PSYKOLOGIA

PSYKOLOGIA-Podcastin Persoona-minisarjan kolmannessa osassa syvennymme tunnollisuuteen!Tunnollisuus on piirre, joka liittyy järjestelmällisyyteen, vastuullisuuteen ja kykyyn säädellä omaa käyttäytymistä pitkän aikavälin tavoitteiden suuntaisesti.Korkea tunnollisuus näkyy usein ahkeruutena, luotettavuutena ja kurinalaisuutena. Tunnollinen ihminen tyypillisesti asettaa tavoitteita, pysyy aikatauluissa ja miettii tarkkaan ennen kuin toimii. Toisaalta hän voi myös olla ankara itselleen, uppoutua työhön liikaa tai kokea syyllisyyttä, jos ei ole jatkuvasti tehokas.Matala tunnollisuus ei taas välttämättä tarkoita laiskuutta. Se voi näkyä joustavuutena, luovana kaaoksena tai hetkessä elämisenä. Joskus suunnitelmattomuus tuo elämään juuri sitä vaihtelua, mitä muutoin järjestelmällinen mieli ei sallisi.Länsimaisessa työelämässä usein palkitaan tunnollisuudesta, mutta liiallisena tällainen voi kääntyä myös uupumukseksi. Joissain työtehtävissä järjestelmällisyyden tarve voi olla iso haittakin. Jaksossa keskustelemme myös siitä, voiko tunnollisuutta harjoitella tai lieventää – ja pitäisikö. Käy kuuntelemassa! Ensi viikolla aiheena on avoimuus – piirre, joka liittyy uteliaisuuteen ja kiinnostukseen ideoita ja kokemuksia kohtaan.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

PSYKOLOGIA-Podcastin Persoona-minisarjan toisessa osassa perehdymme Lasse Karjalaisen kanssa neuroottisuuteen!  Neuroottisuus on piirre, joka kertoo herkkyydestä kokea negatiivisia tunteita, kuten pelkoa, ahdistusta, häpeää tai surua.  Se on yksi "big five" -piirteistä, eli viidestä suuresta persoonallisuuspiirteestä, joissa ihmisten voidaan katsoa vaihtelevan.  Korkea neuroottisuus ei tarkoita, että ihminen olisi jatkuvasti ahdistunut. Se tarkoittaa, että stressaavat tilanteet saattavat laukaista vahvoja reaktioita, ja palautuminen vie keskimäärin enemmän aikaa kuin vähemmän neuroottisella.  Vastaavasti matala neuroottisuus ei ole aina puhtaasti hyvä asia – joskus tunneherkkyys on merkki empatiasta, varovaisuudesta tai syvällisestä sisäisestä työskentelystä. Toisaalta voimakas tunnereaktio voi myös vähentää kykyä toimia empaattisesti, jos ihminen "lukkiutuu" omaan tunnekuohuunsa.Kokonaisuudessaan neuroottisuus lienee piirre, joka on ihmisissä vielä sopeutunut siihen ympäristöön, jossa olemme satoja tuhansia vuosia eläneet. Kuten Lasse toteaa, harva toivoisi nykymaailmassa olevansa ENEMMÄN neuroottinen. Jos huomaat olevasi korkealla neuroottisuudessa, jaksosta löytyy myös keinoja itsesäätelylle ja joustavuuden löytämiselle. Käy kuuntelemassa! Ensi viikolla vuorossa on tunnollisuus – piirre, joka on yhteydessä ahkeruuteen, järjestelmällisyyteen ja eliniän ennusteeseenkin.  Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

PSYKOLOGIA-Podcastin Persoona-minisarjan ensimmäisessä osassa käsittelemme ekstroversiota!  Ekstroverttiuden ajatellaan koostuvan positiivisten tunteiden runsaudesta, sosiaalisesta aloitteellisuudesta ja innokkuudesta.  Ekstrovertti luontaisemmin ottaa johtajamaisen aseman.  Introvertti taas tyypillisesti on ryhmätilanteissa mieluusti sivummalla. Hän voi silti olla tarkkaavainen, sosiaalinen observoija. Introvertti voi siis olla sosiaalisesti älykäs ja taitavakin. Hän ilmaisee tyypillisesti vähemmän "positiivista affektia", eli positiivinen tunneilmaisu on rajoitetumpaa.  On huomattavaa, että positiivisten tunteiden määrä ei sulje pois negatiivisia tunteita. Eli ihminen voi kokea paljon positiivisia JA negatiivisia tunteita. Negatiivinen emotionaalisuus on seuraavan tiistain jakson aiheena!  Toisin kuin usein ajatellaan, ekstroversio ja introversio ovat saman piirteen eri päädyt. Ihminen siis sijoittuu johonkin tällä jatkumolla, ja suurin osa siihen keskipaikkeille. Suurin osa ei siis ole kumpikaan - ei ekstrovertti eikä introvertti.  Juttelemme jaksossa myös piirteiden joustavuudesta. Vaikka olisit luonnollisesti ekstrovertti, voit siis harjoittelemalla löytää myös joustavuutta, jonka avulla pystyt sietää yksinoloa ja hiljaisuuttakin.  Käy kuuntelemassa! Ensi viikolla samaan aikaan jutellaan neuroottisuudesta!  Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Mitä on todellinen sivistys, ja kuinka nykyisessä, hektisessä yhteiskunnassa tulisi oppia?Maailmassamme on helpompaa kuin koskaan saada tietoa. Joka asian voi selvittää nopeasti. Työkaluja infon hankkimiseen on kaikenlaisia, selaimista kielimalleihin, palstoista podcasteihin.Valtavasta tietomurusten määrästä ei kuitenkaan itsestään muodostu ymmärrystä, eikä kylmää informaatiota sisäistetä tuosta vain. Miten siis rakentaa syvää sivistystä tietotulvan maailmassa? Marko Nenonen on Suomen historian dosentti Tampereen yliopistolta. Hän on tutkinut noitavainojen ja liikenteen historiaa. Marko on ollut yksi Tampereen yliopiston pidetyimmistä opettajista; hänet tunnetaan joustavasta, paljon autonomiaa antavasta opetusotteestaan ja kiinnostvista luentoaiheistaan.Jaksossa puhumme aiheista:- Tieteiden ja oppiaineiden eriytyminen.- Miksi historiaa tutkitaan?- Miten olla hukkumatta tietotulvaan?- Sivistyksen määritelmä - mitä sivistys tarkoittaa vai tarkoittaako mitään?- Miten opiskella tehokkaasti.- Mitä opiskelijoiden tulisi tietää, josta ei puhuta tarpeeksi?- Miten esilläolo on monesti nykyään tärkeämpää kuin tietäminen.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Kielet luovat maailmaa ja maailma kieliä.  Uusimmassa PSYKOLOGIA-Podcast jaksossa juttelemme Anssi Bwalyan kanssa siitä, miten kieli ja mieli toimivat yhdessä. Miten kieli muodostaa todellisuuttamme ja miten todellisuutemme muovaa kieltämme.  Kieli on syvällinen heijastus ihmisen olemuksesta ja kokemuksesta. Toiselle kielellinen ilmaisu on tärkeämpää kuin toiselle. Kieli on kuitenkin ehkä se tekijä, joka selkeiten erottaa ihmisen muista eläimistä.  Kun havaitsemme kielen käyttöä muissa eläimissä, tämä kiehtoo meitä suuresti, ehkä koska koemme sillon jonkinlaisen yhteyden.  Lisää jakson aiheita:  - Mitä on sisäinen puhe, miksi sellainen on ja kuinka se toimii?  - Kulttuurit, joissa on enemmän tai vähemmän värisanoja: näkevätkö tällaiset ihmiset maailman eri tavalla?  - Englannin valta-asema tutkimuksessa ja kirjallisuudessa:  Mitä menetämme, kun puheen ja kielen tutkimus tapahtuu usein vain englannin kautta?  - Monikielisyyden psykologia.  - Hahmottaako toinen maailmaa kielellisemmin kuin toinen? Entä miten visuaalisemmat ihmiset toimivat?  - Kielellisen kategorisoinnin psykologia.  Anssi Bwalya on vapaa toimittaja ja psykologian väitöskirjaopiskelija Edinburghin yliopistossa.  Hänen bloginsa löydät osoitteesta virhemarginaali.fi. Käykää kurkkaamassa! Suosittelen.  Anssin kuvan ottaja: Liisa Kallio.  Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Mistä miehet kärsivät?  Uusimmassa PSYKOLOGIA-Podcastin jaksossa puhumme Alex Siiran & Frans Hornemanin kanssa miesten itsemurhakuolleisuudesta, deittikulttuurista, avun hakemisen ja tunnepuheen vaikeudesta sekä siitä, miten saisimme uudistettua tunkkaista miehen mallia, pudottamatta kuitenkaan perinteisen miehisyyden hyviä puolia matkasta!  Nykyisessä maskuliinisuuskeskustelussa puhutaan liian usein miehille norsunluutornista ja paasataan siitä, mitä miesten pitäisi itsestään ajatella ja mitä ei.  Kuinka voisimme myydä miehille maskuliinisuuden laajempaa määritelmää kunnioittavalla tavalla?  Alex Siira on Pirkanmaan psykologiliiton puheenjohtaja ja psykologian maisteriopiskelija Tampereen yliopistolta. Alex puhuu sosiaalisessa mediassaan paljon miehisyyden tematiikasta ja yksinäisyydestä, sekä keinoista, joilla psykologiaa voitaisiin tuoda lisää poliittiseen päätöksentekoon.  Frans Horneman on psykologi, joka on työskennellyt Mieli ry:n johtavana psykologina ja itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkönä. Hän on käsitellyt miesten mielenterveyttä asiantuntijaroolissa, ja myös poliittisen psykologian teemat ovat Fransille keskeisiä.  Alex on kevään 2025 kunta- ja aluevaaleissa ehdolla Tampereella. Frans puolestaan kuntavaaleissa Helsingissä!  Jakson aiheita:  - Miesten suuri itsemurhakuolleisuus ja sen taustat.  - Puhumattomuuden kulttuuri.  - Miksi miehet eivät hae apua.  - Miehisyyden ajatuksen historiaa ja tulevaisuutta.  - Miten miehisyyden ongelmapuolista voitaisiin puhua miehille ilman syyllistämistä?  - Miten saada perinteisestä miehisyydestä hyvät puolet irti, mutta kuitenkin antaa tilaa uudistumiselle ja joustavuudelle?  - Nykyinen deittikulttuuri ja sen psykologiset vaikutukset.    - Pituuden kyseleminen deittisivustoilla.  - Miten algoritmit sotkevat ihmisten luontaista romanttista käyttäytymistä.  - Miten saada deittisovelluksesta hyötyä irti, menettämättä sieluaan ja mielenterveyttään?  Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Miten kapinoida kiirettä vastaan? PSYKOLOGIA-Podcast palaa uuteen vuoteen bangerijakson kanssa!Jaksossa keskustelemme Julia Sangervon kanssa yhteiskunnan ja työelämän jatkuvasta intensifikaatiosta. Siitä, miten yksilöille asettuu kovempia ja kovempia vaatimuksia, vaikka periaatteessa tehokkuutemme on noussut jatkuvasti. Miksi aiemmin perhe tarvitsi vain yhden työssäkävijän, kun nykyään kaksikaan ei aina meinaa riittää? Mitä kiire tekee mielelle, ja mitä voimme tehdä?Julia Sangervo on psykologi ja poliitikko. Hän puhuu empaattisemman ja rauhallisemman yhteiskunnan puolesta, jossa psykologia otettaisiin huomioon kaikilla tasoilla. Lisää käsiteltyjä aiheita:- Onko laiskuutta olemassa?- Kuuluuko empatia hyvään poliittiseen päätöksentekoon?- Pitäisikö ajattelussa pyrkiä laittamaan ensisijaisesti tunteet sivuun ja toimia järjellä?- Mistä arvot tulevat?- Tähtien ja arjen pienien asioiden ihmeellisyys!Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Jaksossa käsitellään erämaaelämää 1900-luvulla, kun moderni maailma alkoi pikku hiljaa ylettää Kutturan kylään. Kuttura on pieni, saamelaisten ja sukuun liittyneiden asuttama kylä Inarin seudulla.Käymme Ahkkuni (isoäitini), Siiri Magga-Miettusen kanssa läpi tarinoita hänen kirjoistaan. Siiri on saamelainen tarinankertoja, kirjailija ja kenties Suomen pisimmän opettajanuran tehnyt ihminen. Hänen tarinansa ovat lapissa rakastettuja. Mihin ihmiset uskoivat? Minkälaista poronhoitajan arki oli, ja millaista Siirin vanhempien oli olla ensimmäisinä saamelaisina linnanjuhlien vieraina? Siirin kertomukset ovat täynnä ihmeellisiä, surullisia, hauskoja ja erikoisia tarinoita lapsuudesta, luonnosta, ihmeellisistä sattumuksista ja kirpakoista kohtaloista. Mukana tanssivat aina kunnioitus ja huumori.Keskustelemme myös Ahkkun vanhenemisesta, Alzheimerin taudista ja loppuelämästä. Mitä ajatuksia ikääntyminen herättää?Käsiteltyjä aiheita:- Jumalat ja usko yliluonnolliseen lapissa- Poronhoidon arkea- Kekkosen vierailut Kutturassa- Ihmeellinen suuntavaisto- Keuhkokuume erämaassa- Karhunmetsästys- Myyttiset hahmot pelotteena- Ajatuksia kuolemisesta ja vanhenemisesta- Ensimmäiset saamelaiset linnanjuhlissa- Alzheimeriin sairastuminen- Kirjojen kirjoittaminen perintönä jälkeläisilleJos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Tässä pikajaksossa keskustelemme Samuli Kangaslammen kanssa ilmiöstä nimeltä "highly superior autographical memory". Pohdimme myös muistin ilmiötä laajemmin: mistä siinä tarkalleen ottaen on edes kyse?Samuli Kangaslampi on psykologi ja psykologian tohtori Tampereen yliopistolla. Hän on tutkinut erityisesti psyykkistä traumaa ja traumaperäisiä häiriöitä, psykologisia hoitoja, elämäkerrallista muistia ja psykedeelejä. Samuli on Suomen psykotraumayhdistyksen puheenjohtaja ja psykedeelitutkimusyhdistyksen hallituksen jäsen. Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Meitä yritetään viedä jatkuvasti eri suuntiin. Vaikutuskeinoja on valtavasti. Mutta missä kohtaa terve ja normaali vaikuttaminen muuttuu manipulaatioksi? Ja miten asettaa omia, terveitä rajoja? Näitä rajoja tulee myös osata ylläpitää; kyseessä on taito, jota voi harjoitella. Aiheesta keskustelemassa ovat psykologit Nina Lyytinen ja Satu Pihjala.Juttelemme mm. seuraavista aiheista:- Miten manipuloiva käytös voi näkyä arkisissakin tilanteissa- Miten markkinoinnissa pyritään manipuloimaan- Miten eroittaa terve ja normaali vaikuttaminen manipuloinnista- Miten sosiaalisen median alustat manipuloivat meitä- Miten olemme itse monesti myös aktiivisia toimijoita omassa manipuloiduksi tulemisessamme- Kuinka harjoittaa rajojen vetämisen taitoaSatu Pihlaja on psykologi ja tietokirjailija, joka tekee monenlaisia valmennuksia, koulutuksia ja työpajoja erinaisistä aiheista, kuten itsensä johtamisesta, virtuaalisesta vuorovaikutuksesta sekä mm. tietokirjojen kirjoittamisesta! Hän on myös mukana pyörittämässä Pari Koutsia -podcastia.Nina Lyytinen on myös kokenut psykologi. Hän juontaa Psykopodiaa-podcastia, toimii kouluttajana työ- ja organisaatio-  sekä kriisi- ja traumateemoista, kirjoittaa kolumneja, ja on tehnyt pitkän uran myös Suomen Punaisella Ristillä. Psykologien sosiaalisen vastuun (PSV) kautta Nina tekee myös merkittävää vapaaehtoistyötä.PSV:n tilinumero:FI33 8000 1900 7035 30PSV:n MobilePay:26863Lasten mielenterveyspalvelut Etelä-Libanonin pakolaisleireissä: neuvolakummit:Viite: 1656.Kuntoutuskummit erityislasten koulutuksen ja kuntoutuksen mahdollistajina:Viite: 3232.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Tullaanko terapeutit korvaamaan?  Muuttuuko nyt kaikki? Tekoäly on muovannut järkyttävän nopeasti kuvaamme tulevaisuudesta. Yhtäkkiä villit scififantasiat eivät tunnukaan niin kaukaisilta. Mikä kaikki tulee muuttumaan, ja mikä jää? Mikä on pahinta mitä voi tapahtua? Mikä tuo toivoa ja intoa? Olli Airola ("Tekoälyolli") on psykologi ja ohjelmoija, joka levittää somensa ja uutiskirjeensä kautta ihmisille tietoa tekoälyn viimeisimmistä kehityksistä. Keskustelemme Ollin kanssa mm. seuraavista aiheista. - Sijoittamisen psykologia - Teknologiset dystopiat - Tekoälyn tarjoamat utopiat - Voidaanko "aitoa" empatiaa korvata niin, ettei ihminen pystyisi edes erottamaan, onko hän tekemisissä robotin vai ihmisen kanssa? - Miltä terapian tulevaisuus näyttää ? - Mikä estäisi tekoälyterapian? Voisiko kone hoitaa homman, ja millä tavalla? - Tullaanko tekoälyä käyttämään sodankäynnissä autonomisten asejärjestelmien luomiseksi?Ollin uusi kurssi "Nollasta koodariksi" opettaa sinulle, miten käyttää tekoälyä koodaukseen. Kurssi on suunnattu ihmisille, joilla ei tarvitse olla minkäänlaista perustaitoa koodauksesta. Käykää kurkkaamassa: olliairola.com.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Väitämme olevamme eläinrakkaita. Samalla tuemme (pelkästään Suomessa) kymmenien miljoonien eläinten vuosittaista kärsimystä ja kuolemaa hirvittävissä olosuhteissa omilla, arkisilla valinnoillamme. Mistä tässä on kyse?Benjamin Pitkänen lienee Suomen tunnetuin vegaani- ja eläinoikeusaktivisti. Hän kiertää Suomea puhumassa eläinten valtavasta kärsimyksestä, jota me, tavalliset kansalaiset osittain tietämättämmekin tuemme. Valtaville massatuotantoeläintiloille ei juuri päästetä ketään kuvaamaan tai katsomaan, mutta Benjamin ja Pavel Tahkovuori ovat kirjassaan haastatelleet monia ihmisiä, jotka kertovat nimettöminä omia silminnäkijähavaintojaan. Kirjan nimi on Rakkaat eläimet, joita syömme. Puhumme jaksossa esimerkiksi veganismin herättämistä tunteista, tuotantoeläinten nykytilanteesta Suomessa, eläinlääkäreiden mielenterveydestä ja tavallisen kansalaisen kuluttajavalinnoista. Benjaminkin oli pitkään sekasyöjä, ja käsittelemme myös hänen siirtymää vegaaniuteen.Muita aiheita: - Miksi olla vegaani? - Minkälaista on toimia aktivistina? - Miten ihmisen ruokaostospäätöksiin vaikutetaan; mikä saa meidät ostamaan?- Lainmukaiset tuotantoeläinkäytännöt Suomessa.- Myötätuntoväsymys ja sen vaikutukset. Benjamin liikuttuu puhuessaan eläinten tilanteesta ja pui nyrkkiä ilmaan. Tarkoituksena ei ole kritisoida ihmisiä, vaan auttaa eläimiä. * Emme käy jaksossa väittelyä veganismin filosofisista pohjaoletuksista tai muista syvällisyyksistä, kuten rajatapauksista tai vastaesimerkeistä. Jaksossa ei tule "puolesta/vastaan" -asetelmaa. Jos haluat perehtyä tällaiseen väittelyyn, suosittelen Ed Wintersin ja Alex O'Connorin materiaaleja Youtubessa ja muualla.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Mistä psykedeeleissä on kyse? 50-, 60-, ja 70-luvuilla psykedeelejä ja niiden aiheuttamia muuntuneita tajunnantiloja tutkittiin paljonkin. Tavoitteena oli muun muassa selvittää niiden potentiaalia erilaisten psykologisten ongelmien, kuten traumojen ja riippuvuuksien hoidossa. Monet potilaat raportoivat trippinsä vaikuttaneen siihen, miten he näkevät maailman, muut ihmiset ja oman suhteensa heihin. Kokemuksia kuvailtiin usein mystisillä termeillä. Ykseys, kaikenkattava rakkaus, tämän maailman ulkopuoliset entiteetit... Sitten tuli hippiliike ja sota huumeita vastaan, joiden aikana moninaisista syistä psykedeelien tutkimus tyrehtyi. Viimeaikoina se on käynnistynyt uudestaan. Tänään vieraanani on Samuli Kangaslampi. Samuli on psykologi ja psykologian tohtori Tampereen yliopistolla. Hän on tutkinut erityisesti psyykkistä traumaa ja traumaperäisiä häiriöitä, psykologisia hoitoja, elämäkerrallista muistia ja psykedeelejä. Samuli on Suomen psykotraumayhdistyksen puheenjohtaja ja psykedeelitutkimusyhdistyksen hallituksen jäsen. Keskustelemme jaksossa mm. seuraavista aiheista: - Miksi psykedeelejä tutkitaan - Minkälaisia psykedeelejä on olemassa, ja miten ne toimivat - Miten psykedeelien vaikutuksia tutkitaan - Minkä takia psykedeelien tutkimus aikanaan keskeytyi - Mihin tutkimus on nyt suuntaamassa - Miten psykedeeleissä oleva mustekala toimii Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Miten tulla siksi mitä todella olet? Kuinka toimia aidosti vuorovaikutuksessa? Carl Rogers oli merkittävä amerikkalainen psykologi ja psykoterapeutti, joka tunnetaan parhaiten asiakaskeskeisen terapian (client-centered therapy) kehittäjänä. Hän korosti ihmisen luontaista taipumusta kasvuun ja itsensä toteuttamiseen. Rogersin lähestymistapansa perustui empatiaan, aitouteen ja ehdottomaan hyväksyntään. Rogersin vaikutus psykologian ja terapian kentällä on laaja ja kestävä. Hänen teoriansa ja käsitteensä ovat yhä keskeisiä humanistisessa psykologiassa. Jaksossa puhun Rogersin postuumisti julkaistusta kirjasta On Becoming a Person (1961). Aiheita ovat muun muassa seuraavat.- Mistä ehdottomassa positiivisessa suhtautumisessa on kyse? ("Unconditional positive regard.")- Mitä kongruenssi tarkoittaa?- Keinot, joilla terapeutti voi mallintaa maailmaa, jossa on hyväksyttävää olla kongruentti.- Tapa, jolla terapiassa tapahtuvat asiat voivat tallentua tärkeiksi muistoiksi, joihin asiakas voi palata myöhemminkin.- Miten koulutus voisi toimia asiakaskeskeisen terapian mallin mukaan, ilman "opetusta" ja ilman kokeita?- Mitä on aktiivinen kuuntelu, ja miten tätä voisi harjoittaa arjessa omien ihmissuhteiden kanssa?Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Mistä pahuus syntyy?Valistuksen aikakauden kynnyksellä Euroopassa levisi omituinen ilmiö: ihmiset uskoivat noitien lentelevän yöllä noitasapattiin parittelemaan paholaisen kanssa. Tämän uskomuksen vallassa lukemattomia ihmisiä syytettiin noituudesta, poltettiin roviolla tai mestattiin. Tässä jaksossa keskustelen suomen historian dosentti Marko Nenosen kanssa noitavainojen psykologiasta ja pahuuden synnystä. Nenonen on erikoistunut noitavainojen ja liikenteen historiaan, sekä kerännyt maineen huippusuosittuna lehtorina Tampereen yliopistolla.Keskustelemme siitä, miten noitavainot syntyivät, miksi ne levisivät ja mikä sai ne aikanaan päättymään. Pohdimme millaisia inhimillisiä ja yhteiskunnallisia tekijöitä niiden taustalla oli. Miten pelko, epäluulo ja yhteisön paine vaikuttivat ihmisten toimintaan? Lisäksi pohdimme pahuuden käsitettä. Olisimmeko me nykyajan ihmisetkin olleet itsekin 1940-luvun Saksassa natseja, ja aiemmin osallistuneet noitien metsästämiseen? Olemmehan samanlaisia biologisia olentoja edelleen.Lisää aiheita:- Mikä oli saamelaisten jumala?- Mitä noitavainoihin osallistuneet mahtoivat ajatella itsestään hulluuden päätyttyä?- Noitavainojen verrattavuus esimerkiksi Neuvostoliiton tekemiiin puhdistuksiin- Lisäävätkö nykyisen maailman piirteet taipumuksia pahuuteen?- Sivistyksen merkitys ihmisen psykologialle ja yhteiskunnalleJos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Miksi ihmiset uskovat järjettömiin salaliittoteorioihin?Lasten rituaalimurhia tekevä valtaeliitti, litteä maa ja avaruuden olemattomuus – miksi tällaiset uskomukset houkuttelevat edelleen ihmisiä tieteen aikakaudella? Jaksossa sukellamme salaliittoteorioiden psykologiaan yhdessä dosentti ja havaintopsykologi Jukka Häkkisen kanssa. Hänen uusin kirjansa Salaliitot Ympärilläni (2023) avaa salaliittojen logiikkaa psykologisesta, neurotieteellisestä ja evolutiivisesta näkökulmasta.Jakson aiheita:- Miksi joku uskoo, ettei avaruutta ole olemassa?  - Mitä on "salaliittomielentila" ja miten siitä voi vapautua?  - Miksi salaliittoteoriat ovat aina synkkiä ja pelottavia, eivätkä salaperäisen positiivisia? Miksei ajatella, että rikkaat salaa suunnittelevat laadukkaita eläkerahastoja kaikkien eduksi?  - Voiko vihaamiseen jäädä koukkuun?  - Ovatko internet ja some pahentaneet vai lieventäneet salaliittouskomuksia?  - Onko älykkyys suoja vai riski salaliittoteorioille?  Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Mikä on muisti?  Vastauksia on monenlaisia, kysymyksiä vielä enemmän.  Uudessa soolojaksossa ihmettelen muistin neuropsykologiaa, muistamisen prosessin käsittämättömyyttä, kollektiivista muistia ja esimerkiksi sitä, miksi eri kansat muistavat asioita niin kovin erilaisilla tavoilla. Tämähän johtaa jatkuvasti konflikteihin.  Kaikilla on intuitiivinen tieto siitä, mitä muisti tai muistaminen tarkoittaa, mutta asia ei lopulta olekaan niin yksinkertainen. Muistammeko ikinä tapahtumaa itseään, vai rakentuvatko muistomme toistensa päälle niin, että lopulta muistamme sen, miten muistimme viimeksi sen, kun muistimme aikaisemman muistomme aikaisemmasta muistosta, ja niin edelleen? Onko muisti prosessi vai joku fyysinen, staattinen asia jossain? Voiko muiston objektiivisuutta mitata? Mikä pitää ihmisen samana, kun hänen muistinsa alkaa mennä? Voivatko toisten ihmisten yhteiset muistot dementikosta pitää hänet samana ihmisenä, vaikka hänen kokemus omasta identiteetistään häviäisi, hänen omat muistonsa?  Jaksossa höpisen muun muassa seuraavista aiheista.  - Miten kansallinen ja kulttuurinen identiteetti muodostuu yhteisten muistojen kautta, ja miksi tämä aiheuttaa konflikteja. Esimerkkinä Ukraina / Neuvostoliitto ja Balkanin valtiot.  - Kahnemanin "muistava minä" ja "nykyinen minä", ja miten nämä liittyvät turismiin.  - Onko kaikilla ihmisillä jonkinlainen yhteinen muisti?  - Mitä tapahtuisi, jos olisit yhteisössäsi ainoa ihminen, joka muistaa menneisyydestä mitään?  - Mikseivät kaikki muista kaikkea?  - Pitääkö muisti yksilön kokemuksen omasta identiteetistään kasassa, kun kaikki muuttuu? Onko se ainoa suhteellisen pysyvä asia? Entä kun muistikin heikkenee olemattomaksi?- Onko nykyhetkeä edes olemassa, vai muodostuuko kaikki kokemuksemme jonkinlaisesta muistin ja muistojen sekamelskasta?Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Mitä urheilupsykologi tekee? Miten neuvoa aloittavaa urheilijaa?Mikä aiheuttaa kärsimystä työpaikalla?Juttelemme jaksossa urheilupsykologiasta, henkilöarvioinnin ja psykologian tulevaisuudesta, tasapainoisesta (ja tasapainottomasta) identiteetistä, sekä esimerkiksi siitä, miksi psykologit pukeutuvat alpakan villaan! Mukana myös psykologi -drip check.Matti Jaakkola on paljon seurattu urheilu-, sekä työ- ja organisaatiopsykologi, joka toimii aktiivisesti Linkedinissä ja pyörii ympäri maailmaa kaikenlaisten hommien parissa. Hän käski kuvailla itseään "tutkimusmatkailijaksi mielen, työelämän ja urheilun leikkauspisteessä".Tässä listaa käsittelemistämme aiheista- Miten urheilija voi muodostaa tasapainoisen identiteetin kaikkien elämänsä osa-alueiden välille, vai onko sellainen edes tarpeellista?- Mitä tapahtuu kun urheilija eläköityy?- Mikä luo kärsimystä työpaikalla?- Miten tekoäly tulee vaikuttamaan psykologian tulevaisuuteen?- Pitäisikö urheilijoiden panostaa enemmän "mielen valmennukseen"?- Mistä muodostuu urheilijan itsevarmuus, luottamus itseen, ja mitä vaikutuksia sillä on?- Mikä oli Matti Nykäsen rutiini juuri ennen mäkihyppyä?Olipahan hauska jakso!Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä!Se näyttää algoritmeille, että minun sisällöstäni tykätään.Voit myös laittaa podcastin seuraukseen, ja kertoa tutuille.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Miten harjoittaa psykologista joustavuutta?Entä mistä hyväksymis- ja omistautumisterapiassa (HOTissa) on kyse?Arto Pietikäinen on Suomen johtavia HOT-asiantuntijoita, ja on toiminut alan pioneerina maassamme, kirjoittaen ammattilaiskirjallisuutta suurelle yleisölle. Jaksossa puhumme mm. seuraavista aiheista:- Miten soveltaa HOTin menetelmiä arjessa?- Miten eriyttää omia ajatuksia ja tehdä niistä käsittelyn kohteita?- Mitä on psykologinen sulautuminen?- Mistä "ajatusten vankilassa" on kyse, ja miten sellainen muodostuu?- Miten evolutiivinen historia näkyy ihmisen kärsimyksessä ja hyvinvoinnissa nyky-yhteiskunnassa?- Onko itsetunnon kehittämisestä mitään hyötyä?- Mitä ovat tietoisuusharjoitukset, ja miten niitä käytetään?- Populaarikirjakauppojen psykologia -osaston ongelmat.Oli kiehtovaa jutella huippuasiantuntijan kanssa aiheista, joita sovelletaan hyvin laajalti psykologian kentällä, ja joita jokainen tallaajakin pystyy käyttämään omassa arjessaan. Ihmisillä on tapana samaistua omiin ajatuksiinsa ja kokemuksiinsa.  Ajatella, että "minä olen ruma", vaikka tarkempi kuvaus olisi: "minulla on ajatus, että olen ruma". Tämänlainen näkökulman muutos auttaa huomaamaan asioita aiempaa toimivammalla tavalla, ja auttaa suhtautumaan omiin tulkintoihin ja kokemuksiin hieman joustavammin. HOT on nykypäivää ja tulevaisuutta!Pietikäiseltä on ilmestymässä 2024 lokakuussa uusi kirja: Kohti taitavaa HOT-työskentelyä.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä!Se näyttää algoritmeille, että minun sisällöstäni tykätään.Voit myös laittaa podcastin seuraukseen, ja kertoa tutuille.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Mistä muodostuu hyvä romanttinen suhde? Entä mitä tekee parisuhdeterapeutti?Jaksossa puhumme rakkaudesta, ihmissuhteista, kiintymyssuhdetyyleistä ja siitä, miten suhteen ulkopuolinen terapeutti voi auttaa kumppaneita heidän romanssinsa kanssa. Parisuhdeterapiasessio on mielenkiintoinen tilanne, koska osallistujien lisäksi vastaanotolla on läsnä myös "kolmas tekijä": yksilöiden välinen suhde, joka elää tilanteessa omana olentonaan terapian osallistujien kesken. Tämä suhde on hoidon kohteena yksilöiden ongelmien ja voimavarojen lisäksi. Miten suhdetta vahvistetaan ja kehitetään? Miten sitä analysoidaan? Aiheet ovat kriittisiä, ja tärkeää on myös se, miten lapsuuden ajan kiintymyssuhdetyyli ja suhde vanhempiin näkyy ihmisen suhteissa myöhemmin.Nykypäivänä parisuhdeterapiaan ei hakeuduta pelkästään kriisin alla, vaan myös vuosipäivälahjana, muuten vain tai jopa suhteen alkupuolella! Aiheet ovat siis nousussa, ja toivottavasti ihmiset aktivoituvat jatkossakin hakemaan apua ihmissuhteisiinsa, kuten he hakevat sitä muihinkin elämänalueisiinsa.Aino Pekkarinen on parisuhdeteemoihin erikoistunut psykologi. Hän tarjoaa LAV-Coaching firman kautta ennaltaehkäisevää tukea ja työkaluja parisuhteen vahvistamiseksi.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä!Se näyttää algoritmeille, että minun sisällöstäni tykätään.Voit myös laittaa podcastin seuraukseen, ja kertoa tutuille.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Miksi ihmiset kokevat hallusinaatioita tai  kuolemanrajakokemuksia? Entä mistä johtuvat uskonnolliset kokemukset ja yliluonnolliset ilmiöt? Tässä jaksossa sukellamme esimerkiksi näihin kysymyksiin.Vieraanani on Jukka Häkkinen, Helsingin yliopiston dosentti ja havaintopsykologi, joka on tutkinut mystisiä kokemuksia, hallusinaatioita ja salaliittoteorioiden psykologiaa. Keskustelemme mm. hänen kirjoistaan "Outojen kokemusten psykologia" ja "Mielen oudot maisemat". Lisäksi puhumme hänen työstään Nokialla.Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia teemoja:- Hallusinaatioiden syntymekanismit ja miksi niitä esiintyy- Kuolemanrajakokemusten tieteellinen selitys- Uskonnollisten ja yliluonnollisten ilmiöiden psykologinen ja evolutiivinen tausta- Mystisten kokemusten vaikutus yksilöön ja yhteisöön- Mitä psykologi tekee Nokialla?Lähde mukaan ihmettelemään!Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä!Se näyttää algoritmeille, että minun sisällöstäni tykätään.Voit myös laittaa podcastin seuraukseen, ja kertoa tutuille.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Mitä minuus käsitteenä tarkoittaa muistin hajotessa?Onko ihminen sama hetkestä toiseen, vai onko yhtenäinen identiteetti vain hyödyllinen illuusio?Tässä jaksossa puhumme identiteetin ja dementian psykologiasta.Anssi Bwalya on psykologian alan monihöylä, ja on kirjoittanut vaikka mistä, kuten psykiatrisista diagnosointijärjestelmistä, keskittymiskyvystä, neurokirjosta, psykologian alan löydösten uutisoinnista.  Anssi on vapaa toimittaja ja psykologian väitöskirjaopiskelija Edinburghin yliopistossa. Anssin blogin löydät osoitteesta: virhemarginaali.fiHänen kirjoittamiaan tekstejä löytyy mm. Psykologi-lehdestä, YLEn sivuilta, Helsingin Sanomista ja Suomen Kuvalehdestä.Anssin profiilin valokuvaaja: Usva TorkkiJos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä!Se näyttää algoritmeille, että minun sisällöstäni tykätään.Voit myös laittaa podcastin seuraukseen, ja kertoa tutuille.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Tekeekö raha onnelliseksi? Miten myymisen psykologia toimii? Onko asiantuntijahaastattelijoista mitään hyötyä?Entä kuinka perustaa yritys hyvälle pohjalle?Juho Toivola lienee tunnetuin suomalainen työ- ja organisaatiopsykologi! Juttelemme jaksossa rahan psykologiasta, ihmisten suhtautumisesta markkinointiin ja myymiseen, onnellisuudesta, sekä yrityksen perustamisesta. Lisäksi käsittelemme henkilöarviointia. Mistä siinä on kyse, miten tekoäly ja uudet teknologiat tulevat vaikuttamaan siihen, ja onko psykologisesta asiantuntija-arvioinnista ylipäätään apua työntekijöiden valinnassa?Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä!Se näyttää algoritmeille, että minun sisällöstäni tykätään.Voit myös laittaa podcastin seuraukseen, ja kertoa tutuille.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Minkälainen mieli on "sairas"? Milloin on kyse vain normaalista ihmisten erilaisuudesta? Entä mistä autismin kirjossa on kyse? Nyt puhutaan psykiatrisista diagnosointijärjestelmistä! Juttelemme ongelmista, jotka liittyvät tapaamme luokitella mieliä sairaiksi ja terveiksi, sekä erilaisten diagnoosisysteemien erikoisuuksista. Puhumme myös näiden asioiden hyvistä puolista: miksi niitä ollaan kehitetty ja miten niitä koitetaan parantaa. Anssi Bwalya on vapaa toimittaja ja psykologian väitöskirjaopiskelija Edinburghin yliopistossa. Hänen bloginsa löydät osoitteesta virhemarginaali.fi. Käykää kurkkaamassa! Suosittelen. Anssin profiilin valokuvaaja: Usva TorkkiJos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä!Se näyttää algoritmeille, että minun sisällöstäni tykätään.Voit myös laittaa podcastin seuraukseen, ja kertoa tutuille.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Mitä psykologi tekee sodan syttyessä? Puhumme jaksossa tästä, sekä Ukrainan tilanteesta ja nykyaikaisen median vaikutuksista siihen, miten ihmiset näkevät ja kokevat sodan. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa toi  Suomen Puolustusvoimien sotilaspsykologian tutkimusalajohtajalle - Petteri Simolalle - konkreettiseksi sen, että Puolustusvoimat valmistautuvat todelliseen uhkaan. Puolustusvoimien tavoitteena on varautua pahimpaan. Enää pahin ei ole pelkkää katastrofointia.Hyvää kuuntelua!Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä!Se näyttää algoritmeille, että minun sisällöstäni tykätään.Voit myös laittaa podcastin seuraukseen, ja kertoa tutuille.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Nyt puhutaan sotilaspsykologiasta! Petteri Simola on Suomen Puolustusvoimien sotilaspsykologian tutkimusalajohtaja.Puolustusvoimilla tutkitaan jatkuvasti sotilaan mielen toimintaa. Nyt pääsemme kuulemaan, mitä siellä oikeastaan tehdään! Käsittelemme muun muassa seuraavaa:- Miten kansalaisten tulevaa kykyä sotiluuteen arvioidaan?- Miten ihmisen mieli reagoi taistelustressin alla?- Miten nykyaikainen teknologia vaikuttaa sodankäynnin psykologiaan?Tämä oli minulle ainutlaatuinen mahdollisuus päästä puhumaan tällaisista asioista ehkä Suomen suurimman asiantuntijan kanssa. Olen innoissani ja kiitollinen. Puolustusvoimat eivät ole paljoa avanneet näitä aiheita aikaisemmin.Toinen jakso seuraa perässä.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä!Se näyttää algoritmeille, että minun sisällöstäni tykätään.Voit myös laittaa podcastin seuraukseen, ja kertoa tutuille.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Mistä hyvyys tulee? Onko aitoa epäitsekkyyttä? Jaksossa käsitellään empatian, sympatian ja epäitsekkyyden alkuperää ja psykologiaa, niin ihmisten kuin muidenkin eläinten.Simpanssien, valaiden, delfiinien ja elefanttien epäitsekkäästä, altruistisesta käyttäytymisestä on monia esimerkkejä, ja nämä voivat valaista myös oman lajimme hyvyyden lähdettä. Syvennymme etologian tieteenalaan ja evoluutiopsykologiaan, sekä katsomme, mitä mieltä kapusiiniapinat ovat epäreilusta palkasta!Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä!Se näyttää algoritmeille, että minun sisällöstäni tykätään.Voit myös laittaa podcastin seuraukseen, ja kertoa tutuille.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Talvi- ja jatkosodan rintamakokemusten lisäksi lappilaiset ja saamelaiset joutuivat kokemaan partisaanihyökkäyksiä, ja myöhemmin Lapin Sodan saksalaisia vastaan. Näistä tarinoista puhutaan harvoin. 1900-luvun lapin erämaa on täynnä traagisia, hauskoja, ihmeellisiä ja kaikin tavoin erikoisia tapahtumia.Siiri Magga-Miettunen on saamelainen kirjailija ja tarinankertoja. Kaikki lapissa tietävät Siirin kertomukset. Siirin isä ja monet muutkin sukulaiset menivät aikanaan rintamalle taistelemaan, ja lisäksi joutuivat itse puolustamaan omaa kyläänsä lapin erämaassa venäläisten salahyökkäyksiltä, ja myöhemmin saksalaisten polttamissodalta. Jakso on rakenteeltaan sekoitus äänikirjaa ja podcastiä, koska luemme paljon Siirin kirjoista. Tarinoiden hahmot tulevat olemaan teille tuntemattomia, mutta heidän luonteensa sekä tapahtumien idea ja merkitys välittyvät."Todellinen sotilas ei taistele koska vihaa mitä on hänen edessään, vaan koska rakastaa mitä on hänen takanaan." Lainauksen uskotaan tulevan G.K. Chestertonilta.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä!Se näyttää algoritmeille, että minun sisällöstäni tykätään.Voit myös laittaa podcastin seuraukseen, ja kertoa tutuille.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Puhumme jaksossa kuoleman psykologiasta. Onko jotain "hyvää" tai "huonoa" tapaa suhtautua omaan kuolemiseen? Miten erilaiset yksilöt ja kulttuurit näkevät kuoleman? Mitä sanoa tai EI sanoa kuolevalle?Miranda Koskinen on toiminut saattohoitopsykologina ja työskentelee kuolevien ihmisten ja heidän läheistensä kanssa. Hän on pitkään kehittänyt kuolemassa olevien ihmisten psykososiaalista tukea Suomessa. Miranda kertoi, että monesti hänen työssään on joutunut jopa opettelemaan pois asioista, joita hänelle oli opetettu psykologian opintojen aikana.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä!Se näyttää algoritmeille, että minun sisällöstäni tykätään.Voit myös laittaa podcastin seuraukseen, ja kertoa tutuille.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Millaista on toimia kisatilanteessa, jossa toinen koittaa potkaista tajuttomaksi? Miten ihminen pystyy toimimaan arjessa ja kirjoittamaan, samalla jännittäen armottomasti tulevaa ottelua? Puhumme jaksossa Inga Maggan kanssa tappelemisen lisäksi myös kirjoittamisesta ja tarinoiden rakentamisesta, sekä omasta saamelaisuudestamme. Inga Magga on saamelainen kirjailija ja Thainyrkkeilijä.  Hänen esikoisteoksensa Varjonyrkkeilijä voitti julkaisuvuonnaan vuoden urheilukirja -palkinnon, ja Suomen Kuvalehti kuvaili sitä yhdeksi parhaista kirjoista, mitä Suomessa on urheilusta koskaan kirjoitettu. Olemme Ingan kanssa sukua. Meidän pohjoisen perhe on kasvanut Kutturassa, pienessä erämaakylässä Inarin alueella, Ivalojoen rannalla. Suku kokoontuu Kutturaan jossain muodossa joka vuosi, mutta muuten minä ja Inga asumme Tampereella kaupunkisaamelaisina. Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä!Se näyttää algoritmeille, että minun sisällöstäni tykätään.Voit myös laittaa podcastin seuraukseen, ja kertoa tutuille.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Mitä pitäisi ajatella lasten psykologiasta? Minkälaisista tarinoista lapset pitävät? Miksi? Miten lapsille kirjoitetaan? Miten lasten maailma on muuttunut viime vuosikymmeninä? Kirjoitetaanko pojille ja tytöille eri tavalla, ja pitäisikö?Tuula Kallioniemi on yksi Suomen tuotteliaimmista lastenkirjailijoista. Tuhannet lapset ovat saaneet Tuulan kirjoista ideoita, tukea ja samaistumispintaa elämänsä käännöskohdissa.Puhumme jaksossa lasten mielistä, leikistä ja luovuuden psykologiasta.Äänittäessä tapahtui pieni tekninen virhe, josta johtuu tallenteen paikoittainen epäselvyys. Pahoittelut!Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä!Se näyttää algoritmeille, että minun sisällöstäni tykätään.Voit myös laittaa podcastin seuraukseen, ja kertoa tutuille.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Puhumme Jukka Knuutisen kanssa sosiaalisen median psykologiasta, tappelun fyysisistä ja psyykkisistä puolista, TikTokin ja vastaavien alustojen vaikutuksista yhteiskuntaan, lihansyönnin etiikasta, ja vaikka mistä. Jukka poistui vähän jakson äänittämisen jälkeen lähes kaikista sosiaalisista medioistaan, ja avaa tähän liittyvää ajatustenjuoksuaan tässäkin jaksossa. Jukka Knuutinen on TikTokkaaja ja "jokapäiväinen puuhastelija". Hän keräsi pari vuotta sitten ihmeellisen lyhyessä ajassa melkein 50 000 seuraajaa tililleen puhumalla asioista, jotka hän on itse kokenut kiinnostaviksi tai hyödyllisiksi hänen elämässään. Videoissa toistui aiheina muun muassa:- Ihmisen havainnoinnin rajallisuus- Erilaiset markkinointikikat, joita isot firmat käyttävät manipuloidakseen asiakkaitaan- Rahan psykologia- Unen tärkeys. Jukka osaa puhua somessa, ja käyttää algoritmeja hyödykseen. Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä!Se näyttää algoritmeille, että minun sisällöstäni tykätään.Voit myös laittaa podcastin seuraukseen, ja kertoa tutuille.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Minkälaista on olla psykologina politiikassa? Mihin meidän yhteiskunta on menossa? Julia Sangervo on Suomen aktiivisimpia mielenterveysvaikuttajia ja lämmin, empaattinen, terävä ääni maamme keskeisimmissä keskusteluissa. Puhumme jaksossa suomalaisen mielenterveyspolitiikan ongelmista ja mahdollisuuksista, numeroiden psykologiasta, tunteiden evolutiivisesta merkityksestä, hyvinvoinnin mittaamisesta ja sosiaalisesta mediasta, sekä paljosta muusta.Julian tilejä:Instagram - @juliasangervoX (Entinen Twitter) - @juliasangervoVerkkosivut - juliasangervo.fiJos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä!Se näyttää algoritmeille, että minun sisällöstäni tykätään.Voit myös laittaa podcastin seuraukseen, ja kertoa tutuille.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Tervetuloa Psykologia-podcastiin. TikTokkaaja ja psykologian opiskelija Oskari Magga keskustelee itsensä ja kaikenlaisten vieraiden kanssa kaikesta maan ja taivaan välillä – psykologisesta näkökulmasta. Lähde mukaan!Jaksoja on muun muassa seuraavista aiheista:- Kuolemisen psykologia- Urheilu ja mieli- Metsästäjä-keräilijöiden ajattelu- Sotilaspsykologia- Politiikka ja mielenterveysSisältövaroitus: jokaisessa jaksossa saatetaan puhua mistä tahansa.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä!Se näyttää algoritmeille, että minun sisällöstäni tykätään.Voit myös laittaa podcastin seuraukseen, ja kertoa tutuille.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Mitä pohtivat Viikingit seilatessaan tuntemattomaan? Mitä ajattelivat Stonehengen tekijät, ja minkälaisten uskomusten varassa toimivat vanhat kirkkojen rakentajat? Miten nykypäivän uskomukset ja käyttäytymismallit oikeastaan edes eroavat muinaisista? Solojaksossa mietin, olemmeko vain muinaisia mieliä modernissa ympäristössä?Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä!Se näyttää algoritmeille, että minun sisällöstäni tykätään.Voit myös laittaa podcastin seuraukseen, ja kertoa tutuille.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Miten ihminen ajatteli ennen kirjoja, ennen taloja, ennen tulen kontrollointia?  Solojaksossa pohdin muinaista mieltä. Mitä tarkoitti aiemmin ukkonen, auringonnousu, sade tai kuoleminen? Miltä mahtoivat näyttää muinaisihmisen psykologia ja mieli? Psykologian opinnoissa ja kirjallisuudessa harvemmin syvennytään näihin aiheisiin. Ihmisellä on kuitenkin pitkä historia. Aikaisemman ajattelutavan ymmärtäminen voi auttaa meitä ymmärtämään myös nykyistä tilannettamme ja nykyistä ajatteluamme.Tervetuloa mukaan!Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä!Se näyttää algoritmeille, että minun sisällöstäni tykätään.Voit myös laittaa podcastin seuraukseen, ja kertoa tutuille.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.