Podcasts about pauli aalto set

Huippukokit Antti Vahtera, Pekka Terävä, Petteri Luoto ja chef de partie Pauli Aalto-Setälä istuvat ravintola Mamin takahuoneessa lounastauolla ja keskustelevat maailmanmenosta tuorein ajatuksin. Jutustelu käy Itämeren nykytilasta, pikaruuasta ja Street Foodista. Samalla jatketaan leivitysohjeen muistelemista, joka alkoi jo edellisessä jaksossa.

Huippukokit Pekka Terävä, Antti Vahtera, Petteri Luoto ja chef de partie Pauli Aalto-Setälä suuntaavat katseet kohti Baltian maita. Keskustelussa hämmästellään itänaapurien gastronomisia kotkotuksia, välillä keskustelu karkaa Baltian ulkopuolelle. Mukana myös tarinaa tuotekehittelyn julmasta lopputulemasta, kaurapuurosta joka ei mennyt maaliin, sekä painitaan satakiloisen emakon kanssa.

Huippukokit Pekka Terävä, Antti Vahtera, Petteri Luoto ja chef de partie Pauli Aalto-Setälä menevät ajassa taaksepäin neljäkymmentä vuotta, muistellaan 1995 vuoden gastronomisia kiemuroita. Juttu käy sen aikaisessa Bocuse d'Or –kilpailussa. Lisäksi nostetaan esiin takavuosien keittiögurut, jotka ovat raivanneet tietä uudelle sukupolvelle.

Huippukokit Pekka Terävä, Petteri Luoto ja Antti Vahtera, sekä chef de partie Pauli Aalto-Setälä ovat jälleen kokoontuneet yhteen haistelemaan ravintolamaailman viimeisimpiä trendejä. Tässä jaksossa vastaanotetaan uusi vuosi ja käydään läpi ruokavuosi 2024.

Huippukokit Pekka Terävä, Petteri Luoto, Kape Aihinen ja Antti Vahtera, sekä porukan apukokki Pauli Aalto-Setälä tietävät, mitä työpaikkaruokaloissa tapahtuu ja kuinka tiukalla budjetilla ruokaloissa on tehtävä ruokaa isolle määrälle ihmisiä. Olisiko kouluissa syytä ottaa mallia Belgiasta, jossa lapset syövät kolmen ruokalajin lounaan päivittäin?Jouluisena reseptinä porsaanniskaa.

Huippukokit Antti Vahtera, Pekka Terävä, Petteri Luoto ja Kape Aihinen pureutuvat yhdessä Pauli Aalto-Setälän kanssa jälkiruokien ihmeelliseen maailmaan. Jälkiruoka kruunaa illallisen, joten kokit paljastavat omat suosikkijälkiruokansa. Keskustelu polveilee jälkiruokaviineistä aina alkoholilakiin ja olutlaseihin saakka.Jakson reseptinä klassinen tarte tatin.

Huippukokit Antti Vahtera, Pekka Terävä, Petteri Luoto ja Kape Aihinen keskustelevat Pauli Aalto-Setälän kanssa catering-bisneksestä ja jakavat muistojaan tapahtumien takatiloista, joissa välillä haastavissakin olosuhteissa on kyettävä pitämään huolta hygieniasta ja saada tarjoiltua maistuvaa ruokaa. Kokit ovat pitäneet huolta niin maailmantähtien kuin festivaalien ruokatarjonnasta maailman eri kolkissa, joten tarinoita riittää kerrottavaksi!Jaksossa kuullaan resepti syksyiseen patasorsaan.

Vaikka tekoälystä on apua myös kokkien ammattiin, ei se kuitenkaan pysty luomaan kaikkea ihmisen puolesta. Esimerkiksi tunnelma on oleellinen osa ravintolakokemusta, jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon niin palvelu, valaistus kuin tilan akustiikkakin. Viihtyisistä ravintoloista keskustelevat yhdessä Pauli Aalto-Setälän kanssa huippukokit Kape Aihinen, Pekka Terävä, Antti Vahtera ja Petteri Luoto.Reseptin sijaan kokit suunnittelivat yhdessä syksyisen menun.

Huippukokit Petteri Luoto, Antti Vahtera, Kape Aihinen ja Pekka Terävä keskustelevat yhdessä Pauli Aalto-Setälän kanssa ravintoloiden klassikkoannoksista. Saako klassikoita tuunata vai tuleeko ne jättää rauhaan? Mitä kokkien omassa keittiössä tapahtuu, testataanko siellä uutta vai pysytäänkö tutussa ja turvallisessa?Reseptinä klassiset haukipullat.

Erityisruokavaliot vaativat ravintolan keittiöiltä paljon, pitäisikö erikoisruokavalioihin muokatuista annoksista myös laskuttaa erikseen? Miten erityisruokavaliot näkyvät maailmalla? Aiheesta ovat keskustelemassa huippukokit Antti Vahtera, Pekka Terävä, Petteri Luoto ja Kape Aihinen yhdessä Pauli Aalto-Setälän kanssa.Jakson reseptinä kokit kertovat vinkkinsä peuran valmistamiseen

Mistä on hyvä hotelliaamiainen tehty? Huippukokit Kape Aihinen, Pekka Terävä, Petteri Luoto ja Antti Vahtera käyvät yhdessä Pauli Aalto-Setälän kanssa läpi parhaimmat ja kamalimmat kokemukset hotelliaamiaisilta. Miltä aamiaiskattaukset näyttävät maailmalla.Aamiaishengessä jakson reseptinä on klassinen munakokkeli.

Huippukokit Petteri Luoto, Kape Aihinen, Pekka Terävä ja Antti Vahtera käyvät Pauli Aalto-Setälän kanssa läpi ruokakirjallisuutta, jota studion kokitkin ovat tuottaneet lähes kirjahyllyllisen verran.Jakson reseptinä on huippukokki Marco Pierre Whiten omenapiirakka ja vadelmamelba.

Huippukokit Antti Vahtera, Pekka Terävä, Kape Aihinen ja Petteri Luoto kera Pauli Aalto-Setälän muistelevat aikojaan televisiossa, millaista kokkaaminen on suorassa lähetyksessä saatikka paineen alla tv-kisailussa? Kokkausohjelmista on vuosien mittaan nähty jos kaikenlaisia versioita, mutta millaisen ohjelman huippukokit haluaisivat vielä nähdä?Jaksossa kokit kertovat reseptin kuninkaallisiin lihapulliin.

Ravintola-alan yhtenä himotuimmista meriiteistä voidaan pitää ravintoloille vuosittain jaettavia Michelin-tähtiä. Millainen merkitys tähdillä on kokeille itselleen, ja millainen kuhina alalla käy, kun Michelin-tarkastaja saapuu kaupunkiin. Aiheesta keskustelevat huippukokit Antti Vahtera, Petteri Luoto, Petteri Terävä sekä Kape Aihinen yhdessä Pauli Aalto-Setälän kanssa.Jakson reseptinä on lihamureke-Markku.

Kape Aihinen hyppää mukaan Henksun safka -podcastin tuttuun jengiin. Aihisen kanssa huippukokit Pekka Terävä, Petteri Luoto ja Antti Vahtera sekä Pauli Aalto-Setälä käyvät läpi uusimman tulokkaan urakehitystä, johon podcastista tutut kokit myös liittyvät. Lisäksi viisikko pohtii ravintola-alan kehitystä, ja miten tämän päivän nuoret kokit eroavat podcastaajien ikäpolven tekijöistä.Jakson reseptinä kokit käyvät läpi varhaisperunoiden keittämisen ja perunoille sopivia lisukkeita

Miten paljon ja millä kriteereillä Suomen metsiä pitäisi suojella? Keskustelemassa kansanedustajat ympäristövaliokunnan jäsen Pauli Aalto-Setälä (kok.) ja ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Jenni Pitko (vihr.). Petteri Orpon (kok.) hallitus julkaisi viime viikolla kriteerit vanhojen metsien suojeluun. Oppositiopuolueet keskustaa lukuunottamatta ovat kritisoineet kriteerejä liian väljiksi. – Olimme tosi pettyneitä kun kuulimme lopputuloksen. Tutkijat ovat laajasti sanoneet että näihin ei tulla pääsemään tavoitteeseen suojella vanhoja metsiä eikä luontokatoa tulla pysäyttämään, Pitko kertoo. Hän väittää, että hallitus on tavoitellut kriteerejä, joilla tavoitellaan mahdollisimman pienen metsämäärän suojelua. – Noin pessimististä kuvaa en millään voi jakaa, Aalto-Setälä toteaa ja muistuttaa, että Orpon hallitus on suojelemassa suuremman määrän metsiä kuin edellinen Sanna Marinin SDP-vetoinen hallitus. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Graavikala, parsa, uudet perunat, perunasalaatti. Huippukokit Petteri Luoto, Antti Vahtera ja Pekka Terävä kertaavat yhdessä Pauli Aalto-Setälän kanssa kesän herkullisimmat reseptit. Kokkien vinkeillä kesäpöydän saa koreaksi ja maistuvaksi vaivattomasti!Kokit kertovat reseptinsä graavikalaan, perunasalaattiin sekä korvasienimuhennokseen.

Lämpimät voileivät, uunimakkara ja maksalaatikko ovat kuuluneet monen kotiruokapöytään, myös Antti Vahteran, Petteri Luodon, Pekka Terävän sekä Pauli Aalto-Setälän. Mitä huippukokkien ruokapöydästä löytyy ja kuka tekee kokkiperheessä ruoat?Jaksossa kokit antavat vinkkejä täydelliseen makaronilaatikkoon.

Huippukokit Antti Vahtera, Petteri Luoto ja Pekka Terävä muistelevat yhdessä Pauli Aalto-Setälän kanssa ikäviä seurauksia, jota epäpuhdas ruoka on aiheuttanut. Vaikka suomalainen lainsäädäntö ja ohjeistukset saattavat tuntua tiukoilta, takaavat ne kuitenkin laadukkaan ja puhtaan ruoan.Kokit kertovat jaksossa reseptin herkullisiin silakkapihveihin.

Mitä pitäisi ajatella uudesta rajalaista? Pitäisikö Suomen olla valmis rikkomaan kansainvälisiä sopimuksia, jos Venäjän hybridioperaatiot jatkuvat? Onko suomalainen oikeusvaltio uhattuna? Suomen Amnestyn puheenjohtaja Frank Johansson ja Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä esittävät oman näkemyksensä. Onko älypuhelimen selailu perhejuhlissa hyvää käytöstä? Millaiset käytöstavat raivostuttavat sinua? Mitä tarkoittaa mielestäsi sydämen sivistys? Kirjailija Joonas Konstig analysoi tapakulttuurin murrosta. On aika keskustella suomalaisten huonoista tavoista.

Huippukokit Antti Vahtera, Petteri Luoto ja Pekka Terävä ovat muiden kokkien tapaan aloittaneet uransa koulunpenkiltä. Kokit keskustelevat yhdessä Pauli Aalto-Setälän kanssa ravintola-alan koulutuksen nykytilasta. Tv-kokkien aikakaudella kokkikouluihin oli tunkua, mutta nykyisin halu alalle on hiipumaan päin. Saman on huomannut myös opetusneuvos Martti Lehtinen, joka on tehnyt pitkän uran ravintola-alan opiskelijoiden parissa.Kokit jakavat kuulijoille klassisen metsästäjänleikkeen reseptin.

Espanja tarjoaa viihdettä ja elämyksiä moneen makuun: auringonpalvojien ja kulttuurimatkailijoiden lisäksi myös kulinaristien on syytä kääntää katseensa kohti aurinkoista Espanjaa. Huippukokit Antti Vahtera, Pekka Terävä ja Petteri Luoto antavat yhdessä Pauli Aalto-Setälän kanssa matkavinkkejä kulinaristeille. Mikä on Espanjan paras ruokakaupunki? Missä ravintoloissa kannattaa vierailla?Kokit antavat pikakurssin espanjalaisiin kinkkuihin sekä kertovat reseptin täydelliseen paellaan.

Huippukokit Antti Vahtera, Pekka Terävä ja Petteri Luoto ovat kokoontuneet jälleen saman pöydän ääreen yhdessä Pauli Aalto-Setälän kanssa keskustelemaan ruoasta, ruoanlaitosta ja keittiöiden kulisseista.Ravintola-ala on suuri työllistäjä Suomessa, yli 12 000 ravitsemusliikettä työllistää yli 90 000 ihmistä. Ravintolan perustaminen on kuitenkin suuri investointi, minkä tietävät Henksun safkan huippukokit. Kuinka paljon rahaa tarvitaan ravintolan perustamiseen? Miten hygienia ja ekologisuus otetaan huomioon? Entä millaisia neuvoja kokit antavat alan uusille tekijöille?Jaksossa kokit kertovat reseptin Kolmen kokin kalakeittoon.

Pitäisikö itäraja sulkea? Häiritsevätkö ihmisoikeudet Venäjän hybridioperaation torjuntaa? Onko Suomi mennyt paniikkiin? Vieraina Amnestyn Suomen osaston puheenjohtaja Frank Johansson ja Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä. Tervetuloa poteroiden Suomeen! Poterosta kajahtaa! Pitääkö kaikilla kansalaisilla olla mielipide kaikesta? Sarjakuvataiteilija ja satiirin tekijä Ville Ranta analysoi Suomi-nimisen maan ilmapiiriä.

Ovatko Suomen ilmastotoimet riittäviä? Pitäisikö kotitalouksien kulutusta ohjata nykyistä vahvemmin ympäristöystävällisempään suuntaan? Miksi sääntely on tärkeää ympäristökriisien ratkaisemisessa? Tutkijat ja poliitikot pohtivat yhdessä ympäristökriisien torjunnan keinoja Tiedekulman lavalla. Keskustelemassa ovat apulaisprofessori Tuomas Ylä-Anttila, kestävän kulutuksen professori Eva Heiskanen ja ympäristöoikeuden professori Kai Kokko Helsingin yliopistosta sekä kansanedustajat Pauli Aalto-Setälä (kok.) ja Jenni Pitko (vihr.). Keskustelun juontaa Rosa Kettumäki. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomi torjuu ympäristökriisejä? -tapahtumassa 8.11.2023. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/A9ya1bwBnR8 Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2023

Millainen on uuden hallituksen ilmasto- ja ympäristölinja? Keskustelemassa kansanedustajat Maria Ohisalo (vihr.), Pauli Aalto-Setälä (kok.) ja Eveliina Heinäluoma (sd.). Vaikka hiilineutraaliustavoitteen vuotta 2035 ei ole kirjattu hallitusohjelmaan, Aalto-Setälän mukaan hallitus on sitoutunut noudattamaan ilmastolakia, jossa 2035-tavoite on kirjattu. Ohisalo ja Heinäluoma eivät pidä hallituksen ilmasto- ja ympäristölinjaa riittävänä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina Anu Koivunen, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Ensimmäinen eduskuntavaalien jälkeinen ja ensimmäinen Nato-Suomen Pyöreä pöytä onnitteli hurraten entistä puheenjohtajaa Pauli Aalto-Setälää kansanedustajuudesta. Pekka Seppänen on hämmentynyt "kansan tahdosta"-puhumisesta. Pystyykö vaalituloksesta päättelemään kansan tahdon? Ja mitä se halusi? Anu Koivunen haluaa tietää, miten uutismedia onnistui vaaleissa. Vaalijulkisuus toimi hänen mukaansa kuin kone, mutta jätti valkoisia läikkiä. Hän ehdottaa, että mediat perustaisivat somekirjeenvaihtajia: Tik tok -kirjeenvaihtajia ja You tube -kirjeenvaihtajia. Fokus on Koivusen mielestä siirrettävä pois puheenjohtajista. Hilkka Olkinuora pohtii, miten selvitä vaalien jälkeen eli PVS-oireyhtymän eli post-vaali-syndrooman kanssa. Keskustelussa mainitaan mm. Desimaali-Petteri ja Marin-tyhjiö.

Keskustelijoina Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Sananvapauden ritarit puhuivat perinteisin menoin ja keski-ikäisyyspäissään Linnan juhlista, kotihoidon tuesta, turkistarhauksesta ja opposition ehdottamista Yle-leikkauksista. Aivan aluksi Pyöreä pöytä lähetti kuitenkin pusuja vaalikaranteeniin jääneelle puheenjohtajalleen. Tuuraaja Ruben Stiller lukee Pauli Aalto-Setälän kiittävän viestin kuuntelijoille ja kannustavat sanat ritareille. "Hyvä kuulija, 15 yhteistä vuotta korvissasi on tosi pitkä tinnitus. Kiitos kaikesta! Eikö ole ollutkin hauska todistaa, että keskustelu vakavistakin asioista voi olla tärkeilemätöntä eikä erimielisyyden tarvitse antaa ihmisen sielua polkea. Ole oman elämäsi puheenjohtaja. Eläkää sovussa, ritarit, mutta väitelkää kiivaasti. Kiitos ja kuulemiin!" Twitterissä #pyöreäpöytä

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Mika Pantzar. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja on lukenut Evan uutta Nato-kyselyä ja kysyy: Onko Nato-kantanne muuttunut? Juha Itkonen kyselee mielipiteitä Sanna Marinin muotokuvasta. Se tilattiin Marinista, koska hän toimi Tampereen valtuuston puheenjohtajana 2013–2017. Valokuvaaja Meeri Koutaniemen teosta kommentoidaan värikkäästi. Kaarina Hazard haluaa puhua jalkapallosta Qatarin MM-kisojen vuoksi. Hän pohtii, onko kamppailu jalkapallon ulkopuolella kiinnostavampaa kuin itse kisat. Mika Pantzar on huolissaan luettuaan kanadalaisten Maggie Bergin & Barbara K. Seeberin kirjan The Slow Professor. Sen mukaan korporaatiomaisissa yliopistoissa professorit ja tutkijat eivät nauti työstään ja opiskelijoista on tullut vihattavia objekteja. Ovatko opettamisen ja oppimisen ilo katoamassa?

Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä Ruben Stiller herättää pyödän äärellä keskustelua saamelaiskäräjälaista. Mistä tässä laissa pohjimmiltaan on oikeasti kysymys? Jääkö tämän keskustelun jälkeen käteen enemmän kysymyksiä kuin vastauksia? Hilkka Olkinuora puolestaan avaa keskustelua mediassa vilisevistä anonyymeistä Tiinoista ja Teemuista. Miksi niin monessa uutisessa ihmiset esiintyvät muutetun nimen takaa? Olemmeko siirtyneet ratkaisukeskeisestä journalismista seuraamusjournalismiin ja kuinka kovalla koetuksella on lukijan luottamus mediaan? Pekka Seppänen palauttaa Donald Trumpin Pyöreään pöytää. Yhdisvaltain entinen presidentti on ilmoittanut olevansa työmarkkinoiden käytettävissä. Onko Trumpilla mahdollisuuksia päästä ehdokkaaksi ja onko hänellä mahdollisuuksia presidenttikilvan finaalissa? Mitä ajatuksia Trumpin hahmo ylipäätään herättää pyöreän pöydän äärellä?

Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja nostaa lämmittelykysymykseksi hieman vakavamman aiheen, parhaillaan vietettävän Miesten mielenterveysviikon. Miehet hakevat apua harvemmin kuin naiset, vain joka kolmas avun pyytäjä on mies. Miksi meillä ei mielenterveysasiassa tasa-arvo toteudu? Taru Tujusen mielestä vaalit on ihmisen parasta aikaa! Siksipä hän nostaa pöydälle parhaillaan käynnissä olevat Yhdysvaltain välivaalit, joiden tulokset eivät vielä Pyöreän pöydän keskustelun aikana olleet selvillä. Tujunen arvioi tilannetta ja edustajainhuone näyttäisi menevän rebublikaaneille, mutta senaatista käydään tosi tiukkaa kamppailua. Vaikuttaa siltä, että ne osavaltiot, joissa on ollut Donald Trumpin siunaama senaattoriehdokas ovat olleet kohtuullisen pulassa. Tujunen antaa raatilaisille pohdittavaksi, kuka on mahdollisesti voittanut vaalit, entä kuka hävinnyt? Juha Itkonen haluaa puhua Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan mahdollisesta presidenttiehdokkuudesta, josta Aaltola kenties lopullisesti ja uskottavasti kieltäytyi Twitter viestissään 8.11. Itkosen mielestä meillä on nyt erikoislaatuinen tilanne, kun presidenttispekulaatioissa on tai ainakin oli kärkinimenä ihminen, ilman mitään aiempaa poliittista kokemusta. Lokakuun lopulla tehdyssä Taloustutkimuksen gallupissa Mika Aaltola päihitti suosiossa mm. Pekka Haaviston ja Olli Rehnin. Selvästi Mika Aaltola koskettelee suomalaisten sieluja eri tavalla kuin poliitikot! Olisiko poliittisesti kokematon presidentti maallemme uhka mahdollisuus vai jotain siltä väliltä? Anu Koivunen pureutuu aiheessaan kirjallisuuskritiikkiin. Maaria Ylikangas arvioi Hanna Brotheruksen vasta julkaistun kirjan "Henkeni edestä" Helsingin Sanomissa 4.11. Koivunen kertoo, että tästä kritiikistä seurasi hänen somessaan suurin kulttuuridebatti pitkään aikaan. Tässä keskustelussa todella moni oli sitä mieltä, että kriitikon olisi pitänyt luopua arvioimasta kirjaa, josta hän ei pidä ja kritiikki meni henkilöön. Onko kirjallisuuskritiikin tehtävä ajatella kirjailijan tunteita? Pitääkö kriitikon arvioida vain teoksia, joista hän pitää?

Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Enemmistön mielestä kellojen siirtely on järkyttävän tyhmää, suorastaan perkeleestä. Maija kuitenkin yllättää ilmoittamalla rakastavansa kesä- ja talviajan vaihtelua! Onko sähkötarinassa aukkoja? Tätä pohtii Taru Tujunen. Ukrainan sota peittää energiakeskustelussa ison kuvan, hän sanoo. Hänestä sähkön hinnassa ei ole kyse sotataloudesta eikä neljästä kuukaudesta. Hän uskoo tutkija Simone Tagliapietran tavoin, että sähkön hinta ei tule pitkään aikaan laskemaan. Miljardööri Elon Musk on ostanut Twitteriin itselleen. Maija uskoo, että nyt elämme somen yhtenäisyyskulttuurin aikaa ja että olemme menossa erilaiseen, pirstaleiseen someaikaan.   – Twitter on toksinen läävä, tokaisee Taru. – Ja että siitä tulee maksullinen, on mahtavaa. Sosiaalinen media joutaakin muuttua!   Hilkka Olkinuora sanoo olevansa teknologian suuri ystävä, mutta ... Ihmisen on pakko juosta töpseliltä toiselle, mittaamme itse verenpaineet, odotamme takaisinsoittoja ja kuriireja, hän kuvaa. – Olemme itsepalvelun panttivankeina. Miksi alistumme hallinnoimaan omaa elämäämme sen sijaan että eläisimme sitä? Aika on ainoa, mitä meillä on. Twitterissä #pyöreäpöytä

Keskustelijoina pöhisevät Juha Itkonen, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä Puheenjohtaja pyytää teatterisuosituksia. Vanhin niistä on Mika Panzarin: Kansallisteatterin Kolme iloista rosvoa 1960-luvulta ... Kirjailija Juha Itkonen tuo terveisiä Hämeenlinnasta ja kertoo vastustavansa ehdotusta uudeksi raidelinjaukseksi Helsingin ja Tampereen välille. Kyse on siis metsäradasta eli Suomi-radasta suurnopeusjunalle. Mika Pantzar lohduttaa ritarikollegaansa: Rahat eivät tule koskaan riittämään. Ruben Stiller lyö kuitenkin pökköä pesään vertaamalla Helsinkiä, Turkua ja Tamperetta. Hän sanoo, että Tampere on tällä hetkellä maamme dynaamisin kaupunki. Mika Pantzar puhuu tieteen apurahojen puolesta, eikä halua poliitikkojen puuttuvan yksittäisiin tiedehankkeisiin. Mika on professori, joka on mukana Suomen Akatemian toimikunnassa jakamassa apurahoja. Juha komppaa häntä vertaamalla tieteen ja taiteen apurahoja yritystukiin. Ruben ihmettelee itärajalle kaavaillu aidan perusteluita. Hänen mielestään aita on vain turvalelu. – Poliitikoilla halu tehdä suuria eleitä, hän sanoo. Mika arvelee, että poliitikot eivät ole vastustaneet raja-aitaa, koska pelkäävät pelaavansa Putinin pussiin.

Keskustelijoina ovat vieraileva viisas, sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen sekä päivystävät pohtijat Kaarina Hazard ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtajan mukaan menossa on syysmuutto myös eduskunnassa, sillä parikymmentä edustajaa ei asetu ehdolle kevään vaaleihin. Viimeisimpänä poisjäämisestään ilmoitti Keskustan Paavo Väyrynen. Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta haluaa keskustella henkisestä valmiudesta. Onko meillä henkistä kotivaraa? Voimmeko valmistautua järjellä vai pitääkö sitä harjoitella? Pitäisikö kurjuutta harjoitella? Ruben sanoo pitävänsä yllä optimismia siten, ettei varaudu. Kaarinan mielestä Suomessa on kokemus, että olemme samassa veneessä. Talkoohenki ja mökkielämä ovat meidän supervoimia, harjoittelemme sitä joka kesä, hän sanoo. Kaarina Hazard on valinnut aiheekseen taphtuman edellisviikon perjantailta, jolloin Lontoon kansallisgalleriassa pari nuorta heitti tomaattikeittoa van Goghin maalauksen päälle vastustaakseen fossiilisia polttoaineita. Miksi loukkaannuimme? Aktivistit saavat keskustelussa vinkkejä tehokkaampiin tempauksiin. Rubenin teemana on Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja venäläinen propaganda. Onko Venäjä munannut myös oman propagandansa? Hän myös kehottaa lukemaan Aleksandr Solženitsynin esseen, joka englanniksi (Live not by lies) löytyy hänen nimeään kantavan säätiön sivuilta.

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Milloin olet ollut väärässä? – Puheenjohtaja saa kysymykseensä yllättäviä vastauksia! Anu Koivunen on pannut merkille alakoululaisten iltapäivätoiminnan puutteita: Millainen on maa, joka jättää lapset heitteille? Pekka Seppänen on valinnut aiheekseen kiperän kysymyksen: Mitä sodan voittaminen – esim. Ukrainassa – käytännössä tarkoittaa? Hilkka Olkinuora pohtii menestyskiimaa. Mihin sattumuksellisuus ja yllätyksellisyys ovat kadonneet? Hän on lukenut Turun piispa Mari Leppäsen kolumnin Helsingin Sanomista ja entisen opetusministerin Olli-Pekka Heinosen tekstin Länsi-Suomessa.

Keskustelijoina Juha Itkonen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta ja ajatusten lentoa johtaa Pauli Aalto-Setälä. Hoitajille neuvottelutulos, ja kaikki kokevat voittaneensa, mutta mistä oikein sovittiin? Ruben on valinnut omaksi aiheeseen Suomen rajat. Pitäisikö Suomen sittenkin ottaa vastaan liikekannallepanoa pakenevia venäläisiä miehiä? Ovatko pakenevatkin syyllisiä Venäjän sotaan? Juha Itkonen haluaa puhua poliitikoista ja keskuspankeista. Taustalla ovat pääministeri Sanna Marinin tviitti ja Britannian pääministerin Liz Trussin – sittemmin perutut – verotuspäätökset. Keskustelu keskuspankeista on keskustelua aidanseipäistä? Taru Tujunen puhututtaa ritareita monarkioista. Hänestä aihe ei ole naurun asia, koska monarkiat ovat isoja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Keskustelun aikana paljastuu, että Ruben on Diana-spesialisti, että puheenjohtajan esi-isä E. N. Setälä kannatti monarkiaa Suomeen ja että Tujunen on Tuhatkunnan puheenjohtajana ollessaan esittänyt – nuorisojärjestön perinteen mukaisesti – Kokoomuksen puoluekokoukselle Suomen valtiomuodon muuttamista.

Keskustelijoina Kaarina Hazard, Hilkka Olkinuora ja Mika Pantzar. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Odotetut syksyn kirjavinkit: Ananyo Bhattacharya: The Man from the Future Suvi Ratinen: Omat huoneet Arkadi Babtšenko: Sodan värit Gordon Corera: Vakoojajahti Andrei Kurkov: Kuolema ja pingviini Liioista virikkeistä valittaminen ei saa Mikalta Pantzarilta sympatiaa. Hänen mielestään tarvitsemme lisää virikkeitä, lisää informaatiota, lisää diversiteettiä eli lisää elämää. Kaarina Hazardilla on jylhä aihe tulevaisuuden kuluttamisesta. Miten sopeudumme vaatimattomampaan elämään? - Mika uskoo, että vihreä kulutus lisääntyy, kun raaka-aineiden hinnat nousevat. Hän puhuu myös arjen kasvutaloudesta luopumisesta. - Hilkka puolestaan on vakuuttunut, että heräämme vasta sitten, kun kyse ei enää ole vain jonkun hyödykkeen hinnasta vaan sen saatavuudesta. Hilkka Olkinuora vaatii sähkölautoja kuriin. Näitä "jalkakäytävien punkkeja" on Helsingissä arviolta 15 000 kpl. Kuinka kauan veronmaksajat sietävät tilannetta? Kenelle kaupunki kuuluu? Miten suomalaisen saa kantamaan vastuunsa sähköpotkulaudoista?

Keskustelijoina Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Poimi oikea mielipide tai ole eri mieltä! – näin usuttaa puheenjohtaja teitä kuuntelijoita. Sitran selvitys päättäjien luottamuksesta kansalaisiin pohdituttaa aluksi. Juha Itkosen kysymyksenä on kunnianpalautus nyt häpeäpaalussa olevalle asialle. Hän viittaa Helsingin Töölönlahdella olevaan Itsekkyyden muistomerkkiin, joka nyt monesta tuntuu vanhentuneelta. Ritarit arvelevat, että mm. kaivokset ja polttomoottorit saattavat saada kunnianpalautuksen. Taru Tujunen pohtii hyvinvointiyhteiskunnan tilaa. Miksi julkinen sektori palaa? Hän kertoo, että Suomessa 17% työvoimasta on hoiva-alalla töissä. – Suuri ei ole tehokasta, arvelee Pekka. Pekka Seppänen on viime päivinä lukenut analyyseja, joissa sanotaan Putinin päivien olevan luetut ja koko Venäjän katoavan – päivämäärä vain puuttuu. Juha puolustaa analyyseja. Hänestä lännessä on oikeus hengennostatukseen.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Rubenin aiheena on sirkus, joka on hänen mukaansa pyörinyt Jokerien ja Harry Harkimon ympärillä. Pyöreän pöydän ritarit sanovat, että heitä järkyttää jääkiekkoskenen ysärimeininki, vanhanaikaisuus ja ihmetyttää Yhdysvaltain sanktioista keskustelleiden huonomuistisuus. Anu on lukenut Helsingin Sanomista Susanna Hastin ja Noora Kotilaisen haastattelun Sodan ilonpilaajat. Siinä tutkijat sanovat, että suomalaisista on tulossa militaristeja ja että se on huono asia demokratialle. Keskustelussa löydetään esimerkkeinä aseporno ja Putin-kortti ja todetaan, että kysymys ei ole maanpuolustuksen arvostelusta. Kaarinan mielestä monet elinkeinoista elävät menneessä. – Elämme eri maailmoissa, jotka eivät ole tekemisissä keskenään, hän sanoo. Keskustelijat päätyvät mietitään, pitäisikö lentämisen, fossiilisten polttoaineiden ja lihan mainonta kieltää – kuten vahingolliseksi katsotun tupakan mainonta aikoinaan.

Aivoriihessä keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Mikä olisi tärkeintä, mitä hallituksen budjettiriihessä pitäisi päättää? Mika Pantzarin mukaan kansalaisia osallistetaan miettimään mm. mihin sote-rahoja laitetaan. Hän kertoo Terveydenhuollon priorisointi -tutkimuksesta ja sanoo, että keskustelu priorisoinnista on tärkeää. Hän kysyy, ketä silloin pitäisi kuulla. Maija Vilkkumaa kysyy, mikä oli brittimedian vastuu prinsessa Dianan kuolemasta. Hänen mielestään skandaalimedia on nyt kaikkialla. Tänään on kulunut 25 vuotta liikenneonnettomuudesta, jossa Diana ja kaksi muuta ihmistä menehtyi. Hilkka Olkinuora palaa toukokuun aiheeseensa Pyöreässä pöydässä. Silloin hän kysyi, mitä voimme tehdä, että kesä ei sulata talvisodan henkeä. Nyt ritarit miettivät, mitä toivottomuuden kanssa kamppaileva voi tehdä, jos sotaväsymys vaivaa. Pantzarin mielestä Venäjän hyökkäystä Ukrainaan käytetään myös verukkeena hintojen nostoon. Hän puhuu hinnoitteluvoimasta, jota hänestä mm. sähköyhtiöt ja kauppaketjut käyttävät. Twitterissä #pyöreäpöytä

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta syyskauden toisessa väittelyssä johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puhetta Ukrainasta, tupakoinnista, Sanna Marinista ja valtiojohdon synkästä viestistä. Tänään vietetään Ukrainan kansallispäivää. Puheenjohtaja haluaa tietää, onko Suomi auttanut Ukrainaa tarpeeksi. Pekka Seppänen miettii, pitäisikö Suomen valita tupakoinnin rajoittamisen suhteen Uuden-Seelannin tiukka tie. Ruben Stillerin ihmettelee, miksi Sanna Marin vahingoittaa itseään ja kysyy, mikä kohussa on oleellista. – Ei mikään, paheksuu Pekka Seppänen. Anu Koivunen näkee tutkijana kaksi linjaa: mikä on instituutiolle soveliasta ja mikä on naispoliitikolle soveliasta. Lopuksi puhutaan valtiojohdon vakavista puheista suurlähettiläille. Anu Koivusen mielestä puheet viestittävät, että Suomi on joukkueena toiminut hyvin yhteen.

Ensimmäisessä väittelyssä kesätauon jälkeen keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa tuttuun tapaan Pauli Aalto-Setälä. Taru arvelee, ettei kansalaisaloite huumeiden käyttöhuoneista etene eduskunnassa. Ruben kysyy, mitä Sauli Niinistön kannatusluvut kertovat suomalaisista. Hänen mielestään on kummallista, että presidentti on kuin pylväspyhimys. Kaarina keskusteluttaa debatointipaineitaan koko kesän pidätelleitä ritareita siitä, onko tarpeen rajoittaa venäläisten viisumien saantia vai ei.

Kevään toiseksi viimeisessä lähetyksessä keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Nato-hakemus on jätetty. Puheenjohtaja kysyy, mitä Nato-prosessi vaikuttaa presidenttipeliin. Vastauksissa mainitaan ainakin Sanna Marin, Matti Vanhanen, Olli Rehn, Pekka Haavisto ja Alexander Stubb. Taru Tujunen: Suomalainen kaurameijeri tekee vegaanista, fetatyyppistä juustoa, jota se ei saa nimetä "kreikkalaiseksi vuustoksi". Mistä on kysymys? Kaarina Hazard: Mitä pitää tapahtua, että ilmastokriisiä ryhdytään hoitamaan? Olisiko ilmastokriisi seuraava Mätä Jättiläinen? Maija Vilkkumaa pohtii maanpuolustustahtoa ja vaihtoehtoja palaamiselle 1940-luvulle.

Keskustelijoina Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja kysyy, mitä muuta maailmalla nyt tapahtuu? Mainituiksi tulevat Filippiinien uusi presidentti, Sri Lankassa inflaatio 30%, Intiassa on niin kuuma, että kaatopaikka syttyi tuleen, Trump saattaa palata Twitteriin Elon Muskin myötä ja jääkiekon juoksu oligarkkien ympärillä. Pekka Seppäsen mielestä Ylen ei pitäisi satsata Euroviisuihin niin paljon kuin se tekee. Kilpailun televisiointi hänestä riittäisi. Ruben Stiller haluaisikin viisurahoilla kirjallisuusohjelman televisioon. Anu Koivunenkin haluaisi, mutta näkee viisut leirinuotiona. – Ylen ydinbisnestä on kansakunnan tekeminen, hän pohtii. Koivusen omana aiheena on kunta-alan työtaistelu, joka ei tunnu liikuttavan yhteiskuntaa. Miksi lakko on jäänyt etäiseksi? Ruben pyytää pohtimaan lähiaikoina tapahtuvan Nato-hakemuksen jättämisen historiallisuutta. Hänelle päätös on tunteellinen, sielua kouraiseva hetki. – Olen ottamassa viimeistä askelta länteen. Koivuselle on Natoa olennaisempaa se, että maailmanjärjestys on muuttunut. Seppänen on kyynisempi: hän vertaa päätöstä vuoden 1978 presidentinvaaleihin ja v. 1994 EU-kansanäänestykseen. Hänen mukaansa kaikissa niissä puoltaminen oli poliittisen johdon mukaan ainoa oikea tapa toimia.

Keskustelijoina ovat Juha itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Onko aika kopioita jotain Virosta? Puheenjohtaja luettelee perusteluita: Lehdistönvapausindeksissä Viro meni Suomen ohi, sen BKT on kehittynyt enemmän kuin Suomen ja Pisa-tuloksissakin Viro oli parempi. Tujunen lisää, että ansaitsemme tulevan näpäytyksen: Viro aikoo ratifioida Suomen mahdollisen Nato-hakemuksen ensimmäisenä Nato-maana. Koivunen huomauttaa kuitenkin, että kansalaisyhteiskunnan ja hyvinvointivaltion rakentaminen jääneet Virossa Suomea vähemmälle. Juha Itkonen pohtii naisten maanpuolustustahtoa. Suomalaisten maanpuolustustahto on EVAn selvityksen mukaan kova: 73% miehistä ja naisista 36% on valmis puolustamaan maata aseellisesti. Ja 46–55-vuotiaista naisista jopa 48% on valmis tarttumaan aseeseen. Naisten luvut ovat Itkosen mukaan suuria. Anu Koivunen miettii kuntapäättäjien ja konsulttien suhdetta. – Onnea kotikaupunkini Kemi: ette lakkauttanut ensimmäisenä kaupunkina kaupunginteatteria! Itkonen paljastuu toiseksi Kemin tilanteen tuntijaksi, ja Tujunen puolestaan haluaisi nousta pöydälle ja lyödä kenkää pöytään kuntatalouden vuoksi. Taru Tujunen ei pysty hillitsemään itseään vaan katsoo jo kohti seuraavia eduskuntavaaleja. Hänestä taistelu käydään SDP:n ja Kokoomuksen kesken, ja suomalaiset tulevat palkitsemaan Kokoomusta Nato-kysymyksestä.

Keskustelijoina Kaarina Hazard, Ruben Stiller ja Hilkka Olkinuora. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja kysyy lukemansa Helsingin Sanomien artikkelin pohjalta, onko päämininterin työ todellakin p*skin johtamishomma koko maassa. Kaarina Hazardin aiheena on ilmastonmuutos ja päästövähennykset, joita esim. YK:n pääsihteerin mukaan on tehtävä heti ja paljon. Hazard pohtii syitä, miksi näin ei tapahdu. Hilkka Olkinuora johdattaa keskustelun sosiaaliseen mediaan. Elon "Teslasta tuttu" Musk on ostanut Twitterin ja haluaa tehdä siitä vapaan viestinnän torin. Miten tässä käy? SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja sanoi yhdysvaltalaisen NPR-radion haastattelussa, että Suomen mediassa vallitsee sotapsykoosi. Ruben Stiller kysyy, onko väite totta. – Media, joka ON sotapsykoosin vallassa, on tuossa itärajan takana, hän väittää. Keskustelun alussa viitattiin Helsingin Sanomien artikkeliin: Verkostojen johtamista 24/7 – Tällaista on pääministerin työ ainaisen paineen alla

Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Ritarit perustelevat aluksi Nato-kantojaan, ja väittelevät sen jälkeen Juha Itkosen toiveesta sairaanhoitajien työtaistelusta ja sen ratkaisuista. Onko potilasturvallisuuslaki tarpellinen vai onko se "pakkotyölaki"? Maija Vilkkumaan mielestä Suomen ja EU:n pitäisi lopettaa Venäjän sodan rahoittaminen eli venäläisen energia ostaminen. Tällä hetkellä Suomi rahoittaa Vilkkumaan mukaan sekä Ukrainaa että Venäjää. – Se tekee meistä raakalaisia, hän sanoo. Mika Pantzar ja Juha Itkonen syyttävät Saksaa nuukailusta. Lisäksi Pantzar kertoo uskoneensa pakotteiden voimaa. – Olen pettynyt, että Venäjä ei romahtanut pakotteisiin, hän tunnustaa nyt. Lopuksi puhutaan mokien anteeksiannosta. Mika Pantzar kertoo, että yritysmaailmassa ja urheilussa uskotaan, että virheistä voi oppia ja siksi ne ovat hyödyllisiä ja ne voi antaa anteeksi. Politiikassa ei hänen mukaansa näin tunnu olevan.

Keskustelijoina Kaarina Hazard, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Hallitus julkisti iltapäivällä turvallisuuspoliittisen selonteon. Millainen diplomaattinen tanssi se oli? kysyy puheenjohtaja. Ruben Stiller miettii, miten Suomen Venäjä-suhde muuttuu. Kaarina Hazard pohtii, millainen maa meistä tulee Natossa. Taru Tujunen väittää, että Marine Le Pen Ranskan presidenttinä muuttaisi maan suhdetta EU:hun ja Natoon. Vaaliveikkauksessa kaikki päätyvät uskomaan Emmanuel Macronin voittoon presidentinvaalien toisella kierroksella. Ruben veikkaa 2-3 prosenttiyksikön eroa, Taru veikkaa Macronille 51%:n kannatusta, ja Kaarina uskoo Le Penin kannatusluvun alkavan kolmosella.

Keskustelijoina Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Olavi Uusivirta. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja aloittaa kyselykierroksen: Leikkasiko eilinen kehysriihi oikeista asioista? Perinteiden media on julkaissut paljon kuvia sodan uhreista Ukrainassa. Anu Koivunen kysyy, mikä määrä kuolemaa kuvissa pystyy kertomaan sodan kauheuden. Olavi Uusivirta pohtii, miten puhua ekaluokkalaiselleen sodasta. – Pitää säännöstellä, mutta ei valehdella ja kertoa, että "sinä olet nyt turvassa", neuvoo puheenjohtaja. Pekka Seppänen on lukenut Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raporttia, ja ihmettelee mm. miksi meitä ei pakoteta muuttamaan käyttäytymistämme.

Keskustelijoina Hilkka Olkinuora, Anu Koivunen ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Aiheiksi nousevat Päivi Räsäsen vapauttava tuomio, Olympiakomitean #metoo-tapaus, koulukiusaaminen/-väkivalta Suomessa sekä Ruotsissa alkanut turvallisuuspoliittinen keskustelu, joka hivelee suomalaista itsetuntoa. 6.4.2022 korjaus: Ohjelmassa oli virhe. Siinä sanottiin, että opettajat eivät enää valvoisi välitunteja eivätkä olisi ruokailussa mukana. Tämä ei pidä paikkansa. Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, ja käytännössä opettajilla on valvontavastuu myös välitunneilla ja ruokailuissa.