Podcast appearances and mentions of anu koivusen

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Kaarina Hazard. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Juha Itkonen ja Anu Koivunen. Puheenjohtaja Kaarina Hazard muistuttaa alkukysymyksessään, että tänään liputamme sekä Mikael Agricolan kuolinpäivän että Elias Lönnrotin syntymäpäivän kunniaksi. Mihin taloudellisiin, fyysisiin tai muihin ponnistuksiin meidän olisi nyt ryhdyttävä vain meille rakkaan suomen kielen kukoistamiseksi. Maija Vilkkumaa kertoo aiheensa pohjustuksena, että Ranskassa tehtiin vuonna 1996 kieliasetus, joka sääntelee radioasemien soittaman musiikin kotimaisuuden määrää. Suomessa ei ole tällaista asetusta ja kotimaisen musiikin osuus radiosoitossa putoaa koko ajan. Radio Suomessa kotimaista musiikkia soitetaan 71 % ja kaupallisilla asemilla noin 30%. Pienen kielialueemme uhanalaisuuden nimissä Maija esittää rohkean kysymyksen, pitäisikö myös Suomessa tehdä asetus, joka sääntelisi radioasemien soittamaa kotimaisen musiikin määrää. Vai olisiko tällainen sääntely väärin? Juha Itkonen nostaa keskusteluun isoksi ilmiöksi nousseen Netflixin -sarjan Adolescence. Sarja on aiheeltaan hurja, kunnianhimoisesti toteutettu ja kriitikoiden kehuma. Se kertoo teinistä, jota epäillään murhasta. Pojan roolissa näyttelee manchesterilainen Owen Cooper, joka kuvausten aikaan oli 14-vuotias. Cooper tekee huikean roolisuorituksen, mutta mediassa on ihasteltu, miten on mahdollista että pystymetsästä tulleena pystyy tekemään tällaisen roolin. Totuus on kuitenkin se, ettei Cooper ihan suoraan kadulta kameroiden eteen hypännyt. Juha kysyy, tunnistavatko raatilaiset tällaista narratiivia, että on erityisen ihailtavaa, jos joku tekee jotain upeaa ikään kuin pystymetsästä, ilman koulutusta. Mikäli näin on, miksi sellaista halutaan ihailla? Anu Koivusen aiheena on median uutistarjonta ja uutisten kulutus juuri nyt. Johdannoksi Anu siteeraa Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori Laura Saarikosken Suomen Kuvalehteen kirjoittamaa kolumnia: "Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten voimatasapaino juuri nyt muuttuu Kiinan, Yhdysvaltain, Venäjän ja globaalin etelän välillä, ja mitä seurauksia sillä on Suomelle. Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten Gazan kriisi vaikuttaa Lähi-idän isoon peliin ja Euroopan turvallisuuteen. En suostu alistumaan siihen, että asun informaatiotalouden reuna-alueella, jossa suomenkieliseen valistukseen ei oikein ole varaa." Anu muistuttaa, että elämme nyt päivästä toiseen suurvaltapolitiikan draamaa, on tullipolitiikkaa, globalismin loppua ja maailmantalouden murrosta. Anu tiedustelee keskustelijoilta, kokevatko he elävänsä informaatiotalouden reuna-alueella. Mikäli tunnette näin, miten sitä käsittelette?

Television vuodet 1970-luvulta 1980-luvun puoliväliin piirtyvät monen muistissa YYA-Suomen kautta ja suomettumisen kautta. Elokuussa julkaistavan Anu Koivusen, Janne Zareffin, Laura Saarenmaan ja Mari Pajalan kirjoittamassa tietokirjassa Kulttuuritelevision aika 1975-1985 aikakauden televisiosta piirtyy kuitenkin huomattavasti moniulotteisempi kuva. Televisiolla oli oma roolinsa ulkopoliittisten linjausten vahvistajana, mutta voimakkaimmin televisio hahmottuu ohjelmapolitiikan kokonaisuuden kautta, jossa näkyy suunnitelmallinen pyrkimys monipuoliseen sisistävään, viihdyttävään ja kasvattavaan sisältöön. Usein kaupalliseksi mielletty Mainos-tv liittyi omalta osaltaan tähän samaan linjaukseen. Nykykatsannossa on ehkäpä vaikea hahmottaa television suurta valtaa mediavälineenä. Ihmisten totuttua jo vuosikymmenten ajan siihen, että ohjelmia voi tallentaa ja nykyisen suoratoiston maailmassa katsoa ylipäätään silloin kun huvittaa, helposti unohtuu, että lineaarisessa ohjelmavirrassa ohjelmat tulivat ja menivät, eikä näkemättä jäänyttä alkua tai loppua voinut mistään katsoa uudelleen. Ohjelmiston suunnitteluun ja koordinointiin käytettiin runsaasti aikaa ja vaivaa. Kulttuuritelevision ajasta kaikkineen ovat keskustelemassa tutkijat Anu Koivunen, Mari Pajala sekä Janne Zareff. Ville Talola on toimittajana.

Suoraa puhetta Maria Petterssonin johdolla. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Miten suhtaudutte tuontijuhliin, kuten ystävänpäivään ja halloweeniin? kysyy puheenjohtaja. – Ritareilta löytyy yksimielisyyttä ja kehotus: Juhlikaa, ihmiset, juhlikaa! Anu Koivusen aiheena on demokratia. 154:ssa maassa tehdyn selvityksen mukaan tyytyväisyys demokratiaan on rapautunut ja on mittaushistorian alinta. Suomessakin on eri kyselyihin vastattu tavalla, joka saa hänet kysymään: Piileekö demokraattisen, tasa-arvoisen julkisivun alla illiberaali, autoritaarinen ja jopa väkivallan mentaliteetti? Pekka Seppäsen mielestä kiinnostus presidentinvaaleihin on järkyttävän alhaista. Perusteena se, että Ylen Elämäni biisi -ohjelman viime lauantain jaksossa esiintyi presidenttiehdokkaita, mutta katsojia oli hänen mielestään vähän verrattuna esim. MTV:n Tanssii tähtien kanssa -ohjelmalla. – Taru Tujunen toivoo muitakin mittareita... Taru Tujunen yhdistää keskustelun aiemmat aiheet. Yhdysvaltain tulevien presidentinvaaleihin liittyen on eri maissa kysytty, kumpaa äänestäisi mieluiten Joe Bidenia vai Donald Trumpia. Suomalaisilta löytyy vähiten kannatusta Donald Trumpille (8%).

Alustatalouden sääntelystä on tullut iso poliittinen kysymys, mutta samalla alustat ja algoritmit muovaavat myös politiikan tekemisen tapoja. Ohjaavatko poliitikot alustoja ja niiden algoritmeja, vai ohjaavatko algoritmit pikemminkin politiikkaa? Politiikan alustoitumisesta ja sen vaikutuksesta demokratialle keskustellaan Alustojen valta -podcastin toisessa jatkossa mediatutkijan ja Turun yliopiston sukupuolentutkimuksen professorin Anu Koivusen kanssa. Hän on on tehnyt datatalouteen liittyvää tutkimusta muun muassa Intiimiys datavetoisessa kulttuurissa -tutkimushankkeessa (2019–2025). Alustojen valta -podcast on osa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa toimivaa tutkimushanketta, jota rahoittaa Helsingin sanomain säätiö. Toimittaja: Matti Ylönen Tuottaja: Toivo Hursti Musiikki: Pasi Savonranta ja Pietu Korhonen Matin kirja Yhtiövalta alustatalouden aikakaudella (2021) nyt myös äänikirjana! ⁠Kustantajan sivuilla⁠ ⁠Bookbeatissa⁠ ⁠Storytelissä⁠ ja muissa yleisimmissä äänikirjapalveluissa Jakson lukulista (viittausjärjestykesssä): Intiimiys datavetoisessa kulttuurissa -tutkimushanke Koski, M. (2010). ”Hohto on mennyt herrana olemisesta” – televisio ja poliitikko Vallan virrat – media politiikan alustajana ja tekijänä -tutkimushanke Poell, T., Nieborg, D. B., & Duffy, B. E. (2021). Platforms and Cultural Production Nikunen, K., & Valtonen, S. (2022). Precariousness and Hope : Digital Everyday Life of the Undocumented Migrants Explored Through Collaborative Photography Turunen, M., Koivunen, A., & Hokkanen, J. (2021). Datan alaiset : Kansanedustajien digitaalinen arki Hardt, M., & Negri, A. (2000). Empire Hardt, M., & Negri, A. (2004). Multitude : War and Democracy in the Age of Empire Hochschild, A. R. (1979). The Managed Heart : Commercialization of Human Feeling Mannevuo, M. (2020). Onko politiikka liian kuluttava intohimotyö? Jakson tekstivastine yliopiston sivuilla --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/alustojen-valta/message

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja haluaa tietä panelistien (maalle)pakofantasioista. TaruTujunen pohtii Tiktokin käytön rajoitusten vaikutuksia. Mikä vaikutus tulevaisuuden vaaleihin olisi sllä, että poliitikot tai julkinen sektori poistuisivat Tiktokista? Tiktok on kiinanalainen nuorten suosima sosiaalinen media, jonka lataamista on tietoturvasyistä rajoitettu mm. Euroopan komissiossa. Anu Koivusen aiheena on kotimaisten marjojen ja kurkkujen syönti. - Yök!, hän sanoo, koska on lukenut Helsingin Sanomien ja HBL:n toimittajien selvitykset thaimaalaistanen ja virtnamilaisten työntekijöiden kohtelusta.Hänen mielestään poliitikot eivät tartu asiaan, koska ihmiskauppa ei sovi suomalaiseen minä-kertomukseen. Pekka Seppänen ei ymmärrä rikosten ja rikollisten hehkuttamista uutisissa eikä niin sanotun true crimen kuluttamista. – Jösses!

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta syyskauden toisessa väittelyssä johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puhetta Ukrainasta, tupakoinnista, Sanna Marinista ja valtiojohdon synkästä viestistä. Tänään vietetään Ukrainan kansallispäivää. Puheenjohtaja haluaa tietää, onko Suomi auttanut Ukrainaa tarpeeksi. Pekka Seppänen miettii, pitäisikö Suomen valita tupakoinnin rajoittamisen suhteen Uuden-Seelannin tiukka tie. Ruben Stillerin ihmettelee, miksi Sanna Marin vahingoittaa itseään ja kysyy, mikä kohussa on oleellista. – Ei mikään, paheksuu Pekka Seppänen. Anu Koivunen näkee tutkijana kaksi linjaa: mikä on instituutiolle soveliasta ja mikä on naispoliitikolle soveliasta. Lopuksi puhutaan valtiojohdon vakavista puheista suurlähettiläille. Anu Koivusen mielestä puheet viestittävät, että Suomi on joukkueena toiminut hyvin yhteen.

Keskustelijoina Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Ruben Stiller synnytti keskustelua pääministerin harkintakyvystä. Tavallinen kansalainen ei hänen mukaansa olisi jatkanut bilettämistä altistumistiedon jälkeen. Kaarina Hazard haluaa pohtia uutisointia Kankaanpään äärioikeistolaisesta terrorismiepäilystä. Anu Koivusen mukaan nyt on menossa maailmanrauhan ja maanpuolustuksen superkuukausi. MIten se näkyy?

Keskustelijoina Anu Koivunen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Uuden puoluebarometrin kannatusluvut kertovat ritareiden mukaan mm. hallituksen koronakannatuksen sulamisesta. Ruben Stiller pelkää, että sosiaalinen media johtaa lyhytnäköiseen politiikkaan. Tujunen haluaa nähdä, mitä tapahtuu, kun tiktokkaajat tulevat politiikkaan.  Tujunen uskoo, että politiikka on samanlaista sähläystä kuin muukin elämä. – Sählätään hulluna ja jälkikäteen selitetään, että tämä oli just mitä tarkoitettiinkin. Anu Koivusen vetää vakavasti uutiset siitä, miten julkisuusperiaatetta noudatetaan. Hänen mielestään näytösjulkisuus ei sovi demokratiaan. – Aito avoimuus on valmistelun avoimuutta, hän sanoo. Tujunen ja Stiller löytävät Helsingin pormestarin toiminnalle selityksiä luottamuksen lisäämisestä. Helsingin kaupunki on päättänyt jättää lihan pois omien tilaisuuksiensa tarjoiluista. Taru Tujunen etsii syytä syntyneen keskustelun kiivaudelle. Hän veikkaa, ettei kulu kauaa, että Tampere ja Turku tekevät samanlaisen päätöksen. (Lähetyksen jälkeen syntyi polemiikkia siitä, oliko lantturaasteen joukkossa rusinoita vai sitttenkin ananasta.)

Kevään viimeinen Pyöreä pöytä. Keskustelijoina Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Ennakkoäänestys on alkanut tänään. Pyöreän pöydästä löytyy äänestäjiä joka lähtöön: yksi aikoo ennakkoäänestää ensi tilassa, toinen äänestää vaalipäivän viime minuuteilla. Anu Koivusen mukaan Valko-Venäjän oppositiot on arvioinut, että kuka tahansa voi joutua pidätetyksi minä hetkenä hyvänsä. Poliittisia vankeja on jo 405. Miten voisimme auttaa ihmisiä Valko-Venäjällä? Pekka Seppäsestä näyttää siltä, että media väheksyy pääministeri Sanna Marinin työtä. Ruben Stiller löytää sekä kehuttavaa että kritisoitavaa. Anu Koivusen mielestä kuittikeissi on normaalia journalismia ja kritiikki tulee pääministerin aseman mukana. Hohhohhoijaa, näin huokaisee Ruben nykyään katsoessaan jääkiekon MM-kisoja. Miksi? Uusi kausi alkaa 11.8.2021.

Keskustelijoina Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. J. V. Snellman ei olisi hyväksynyt euroa, väittää puheenjohtaja siteerattuaan liputuspäivän sankaria. Ylen edellisiltaisesta kuntavaalistartista eli puheenjohtajatentistä puuttui tähti, koska pääministeri, SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin oli koronakaranteenissa. Anu Koivusen mukaan kaikki suorittivat, myös hän katsojana. Kirjailija, Taideneuvoston puheenjohtaja Juha Itkonen kysyy, miksi taide- ja kulttuuri eivät saa tarpeeksi koronatukea. Mika pohtii taloustieteilijänä, mikä on yhteiskunnan verenkiertojärjestelmä. Vastaus kuuluisi, että ilman kulttuuriakin pärjätään aika pitkään, eli se on helppo kohde säästää. Anu, taiteen ja median tutkija, sanoo, että taiteella on itseisarvo vain juhlapuheissa. Mika on aloittanut sijoittamisen teini-ikäisenä, mutta pitää pöyristyttävänä "mallia, että kaikkien pitäisi varautua tulevaisuuteen sijoittamalla". Sysäyksen keskusteluun antoi sijoittaja Seppo Saarion haastattelu Helsingin Sanomissa.

Pitihän meidänkin vielä jatkaa #metoo-keskustelua, ja hyvä niin! Mutta miksi Suomessa ei synny samanlaista massaliikettä kuin esimerkiksi Ruotsissa? No yksi syy voi olla – hei, ollaanko me kuultu tää joskus aikaisemminkin – brändäys ja markkinointi! Tämä selviää muun muassa tutkija Anu Koivusen ansiokkaista Ruotsi-raporteista Twitterissä. Me syytämme myös suomalaista machokulttuuria. Yhdysvalloissa asiaa analysoivat muun muassa uusi suosikkifeministimme LIndy West, suosikkitoimittaja-kirjailijamme Rebecca Traister sekä suosikkiälykkömme Rebecca Solnit. Miksi miehen työpaikan menetys on vääryyksistä suurin? Millaisia tekijänaisia olemme menettäneet näiden törppöjen takia? Miten suhtautua ahdistelijoiden tekemiin kulttuurisiin tuotteisiin? Ja WTF Louis CK?! Vedämme henkeä ja etsimme rauhaa kirjallisuudesta. Jakson kirjoina on kaksi kotimaista romaania, jotka ponnistavat omaelämäkerrallisista teemoista. Laura Gustafssonin Pohja on raaka, rohkea ja ajatuksia herättävä naiseuden ruumiinavaus. Vai onko sittenkin kyse ihan vain ihmisenä elämisen vaativuudesta? Selja Ahavan Ennen kuin mieheni katoaa puolestaan on hallitun nerokas ja samalla viiltävän kaunis taideteos menetyksestä ja siitä, miten nopeasti elämä voi heittää meidät aavalle merelle kellumaan, vaikka luulemme voivamme hallita sitä valinnoillamme. LUKULISTA Lindy West: Shrill Laura Gustafsson: Huorasatu, Anomalia, Korpisoturi, Pohja (Into Kustannus) Selja Ahava: Eksyneen muistikirja, Taivaalta tippuvat asiat, Ennen kuin mieheni katoaa (Gummerus) Kuva: Liisa Valonen

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Pyöreä pöytä pöyhii aluksi räväkästi verotustietojen julkistaminen tarvetta sekä viimeaikaista ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua. Tälläkin kertaa uusi, katsojaennätyksiä jo rikkonut Tuntematon sotilas huomioidaan. Elokuvasta arvion kirjoittanut Helsingin Sanomat on saanut arvostelua, koska antoi elokuvalle vain kaksi tähteä. Pekka Seppänen ihmettelee, eikö elokuvan arvioiminen normaalein kriteerein olekaan sallittua. Tämä saa elokuvatutkimuksen professorin Anu Koivusen huomauttamaan, että Tuntematon ei olekaan elokuva vaan monumentti. Seppänen uskoo, että Helsingin Sanomatkin on monumentti, koska vastaavat kaksi tähteä antanut lahtelainen Etelä-Suomen Sanomat ei herättänyt samaa kohua. Yhdysvalloissa näyttelijä Kevin Spaceyä syytetään ahdistelusta, jonka kerrotaan tapahtuneen 30 vuotta sitten. Pyöreä pöytä pohtii muun muassa sitä, missä vaiheessa synnit pitäisi saada anteeksi. Twitterissä #pyöreäpöytä

Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista aiheista Pauli Aalto-Setälän johdolla. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Kesän jälkeinen jälleenkuuleminen alkaa Susijengin ja Lauri Markkasen ylistämisellä. Pekka Seppänen huomauttaa kylläkin, että Huuhkajien kahta perättäistä voittoa ei pidä unohtaa. Paperittomien määrän lisääntyminen kielteisten turvapaikkahakemusten myötä on toimittaja Ruben Stillerin aihe. - Mitä pitäisi tehdä? Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiurun "avoin kirje toimituksille" saa mediatutkija Anu Koivusen kysymään, onko Suomessa poikkeustila ja ehdottamaan demokratian maanpuolustuskurssia kansanedustajille. Kiihkeäksi äityvän keskustelun aikana käy ilmi, että sekä Seppänen että puheenjohtaja Aalto-Setälä joutaisivat Koivusen mielestä samalle kurssille Kiurun kanssa. Yrittäjä Pekka Seppänen, joka on Aalto-Setälän tavoin toiminut Pyöreän pöydän ritarina sen koko kymmenen vuoden toiminnan ajan, haluaa puhua presidenttiehdokkaista. Seppänen ennustaa perussuomalaisten ehdokkaalle Laura Huhtasaarelle suurta suosiota, jytkyä. Twitterissä #pyöreäpöytä

Soili Huokuna on tavannut mediatutkija Anu Koivusen, joka arvioi millaista sanomaa viestittävät eri puolueiden julisteet.