Podcasts about kirjeit

Jarkko Tontti -podcastin vieraana Anja Snellman, kaikkien suomalaisten tuntema pitkän linjan kirjailija. Hänen ensimmäinen teoksensa Sonja O. kävi täällä (1981) on yhä Suomen parhaiten myynyt esikoisromaani. Myöhemmin, 2000-luvulla Snellman kouluttautui terapeutiksi. Tätä työtä hän yhä tekee kirjoittamisen lisäksi. Mikä innosti hankkimaan uuden, toisen ammatin? Pohdimme myös kirjallisuutta kansakunnan terapiana. Mitä traumoja suomalaisuudessa yhä tänäänkin piilee? Snellmanin uusin teos Kirjeitä sotapäällikölle (2024) luotaa myös terapian maailmaa. Snellman joutui myrskyn silmään vuonna 2020, kun hänen työpaikkaansa Psykoterapiakeskus Vastaamoon tehty tietomurto tuli julkisuuteen. Kymmenien tuhansien ihmisten henkilö- ja potilastiedot varastettiin ja osittain julkaistiin Tor-verkossa. Kirjassa seurataan tapahtumien kulkua siihen asti, kunnes tietomurron tekijä saa tuomionsa oikeudessa. Samalla kirjailija-terapeutti kirjoittaa hänelle kirjeitä. Oliko tekijän saama rangaistus oikeudenmukainen? Miten ymmärtää rikollista ja miten ymmärtäminen eroaa hyväksymisestä ja tuomitsemisesta? Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa. https://jarkkotontti.net/

15-vuotias Tanja Mühlinghaus vietti tavallista teinitytön arkea koulunkäynnin ja harrastusten parissa, kunnes lokakuussa 1998 tapahtui jotain, mikä pystytti perustukset yhdelle Saksan arvoituksellisimmista ja hätkähdyttävimmistä katoamistapauksista. Tanja katosi jäljettömiin koulutiensä varrelta, eikä esiin astunut yhtäkään silminnäkijää. Ainoat johtolangat olivat kaksi kirjettä, jotka saapuivat Tanjan perheen kotiin pian katoamisen jälkeen. Kirjeissä Tanja vakuutti olevansa kunnossa, mutta oliko hän todella? Vaikka käsiala ja DNA-jäljet täsmäsivät Tanjaan, poikkeuksellinen kirjoitustyyli kirvoitti kysymyksiä siitä, oliko hän sittenkään kadonnut omasta tahdostaan.Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.comInstagram & TikTok: hiljaisiahuutojaMusiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com)Jakson lähdeluettelo: https://tinyurl.com/57lahteet

Päivän mietelause on ote markiisitar de Sévignén kirjeestään tyttärelle. Markiisitar kuvaa tilannetta, jossa eräs pöytäseurueen madame valehtelee hänelle. De Sévignén teoksen Kirjeitä tyttärelle vuosilta 1671-1694 on suomentanut Toini Kaukonen. Mietelauseen on valinnut Jakke Holvas. Lukijana Maaria Holma.

Kausi 4, jakso 8/24. Onko Maajussille morsiamessa on rikottu kirjesalaisuutta törkein ottein? Petollisten kakkoskausi on käynnistynyt ja tällä kertaa ymmärrämme konseptin ja käymme läpi pelitaktiikoita. Selviytyjissä eräs kilpailija on jo kylvänyt paitsi vihaa myös intohimoa sydämiimme. Voit kuunnella sarjan jaksot ilman mainoksia Podmesta, josta löydät myös lähes sata vain Podmessa julkaistua jaksoa viime vuosilta. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com.

Verkoston Kesäkirjeitä-podcastissa tutustutaan Paavalin kirjeisiin Uudessa testamentissa. Tässä jaksossa tutustutaan Timoteuskirjeeseen, josta keskustelemassa ovat Panu Pitkänen ja Eemil Kulju. ------- Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Verkoston Kesäkirjeitä-podcastissa tutustutaan Paavalin kirjeisiin Uudessa testamentissa. Tässä jaksossa tutustutaan Efesolaiskirjeeseen, josta keskustelemassa ovat Tinja Halunen ja Riikka Hartikainen. ------- Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Verkoston Kesäkirjeitä-podcastissa tutustutaan Paavalin kirjeisiin Uudessa testamentissa. Tässä jaksossa tutustutaan Kolossalaiskirjeeseen, josta keskustelemassa ovat Riikka Hartikainen ja Eemil Kulju. ------- Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Verkoston Kesäkirjeitä-podcastissa tutustutaan Paavalin kirjeisiin Uudessa testamentissa. Tässä jaksossa tutustutaan Filippiläiskirjeeseen, josta keskustelemassa ovat Panu Pitkänen ja Riikka Hartikainen. ------- Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Verkoston Kesäkirjeitä-podcastissa tutustutaan Paavalin kirjeisiin Uudessa testamentissa. Tässä jaksossa tutustutaan Roomalaiskirjeeseen, josta keskustelemassa ovat Panu Pitkänen ja Eemil Kulju. ------- Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Verkoston Kesäkirjeitä-podcastissa tutustutaan Paavalin kirjeisiin Uudessa testamentissa. Tässä jaksossa tutustutaan Tessalonikalaiskirjeisiin, joista keskustelemassa ovat Riikka Hartikainen ja Eemil Kulju. ------- Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Verkoston Kesäkirjeitä-podcastissa tutustutaan Paavalin kirjeisiin Uudessa testamentissa. Tässä jaksossa tutustutaan Tessalonikalaiskirjeisiin, joista keskustelemassa ovat Riikka Hartikainen ja Eemil Kulju. ------- Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Oikein iloista ja tehokasta, kapitalismintäyteistä ”you can do it” päivää kaikille! Yhteiskunnan tila on herättänyt mussa viime aikoina paljon ajatuksia.  Viidennessä Kirjeitä-jaksossa pohdin valtaa, vaurautta ja statusta. Mitä tarkoittaa, kun sanomme, että vauraus on ”vapautta” tai vauraus on ”valtaa”. Ovatko vauraat todella vallan yläpuolella ja käyttävät yksinomaa valtaa muihin?  Entä mitä tapahtuu, kun ihmiset laitetaan filosofi Jeremy Benthamin (1748–1832) panoptikoniin? "Kirjeitä" on kahdeksanosainen monologi taiteen, yhteiskunnan ja filosofian ajattomista aiheista. Studiossa Evelin Kask. Kannen kuva: The Koepelgevangenis or dome prison, Wilhelminastraat 16, Arnhem, Netherlands, by J.F. Metzelaar, 1882–1886. Nationaal Archief, Ministerie van Onderwijs, Cultuur en Wetenschap, Den Haag. NL-HaNA/4. RGD (Rijksgebouwendienst)/1612.32.

Toisin kuin jaksossa sanotaan, podcastin 4. kausi alkaa vasta myöhemmin keväällä 2024. Tarkempaa tietoa löydät podcastin instagramista ja facebookista. New Jerseyn osavaltiossa, Westfieldin kaupungissa, osoitteessa 657 Boulevard, piti sijaita Broaddusin perheen unelmien koti. Hulppea talo osoittautui kuitenkin portiksi kauhuntäyteisiin vuosiin, kun vuonna 2014, sen tuoreet omistajat alkoivat yksi toisensa jälkeen saada pahaenteisiä kirjeitä. Kirjeitä, joiden kirjoittaja tuntui kuulevan ja näkevän aivan kaiken. Pelottelua, uhkailua ja mielipuolisia sanankäänteitä - salaperäinen tarkkailija pysyi osana perheen elämää usean vuoden ajan, emmekä tänäkään päivänä tiedä, kuka kirjeiden takana oli. Kuka oli tarkkailija, The Watcher? Miksi hän piinasi juuri tätä perhettä? Entä minne tarkkailija katosi, vai jatkaako hän talon tarkkailua yhä tänä päivänä? - Näitä, sekä monia muita kysymyksiä pohdin jaksossa, jättämättä mitään puolta varjoon.Sisältövaroitukset: Mielenterveyden ongelmat, lapsiin kohdistuva uhkailu, vainoaminenMusiikki ja äänisuunnittelu: Tuomo HokkaPodcastin oheistuotteet: varjoton.fiPodcastin kansikuva: @simonaxk / @createdbysimona (instagram)Podcastin instagram, facebook & tiktok: @varjotonpodcastPodcastin sähköpostiosoite: varjotonpodcast@gmail.com

Rakas kirjeystävä. Miksi keskittyminen on niin vaikeaa? Miksi katson TikTokista ihmisille ja eläimille tapahtuvia hassuja onnettomuuksia tuntitolkulla ja nauran niille? Kirjeitä-ohjelman neljännessä jaksossa pohditaan, onko keskittymiskyvyllä enää mitään tulevaisuutta. "Kirjeitä" on kahdeksanosainen monologi taiteen, yhteiskunnan ja filosofian ajattomista aiheista. Studiossa Evelin Kask.

101 Aarretta Raamatusta -Lasten Raamatusta osa 100/101.

Vuosina 1862-1928 elänyt Kalle Kajander oli paitsi kirjailija, myös varhainen polkupyörämatkojen raportoija. Vuonna 1889 hausjärveläiselle Kajanderille pälkähti päähän pyöräillä Pariisiin. Tuon matkan kuvaus löytyy teoksesta Kirjeitä polkupyörältä Euroopan eri maista (Hausjärvi-Seura 2008). Päivän mietelauseen on valinnut. J.P. Pulkkinen. Lukijana on Timo Teräsvuori.

Vain viikon kuluttua vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terroristihyökkäyksestä Yhdysvaltoihin iski uusi uhka. Politiikoille ja toimittajille lähetettiin outoa valkoista jauhetta sisältäviä kirjeitä. Jauheen todettiin sisältävän tappavaa pernaruttobakteeria. Kirjeitä avanneet altistuivat itiöille, ja kirjeet saivat aikaan ensimmäiset kuolonuhrit. Paniikki levisi kansalaisten keskuudessa. Kuka oli näiden tappavien kirjeiden takana? Taustatutkimus: Micheal WhelanLukija: Teemu MäkinenKääntäjä: Anna MerikallioMusiikki: T. NordgrenTuotanto: Suomen PodcastmediaVastaava tuottaja: Joona HaaralaTuottaja: Kaisu KälviäinenEditointi: Samuli WelinOikoluku: Minna HaapasaloSee Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Liljat, ruusut ja leukoihat, puistokadut ja lumihuippuiset Andit. Myös tällainen on Chile amerikkalaisen kirjailijan Lucia Berlinin muistoissa. Niitä kuvaa esimerkiksi Kristiina Drewsin suomentama muistelmateos Kotiinpaluu - muistoja, kuvia, kirjeitä. Mietelauseen on valinnut Anna Tulusto.

Kirjailija Lucia Berliniltä on julkaistu suomeksi kolme novellikokoelmaa ja muistelmat. Kirjat on kääntänyt Kristiina Drews. Muistelmateoksessa Kotiinpaluu, jota on ollut tekemässä myös kirjailijan poika Jeff, Berlin kuvaa millaista oli käydä koulua vauraan perheen tyttärenä 1940- ja 50-lukujen vaihteessa Santiago de Chilessä.

Rakas kirjeystävä. Odotus on ajantuhlausta, näin usein väitetään. Jokainen tietää, miltä pitkittyneen odotuksen aiheuttama turhautuminen tuntuu. "The denials of waiting and the distractions by which it can be forgotten – the magazines in waiting rooms, the entertainment on television, the computer games, the snacks, the cigarettes – amount to a lucrative industry", kirjoittaa emeritusprofessori Harold Schweizer. Kirjeitä-ohjelman kolmannessa jaksossa pohditaan odotuksen luonnetta. Ilman odotusta ei olisi tarinoita eikä täyttymyksen tuomaa onnea. Odotus koskettaa syvintä minää: se voi myös aiheuttaa häpeää ja riittämättömyyttä. Mitä meissä oikeastaan tapahtuu, kun odotamme?  "Kirjeitä" on kahdeksanosainen monologi taiteen, yhteiskunnan ja filosofian ajattomista aiheista. Studiossa Evelin Kask.

Millainen on uskon ja järjen välinen suhde? Joidenkin ihmisten mielestä uskoa ja järkeä ei pitäisi sekoittaa keskenään. Usko ja järki voidaan myös nähdä kolikon kääntöpuolina, joita ei voi erottaa toisistaan. Molempia tarvitaan, mutta onko toisella enemmän painoarvoa kuin toisella? Vieraana Mikael Elmolhoda. Viikon kirja: Kirjeitä tohtori Dawkinsille, ateistiset myytit uhattuina, David Robertson Ota yhteyttä osoitteessa: www.om.org/fi/podcast

Rakas kirjeystävä. Toisessa kirjeessäni pohdin vapautta. Vapaus konkretisoituu kahden valtion rajalla; vapaus konkretisoituu kielessä. Vapaus konkretisoituu päätösten hetkellä, tai päättämättä jättämisen hetkellä, joka sekin on vapautta. Miksi toisilla on vapautta ja toisilla ei? Miksi ihminen pelkää vapauden mukana tuomaa vastuuta? Onko kieli vapaata? Miksi ihmiset varastavat roomalaisilta patsailta neniä, sormia ja peniksiä. “Kirjeitä” on kahdeksanosainen monologi taiteen, yhteiskunnan ja filosofian ajattomista aiheista. Studiossa Evelin Kask.

"Harva hyväksyy ajatusta, että yhteiskunta kokonaisuutena saattaa olla sairas. Mielenterveysongelma yhteiskunnassa merkitsee sitä, että on olemassa 'sopeutumattomia' yksilöitä, ei sitä, että itse kulttuuri on mahdollisesti sopeutumaton", kirjoittaa saksalais-amerikkalainen yhteiskuntafilosofi ja psykoanalyytikko Erich Fromm. Rakas kirjeystävä. Miksi ihmiset sopeutuvat malleihin, jotka eivät sovellu heille? Miksi he purkavat pahaa oloaan muurahaisiin? Miksi sopeutumattomuus on epänormaalia? "Kirjeitä" on kahdeksanosainen monologi taiteen, yhteiskunnan ja filosofian ajattomista aiheista. Studiossa Evelin Kask.

Miksi lumikiteet ovat niin eri muotoisia? Onko olemassa kahta samanlaista? Miten lumisadetta tutkitaan ja miksi? Minna Pyykkö jutteli lumisateesta meteorologi Jussi Tiiran kanssa Helsingin Tapanilassa.

Kirjeitä, sähköposteja, dataa. Mistä niitä toimittajille oikein vuotaa? Miten journalisti käsittelee saamansa tietovuodon? Poliittisesta journalismista keskustelemassa pääministerin syrjäyttämis-operaatiosta skuupin kirjoittanut Iltalehden toimittaja Lauri Nurmi, edellisen pääministerin viestipommitukseen joutunut Suomen Kuvalehden toimittaja Salla Vuorikoski sekä JSN:n seuraava puheenjohtaja Eero Hyvönen. Jakke Holvas juontaa.

Ainoa mahdollisuus olla yhteydessä läheisiinsä sotien aikana oli kirjoittaa kirjeitä. Miten paljon jatkosodan aikana lähetettiin kirjeitä rintamalle ja takaisin? Suomen kielen tutkija, yliopistonlehtori FT Liisa Mustanoja on tutkinut sota-ajan kirjeenvaihtoa. Toimittajana on Pasi Heikura. Kuva: SA-kuva-arkisto.

Lol! Emt! Koettakaa kestää, koulut alkavat kohta, sanoo kirjailija Roope Lipasti kolumnissaan.

”Ihmiset haluavat henkilökohtaista voittoa niin kyltymättömästi, ettei ole väliä kuka jää henkiin hyödyntämään pääomaa. Minusta on nyt aika yrittää luoda järkevää kehityksen tapaa, joka perustuu kollektiivisiin tarpeisiin eikä yksilön voittoihin.” Kirjeitä tulevaisuudesta on äänikirjamainen podcast-sarja, jossa globaalin etelän ihmiset (ja yksi pohjoisenkin) pohtivat aikamme paikallisia ja kaikkiallisia ympäristöongelmia ja sosiaalisia epäkohtia, ja etsivät niihin ratkaisuja. […]

Hello se ois perjantai taas tåällä! Jere lähti lomille lomps ja miestä paikkaamassa NRJ:n Ivalon vahvistus ja somemanagerien kuningatar - Ritu! Juttua riitti aina oudoista aamurutiineista absurdeihin myöhästymisiin ja aikuisten joululahjalistoista dickpiceihin! Lisäksi Minuuttikisan rangaistuksessa Ritu pääsi laulelemaan Tiktakia!

“Mutta miksi tarraudut aikaan? Myös aika on kriisitietoisuutta ruokkiva länsimainen käsite. Aika ei ole loppumassa, vaan asioilla on oikea hetkensä. Uskon, että tämän kirjeenvaihdon oikea hetki on nyt.” Kirjeitä tulevaisuudesta on äänikirjamainen podcast-sarja, jossa globaalin etelän ihmiset (ja yksi pohjoisenkin) pohtivat aikamme paikallisia ja kaikkiallisia ympäristöongelmia ja sosiaalisia epäkohtia, ja etsivät niihin ratkaisuja. Sarjan toisessa […]

Sukupuolten taistelussa Marko Mikkelistä kohtasi Johannan Torniosta. Aamuklubissa keskusteltiin haravoida sanan englanninkielisestä muodosta, Netflixin katsomisesta, sekä murrosiästä. Pauliina oli myös saanut viikonloppuna nostalgisen kirjeen.

”Vaikka viralliset tahot kieltäytyvät hyväksymästä, että kasvihuoneilmiö on ensisijaisesti seurausta fossiilisten polttoaineiden käytöstä, meidän kansamme on vaatinut kiihkeästi luopumista niistä. Emme itse halua muuttua fossiileiksi ennen aikaamme!” Kirjeitä tulevaisuudesta on äänikirjamainen podcast-sarja, jossa globaalin etelän ihmiset (ja yksi pohjoisenkin) pohtivat aikamme paikallisia ja kaikkiallisia ympäristöongelmia ja sosiaalisia epäkohtia, ja etsivät niihin ratkaisuja. Ensimmäisessä osassa kuullaan […]

Kenttätöiden luonteeseen kuuluu, että kaikkeen ei voi varautua etukäteen. On muutettava suunnitelmaa, jos alkuperäinen idea ei toimi; ja on uskallettava tarttua uusiin tilaisuuksiin, jos niitä osuu kohdalle. Aluksi yllätykset ja muutokset voivat tuntua stressaavilta, mutta kun on avoimin mielin ja sinnikäs, monesti se palkitaan. Vastoinkäymiset ovat usein jopa paljon hyödyllisempiä ja opettavaisempia kuin odotusten mukaan sujuneet tilanteet. The post Kirjeitä kentältä: Arktinen tutkimus ja heittäytymisen taito appeared first on AntroBlogi.

Yhä useampi antropologi löytää itsensä tilanteesta, jossa hänen tutkimusosallistujansa ovat joko vähintään yhtä koulutettuja tai paremmin toimeentulevia kuin hän itse, tai molempia näistä. Näitä tilanteita kuvaamaan on antropologian piirissä omaksuttu termit ylöspäin tutkiminen ja sivuttain tutkiminen. Ylöspäin tutkimisella viitataan tarpeeseen tutkia maailmamme eliittejä ja vallanpitäjiä: sivuttain tutkimisella taas viitataan tilanteeseen, jossa tutkimukseen osallistujat ovat koulutukseltaan, statukseltaan ja tulotasoltaan etnografiin verrattavissa. The post Kirjeitä kentältä: Ylös, alas, sivulle – Kenttätyötä valtasuhteissa appeared first on AntroBlogi.

Antropologinen kenttätyö on hidasta, intensiivistä ja kokonaisvaltaista, ja sivupolkuja on usein vaikeaa välttää. Mutta milloin tutkimus tulisi osata kentän osalta lopettaa? Mistä tutkija tietää, kuinka paljon aineistoa on tarpeeksi - tai onko sitä jo liikaa? Jos tutkittava maailma on kovin vieras, jo siihen orientoituminen voi viedä paljon aikaa. Jotkut opettelevat paikallisen kielen kokonaan itse, toiset käyttävät aikaa luotettavan tulkin hankkimiseen. The post Kirjeitä kentältä: Sierra Oscar Sierra appeared first on AntroBlogi.

Istun beirutilaisessa kahvilassa ja minua turhauttaa. Kirjoitan tutkimusprojektini rahoittajalle vuosiraporttia, vaikka mieleni tekisi jo mennä suomalaisten tutkijatuttujeni kanssa sovitulle kaljalle. Naputan raportin viimeiset sanat valmiiksi ja kuuntelen sivukorvalla, kuinka viereisen pöydän kolmekymppiset beirutilaiset puhuvat espressojen äärellä Libanonin arabian ja englannin sekoituksella siitä, missä journaalissa saisivat julkaistua erään heistä kirjoittaman antropologisen artikkelin. Mietin keskeyttäisinkö heidän keskustelunsa ottamalla kantaa aiheeseen. Lähetän kuitenkin vain raporttini sähköpostitse projektihallintaan, suljen tietokoneen ja lähden kahvilasta tallustamaan baariin kaupunginosan toiselle laidalle. Tätäkö on kenttätyö? Kävellessäni mielessäni pyörii, että teen nyt varmasti jotain väärin. The post Kirjeitä kentältä: Turhauttaa appeared first on AntroBlogi.

Kun pakolliset kenttätyöjaksot ovat takanapäin, edessä on urakan aikana haalitun materiaalin työstäminen etnografiaksi. Tiedeyhteisö peräänkuuluttaa tuloksia. Tutkimusyhteisö kysyy, miten työni edistyy. Itse kaipaan selontekoa siitä, mitä viime vuosien aikana oikeastaan on tapahtunut. Miten sen kaiken voisi tiivistää? Miten muuntaa etnografinen aineisto tieteeksi? The post Kirjeitä kentältä: Mielen talkoissa appeared first on AntroBlogi.

The post Kirjeitä kentältä: Ugandan auringon alla appeared first on AntroBlogi.

”Miten voit olla varma siitä, että jaksat paneutua samaan tutkimusaiheeseen neljän vuoden ajan?” Tämä on kysymys, johon moni alkuvaiheen väitöskirjatutkija joutuu vastaamaan sekä tuttavien kysellessä urakuulumisia että epävarmuuden peikon hiipiessä oman pään sisälle. Koska tutkin kaivoskiistoja ja ympäristönhallintaa, vastaan yleensä tällaisiin kysymyksiin tutkimusaiheeni yhteiskunnallista tärkeyttä liputtaen. ”Nämä asiat vaikuttavat erittäin paljon paikallisten ihmisen elämään ja aiheuttavat päänvaivaa viranomaisille ja poliitikoille, joten lisää tutkimusta tarvitaan”, saatan sanoa. The post Kirjeitä kentältä: Lumen ja jään tajun jäljillä appeared first on AntroBlogi.

Antropologista tutkimusta tehdään nykyään paitsi alkuperäiskansoista ja kaukaisista maista, myös tutummista aiheista, kuten urheilusta, lähiöistä ja perihämäläisestä kahvipöytäkursailusta. Miksi monet antropologit silti tuntevat syyllisyyttä tai jopa ajoittaista katumusta siitä, että valittu aihe ei olekaan tarpeeksi jännittävä – tai siitä, että se ei vie heitä tarpeeksi kauas kotoa? The post Kirjeitä kentältä: Oma maa mansikka? appeared first on AntroBlogi.

Kenttätöihin lähtemistä voidaan ajatella omanlaisenaan tulikasteena ja initiaatioriittinä, jonka suoritettuaan antropologikokelas viimein saavuttaa täysivaltaisen aseman tieteellisen yhteisön jäsenenä. Aiemmin opittu teoria ja eettiset periaatteet ohjaavat kokelasta, mutta soveltaminen jää tulevan antropologin harteille. Kentältä palannut tutkija on täten vihitty etnografian saloihin ja laadullisen tutkimuksen keskeisiin menetelmiin. Nyt alkava Kirjeitä kentältä -kolumnisarja vie lukijan kentälle viiden kolumnistin mukana. The post Kirjeitä kentältä: Kentällä olemisen sietämätön keveys appeared first on AntroBlogi.

Muutama vuosi sitten minulle alkoi virrata kirjeitä, joissa ihmiset kertoivat heille sattuneista oudoista kokemuksista. Tutkimushankkeestamme ‘Mieli ja toinen’ oli julkaistu iltapäivälehdistössä jokunen uutinen, mikä oli saanut ihmiset ottamaan yhteyttä. Kirjeitä kertyi lopulta yli sadalta kirjoittajalta. Niissä kerrottiin oudoista ja hämmentävistä kokemuksista. Jotkut kirjoittajat olivat kokeneet telepaattisia elämyksiä, toiset saaneet mahdollisesti merkkejä vainajilta tai kuulleet tai nähneet jotain sellaista, mitä muut eivät olleet todistamassa oikeaksi. Tällaisista kokemuksista käytetään yleisesti nimitystä yliluonnollinen tai paranormaali. Mistä kirjeissä saattaa olla kyse? The post Kumman jäljillä appeared first on AntroBlogi.