POPULARITY
Alkuperäinen Hurriganes-kitaristi Ile Kallio avaa uusia tarinoita rokkitrion huippuvuosista. Vuodet 1975-1979 olivat Hurriganes -bändin kulta-aikaa.Grazy Days -teos julkaistaan perjantaina 21. 03.2025. Ile Kallio Markus Parkkisen vieraana
Vieraana toimitusjohtaja Henrik Husman Nasdaq Helsingistä. Toimittajana Mikko Jylhä. Vaikka Helsinki on viime vuosina jäänyt selvästi maailman osakeindekseistä, pidemmässä tarkastelussa se on menestynyt erittäin hyvin, Henrik Husman muistuttaa. Kun tarkastelu ulotetaan 1960-luvulle asti, kaikista maailman pörsseistä vain Tukholma ja Kööpenhamina ovat menestyneet Helsinkiä paremmin. – Helsingin pörssissä on ollut erittäin heikkoja vuosia aikaisemminkin, ja aina sieltä on noustu. Jos ja kun vientimarkkinat sekä globaali talous kääntyvät kasvuun, myös suurimpien yhtiöidemme menestyminen ja sijoittajien preferenssit ovat omiaan kääntymään. Aika monet arvioivat, että nyt ollaan todella matalilla arvostustasoilla, mikä on hyvä lähtökohta, sanoo Husman. Podissa mainittu First North Growth Market Finland on kasvuyrityksille tarkoitettu vaihtoehtoinen markkinapaikka, jossa listautumis- ja raportointivaatimukset ovat pörssin päälistaa kevyemmät. 00:22 Trump jälleen presidentti 03:54 Kryptotuotteita Helsinkiin 10:19 Menneet vuodet ja vaihto 34:18 Miksi jatko olisi parempi? 42:22 Toistaiseksi vain yksi ETF 47:37 Listautumiset 1:02:26 Pörssin ovi käy myös ulos 1:09:22 Valtio-omistajan rooli 1:12:55 Työeläkeyhtiöt pörssissä 1:19:34 Omat sijoitukset
TopTusina kääntää katseen kaukaiseen tulevaisuuteen, 2000-luvulle. On tullut aika valita parhaat vuodet viihteen saralla. Minä vuonna ilmestyivät parhaat leffat, pelit, sarjat ja muut kulttuuriteokset? Mitkä vuodet ansaitsevat painua viihdehistorian hämäriin? Tämän jakson jälkeen tiedät.
Whitesnaken kiemurtelu haparoivasta sooloprojektista hard rockin kirkkaimmalle huipulle on kaikkea muuta kuin helppo taival. David Coverdale tuskin aavisti millaisen myrkkykäärmeen hän loisi ja bändin taipaleesta tässä kaksiosaisen WS-spessun avauksessa Kristian Huovelinin kanssa käsitellään bändin brittimenestyksen vuodet. Jaksossa spekuloidaan myös Mötley Crüen tulevaa biisiä ilman, että biisiä on kuultu. Tsekkaa ja arvioi osuiko ennakkoarvio oikeaan. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset -podcast rokataan kasaan yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn ja Teemu Aalto Music Productionsin kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Teemu Aalto Music Productions tuottaa listaykkösiä ja laatumetallia. Teemun käsien kautta ovat kulkeneet mm. Insomnium, Omnium Gatherum ja Marianas Rest. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Nicky Moody" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi
Suomalainen rock-musiikki alkoi 1980-luvulla näyttää omalta itseltään. Noina vuosina suomalainen rock-ilmaisu uskalsi luottaa itseensä ja vaikka kansainvälinen menestys olikin hailakkaa oli kotimainen tekeminen sitäkin väkevämpää. Tässä Kasarin Lapset -podcastin kaksiosaisessa Suomi-rock -sukelluksessa vuosikymmenen kotimaista rock-levystöä käydään läpi podcastin Suomi-rockin kirjeenvaihtaja Mika Kähkösen kanssa. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset -podcast rokataan kasaan yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn ja Teemu Aalto Music Productionsin kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Teemu Aalto Music Productions tuottaa listaykkösiä ja laatumetallia. Teemun käsien kautta ovat kulkeneet mm. Insomnium, Omnium Gatherum ja Marianas Rest. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "junnu" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi
Julkaisemme podcastina Radio Patmoksessa äänitetyn raamattupiirisarjan Samuelin kirjoista. Sarjan nimi on Kuninkaita ja kuninkaantekijöitä, ja siinä käsitellään Samuelin, Saulin ja Daavidin vaiherikkaita elämäntarinoita. Sarjassa on 53 osaa. Jos kuuntelet yhden osan, kuntelet varmasti kaikki osat - ja opit paljon uusia asioista Raamatusta.
00.00 Alkusanat 00.40 Puhetta Naisten Liigasta - Talviklassikko - Kärkijoukkueiden vyöry - Kuortaneen oiva vire 04.10 Peppi Virtasen vierailu 29.35 Podiadin tähdistökentällinen 34.05 Loppusanat Tuoreessa Lapa jäähän -podcastin jaksossa kovavireisen Kuortaneen luottohyökkääjä Peppi Virtanen kertoo Jääkiekkoliiton projektijoukkueessa viettämistään vuosista ja siitä, millaista on ollut yhdistää opiskelu, pelaaminen ja tiivis sosiaalinen elämä yhteen pakettiin. Jaksossa käydään myös läpi Naisten Liigan viime viikkojen merkittäviä tapahtumia sekä katsahdetaan runkosarjan loppuhuipennuksen suuntaan. Luvassa on myös tuttuun tapaan podiadin tähdistökentällisen nimeäminen.
FPL Podcast Suomi palaa yhden väliviikon jälkeen kovempana kuin koskaan! Kassu vihdoin kertoo mitä tarkoittaa ''13 vuoden voittokulku''. Miksi Martial osti avaruuspuvun? Onko Mbeumo essential? Mikä vaivaa Valioliigan tuomareita? Kuka on Cityn todellinen ykköshaastaja? Dubravka, Jesus & Trent? Tämä ja paljon enemmän tässä jaksossa - tule mukaan!
Ote Annie Ernaux´n teoksesta Vuodet, suomentaja on Lotta Toivanen, Gummerus 2021. Päivän mietelauseen on valinnut Nina Naakka. Lukija on Juha Salomaa.
Ote Annie Ernaux´n teoksesta Vuodet, suom. Lotta Toivanen, Gummerus 2021. Päivän mietelauseen on valinnut Nina Naakka. Lukija on Kaisa Ranta.
Tässä jaksossa keskustelemme opintojen aloittamisesta ja muistelemme sitä, millaista oli aloittaa opinnot yliopistossa ja elämä uudessa kaupungissa sekä siitä, kuinka nopeasti uuteen arkeen ja rytmiin sopeutui. Vieraana jaksossa kaksi UEF-lähettilästä Marianne Merjovaara sekä Saara Parkkinen. Podcastin juontajana toimii Akseli Lautiainen. Jakson tekstivastineen löydät verkkosivuiltamme: https://www.uef.fi/fi/lainahaalareissa-opintojen-aloittaminen-ja-ensimmainen-vuosi-yliopistossa
Aika kuluu ja ikää karttuu. Vuodet vierii ja PBC varttuu. Hyvä on peleistä pelaamalla oppia aina. Pienet farssit ei kokenutta paina. PBC toden totta on jo 12-vuotias. Viisaammat olisivat tajunneet varmastikin jo lopettaa, mutta PBC senkun vaan porskuttaa ikuisesti kohti tunnelin … Lue loppuun →
Eroma aloitti soolouransa vuonna 2018 julkaisemalla rajun ja henkilökohtaisen selviytymistarinan "Kolmesataa". Debyyttisingle kertoo tilanteesta, jossa artisti itse oli muutamia vuosia sitten kun elämä tuntui täysin lohduttomalta. Vielä ei kuitenkaan ollut aika luovuttaa. Vaikeassa työdynamiikassa ylisuorittaminen kostautu ja vuonna 2010 iski vaikea työuupumus, joka johti pitkään sairaslomaan. 2015 vuoden aikana tuli ensimmäinen kosketus masennukseen. Vaikeimpina hetkinä se johti tsetuhoiseen ajatteluun. Vuonna 2018 päättyi 16 vuotta kestänyt parisuhde. Parisuhteen keston ajan Virpi oli se joka järjesti juhlia ja reissuja ystäväporukalle tai pariskuntien kesken. Perinteeksi muodostuneet tapahtumat olivat todella tärkeitä, mutta eron myötä elämästä katosivat ne tutuiksi tulleet ihmiset ja perinteet. Virpi eristäytyi ja erakoitui metsän keskelle, jossa hän vietti pari vuotta yksin. Eroma huutoitki metsän keskellä hänelle tapahtuneita asioita, yritti ymmärtää ja hyväksyä. Pelastusrenkaaksi muodostui musiikki, jota hän mulkaisi voimavarojen siihen riittäessä. Vuodet kuluivat, mutta suru pysyi. Masennus on siitä asti ollut jollakin tavalla koko ajan läsnä. Välillä se tarraa pahasti kiinni ja välillä se pysyy enemmän taustalla. Ihmiselle tekee pahaa jos ei saa kokea kuuluvansa mihinkään. Näin voi käydä jos ei kuulu laumaan tai ei ole yhtään ihmistä, joka haluaisi jakaa arkeaan tai viettää vapaa-aikaansa just sun kanssa. Se romahduttaa ihmisen kokemusta omasta arvostaan. Eroma on alusta asti laittanut itsensä alttiiksi laulamalla ja puhumalla avoimesti kokemistaan asioista,. Rankoistakin sellaisista. Hän kokee tärkeäksi, että mielenterveysongelmiin liittyviä stigmoja murretaan. Yksi Eroman missioista on herätellä ihmisiä pitämään toisistaan. Syy tähän on se, että hän on itse kokenut jääneensä suurten elämänmuutosten jälkeen hyvin yksin.
Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Olivatko karkotukset oikein mitoitettu viesti Venäjälle? kysyy puheenjohtaja. – Diplomatian käsikirja joka kotiin! Miksi sallimme vakoojat? Taru Tujunen on lukenut Maanpuolustuslehteä ja kysyy Otto Tähkäpään artikkelin innoittamana: Vaivaako politiikkaa tulevaisuusvaje? Mika Pantzar haluaa tietää, miten Suomi tehdään houkuttelevaksi työntekijöille. Keskustelussa puhutaan asenteista, ihmispulasta ja pitovoimasta. Anu Koivunen on lukenut Helsingin Sanomista Paavo Teittisen artikkelin Vaaran vuodet. – Miten tulkitsette, saattoiko presidentti tai poliittinen johto Suomen vaaraan 2010-luvulla? Pyöreä pöytä kokoontuu juhannukseen saakka.
Jenni Haukio on kirjoittanut kirjan Sinun tähtesi täällä - Vuodet tasavallan presidentin puolisona. Kirjaa avaa hänen isänmaan hyväksi tehdyn työn sekä konkreettista että henkistä puolta. Hänen kirjansa on katsaus Suomen erityislaatuiseen luontoon, kirjalliseen ja taiteelliseen aineettomaan perintöön ja aikamme lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tarvittaviin tekoihin. Tohtori Jenni Haukio on nyt osa kirjallista perinnettä, jota presidentin puolisot ja kirjailijat Ester Ståhlberg ja Sylvi Kekkonen ovat olleet luomassa. Millä tavalla hän halusi jatkaa tätä perinnettä? Vuonna 1999 ilmestyi Jenni Haukion runoteos Paitasi on pujahtanut ylleni. Tämä teos sai valtakunnallisen Runo-Kaarina-palkinnon. Toinen runoteos Siellä minne kuuluisi vihreää ja maata ilmestyi vuonna 2003 ja kolmas Sinä kuulet sen soiton ilmestyi vuonna 2009. Millä tavalla hänen oma luontosuhteensa on ollut innoittajana? Jenni Haukio on kokenut että laaja joukko suomalaisia runoilijoita eri aikakausilta on kulkenut hänen rinnallansa tämän yhdentoista vuoden matkan presidentin puolisona. Hän kirjoittaa myös niistä myyteistä, joita edelleen liitetään presidentin puolisoon. Mitkä nämä myytit ovat? Millä keinoilla hän on pystynyt olemaan anonyymi? Mitkä erityiset hetket valtiovierailuilla ovat olleet hänelle merkityksellisiä? Jenni Haukio on ohjelman vieraana. Pia-Maria Lehtola on juontajana.
Vuodet vaihtuvat, mutta top-listojen suosio pysyy. Tässä jaksossa heitämme hattumme jälleen rinkiin ja kerromme suosikki-animemme vuodelta 2022. Sekä kaikki ne sarjat, jotka jäivät katsomatta. ----- 0:00 Alkuturinat 6:00 Jonten vuoden vanha anime 11:52 Akimin vuoden vanha anime 19:21 Nikon vuoden vanha anime 27:37 Jonten Vuoden Anime 2022 33:22 Akimin Vuoden Animet 2022 36:02 Kunniamaininnat ja kesken tai näkemättä olevat 51:50 Nikon Vuoden Anime 2022 58:52 Lopputurinat ----- Tavoitat Animurot-tiimin seuraavissa kanavissa: Instagramissa @animurotpodcast Sähköpostitse animurot@gmail.com
1980-luku näyttäytyy jälkikäteen tarkastaeltaessa yhtenä kokonaisuutena, mutta musiikin evoluutio eli kasarilla kiihkeästi vuodesta toiseen. Ja vuodet eivät tosiaan olleet veljeksiä keskenään, vaikka klassikoita vuosittain tehtiinkin. Kasarin Lapset -podcastissa on käsitelty 80-luvun vuodet paremmuusjärjestyksessä ja piikkipaikan ottaa huikea musiikkivuosi 1984. Mikä teki vuodesta niin hyvän ja mitkä ovat vuoden kärkijulkaisut? Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. Ja tässä ovat 1980-luvun kovimmat vuodet: 1. 1984 2. 1987 3. 1982 4. 1988 5. 1983 6. 1989 7. 1980 8. 1986 9. 1981 10: 1985 * * * Kasarin Lapset -podcast paahdetaan kasaan Lehmus Roasteryn kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "vmtl" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland
1980-luku näyttäytyy jälkikäteen tarkastaeltaessa yhtenä kokonaisuutena, mutta musiikin evoluutio eli kasarilla kiihkeästi vuodesta toiseen. Ja vuodet eivät tosiaan olleet veljeksiä keskenään, vaikka klassikoita vuosittain tehtiinkin. Näin oli myös vuonna 1987, jolloin paalutettiin todellisia merkkialbumeita ostavaan maaperään. Tässä jaksossa jatketaan Kasarin Lapset -podcastin sarjaa, jossa rankataan kasarin vuodet järjestykseen ja vuosien sisällä myös kärkijulkaisut. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. Ja tähän rakentuvat 1980-luvun kovimmat vuodet: 1. 2. 1987 3. 1982 4. 1988 5. 1983 6. 1989 7. 1980 8. 1986 9. 1981 10: 1985 * * * Kasarin Lapset -podcast paahdetaan kasaan Lehmus Roasteryn kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Sorbus" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland
1980-luku näyttäytyy jälkikäteen tarkastaeltaessa yhtenä kokonaisuutena, mutta musiikin evoluutio eli kasarilla kiihkeästi vuodesta toiseen. Ja vuodet eivät tosiaan olleet veljeksiä keskenään, vaikka klassikoita vuosittain tehtiinkin. Näin oli myös vuonna 1982, jolloin uusi vuosikymmen saatiin kunnolla käyntiin. Tässä jaksossa jatketaan Kasarin Lapset -podcastin sarjaa, jossa rankataan kasarin vuodet järjestykseen ja vuosien sisällä myös kärkijulkaisut. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. Ja tähän rakentuvat 1980-luvun kovimmat vuodet: 1. 2. 3. 1982 4. 1988 5. 1983 6. 1989 7. 1980 8. 1986 9. 1981 10: 1985 * * * Kasarin Lapset -podcast paahdetaan kasaan kaupallisessa yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Wacko" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi
1980-luku näyttäytyy jälkikäteen tarkastaeltaessa yhtenä kokonaisuutena, mutta musiikin evoluutio eli kasarilla kiihkeästi vuodesta toiseen. Ja vuodet eivät tosiaan olleet veljeksiä keskenään, vaikka klassikoita vuosittain tehtiinkin. Näin oli myös vuonna 1988. Tässä jaksossa jatketaan Kasarin Lapset -podcastin sarjaa, jossa rankataan kasarin vuodet järjestykseen ja vuosien sisällä myös kärkijulkaisut. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. Ja tähän rakentuvat 1980-luvun kovimmat vuodet: 1. 2. 3. 4. 1988 5. 1983 6. 1989 7. 1980 8. 1986 9. 1981 10: 1985 * * * Kasarin Lapset -podcast paahdetaan kasaan kaupallisessa yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Corgi" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi
1980-luku näyttäytyy jälkikäteen tarkastaeltaessa yhtenä kokonaisuutena, mutta musiikin evoluutio eli kasarilla kiihkeästi vuodesta toiseen. Ja vuodet eivät tosiaan olleet veljeksiä keskenään, vaikka klassikoita vuosittain tehtiinkin. Näin oli myös vuonna 1983. Tässä jaksossa jatketaan Kasarin Lapset -podcastin sarjaa, jossa rankataan kasarin vuodet järjestykseen ja vuosien sisällä myös kärkijulkaisut. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. Ja tähän rakentuvat 1980-luvun kovimmat vuodet: 1. 2. 3. 4. 5. 1983 6. 1989 7. 1980 8. 1986 9. 1981 10: 1985 * * * Kasarin Lapset -podcast paahdetaan kasaan kaupallisessa yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "skumppa" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi
JVG:n 7. albumi ”Mun tapa pelata” ilmestyi syyskuussa. Radiosoittoon ovat albumilta nousseet jo aiemmin mm. Kake Randelinin ja Martti Servon tunnetuksi tekemien biisien kertosäkeitä lainaavat Amatimies ja Viikonloppu. Uusimmalta albumilta löytyy myös hittiduon herkemmän puolen näyttävä ”Pojatki itkee” biisi, jolla halutaan antaa voimaa olla juuri sellainen kuin on. Kaksikon läpilyönti tapahtui Häissä-biisin ja Suomen jääkiekon maailmanmestaruuden myötä vuonna 2011, tänä vuonna bändin tarinan kertova dokumentti ”Vuodet ollu tuulisii” näki päivänvalon. Herrojen Brandt ja Galle unelmana on heittää iso kotikeikka eli valloittaa Helsingin Olympiastadion.
1980-luku näyttäytyy jälkikäteen tarkastaeltaessa yhtenä kokonaisuutena, mutta musiikin evoluutio eli kasarilla kiihkeästi vuodesta toiseen. Ja vuodet eivät tosiaan olleet veljeksiä keskenään, vaikka klassikoita vuosittain tehtiinkin. Näin oli myös vuonna 1989. Tässä jaksossa jatketaan Kasarin Lapset -podcastin sarjaa, jossa rankataan kasarin vuodet järjestykseen ja vuosien sisällä myös kärkijulkaisut. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. Ja tähän rakentuvat 1980-luvun kovimmat vuodet: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 1989 7. 1980 8. 1986 9. 1981 10: 1985 * * * Kasarin Lapset -podcast paahdetaan kasaan kaupallisessa yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "hanaa" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi
Jenna Mattila eli Rahabalanssi vierailee meidän podcastissamme – viime jaksosta onkin jo hetki! Jenna vieraili meidän kaudella kuusi ja jaksossa neljä – kuuntele tästä. Moni asia on muuttunut sitten viime nauhoituksen ja on kiva todeta, että tavoitteet, jotka asetettiin 2020 ovat toteutuneet. Tänään Jenna valmentaa rahataitojen parissa ja siinä sivussa remontoi asuntoa ja viettää kiireistä perhe-elämää. Jaksossa puhutaan rahasta ja rajojen vetämisestä. Miten keskustella puolison kanssa rahasta ja miten tehdä perheen päätöksiä. Sähköhintojen nousu herättää keskustelua studiossa ja sen ympärillä mietitään aktiivisia valintoja. Maailman tilanteelle ei voi mitään mutta tilanne voi vaatia reagointia. Puhutaan myös yrittäjyyden hinnoittelusta ja siitä mitä on ensimmäisistä vuosista oppinut pienyrittäjänä. Mitä Jenna tekisi toisin? Onko olemassa hyvää kaavaa millä laskea kestävää tuottoa yksinyrittäjälle? Miksi Jenna haluaa Downshiftata? Jaksossa on rahapuhetta mutta myös yhden yrittäjän tarina höystettynä avoimella rahapuheella. PSST… Jennan työkirjan voi tilata koodilla SNSposti – koodilla saat 6,90 € edun jolloin kirja + posti 39,90€ (normi kirja 39,90 + toimitus 6,90 €)
1980-luku näyttäytyy jälkikäteen tarkastaeltaessa yhtenä kokonaisuutena, mutta musiikin evoluutio eli kasarilla kiihkeästi vuodesta toiseen. Ja vuodet eivät tosiaan olleet veljeksiä keskenään, vaikka klassikoita vuosittain tehtiinkin. Näin oli myös vuonna 1980. Tässä jaksossa jatketaan Kasarin Lapset -podcastin sarjaa, jossa rankataan kasarin vuodet järjestykseen ja vuosien sisällä myös kärkijulkaisut. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. Ja tähän rakentuvat 1980-luvun kovimmat vuodet: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 1980 8. 1986 9. 1981 10: 1985 * * * Kasarin Lapset -podcast paahdetaan kasaan kaupallisessa yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Rautalanka" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi
1980-luku näyttäytyy jälkikäteen tarkastaeltaessa yhtenä kokonaisuutena, mutta musiikin evoluutio eli kasarilla kiihkeästi vuodesta toiseen. Ja vuodet eivät tosiaan olleet veljeksiä keskenään, vaikka klassikoita vuosittain tehtiinkin. Näin oli myös vuonna 1986. Tässä jaksossa jatketaan Kasarin Lapset -podcastin sarjaa, jossa rankataan kasarin vuodet järjestykseen ja vuosien sisällä myös kärkijulkaisut. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. Ja tähän rakentuvat 1980-luvun kovimmat vuodet: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 1986 9. 1981 10: 1985 * * * Kasarin Lapset -podcast paahdetaan kasaan kaupallisessa yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Rautalanka" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi
1980-luku näyttäytyy jälkikäteen tarkastellessa yhtenä kokonaisuutena, mutta musiikin evoluutio eli kasarilla kiihkeästi vuodesta toiseen. Ja vuodet eivät tosiaan olleet veljiä keskenään, vaikka klassikoita vuosittain tehtiinkin. Tässä jaksossa jatketaan Kasarin Lapset -podcastin sarjaa, jossa rankataan kasarin vuodet järjestykseen ja vuosien sisällä myös kärkijulkaisut. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. Ja tähän rakentuvat 1980-luvun kovimmat vuodet: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 1981 10: 1985 * * * Kasarin Lapset -podcast paahdetaan kasaan kaupallisessa yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Thunder Balls" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi
Vuosia Kjell ja Mårten Westön elämästä Veljekset valitsivat 80-luvulla oudon ammatin eli ryhtyivät molemmat kirjailijoiksi. Nyt, vuonna 2022 he julkaisevat yhteisen kirjan. Kjell Westön (s. 1961) ja Mårten Westön (s. 1967) Vuodet käy vuorovedolla läpi muistoon tarketuneita hetkiä ja merkityksellisiä asioita vuosikymmenten varrelta. Toimintaa ja rooleja on ollut monia: toimittaja, runoilija, matkailija, koululainen, jalkapalloilija, aviomies, isä, kokki, kalastaja, puutarhuri, musiikkidiggari, kaupunkilainen, eurooppalainen. Westön veljekset ovat Kulttuuriykkösessa ensimmäistä kertaa haastateltavina yhdessä. Toimittaja on J.P. Pulkkinen.
Savon Aalloilla aina perjantaisin nostamme esiin paikallisia musiikintekijöitä sekä heidän musiikkiosaamistaan. Tällä kertaa vieraaksi treenikselle saapui kuopiolainen rap-artisti Jasa eli Jarno Sallinen. Viime vuodet Jasa on tehnyt musiikkia pääosin sooloartistina, mutta ennen soolouraa Jasa on julkaissut musiikkia useammassakin kokoonpanossa. Vuodet 2013-2018 räppäri oli mukana mm. Jasa ja Immeinen -yhtyeessä. Perjantaina 15.07. Jasa julkaisi uuden kappaleensa nimeltään Fresh ja tästä kesäisen raikkaasta uudesta biisistä, Jasan tämän hetken musiikillisista kuulumista ja vähän myös tulevaisuudenkin suuntaviivoista saimme kuulla tällä kertaa treeniksellä, kun Jasa saapui studioon vieraaksi. Haastattelijana: Sami Turunen
1980-luku näyttäytyy jälkikäteen tarkastellessa yhtenä kokonaisuutena, mutta musiikin evoluutio eli kasarilla kiihkeästi vuodesta toiseen. Ja vuodet eivät tosiaan olleet veljiä keskenään, vaikka klassikoita vuosittain tehtiinkin. Tästä käynnistyy Kasarin Lapset -podcastin sarja, jossa rankataan kasarin vuodet järjestykseen ja vuosien sisällä myös kärkijulkaisut. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. Ja tähän rakentuvat 1980-luvun kovimmat vuodet: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10: 1985
Taakan uusi kausi jatkuu nimivieraiden parissa, kun sohvalle istahtaa tuoreen Vuodet ollu tuulisii -elokuvansa julkaisumainingeissa JVG eli Jare ja VilleGalle. Alkulämmittelyssä puidaan tietysti Will Smithin avokämmentä, ja JVG:n kanssa pureudutaan luonnollisesti leffaan ja sen juontajaparissa herättämiin kysymyksiin. Tällaista syvähaastattelua ei ole JVG:ltä nähty koko uran aikana, joten paras ottaa hyvä asento tätä maratonia varten!
Tällä kertaa arvostelussa dokumenttielokuva JVG Vuodet ollu tuulisii, joka siis kertoo Jaren ja VilleGallen urasta.
Eli JVG:stä tehtiin dokumentti elokuva nimeltä Vuodet on ollut tuulisii ja pääsin haastattelemaan sen tekijöitä. Haastattelussa siis itse JVG:n Jare ja VilleGalle, sekä elokuvan ohjaaja/käsikirjoittaja Miika Särmäkari ja tuottaja Seppo Kerkelä. Haastattelussa puhutuin mm. tämän elokuvan teosta ja mistä ja keneltä syntyi idea sen tekoon. Juttelimme myös mahdollisesta jatko-osasta ja näytellystä elämänkerta elokuvasta, sekä siitä millaisia elokuvia Jare ja VilleGalle katselevat.
OlympiaCastissa sukelletaan kahden tunnetun suomalaisurheilijan kasvutarinoihin, kun Kaisa Mäkäräinen ja Matti Heikkinen avaavat matkaansa huippu-urheilijaksi. Matka maailman huipulle oli pitkä ja itsensä joutui laittamaan likoon monella tavalla ennen kuin menestystä alkoi tulla. - Se on aika vaativa prosessi monella tapaa, mutta ehkä tänä päivänä meillä on myös paremmat valmiudet urheiluakatemioiden ja muiden kautta saada tukea siihen kasvuvaiheeseen. Se kokonaisuus siinä ympärillä, että pystyt urheilijana elämään, sen rakentaminen vaatii paljon. Oma aktiivisuus ja halu viedä asioita eteenpäin - toki siinä valmennuksellisesti oman valmentajan ja koko sen toimintaympäristön kanssa, on aika keskeistä. Ei voi jäädä odottamaan, että jotkut asiat järjestyy. Jos saisi mennä ajassa taaksepäin ja palata sinne nuoruusvuosiin, niin kyllä tiettyjä asioita tietysti olisin jo aktiivisemmin hoitanut kuntoon, että olisi ollut se huippu-urheilija jo tekemisen tasolta aikaisemmassa vaiheessa, Heikkinen toteaa. - Uskon, että me ollaan Matin kanssa kuitenkin sitä sukupolvea vielä, joka on joutunut aika lailla kantapään kautta ottamaan myös asioista itse selvää ja tekemään. Omien huippu-urheiluvuosien aikana olen ollut itse itselleni matkatoimisto, ampumavalmentaja ja välillä hieroja-fysioterapeuttikin pahimmassa tapauksessa, on pitänyt itse huolehtia hirveästi asioista, jatkaa Mäkäräinen. Nuoren urheilijan kasvutarinassa lukiovuodet ovat tärkeitä monessa suhteessa. Vuodet ovat urheilijana kehittymisen aikaa, mutta myös itsenäistymisen ja aikuistumisen aikaa. Myös Mäkäräinen ja Heikkinen muistavat vuodet merkityksellisinä niin uran, kuin muunkin elämän kannalta. - Isoin muutos oli siinä, kun kotoa muutti urheilulukioon. Kyllä ne vuodet kasvatti ihmisenä niin paljon ja sitä, että oppii ottamaan sitä vastuuta sekä koulusta että arjen asioista; syömisestä, ruoanlaitosta ja kaikesta tästä, ja sitten se urheilu vielä siinä lisänä. Ilman niitä kavereita siinä ympärillä, joilla oli se sama elämäntilanne, niin varmasti olisi ollut vielä vaikeampaa. Kyllä mä uskon, että siinä se vertaistuki oli ihan hirveän tärkeää niinä vuosina, kuvaa Mäkäräinen. - Nuo ovat semmoisia ikävuosia kuitenkin, että ne harjoitusvasteet ovat todella valtavia. Kun jotakin asiaa alettiin harjoituskauden keväällä käynnistyessä harjoittamaan, niin ne askeleet kohti syksyä ja talvea oli tosi valtavia, että sinänsä hienoa aikaa, että ne ominaisuudet tarttui ja oltiin tosi onnekkaita, että meillä oli semmoinen valmentaja, joka meillä osasi teettää niitä asioita, Heikkinen jatkaa. Mäkäräinen kannustaa myös pitkäjänteisyyteen ja muistuttaa, että urheilijaksi kehittyminen on nuoruusvuosina yksilöllistä. - Ne on myös sillä tavalla haastavia, että siellä kuitenkin vielä kehitytään niin ihmisenä kuin urheilijanakin. Toiset kehittyy vähän eri aikaan, eri vuosina. Voit olla tosi menestyksekäs, kun olet 16-17-vuotias ja olet vähän niin kuin askeleen edellä muita ja sitten seuraavana vuonna ne kaverit vasta ottaa sen kehitysaskeleen ja tulee rinnalle - tai jopa ohi. Siellä voi helposti tulla ajatus, että no eikö tässä nyt ole tehnyt asioita oikein ja alkaa epäilemään omaa tekemistä ja olemista. Pitäisi muistaa, että sitten kun päästään niiden vuosien yli sinne parikymppiseksi, niin sitten alkaa vasta näkymään ehkä ne voimasuhteet oikealla tavalla.
Kun Sara Parikka sai 23-vuotiaana esikoisensa, tuntui äitiys oikealta ja ihanalta. Vaikka elämä kolmen lapsen perheessä onkin ruuhkaisaa ja joskus myös vaikeaa, ei Sara halua surkutella haasteita: “Jos joku asia harmittaa pitkään, teen sille jotain!” Sisukkuus ja tekemisen meininki näkyvät myös Saran uratarinassa. Moni muistaa nykyään yrittäjänä ja ammattivaikuttajana työskentelevän Saran Salatuista elämistä, jossa hän näytteli 10 vuotta. Mielenkiintoisen työn imu on kova. Saralle on kuitenkin ihan selvää, että ykkösjuttu elämässä on perhe. Siksi hän onkin luonut työnsä sellaiseksi, että tärkeysjärjestyksestä ei tarvitse tinkiä.Laita podi tilaukseen ja seuraa meitä instassa @ruuhkavuosirakkautta See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.
Esko Eerikäinen sai Sunnuntaibrunssin vieraaksi etäyhteydellä rap duo JVG:n. Kaksikon kymmenen vuoden uraan on mahtunut paljon. Jare ja VilleGalle ovat juuri julkaisseet kaksi uutta biisiä Vamos ja Syssymäl. Miltä kaksikon arki on näyttänyt korona aikana ja miten he ovat reagoineet siihen, kun keikat ovat peruuntuneet ja heidän dokumenttielokuvan ensi-iltaakin on jouduttu siirtämään jo moneen kertaan? Mitä ajatuksia Vuodet ollu tuulisii elokuva on Jaressa ja VilleGallessa herättänyt? Entä onko kaksikolla paineita kehittyä alalla ja pysyä pinnalla?
Vuodet vaihtuvat, mutta (ainakin) kaksi asiaa pysyvät: Hyvä Seura ja Hunajacast-Show. Niinpä nämä kaksi asiaa yhdistyvät myös viimeisessä Hunajacast-Show'ssa, jossa tarjoillaan kuulijoille kuluvan kauden ja päättyneen syksyn parhaita…tai ainakin hunajaisimpia paloja eri lähetyksistä. Paljonhan siellä taas tapahtui, mutta onneksi ei sentään sattunut. HC TPS toivottaa kaikille erinomaista uutta vuotta 2022 sekä positiivista mieltä!
Nousut ja laskut ovat luonnollinen osa kaikkien bändien urakaarta. Myös Black Sabbath ajatui vaikeuksiin 80-luvun lopulla. Hämmentävää bändin vaikeuksista tekee se, että samalla bändi teki uransa väkevimmät levyt. Millaisia vuodet Tony Martinin kanssa Tony Iommin johdattamalle legendalle olivat ja millaisilla levyillä Martin esitteli itsensä. Tätä selvitellään Kari A. Killgastin ja Kristian Huovelinin kanssa. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on tuttuun tapaan Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset -podcast paahdetaan kasaan kaupallisessa yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn kanssa. * * * www.lehmusroastery.com * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "OstaLesPaul" Kudjoi Kasarin Lapset -kuva: Kristian Valkama
Haihtuvatko muistot vai pysyvätkö ne sammumattomina? Tätä pohtii ranskalainen kirjailija Annie Ernaux muistelmateoksessaan Vuodet. Romaani kuvaa sodanjälkeistä Euroopaa kollektiivisen muistin kautta. Mietelauseen on valinnut Anna Tulusto.
Uskon askeleita ohjelmat koostuvat kolmesta osuudesta, jossa jokaisessa kuullaan keskustelu tai opetuskeskustelu, joka liittyy jollain tavalla kristittynä elämiseen. Tässä ohjelmassa kuullaan Jenni Mboupin kokemus Virpi Nymanin pitämästä L10T verkkokoulutuksesta. Mikko Matikainen ja Kristiina Norman käyvät opetuskeskustelun L10T:n ajatukseen kohtaaminen ja ruuan siunaaminen liittyen. Kristiina Norman keskustelee myös Sakari Smedsin kanssa, joka on pitkän linjan kristitty vaikuttaja paikallispolitiikassa ja laajemminkin. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Virpi Nyman keskustelee Jenni Mboupin kanssa lähetyssihteerin työstä. Jenni kertoo myös innostuneensa kovasti Virpin pitämästä L10T verkkokoulutuksesta. Yksinkertaisen askeleet siunaaminen, kohtaaminen, auttaminen sekä Jeesuksesta kertominen pysyvät mielessä. On myös järkeenkäypää, että jaksaakseen pitkällä matkalla ihminen tarvitsee matkaseuraa. On myös vapauttavaa, että jokainen pystyy soveltamaan omaan elämäänsä tätä elämäntapaa omalla tavallaan. Ei tarvitse matkia muita. Virpi kertoi myös häntä vaivanneesta arkuudesta kertoa Jeesuksesta. Vuodet ja pienet askeleet ovat vapauttaneet tässäkin asiassa. Ohjelman toisessa osuudessa Mikko käy Kristiina Normanin kanssa opetuskeskustelun Jeesuksen Luukkaan evankeliumin 10. luvussa opettamasta tavasta elää. Tällä kerralla käsittelyssä on elämäntavan toinen askel tai näkökulma kohtaaminen ja ruuan siunaaminen. Kristiina sanoo L10T elämäntavan olevan hymyilevä elämäntapa. Salasiunatessamme sydämemme lämpenee ja kiinnostumme toisesta ihmisestä. Tämä näkyy katseessamme ja huulillemme kohoavana hymynä. Kristiina avaa perheensä tapaa siunata ruokansa missä ovatkin ja Mikko puolestaan kertoo kiitollisuudesta Jumalaa sekä ruuan eteen työtä tehneitä kohtaan ruuan äärellä. Ohjelman kolmannessa osuudessa Kristiina Nordman keskustelee Sakari Smedisin kanssa. Sakari kertoo omasta kutsumuksestaan toimia oman kotipaikkakuntansa puolesta ja laajemminkin. Hän on pitkän linjan kristitty ja poliittinen vaikuttaja. Hän kehotti rukoilemaan päättäjien puolesta sekä olemaan aktiivisia, kun asioita valmistellaan päätöksen tekoa varten. Kiinnostuksen poliittiseen vaikuttamiseen herätti Sakari Smedsissä aikanaan ensimmäisen Mooseksen kirjan luku 18, jossa Aabraham taisteli kaupungin ja sen tulevaisuuden puolesta rukoillen. Jos päätöksiä eivät ole tekemässä kristillisesti ajattelevat ja rukoilevat ihmiset, niin päätöksiä tehdään siitä huolimatta. Meitä kutsutaan olevaan tässä maailmassa suolana ja valona. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.
Game Over on Kuopion keskustassa sijaitsevan H-talon toisesta kerroksesta löytyvä perheystävällinen retropelihuone kaikenikäisille pelaajille. Pelihuoneen yrittäjänä toimii kuopiolainen Paolo Carrassi. Paolo rakastui itse pelaamiseen 1980- luvulla, kun hän ensimmäisen kerran näki Super Marion seikkailevan ruudulla. Vuodet vierivät ja innostus pelejä kohtaan säilyi. Harrastuksesta tuli lopulta hänelle myös työ. Paolon perustamassa pelihuoneessa voi kokea retropelailun riemua kuka tahansa. Paolo kertoi Savon Aaltojen lauantaivieraana tarkemmin Game Over-pelihuoneen synnystä, omasta intohimostaan konsolipeleihin sekä ennen kaikkea rakkaudesta retropeleihin. Haastattelijana: Sami Turunen
Suomen Salibandymuseon ja Jari Kinnusen luotsaama Nostalgiapaloja-podcast on edennyt jaksoon numero 14. Jaksossa muistellaan salibandyn dynastia-ajanjaksoja. Salibandymuseon nostalgiapalat jäljittää nyt menestyksen reseptiä ja voittamisen kulttuuria. Nostalgiapaloissa nostetaan esiin miesten salibandyn kaikkien aikojen dynastiat Suomessa. Joku voisi puhua kestomenestyjistä, mutta dynastia kuulostaa paremmalta. Nostalgiapalojen kaikkien aikojen dynastiat kuuluvat maratontaulukon TOP viiteen. Tässä Nostalgiapalojen jaksossa 14 perehdytään ensin Joensuun Josban menestyksen reseptiin. Josba on kaikkien aikojen mitalitilastossa viidentenä. Josban ensimmäinen dynastiakausi ajoittuu vuosille 1991-95, jolloin Josba ylsi kahdesti mestaruuteen ja kahdesti pronssille. Josban uusi tuleminen sijoittui vuosiin 2000-2004, jolloin joukkue saavutti kolme perättäistä hopeaa ja yhden pronssin. Josban voittamisen kulttuuria on muistelemassa Josban monitoimimies, ellei suorastaan ikoni Antti Ruokonen. Toinen Nostalgiapalojen dynastia on Espoon Oilers, jonka dynastiakausi ajoittuu vuosiin 1996-2004, jolloin mitaliputki oli peräti kahdeksan kauden mittainen. Tuona ajanjaksona Oilers rohmusi 3 kultaa, 3 hopeaa ja kaksi pronssia. Oilers on kaikkien aikojen mitalitilastossa sijalla 2. Oilersin menestyksen reseptiä avaa seuran pitkäaikainen taustavaikuttaja Hexi Arteva. Nostalgiapalojen studioisäntänä toimii museoukko Jari Kinnunen. Jakson 14 sisältö: 00:00:00 – 00:17:12 Kaikkien aikojen Dynastia Josba 1991-95 – Antti Ruokonen - ”Intohimo ohjasi tekemistä – kaikilla oli valtava halu voittaa mestaruus” - ”Pelissä oli helpompi pelata, kuin harjoituksissa” - Läpimurto paikallismedioissa - Kaikkien aikojen finaalit 2002 ja 2003 - ”Janne oli kukkopoika kentällä” - ”Tarjottiin sellainen summa, että sillä hölmömpikin liikahtaa” 00:17:13 – 00:55:33 Kaikkien aikojen dynastia Oilers 1996-2004 – Hexi Arteva - Oiva sekoitus espoolaisuutta - ”Vaihdettiin ensin kapteenia ja sitten valmentajaa” - Dynastian pitää olla muutakin kuin pelkkä menestyvä edustusjoukkue - Uskaltaako puukkoa muistojen haavassa kääntää? - Metsästettävänkin asema pitää ansaita - Eri menestystarinoissa on hyvin paljon samaa - Kyllä se valta vaihtuu aina jossain vaiheessa - ”Öykkäämisessa ja möykkäämisessä on takana vain savuavia raunioita” - ”Oli sellainen pihvipainotteinen kesä”
Pelicans-kasvatti Taavi Vartiainen avaa Hockey Time -podcastin haastattelussa suhdettaan bipolaarisen mielialahäiriön kanssa. Ilves-sopimuksensa helmikuussa purkanut asennehyökkääjä oli terveydellisellä aikalisällä myös vuonna 2015, tuolloin aivoinfarktin vuoksi. --- Hockey Time -podcastin puheenaiheet: --- Sielun Veljien lyriikoilla liikkeelle. Alkusalaattien kautta kiinni itse pihviin (00:09). --- Kevätkelien kirkastuessa myös Taavi Vartiaisen mieli muuttuu päivä päivältä positiivisemmaksi. Lokakuun lopulla Pelicans-kasvatti kertoi julkisesti kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstään. Avoin ulostulo ja ongelmista puhuminen ovat poikineet paljon positiivisia asioita, joiden avulla Vartiainen on pystynyt kehittämään itseään taistelussa persoonallista ominaisuutta vastaan. Helmikuussa Vartiainen ja Tampereen Ilves purkivat 2+1-vuotisen pelaajasopimuksen: "Oli parempi ratkaisu, että laitan itseni 110 prosenttiseen kuntoon kaikessa rauhassa ja hiljaisuudessa". Millainen suhde apua saaneelle, ja aiheeseen perehtyneelle Vartiaiselle on kehittynyt bipolaarisen mielialahäiriön kanssa (01:56)? --- "Luonnevikainen elukka" – Vartiainen sai diagnoosin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstään elokuussa 2019, mutta pelasi ongelmistaan huolimatta menneen kauden loppuun Pelicans-paidassa. Lahtelaisseura ja Ilves olivat alusta asti tietoisia Vartiaisen tilanteesta: "Se on mielestäni miehen mitta, että uskaltaa sanoa ja puhua myös vaikeammista asioista". Hän toivoo esimerkkinsä helpottavan muiden vastaavien ongelmien kanssa painivien kynnystä puhua mielenterveyteen liittyvistä asioista ajoissa (09:52). --- Vartiaisen toistaiseksi viimeistä Liiga-ottelusta on kulunut reilu vuosi. Perjantain Pelicans–Ilves-ottelua työtön jääkiekkoilija aikoo seurata mielenkiinnolla: "Varmasti mielenkiintoinen matsi tulossa. Molemmilla joukkueilla on paljon nuoria kiekkotaitavia pelaajia". Ilon ja stressittömyyden kautta päivittäinen treenaava Vartiainen ei ole asettanut itselleen tarkkaa paluuaikataulua. Tavoitteena on kuitenkin olla ensi kaudella kovemmassa kunnossa kuin koskaan: "Mulla on parhaat pelivuodet vielä pelaamatta". Viikonloppuna Vartiainen aikoo suunnata pilkkihommiin ensimmäistä kertaa liki kymmeneen vuoteen (15:55). --- Viime viikon kolmesta ottelusta täydet yhdeksän pistettä naarannut Pelicans jatkaa pelejään perjantaina Ilveksen isäntänä ja lauantaina KalPan vieraana. Kapteeni Hannes Björninen kaapii aloitusvoittoja illasta toiseen, mutta muilla lahtelaissenttereillä oli varsinkin Raumalla vaikeaa. NHL:ssä noin 40 prosenttia aloituksistaan voittanut tshekki Filip Chlapik hävisi Lukko-pelin kymmenestä aloituksestaan yhdeksän (21:27) --- Millaisia ajatuksia mielenterveysteeman ympärillä pyörinyt Hokipodi sinussa kirvoitti? Kommentteja, risuja tai ruusuja voit lätyttää Twitterissä tilille nimeltä Hockey Time Lahti (@HokiPodi) ja aihetunnisteella #hokipodi.
Mika "Sensei" Vainio on täällä! Yksi suomalaisen perhokalastuskulttuurin suuriin uranuurtajiin eittämättä lukeutuva Mika saatiin studioon turisemaan ja tarinoimaan ajan kanssa. Ensimmäisessä osassa pureudutaan Mikan todelliseen elämäntapaan perhokalastuksen parissa, joka alkoi raketinlailla 1980-luvun aikana. Kuulemme miten syntyi alan merkittävä erikoislehti Pohjolan Perhokalastaja 1998 sekä kuinka Mikasta tuli perhokalastusmaajoukkueen jäsen ja myöhemmin kapteeni. Kuulemme myös siitä, mitä todellinen omistautuminen lajille on tarkoittanut Mikalle vuosikymmenien aikana. Jakson jälkimmäisellä puoliskolla Mika avaa legendaarisen Varzinan taimenleirin taikaa, jolla hän toimi oppaana vuosien 2000-2006 välisenä aikana. Tervetuloa mukaan suuren miehen kahluusaappaiden jälkiin.
Motörhead on legenda, mutta suuri yleisö tuntee sen lähinnä näppylästä Lemmyn naamassa ja pelottavasta logosta. Miksei Motörhead löytänyt tietään meganimeksi, vaan rämpi läpi 80-luvun ajoittain jopa surullisen hahmon ritarina? Motörheadin hienoutta, karheutta ja ainutlaatuisuutta Kasarin Lapset -podcastin vieraana on pohtimassa Kymin synkästä ytimestä puhelimella kammiostaan tavoitettu Kari A. Killgast. Kasarin Lapset -porstuaan oven avaa tuttuun tapaan Vesa Winberg. Kasarin Lapset -tunnarit: Niko "Kudu" Kudjoi.
Kausi 3, 5/8. Mirja ja Veikko Reinikainen työskentelivät Kongon demokraattisessa tasavallassa (ent. Zaire) vuosikymmeniä. Työtoverinaan heillä oli rauhannobelisti ja kirurgi Denis Mukwege. Jaksossa Reinikaiset muistelevat vuosiaan ja työtään Kongossa.
avonlinnan kupeesta lähtöisin oleva Raija ”Raiski” Palosaari tuli Kittilään seurakunnan nuoriso-ohjaajaksi vuonna 1976. Pian elämä vei muutamaksi vuodeksi etelään, mutta 1980-luvun alussa Palosaari palasi Lappiin, ensin Pelloon ja sitten Kolariin. Kittilään hän asettui pysyvästi vuonna 1991. Siellä hän on työskennellyt paitsi seurakunnassa myös kunnan etsivässä nuorisotyössä. Vuodesta 1997 Palosaari on pyörittänyt lisäksi omaa luontomatkailuyritystä. Palosaari on intohimoinen vaeltaja, jonka rakkaimmat retkimaisemat löytyvät Käsivarren suurtuntureilta. Hän käy Käsivarressa ja Haltilla useita kertoja vuodessa, toisinaan yksin, välillä ystävien ja usein asiakkaiden kanssa. Ryhmät liikkuvat omalla lihasvoimalla eli jalan, hiihtäen ja potkureilla. Yhdelle Palosaaren ryhmälle on tehty oma potkukelkkajoiku. Lähivuosiin mahtuu myös toisenlaista seikkailua. Palosaari on istunut Kittilän kunnanvaltuustossa uutena valtuutettuna vuodesta 2017. Vuodet ovat lisänneet arvostusta heitä kohtaan, jotka ovat valmiita käyttämään vapaa-aikaansa yhteisten asioiden hoitamiseen. Kunnan päätöksenteon sotkuja Palosaari surkuttelee. Hän sanoo, ettei tunnista valtuuskollegoitaan siitä kuvasta, joka heistä julkisuudessa on annettu. Oman ensimmäisen valtuustokautensa Palosaari sanoo jäävän myös viimeiseksi. Tapio Nykänen retkeili Raiski Palosaaren kanssa Kittilän mustikkamailla ja puhui elämyksistä, nuorisosta, politiikasta ja Haltista.
Miksi nykyiset nollakorot eivät piristä euroalueen taloutta Euroopan keskuspankin tavoitteen mukaisesti? Miksi inflaatio ei kiihdy riittävästi? Pitäisikö EKP:n kylvää rahaa tarvittaessa vaikka pudottamalla seteleitä suoraan helikopterista kansalaisten niskaan? Entä onko euromailla varaa ja syytä elvyttää? Onko Suomen hallituksella varaa ja syytä elvyttää? "Toivoisin että meillä olisi parempi työnjako rahapolitiikan ja finanssipolitiikan välillä. Niin että rahapolitiikka ei joutuisi kantamaan kaikkea vastuuta". Näin sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn Politiikkaradion haastattelussa. Minkälaiset talousvuodet Euroopassa ovat edessä? Suomen Pankin pääjohtajaa Olli Rehnina haastattelee Tapio Pajunen.
Stokan kellon alla, Skansenilla ja somen ryhmächatissa paljastuu totuus ruotsalaisista ja suomalaisista. Miina kertoo, mikä se on. Lotta puolustaa suomalaisia miehiä ja kertoo, miten pitää killeripuhe. Epäilemme yhdessä, että Suvivirsi laukaisee äideissä kuolemanpelon. Bonuksena: Miinan lapsi paahtaa leivän ja laulaa. Ruuhkavuosipodissamme kaikki on juuri kuten ennenkin.
Manun äiti sairastaa Alzheimerin tautia ja asuu nyt yksin, kun hänen miehensä on kuollut ja skitsofreniaa sairastava Manun veli on muuttanut pois kotoa. Äiti on ensimmäistä kertaa vastuussa vain itsestään. Kaikki alkoi siitä, kun Manun vanhemmat muuttivat takaisin Suomeen asuttuaan vuosikymmeniä Ruotsissa. Pojista vanhin muutti myös, koska tämä ei pystynyt asumaan kaukana vanhemmistaan. Vuodet vierivät ja äiti hoiti syöpäsairasta miestään ja skitsofreniaa sairastavaa poikaansa. Halusin pelastaa äitini ja järjestin isälle paikan hoitokodista ja oman asunnon veljelleni, Manu kertoo. Kaoottinen arki Manu oli teini-iässä, kun veli sairastui ja poliisi haki tämän. Sen jälkeen muut sisarukset elivät veljen sairauden varjossa. Arki oli kaoottista ja jääkaappi oli usein tyhjä. "Asuimme saman katon alla, mutta jouduimme kuitenkin selviytymään itse." Monen vuoden ajan Manu oli katkera siitä, että hänet unohdettiin lapsuudessa. Hän ja vanhemmat eivät juuri pitäneet yhteyttä. Vasta aikuisena hän ja äiti löysivät jälleen yhteyden. Se tapahtui matkalla New Yorkiin matkalla, jonka Manu oli antanut äidilleen syntymäpäivälahjaksi. Meillä oli tosi hauskaa! Minä ja tämä vanha rouva opimme tuntemaan toisemme ihan uudella tavalla. Nykyään Manu vierailee äitinsä luona joka kuukausi. Heillä on monta yhteistä kiinnostuksenkohdetta ja he soittelevat lähes päivittäin. Manun mielestä sillä, että äiti oli hänen mielestään huono äiti, ei ole merkitystä. Minua ei olisi ilman häntä, niin se vain on ja nyt minä pidän vuorostani huolta hänestä. Puhelu äidille on sarja, joka käsittelee äitisuhteita. Tämä on sarjan kolmas osa. Jaksossa kuultu kappale: Mary Lattimore The Quiet Night Julia Wiræus julia.wiraeus@sverigesradio.se
Pikkulapsivaihe on erityistä aikaa. Toisaalta silloin aika on myös hyvin rajallista. Usein aika ei tunnu riittävän. Miten me vaalimme tätä erityistä aikaa ja samalla selviämme aikapaineista? Siitä puhutaan podcastin toisessa jaksossa.
Teollisuustyöpaikkojen kato on kurjistuttanut läntisissä teollisuusmaissa ihmisten elämää. Talousvaikeudet ovat luoneet otollista kasvualustaa muukalaisvihamielisyydelle molemmin puolin Atlanttia. Sosiologi Sam Farberin mukaan elämmekin muukalaisvastaisuuden ja rasismin aikaa, jonka kuva ovat muurit ja raja-aidat. Toimittaja Paula Vilén tapaa Kuubasta Yhdysvaltoihin 50-luvulla muuttaneen Farberin hänen kotikaupungissaan New Yorkissa. Kuva: EPA/Zoltan Gergely Kelemen
Ydintuhon uhka on arvioitu nyt pahimmaksi yli 60 vuoteen. Maailmasta puuttuvat ydinaseriisuntaa ajavat johtajat, sanoo Kansainvälisen Atomienergiajärjestön IAEA:n entinen apulaispääjohtaja Olli Heinonen. Hän kertoo toimittaja Paula Vilénille Washingtonissa, miten ydinaseriisunta pelastuisi. Kuva: EPA/Jeon Heon-Kyun
Maailmalla on noussut viime aikoina valtaan poliitikkoja, joille oman valta-aseman sementoiminen tuntuu olevan ihmisoikeuksia tärkeämpää. Olemme pimeyden partaalla, varoittaa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin pääjohtaja Kenneth Roth. Toimittaja Paula Vilén kysyy Rothilta järjestön päämajassa New Yorkissa, mitkä ovat ihmisoikeuksien alamäen varoitusmerkkejä, ja missä niitä jo näkyy. Kuva: EPA/Justin Lane
Kuinka sopeutua uuteen kulttuuriin? Mitä ympäröivästä voisi oppia? Tässä jaksossa haastattelemme Islannissa kymmenen vuotta asunutta Satu Rämöä, joka kirjoittaa suosittua Salamatkustaja-blogia. Hän tuntee islannin kielen, tietää maahiset ja vuorimöröt sekä tuntee jonkun joka tuntee maajoukkuejalkapalloilijan. Vuodet ovat muovanneet Sadusta 30-prosenttisen islantilaisen.
Romano mirits Kaksiosaisen henkilökuvan toisessa osassa tutustutaan Kalle Palmin ja hänen puolisonsa, laulaja-näyttelijä Ritva Palmin yhteiseen historiaan ja heidän Romales-yhtyeeseensä. Vuonna 1981 perustettu Romales niitti suosiota jo varhaisina vuosinaan. Bändi on tullut tutuksi myös lastenmusiikin esittäjänä ja esiintynyt päiväkodeissa ja kouluissa. Jaksossa kuullaan Palmin pariskunnan ajatuksia myös 1990-luvulla esitetystä "Tumma ja hehkuva veri" -televisiosarjasta ja sen aiheuttamasta kohusta romanien keskuudessa. Kuulemme myös Palmien myöhemmistä projekteista, johon kuuluu elokuvamusiikkia ja kotimaista humppaa, sekä lopuksi heidän tulevaisuudensuunnitelmistaan ja toiveistaan. Romano miritsin edellisessä jaksossa tutustuttiin Kalle, eli Kai Palmin musiikkiuraan 1950-luvulta 1980-luvulle. Romano miritsin toimittaa Jaakko Laakso.
Muuttoliike, talousasiat, terrorismin torjunta, EU:n ja USA:n väliset vapaakauppa- ja investointisuojasopimusneuvottelut, Iso-Britannian mahdollinen EU:sta eroaminen ja suhteet Venäjään ovat asioita, joilla on ollut vaikutuksensa Suomeenkin. Mutta mitä muuta tänä vuonna on tapahtunut. Ja mitä tapahtumia EU:ssa on odotettavissa vuonna 2016. EU-asioiden alivaltiosihteeri Jori Arvonen keskustelee aiheesta. Toimittajana on Maija Elonheimo.
1970-luvulla sensaatiojournalismi oli voimissaan. Vuonna 1959 perustettu Hymy on kenties yksi eniten suomalaiseen kulttuuriin vaikuttaneista aikakauslehdistä. Suhtautuminen aviisiin on aina ollut kahtiajakautunut: kansa rakasti Hymyä, vaikka harva tunnusti sitä lukevansa. Raffinoituneempina itseään pitävät kollegat sen sijaan nimittivät sitä "saastasta voimansa imeväksi kihokiksi". Mutta millaiset olivat Hymyn ja Lehtimiesten hullut vuodet, ja minkälaisen perinnön ne jättivät Suomen kansalle? Oliko Hymy-lehti siihen aikaan sosiaalipornoa vai unohdetun kansan äänitorvi? Muisteloissa ovat mukana valokuvaaja Veikko Lintinen ja lehtikeisari Urpo Lahtisen elämäkerran tekijä, kirjailija Kalevi Kalemaa sekä takavuosien kohumissi Virpi Miettinen. Käyttikö Hymy julkkisia hyväkseen? Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.
Liikemies Tapani Koivusen maailma mullistui vuonna 2009, kun FBI pidätti hänet Yhdysvalloissa. Alkoi prosessi, jossa tutuksi tulivat paitsi vankilat myös amerikkalainen oikeusjärjestelmä laajemmin. Kaikki alkoi Virosta, jonne Koivunen halusi vuosituhannen alussa perustaa yrityksen. Koivusen mukaan amerikkalaiset yhtiökumppanit kavalsivat kuitenkin yhtiön varat. Maksajaksi joutui lopulta toimitusjohtajana toiminut Koivunen, joka tuomittiin vuosiksi vankilaan. Nyt mies on kirjoittanut kokemuksistaan kirjan, jonka kuva amerikkalaisesta oikeusjärjestelmästä on vähintäänkin karu. Lakimiesten pyörittämä oikeuslaitos ja vankilat ovat siellä lähinnä kannattavaa businesta.
Millainen on suomalaisen punkin ja hardcoren historia? Kiljunhuuruiselle nostalgiamatkalle meidät johdattaa Ville Similä. Hän on kirjoittanut yhdessä Mervi Vuorelan kanssa aiheesta kirjan. Lisäksi puhumme fanikulttuurista nuorisotutkija Jaana Lähteenmaan kanssa. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.
Aamun kolme päivää vanha ihmelapsi Freja syntyi Mälarin sairaalassa Eskilstunassa. Professori Outi Hovatta kertoo mikä ihme on kysymyksessä. Pirkko Sinkkonen on sisukkaasti vanhusten asialla. Kimmo Louhelainen musiikin Grand Old Man aamun vieraana. Kimmo Louhelainen on vaikuttanut kolmen maan musiikkielämään kolmella eri kielellä. Hän on musiikkilegenda jo eläessään. Kimmo aloitti 16-vuotiaana soittamisen vanhalla ja käytetyllä haitarilla Vaasassa, soitti 50-luvulla jatsahtavaa tanssimusiikkia lähinnä Vaasan alueella, jossa radioitu versio on YLEN kokoomalevyllä Suomalainen jazz 1929-1959. Osa 3. Vuodet 1948-1959. I can't Believe That You're in Love with Me. Ruotsissa hän soitti eri kokoonpanoissa Ludvikassa, Falunissa ja erityisesti Eskilstunassa, jonne hän muutti opskeltuaan ensin Pariisissa tietokoneita. Varsinkin ruotsinsuomalainen musiikkielämä kasvoi ja kehittyi Kimmon siipien suojissa kovalla työllä. Suomen ja Espanjan vuosien jälkeen Kimmo on palannut vaimonsa Solveigin kanssa takaisin Ruotsiin ja Uppsalaa, jossa toinen pojista asuu perheineen. Arja Claesson tapasi Kimmo Louhelaisen 24.11.2013 Eskilstunassa ennen suurta konserttia, jossa Kimmo sai nauttia tekemiensa artistien rautaisesta esiintymisestä.