Podcasts about antroblogi

In this episode of the On hope & activism podcast series, anthropology student Hiroki Nakayama interviews Sawa Yamanishi, a young Japanese peace activist and granddaughter of a Nagasaki atomic bomb survivor.

Tässä podcast-sarjassa pohditaan vaihtoehtoisia polkuja kohti parempaa maailmaa. Saamelaisvaikuttaja Janne Hirvasvuopio keskustelee opiskelijoiden kanssa muun muassa asuttajakolonialismin vaikutuksista, päällekkäisistä oikeusjärjestelmistä ja huumorista.

Mapuche-kansan jäsen, tutkija ja poliitikko Elisa Loncón oli osallisena Chilen perustuslakiuudistuksessa, joka melkein onnistui. Prosessi ja sen epäonnistuminen kertovat alkuperäiskansojen ja valtion jännitteisestä suhteesta. 

Länsimaiden tapa tulkita Lähi-idän konflikteja uskonnon kautta voi kääntyä alkuperäistä tavoitetta vastaan ja vahvistaa jakolinjoja.

Numeroiden yleispätevyys on aihe, joka jakaa oppineita: ovatko numerot universaali ilmiö, siis tuntevatko kaikki ihmiset kaikkialla samat numerot, vai ovatko numerot kielen tapaan kulttuurisidonnaisia käsitteitä?

Tänä vuonna Linnan juhliin kutsuttujen joukossa oli poikkeuksellinen määrä saamelaisia vieraita. Saamelaissovintoprosesseja väitöskirjassaan tutkiva Helga West tarkastelee juhliin liittyvää representaation ongelmaa Suomen harjoittaman asutuskolonialismin kontekstissa.

Tuhannet suomalaiset ovat palvelleet rauhanturvaajina Israelin miehittämillä Golanin kukkuloilla. Antropologi Laura Menard valottaa lapsuutensa rauhanturvaajaperheen arkea, jota sävyttivät etuoikeudet, eksotiikka ja orientalismi.

Millä tavalla holokausti muistetaan romaniyhteisöissä, miten siitä kerrotaan ja millä tavoin romani-identiteetit kietoutuvat kansallisiin kertomuksiin ja historioihin? Apruven! Romaninuoret ja aktivismi -podcastsarjassa Vivian Isberg keskustelee holokaustista Cato Cujpersin ja Mari Orsilan kanssa.

Romaninuoret ja aktivismi -podcast-sarjan toisessa jaksossa romanitaustainen drag-artisti La León pohtii dragin merkitystä taiteena ja poliittisena toimintana.

AntroBlogin uudessa podcastsarjassa ääneen pääsevät romaninuoret. Ensimmäisessä jaksossa Natasha Roth keskustelee Iris Fontellin ja Laura Mäkirinteen kanssa ilosta ja huumorista sekä liittolaisuuden merkityksestä.

Argentiinan sotilasdiktatuurin vuodet ovat kipupiste maan historiassa. Antropologiasta ammentava kirjailija Mariana Enriquez avaa AntroBlogin haastattelussa Yö kuuluu meille -romaaninsa keskeisiä teemoja. Kaunokirjallinen teos on koskettava kuvaus siitä, miten kadonneiden läheisten kaipuu, noituus ja diktatuurin kauhut kietoutuvat yhteen argentiinalaisten kollektiivisessa muistissa.

Palestiinalaista tatreez-kirjontaa on käytetty asujen, asusteiden ja kodintekstiilien koristeluun. Esteettisyyden lisäksi tatreez kantaa myös poliittisia ja sosiaalisia merkityksiä.

Mittaamisen yksiköillä on erilaisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat sekä siihen, millaisia numeroita niiden avulla saavutetaan, että siihen millaista maailmaa nämä mitta-asteikot auttavat rakentamaan. Ajan mittaaminen on hyvä tapa havainnollistaa sitä, kuinka kauaskantoisia seurauksia yksittäisen mittarin käyttöönotolla voi olla.

Tutkimuseettinen ennakkoarviointi on selvästi yleistynyt, ja sitä tarvitaan yhä useampiin tutkimushankkeisiin. Millaista on laatia eettistä ennakkoarviota isossa kansainvälisessä EU-rahoitteisessa konsortiohankkeessa, jossa on soviteltava yhteen eri maiden erilaisia arviointiprosesseja ja -käytänteitä? Ainakin käy ilmi, että EU:n vaateet tutkimuksen eettisyydestä, tietoturvasta ja avoimuudesta ovat osin ristiriidassa keskenään.

Helsingin Sanomien tiedetoimittaja Annikka Mutasen kolumni Ihminen on yksiavioinen eläin nojaa tieteelliseen auktoriteettiin mutta päätyy toistelemaan moralistisia argumentteja polyamorian luonnonvastaisuudesta. Antropologeina haluamme korjata muutamia Mutasen esittämiä väitteitä, jotka eivät kestä lähempää tarkastelua. Lisäksi haluamme peräänkuuluttaa median vastuuta siitä, mitä ne esittävät tieteenä.

Yhdysvalloissa vuosittain vietettävä Mardi Gras on Louisianan vastine Suomen laskiaiselle. Karnevaali edustaa kristillisen paastoon laskeutumisen ohella hedonistista ylikulutusjuhlaa sekä rituaaliksi naamioitua irtiottoa arjesta.

Koirien määrä suomalaisessa yhteiskunnassamme kasvaa vuosi vuodelta, ja koirien rooli niin kotimaisessa bisneksessä kuin yhteiskunnan rakenteissakin on jo pitkään ollut murroksessa. Samalla ihmisyhteiskuntamme kuitenkin asettaa koirille valtavia vaatimuksia ja koiran ja ihmisen välille vahvistuvan kumppanuuden myötä koiran lajityypilliselle käytökselle saattaa jäädä entistä vähemmän tilaa. Jakson vieraana kuullaan yhteiskuntatieteilijä ja entinen tutkija, nykyisin koirien ongelmakäytökseen erikoistunut eläintenkouluttaja, Sari Ung-Lanki. Sarin kanssa syvennymme pohtimaan koiran roolia ihmisyhteiskunnassa niin koiran itsensä kuin meidän ihmisten näkökulmasta. Paljon syvällistä ja jopa filosofista pohdintaa siis luvassa! Lähteet: Antroblogi.fi 31.3.2020 Ihmisen paras ystävä tuotteena Instagram: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠@riivatturakki⁠⁠ ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Tiktok: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠@riivatturakki⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Palautetta podcastista tai aihetoiveita saa aina lähettää joko yksityisviestillä sosiaalisessa mediassa tai sähköpostilla stefanie.lindroos@gmail.com. Kiitos myös jos jätät podcastista arvostelun käyttämäsi kuuntelupalvelun kautta. Musiikki Quirky Dog Kevin MacLeod (incompetech.com) Licensed under Creative Commons: By Attribution 3.0 License http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/

Hyttyset, nuo kesäiltojamme kaunistavat kiusankappaleet, ovat olleet suosittu myyttien aihe. Syitä pohjoisten alueiden hyttyspaljoudelle on etsitty muun muassa pirusta, poroista, valkeista kesäöistä ja muinaisista hirviöistä.

Valtionrajojen jarruttaessa ratkaisuja ekokosmopolitanismi voisi vaikuttaa luontevalta viitekehykseltä ilmastokriisin hillitsemiseksi, mutta se ei ole onnistunut saamaan näkyvyyttä poliittisessa keskustelussa. Löytyisikö luonnon oikeuksia korostavasta ajattelusta sopivampia keinoja koko planeettaamme koskevien haasteiden ratkaisemiseksi?

Onko ihminen lajina tuomittu eriarvoisuuteen? Luonnehtivatko hallitsijavalta, väkivallan monopoli ja byrokratia valtioita olennaisella tavalla? Antropologi David Graeberin ja arkeologi David Wengrow'n Alussa oli... Ihmiskunnan uusi historia -teos kritisoi lukuisia ihmiskuntaan ja sen historiaan liittyviä puhetapoja ja itsestäänselvyyksiä. Teos näyttää, että mitään lopullista totuutta tai alkuperää ei ole.

Mosambikilainen räpartisti Azagaia (6.5.1984–9.3.2023) kuoli maaliskuussa kotonaan Maputossa. Vasta 38-vuotias, erityisesti nuorempien sukupolvien rakastama, Azagaia oli maan tunnetuin räppäri, jota kuunneltiin kaikissa Portugalin entisissä siirtomaissa erityisesti Afrikassa, mutta myös Portugalissa, Brasiliassa ja muualla maailmassa. Hän oli korruption, sodan ja kolonialismin perinnön kärkäs arvostelija. Vuodesta 2010 saakka Mosambikin hiphopia tutkinut antropologi Janne Rantala osoittaa seuraavat muistosanat suoraan Azagaialle.

This text was written in Helsinki in the Unioninkatu University meeting room in October 2022, as part of a flash ethnography project. At the time, I was writing a manuscript on multinational engineers based on fieldwork I completed in Israel, where my partner, Teddy, still works as a Chinese engineer at a local hydropower plant. This story came to mind when thinking about the quarrels and cooperations surrounding engineering standards between Chinese and Israeli engineers in their everyday practice.

Miten ulkomaalaishallinto ‘muukalaistaa' myös siirtolaisen suomalaiset perheenjäsenet prosessissa maahanmuutosta kansalaisuuteen? Tutkija Mervi Leppäkorpi havainnollistaa tätä autoetnografisella kuvailulla kumppaninsa kansalaisuuspäätöstä seuranneen vuorokauden kokemuksista. Hän kuvaa, miten rajoittavat käytännöt vaikuttavat koko perheen arjessa.

Työn yksikkö on tunti ja hinnan yksikkö on euro. Mutta miten yhteisöllisyys, hengenpelastus tai onnellisuus muutetaan numeroiksi? Kysymys kuulostaa hölmöltä, koska emme ole tottuneet ajattelemaan sitä yhteensovittavaa tehtävää, joka mittayksiköillä on puhtaiden numeroiden ja ihmisten asuttaman maailman välissä. Mitattavuus samanaikaisesti sekä yksinkertaistaa maailmaa että rakentaa sitä uudelleen valittujen mittareiden pohjalta.

Polyester is widely considered an unsustainable fabric polluting our environment, but in Ghana, it is seen as a sustainable, good material.

This text was written in Helsinki as part of the flash ethnography series. Struggling to pull together the last chapters of my book, “China's Return to the Village”, this piece came to mind in my effort to dismantle a writer's block that has developed over the years. This block carries a sort of gender bias, making it difficult to narrate the closest relationships with my female interlocutors during fieldwork, such as the one I had with Beiyun.

Seksuaalisuus on keskeinen elämän osa-alue, ja tasavertaisen seksuaalikasvatuksen saaminen on kaikkien oikeus. Antropologia tarjoaa välineitä seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolten moninaisuuden ymmärtämiseen sekä vallitsevien normien haastamiseen, jotta seksuaalikasvatus täyttäisi yhdenvertaisen kohtelun vaatimukset koulujen opetussuunnitelmassa.

This text was written around six months after finishing ethnographic fieldwork at an after-school club in Helsinki. I was working on a journal article based on my fieldwork data and spending a lot of time thinking about how the children in the study interacted with each other and the world around them. Overall, my fieldwork experience was wonderful, but there were several unsettling moments and characters that continue to play on my mind, leaving me with questions about my own role.

Erilaisia psykedeelejä on käytetty ympäri maailmaa niin parantamiseen kuin tietoisuuden kartoittamiseenkin. Nyt ne ovat kiihkeän monialaisen tutkimuksen kohteena. On esitetty, että psykedeelinen historiamme saattaisi ulottua jopa 50 000 vuoden taakse.

Mitä merkitystä hauskanpidolla, aistillisuudella ja nautinnolla on etnografisessa kenttätyössä? Antropologi Siru Auran esikoisromaani Myötäjäiset haastaa kaikkivoipaisen sankaritutkijan myyttiä ja ohjaa lukijaa näkemään nautinnon poliittisuuden.

Ihmissusilla, nagualeilla ja muilla vastaavanlaisilla muodonmuuttajilla on taipumusta ilmaantua silloin, kun raja ihmisen ja eläimen välillä on järkkymässä.

Feministinen tutkimus on kritisoinut objektiivisen tieteenteon ihannetta jo vuosikymmenet. Silti tutkija voi hämmentyä huomatessaan suhtautuvansa omaan tutkimuskohteeseensa ristiriitaisesti. Moninaiset tunteet on kuitenkin hyvä sanallistaa, jotta niistä voidaan käydä keskustelua ja jopa kääntää ne vahvuudeksi.

Ilmastokriisi etenee ja kietoutuu yhteen edustuksellisen demokratian kriisin kanssa. Voisiko apu löytyä niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin kansalaisten osallistamisesta? Jasmin Immonen pohtii kysymystä yhdessä haastattelemansa Ellun Kanojen johtavan tutkijan Elina Kiiski-Katajan kanssa.

Osa vapaaehtoisesti lapsettomista henkilöistä haluaisi hakeutua pysyvän ehkäisykeinon tarjoavaan sterilisaatiotoimenpiteeseen. Suomen steriloimislaissa määriteltyjen kriteerien vuoksi he joutuvat kuitenkin yleensä odottamaan kolmenkymmenen vuoden ikärajan täyttymistä saadakseen lähetteen toimenpiteeseen. Toimenpiteen tiukka sääntely viestii siitä, että kulttuurissamme elää yhä vahvoja lisääntymiseen liittyviä normeja.

Keskustelu täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoitomuodoista eli CAM-hoidoista on usein kiistanalaista ja polarisoitunutta. Niiden käyttöä on kuitenkin syytä pohtia rakentavasti ja erilaisia näkökantoja huomioiden. Miksi vaihtoehtoiset hoitomuodot puhuttelevat länsimaisen lääketieteen parissa kasvanutta nykyihmistä?

Erityisesti viimeisen 10-15 vuoden aikana pakolais- ja siirtolaisaktivismin kentällä on entistä voimakkaammin tuotu esille valtionrajojen ja rajateknologioiden vahingollista ja syrjivää perusluonnetta. Myös monet tutkijat ovat liittyneet mukaan vaatimuksiin näiden rajojen kaatamisesta.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, isänmaallisista lauluista tuli somesodan aseita videopalvelu YouTubessa. Niiden avulla pyydetään ja osoitetaan tukea Ukrainan sotaponnisteluille sekä käsitellään sodan aiheuttamia tunteita.

1800-luvun lopun suomalaislehdistön keskustelukulttuuri oli tunnepitoinen ja riitaisa. Mielipahan ja vihan kaltaiset tunteet räiskyivät yleisönosastokirjoituksissa, joita kynäilivät enimmäkseen keskiluokkaiset miehet. Usein ärtymyksen motiivina oli henkilökohtaisen tai kollektiivisen kunnian loukkaus.

Etelä-Afrikkaa markkinoidaan länsimaisille turisteille luonnonpuistojen, viinin ja ikonisen Pöytävuoren maana. Apartheidin ajan rotusorto ja mellakat sen sijaan näyttäisivät kuuluvan jo historiaan. Todellisuudessa maassa vallitsee nyt luokkasota, jonka taistelutantereena toimivat yliopistokampukset.

Luomakunnan vartijat -elokuva keskustelee ihmisyyttä ja ympäristöä koskettavista muutoksista itäisessä Afrikassa. Ympäristönsuojelijoiden ja tutkijoiden ollessa huolissaan suurten nisäkkäiden sukupuutosta ja fossiilien suojelemisesta, paikalliset daasanach-paimentolaiset huolehtivat toimeentulostaan, sosiaalisista suhteistaan sekä maasta ja vedestä.

Saamelainen seisoo värikkäässä puvussaan keskellä tuntureiden lumikenttiä. Alle on kirjoitettu Lapland Finland. Tästä asetelmasta tuli pohjoisen maiseman symboli jo 1600-luvulla. Millaisena saamelaiset ja heidän kulttuurinsa tällä hetkellä esitetään osana Lapin matkailumaisemaa? Reportaasi valaisee saamelaiskulttuurin tuotteistamiseen ja esittämiseen liittyviä ongelmia Lapin matkailussa.

Tšernobylin suojavyöhyke muodostettiin toukokuussa 1986, ydinvoimalan nelosreaktorin räjähdyksen jälkeen. Nyt se on hetkessä muuttunut kehittyvästä turistikohteesta turvallisuusuhaksi. Ydinvoiman uhat ja mahdollisuudet näyttäytyvät hyvin eri tavoin sodan kuin rauhan aikana. Kulttuuriperinnöllinen tutkimus suojavyöhykkeestä valottaa turismin merkitystä ydinvoiman mielikuvien tuottajana.

Maahanmuuttajien integraatiosta käydään yhä äänekkäämpää julkista keskustelua Suomessa. Integraatiokeskustelussa maahanmuuttajilta odotetaan täydellisen kansalaisen suoritusta, jota mitataan vastaanottavan yhteiskunnan näkökulmasta käsin. Muslimimaahanmuuttajanaisten haastatteluista käy ilmi naisten monikerroksinen näkökulma integraatioon ja sukupuolen merkitys kotoutumiselle.

Laadukasta terveydenhuoltoa pidetään usein suomalaisen hyvinvointivaltion peruskivenä, johon kaikilla kansalaisilla on oikeus. Mutta minkälaista on asioida terveydenhuollossa, kun kuuluu vähemmistöön, johon suhtautuminen vaihtelee suuresti? Ohjelmaa julkaistaan yhteistyössä Voiman (https://voima.fi/) kanssa.

Ekokylien visio elää vahvana ympäri Afrikkaa. Afrikkalainen ylpeys nousee tiedosta, että tarvittava osaaminen on jo yhteisöjen omissa käsissä. Ekokylät pyrkivät vastaamaan ilmastokriisiin ja viitoittamaan tietä kohti sellaista kehitystä, joka ottaa ihmisen ja maapallon huomioon kokonaisuutena.

Keskustelu susista on Suomessa poikkeuksellisen kiihkeää vaikka susikannan aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat vähäisiä. Taustalla vaikuttavat maatalouden kriisi ja metsästyksen yhteiskunnallisen merkityksen murros. Suden ja ihmisen välisten vuorovaikutussuhteiden yhteiskunnallisia ulottuvuuksia tarkastelemalla suden voi nähdä symboloivan erilaisia, keskenään ristiriitaisia tapoja arvottaa luontoa.

Ecoferia on luomutuottajien yhteisö, jonka jäsenet ovat keskenään kuin perhettä. Pääoman kerryttäminen ei yhteisöä kiinnosta, vaan keskeistä on jakaminen – hyvä elämä.

Nykyisessä ”maahanmuuttokriittisessä” keskustelussa pyritään irrottautumaan rasismin käsitteestä nostamalla keskusteluun uskonto- ja kulttuurieroja “rodun” sijaan. Poliittinen oikeisto on kehittänyt uusrasistisen retoriikan, jossa turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat koetaan uhkaksi niin sanotulle kansalliselle yhtenäisyydelle. Ilmiöstä voidaan käyttää nimitystä ‘kulttuurifundamentalismi', ja sen keskeisenä elementtinä näyttäytyy ksenofobia eli vieraan pelko.

Yksikielisyys ja kielten erottelu toisistaan ovat kouluissa vaikuttavan kielipolitiikan lähtökohtia. Kasvatustieteiden tohtori Tuuli From tutki etnografisessa väitöskirjassaan kysymyksiä kielipolitiikasta, tilasta ja vallasta kaksikielisissä kouluympäristöissä Suomessa ja Ruotsissa. Fromia kiinnostivat erityisesti koulujen toimintaa ohjaavan virallisen kielipolitiikan päämäärät ja miten ne heijastuvat koulujen arkisiin tiloihin. AntroBlogin Suvi Lensun luotsaamassa podcast-haastattelussa Tuuli From kertoo tutkimuksensa toteutuksesta ja havainnoista. Tuuli Fromin väitöskirja on luettavissa osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/319808