Podcasts about pienen

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Kaarina Hazard. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Juha Itkonen ja Anu Koivunen. Puheenjohtaja Kaarina Hazard muistuttaa alkukysymyksessään, että tänään liputamme sekä Mikael Agricolan kuolinpäivän että Elias Lönnrotin syntymäpäivän kunniaksi. Mihin taloudellisiin, fyysisiin tai muihin ponnistuksiin meidän olisi nyt ryhdyttävä vain meille rakkaan suomen kielen kukoistamiseksi. Maija Vilkkumaa kertoo aiheensa pohjustuksena, että Ranskassa tehtiin vuonna 1996 kieliasetus, joka sääntelee radioasemien soittaman musiikin kotimaisuuden määrää. Suomessa ei ole tällaista asetusta ja kotimaisen musiikin osuus radiosoitossa putoaa koko ajan. Radio Suomessa kotimaista musiikkia soitetaan 71 % ja kaupallisilla asemilla noin 30%. Pienen kielialueemme uhanalaisuuden nimissä Maija esittää rohkean kysymyksen, pitäisikö myös Suomessa tehdä asetus, joka sääntelisi radioasemien soittamaa kotimaisen musiikin määrää. Vai olisiko tällainen sääntely väärin? Juha Itkonen nostaa keskusteluun isoksi ilmiöksi nousseen Netflixin -sarjan Adolescence. Sarja on aiheeltaan hurja, kunnianhimoisesti toteutettu ja kriitikoiden kehuma. Se kertoo teinistä, jota epäillään murhasta. Pojan roolissa näyttelee manchesterilainen Owen Cooper, joka kuvausten aikaan oli 14-vuotias. Cooper tekee huikean roolisuorituksen, mutta mediassa on ihasteltu, miten on mahdollista että pystymetsästä tulleena pystyy tekemään tällaisen roolin. Totuus on kuitenkin se, ettei Cooper ihan suoraan kadulta kameroiden eteen hypännyt. Juha kysyy, tunnistavatko raatilaiset tällaista narratiivia, että on erityisen ihailtavaa, jos joku tekee jotain upeaa ikään kuin pystymetsästä, ilman koulutusta. Mikäli näin on, miksi sellaista halutaan ihailla? Anu Koivusen aiheena on median uutistarjonta ja uutisten kulutus juuri nyt. Johdannoksi Anu siteeraa Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori Laura Saarikosken Suomen Kuvalehteen kirjoittamaa kolumnia: "Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten voimatasapaino juuri nyt muuttuu Kiinan, Yhdysvaltain, Venäjän ja globaalin etelän välillä, ja mitä seurauksia sillä on Suomelle. Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten Gazan kriisi vaikuttaa Lähi-idän isoon peliin ja Euroopan turvallisuuteen. En suostu alistumaan siihen, että asun informaatiotalouden reuna-alueella, jossa suomenkieliseen valistukseen ei oikein ole varaa." Anu muistuttaa, että elämme nyt päivästä toiseen suurvaltapolitiikan draamaa, on tullipolitiikkaa, globalismin loppua ja maailmantalouden murrosta. Anu tiedustelee keskustelijoilta, kokevatko he elävänsä informaatiotalouden reuna-alueella. Mikäli tunnette näin, miten sitä käsittelette?

Lyhyt iltasatu Topista ja Tessusta sopii kaikenikäisille. Iltasadun kuuntelu on loistava tapa rauhoittua, rentoutua ja päästää irti menneestä päivästä ennen nukkumaanmenoa. seuraa instagramissa jennyjakkilatilaa youtubekanavaTämä tarina on täydellinen kuunneltavaksi ennen nukkumaanmenoa. Sadut auttavat rauhoittumaan kiireisen päivän jälkeen, lievittävät stressiä ja tuudittavat mielen levolliseen uneen. Kuunteleminen parantaa unen laatua, nopeuttaa nukahtamista ja luoda turvallisen, rauhoittavan hetken ennen yölepoa.Topin ja Tessun tarina kertoo ketunpoikasen ja koiranpennun ystävyydestä. Pienenä he leikkivät yhdessä, tietämättä, että maailmassa heidän kuuluisi olla vihollisia. Ajan myötä elämä vie heitä eri suuntiin, mutta ystävyys jättää jälkensä heidän sydämiinsä. Tarina opettaa, että todellinen ystävyys ei katso taustoja, vaan perustuu ymmärrykseen ja välittämiseen.Disney-elokuva Topi ja Tessu pohjautuu Daniel P. Manningin kirjaan The Fox and the Hound, joka kertoo samasta teemasta realistisemmalla ja traagisemmalla otteella. Molemmat tarinat muistuttavat siitä, että elämä tuo muutoksia, mutta aidot hetket ja ystävyys säilyvät muistoissa.Tämä lyhennetty iltasatuversio on suunniteltu auttamaan rentoutumisessa ja unen saamisessa. Anna itsellesi hetki rauhoittua ja uppoudu tähän klassiseen tarinaan ennen nukkumaanmenoa.Music by Ribhav Agrawal from Pixabay

Esko muistelee ensimmäistä tekstiviestiään ja Suvi jää kiinni ikärasismista tekstareiden äärellä. Eskon lapsuus on ollut traaginen 50-vuotta täyttävän aparaatin vuoksi ja serkun taidot ovat menneet kaikkien Eskojen taitojen edelle. Pienen nälän hetkellä voisi tilata lastenannoksen, mutta miksi niitä ei myydä aikuisille? Mihin ärsyttäviin eri ammattiryhmille esitettäviin lauseisiin Esko ja Suvi ovat syyllistyneet? Kesäpuhelin oli eilen Utsjoella, mutta tänään kukaan ei vastannut. Onko kyseessä taas legendaarisen Otson källi? Kuuntele tästä!

Pienenä meänkieli hävetti, mutta nyt Alva Winsa oon löytämässä takasi hänen tornionlaaksolaishiin juurhiin. Hään kertoo kunka filosofiia autto häntä ymmärtämhään itteä, ja kunka hään Glasgowissa löysi technokulttuurin. Som ung skämdes hon för sin meänkieli, men nu söker sig Alva Winsa tillbaka till sina tornedalska rötter. Hon berättar hur filosofin hjälpte henne att förstå sig själv, och hur hon i Glasgow hittade technokulturen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Moottoripodi jatkuu! Pienen luovan tauon jälkeen olemme palanneet podcastin tekoon. Tällä viikolla käsittelyssä käytetyt käyttötestiautot, ja studiossa Aaken ja Tuomaksen lisäksi myös käytettyjen spesialisti Eetu Kokkonen.

Vuoden vierasvenesatamat on valittu ja tänä vuonna voiton veivät Suomenlinna ja Majakkapaviljonki Vääksystä. Suomen Messusäätiön ja Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n järjestämässä äänestyksessä menestyneen Majakkapaviljongin yrittäjä Virve Vavuli luetteli Radio Voimassa perjantaina muutamia raadin perusteluja valintaan liittyen. - Monipuolisuus, pitkäjänteisyys ja siinä oli monia muitakin perusteluja. Palvelusta oli useampikin termi. Kaikki ne olivat sydäntä lämmittäviä. Vavuli nosti itse Majakkapaviljongin parhaaksi puoleksi sitkeyden ja pitkäjänteisyyden. - Kuuntelemme aina asiakkaita herkällä korvalla ja elämme hetkessä. Pienen yrittäjän pitää olla aina tuntosarvet pystyssä. Voin sanoa 34 vuoden kokemuksella, että tämä on ollut minun elämäni työ. Kuuntele haastattelusta myös, mitä yhteistyötahoja Vavuli tahtoo kiittää ja millaista veneilykesää 2024 Majakkapaviljongissa odotellaan.

Pienen tauon jälkeen tullaan vähän eri kulmalla ilmoille ja keskustellaan aikuismaisesti parista tärkeästä asiasta. Monelle toki voi olla pettymys, että suosittu mediakatsaus loistaa poissaolollaan tällä kertaa. Nooo vähän taidetaan sivuta mediaa kuitenkin. Mutta ei muuta kuin kalja lapaseen, kuulokkeet päähän ja kuuntele. Voit olla kuuntelemattakin. Ps.. lopussa on toive kuuntelijoille. (00:28) Alkuhöpinät (20:16) Presidentinvaalit (49:05) Keskeytetty yhdyntä (01:03:42) Saipanurkkaus

Miksi tämä ei etene, miksi minä en etene ja pääse niin sanotusti jo vihdoin eteenpäin tai suoraan sanottuna jo ole siellä? Pienen tutkiskelun jälkeen syy löytyi yllättävän läheltä. Premium-jaksot ilmestyvät muutaman kerran kuukaudessa ja sisältävät ohjattuja kehollisia harjoituksia sekä avointa, rehellistä, lempeää puhetta traumasta, toipumisesta ja omista henkilökohtaisista kokemuksistani ja kokemastani kaltoinkohtelusta.  Kuukausimaksulla 5,99€ saat siis kuunneltavaksesi kaikki Premium-jaksot. Tavoitat minut Instagramissa nimimerkkillä ⁠@katjakesti⁠ ja sähköpostitse traumapodi@gmail.com. Nimestään huolimatta suomenkielisen The Art of Saying No e-kirjan rajojen asettamisen tueksi, itsetunnon kohentamiseksi ja voit tilata suoraan sähköpostiisi ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠tästä⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠. E-kirjan käytännön harjoitusten ja kokemusteni avulla autan sinua asettamaan rajoja ja sanomaan ei - oman hyvinvointisi ja toipumisesi tueksi. --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/katja-kesti/message

Pienen kansainvälisen karanteenikirjakerhon ensimmäisessä englanninkielisessä jaksossa kirjailija Hernan Diaz keskustelee Taru Torikan kanssa Pulitzer-palkitusta romaanistaan Luotto (Trust). Puhumme romaanin moniselitteisestä nimestä, joka avaa monia metaforia suomeksi ja englanniksi, rahasta aiheena (ja miksi romaani rahasta on niin harvinainen), ja siitä miten Diaz käyttää ja leikkii amerikkalaisen kaanonin kirjailijoiden tyyleillä Edith Whartonista Joan Didioniin romaanin eri (vale)kertojien osissa. Keskustelemme myös siitä, miksi englanti valikoitui kirjallisuuden kieleksi Argentiinassa syntyneelle, osin Ruotsissa kasvaneelle ja Englannissa ja Yhdysvalloissa kirjallisuustiedettä opiskelleelle ja opettajalle kirjailijalle, ja siitä, mikä vaikutus Jorge Luis Borgesilla on ollut paitsi Diaziin kirjailijana, myös tutkijana ja ihmisenä. Hernan Diazin kuva Pascal Perich.

Pienen karanteenikirjakerhon syyskausi käynnistyy! Vieraana kirjailija Lauri Levola, aiheena hänen määritelmiä vierastava proosateoksensa Mauri Erik Schröder Self-Help, tuttavallisemmin MESS. Kirjan nimihenkilö Mauri Erik Schröder (tai Henri Rautiainen?) on kirjaimellisesti hukannut itsensä. MESSistä muodostuu yhtäaikaa hauska ja vakava tutkielma "minuudesta", hukassa olemisesta, olemisen häilyvyydestä. Yksilön itsensäauttamisyritysten lisäksi se piirtää kuvaa myös yhetiskunnasta laajemmin, myös työnteon kurjistumiseen ja vieraantumiseen. Sen luvuissa käsitellään otsikkoja myöten suuria teemoja valtauskonnoista ja vedenpaisumuksesta masennukseen ja länsimaiseen esoteriaan. Viitteissä vilahtelevat Platon, Deleuze & Guattari ja Jung, sekä Wu-Tang Clan ja Tonttujen jouluyö. MESSin voi lukea monella tapaa, fragmentaarisena romaanina tai palata herkuttelemaan eri luvuilla, tai vähän kuin suosikkibändin levyn aina alusta loppuun ja lopusta alkuun. Lauri Levola tunnetaankin myös Ruusut-yhtyeen sanoittajana. Ruusujen biiseista tuttua leikkiä kielellä ja rakenteilla on myös kirjassa. Puhumme myös eri aikatasojen päällekkäisyydestä, vääränkin muiston totuudesta, ja siitä, miten realismi ja samastuminen syntyy absurdista. Osta Mauri Erik Schröder Self-Help omaksesi Teoksen verkkokaupasta https://verkkokauppa.teos.fi/sivu/tuote/mauri-erik-schroder-self-help/4746129

Kim Jong-unin Pohjois-Koreassa rikkaat syövät kuin kuninkaat, köyhät nääntyvät nälkään ja syövät epätoivoissaan jopa multaa. Silti korttitalo pysyy horjuen pystyssä, Kiinan tuella ja varastamalla, ja aseita maa myy jopa terroristeille. Ja omaan asekehitykseen maalla näyttää riittävän aina rahaa. Omia propagandabändejään suosiva diktaattori on ajanut maan perinteikkään elokuvatuotannon alas ja suosikkinäyttelijät kerjäävät ruokaa kadulla. Samaan aikaan valtion ohjauksessa olevat sosiaalisen median sievät vaikuttajat hassuttelevat ja keikistelevät Pjonjangin hienoissa kehyksissä. Ennen koronaa ydinasevaltio Pohjois- Koreasta jaksettiin olla huolissaan, mutta sitten ensin pandemia ja sitten Venäjän sota nousivat otsikoihin. Jouni Hokkasen tietokirja Pienen rakettimiehen maa - Pohjois-Korea Kim Jong-unin valtakaudella (Johnny Kniga, 2023) muistuttaa, että Pohjois-Korea ei ole lakannut olemasta ja että se nostaa panoksia. Kirjassa diktatuurista paenneet ihmiset kertovat siitä, miten vastustajiaan ja kilpailijoitaan murhaava Kim Jong elelee ylellistä elämää ja kehittää risteilyohjuksia muun muassa varastettujen kryptovaluuttojen turvin. Toimittajana Pauliina Grym.

Millainen on Suomen kaltaisten pienten valtioiden asema kansainvälisessä järjestelmässä? Miten Venäjän hyökkäys ja Nato-jäsenyys muuttavat Suomen tilannetta? Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg tarkastelee pienten maiden aseman muutosta ja strategioita suurvaltojen keskellä. Forsbergin teksti “Pienet valtiot maailmanpolitiikan myrskyissä” on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Opettajien ja huoltajien välillä on ollut vastakkainasettelua jo vuosikymmeniä. Onko tilanne pahentunut vai tuoko media asiaa enemmän esille? Toisen näkökulmasta oppilaat ovat hirviöitä ja toiselle huoltajat ovat kohtuuttomia raivopäitä. (00:00) Tänään tämän äärellä (00:48) Miksi tuntuu siltä, että opettajat ja huoltajat ovat sodassa keskenään (03:24) Koulukiusaaminen ja nepsy-pulmat (06:11) Esittelyt (06:45) Lapsen ja opettajan välinen vuorovaikutussuhde vaikuttaa paljon oppimiseen (08:26) Vastakkainasettelun lopettaminen (10:10) Työajan rajaaminen (12:26) Pienen kyläkoulun ja isomman koulun ero (15:53) Luokkakoot ja erityisluokat (19:50) Kuinka yhteistyötä koulun ja kodin välillä voisi parantaa

Pienten kirjakauppojen määrä on laskenut rajusti. Niiden kuolemaa on ennustettu jo pitkään. Uusia uhkia siintää horisontilla, joista suurimpia lienevät äänikirjapalvelut. Millaista paloa, rohkeutta ja lompakkoa pienen kirjakaupan tai antikvariaatin pitäminen vaatii ja mitä se antaa? Vieraina antikvariaatti-ketjun omistaja Elmeri Vehkala, pitkään alalla toiminut antikvariaatin pitäjä ja Vinhan kirjakaupan yrittäjä Mikko Vartiainen sekä Suomen antikvariaattiyhdistyksen sihteeri Berndt Wikgren. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kaupallinen yhteistyö: NextoryLinkki tarjoukseen, jolla saat 45 päivää ilmaista kuunteluaikaa: www.nextory.fi/varjotonVuonna 1998 Floridan Jacksonvillessä, kahdeksanvuotias Maddie Clifton katosi kesken tavallisen tiistaipäivän. Pienen tytön katoaminen herätti valtavan paniikin ja keräsi suuren määrän näkyvyyttä. Laajat etsinnät jatkuivat viikon verran, kunnes kylmäävä totuus paljastui. Yllättävällä henkilöllä oli suuri salaisuus. Mitä Maddie Cliftonille tapahtui? Kuka saattoi haluta nuorelle tytölle pahaa ja miksi? Entä mikä oli tapahtumien todellinen kulku?- Näitä, sekä monia muita kysymyksiä pohdin jaksossa, jättämättä mitään puolta varjoon.Sisältövaroitukset: Lapsen katoaminen, lapseen kohdistuva väkivalta, lapsen kuolema lähisuhdeväkivaltaMusiikki ja äänisuunnittelu: Tuomo HokkaPodcastin kansikuva: @simonaxk / @createdbysimona (instagram)Podcastin instagram, facebook & tiktok: @varjotonpodcastPodcastin sähköpostiosoite: varjotonpodcast@gmail.com

Kulttuuriykkösessä puhutaan suomalaisesta teekulttuurista. Kuulemme mistä tee on alun alkaen Suomeen saapunut ja miten huonolaatuista teetä myydään kovaan hintaan teepusseissa. Kysymme myös miksi suomalaisista tuli kahvikansaa. Lisäksi kuulemme uusimmista teetrendeistä. Kaikki teetyypit saadaan teepensaan lehdistä, mutta vasta käsittely luo lehdistä mustaa, keltaista, vihreää, valkoista tai muunlaista teetä Teetä ovat toimittaja Nicklas Wancke kannssa Musiikkitalolla nauttimassa Teen ystävät ry.:n puheenjohtaja Petra Tandefelt, Kirsi Pullinen Demmers Teehausista ja Pienen teekirjan kirjoittaja Ville Raivio.

Mitkä ovat vuoden 2023 kevättalven ja kevään suurimmat teatteritapaukset ja ketkä ovat mielenkiintoisimmat uudet teatterin tekijät? Millainen on Venäjältä paenneiden taiteilijoiden vaikutus suomalaiseen teatterikenttään? Mitä lisäarvoa esitysten venyminen liki kolmetuntisiksi antaa katsojalle? Näitä kysymyksiä ratkomassa ovat Paljon melua teatterista -bloggaaja Katri Leikola, Voima-lehden kustantaja ja kulttuuritoimittaja, Teatterin politiikkaa -podcastin tekijä Tuomas Rantanen ja Ylen teatteritoimittaja Sanna Vilkman. Kevään teatterivinkit 2023: -Tampereen Teatterin Stalin kuolee -Tampereen työväen teatterin Pienen hauen pyydystys -Tampereen työväen teatterin Jeanne D'Arcin housut -Teatteri Qo:n Tea For Two -Company Portmanteaun Perto -Turun kaupunginteatterin Tuntematon sotilas -Tehdas Teatterin Supermallit - ruumiillinen oratoria -Turun kaupunginteatterin: Leda -KOM-teatterin Rikkaruoho -Avoimet Ovet-teatterin Talvisota -Viirus-teatterin Familjen Bra - keskiluokkaa tutkiva dystopia -Kansallisteatterin Karpolla on asiaa -Lahden kaupunginteatterin Totuuden hinta -Helsingin Kaupunginteatterin Asmodeus ja 1313 sielua Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Pienen loman jälkimainingeissa. Sanna kertoo ajatuksiaan lomasta ja miten se teki tehtävänsä. Yksin matkustaminen tuo perspektiiviä ja vahvistaa.

Juostaanko taas välillä kahville? Pienen tauon jälkeen on innostus iskenyt jälleen ja luvassa jatkumo uusia jaksoja. Jaksossa ääninä Timo Väistö ja Pietu Oikarinen. Kokemusasiantuntijat ja elämäntapalenkkeilijät. Mitä uutta on luvassa ja miten lenkit on edenneet. Pieni katsaus tulevaan ja yleistä jutustelua aiheista yleensä. Miltä jakso kuulosti? Tule keskustelemaan kanssamme instagramiin @juostenkahville jakso 42. Palaute on aina plussaa ja kiitos kaikille, jotka uusia jaksoja on pyytäneet. #juostenkahville #juoksupodcast

Irakin kristityillä on ääni, joka kuuluu Qaraqoshin kaupungista Niniven maakunnasta. Ohjelmien avulla kristityt pääsevät lähemmäs seurakuntaa, mutta sen lisäksi ne oikovat väärinkäsityksiä, joita irakilaisilla on kristitystä vähemmistöstä.   https://opendoors.fi/pieni-radioasema-irakissa-valittaa-ja-oikoo-mielikuvia-kristillisesta-kirkosta/  

Pienen eksyneen karhunpojan selviytymistarina luonnon helmasta. Sen lukee Tuomas Ojala, joka on myös kirjoittanut kertomuksen. Björnungen. En berättelse av och med Tuomas Ojala. roketti@sverigesradio.se

The New York Timesin By the Book -haastattelukokonaisuuden inspiroimana kysyimme toisiltamme kirjallisia kysymyksiä. Mikä kirja on tehnyt meihin suurimmat vaikutuksen ja keitä kutsuisimme kirjallisuusteemaisille päivälliskutsuille? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaamme. Tervetuloa kuuntelemaan! Jaksossa mainitut kirjat: Elämän ohuet seinät Epätavallinen lukija Tuulen varjo The Sleepers Neiti Etsivä Ystäväni Owen Meany Kesytä töiden hullunmylly Saatana saapuu Moskovaan Adults Aja aurasi vainajain luitten yli  Lukija aamujunassa Ankeriaan testamentti Mio poikani Mio, Baby Sitters Club Selkounien käsikirja Iiris Lempivaaran levoton ja paivana sydän Sinun, Margot Hyvä elämä Pienen hauen pyydystys Sementtipuutarha Seitsemän veljestä Sinuhe Täydellinen elämä Pimeän ja jään vangit Naparetki Iätön meduusa ja ikuisen nuoruuden ihme

Pienen karanteenikirjakerhon syksy alkaa kaksituntisella keskustelulla kirjailija Markus Leikolan kanssa. Ehdimme käsitellä paitsi Ukrainan sodan taustoja, sen tapahtumia ja siitä käytävää keskustelua, myös esittää mediakritiikkiä ja tarkastella myös niinkutsutun lännen toimia lähihistoriassa. (Päivittymisongelmien takia toinen julkaisu.)

Pienen karanteenikirjakerhon syksy alkaa kaksituntisella keskustelulla kirjailija Markus Leikolan kanssa. Ehdimme käsitellä paitsi Ukrainan sodan taustoja, sen tapahtumia ja siitä käytävää keskustelua, myös esittää mediakritiikkiä ja tarkastella myös niinkutsutun lännen toimia lähihistoriassa.

Raastaja duo Pete ja Samu haukkaa vatsaa kasvattavan annoksen miesten ulkonäköön liittyviä ajatuksia ja käsitteitä. Vatsalihakset, kaljuuntuminen, pukeutuminen ja monet muut ulkonäköpaineisiin kohdistuvat odotukset raastetaan pieneksi silpuksi. Pienen osansa saavat myös naisten ulkonäköihanteet ja naurulta ei vältytä tälläkään kertaa.

Laulaja-lauluntekijä Mariska on elämänsä keikkakesässä. Koronavuosien aikana uusia lauluja on syntynyt levyllinen kahden muun biisintekijän kanssa. Jokaista biisintekosessiota varten järjestettiin pienet juhlat pukukoodeineen. Terveisin Doris-jättihittiä varten "lupa" jatko-osaan heltisi itse Karjalaiselta, jota Mariska arvostaa paljon. Pienen tyttärensä kanssa Mariska tutustuu laajasti kirjallisuuteen, tällä hetkellä luetaan kreikkalaisia tarinoita.

Pienen karanteenikirjakerhon kesä alkaa suurella rakkaus(romaani)keskustelulla! Puhumme kirjailija Juuli Niemen romaanista Mahdottomia oletuksia, joka ilmoittaa ensi sivuillaan olevansa satu ja joka aiheuttaa ainakin yhdessä lukijassaan suorastaan fyysisiä ihastumisen tunteita. Miten kirjailija menee tunteen sisään? Mahdottomia oletuksia antaa äänen niin nihkeilevälle naiselle kuin aika kiltille miehelle. Pohdimme, miksei rakkaus ole helppoa vaikka yhteiskunnallisia esteitä on lakaistu tieltä, mistä tiedostavien ja psykologiaa tuntevien rakastuneiden väärinkäsitykset, oletukset ja estot kumpuavat. Juuli Niemen kuva Mitro Härkönen, WSOY

Radio Novan Iltapäivässä ihaillaan pääministerin tyyliä sekä leuanveto taitoja. Miehet kokevat ahdistelua naisten toimesta ja tästä Eskolla on kerrottavaa. Millä kaikella lapsena on peloteltu, jotka edelleen vaikuttaa tänä päivänä - Suvilla on tästä kokemus vappuun liittyen. Kaverin puolesta kyselen -osiossa nimimerkki hädän keskellä laittaa viestiä, johon liittyy vessapaperi ja toisen kaappien tonkiminen. Kuuntele Radio Novan Iltapäivän parhaat TÄSTÄ.

Pienen yllätystauon pitänyt Takapölkky palaa vanhalle tutulle työmaallensa vanhojen pelien pariin. Uutisotsikoissa juttua mm. uusimman Nintendo Directin retroimmasta peliannista. Jakson pääaiheena Lavamindin kehittämä PC-peli Gazillionaire vuodelta 1994. 00:52:07 - Uutisotsikot yms. 01:30:45 - Jakson pääaihe 02:11:31 - Takapölkyn toistolista

Sadannen jakson bileet jatkuvat ylimääräisen jakson muodossa! ESP:n sadas jakso julkaistiin (yleisön pyynnöstä) poikkeuksellisesti ruotsiksi, mutta nyt Loviisa ja Marika palaavat taas tuttuun ja turvalliseen suomen kieleen. Miten ruotsiksi juontaminen meni noin niin kuin omasta mielestä? Pienen itsearvioinnin lisäksi luvassa paljon toivottuja yllätysvieraita, kun Marleena ja PP lähettävät terveisensä! Kuuntele ja saat tietää, keitä he ovat tällä kertaa!

Haastateltavana Pohjois-Pohjanmaan Kansanlähetyksessä vapaaehtoistyötä tekevä Minna Helanen.

Tervehdyyyys!! Pienen hiljaiselon jälkeen Dee ja Vee tekevät paluun äänilinjoille sekä raottavat matopurkin kantta. Tässä jaksossa pohdimme siis skriptaamattomalla ajatuksenvirralla sekä omaan tyyliin vahvan "finglishin" voimin sitä mikä "homage" on, mitä me semmoisista kelloista itse ollaan mieltä ja sitä miksi toinen homage-kellomalli on hyväksytympi kuin toinen? Päästiinkö johonkin koherenttiin lopputulemaan vai kimpoiliko ajatukset taas kuin metallipallot Pachinko-peliautomaatissa? Vain kuuntelemalla tiedät. :) Tervetuloa!! Uutuuskellonostot: - Hands-On The Tudor Pelagos FXD Ref. 25707B (Hodinkee): https://www.hodinkee.com/articles/the-tudor-pelagos-fxd-ref-25707b - Straum Opphav: https://www.straum.co/watches#opphav-product Lopun nostot: - WatchGeek (youtube): https://www.youtube.com/c/WatchGeek - Wrist Cheese Radio (PodBean): https://wristcheeseradio.podbean.com/ Musat ja SFX (Epidemic Sound): Intro: Wellmess - Waste Another Lie Outro: Ooyy - Come 2gether

Kirjakerho jalkautuu taas karanteeniolosuhteista ihmisten ilmoille! Syksyn ensimmäisessä kokoontumisessa Nide-kirjakaupassa Taru Torikka haastattelee kahta kokenutta ja palkittua kääntäjää pohjoismaisesta, etenkin ruotsalaisesta, rikosromaanista, eilen, tänään ja huomenna! Sirkka-Liisa Sjöblom ja Kari Koski pohtivat, miten pohjoismainen rikos ja sen tutkiminen on muotoutunut Sjöwall&Wahlöön päiviltä Mankellin ja Marklundin kautta kohti 2020-lukua. Ketkä ovat sankareita, millainen on rikosromaanin toimiva nainen ja empaattinen mies? Miksi juuri globaalisti katsottuna turvallisten sosiaalidemokratioiden yhteiskuntaa on niin kiehtova tarkastella joko yksityisen murhan tai ties minne ulottuvan talousrikosvyyhden kautta? Ketkä kirjailijat erityisesti kiehtovat kääntäjiään, kuka jaksaa yllättää, kenellä on erityisen lumoava kieli? Ja miten tämä kaikki kietoutuu Astrid Lindgeniin? Jakson tekemisessä oli mukana Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL Ry. Tule mukaan Pienen (karanteeni)kirjakerhon tapaamisiin Nide MUJI Kamppiin! Seuraavan kerran kokoonnumme jo 17.11. klo 18 Aiheena Deborah Levyn teokset, keskustelemassa Pauliina Vanhatalo ja Johanna Sumuvuori! (Voit myös katso live-striimin kotona Niteen sivuilta https://www.facebook.com/nidekauppa)

Sadun sunnuntaivieraana Petra Olli. Pienen pitäjän tyttö valitsee klassisesti miesten lajiksi mielletyn painin. Ensin valmensi isä määrällä, sitten Ahto laadulla. Lappajärven nainen päätyi lajissa maailmanparhaaksi. Olli valmistui vasta valmentajaksi ja asuu kahta kotia puolisonsa kanssa.

56, oletan on ensimmäinen Pienen karanteenikirjakerhon käsittelemä romaani, jossa korona määrittelee (ja sumentaa)tapahtuma-ajan ja ympäristön, ottaa merkittävän roolin kirjan henkilöiden elämässä. Kirjailija Alexandra Salmela kertoo, miten noin 57 naisen tarinan kertova kirja syntyi (kun hän oli päättänyt lopettaa kirjoittamisen) ja miten naiset vuorollaan, vuoden mittaan ilmestyivät. 56, oletan -kirjan naiset saavat jokainen vuodesta viikon (joita on vuodessa suunnilleen 56. Naisissa ja heidän elämäntilantessaan saattaa olla yhteisiä piirteitä keskenään ja ehkä jopa kirjailija Alexandra Salmelan kanssa, ja koronavuoden/-vuosia elänyt lukija samastuu yksinäisyyteen ja kiivaaseen pyrkimykseen nähdä merkitykiä luonnon vuodenkierrossa, leipomisessa ja tomaattien kasvattamisessa, mutta Salmelan tarinat riistäytyvät usein riemastuttavasti yhteisesti koetusta surrealistisiin, sadun sfääreihin. Tai sitten eivät, ja noita onkin meissä kaikissa. 56 naista sisältävät viitteitä moniin suuntiin, ehkä vikasuuntiinkin, ja kirjaa voi lukea paitsi autofiktio-oletuksiin turhautuneena leikkinä, myös kommenttina nykyfiktion trendiin ottaa esiin "unohdettu" historian tai taiteen nainen, palvonnan kohde tai muu muusa ja tehdä tästä tarinan sankari. Kuten kaikkien laulujen Jane. Podcastin tekemistä tukee Teos. Osta 56, oletan http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/2021-syksy/56-oletan.html

Pienen kesätauon jälkeen pidimme turinatuokion alkukesän luetuista kirjoista. Näistä kirjoista jaksossa keskustellaan: Beltran: Kadonneet tytöt Karila: Pienen hauen pyydystys Mackintosh: Panttivanki Riley: Kadonnut sisar Rämö: Talo maailman laidalla Turton: Pimeitten vetten paholainen

Millaisin konstein Suomen menestynein kilpatanssipari on onnistunut yhdistämään elämänsä ja intohimonsa jo yli 30 vuoden ajan? Miten asuminen ja reissaaminen maailmalla on vaikuttanut läheisiin, ja miten parisuhde muuttui kilpauran lopettamisen jälkeen? Pienenä vinkkinä kerrottakoon, vielä tänäkin päivänä pariskunnan keittiössä salsa soi ja lanteet keinuvat.

Helmareiden ja Juventuksen laitapuolustaja Tuija Hyyrynen päättää Stadi Cup -podcastin toisen kauden. Tuore Italian mestari ja Helmareiden yksi tärkeimmistä pelaajista kertoo omat tuntemuksensa viime kaudesta. Hyyrynen kertoo miten ujosta Puotinkylän Valtin kasvatista tuli nelinkertainen Italian mestari ja Suomen maajoukkuetta yli 100 maaottelun verran edustanut huippupelaaja.

Podcastissamme vieraana intuitiivinen bisnesvalmentaja Natasa Höök. Pienen tyttären äiti Natasa vetää digiyritystään ja remontoi samalla vanhaa taloaan. Miten hän siinä onnistuu? Kuuntele Naisten neuvolan Katin (josta tulee pian isoäiti) ja Natasan keskustelu paitsi äitiydestä ja yrittäjyydestä, myös naisen elämästä yleensä. Tutustu Natasaan lisää täällä.

Yhteistyössä Fredrikson. http://bit.ly/fredriksonylitöis Käytä alekoodia FRYLITOIS15 ja saa - 15 % Pojat puhuvat unelmista. Mistä unelmoimme pienenä? Mistä unelmoimme nyt? Olemmeko saavuttaneet unelmiamme? Mitä olisimme tehneet toisin? Tuotteet: https://ylitois.fi/ ★Tilaa kanava: http://bit.ly/ylitoistilaa SPOTIFY: http://bit.ly/ylitois APPLE PODCAST: http://bit.ly/ylitoisapple GOOGLE PODCAST: http://bit.ly/googlepodi ★ Seuraa meitä IG:s http://bit.ly/ylitoispodcastig ► Tilaa Ylitöis http://bit.ly/tilaa_ylitöis Meiän omat somet : VV: http://bit.ly/vvkonttinen Oskari: http://bit.ly/oskaritempakka Otso: http://bit.ly/otsomieskonen

Raflapodi is back! Pienen tauon jälkeen Raflapodi on taas vauhdissa ja neljännen kauden ensimmäisessä jaksossa käydäänkin läpi mitä kaikkea kausien välissä on tapahtunut sekä mitä on odotettavissa tulevissa jaksoissa. Toivottavasti tykkäätte!

Kun syntyy vauva, syntyy myös äiti. Täysin uudessa tilanteessa, synnytyksen jälkeisessä myllerryksessä ja mullistuksessa, nousee keskiöön vauvan ruokinta. Pienen, heiveröisen vastasyntyneen elämän ylläpitäminen on nyt vanhemman tärkein tehtävä. Osalla tämä tärkeä matka lähtee käyntiin haasteitta, mutta useilla siihen liittyy hankaluuksia, hapuilua, epätietoisuutta tai vaikeita päätöksiä. Jokainen alkuvaiheen tarina on omanlaisensa ja se muotoutuu päivä kerrallaan, yhdessä vauvaan tutustuen ja hänen kanssaan opetellen. Tässä jaksossa käsittelemme vauvan ruokintaa, joka on aiheena herkkä ja koskettaa monia syvältä. Tuomme esiin teidän kuuntelijoiden kertomia kielteisiä ja myönteisiä yllätyksiä liittyen imetykseen ja pohdimme myös korvikkeen ja imetyksen vastakkainasettelua. Olemme imetysmyönteisiä, mutta samalla haluamme kannustaa jokaista löytämään itselleen hyvän tavan ruokkia lastaan. Lapsen elämässä vaikuttaa moni tekijä, eivätkä päätökset vauvan ruokinnasta määritä meitä äiteinä. Tervetuloa kuuntelemaan jaksoa, joka oli meistä monella tapaa haastavakin äänittää! Lähde: Tuovi Hakulinen, Kirsi Otronen, Maria Kuronen. 2017. Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022. THL, Helsinki.

Selviytyminen on Suomen ulkopolitiikan perusidea. Ulkopolitiikkaa pitää osata kunnolla yhä epävakaammalta näyttävässä maailmassa, sanoo turpobloggari Janne Riiheläinen.

Urheilu ja ilmastotalkoot. Keskustelemassa kansanedustaja Sari Essayah, (kd.), Kansainvälisen olympiakomitean jäsen ja Suomen MM-rallin vastuullinen järjestäjä, AKK Sports Oy:n toimitusjohtaja Riku Bitter. Ulkomaanlehdet. Maija Salmi, Barcelona. Elinkeinoministeri Mika Lintilä. Suomalaisten yritysten tilanne, tulevaisuus ja tukeminen sekä pahentuneen koronatilanteen rajoitukset. Koronavilkku - kehitys ja ongelmat. Tietohallintajohtaja Aleksi Yrttiaho, THL. Kolumni. Janne “Rysky” Riiheläinen: Pienen on oltava fiksu ja siksi Suomi tarvitsee uusia ulkopolitiikan osaajia. Uusinta. Urheilu ja ilmastotalkoot. Keskustelemassa kansanedustaja Sari Essayah, (kd.), Kansainvälisen olympiakomitean jäsen ja Suomen MM-rallin vastuullinen järjestäjä, AKK Sports Oy:n toimitusjohtaja Riku Bitter. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Kaija Kellman, Jukka Vanninen ja Päivi Dahl. Tuottajana Tarja Oinonen.

Pienen karanteenikirjakerhon uusi vuosi alkaa keskustelulla toimittaja, kirjailija Annastiina Heikkilän kanssa. Matkustamme Ranskaan etsimään keltaliiviliikkeen mielenosoitusten syitä pintauutisointia syvemmältä ja pohdimme sitä, millaisia seurauksia liike jätti maan poliittiseen ja julkiseen keskusteluun - vai jättikö mitään. Mietimme myös mm. Emmanuel Macronin persoonaa ja asemaa uusliberaalin maailman kultapoikana, näennäisiä eliitinvastaisia uusia eliittejä, ranskalaisen vasemmiston nykytilaa ja sitä, miten pääkaupungin ulkopuolinen Ranska saisi äänensä kuuluviin. Puhumme siitäkin, miksi suomalaisessa mediassa ja keskustelussa ollaan niin huonosti perillä muiden eurooppalaisten maiden yhteiskunnan virtauksista ja mitä sille voisi tehdä. Vuonna 2021 PKK keskittyy fiktion rinnalla yhä enemmän ajankohtaiseen tietokirjallisuuteen, ja käy taidepuheen lisäksi yhteiskunnallisen keskustelun, politiikan ja filosofian kimppuun. Noblesse oblige! Pysy mukana keskustelussa. Annastiina Heikkilän kuva Miikka Pirinen, S&S

Mikael “Miklu” Silvanto on tehnyt poikkeuksellisen kovan kansainvälisen uran, muun muassa Applen legendaarisessa design-tiimissä ja AirBnb:lla. Mitä muotoilu on ja miksi se on tärkeää? Miksi muotoilu on keskiössä maailman parhaissa yrityksissä ja mikä tekee Applesta niin menestyksekkään? Miksi Miklun mielestä nyt on paras hetki perustaa start-up ja miksi suomalaisia työntekijöitä ja firmoja nähdään vieläkin verrattain harvoin maailmalla? Mitkä tulevaisuuden teknologiat innostavat Miklua? Tästä ja monesta muusta aiheesta juttelevat Miklu ja William Miklun ensimmäisessä podcastissa. --- Jakson yhteistyökumppanina YSUB Tällä viikolla Futucastissa on erittäin zen-meininki, sillä kaupallisena kumppanina on YSUB Zen Drink, uusi suomalainen juomayhtiö, joka kehittää Zen-juomaa vastalääkkeeksi modernille kiireelle ja stressille. Parhaiten sen löytää S-markettien ja Prismojen juomahyllyistä ympäri Suomen ja lisäksi mukana on myös kasvava joukko hyvin varusteltuja kauppoja, ravintoloita ja kahviloita. Tulevaisuudessa mukaan astuu kannabinoidi CBD:tä sisältävä Zen-juoma, mutta tässä kohtaa odotellaan vielä EU-lainsäädännön valmistumista ja markkinan aukeamista sen osalta. Menkää tsekkaamaan Instagramista @ysubdrinks ja lähtekää seuraamaan meininkiä. Pienenä täkynä heitetään ilmoille vielä sellainen, että tämän viikon loppuun mennessä tulleiden uusien IG-seuraajien joukosta YSUB arpoo kolme voittajaa, joista jokainen saa itselleen 24-casen Zen-juomaa." YSUB Instagram: https://www.instagram.com/ysubdrinks/ --- Osallistu keskusteluun Twitterissä: https://twitter.com/futucast Lyhyet klipit Instagramissa: https://www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: https://www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Siistit nettisivut: https://www.futucast.com

Annin on aika mennä nukkumaan. Ulkona sataa ja on kylmä, mutta onneksi Annilla on peiton alla lämmintä. Juuri, kun Anni on nukahtamaisillaan, hän huomaa pienen pienen taikaoven. Mitä kaikkea voikaan tapahtua aina iltaisin, kun kaikki muut nukkuvat? Satuversumi-sarjan Pienin pieni taikaovi -jakson on kirjoittanut Lillian Backman ja sen lukee Niina Backman.

Tua Harno ja Taru Torikka keskustelevat romaanista Kylmän sodan tytär, joka on sekä 1970-80-lukujen Suomeen sijoittuva suurvaltojen valtakamppailusta johtuva vakoojajännäri että romaani perheestä, sen hajoamisesta, ja niistä tarinoista (usein valheellisista) joita perheen jäsenet kertovat elämästään ja ratkaisuistaan itselleen. Puhutaan siitä, miten vakoojan työ, joka usein esitetään vain actionina, säteilee ympäröiviin ihmisiin. Miten vakoilija perustelee muiden ihmisten hyväksikäytön ja manipuloinnin itselleen, ja miten valheessa eläminen kertautuu lasten ja muiden lähelle päässeiden/joutuneiden kohdalla. Jälleen kerran puhutaan myös kertomusten vaaroista: Päähenkilö Mari on kertonut itselleen selkeää tarinaa taustastaan, miten käy kun se alkaa rapistua joka suunnalta? Tämän Pienen karanteenikirjakerhojakson tarjoaa Otava. Osta Kylmän sodan tytär täältä: https://www.suomalainen.com/products/kylman-sodan-tytar-2 Tua Harnon kuva Jonne Räsänen, Otava

Pienen karanteenikirjakerhon "lievästi dystooppinen" mutta aavistuksen toiveikas syyskuu jatkuu tulevaisuuteen sijoittuvien romaanien parissa. Anne-Maija Aallon uutuusteos Korento tapahtuu tilanteessa, jossa ilmastokatastrofi on pyyhkinyt maapalloa, ylikansallinen hallinto on ottanut vallan, ja entisessä Japanissa vähäosaisiksi tuomitut osakansalaiset, kuten kirjan kertoja Satomi ja hänen ystävänsä Mai, siivoavat rantoja loputtomasta muoviroskasta viihtyisiksi ajanviettopaikoiksi yläluokalle. Podcastilla Anne-Maija Aalto kertoo prosessista, jolla Satomin ja Main tarina muuttui fantasianovellista meille tunnistettavaan ja pelottavan mahdolliseen tulevaisuuteen sijoittuvaksi romaaniksi. Kirjan kertoja ei tiedä siinä vallitsevasta tilanteesta ja yhteiskunnasta kuin sen siivun, jonka etäiselle saarelleen näkee. Kirjailija taas on rakentanut kokonaisen maailman, jota aikoo valottaa lukijoille eri näkökulmista tulevissa kirjoissa. Aallon romaanit on luokiteltu "nuorten aikuisten kirjoiksi". Vaikuttaako kohderyhmä kirjoittajan työhän, avaako se mahdollisesti erilaisia mahdollisuuksia kuin tyypilliselle oletetulle "aikuislukijalle" kirjoittaminen? Toimittaja Torikka on ollut huomaavinaan, että ns. nuorten nykykirjallisuus kokeilee erilaisia kerrontakeinoja ja luottaa yleisöön keskimääräistä aikuiskirjaa enemmän. Onko nuorten kirjallisuudessa enemmän vapautta, kun aikuiset eivät ymmärrä aina kiinnostua niistä? Anne-Maija Aallon kuva Arto Wiikari, Otava

Sisarukset Silja ja Simon haluavat uuden lemmikkin, mutta yksi tahtoo koiran ja toinen käärmeen, kunnes isä ratkaisee ongelman. Tarinan on kirjoittanut ja kertoo Natalie Minnevik. Lilla familjens nya husdjur. En berättelse av och med Natalie Minnevik.

Onnellisten sattumusten seurauksena Pienen karanteenikirjakerhon loppukesä ja alkusyksy jatkuu katoamisten ja löytymisten maailmoissa. Joel Haahtelan pienoisromaaneissa joku katoaa, on kadonnut, ja joku etsii, löytäen ehkä jotain lähinnä itsestään. Kirjailijan mukaan niiden kaikkien nimi voisi olla Katoamispiste. Kahta uusinta teosta, Adèlen kysymystä ja juuri ilmestynyttä Hengittämisen taitoa yhdistää myös kristinuskon mysteeri. Niinpä keskustelemme podcastilla hyvän ihmisen kilvoittelusta, jumalan kaipuusta, hyviiden yhteisöllisestä luonteesta ja armosta. Ja taiteen kyvystä lähestyä muita kuin konkreettista maailmaa, runon läpikultavuudesta ja ohuista paikoista. Kuuntele ja kirkastu! Joel Haahtelan kuva Dorit Salutskij/ Otava

Pienen karanteenikirjakerhon kapitalismikriittinen loppukesä jatkuu Eino Santasen seurassa. Santasen ensimmäinen proosateos jatkaa osin samoissa aiheissa kuin hänen aikaisemmat runokokoelmansa, ja osin runolle tyypillisinä pidetyin keinoin, mutta se on itsenäinen ja eriskummallinen teos ihmisistä uuden systeemin kiemuroissa, erilaisista selviytymisstrategioista henkilöbrändien ja kasvottomien human resources -labyrinttien kiemuroissa. Keskustelemme podcastilla mm. siitä miten käy uskossaan väkevälle uusliberaalille "voittaja"-subjektille, kun epäily uskonkappaleisiin iskee. Ja miksi satavuotiaat venäläisen formalismin teoriat jatkuvasti uusiutumaan joutuvasta proosasta ovat ajankohtaisia juuri nyt. Ja lopussa ehkä luodaan uutta toivoa jostakin vaihtoehtoisesta olemisen tavasta. Kuuntele! Eino Santasen kuva Stefan Bremer/Teos

Pienen karanteenikirjakerhon loppukesä kiihtyy Kari Hotakaisen seurassa. Romaani nimeltä Tarina (Siltala) on tietysti antoisaa räävittävää kertomuskriittiselle kirjallisuuspodcastille. Se kertoo tarinoita (ja toistaa tarinoita joita ihmiset kertovat itsestään) todella suuren rakennemuutoksen läpikäyneestä maasta, missä maaseutu on muuttunut Virkistysalueeksi ja sen tarpeettomat asukkaat pakkomuuttaneet Kaupunkiin, missä he taistelevat mm. asunnoista "tarinatalouden" keinoin. Tarina on hauskaa luettavaa, siinä mm. Muumipeikko brändää supikoiraa, mutta sen herättämistä tunteista päällimmäisin on levottomuus ja huoli. Kirjan rytmi on hengästyttävä. Kari Hotakainen kertoo, miten hyviä työvälineitä henkilökohtainen suru, raivo ja kostonhimo ovat kirjailijalle. Kostonhimo ulottuu niin median tapaan puhua maalaisista kuin lipeviin kulttuuri-ja mediapersooniin. Miten kosto ja raivo taas muuttuvat proosaksi? Tarinan voi lukea yhetiskunnallisena romaanina (ainakin Torikka luki sen niin), mutta sen yhteiskunnallisuus syntyi kirjoittamisen aikana, osin yllätyksenä Hotakaisellekin. Ja lopputulos herätti ensimmäistä kertaa hämmennystä Hotakaisen pitkäaikaisessa kustantajassa Touko Siltalassakin. Meneekö kirjailijalla vähän liian lujaa, ja mihin suuntaan? HUOM. Aikamme korkeammat voimat/ vihamielisen tason kyberhyökkäys tai sitten ihan vaan pätkivä wlan katkaisi keskustelun ennen aikojaan. Pieni karanteenikirjakerho pahoittelee, mutta ehdottaa että luet Tarinan itse ja käyt keskustelun loppuun tekstin kanssa. Kari Hotakaisen kuva Laura Malmivaara/Siltala Tämän podcast-jakson tarjoaa Kustannusosakeyhtiö Siltala Osta Tarina https://www.siltalapublishing.fi/?s=kari+hotakainen+tarina

Pienen nauhoituspaussin jälkeen studiossa höpötellään lähinnä viime aikojen kuulumisia. Formuloiden paluu, Viron ralli ja autonäyttelyiden kohtalo puhuttavat, Audin uskomattoman turha konseptijulkistus ei niinkään (muuta kuin epäsuorasti). Lisäksi ruoditaan Range Roverin ja Megane RS:n ajofiilikset. Entäpä säilyykö lomarentous jos matkailee koto-Suomessa lataushybridillä? Palautetta voit jättää meille helpoimmin Facebookissa ja Instagramissa. Facebook: http://facebook.com/ajatuksiaautoista Instagram (@ajatuksiaautoista): http://instagram.com/ajatuksiaautoista YouTuben näköradioversiot: https://www.youtube.com/channel/UCcyi8Elzdu5FOgKAWbH5v1A Lauri Ahtiainen on Moottori-lehdessä työskentelevä autotoimittaja, jonka lempipuuhaa on seikkailla MX-5:llä. Hänet löytää Twitteristä ja Instagramista nimellä @lahtiain. Aake Kinnunen on Moottori-lehdessä työskentelevä autotoimittaja, jonka poliisi on pysäyttänyt turkulaisuudesta. Häntä voi seurata Twitterissä nimellä @mondostic ja Instagramissa @mondostic3000.

"Kokemus vapaudesta on suurimpia etuoikeuksia." Pienen karanteenikirjakerhon viikon vieraana kuullaan Milja Sarkolaa, jonka romaani Pääomani pakottaa henkilönsä ja lukijansa tarkastelemaan äärimmäisen ajankohtaista aihetta, etuoikeuksia. Myös vähän uudesta ja epämieluisasta kulmasta, tai ainakin minua se haastoi ja hankasi! Pääomani päähenkilö, lakkaamatonta monologian ylläpitävä Cecilia on Milja Sarkolaa muistuttava hahmo, varakkaan suomenruotsalaisen kulttuuriperheen vesa, teatterin ammattilainen joka kirjoittaa autofiktiivistä romaania, ja laskee kaikkea, niin omaisuuttaan kuin hyvinvointinsa muita merkkejä. Kuitenkaan Pääomani ei ole autofiktiota. Pohdimme, miten näkökulman rajaus ja kirjan henkilön ikävimpien piirteiden liioittelu auttaa sanomaan jotain sellaisista hankalista aiheista kuin luokka, vapaus, varallisuus. Cecilia on suomalaisen taiteilijahierarkian nykykäytännöissä etuoikeutettu, mutta se ei tarkoita etteikö teatterin, taiteen ja rahoituksen kriisi ulottuisi hänenkin elämäänsä. Cecilia tasapainottelee "porvarillisen hyveen" perinnön, ahkeruuden sisäsyntyisen vaatimuksen ja asemaan liittyvien vastuiden kanssa - ja kadehtii downshiftaavia, kokeelliseksi ryhtyviä, pienillä apurahoilla eläviä kollegojaan, joita ei paina velvollisuus huolehtia, että Pääomaa - kulttuurista ja taloudellista - saanut jättää jälkeensä niitä yhtä paljon seuraaville polville. Pohdimme "luokattoman maamme" näkymättömiä luokkia, ja sitä, miksi nyt on kiinnostavaa katsoa porvarillisuutta sisältä käsin. Mietin lukiessani monta kertaa, että miksi romaani kehtaa pyytää minua kiinnostumaan etuoikeutetun, porvarillisen ja raivostuttavan varovaisen taiteilijan elämästä, onhan täällä muitakin jotka eivät pääse ääneen, mutta jotenkin se onnistuu vakuuttamaan joka kerran tarpeellisuudestaan. Pieneen karanteenikirjakerhoon on salakavalasti muodostunut jatkumoita. Näköjään mua kiinnostavat tänä keväänä erityisesti porvariromaanit, kulttuuripiirien ihmisten elämä ja epämiellyttävät naispäähenkilöt! Kiinnostavaa kuulla, mitä te muut ajattelette Pääomastani! Jos olet pitänyt Rachel Cuskin Ääriviivoista ja muista romaaneista, saatat löytää tästä jotakin samaa fiilistä. Pääomani on myös Q-teatterin esitys, se palaa lavalle syksyllä! Itse ainakin haluan kirjan luettuani nähdä myös toisen, ehkä tarinan komediallisia puolia enemmän painottavan version aiheesta! Milja Sarkolan kuva: Jarkko Mikkonen Hanki Pääomani-romaani: http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/2020-kev%C3%A4t/p%C3%A4%C3%A4omani.html Liput Q-teatterin esitykseen: https://www.q-teatteri.fi/paaomani/ Tule mukaan tukemaan ainutlaatuisia kirjallisuuskeskusteluja ja Pientä karanteenikirjakerhoa https://www.patreon.com/pienikaranteenikirjakerho

Petri Matero on markkinoinnin ja musiikin moniosaaja. Tällä hetkellä hän työskentelee markkinointistrategina mainostoimisto Miller & Leanissa sekä pyörittää omaa musiikkimarkkinoinnin ja manageroinnin yritystä Raate Musicia. Matero on toinen perustaja ja järjestäjä Helsinki Tonefest -kitaratapahtuman takana. Lisäksi häneltä julkaistiin huhtikuussa 2020 Alma Talnetin kustantama kirja Voittamaton. Vuoden 2020 toukokuusta lähtien hän on toiminut Family in Music-start-upin kaupallisena johtajana. Jakso nähtävissä myös Youtubessa. Ajastus:  0:00:00 Intro  0:00:50 Petri Petristä omin sanoin  0:02:16 Materon ensimmäinen kokopitkä ”87150”  0:04:20 Petri Matero Group  0:06:14 ”87150”-levyn taustaa  0:12:00 Petrin luovuus ja organisointi  0:15:20 ”87150”-projektin prosessi  0:21:10 Onnistunut Spotify-pitchi  0:29:42 Oman musiikin markkinointi  0:35:17 Family in Music – Petri mukana kaupallisena johtajana  0:36:48 Family in Musicin idea  0:38:36 Millaiselle bändille Family in Music sopii?  0:40:29 Miten FiM bändin kannalta toimii?  0:44:14 FiM työkaluna myös alan ammattilaisille  0:48:04 FiMin tarjoama sisältö  0:49:01 FiMin ulkomaille suuntautuminen  0:54:28 Pienen bändin verkoston rakentaminen  0:56:58 Petrin ajatukset omasta ”Routahammas”kappaleesta  0:59:10 ”Routahammas”   Petri haltuun:FacebookInstagramSpotify Family in Music

Pienen karanteenikirjakerhon kuudennessa jaksossa Taru Torikan kanssa keskustelee Pihla Hintikka, Pariisiin kotiutunut toimittaja, joka on myös työskennellyt mallina ja kirjoittanut ranskaksi kaksi feminististä tietokirjaa raskaudesta ja lastenkasvatuksesta. Hänen esikoisromaaninsa Hetken Pariisi on meidän (Otava) sijoittuu melko tiukkarajaisesti siihen etuoikeutettuun Pariisiin, missä työskennellään muoti- ja taidealoilla, eletään Marais'sa ja shopataan Colettella. Kuitenkin glamourin ja pariisitarten huolettoman eleganssin alla on paineita ja huolia, ympäröivän maailman kriisit - kuten maahanmuutto ja Ranskan koveneva suhtautuminen siihen - valuvat ja vaikuttavat eliitinkin elämään. Itse muotimaailma ja taide-elämä on muutoksessa. Kirja seuraa kolmen eri-ikäisen päähenkilönaisen elämää vuonna 2015. Miksi juuri näiden naisten, selviää keskustelussa. Pihlan ja Tarun keskustelu rönsyilee naisten intohimojen kohteissa: muodin tärkeydessä yhteiskunnan, taiteen ja talouden leikkauspisteissä, siitä taiten kirjoittamisen vaikeudessa, harvinaisuudessa ja tärkeydessä, ranskalaisen feminismin traditiosta ja nykytilasta, pariisitar-myytistä… Mietimme taiteen ja muodin luojien tapaa ammentaa yhetiskunnan virtauksista ainesta työhönsä, ja kuka oikein toimii moraalisesti suhteessa paperittomiin pakolaisiin tai kertakäyttöisen oloisiin, vaihdettavissa oleviin "mallityttöihin". Romaanin tapahtumahetkellä ranskalainen yhteiskunta on myllerryksen alussa, sen käsittelemät aiheet ovat muuttuneet aina vain ajankohtaisemmiksi. Voit tukea ja tilata podcastia https://www.patreon.com/pienikaranteenikirjakerho Keskustelussa mainitaan mm. seuraavat teokset: Annastiina Heikkilä, Bibistä burkiniin eli totuuksia ranskatar-myytin takaa (S&S, 2018 https://kustantamo.sets.fi/kirja/bibista-burkiniin/ Virginie Despentes, King Kong -tyttö (suom. Lotta Toivanen, Like 2008) https://like.fi/kirjat/king-kong-tytto/

Taru Torikka ja Piia Leino keskustelevat Leinon tuoreesta romaanista Yliaika, josta koronakevät poikkeustiloineen teki entistäkin ajankohtaisemman ja pelottavan enteelliseltä tuntuvan. Yliajassa eletään vuotta 2052, jolloin Suomi on ratkaissut hyvinvointivaltion kustannusongelmat ja purkanut eläkepommit poistamalla yli 75-vuotiailta kansalaisoikeudet. Vanhusten vaihtoehtoina on paperiton pakolaisuus tai "vapaaehtoinen" exitus. Romaanin alussa Lex 75:n pääarkkitehti, entinen ministeri ja pitkän linjan menestyjä Annastiina Kankaanrinta valmistautuu omaan tyylikkääseen poistumiseensa, mutta täydellinen viimeinen ele ei sujukaan suunnitelmien mukaan. Hyvän dystopian tavoin Yliaika näyttää lukijan oman ajan tarkasti poistamalla todellisuudesta jotain oleellista. Leino ja Torikka pohtivat, miksi järjetön ja epäinhimillinen ihmisoikeuksien riistokin saadaan perusteltua kansalle, kun taitava poliitikko käyttää hyväksyttyä, näennäisen rationaalista "talouden kieltä". Vaikka romaanin lähtökohta kuulostaa hullulta, jo koronakriisi on näyttänyt, miten senioreita käsitellään mediassa ja politiikan kielessä joukkona, jota on holhottava, huollettava ja hallittava, ei ihmisinä joilla on itsemääräämisoikeus. Podcast miettii, miksi kansa on helppo saada uskomaan yhden totuuden talouspuheeseen, ja miksi media epäonnistuu tehtävässään havainnollistaa miten asiat liittyvät toisiinsa. Miksi spektaakkeliyhteiskunta ja tunnekuohu vain kiihtyy samalla kun kuvittelemme elävämme entistäkin rationaalisempaa aikaa? Miksi nelikymppisten päättäjien ja kansalaisten on mahdotonta kuvitella itsensä vanhukseksi ja avuntarvitsijaksi? Olemmeko taloutta varten vai voisiko valtio olla meitä varten? Onko empatialle mahdollisuuksia? Muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan! Kuuntele ja jaa! #pienikaranteenikirjakerho Voit tukea Pienen karanteenikirjakerhon tekemistä ryhtymällä podcastin kaveriksi osoitteessa https://www.patreon.com/pienikaranteenikirjakerho

Pienen karanteenikirjakerhon neljännessä jaksossa toimittaja Taru Torikka keskustelee kirjailija Jan Forsströmin kanssa tämän proosakirjasta Aikuisia ihmisiä. Forsström on myös elokuvantekijä, joten Torikka tivaa häneltä lyhytproosan ja leffan mahdollisesta sukulaisuudesta, lyhyiden tekstiepisodien kerrontakeinojen ja rakenteellisten ratkaisujen "elokuvallisuudesta". Aikuisia ihmisiä sijoittuu nyky-Helsingin taide- ja kulttuuripiireihin, ja Forsström näyttää terävästi ironisia siivuja ikuisten lupausten ja entisten nuorten elämästä. Voiko kirjailijan katse olla yhtäaikaa julma ja lempeä? Miksi kirjailijan on helpompi eläytyä naishahmojensa ajatuksiin, kun miehet tahtovat lipsahdella karikatyyreiksi itsestään? Keskustelussa sivutaan myös "matalapalkkaelittin" poliittisia ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia ja ikävöidään Coronan baaritiskille, missä jokainen on oman, semi-syvällisen art house -elokuvansa päähenkilö. Sinäkin voit liittyä meidän pöytään! (Jan Forsströmin kuva Stefan Bremer)

Pienen karanteenikirjakerhon kolmannessa jaksossa toimittaja Taru Torikka keskustelee kirjailija Philip Teirin kanssa tämän romaanista Neitsytpolku (Jungfrustigen, suom. Jaana Nikula). Keskustelussa pohditaan suomenruotsalaisen omaelämäkerrallisen kaunokirjallisuuden pitkää jatkumoa, miten Neitsytpolku asettuu Tikkasten, Donnerin ja Kihlmanin rinnalle tai sitä vastaan. Miten nykypäivän kirjailija ratkaisee omasta ja läheisten elämästä kirjoittamisen eettiset ongelmat? Puhutaan paljon myös huonosta omastatunnosta, Sally Rooneysta, Rachel Cuskista, villapaidoista ja rakastumisesta.

Pienen karanteenikirjakerhon toisessa jaksossa toimittaja Taru Torikka keskustelee kirjailija Anu Kaajan kanssa tämän romaanista Katie-Kate. Keskustelu sukeltelee Katie-Katen aiheissa (prinsessat, porno, kohukaunottaret, julkkisteollisuus, Englannin kuningashovi) ja niiden risteymissä, villisti kuin romaani itse. Podemme ja puramme sisäistettyä naisvihaamme, ennakkoluulojamme ja prinsessaunelmiamme. Tervetuloa mukaan!

Pienen karanteenikirjakerhon ensimmäisessä jaksossa toimittaja Taru Torikka keskustelee kirjailija Tommi Melenderin kanssa tämän uudesta esseeteoksesta Poika joka luki Paavo Haavikkoa. Esseiden aiheet ulottuvat ilmastokriisistä uskonkriiseihin, sosialidemokratiasta vaarallisiin kirjailijoihin. Melender ei tarjoa helppoa lohtua vaan pakottaa lukijan, mutta myös esseeminänsä menemään päin vaikeita asioita. Versoaako siitä jotain uutta toivoa? Kuuntele ja päätä itse.

Kolmen päivän jälkeen silmävärveen (nystagmus) tyyppiset oireet olivat tihentyneet muutaman minuutin välein tuleviksi.

Pienen pieni selitys sille että mitä tässä oikein yritetään saada aikaan. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Ihanaa tiistaita NRJ:n Aamusta! Vaikka Jannella saattaa löytyä firman isoin sydän, niin pienet koirat tuntuvat kantavan kaunaa miehelle. Jere taas suunnitteli säästävänsä koko kesän ennakkoon! Mielessä myös maailman paras remppa, liian pienet muovipussit ja liian isot odotukset juhlapäiviin!

Pienen tauon jälkeen Lautapelihetki palaa asiaan. Aiheina vuoden 2020 uutuusodotukset: Root: Underworld, Spirit Island: Jagged Earth, The Crew: The Quest for Planet Nine ja Undaunted: North Africa. Vanhoista peleistä tarkastellaan 50x50-listalle pyrkiviä pelejä, ihastellaan uusia lisäreitä A Feast for Odin: Harvest Expansionia ja Res Arcanan Lux et Tenebraea ja myös Taverns of Tiefen Thalia mietitään lämmöllä. Jakso on nauhoitettu 28.1.2020.

Tänään mahtavaa spekulaatiota lasten lempileikkien/mielenkiintojen johtamisesta aikuisuudessa ammattiin. Oletko sinä nykyään ammatissa, jota tykkäsin jo lapsena leikkiä? Aika moni kuulija on. Työstä puhumisen vastapainoksi, myös laiskottelun puntarointia.

Vauvan kanssa matkustaminen on suurilta osin helppoa ja kivaa. Meidän eka lento oli vauvan ollessa 2,5kk. Tässä jaksossa kerrotaan miten se meni, koska ihan kaikki ei mennyt niin kuin oppikirjoissa.

Vuosi on vaihtunut Mesokosmoksessakin ja uuden vuoden 2020 ensimmäisessä haastattelussa pääsemme muusikko, filosofian opiskelija ja perheen isä Tuukka Franckin kanssa mustan metallin makuun. Tuukka on ollut rumpalina Black Metal -yhtyeissä, vihkiytynyt niiden taustalla olevaan ideologiaan sekä filosofian opinnoissa perehtynyt erityisesti Edmund Husserlin fenomenologiaan. Pienen musiikillisen ekskursion ja alkujuonnon jälkeen pyrimme tässä jaksossa valottamaan muutamia peruskäsitteitä ja historiallisia skeptisiä lähtökohtia, joiden pohjalta fenomenologia kehittyi. Jakson myötä haluamme myös toivottaa kuulijoille hyvää alkanutta vuotta. https://mesokosmos.com/

Annas Sakses pasaku "Pienenīte" ierunāja: Latvijas Radio2 darbinieki - Vita Prikule un Roberts Buivids.

Pienen pienten pahisten ja hyvisten maailma elää meidän kotona ja meissä. Arjen kemikaalit -ne joihin oot kosketuksissa joka päivä- niistä keskustellaan tänään. Miten voit madaltaa oman kehosi kemikaalikuormitusta ja mitä väliä sillä on? Iran hoitoainemetodi pääsee myös valokeilaan. Disclaimer: Tarkoitus ei ole tukea massahysteriaa kemikaaleja vastaan. Kemikaaleja ei voi päästä pakoon, niitä on joka paikassa, jopa ilmassa. VIIKON KYSYMYS: Millainen on sinun suhteesi kemikaaleihin? Tiedostatko niitä omassa elämässäsi? * Hyödylisiä linkkejä: Tiinan mainitsema Yle Akuutin kemikaali jakso (hyviä linkkejä myös ko. videon alla areenassa): areena.yle.fi/1-4276857 Kosmetiikan pahisten skannaus app: CosmEthics * Kiitos kun kuuntelit! Osallistu keskusteluun kommenteissa, tykkää jos tykkäsit ja muista tilata kanava! HEDARI Instagramissa: @HEDARICAST Nyt löydät meidät myös mm. Spotifystä ja iTunesista! Voit ladata HEDARIn myös muihin podcast sovelluksiin. Yhteydenotot: hedari.info@gmail.com * Omat kanavat: Tiina: Instagram & Youtube @miinanainen | Audioblogi: Sisäinen maailmani | www.podcastinaloittaminen.fi Ira: Instagram @irawavephoto & www.irawave.net

Pääkallo.fi:n uusi podcast-ohjelma Profeetat aloittaa maallisen taivalluksensa tällä päivämäärällä. Ohjelma keskittyy erityisesti juniorisalibandyyn ja ilmiöihin sen ympärillä. Podcastin isäntinä toimivat Tommi Manninen sekä Jari "Jabba" Nissinen, jotka toimivat viime kaudella Gamesaverin Vilttiketju-ohjelman vetäjinä. Ensimmäisessä jaksossa fokus on tulevana viikonloppuna pelattavissa junioreiden SM-karsinnoissa. Kaksikko ruotii muun muassa viime kaudelle lanseerattua systeemiä, jossa osa joukkueista saa paikan suoraan toiselle karsintakierrokselle. Viime kaudella Pääkallo.fi:n ainoa oma podcast oli KalloCast, mutta tulevalla kaudella kaikki tuotetut podcastit löytyvät "Pääkallon podcastit" -nimikkeen alta (sieltä löydät myös edelleen vanhat KalloCastit). Muista tulevista uusista podcasteista kerrotaan lisää myöhemmin, ja KalloCast tulee jatkamaan omana ohjelmanaan. Uutuutena voi pitää myös sitä, että Pääkallon podcastit -tili löytyy nyt myös Spotifysta ja saat sen helposti seurantaan täältä. Muita jakelukanavia Soundcloudin lisäksi ovat edelleen Acast ja Itunes.

Mitä tekemistä kaloilla on ihmisten välisten ristiriitojen kanssa? Se selviää sinulle tässä podcast-jaksossa, jossa juttelen sinulle eräästä ristiriitoja perheissä aikaansaavasta asiasta ja mitä tehdä asialle. The post 35: Näin pienen mittakaavan kulttuurieroista aiheutuu ristiriitoja perheissä appeared first on Astetta parempi elämä.

Pienen tauon jälkeen Erik ja Tuukka palaavat eetteriin. Aiheina tässä castissa kaksi edellistä Wolverines-ottelua sekä pohdintaa ja spekulointia Vaahteraliigan nykytilanteesta sekä tietenkin kevyttä otteluennakointia tulevasta koitoksesta Seinäjoki Crocodilesia vastaan.

Se on mystinen, uljas ja aikuisena petojen aatelia. Pienenä sillä on pehmeät, ruskehtavat untuvat, tumma nokka, kellertävät silmät, isot jalat ja valtaisat kynnet. Tämä veijari lähtee pesästä liikkeelle lentokyvyttömänä ja pomppiessaan kalliorinteellä se muistuttaa sammalmetsän salaperäistä maahista. Mistä on kyse? Luontoretkellä käydään rengastamassa huuhkajan poikaset. Juha Laaksosen oppaana Lohjalla on Esa Aaltonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Intia on vaarallinen maa elää kristittynä. Neles menetti oman lapsensa vainoissa. https://opendoors.fi/2019/05/03/intialainen-neelesh-menetti-pienen-poikansa-kristuksen-vuoksi/   https://opendoors.fi/intia/

Roller Derbyssä riittää lajin harrastajille haasteita ja katsojille vauhdikasta seurattavaa. Laji rantautui Suomeen Yhdysvalloista vuonna 2009, kun ensimmäinen seura Helsinki Roller Derby perustettiin. Porvoossa lajia alettiin harrastamaan kolme vuotta myöhemmin vuonna 2012. – Porvoosta muutama innokas kävi Helsinki Roller Derbyn pitämän alkeiskurssin, Porvoo Roller Derbyn pelaajavalmentaja Jonna Ahti kertoo. – Pienen pohdinnan jälkeen Porvooseen päätettiin perustaa oma seura.

Teddy Lui oli mukana Ruotsin jalkapallon kuuluisassa MM-pronssijoukkueessa 1994. Kesäpuheessaan hän kertoo sisusta, Suomesta, jääkiekosta ja jalkapallosta. Ja kehuu Lappeenrantaa ja Vehkataipaletta. Teddy Lui on pelannut Ruotsin maajoukkueessa useat EM - ja MM- kisat, voittanut Ruotsin mestaruuden IFK Göteborgin paidassa sekä pelannut Bolognan, Leedsin ja Leverkusenin joukkueissa. Nyt hän on siirtynyt valmennuspuolelle ja Häckenin U19- joukkue on saanut maailmanluokan kokemuksen omaavan valmentajan. Kesäpuheessa palataan lapsuuteen ja nuoruuteen, etsitään syitä onnistumiselle ja elämän valinnoille ja palataan hermostuttaviin hetkiin juuri ennen MM-ottelun alkua.  Teddy Lui on syntynyt ja kasvanut Göteborgissa, äiti on suomalainen ja isä Kroatiasta. Suomella on hänen sisimmässään oma selkeä paikkansa. Äiti saa erityiskiitokset, koska on puhunut pojalleen suomea, ja nyt poika voi seurustella sukunsa kanssa ja: pitää kesäpuheen suomeksi! Jalkapalloa oli pienenä joka paikassa koko ajan: koulussa, kotona, pihalla ja harjoituksissa. Mutta oli yksi urheilu joka kilpailu jalkapallourasta: jääkiekko! Jääkiekko liittyy Suomeen ja suosikkijoukkue on selvä: keltamusta SaiPa! Pienenä minulla oli vain yksi urheiluidoli, NHL:n Philadelphian maalivahti Pelle Lindberg. Fanatismi meni niin pitkälle, että olin päättänyt vaihtaa isompana nimekseni Pelle Lindbergiksi. Mutta minusta tuli jalkapalloammattilainen, isäni suureksi iloksi. Onnistuminen on yhdistelmä monesta asiasta. Teddy Lui pohtii, että isän puolelta on tullut ymmärrys jalkapalloon, äidin puolelta päättäväisyys ja sisu. Isoisältään "Papalta" hän kuuli lapsena paljon tarinoita, ja yksi niistä on jäänyt erityisesti muistiin. Isoisä kertoi että ei koskaan saa nostaa päätään juoksuhaudassa ollessaan. Sitä opetusta hän on soveltanut jalkapallokentillä: Vastustajaa ei pidä aliarvioida, on oltava varuillaan ja hyviä ohjeita on kuunneltava. Silti hän päätyi joskus "sotaan" isänsä kanssa nuorena rajoja kokeillessaan. Kun hän huomasi silloin menneensä liian pitkälle, hän juoksi salamana ulos pihalle ja kuin stressaantunut orava kiipesi pihapuun yläoksille turvaan. Kunnes joku oli käynyt kaatamassa sen puun. Teddy Luiin valitsema musiikki: Erkki Junkkarinen: Saimaanrannan laulu Erkki Liikanen: Lätkä lentää (SaiPan kannatuslaulu) 22Pistepirkko: Birdy Zaprei Boys: Igraj moja Hrvatska (Kroatian virallinen jalkapallolaulu) Ulla Rajakisto ulla.rajakisto@sverigesradio.se

Pienen tauon jälkeen (ennen kesätaukoa) podcastimme on vaarallisesti ajankohtaisten pelien parissa. Seuraavassa jaksossa lupaamme puhua taas vähintään kolme vuotta sitten julkaistuista peleistä. Aiheita leppoissassa turinoinnissamme: God of War ja kuinka selvitä v*ttumaisen lapsen kanssa PlayStation 4 Pro, Turbine Edition antaa kaikille siivet Divinity: Original Sin 2 ja taistelemisen paskuus Far Cry 5 ja tabut Paljon keskustelua Sci-Fi -sarjoista!!! Expanse Altered Carbon Star Trekkiä Ja se kaikkein paras: Babylon 5 Jotain muitakin asiatangentteja oli, mutta ei pysty muistamaan. Alla videopromo X vaiheilta God of Waria. Ei juurikaan oleellista spoileria minkään suhteen. Geneeristä mättöä ja minipomo. Pelikuva: mursu PS. Pistin väärät numerot kuvaan&videon otsikkoon. Enkä jaksa vaihtaa. t. mursu

Kuusi kuvaa ohjelmassa tavataan pitkän linjan näyttelijä Terhi Panula. Suomen Kansallisteatterissa näyttelevän Panulan tämä kevät kuluu mm. Lemminkäisestä kertovan komedian parissa. Näytelmässä Lemminkäinen on tyttö ja tarina kertoo viikinkiaikojen huijarikoplasta. Pienen näyttämön Lemminkäinen perustuu Juha Hurmeen Finlandia-palkittuun romaaniin Niemi. Näyttelijänä Terhi Panula haluaa muuttaa maailmaa kertomalla vahvoja tarinoita. Lähi-idän tarinat ja sieltä pakoon lähteneiden taiteilijakollegoiden elämänkohtalot ovat viime vuosina koskettaneet häntä syvältä. Myös lapsuudessa ranskalaisen koulun myötää syntynyt rakkaus Ranskaan, kieleen ja kulttuuriin, syvenee vuosi vuodelta. Toimittaja on Lisa Enckell.

Pienen syyslomailun jälkeen Jutta ja MIkko ovat vetreinä, kun aiheina on hittisarja Stranger Things ja supersankarikomedia Thor: Ragnarök. Lisäksi kuullaan Jutan mielipide Amazonin uusista Taru Sormusten Herrasta -sarjasuunnitelmista ja suositellaan Sweet Chili Dippejä viikon varrelle.

Pienen pojan alahuuleen ja oikean käden keskisormeen oli ilmaantunut ihoinfektio viikkoa aikaisemmin uimahallikäynnin jälkeen.

Nyt sitä saa taas! Pienen ja pakollisen lomailun jälkeen Takapölkky saapuu entistä vahvempana. Uutisotsikoissa juttuja mm. julkaisematta jääneistä peleistä, Wii kauppapaikan sulkemisesta ja Visceral Gamesin lakkauttamisesta. Jakson pääaiheena U.N. Squadron (SNES versio) vuodelta 1991.

Jyrki Lehtola: Kirjoitan pienen ihmisen nöyryyttämistä vastaan Ilta-Sanomien pahamaineinen kolumnisti Jyrki Lehtola on hänen puolisonsa mukaan maailman kannustavin ihminen. Lehtola ei jaa käsitystä, mutta ihmettelee silti, miksi hänen kirjoituksiaan pidetään ilkeinä. Ne ovat paitsi hauskanpitoa, myös pienen ihmisen puolella. Jyrki Lehtolan uusi kirja Suomi 100 on hakuteos, jonka sivuilla pilkataan itsetyytyväisiä julkkiksia, mutta myös puolustetaan kulttuurin itseisarvoa. Kirja vei julkisuuskammoisen Lehtolan jopa ET-lehden kanteen ja parisuhdehaastatteluun, mikä on aiheuttanut hänen kavereissaan mykkää pöyristyneisyyttä. Toimittaja: Teemu Laaksonen Tuotanto: Yle Kulttuuri Kuva: Marica Rosengård / Schildts & Söderströms

Vastentahtoisesti Hazuki ilmestyi taas paikalle ja sai mukaansa jonnekoplan (Dyna, Drifu, Mixon) mutta loppujen lopuksi aikaan saatiinkin yksi hienoimmista jaksoista pitkään toviin. Keskustelua käytiin mm. ulkona kävelemisestä, evoluution kehityksestä sekä pienten indiekehittäjien teoksista. 00:50:07 Uutiset EVO auttaa köyhiä Pienen indiestudion kyhäelmä … Lue loppuun →

Vastentahtoisesti Hazuki ilmestyi taas paikalle ja sai mukaansa jonnekoplan (Dyna, Drifu, Mixon) mutta loppujen lopuksi aikaan saatiinkin yksi hienoimmista jaksoista pitkään toviin. Keskustelua käytiin mm. ulkona kävelemisestä, evoluution kehityksestä sekä pienten indiekehittäjien teoksista. 00:50:07 Uutiset EVO auttaa köyhiä Pienen indiestudion kyhäelmä … Lue loppuun →

Pekka Haavisto on kokeneen poliitikon lisäksi myös tietokonetuki, joka auttaa 90-vuotiasta äitiään stalkkaamaan sukulaisten Facebook-profiileja. Lapsena Pekka roikkui koulun käytävillä iltaan saakka ja keskusteli käsityönopettajansa kanssa ufoista. Seikkailunjanoiset teinivuodet johdattivat Pekan hyppäämään junaan halki Euroopan. Yösija löytyi milloin puskasta, milloin rautatieaseman lattialta. Miten nuori hulivili ajautui politiikkaan? Mihin Pekka lähtisi reilaamaan nyt? Miten 29-vuotias Haavisto halusi näpäyttää istuvaa pääministeriä? Kesän kuumin talk-show on Ali Show! Stand-up koomikko Ali Jahangiri paahtaa vieraitaan kilpaa auringon kanssa Yle Puheen kesässä.

Biniyam Schelling on elävä esimerkki siitä, että kansalaisuuden käsite on luonteeltaan kyseenalainen. Kokkolassa syntyneen, viisivuotiaana perheensä kanssa Helsinkiin muuttaneen Biniyam Schellingin elämä pyörii musiikin ympärillä. Aloitin viisitoistavuotiaana kavereiden kanssa tekemään musiikkia huvin vuoksi. Kun huomasin, miten kaverit siitä tykkäsivät, innostuin jatkamaan. Nykyään teen alternative hip hop/pop -suuntaista musaa, Schelling kertoo.Unelmani tulevaisuudessa on tehdä musiikkia työnä, ja mahdollisuus vaikuttaa taiteen kautta. Muusikko Biniyam SchellingVedellä hiukset suoriksiSchellingin vanhemmat ovat tulleet aikanaan Suomeen opintojen perässä - äiti on Etiopiasta ja isä Saksasta. Kotikieleni ovat suomi ja englanti. Pienenä puhuttiin myös saksaa ja amharaa, mutta ne jäivät, Schelling toteaa.Identiteettiin liittyvät seikat ovat mietityttäneet Schellingiä pienestä pitäen: Tarhasta kerran kotiin tullessani olen mennyt suoraan vessan lavuaarin ääreen ja yrittänyt vedellä suoristaa hiuksiani. En kuulemma halunnut, että minulla on kiharat hiukset.Suomalaisuuden dilemmaBiniyamin on vaikeaa vastata, onko hän suomalainen. Aikaisemmin en ole ajatellut, että vaikka olisi aina asunut Suomessa ja puhuu suomea, ei välttämättä ole suomalainen, vaan silti ulkomaalainen, Schelling miettii.Suomalaisessa yhteiskunnassa oman erilaisuuden kanssa eläminen on aaltoillut: Toisinaan asiaan ei kiinnitä huomiota ja toisinaan se on painanut enemmänkin mieltä.Joskus on ollut aikoja, jolloin olen ajatellut olevan helpompaa olla suomalainen.Muusikko Biniyam Schelling Korostetaan myös sitä, että on puoliksi jotakin.Suhtautuminen ulkomaalaisiin heittelehtii Pakolaisten myötä Schelling kokee, että yhteiskunnallinen keskustelu on mennyt äärimmäisyyksiin: Kaikki ulkomaalaiset leimataan yhdeksi ryhmäksi yleistäen.Ihmiset eivät ole fiksuja, mitä tähän asiaan tulee.Muusikko Biniyam SchellingVaikka ilmapiiri kiristyy ja rauhoittuu vaihdellen, Schellingin mielestä ihmisten suhtautuminen maahanmuuttajiin on kuitenkin tullut jonkin verran avoimemmaksi. Monikulttuuristen äänien lisääntymisen muusikko näkee luonnolliseksi kasvuksi. Suomalaisuus-käsitteen muuttumista tapahtuu enemmän tai vähemmän. Vertailukohdat pääkaupunkiseutu ja muu Suomi hankaloittavat yleiskuvan luomista, mutta muuttumista tapahtuu, Schelling pohtii. Artikkeli  Salla Turunen salla.turunen@sverigesradio.se Toimitus Lina Puranen Maziar Farzin sisuwebb@sverigesradio.se

Pienen tauon jälkeen Ville palaa joukkoomme. Paljon ajankohtaista asiaa jälleen castissa, kuuntele! Kahdeksannen tuotantovuoden 15. jakso.

Se on jo melkein joulu täällä, mutta varmasti kuudes jakso podcastia! Jakson vieraana Tomi Vainikka Playmore Gamesilta, joka julkaisi heidän ensimmäisen lautapelinsä viime lokakuussa. Race To The North Pole -lautapelin julkaisu tapahtui Saksassa, Essenin Spiel-messuilla lokakuun alussa ja peli on saanut erittäin lämpimän vastaanoton maailmalla. Jutellaan lautapelin suunnittelusta, firman pyörittämisestä sekä kaikesta siihen liittyvistä Tomin kanssa, eikä yllättäen sivuta musiikkia ollenkaan. Vaihtelua, sitä pitää olla! Jakson loppupuolella Tomi antaa vielä hyviä vinkkejä uusiin lautapeleihin, jos innostus nappaa mukaansa. Suosittelen tsekkaamaan myös Race To The North Pole -pelin, löytyy muun muassa verkkokauppa.comista, eli TÄÄLTÄ. Peliä löytyy myös Helsingistä Fantasiapeleistä ja Poromagiasta. Pienen joulutauon jälkeen podcast palaa uudella jaksolla 13.1.2016. Hyvät joulut ja uudet vuodet!

Porilainen lintuharrastaja Esa- Pekka Avela ja noormarkkulainen Ari- Pekka Palmu tekivät muutama vuosi sitten kirjan yhdestä kaikkein tavallisimmasta linnusta- sinitiaisesta. Minna Pyykkö kävi jututtamassa heitä siitä, miksi sinitiainen on heidän mielestään kirjan arvoinen lintu. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Näyttelijä ja laulaja Sinikka Sokka oli keskeisimpiä poliittisen laulun ääniä 1970-luvulla. Yksi hänen elämänsä tärkeistä kuvista viekin meidät tänään Berliiniin laulujuhlille. Luvassa on kuitenkin myös kuubalaisia rytmejä ja saariston suolantuoksua, kun Sinikka Sokka avaa kotialbuminsa ja näyttää kuusi kuvaa. Toimittajana Eve Mantu.

Tällä kerralla TuplaTurinoissa ruoditaan pienen suomalaisen yrityksen surkeinta strategiaa, joka on vieläpä hyvin yleinen. Puhutaan vähän myös mobiilivideosta.