Podcasts about taru tujunen

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Kaarina Hazard ja Taru Tujunen. Ruben Stiller tarttuu tällä hetkellä kovin ajankohtaiseen aiheeseen, Elokapinan mielenosoituksiin. Mitä ajattelette tämän viikon mielenosoituksista? Missä kulkee teidän mielestänne kansalaistottelemattomuuden raja? Onko Elokapinan mielenosoitukset tehokasta toimintaa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa? Kaarina Hazard peräänkuuluttaa keskustelua siitä, millainen Nato maa Suomi on. Puolustusministerimme Antti Häkkänen sanoi eilen, ettei tulevien vuosikymmenten jättimäisistä puolustusmenolisäyksistä nyt ehditä jutella. Ei summista, käyttökohteista, ei sisällöstä ollenkaan. Natoon liittymisen piti suojella meitä, antaa rentoutta ja rauhaa. Miksi näyttää siltä, että sen sijaan jäsenyys vei meidät sotatilaan, jossa käskyjä ei tarvitse perustella, niitä on vain toteltava. Onko suomalainen demokratia niin heikko, että sille voi sanoa turpa kiinni? Mitä ajattelette tästä? Taru Tujusen aiheena on kotiopetus. Taru kertoo kotiopetuksen olleen laillista Suomessa iät ajat. Alun perin 1900-luvun alkupuolella kotiopetus oli yleisempää, erityisesti maaseudulla, missä koulut saattoivat olla kaukana. Nykyinen kotiopetuksen säätely perustuu perusopetuslakiin, joka tuli voimaan 1999. Lain mukaan oppivelvollisuus voidaan täyttää kotiopetuksella, jos opetus on "opetussuunnitelman mukaista ja riittävää". Merkittävä muutos tapahtui 2010-luvulla, kun kotiopetuksen aloittaminen yksinkertaistui - aiemmin tarvittiin kunnan lupa, mutta nykyään riittää vanhempien ilmoitus. Kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna Suomi on melko liberaali kotiopetuksen suhteen - monissa maissa se on joko kielletty tai tiukemmin säännelty. Käytännössä kotiopetuksessa olevia lapsia on Suomessa suhteellisen vähän, mutta määrä on ollut kasvussa, erityisesti korona-ajan jälkeen. Mitä mieltä olette, onko kotiopetus uhka vai mahdollisuus? Edelläkävijyyttä, vai ajasta jäänyt perinne?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Anu Koivunen haluaa puhua Gazan sodasta. Hän kertoo Financial Timesin pääkirjoituksesta, joka oli otsikoitu "Lännen häpeällinen hiljaisuus koskien Gazaa". Kirjoituksen vaatimuksena oli, että Yhdysvaltojen eurooppalaisten liittolaisten pitäisi tehdä enemmän Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun hillitsemiseksi. Nyt on jo melkein seitsemän viikkoa jatkunut lääkkeiden ja elintarvikkeiden kuljettamisen saarto Gazan kaistaleelle, jossa on valtava nälkäkriisi. Mitä tekee Yhdysvaltojen ja lännen poliittinen johto? Miten te tulkitsette tilannetta ja mitä odotamme Suomen poliittiselta johdolta? Miten meidän pitäisi tähän tilanteeseen suhtautua? Ruben Stiller suuntaa katseensa Yhdysvaltojen tulevaisuuteen. Millaisena näette USA:n sisäisen tilanteen Trumpin jälkeisenä aikana? Minkälaisena näette Yhdysvaltojen aseman Trumpin kauden jälkeen? Mikä on Trumpin todellinen perintö, ollaanko amerikkalaisen geopoliittisen aseman raunioilla? Entä hajoaako republikaanipuolue, kun messiaanisen kultin johtaja Trump on poistunut näyttämöltä? Taru Tujunen on lukenut Helsingin Sanomista uutisen ruotsalaisesta tutkimuksesta, joka paljasti yhteyden parisuhteen tuloerojen ja mielenterveyden välillä. Tutkimuksen yksi tulos oli sellainen, että kun parisuhteessa vaimo alkaa tienata miestä enemmän, miesten mielenterveysdiagnoosien määrä kasvaa jopa 10 prosenttia. Kiinnostavaa oli myös se, että naisten mielenterveysongelmat nousevat jos naiset alkavat tienaamaan enemmän kuin miehet - naisilla lisääntyy neuroottisuus ja stressin kokemus. Ovatko miesten mielenterveysongelmat vaimon suurempien tulojen tilanteessa merkki siitä, että tasa-arvokehitys ei ole vielä saavuttanut miesten identiteettiä? Vai onko kyse ajankuvasta, jossa mielenterveysongelmat nostavat päätä kaikissa demografisissa ryhmissä? Onko miesten mielenterveysongelmien dissausta, jos todetaan vain "koettakaa nyt miehet kestää, kun tasa-arvo edistyy"?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Taru Tujunen, Kaarina Hazard ja Juha Itkonen. Paavi Franciscus kuoli pääsiäismaanantaina ja maailma on nyt tilanteessa, jossa ei ole paavia. Taru Turunen nostaa keskusteluun paavi-instituution, mutta ei halua keskustella edellisestä tai tulevasta paavista henkilönä. Paavi on yksi harvoista globaaleista johtajista, jolla ei ole käytössään sotilaallista valtaa tai merkittävää taloudellista voimaa. Miten Vatikaanin diplomatian malli, joka perustuu vuosisatojen perinteisiin, mutta toimii myös nykyajan kansainvälisessä järjestelmässä, onnistuu vaikuttamaan maailmanpolitiikan suuntaan? Vai onnistuuko? Kaarina Hazard kertoo sosiaali- ja terveysministeriön arvioineen, että tänä ja viime vuonna tehdyt leikkaukset lisäävät köyhien ihmisten määrää noin 100 000:lla. Kaarina hämmästelee, satatuhatta uutta köyhää - emme vähennä köyhyyttä, vaan lisäämme sitä! Miten elämme kansana yhdessä, kun yhteiskuntaan tuotetaan lisää köyhiä? Miten tämmöisen asiaintilan kanssa eletään? Juha Itkonen on lukenut Helsingin Sanomien uutisen, joka kertoo tanskalaisten boikotoivan yhdysvaltalaistuotteita yhdessä rintamassa ja varsin järjestelmällisesti. Ruokakauppaketjut ovat ottaneet tavaksi merkitä yhdysvaltalaistuotteet ja eurooppalaistuotteet boikotointia helpottaakseen. Osa kansalaisista on nähnyt sellaisenkin vaivan, että on irtautunut amerikkalaisista internetpalveluista ja vaihtanut ne eurooppalaisiin, erään HS:n haastatteleman käyttäjän mukaan sekä parempiin että halvempiin. Juha tiedustelee, mitä ajatuksia tämä raatilaisissa herättää. Pitäisikö meidän päättäväisesti seurata Tanskan esimerkkiä? Onko Yhdysvaltain tapahtumat ja asenneilmapiiri vaikuttanut omaan kulutuskäyttäytymiseenne?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Pekka Seppänen toi esiin näin vaalien alla kuohuttaneen sukupolvikiistan. Keski-Suomen kokoomusnuoret nimittäin ehdotti äänestämisen 80 vuoden yläikärajan käyttöönottoa. Tämä pöyristytti Kansallisen senioriliiton, joka piti ajatusta epäkunnioittavana. Myös kokoomuksen puoluesihteeri teilasi idean vastenmielisenä. Miten Pyöreän pöydän ritarit näkevät äänioikeuden rajoittamisehdotuksen? Taru Tujunen oli kaivanut tuoreen Työterveyslaitoksen kyselyn, jonka mukaan pahoinvointi työpaikoilla olisi vihdoin pysähtynyt. Työelämä näyttää menneen monella mittarilla parempaan suuntaan, mutta työelämästä käytävä keskustelu ja tarinat työpaikoilta maalaavat kuitenkin asiasta synkemmän kuvan. Tujunen perääkin kanssakeskustelijoiden kokemuksia nykytyöelämästä ja selitystä sille, miksi mittarit näyttävät toista kuin todellisuus antaa ymmärtää. Petja Kopperoinen pohti ihmisen itsekkyyttä, onko se lisääntynyt? Psykologi ja emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen totesi viime viikolla lehtihaastattelussa, että itsekkyys on aikamme suurin uhka. Se, mitä ennen pidettiin narsistisena käytöksenä on nykyään normiarkea. Hän kokee nyky-yhteiskunnan suorastaan kannustavan itsekkyyteen. Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa taas näkee itsekkyyden selviytymiskeinona, kun pärjäämisen kulttuuri on lisääntynyt ympärillä ja itse täytyy kaikessa pärjätä. Mistä itsekkyyden vahvistuminen ja jopa siihen kannustaminen kumpuaa? Ja onko se pelkästään pahasta?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Anu Koivunen pohti maailmanpolitiikan nopeita käänteitä ja kannanottoja niihin. Saksan tuleva liittokansleri Friedrich Merz totesi, että "Yhdysvaltoja ei enää kiinnosta Euroopan kohtalo". Suomessa poliitikkojen lausunnot ovat olleet varovaisempia, mutta tutkijat ovat puhuneet toisin. Esimerkiksi kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg totesi “Yhdysvaltojen luopuneen ylläpitämästään ja puolustamastaan sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä presidentti Donald Trumpin johdolla" ja vaati poliitikkoja kirjoittamaan osin uudelleen vielä eduskunnan hyväksymistä odottavan puolustuspoliittisen selonteon. Koivunen halusi kuulla tulkintoja siitä, miksi poliitikot ja tutkijat puhuvat niin eri sävyyn. Ja voisiko Suomella olla Trumpin ajattelussa joku erillinen asema? Juha Itkosta mietitytti nuorten mielenterveyskriisi. Eittämättä nuoret näyttävät voivan voivan ennennäkemättömän huonosti ja monen terapiaa tarvitseva nuoren vaikea saada apua. Mutta onko usko terapian auttavaan voimaan menossa jo överiksi? Itkonen viittasi Helsingin Sanomissa julkaistuun kahden asiantuntijan haastatteluun, jonka mukaan terapiapuheesta alkaa olla nuorille jo haittaa. Elämmekö ajassa, jossa omiin tunteisiin keskitytään jo liikaakin? Taru Tujunen tuo lopuksi pöytään positiivisen uutisen: Tammikuussa uutisoitu pelätyn kaupunkiasteroidin iskeytyminen maahan onkin peruttu! Tappaja-asteroidin todennäköisyys iskeytyä maahan onkin häviävän pieni, se korkeintaan sipaisee vähän kuuta. Tästä intoutuneena Tujunen kysyikin, mikä uutinen kanssaritareita on tänään ilahduttanut ja mitä hyvää tästä käynnissä olevasta maailman myllerryksestä voisi seurata.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Taru Tujunen, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Taru Tujunen on pannut merkille, että meillä on parhaillaan käynnissä ennennäkemätön teknologian ja politiikan liitto. Suurista amerikkalaisista teknologiajäteistä on tullut merkittäviä poliittisia vallankäyttäjiä. Ei ollut Nokian kulta-aikana tällaista! Amazonin, Metan ja X:n kaltaisista yrityksistä on tullut poliittisia toimijoita. Nämä yhtiöt muokkaavat ja päättävät siitä, mistä me kommunikoimme, mistä saamme tietoa ja sitä kautta ne ohjaavat myös miten ajattelemme. Tekoälyn kehitys on ulkopoliittinen kysymys, kiinalaiset ja amerikkalaiset eivät mittaa toisiaan enää ainoastaan sotilaallisella voimalla, vaan sillä kummalla on isommat teknologia-jäbät rosterissa mukana. Miksi mielestänne näin on tapahtunut? Mitä perinteisen poliittisen vallan ja teknologisen vallan yhdistämisestä voi mielestänne seurata? Mitä näet uhkana tai mahdollisuutena? Mika Pantzar haluaa raatilaisten pohtivan tekoälyn käyttöä profiloinnissa. Mika kertoo Euroopan unionin ja myös Suomen lainsäädännön rajoittavan nykyään aika vahvasti profilointia tekoälyllä tai algoritmeillä. Niillä ei saa profiloida ihmisiä erilaisiin ryhmiin. Mikaa ärsyttää sosiaalisen median tapa luokitella ihmisiä, esim. että olet persu, fasisti tai fillari-kommunisti. Ikään kuin sovitettaisiin ihmisen kokonaisuus johonkin stereotyyppiseen yhteen kuvaan, siinä häviää ihmisen moninaisuus. Vaivaako teitä ihmisten luokittelu kapeisiin kategorioihin? Voisimmeko vaatia samaa ihmisiltä kuin tekoälyltä, että ei ryhdytä liian pitkälle vietyyn profilointiin? Ruben Stiller ihmettelee Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin ensimmäisen virkapäivän päätöksiä, mm. Meksikonlahti on nyt Amerikanlahti ja tammikuun 6. päivän valtaajat kaikkiaan 1500 henkilöä armahdettiin. Mitä ajattelette Trumpin ensimmäisistä päätöksistä ja millainen historiallinen murros on menossa? Onko kyseessä amerikkalaisen unelman viimeinen vaihe – spektaakkelien sirkus?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Taru Tujunen ja Ruben Stiller. Hilkka Olkinuora palaa aiheessaan viime vikkoiseen Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoon. Minkälainen identiteettikysymys on saada kutsu juhliin? Onko Linnan juhlien arvostus ikäkausikysymys? Mitä linnan kutsuihin pääseminen, joutuminen, niihin tuleminen ja sieltä poisjääminen kertoo? Taru Tujunen puhuu sosiaalisen median käytön ikärajoista. Australiassa päätettiin kieltää some alle 16-vuotiailta. Norjassa pohditaan samaa, eikä ajatus ole Suomessakaan vieras. Somen haitoista lapsille ja nuorille on kiistattomia näyttöjä. Mutta samalla mm. useat tutkijat ovat vastustaneet somen ikärajojen nostoa. Sosiaalisen median haitat perustuvat nimenomaan sen liiketoimintamalliin, johon on ikäänkuin sisäänajettu sen synnyttävän riippuvuutta. Miksi yhteiskunta ratkaisee ongelmaa rajaamalla yksinomaan yksilön oikeuksia? Miksi valtiot epäröivät säännellä someyhtiöitä yhtä tiukasti kuin muitakin riippuvuutta aiheuttavia ja erityisesti lapsia vahingoittavia toimialoja (tupakka, alkoholi, uhkapelit)? Ruben Stiller ihmettelee, onko vasemmistoaktivismissa tietynlaisia muoti-ilmiöitä ja kaksoisstandardeja? Rubenin mielestä näyttää, että israelilaisten ja palestiinalaisten välinen konflikti herättää vasemmistoaktivisteisssa voimakkaita tunteita, mutta arabimaissa tapahtuvat väkivaltaisuudet eivät ole herättäneet yhtä voimakkaita tunteita. Ruben kysyy raatilaisilta, onko vasemmistoaktivismissa kaksoisstandardeja esim. suhteessa Lähi-Itään? Jos on, mistä ne mahtavat johtua?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat vakioritarit Kaarina Hazard ja Taru Tujunen sekä vierailulla käyvä näyttelijä Mitra Matouf. Kaarina Hazardin aihe kumpuaa viime viikkoisesta Händel-episodista. Kohu nousi kun kirkkonummelainen koulu perui barokkimusiikin konsertin, sillä tapahtuma sisälsi uskonnollisia viitteitä, eikä koulu ehtinyt tiedottaa sisällöstä huoltajia. Kyseessä oli klassinen Georg Friedrich Händelin Messias-oratorio. Kaarina haluaa kuulla keskustelijoiden mielipiteen koulujen uskonnonopetuksesta. Pitäisikö uskontoa tai uskontoja opettaa enemmän vai vähemmän, tai ei ollenkaan? Taru Tujunen pohtii yhteiskunnan määrittämiä ikärajoja. Mitä ajattelette siitä, että valtio määrittelee meille joukon erilaisia ikärajoja ja arvioi meidän puolesta, onko yksilö valmis tekemään joitakin asioita, kuten ajamaan autoa tai äänestämään? Onko valtion tehtävä ottaa kantaa, minkä ikäisenä ihminen "saa pilata elämänsä", esimerkiksi 18-vuotiaana vaikkapa tekemällä seksuaalista toimintaa kaupallisesti? Mitä ajattelette ikärajoista? Ovatko ne tällä hetkellä oikein määriteltyjä? Vai onko teknologinen murros tuonut mukanaan tarpeen arvioida, minkä ikäisenä saa tehdä mitäkin? Mitra Matouf kysyy raatilaisilta, seuraako kulttuuri aikaansa vai ei? Suomi on monikulttuuristunut, mutta se mikä näkyy katukuvassa ja liike-elämässä ei vielä samalla tavalla näy teatterilavoilla tai leffoissa. Yritysmaailma joutuu raportoimaan, mittaamaan, kertomaan ja kehittämään mm. monimuotoisuutta ja tasavertaisuutta. Onko liike-elämä pidemmällä kuin kulttuurielämä vastuullisuus teeman ja erityisesti siihen sisältyvän monimuotoisuuden toteuttamisessa käytännössä? Jos on, niin miksi?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson Keskustelijoina ovat Taru Tujunen, Maija Vilkkumaa ja Mika Pantzar. Taru Tujunen nostaa keskusteluun juuri päättyneet Yhdysvaltain presidentinvaalit. Näyttää vähän siltä, että jälleen kerran eurooppalaiset tulivat yllätetyiksi Yhdysvaltain presidentinvaaleista. Sosiaalisen median päivityksissä on ihmetelty järkyttyneinä, miten näin pääsi käymään, että Donald Trump valittiin presidentiksi. Taru haluaa tietää, olivatko raatilaiset yllättyneitä tuloksesta. Mikä yllätti eniten? Miksi meidän on niin vaikea ymmärtää yhdysvaltalaisia äänestäjiä? Maija Vilkkumaa palaa muistoissa 90-luvulle, jolloin hän kiersi tyttöbändin kanssa Suomea. Silloin ei ollut niin "hähmäistä" naisvihamielistä ilmapiiriä kuin on nyt. - Olemme menneet yllättävän nopeasti asenteissa taaksepäin. Trump käytti varsinkin vaalitaistelun loppuvaiheessa sukupuolten sota argumenttia. Hän innosti alle kolmekymppisiä nuoria miehiä äänestämään, heitä jotka eivät yleensä äänestä. Internetissä miesaktivistit vaativat; naiset keittiöön, yhteiskunnan pitää olla sellainen, että naisella ei ole siellä mitään valtaa, vaan he hoitavat kotia. Näen tämän hillittömänä sukupuolten välisenä sodanjulistuksena. Mitä mieltä olette, onko tässä sotatila, jota amerikkalaiset naiset eivät ole huomanneet? Mika Pantzar tunnustaa, että hänen aiheensa on hyvin henkilökohtainen ja liittyy taloustieteilijöiden rooliin suomalaisessa keskustelussa. Mika oli lukenut Kauppalehdestä entisen pääministerimme Esko Ahon kommentin. Aho toteaa, että Mika Malirannan Pinnan alta -kirja on tuonut keskusteluun piirteitä, joita voi luonnehtia ”vaaralliseksi”. Pantzarin mukaan tuottavuustutkija Malirannalla on kirjassaan optimistinen käsitys siitä, että meillä syntyy paljon pieniä yrityksiä, jotka ovat pian suuria yrityksiä. Tällä tavalla tulevat korjattua tuottavuuden ja taloudellisen kasvun ongelmamme. Esko Aho totesi Kauppalehden artikkelissa, että kirja on tuonut keskusteluun vaarallisia piirteitä. Mika Pantzar kysyy, pitäisikö kokeneiden tutkijoiden olla hiljaa, jos heidän huolellisesti tehdyt tutkimukset ovat konsensuksen kannalta vaarallisia.

Pöydän ääressä keskustelivat Ruben Stillerin johdolla Anu Koivunen, Taru Tujunen ja Juha Itkonen. Presidentti Stubbin puhe YK:ssa ja ministeri Ville Tavion ojentamien kirvoitti keskustelijat pohtimaan pitkään maassamme vallinnutta ulkopolitiikan konsensusta, onko se murtumassa vai peräti laskeutumassa tavallisten kuolevaisten joukkoon. Vai pysyvätkö kaikki kuitenkin ruodussa kun heilutetaan putinismi-korttia. Maahanmuuttajataustaisten lasten karut Pisa-tulokset saivat Juhan nostamaan pöydälle koulushoppailun. Tosin sana koulushoppailu kiellettiin vaikka studiossa olikin kuin olikin itsekin koulushopanneita vanhempia. Puhuttiin kouluista, joissa on painotettua opetusta. Shoppailu ei lopu niin kauan kuin kauppa on auki todettiin yhteen ääneen mutta samalla Taru sanoi legendaarisen lauseen; meillä on maailman parhaat huonot koulut! Viimeisenä keskustelunaiheena oli mikäs muukaan kuin EU. Nalle Wahlroos oli pitänyt Nordic Business Forumissa voimakkaasti EU:ta kritisoivan puheen ja Taru kysyi, että mihin muuhun me tarvitsemme EU:ta kuin osoittaaksemme olevamme eurooppalaisia. Kaikki studiossa asettuivat kuitenkin EU:n arvopohjan kannalle. Lopuksi puheenjohtaja Ruben tahtoi, että selittäkää hänelle mitä se arvopohjainen realismi ion ja Juhan lakoninen vastaus kuului; se on päivitettyä Paasikiveä.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Kaarina Hazard luonnehtii aihettaan kevyeksi, hauskaksi ja syksyyn sopivaksi. Kari Hotakainen on julkaissut "Helmi" nimisen romaanin, joka on Pirkka-kirja, jota myydään vain K-ryhmän kaupoissa. Tästä uudesta markkinointi-ideasta on tullut älämölöä. Eräs ruoveteläinen kahden miehen kirjakauppa ilmoitti, että he boikotoivat Hotakaista ja poistavat toistaiseksi valikoimastaan jo myynnissä olevat Hotakaisen aiemmat kirjat. Yksinoikeudella myymistä on paheksuttu monelta kantilta. Mitä arvon raatilaiset ajattelette asiasta? Onko oikein vai väärin, paheksutteko? Ruben Stiller tähyää aiheellaan jo tulevaan itsenäisyyspäivän juhlaan. Hän haluaa raatilaisten miettivän, minkälaista draamaa kansallisesta identiteetistä meille esitetään. Onko meillä tarvetta vanhan malliseen identiteettitarinaan, joka yhdistää meitä? Taru Tujusen puheenaihe kumpuaa Venezuelan presidentin päätöksestä aikaistaa joulu lokakuulle. Päätöksen takana ajatellaan olevan pyrkimys lepyytellä kansaa, jolla meni kesän vaalivilppi ns. tunteisiin. Mikä on mielestänne sellainen Suomen historiassa tehty/tekemättä jätetty (poliittinen) päätös, josta olette henkilökohtaisesti suuttuneet niin paljon, että vaaditte korvaukseksi joulun tai jonkin muun juhlapyhän aikaistamista? Minkä juhlapyhän valitsisitte ja miksi? 

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Maija Vilkkumaa tiedusteleee raatilaisten mielipiteitä marjakriisiin, josta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Suomeen on tuotu thaimaalaisia marjanpoimijoita keräämään marjoja myytäväksi. On ilmennyt ongelmia riittämättömistä majoitusolosuhteista, ruoka on ollut ala-arvoista ja poimijoilla on teetetty valtavan pitkiä työpäiviä. Miksi Suomen viranomaiset eivät pysty suojelemaan tänne tuotuja poimijoita? Miksi suomalaisen marjayrittäjän konkurssi on pahempi kuin thaimaalaisen työntekijän käyttäminen orjatyönä? Pekka Seppänen nostaa pöydälle iloisemman aiheen, syntymäpäivien vieton. Pääministeri Petteri Orpo jätti menemättä eurooppalaiseen kokoukseen Britanniaan. Hän lähetti "pojan" eli presidentti Alexander Stubbin sinne edustamaan Petteri Orpoa, ja samalla myös Ruotsin pääministeriä. Tästä syntyi kohu, miksi Orpo ei mennyt Britanniaan? Hän ei mennyt, koska vietti silloin puolison 50-vuotissyntymäpäivää. Syyllistyikö Petteri Orpo jonkinlaiseen poliittiseen tai moraaliseen virheeseen? Tekikö hän oikein vai väärin? Politiikan penkkiurheilija Taru Tujusen puheenvuoro liittyy Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanjointiin. ”Amerikka. Toivo on tekemässä paluuta!” sanoi Michelle Obama puheessaan demokraattien puoluekokouksessa Chicagossa, jossa Kamala Harris nimitetään puolueen presidenttiehdokkaaksi. Harrisin varapresidenttiehdokas Tim Walz puolestaan sanoi jokusen viikko sitten Trumpista ja hänen varapresidenttiehdokkaastaan ”these guys are just weard” eli "nämä tyypit on vain outoja". Nämä vaalikampanjoiden lauseet innoittivat Tujusen pohtimaan poliittista keskustelutapaa, jota on viimeiset 15 vuotta leimannut repivyys ja polarisaatio. - Minusta tuntuu, että demokraattien tapa suhtautua presidentinvaaliin on erilaista. Uskotteko että politiikan keskustelussa on tapahtumassa muutos? Olemmeko astumassa aikaan, jossa syrjään olisi siirtymässä repivä keskustelu, jossa mitä tiukemmin ja tylymmin sanoo, niin sitä enemmän saa hurraata? Vai onko kysymys ainoastaan siitä, että Kamala Harris on löytänyt tavan olla immuuni Donald Trumpille ja polarisaatio vain syvenee ja kysessä olisi ainoastaan vaalikampanjan kikka?

Kun ennakkoäänet lävähtivät televisioruutuihin, unohdettiin puolueiden vaalivalvojaisissakin hurrata. SDP:n ja perussuomalaisten valvojaisissa yleisö tuijotti ruutua hiljaa – ja vasemmistoliiton valvojaisissa yleisöllä kesti tovi tajuta, millaisen murskavoiton puolue oli saanut. Mutta mitä vaaleissa lopulta tapahtui ja onko muutos pysyvä? Miltä Suomen politiikan syksy näyttää eurovaalituloksen jälkeen? Mitä tulokset tarkoittavat liike-elämän kannalta? Tuleeko komission politiikka muuttumaan jotenkin? Ja millainen haavoitettu eläin perussuomalaiset on tappionsa jälkeen? Näitä pohtimassa ovat Ellun Kanojen vaikuttamisen asiantuntijat Tuomas Nurmela ja Silja Silvasti, sekä toimitusjohtaja Taru Tujunen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja Maria Pettersson tiedustelee raadilta, millaisia ajatuksia herättää Venäjän mahdollinen aie muuttaa merirajaa. Kyseessä on Venäjän puolustusministeriön asetusluonnos, jossa Venäjä muuttaisi merirajoja Suomen ja Liettuan lähellä. Suunnitelmasta tai sen toteuttamisyrityksestä tiedetään hyvin vähän. Onko syytä huoleen? Onko kyseessä oikea uhka vai typistyykö paniikki kohta vääräksi hälytykseksi? Ruben kuvailee eloisasti suhdettaan Venäjän vaikuttamisoperaatioon, jonka tarkoitus on herättää suomalaisissa hämmennystä. - Välillä tuntuu siltä että yskäys Kremlin käytävillä, jopa vessassa voi kuulostaa Helsingissä tykin laukaukselta. Juha Itkonen myöntää, ettei Jääkiekon MM-kisojen katselu ole kuulunut hänen vuosiohjelmaansa. Poikkeuksena tietysti jos Suomi on päässsyt loppuotteluun asti. Passiivisen kansalaisen näkökulmasta hän on huomioinut, että yhtäkkiä jännitetään trillereitä jotain Tanskaa vastaan! Jos emme enää pärjää jääkiekossa, niin missä urheilussa sitten pärjäämme – miten sykkii leijonasydän ja mitä käy kansalliselle identiteetille? Taru Tujunen nostaa käsittelyyn tulevat europarlamenttivaalit. Oikeistopopulististen puolueiden ennustetaan nostavan kannatustaan tulevissa EU-vaaleissa. Ilmiössä ei Tujusen mielestä ole mitään yllättävää, onhan kehitys ollut saman suuntainen monissa jäsenvaltioissa. Suomessakin Kokoomus ja Perussuomalaiset ovat löytäneet toisensa. Muuttuuko EU:n poliittinen linja, jos EPP:n ja S&D:n voimasuhteet muuttuvat merkittävästi? Jos muuttuu, niin missä asioissa ja mihin suuntaan? Ruben Stiller kysyy, tuottaako some pimeää konformismia, jonka ideana on se, että jokainen someposeeraus väärässä seurassa voi olla rikos? Jos ihminen näkyy samassa kuvassa vääriä mielipiteitä edustavan ihmisen kanssa, hän on syyllinen. Näettekö mitään huolestuttavaa tässä ilmiössä?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Puheenjohtaja kysyy ritareilta, mihin heidän huomionsa kohdistui hallituksen kehysriihessä. Ruben Stiller aikoo puolustaa valtiovarainministeri Riikka Purraa. Missä kulkee poliitikkojen demonisoinnin raja? Taru Tujunen kertoo, että puolustusvoimat on tuonut varustemallistoonsa rintaliivit eli liki 30 vuotta sen jälkeen, kun naisten vapaaehtoinen asepalvelus alkoi. Varusmiesliiton mukaan liivit eivät ole keränneet kehuja.  Maija Vilkkumaa pohtii lääkkeiden plasebovaikutusta ja ihmiskehon voimaa parantaa itseään. 

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Aluksi ritarit puhuivat työmarkkinoista: Onko suhtautuminen muuttunut lakkoviikkojen aikana? Kaarina Hazard on tutustunut Ruotsin nuorisobarometriin, jonka tulos oli pessimistinen. Miten me voimme parantaa nuorten luottamusta tulevaisuuteen, vai voimmeko? Anu Koivunen puhututtaa ritareita kielimuurista. Rekrytoijien mukaan suomalaisten tulee tottua siihen, että esim. kahviloissa ei saa aina palvelua suomeksi. Eduskunnassa on vaadittu kielilain muutosta. Taru Tujunen on lukenut arvion, että 20 vuoden kuluttua alle puolet suomalaisista kuuluu luterilaiseen kirkkooon. Miten se vaikuttaa yhteiskuntaan, esimerkiksi pyhien viettoon?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Hilkka Olkinuora ja Taru Tujunen. Märän illan aluksi puheenjohtaja haluaa kysyä puolustusvoimien operaatioiden läpinäkyvyydestä. Taru Tujunen puhuu kuninkaallisista valokuvausharrastuksista, koska hän ei ymmärrä, mistä brittikohussa on kysymys. Kukapa ei olisi Instagramissa käyttänyt filtteriä? Juha Itkonen on lukenut väitöskirjatutkija Leea Lakan havainnoista ysiluokan takarivistä. Takarivissä vastustetaan kaikkea, mikä ei hänelle ole ihan uusi asia. Keskustelijat lainaavat HS:n Tuomas Kasevan 10.3.2024 julkaistua artikkelia "Tutkija seurasi vuoden ysiluokkalaisten opiskelua, ja nyt hänellä on ehdotus: "On ihan pakko pakottaa." . Hilkka Olkinuora kysyy toiveikkaana, olisiko räyhäpuheiden aika ohi. Tämä on hänen mukaansa kansalaisten toive: Ruvettaisiinko olemaan ihmisiksi? Juha murskaa muiden toivon oraat: "Ihmiset eivät halua tätä, mutta kyse on järjestelmästä, josta emme pääse irti."

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Mika Pantzar, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja haluaa tietää, mitkä asiat ovat paremmin kuin ennen. Pekka Seppänen pohtii, miksi johtajat voivat Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan kurjasti. Syitä löydetään ainakin hierarkiasta ja sälästä. – On opittava erottamaan tärkeät ja kiireelliset asiat toisistaan, kertaa Taru kokeneen johtajan neuvoa. Taru Tujunen kysyy, kuka johtaa kirkkoa. Kysymykseen häntä on innostanut parin viikon takaiset kirkkolliskokousvaalit. Onko nykyinen rakenne ongelmallinen? Pitäisikö sidos kirkon ja valtion välillä purkaa? Mika Pantzarin pohtii Kalevalan päivänä suomalaisuutta. Hänen mielestään suomalaisinta Suomessa ovat uimahallit ja ulkoilu! Pekka ei oikein löydä mitään erityisesti suomalaista... Tarusta suomalaisuus on muuttuvaa.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Aluksi puheenjohtaja haluaa ystävien kertovan, miten media suhtautuu jatkossa uuteen presidenttiin. Vastauksissa lanseerataan käsitteet "kriittis-fantisoiva suhde" ja "kissapresidentti". Anu Koivunen kysyy: Oletteko huomanneet, että meillä on uusi kansallinen kertomus? Sen mukaan Suomi on vaalikamppailun ja poliittisen keskustelun mallimaa. Mutta onko tarina sivistyneistä vaaleista todenmukainen? Taru​ Tujunen harrastaa vaalimatematiikkaa, eikä hän ole varma​, ​mihin suuntaan Pekka Haaviston seksuaalinen suuntautuminen vaikutti vaalitulokseen​. Pekka Seppänen on viikonlopun aikana pettynyt demokratiaan ja kansanvaltaan – sekä suomalaisten käsitykseen kulttuurista ja nerokkaasta biisistä. Suomi kun lähettää Euroviisuihin hänen mielestään väärän valinnan eli Windows95manin eikä Sara Siipolaa. UMK-finaalin voittajaa arvellaan Uuno Turhapuron perinteen jatkajaksi, ja uudeksi taiteilijanimeksi ehdotetaan MikroMikkoa!

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Aluksi lumimaiseman keskellä kommentoidaan Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kouluissa järjestämiä presidentinvaaleja.   Professori Anu Koivunen haluaa puhututtaa ritareita Euroviisuista. Muusikot ovat jättäneet Ylelle boikottivetoomuksen, jonka mukaan Israel pitäisi jättää pois Euroviisuista. Miten Ylen pitäisi toimia?  Kirjailija Juha Itkonen arvostelee "klikkijournalismin ikiliikkujia" luettuaan Helsingin Sanomista näyttelijä Amanda Palon haastattelun ja sen jatkojutut varastamisesta. Toimitusjohtaja Taru Tujunen ihmettelee, miksi väistyvä presidentti Sauli Niinistö oli närkästynyt ulkopolitiikan retoriikassa käytettävistä terneistä, kuten "Nato-Suomi"-uussanan käytöstä. Olemmeko modernin kremnologian ääressä?

Suoraa puhetta Ruben Stillerin johdolla. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Taru Tujunen ja Maija Vikkumaa. Aluksi nimetään unohdukseen jääneet suomalaiset sankareita. Maija nimeää naisrokkareita, Taru lumenluojat ja Juha runoilija Edith Södergranin. Suomalaisten 15-vuotiaiden huonontuneet Pisa-tulokset ovat kuohuttaneet Maija Vilkkumaata monien muiden tavoin. Mutta mistä olemme oikeastaan huolissamme? Lapsista, maineesta vai maailman muuttumisesta? Taru Tujunen haluaa puhua kulttuurileikkauksista. Orpon hallitus esittää mittavia leikkauksia. Kirjailija Juha Itkosen mielestä valtiontalouden surkea tila ei ratkea nipistämällä sivistyksestä. Muusikko Maija Vilkkumaa korostaa, että tuki liekittäisi alaa ja poikisi tuloja. Juha Itkonen kyselee ajatuksia varautumisesta. UPIn tutkija Charly Salonius-Pasternak nimittäin esitti alkuviikosta Venäjää koskevan skenaarion ja toimintasuosituksen. “Tämä ei ole dystopiaa vaan järkevää varautumista”, Salonius-Pasternak sanoi.

Suoraa puhetta Ruben Stillerin johdolla. Sanavapauttaan käyttämässä ovat Kaarina Hazard, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja etsii syitä optimismin. Häntä lohdutetaan sillä, että pääosin ihmiset pyrkivät hyvään; ja sillä, että ihmiset ovat uuraita kirjoittamaan ja lukemaan; ja sillä, että Helsinkiinkin näyttää tulevan oikea talvi. Kaarina Hazard kaipaa neuvoja rajatilanteesta: kestääkö Kollaa ja pysyykö suomalaisten pakka kasassa edes tämän viikon? – Kudonko sukat rajan yli tulleille ihmisille vai rajavartioille? Taru Tujusen mukaan oikeita vastauksia ei ole, ja Pekka Seppänen luottaa viranomaisiin. Pekka Seppäsen mukaan presidentinvaalikampanjat saivat uutta vauhtia, kun uusi ehdokas ilmoittautui mukaan. SDP:n ehdokas Jutta Urpilaisen kannatus tuplaantuikin heti mielipidemittauksissa. Keskustelussa mietitään ehdokkaiden menestystä gallupeissa ja myös mahdollista yllätystä tammi-helmikuun vaaleissa. Taru Tujunen on skeptinen nuorten veronmaksuhalujen suhteen. Verohallinnon uusin tutkimus kertoo, että 18–29-vuotiaista joka kuudes suhtautuu verojen maksuun kielteisesti. Hän pitää tätä lisääntyvänä trendinä, vaikka 82% suhtautuu nuorista myönteisesti tai neutraalisti.

Eduskuntapuolueiden ehdokkaat ovat kasassa, kun myös EU-komissaari, SDP:n Jutta Urpilainen vahvisti lähtönsä presidenttikisaan. Pääseekö takamatkalta mukaan? Mitä naisäänestäjät tekevät? Mikä ratkaisee vaalit? Presidentinvaalien asetelmaa arvioivat politiikan taustavaikuttajat, jotka olivat aiemmissa vaaleissa keskeisissä rooleissa. Studiossa ovat viestintätoimisto Ellun Kanojen toimitusjohtaja, kokoomuksen entinen puoluesihteeri Taru Tujunen, ammattijärjestö Talentian yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Jenny Suominen (sd.) ja vihreiden entinen puoluesihteeri Panu Laturi. Toimittajana on Antti Pilke.

Suoraa puhetta Maria Petterssonin johdolla. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Miten suhtaudutte tuontijuhliin, kuten ystävänpäivään ja halloweeniin? kysyy puheenjohtaja. – Ritareilta löytyy yksimielisyyttä ja kehotus: Juhlikaa, ihmiset, juhlikaa! Anu Koivusen aiheena on demokratia. 154:ssa maassa tehdyn selvityksen mukaan tyytyväisyys demokratiaan on rapautunut ja on mittaushistorian alinta. Suomessakin on eri kyselyihin vastattu tavalla, joka saa hänet kysymään: Piileekö demokraattisen, tasa-arvoisen julkisivun alla illiberaali, autoritaarinen ja jopa väkivallan mentaliteetti? Pekka Seppäsen mielestä kiinnostus presidentinvaaleihin on järkyttävän alhaista. Perusteena se, että Ylen Elämäni biisi -ohjelman viime lauantain jaksossa esiintyi presidenttiehdokkaita, mutta katsojia oli hänen mielestään vähän verrattuna esim. MTV:n Tanssii tähtien kanssa -ohjelmalla. – Taru Tujunen toivoo muitakin mittareita... Taru Tujunen yhdistää keskustelun aiemmat aiheet. Yhdysvaltain tulevien presidentinvaaleihin liittyen on eri maissa kysytty, kumpaa äänestäisi mieluiten Joe Bidenia vai Donald Trumpia. Suomalaisilta löytyy vähiten kannatusta Donald Trumpille (8%).

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja haluaa alkuun pohdintaa, onko Ruotsi olla vielä ylivoimaine isoveli. Ruben Stiller sanoo, että edesmennyt Martti Ahtisaari oli kunnioitettu mies ja syystäkin, mutta aina ei ole ollut näin. Ahtisaarta kohdeltiin Stillerin mielestä mediassa kovakätisesti, esim. Ylen satiiriohjelma Iltalypsyssä. – Miksi häntä pilkattiin mutta muut ovat päässeet helpommalla? Kaarina Hazard on kiinnostunut kansalaispulssikyselystä, jonka mukaan luottamus tuomioistuimiin on vähentynyt. – Nähdäänkö käräjäoikeuden tuomio vain mielipiteenä mielipiteiden joukossa? Taru Tujunen halua puhua luonnosta, koska ilveksen metsästystä varten on annettu 300 kaatolupaa kannanhoidollisista syistä. – Ketä varten luonto on olemassa?

Lähetyksen alussa puheenjohtaja Olli Seuri tiedustelee, mitä raatilaiset ajattelevat siitä, että arkkipiispa ja kirkon väki ottaa kantaa politiikkaan. Pj. Seuri nostaa esimerkiksi arkkipiispa Tapio Luoman kommentit hallitusohjelmaan. Luoma sanoo hallitusohjelman nostavan työnteon liian merkittävään asemaan ja että ihmisarvo ei määrity työkyvyllä. Kansainvälistä Eläinten päivää vietetään tänään 4.10. Päivän tarkoituksena on nostaa keskusteluun eläinten oikeuksia ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Taru Tujunen kysyy pyöreän pöydän väeltä, mitä eläinten oikeudet merkitsevät meille ihmisille. Miksi eläinten oikeudet tuntuvat olevan niin vaikea asia monille? Mika Panzar kertoo viettäneensä nostalgiapainotteisen viime viikonlopun. Ohjelmassa oli Juice Leskisen alkuperäisen Coitus Int -bändin konsertti Tampereella ja leffateatterissa fiilistely Aki Kaurismäen uusimman Kuolleet lehdet -elokuvan parissa. Elokuvaa katsoessa Panzar pohti, miksi se vetoaa niin moneen ihmiseen, niin kriitikoihin kuin tavallisiin elokuvan katselijoihin. Luoko Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet nyt kuvan Suomesta, ja jääkö tämä kuva elämään? Mika Panzar haluaa raatilaisten pohtivan, miksi elokuvat ja kirjat synnyttävät stereotypioita. Miten kulttuurituotteet ottavat meitä haltuunsa? Anu Koivunen arvelee panelistien katsovan säännöllisesti esimerkiksi A-studiota ja ahkerasti myös lukevan uutisia. Niinpä Koivunen kysyy, mitä he haluavat tietää tutkijoista tai asiantuntijoista, jotka kommentoivat mediassa politiikan tapahtumia tai ilmiöitä? Mitä yleisön kuuluisi saada tietää mediassa esiintyvistä asiantuntijoista? Aihetta käsiteltiin perjantaina 30.9. TV1:n Viimeinen sana -ohjelmassa, jossa vieraina olivat politiikan kommentaattorit Hanna Wass, Juho Rahkonen ja Vappu Kaarenoja.

Suoraa puhetta Maria Petterssonin johdolla. Keskustelijoina ovat Mika Pantzar, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja kysyy (valtion) raha-asioista. Rubenin mukaan sote-menot ovat aikapommi, Taru on huolissaan valtion tuotoista ja Mikan mukaan valtiovarainministeriö ohjaa tälläkin kertaa budjetin laadintaa. Toimittaja Ruben Stiller pohtii, mihin presidenttikisassa pitäisi kiinnittää huomiota. Toimitusjohtaja Taru Tujunen kertoo, että hallituksen yhdenvertaisuustiedonanto lienee tulossa huomenna (torstaina 31.8.) Hän halua tietää, mitä ritarit haluaisivat siinä nähdä ja mitä ei. Itse hän kaipaisi "törmäkkäitä lainsäädäntömuutoksia". Professori Mika Pantzar paljastaa, että korkeakouluissa professorit valittavat, että nykyajan opiskelijat olevat pehmeitä ja haluavat kaiken valmiiksi pureskeltuna. Onko se paha asia? hän kysyy.

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Olivatko karkotukset oikein mitoitettu viesti Venäjälle? kysyy puheenjohtaja. – Diplomatian käsikirja joka kotiin! Miksi sallimme vakoojat? Taru Tujunen on lukenut Maanpuolustuslehteä ja kysyy Otto Tähkäpään artikkelin innoittamana: Vaivaako politiikkaa tulevaisuusvaje? Mika Pantzar haluaa tietää, miten Suomi tehdään houkuttelevaksi työntekijöille. Keskustelussa puhutaan asenteista, ihmispulasta ja pitovoimasta. Anu Koivunen on lukenut Helsingin Sanomista Paavo Teittisen artikkelin Vaaran vuodet. – Miten tulkitsette, saattoiko presidentti tai poliittinen johto Suomen vaaraan 2010-luvulla? Pyöreä pöytä kokoontuu juhannukseen saakka.

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja kysyy: Mitä mieltä olette Jääkiekkoliiton pelisilmästä? – Kulttuurista lukutaidottomuutta, keskisormen näyttämistä? Juha Itkonen tarttuu Euroviisujen jälkipyykkiin: Olemmeko huonoja häviäjiä vai ruotsalaiset huonoja voittajia? Taru Suomesta ja Ruotsista: Kuin tikkarista kiistelevät sisarukset . Mika: Euroviisut on lapsiaikuisten suuri juhla. Juha asiantuntijaraadeista: Tosi tyhmä systeemi! Mika Pantzar haluaa puhua politiikan sanojen merkityksestä. "Leikkaus"-sana on kovin toistettu sana nyt ja aiemmin. Pitäisikö näissä hallitusneuvotteluissa luoda sanoilla uutta todellisuutta? Hän kaipaa eteenpäin katsovaa retoriikkaa. Taru Tujunen muistuttaa, että presidentinvaalit käydään 7 kuukauden kuluttua. Hän ihmettelee, missä viipyy tieto ehdokkaista. Täsmennys lähetyksessä esiettyihin tietoihin: Yksi presidenttiehdokas on virallisesti asetettu. Liike Nyt valitsi presidenttiehdokaakseen Harry Harkimon jo kesällä 2022.

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina Juha Itkonen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Mikä on vihreiden tila nyt, kun suosikit kieltäytyvät? Taru Tujunen sanoo, että suomalaisten mieli on muuttunut. Siitä kertoo Evan kyselytutkimus työperäisestä maahanmuutosta. – Mielenmuutos tulee liian myöhään, väittää Ruben. – Parempi myöhään kuin milloinkaan, ihmiset on fiksuja, sanoo Juha. – Arkikokemus on ollut jo pitkään ristiriidassa poliitikkojen puheiden kanssa, arvioi Taru. –Tämä on poliitikoille noloa! Juha Itkonen kuvaa aihettaan, Fortumin bonukset ja Soten kovapalkkaiset johtajat, populistiseksi ränttäykseksi. Hänestä moraalikato yhteiskunnan huipulla on kammottava. – Kääks! Herregud! Ruben Stiller inhoaa pikkuporvarillista kauhistelua ja kysyy: Mitä ajattelette kansanedustaja Teemu Keskisarjan (ps) kotitöistä syntyneestä kohusta?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja pyytää kouluarvosanoja Sanna Marinin menneelle hallitukselle. Mikalta tulee 8,5, Tarulta 6,5 ja Kaarinalta 8. Perustelutkin kuullaan. Mika Pantzar kertoo, että hänen kollegansa Helsingin yliopistosta on somessa herättänyt keskustelua  pukeutumisellaan. Politiikan tutkija Hanna Wass esiintyi närkästyneiden mukaan A-studiossa "bileasussa". Pantzar toivoo vaatepositiivisuutta.  Eduskunta on järjestäytynyt, ja hallitustunnustelija aloittaa työnsä ylihuomenna perjantaina. Taru Tujunen haluaa auttaa Petteri Orpoa pohtimalla keskeisiä kysymyksiä, joita tämän pitäisi muilta puolueilta tunnustelijana kysyä.  Esiin nousevat – eri painotuksin – valtiontalous/verot/sosiaaliedut, maahanmuutto/väestökehitys, ilmastopolitiikka/hiilineutraalius ja osaaminen. (Tujunen on toiminut Kokoomuksen puoluesihteerinä 2006–2014.) Kaarina Hazard ihmettelee vellovaa keskustelua Nato-jäsenyydestä huolimatta ja kysyy: Milloin Natoon meneminen loppuu!? Onko rauhallinen Nato-maa meille liian vaikea konsepti? Taru vahvistaa, että nyt otetaan riemu irti Natoon liittymisestä, mutta uskoo, että into rauhoittuu. Mika sanoo olevansa ståhlbergilainen eikä mannerheimiläinen ja toivoo norjalaista Nato-linjaa Suomeenkin.

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Puheenjohtaja haluaa tietää, onko ritareilla äänestysperinteitä. Niitä löytyykin: perhekunnittain äänestäminen vaalisunnuntaina, äänestysnumeron tarkistaminen kopissa sekä ärsyyntyminen. Kaarina Hazardia askarruttaa, millä perusteella Helsingin poliisi takavarikoi Turkin presidenttiä muistuttavan nuken mielenosoituksessa. Taru Tujunen odotti monen muun tavoin, että tänään (29.3.2023) Turkin parlamentti olisi ratifioinut Suomen Nato-jäsenyyden. Kun se toteutuu, niin hänestä Suomi liittyy lopullisesti länteen. Mikä on sen jälkeen kansakunnan tarina tai tavoite seuraavaksi sadaksi vuodeksi eteenpäin? Maija Vilkkumaa pohtii nuorten mielenterveysongelmia ja some-julkisuutta. Onko ahdistuneelle mielelle sittenkin huono asia, jos nuori itse kertoo tai muut kertovat kaikki tuntemuksensa avoimesti somessa?

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja haluaa tietä panelistien (maalle)pakofantasioista. TaruTujunen pohtii Tiktokin käytön rajoitusten vaikutuksia. Mikä vaikutus tulevaisuuden vaaleihin olisi sllä, että poliitikot tai julkinen sektori poistuisivat Tiktokista? Tiktok on kiinanalainen nuorten suosima sosiaalinen media, jonka lataamista on tietoturvasyistä rajoitettu mm. Euroopan komissiossa. Anu Koivusen aiheena on kotimaisten marjojen ja kurkkujen syönti. - Yök!, hän sanoo, koska on lukenut Helsingin Sanomien ja HBL:n toimittajien selvitykset thaimaalaistanen ja virtnamilaisten työntekijöiden kohtelusta.Hänen mielestään poliitikot eivät tartu asiaan, koska ihmiskauppa ei sovi suomalaiseen minä-kertomukseen. Pekka Seppänen ei ymmärrä rikosten ja rikollisten hehkuttamista uutisissa eikä niin sanotun true crimen kuluttamista. – Jösses!

RAHA-ASIAA -podissa ei puhuta politiikasta, paitsi tällä kerralla! Tässä jaksossa sivuamme politiikkaa ja keskustelemme pitkän linjan poliitikon sekä Ellun Kanojen toimitusjohtajan Taru Tujusen kanssa vaalikampanjoista. Tässä jaksossa opit: miten eduskuntavaaliehdokkaaksi pääsee mikä on ensimmäinen askel vaalikampanjan toteutuksessa tuleeko ehdokkaan hyväksyttää vaaliteemansa puolueella mitä kampanjapäällikkö tekee miten vaalikampanjat rahoitetaan mihin kerätty raha yleensä käytetään miten kampanjat ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenien aikana miten tekoälyä voidaan käyttää (ja käytetään jo) vaalikampanjoissa miltä vaalikampanjointi voisi näyttää tulevaisuudessa milloin ja miten seuraaviin eduskuntavaaleihin kannattaa varautua jos haluaa ehdokkaaksi Jaksossa mainitut: Ellun Kanat http://ellunkanat.fi Tarun kolumni Helsingin Sanomissa 7.2. ”Tekoäly voi tehdä vaalikampanjan” https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009374327.html Muuta: Tarun Twitter https://twitter.com/tarutujunen Sosiaalinen media: RAHA-ASIAA Instagram https://www.instagram.com/rahaasiaa_podcast/ RAHA-ASIAAn sisar ASUNTOASIAA Instagram https://www.instagram.com/asuntoasiaa.fi/ #politiikka #eduskuntavaalit #eduskuntavaalit2023 #vaalikampanja #suomenpolitiikka #vaalit #tekoäly #vaalit2023 #kansanedustaja #ellunkanat #politiikkapodcast #tarutujunen #rahaasiaa #podcastsuomi #raha #rahapodcast #rahapodi #sijoituspodi #sijoittaminen #sijoitus #sijoittaja #rahapuhetta

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Mika Pantzar, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Puheenjohtaja kysyy: Ovatko kaikki poliitikkojen syrjähypyt yhteiskunnallisesti merkittäviä asoita, joista on uutisoitava? Ritarit vastaavat: Eivät ole. Maija Vilkkumaa on valinnut aiheekseen elinkeinoministeri Mika Lintilän Whatsapp-tilin kohtalon. Taru Tujunen on lukenut sisäministerön tuoretta riskiarviota ja kertoo, mitä puutteita hän siitä löysi. Mika Pantzarin aiheena on tekoäly ja joidenkin alan ihmisten harmistuminen tekoälyn saamaan kritiikkiin.

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Puheenjohtajan diplomaattinen aloituskysymys:  Kuuluuko Koraanin polttaminen länsimaalaiseen sananvapauteen? Anu Koivunen nostaa pöydälle vaalirahoituksen. Hän pohtii, haluavatko vaalirahaa jakavat lobbarit tietynlaista hallitusohjelmaa vai ostaa ääniä.  Tarun mukaan nykyinen laki vaalirahoituksesta on tuonut asiaan läpinäkyvyyttä verrattuna 15 vuoden takaiseen aikaan. Mikan mielestä raha ja demokratia eivät ole vastakkaisia asioita, siksi "nillittäminen" vaalirahasta tuntuu hänestä hassulta. Anu haluaisi vaaalirahakaton, mutta ainakaan Taru ei sille lämpene. Mika Pantzar on lukenut Sivistyskatsaus 2023 -selvitystä, ja on siitä tehtyjen johtopäätösten kanssa eri mieltä.  – Tulkinta, että koko kansassa on tapahtunut osaamisen romahdus, on höpöhöpöä. Sitä ei OECD osoita mitenkään, hän sanoo Taru Tujunen haluaa katsoa ensi vuoteen. Globaalin politiikan supervuosi on v. 2024. Silloin järjestetään paitsi presidentinvaalit Suomessa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä niin myös EU-vaalit. "Kaupungilla puhutaan", että demarit haaveilevat Sanna Marinia EU:n johtoon.

Keskustelijoina Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Sananvapauden ritarit puhuivat perinteisin menoin ja keski-ikäisyyspäissään Linnan juhlista, kotihoidon tuesta, turkistarhauksesta ja opposition ehdottamista Yle-leikkauksista. Aivan aluksi Pyöreä pöytä lähetti kuitenkin pusuja vaalikaranteeniin jääneelle puheenjohtajalleen. Tuuraaja Ruben Stiller lukee Pauli Aalto-Setälän kiittävän viestin kuuntelijoille ja kannustavat sanat ritareille. "Hyvä kuulija, 15 yhteistä vuotta korvissasi on tosi pitkä tinnitus. Kiitos kaikesta! Eikö ole ollutkin hauska todistaa, että keskustelu vakavistakin asioista voi olla tärkeilemätöntä eikä erimielisyyden tarvitse antaa ihmisen sielua polkea. Ole oman elämäsi puheenjohtaja. Eläkää sovussa, ritarit, mutta väitelkää kiivaasti. Kiitos ja kuulemiin!" Twitterissä #pyöreäpöytä

Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja nostaa lämmittelykysymykseksi hieman vakavamman aiheen, parhaillaan vietettävän Miesten mielenterveysviikon. Miehet hakevat apua harvemmin kuin naiset, vain joka kolmas avun pyytäjä on mies. Miksi meillä ei mielenterveysasiassa tasa-arvo toteudu? Taru Tujusen mielestä vaalit on ihmisen parasta aikaa! Siksipä hän nostaa pöydälle parhaillaan käynnissä olevat Yhdysvaltain välivaalit, joiden tulokset eivät vielä Pyöreän pöydän keskustelun aikana olleet selvillä. Tujunen arvioi tilannetta ja edustajainhuone näyttäisi menevän rebublikaaneille, mutta senaatista käydään tosi tiukkaa kamppailua. Vaikuttaa siltä, että ne osavaltiot, joissa on ollut Donald Trumpin siunaama senaattoriehdokas ovat olleet kohtuullisen pulassa. Tujunen antaa raatilaisille pohdittavaksi, kuka on mahdollisesti voittanut vaalit, entä kuka hävinnyt? Juha Itkonen haluaa puhua Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan mahdollisesta presidenttiehdokkuudesta, josta Aaltola kenties lopullisesti ja uskottavasti kieltäytyi Twitter viestissään 8.11. Itkosen mielestä meillä on nyt erikoislaatuinen tilanne, kun presidenttispekulaatioissa on tai ainakin oli kärkinimenä ihminen, ilman mitään aiempaa poliittista kokemusta. Lokakuun lopulla tehdyssä Taloustutkimuksen gallupissa Mika Aaltola päihitti suosiossa mm. Pekka Haaviston ja Olli Rehnin. Selvästi Mika Aaltola koskettelee suomalaisten sieluja eri tavalla kuin poliitikot! Olisiko poliittisesti kokematon presidentti maallemme uhka mahdollisuus vai jotain siltä väliltä? Anu Koivunen pureutuu aiheessaan kirjallisuuskritiikkiin. Maaria Ylikangas arvioi Hanna Brotheruksen vasta julkaistun kirjan "Henkeni edestä" Helsingin Sanomissa 4.11. Koivunen kertoo, että tästä kritiikistä seurasi hänen somessaan suurin kulttuuridebatti pitkään aikaan. Tässä keskustelussa todella moni oli sitä mieltä, että kriitikon olisi pitänyt luopua arvioimasta kirjaa, josta hän ei pidä ja kritiikki meni henkilöön. Onko kirjallisuuskritiikin tehtävä ajatella kirjailijan tunteita? Pitääkö kriitikon arvioida vain teoksia, joista hän pitää?

Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Enemmistön mielestä kellojen siirtely on järkyttävän tyhmää, suorastaan perkeleestä. Maija kuitenkin yllättää ilmoittamalla rakastavansa kesä- ja talviajan vaihtelua! Onko sähkötarinassa aukkoja? Tätä pohtii Taru Tujunen. Ukrainan sota peittää energiakeskustelussa ison kuvan, hän sanoo. Hänestä sähkön hinnassa ei ole kyse sotataloudesta eikä neljästä kuukaudesta. Hän uskoo tutkija Simone Tagliapietran tavoin, että sähkön hinta ei tule pitkään aikaan laskemaan. Miljardööri Elon Musk on ostanut Twitteriin itselleen. Maija uskoo, että nyt elämme somen yhtenäisyyskulttuurin aikaa ja että olemme menossa erilaiseen, pirstaleiseen someaikaan.   – Twitter on toksinen läävä, tokaisee Taru. – Ja että siitä tulee maksullinen, on mahtavaa. Sosiaalinen media joutaakin muuttua!   Hilkka Olkinuora sanoo olevansa teknologian suuri ystävä, mutta ... Ihmisen on pakko juosta töpseliltä toiselle, mittaamme itse verenpaineet, odotamme takaisinsoittoja ja kuriireja, hän kuvaa. – Olemme itsepalvelun panttivankeina. Miksi alistumme hallinnoimaan omaa elämäämme sen sijaan että eläisimme sitä? Aika on ainoa, mitä meillä on. Twitterissä #pyöreäpöytä

Keskustelijoina Juha Itkonen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta ja ajatusten lentoa johtaa Pauli Aalto-Setälä. Hoitajille neuvottelutulos, ja kaikki kokevat voittaneensa, mutta mistä oikein sovittiin? Ruben on valinnut omaksi aiheeseen Suomen rajat. Pitäisikö Suomen sittenkin ottaa vastaan liikekannallepanoa pakenevia venäläisiä miehiä? Ovatko pakenevatkin syyllisiä Venäjän sotaan? Juha Itkonen haluaa puhua poliitikoista ja keskuspankeista. Taustalla ovat pääministeri Sanna Marinin tviitti ja Britannian pääministerin Liz Trussin – sittemmin perutut – verotuspäätökset. Keskustelu keskuspankeista on keskustelua aidanseipäistä? Taru Tujunen puhututtaa ritareita monarkioista. Hänestä aihe ei ole naurun asia, koska monarkiat ovat isoja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Keskustelun aikana paljastuu, että Ruben on Diana-spesialisti, että puheenjohtajan esi-isä E. N. Setälä kannatti monarkiaa Suomeen ja että Tujunen on Tuhatkunnan puheenjohtajana ollessaan esittänyt – nuorisojärjestön perinteen mukaisesti – Kokoomuksen puoluekokoukselle Suomen valtiomuodon muuttamista.

Keskustelijoina Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Poimi oikea mielipide tai ole eri mieltä! – näin usuttaa puheenjohtaja teitä kuuntelijoita. Sitran selvitys päättäjien luottamuksesta kansalaisiin pohdituttaa aluksi. Juha Itkosen kysymyksenä on kunnianpalautus nyt häpeäpaalussa olevalle asialle. Hän viittaa Helsingin Töölönlahdella olevaan Itsekkyyden muistomerkkiin, joka nyt monesta tuntuu vanhentuneelta. Ritarit arvelevat, että mm. kaivokset ja polttomoottorit saattavat saada kunnianpalautuksen. Taru Tujunen pohtii hyvinvointiyhteiskunnan tilaa. Miksi julkinen sektori palaa? Hän kertoo, että Suomessa 17% työvoimasta on hoiva-alalla töissä. – Suuri ei ole tehokasta, arvelee Pekka. Pekka Seppänen on viime päivinä lukenut analyyseja, joissa sanotaan Putinin päivien olevan luetut ja koko Venäjän katoavan – päivämäärä vain puuttuu. Juha puolustaa analyyseja. Hänestä lännessä on oikeus hengennostatukseen.

Miten bilekohu vaikuttaa pääministeri Sanna Marinin (sd.) imagoon? Onko pääministeri-instituutio muutoksessa? Voiko kohu vaikuttaa jopa vaalitulokseen? Keskustelemassa viestintätoimisto Ellu kanojen toimitusjohtaja, kokoomuksen entinen puoluesihteeri Taru Tujunen ja Kreabin toimitusjohtaja, SDP:n entinen puoluesihteeri Mikael Jungner. Tujunen arvioi, että Marinin kannattajat tukee häntä entistä tiukemmin. "Ei Sanna Marinin kannatus tästä varsinaisesti heikentynyt", Tujunen sanoo. Jungner arvioi, että kohun seurauksena seuraavan hallituksen valtiovarainministeri ei välttämättä olekaan Sanna Marin, vaan Antti Lindtman (sd.). "Antti Lindtman ei syrjäytä ketään, mutta hänet tullaan kruunaamaan ikään kuin pelastajana palauttamaan SDP:tä vähän perinteisimmille linjoille", hän sanoo. Tujunen ja Jungner ennakoivat, että bilevideokohulla voi olla vaikutusta myös presidentinvaaleihin, joita Suomessa käydään vuonna 2024. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ensimmäisessä väittelyssä kesätauon jälkeen keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa tuttuun tapaan Pauli Aalto-Setälä. Taru arvelee, ettei kansalaisaloite huumeiden käyttöhuoneista etene eduskunnassa. Ruben kysyy, mitä Sauli Niinistön kannatusluvut kertovat suomalaisista. Hänen mielestään on kummallista, että presidentti on kuin pylväspyhimys. Kaarina keskusteluttaa debatointipaineitaan koko kesän pidätelleitä ritareita siitä, onko tarpeen rajoittaa venäläisten viisumien saantia vai ei.

Kevään viimeisessä lähetyksessä keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Hilkka Olkinuora ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Luontohavainnoilla aloitetaan: on nähty merikotkat, jäiden lähtö Mäntyniemessä, harhautunut peippo ja linnunpesä välikatossa. Juha Itkonen on huomannut, että talouden mittarit ovat punaisella. Hän ihmettelee, että tunnelma on kuitenkin tyyni. Vai onko? Hilkka Olkinuora, jonka ääni on mennyt edellispäivänä MM-ottelussa Tampereella, puhuu taisteluväsymyksestä Ukrainan, koronan ja Natonkin suhteen. Mitä voimme tehdä, että kesä ei sulata talvisodan henkeä? Taru Tujunen on lukenut Helsingin Sanomista Timo Soinin "haistavan kysynnän". Mitä teidän hajuaistinne kertoo: mistä asioista on kysyntää kesän kynnyksellä? Kaikki kevään suorapuheiset jaksot – ja aika joukko vanhempiakin – löytyvät täältä Yle Areenasta. Hyvää kesää! Uusi kausi alkaa 17. elokuuta 2022.

Kevään toiseksi viimeisessä lähetyksessä keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Nato-hakemus on jätetty. Puheenjohtaja kysyy, mitä Nato-prosessi vaikuttaa presidenttipeliin. Vastauksissa mainitaan ainakin Sanna Marin, Matti Vanhanen, Olli Rehn, Pekka Haavisto ja Alexander Stubb. Taru Tujunen: Suomalainen kaurameijeri tekee vegaanista, fetatyyppistä juustoa, jota se ei saa nimetä "kreikkalaiseksi vuustoksi". Mistä on kysymys? Kaarina Hazard: Mitä pitää tapahtua, että ilmastokriisiä ryhdytään hoitamaan? Olisiko ilmastokriisi seuraava Mätä Jättiläinen? Maija Vilkkumaa pohtii maanpuolustustahtoa ja vaihtoehtoja palaamiselle 1940-luvulle.

Keskustelijoina ovat Juha itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Onko aika kopioita jotain Virosta? Puheenjohtaja luettelee perusteluita: Lehdistönvapausindeksissä Viro meni Suomen ohi, sen BKT on kehittynyt enemmän kuin Suomen ja Pisa-tuloksissakin Viro oli parempi. Tujunen lisää, että ansaitsemme tulevan näpäytyksen: Viro aikoo ratifioida Suomen mahdollisen Nato-hakemuksen ensimmäisenä Nato-maana. Koivunen huomauttaa kuitenkin, että kansalaisyhteiskunnan ja hyvinvointivaltion rakentaminen jääneet Virossa Suomea vähemmälle. Juha Itkonen pohtii naisten maanpuolustustahtoa. Suomalaisten maanpuolustustahto on EVAn selvityksen mukaan kova: 73% miehistä ja naisista 36% on valmis puolustamaan maata aseellisesti. Ja 46–55-vuotiaista naisista jopa 48% on valmis tarttumaan aseeseen. Naisten luvut ovat Itkosen mukaan suuria. Anu Koivunen miettii kuntapäättäjien ja konsulttien suhdetta. – Onnea kotikaupunkini Kemi: ette lakkauttanut ensimmäisenä kaupunkina kaupunginteatteria! Itkonen paljastuu toiseksi Kemin tilanteen tuntijaksi, ja Tujunen puolestaan haluaisi nousta pöydälle ja lyödä kenkää pöytään kuntatalouden vuoksi. Taru Tujunen ei pysty hillitsemään itseään vaan katsoo jo kohti seuraavia eduskuntavaaleja. Hänestä taistelu käydään SDP:n ja Kokoomuksen kesken, ja suomalaiset tulevat palkitsemaan Kokoomusta Nato-kysymyksestä.

Keskustelijoina Kaarina Hazard, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Hallitus julkisti iltapäivällä turvallisuuspoliittisen selonteon. Millainen diplomaattinen tanssi se oli? kysyy puheenjohtaja. Ruben Stiller miettii, miten Suomen Venäjä-suhde muuttuu. Kaarina Hazard pohtii, millainen maa meistä tulee Natossa. Taru Tujunen väittää, että Marine Le Pen Ranskan presidenttinä muuttaisi maan suhdetta EU:hun ja Natoon. Vaaliveikkauksessa kaikki päätyvät uskomaan Emmanuel Macronin voittoon presidentinvaalien toisella kierroksella. Ruben veikkaa 2-3 prosenttiyksikön eroa, Taru veikkaa Macronille 51%:n kannatusta, ja Kaarina uskoo Le Penin kannatusluvun alkavan kolmosella.

Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Taru Tujusen aiheena on kyber- ja hybridisodankäynti. Hän kysyy, olemmeko tietämättämme sodassa ja olemmeko valmistautuneet? Esimerkiksi Helsingin yliopisto on joutunut bottihyökkäyksen kohteeksi, Nordeassa ollut palvelunestohyökkäys ja Savonlinnan lentokentällä ollut gps-häirintää. Juha Itkonen on katsonut Suomineidot-nimistä tv-sarjaa Yle Areenassa, koska se on herättänyt paljon kiivasta keskustelua ja saanut kovaa kritiikkiä. Hän on lukenut väitteitä, joiden mukaan sarja normalisoi natsismia. Pyöreä pöytä puhuu mm. natsi-sanan merkityksestä ja vaikeudesta keskustella äärioikeistolaisesta ideologiasta. Pekka Seppänen puhututtaa ritareita rakenusten kauneudesta ja rumuudesta.

Keskustelijoina Anu Koivunen, Taru Tujunen ja Olavi Uusivirta. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Venäjä moukaroi Ukrainaa. Aktiivisesti sotaa seuraavat ritarit kertoivat säätelevänsä uutissumua mm. uppoutumalla töihin, pitämällä off-line-päiviä ja hoitamalla arjen rutiineja. Mediatutkija Anu Koivunen pohtii mediaa ja sanoo, että keskellä kriisiä on halu luoda mustavalkoista selkeyttä. – Harmaata aluetta tulee olemaan tulevaisuudessa ja paljon. Muusikko, näyttelijä Olavi Uusivirta kysyy, mikä on Venäjän logiikka eli onko mielekästä vain nimittää Vladimir Putinia hulluksi ja psykopaatiksi. Viestintätoimiston johtaja Taru Tujunen listaa viikon aikana tapahtuneita suuria muutoksia: "Sveitsi on luopunut puolueettomuudesta, Ruotsi vie aseita, saksalaiset uudelleenarvioivat ydinvoimaa ja suomalaiset kannattavat Nato-jäsenyyttä. Lisäksi perussuomalaiset kannattavat vihreää siirtymää ja kokoomus vastustaa Fennovoiman ydinvoimalan rakentamista." – EU:n yhtenäisyys yllätti, kyky tuottaa järeitä päätöksiä nopeasti yksimielisesti, Tujunen sanoo. – Takin kääntäminen on kauneinta, mitä ihminen voi housut jalassa tehdä, ilakoi Uusivirta. – Se on oppimista, suomentaa puheenjohtaja.

Keskustelijoina Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja pyytää kommentteja tietoon, että 72% eurooppalaisista haluaisi äänestää älypuhelimellaan ja 50%:n mielestä poliitikot voisi korvata algoritmilla. Kyselystä kertoo The Center for the Governance of Change (CGC). Helsingin Convoy-tapahtumaa on seurattu viime viikosta lähtien. – Mannerheimintiellä ollut kosolti väkeä, mutta mitä siellä tapahtui ja ketä siellä oli​, siitä oltu eri mieltä, sanoo Kaarina Hazard. ​Huumoria ei​ hänestä saa kieltää. Juha Itkonen boikotoi olympialähetyksiä eli ei katso niitä ollenkaan. Hän ei ole yksin! Ja Tujusen mielestä olympialaisten instituutio ei ylipäätään kuulu enää nykyaikaan. Bensiinin nousevasta hinnasta tullut poliittinen kysymys, ja puolueet ovat lupailleet, että asialle voi tehdä jotain. Taru Tujunen kysyy, nouseeko bensan hinnan vuoksi Suomessa Ranskan keltaliivien tapainen yhteiskunnallinen voima?