ja terveisiä Turkuun! Ruokola² pitää nyt snadin joulubreikin, mutta tulee takaisin tammikuussa 2017! Hyvät joulut ja uudet vuodet! TNV! Tsekkaa: Oddland - Hidden

Eduskunnassa puhutaan, ja siitä on puhumassa eduskunnan keskuskanslian entinen päällikkö Keijo Koivukangas. Lähetys on uusinta (4.9.2009). *** Eduskunnan kesäloma alkaa olla ohi ja uusi täysistuntokausi on alkanut. Pelkkää puhetta, sanovat politiikkaan kyllästyneet, ja ovat aivan oikeassa. Valtion johtaminen ja puhuminen liittyvät toisiinsa tiukasti. Kaksi paljon käytettyä valtion johtamisen tapaa on nimetty erilaisten puhetyylien mukaan. Parlamentarismi on meille tutuin valtiomuoto, ja sen perustana on ranskan sana parlera, puhua. Taustalla on ajatus siitä, että yhteiskunnassa vallitsevat tahtotilat sopivat yhteisistä asioista ja ristiriidoista keskenään puhumalla asiat halki. Tämän länsimaisen ja ajatusmallin mukaan pääasia on että ihmiset puhuvat. Lopullinen totuus asioista löytyy keskustelemalla, tai sitten tuo totuus muuttuu alituisesti keskustelun jatkuessa. Tärkeintä on se, että erilaisten poliittisten tahtotilojen välillä on puheyhteys. Toinen huomattava valtio-opillinen puhumiseen liittyvä suuntaus on diktatuuri, joka sisältää ajatuksen siitä, että on olemassa joku, joka sanelee, dikterar tai dictate, mitä muut tekevät. Kaikki diktaattorit eivät ole olleet hirmuhallitsijoita, vaikka kenraali Franco, Adolf Hitler ja Josif Stalin termiä värittävätkin. Historioitsijoiden mielestä mm. Antiikin Rooman yksinvaltias Cincinnatus oli hyvä diktaattori, mutta modernit itsevaltiaat vaikuttavat järkiään suuruudenhulluilta ääliöiltä, jotka olisi pitänyt ajoissa passittaa koulukuraattorin puheille. Parlamentarismiin läheisesti liittyy kansanvalta eli demokratia, jonka arvellaan syntyneen antiikin Kreikassa. Ateenan kaupunkivaltion demokratiassa äänioikeus oli vapailla miehillä, ei orjilla eikä naisilla. Nykyaikaisessa demokratiassa valinnan vapaus on niin pitkälle vietyä, että ihmiset saavat itse päättää, ovatko he kansalaisia ja käyttävät äänioikeuttaan vai ovatko he orjia eivätkä käytä äänioikeuttaan. Politiikan ja puhumisen tärkeä yhteys näkyy Suomen poliittisessa järjestelmässä mm. maan virallisessa protokollassa. Ensimmäisenä on tietenkin presidentti, jonka latinasta juontuva nimikin tarkoittaa edessä istujaa. Mutta protokollan seuraava ei olekaan pääministeri, jonka sana minister tulee myös latinasta ja tarkoittaa apulaista, vaan puhemies, mies joka puhuu ja säätelee muiden puhumista. Millaista on puhemiehen työ täysistunnossa? Millainen keskustelufoorumi eduskunnan täysistuntosali on? Millaisia puhujia kansanedustajat ovat? Eduskunnan keskuskanslian päällikkö lainsäädäntöjohtaja Keijo Koivukangas on avustanut maamme puhemiehiä, kysytäänpä häneltä. Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura. Kuva: Jyrki Lyytikkä.

Nokia tuli ja teki Suomesta muutamassa vuodessa hypermodernin yhteiskunnan. Sitten Nokian matkapuhelimet lähti ja nyt olemme vaarassa taantua muutamassa vuodessa. Suomalainen digitaalipeliteollisuus on noussut uudeksi lippulaivaksi, soihdunkantajaksi ja keulahahmoksi ihmisten fantasioissa eli mediassa. Roman Schatz kysyy Maamme-kirjassaan Digia Oy:n perustajalta ja sarjayrittäjä Pekka Sivoselta sekä sinivalkoisen pelikirjan kirjoittaneelta Juho Kuorikoskelta, miksi peliteollisuutemme menestyy? - Taustalta löytyy muun muassa Elias Lönnrot ja Akseli Gallen-Kallela, vastaa toinen asiantuntija.