Podcasts about paavalin

Vuonna 50 Tessalonikaan syntyi Paavalin toimesta seurakunta, joka joutui pian ankaran vainon kohteeksi. Paavali kirjoitti sille nämä kaksi kirjettä vain muutama kuukausi sieltä karkotuksensa jälkeen. Tessalonikalaiskirjeet ovat ensimmäisiä hänen kirjoittamistaan kirjeistä. Ne antavat meille mahdollisuuden kurkistaa vainotun kirkon elämään, sen iloihin ja suruihin, vain kaksi vuosikymmentä helluntain jälkeen.

Vuonna 50 Tessalonikaan syntyi Paavalin toimesta seurakunta, joka joutui pian ankaran vainon kohteeksi. Paavali kirjoitti sille nämä kaksi kirjettä vain muutama kuukausi sieltä karkotuksensa jälkeen. Tessalonikalaiskirjeet ovat ensimmäisiä hänen kirjoittamistaan kirjeistä. Ne antavat meille mahdollisuuden kurkistaa vainotun kirkon elämään, sen iloihin ja suruihin, vain kaksi vuosikymmentä helluntain jälkeen.

Vuonna 50 Tessalonikaan syntyi Paavalin toimesta seurakunta, joka joutui pian ankaran vainon kohteeksi. Paavali kirjoitti sille nämä kaksi kirjettä vain muutama kuukausi sieltä karkotuksensa jälkeen. Tessalonikalaiskirjeet ovat ensimmäisiä hänen kirjoittamistaan kirjeistä. Ne antavat meille mahdollisuuden kurkistaa vainotun kirkon elämään, sen iloihin ja suruihin, vain kaksi vuosikymmentä helluntain jälkeen.

Vuonna 50 Tessalonikaan syntyi Paavalin toimesta seurakunta, joka joutui pian ankaran vainon kohteeksi. Paavali kirjoitti sille nämä kaksi kirjettä vain muutama kuukausi sieltä karkotuksensa jälkeen. Tessalonikalaiskirjeet ovat ensimmäisiä hänen kirjoittamistaan kirjeistä. Ne antavat meille mahdollisuuden kurkistaa vainotun kirkon elämään, sen iloihin ja suruihin, vain kaksi vuosikymmentä helluntain jälkeen.

Vuonna 50 Tessalonikaan syntyi Paavalin toimesta seurakunta, joka joutui pian ankaran vainon kohteeksi. Paavali kirjoitti sille nämä kaksi kirjettä vain muutama kuukausi sieltä karkotuksensa jälkeen. Tessalonikalaiskirjeet ovat ensimmäisiä hänen kirjoittamistaan kirjeistä. Ne antavat meille mahdollisuuden kurkistaa vainotun kirkon elämään, sen iloihin ja suruihin, vain kaksi vuosikymmentä helluntain jälkeen.

Vuonna 50 Tessalonikaan syntyi Paavalin toimesta seurakunta, joka joutui pian ankaran vainon kohteeksi. Paavali kirjoitti sille nämä kaksi kirjettä vain muutama kuukausi sieltä karkotuksensa jälkeen. Tessalonikalaiskirjeet ovat ensimmäisiä hänen kirjoittamistaan kirjeistä. Ne antavat meille mahdollisuuden kurkistaa vainotun kirkon elämään, sen iloihin ja suruihin, vain kaksi vuosikymmentä helluntain jälkeen.

Vuonna 50 Tessalonikaan syntyi Paavalin toimesta seurakunta, joka joutui pian ankaran vainon kohteeksi. Paavali kirjoitti sille nämä kaksi kirjettä vain muutama kuukausi sieltä karkotuksensa jälkeen. Tessalonikalaiskirjeet ovat ensimmäisiä hänen kirjoittamistaan kirjeistä. Ne antavat meille mahdollisuuden kurkistaa vainotun kirkon elämään, sen iloihin ja suruihin, vain kaksi vuosikymmentä helluntain jälkeen.

Vuonna 50 Tessalonikaan syntyi Paavalin toimesta seurakunta, joka joutui pian ankaran vainon kohteeksi. Paavali kirjoitti sille nämä kaksi kirjettä vain muutama kuukausi sieltä karkotuksensa jälkeen. Tessalonikalaiskirjeet ovat ensimmäisiä hänen kirjoittamistaan kirjeistä. Ne antavat meille mahdollisuuden kurkistaa vainotun kirkon elämään, sen iloihin ja suruihin, vain kaksi vuosikymmentä helluntain jälkeen.

Raamattupiirisarja Maan ääriin asti käsittelee Apostolien tekoja ja on kuin seikkailukertomus. Seuraa kanssamme kristillisen kirkon syntyä ja sen uskomatonta leviämistä 35 vuodessa koko Rooman valtakuntaan – vastustuksesta ja vainoista huolimatta. Ihastu Paavaliin, tuohon seurakunnan vainoojaan, josta Jeesuksen kohtaaminen teki innosta palavan pakanain apostolin.

Verkoston Kesäkirjeitä-podcastissa tutustutaan Paavalin kirjeisiin Uudessa testamentissa. Tässä jaksossa tutustutaan Timoteuskirjeeseen, josta keskustelemassa ovat Panu Pitkänen ja Eemil Kulju. ------- Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Verkoston Kesäkirjeitä-podcastissa tutustutaan Paavalin kirjeisiin Uudessa testamentissa. Tässä jaksossa tutustutaan Efesolaiskirjeeseen, josta keskustelemassa ovat Tinja Halunen ja Riikka Hartikainen. ------- Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Verkoston Kesäkirjeitä-podcastissa tutustutaan Paavalin kirjeisiin Uudessa testamentissa. Tässä jaksossa tutustutaan Kolossalaiskirjeeseen, josta keskustelemassa ovat Riikka Hartikainen ja Eemil Kulju. ------- Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Verkoston Kesäkirjeitä-podcastissa tutustutaan Paavalin kirjeisiin Uudessa testamentissa. Tässä jaksossa tutustutaan Filippiläiskirjeeseen, josta keskustelemassa ovat Panu Pitkänen ja Riikka Hartikainen. ------- Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Verkoston Kesäkirjeitä-podcastissa tutustutaan Paavalin kirjeisiin Uudessa testamentissa. Tässä jaksossa tutustutaan Roomalaiskirjeeseen, josta keskustelemassa ovat Panu Pitkänen ja Eemil Kulju. ------- Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Verkoston Kesäkirjeitä-podcastissa tutustutaan Paavalin kirjeisiin Uudessa testamentissa. Tässä jaksossa tutustutaan Tessalonikalaiskirjeisiin, joista keskustelemassa ovat Riikka Hartikainen ja Eemil Kulju. ------- Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Verkoston Kesäkirjeitä-podcastissa tutustutaan Paavalin kirjeisiin Uudessa testamentissa. Tässä jaksossa tutustutaan Tessalonikalaiskirjeisiin, joista keskustelemassa ovat Riikka Hartikainen ja Eemil Kulju. ------- Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Kari Kanala on muun muassa Ensitreffit alttarilla -ohjelmasta tuttu Paavalin seurakunnan kirkkoherra, jolla jokainen leipä on vähän erilainen ja lasi on aina puoliksi täynnä. J-mieheksi itseään tituleeraavan Karin kanssa juttelemme juustosta ja vähän Jeesuksesta ja jalkapallostakin. Mutta eniten kuitenkin juustosta. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Raamattu on syvästi inhimillinen, pitkän historian aikana syntynyt kirja. Tiede auttaa ymmärtämään Raamattua ja sen moniulotteisuutta. Jumalallisuus ja inhimillisyys ovat kietoutuneet Raamatussa yhteen. Raamatun hengellinen lukeminen on märehtimistä, meditaatio, jossa sanoista tulee hengellistä ruokaa. Saarnan lopussa on esimerkki meditaatiosta. Saarna Hyvän toivon kappelissa 12.2.2023, Joh. 4: 31-38Johdanto: hatun nostamista ja ravintoa”Nostan hattua ja jatkan matkaani.” Näin Martti Lutherin kerrotaan tehneen silloin, kun hän ei ymmärtänyt jotain raamatunkohtaa. Lutherin neuvo nousi mieleeni päivän evankeliumin äärellä. Erityisesti puhe kylvämisestä, niittämisestä ja korjaamisesta tuntui aluksi jotenkin sekavalta.Tämän kokemukseni kanssa en varmasti ole yksin. Raamattu on monelle vaikea kirja, jonka sanoma ei oikein tunnu avautuvan. Aina se ei avaudu, vaikka siihen yrittäisi tosissaan paneutua. Jeesus sanoo päivän evankeliumissa: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Miten pääsemme syömään tätä ruokaa? Miten sana voi ravita ja koskettaa? I Elävää kudosta, ei kivitauluja Jeesus sanoo: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Sanan avautumiseen on monia teitä. Yksi niistä on ymmärrys ja järjen käyttö. Kyky ymmärtää on Jumalan antama lahja. Jumala voi puhutella meitä ymmärryksemme läpi. Raamatun tieteellinen tutkimus lisää ymmärrystä tästä kiehtovasta kirjasta. Raamattu on hyvin inhimillinen kirja. Siinä ihmiset kertovat kokemuksestaan elämän syvästä salaisuudesta, Jumalasta. He kertovat Kristuksesta, joka teki Jumalan rakkauden meille todeksi. Raamattu on aina ollut elävää kudosta, ei valmiiksi kirjoitettuja kivitauluja. Raamatun sanat eivät ole sellaisenaan pudonneet taivaasta niiden kirjoittajien kynään. Kirjoittajat ovat käyttäneet omaa taitoaan ja ymmärrystään ja valinneet sanoja, joiden toivoivat puhuttelevan. Moni kirjoitettu teksti on aluksi ollut puhuttua perimätietoa, jota on vähitellen alettu kirjoittaa muistiin. Kirjoittajat ovat myös lainanneet toisia aikansa ajattelijoita ja synnyttäneet sanoja keskustelemalla uskonyhteisönsä muiden jäsenten kanssa. Raamatun kirjoista on ollut myös monia eri käsikirjoituksia ennen kuin vakiintunut muoto on syntynyt.  Jeesus sanoo: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Raamattu on syntynyt pitkän historian aikana. Sen kirjojen kokoelma eli kaanon on valittu monien kompromissien tuloksena. Paljon hyviä kristillisiä tekstejä on jäänyt Raamatun ulkopuolella. Raamattua on myöhemmin käännetty eri kielille ja luotu eri aikoina kieltä, joka puhuttelee. Tämän pitkän ja hyvin inhimillisen historian aikana ihmiset ovat tehneet monia valintoja, joiden vuoksi meillä on nyt käytössä nykyinen Raamattu. Raamatun kirjoja on kirjoitettu hyvin erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi Paavalin kirjeet ovat todella kirjeitä. Näen Paavalin kirjoittamassa niitä väsyneenä kynttilän heikossa valossa rankkojen päivien päätteeksi. Paavali ei varmasti tarkoittanut vaikkapa Rooman seurakunnille kirjoittaessaan, että juuri hänen kirjeistään tulisi tuhatvuotisia uskon lähteitä. Välillä hänen kirjeissään on sekavuutta ja toistoa. Silti niissä on uskottamattoman syvää puhetta Jumalan todellisuudesta ja samalla hyvin käytännöllisiä neuvoja.  II Kengurutkin märehtivät, märehdi sinäkin! Jeesus sanoo: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Tietoa tarvitaan Raamatun ymmärtämiseksi, mutta tieto ei avaa kaikkea Raamatusta. Millä tavalla pääsen maistamaan Raamatun elävää ravintoa, elämän leipää? Tarvitsen Raamatun hengellistä lukemista. Martti Luther puhui siitä, että voimme käyttää ymmärrystämme etsimään Raamatusta sen ydintä. Tärkeää ei ole lukkiutua yksittäisiin omaan aikaansa sidottuihin jakeisiin, vaan lukea Raamattua Kristuksen läpi. Olennaista on löytää keskus, elämän leipä, jota Kristus meille murtaa. Raamattu on syvästi inhimillinen kirja. Inhimillinen ei kuitenkaan sulje pois jumalallista. Raamatussa inhimillisyys ja jumalallisuus kietoutuvat toisiinsa. Kristuksessa Jumala tulee ihmiseksi. Jumala sitoutuu ihmisyyteen: sen epätäydellisyyteen, rosoisuuteen ja elämän suureen kirjoon.  Kun Raamatun kirjoittajat ovat käyttäneet kirjoitustyössään viisauttaan ja lahjojaan, he ovat samalla olleet Jumalan Pyhän Hengen kanavia. Jumalan uutta luova voima on virrannut heidän kyniensä kautta. Epätäydellisenäkin Raamatusta voi löytää olennaisen. Jeesus sanoo: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Raamatun hengellinen lukeminen on astumista sisälle sen maailmaan: syvyyteen, viisauteen, kertomuksiin ja vertauksiin. Pyhä Henki synnyttää Raamatun sanojen kautta yhteyden minun ja Jumalan välille. Luther kuvasi Raamatun hengellistä lukemista märehtimisenä, latinaksi ruminare. Lehmät märehtivät niin, että ruoka palaa pötsistä uudelleen suuhun pureskeltavaksi. Tätä saarnaa kirjoittaessani minulle selvisi, että myös kengurut märehtivät! Suuri hengellinen inspiraation lähde tämäkin!Raamatun märehtiminen on sanojen pureskelua yhä uudelleen. Se on meditaatiota, mietiskelyä, jota sanaa Luther myös käytti. Raamattua märehtiessäni sanat avautuvat. Salattu ruoka maistuu suussani, ravitsee kehoani ja koskettaa Henkeäni. Jumalan sanasta avautuu elämän leipä ja ikuinen lääke. Ihmisiä ja luomakuntaa rakastavan Jumalan läsnäolo tulee todeksi arkeni keskelle. Saan siitä voimaa ja se auttaa löytämään kiitollisuutta tavallisesta elämästä. Kristuksen rakkaus kirkastuu ja tulee suunnannäyttäjäksi elämääni. Voin märehtiä elämän leipää ja tuntea Kristuksen läsnäolon. Lopuksi: esimerkki Raamatun märehtimisestä Pyrin märehtimään ja meditoimaan Raamatun sanoja aina aamuisin. Raamattua meditoidessani keskityn yhteen jakeeseen kerrallaan. Otan esimerkiksi jakeen ”Jumala on rakkaus.” Aloitan sanomalla mielessäni koko jakeen: ”Jumala on rakkaus.” Sitten toistan viimeisen sanan hitaasti kolme kertaa ja samalla hengitän rauhallisesti nenän kautta sisään ja suun kautta ulos: ”rakkaus – rakkaus - rakkaus”. Seuraavaksi jätän viimeisen sanan pois ja sanon: ”Jumala on.” Jälleen toistan viimeisen sanan hitaasti kolme kertaa ja samalla hengitän rauhallisesti sisään ja ulos: ”on – on - on”. Jätän taas pois viimeisen sanan ja sanon mielessäni: ”Jumala – Jumala - Jumala”. Jos jae on monimutkaisempi, kaikkia sanoja ei tarvitse toistaa. Päivän aikana voin palauttaa jakeen mieleeni ja toistaa sitä arjen keskellä.

Vieraana teologian tohtori Timo Laato. Mikä on Israelin rooli pelastushistoriassa? Miksi Israel ei ottanut Kristusta vastaan? Onko kristillinen kirkko korvannut Israelin Jumalan kansana? Onko juutalaisilla ja kristityillä omat pelastustiet? Mitä tarkoittaa Paavalin sana siitä, että lopulta kaikki Israel on pelastuva? Miten suhtautua lähetystyöhön juutalaisten parissa?

Saarna Hyvän toivon kappelissa 6.11.2022 Reformaation päivä, Room. 1: 16-17 Johdanto: hengellistä heviä urkuharmoonilla Yksi lämmin muisto lapsuuteni luterilaisuudesta liittyy urkuharmooniin, jolla soitettiin hengellistä heviä.  Ala-asteella luokassamme oli harmooni, johon piti jaloilla polkea ilmaa, että siitä lähti ääntä. Harmoonin säestyksellä lauloimme virsiä. Joskus välitunnilla kuitenkin luokkamme villeimmät polkivat hulluna harmoonia, rynkyttivät koskettimista riitasointuja ja huusivat soittavansa hengellistä heviä! Tuossa hetkessä kohtasi kaksi maailmaa: vanha luterilainen yhtenäiskulttuuri ja uusi nouseva monikulttuurisuus, jota myös pop-kulttuuri edusti. Elin lapsuuttani 80-luvulla syrjäisessä Vaalassa, jossa yhtenäiskulttuuri vielä vaikutti. Sinnekin kaikuivat kuitenkin pop-kulttuurin sävelet. C-kaseteilta soivat Metallica ja Kiss, Iron Maiden ja Dingo. Noista ajoista luterilainen yhtenäiskulttuuri on entisestään hiipunut. Täällä Jätkäsaaressa siitä on näkyvillä vain häivähdys. Suomessa, etenkin Helsingissä, olemme kulkeneet yhtenäiskulttuurista kohti kulttuurien mosaiikkia. Samanlaisen katsomusten mosaiikin keskellä eli myös apostoli Paavali. Hän kirjoitti roomalaisille: ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille.”Miten luterilaisuus voisi puhutella ihmisiä tässä paikassa ja tässä ajassa? Miten voimme olla rohkeasti kristittyjä ja luterilaisia ilman että meidän tarvitsisi kokea häpeää?I Luterilainen vai kristitty? ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille.”  Paavali vaikutti vahvasti siihen, että Jeesuksen seuraajien liike ei jäänyt osaksi juutalaisuutta. Vaati suurta rohkeutta ja kirkasta ajattelua ymmärtää, että evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta oli tarkoitettu kaikille, ei vain juutalaisille. Tuon läpimurron vuoksi mekin olemme kristittyjä. Paavalin kirjeistä näkyy myös se, että tämä kehitys herätti vastustusta. Osa Jeesuksen seuraajista olisi halunnut pitää sanoman hänestä vain juutalaisille tarkoitettuna. Myöhemmin 1400-luvulla kristinuskoon syntyi uusi jakolinja. Reformaattori Martti Luther edusti protestantismia ja oli sen tärkeimpiä vaikuttajia. Hän halusi uudistaa katolista kirkkoa kohti syvempää evankeliumin ymmärtämistä.Protestanttisuus on sittemmin jakautunut yhä uusiin kirkkokuntiin ja seurakuntiin. Kristinuskon sisällä me luterilaiset olemme pieni vähemmistö. Tämä pienuus on samalla myös siunaus, koska se antaa suhteellisuudentajua. Kristinuskon nykyajassa täytyy olla ekumeenista, että se olisi uskottavaa. Meidän on etsittävä jatkuvasti yhteyttä toisiin kirkkoihin ja erilaisiin kristittyihin. Yhtä tärkeää on myös etsiä yhteyttä toisiin uskontoihin: löytää se, mikä on yhteistä ja rakentaa rauhaa ja luottamusta sen varaan. Voimme myös ammentaa viisautta koko kristillisen kirkon hengellisestä aarreaitasta. Kristillisen kirkon viisaus ei rajoitu Martti Lutheriin. Hän oli tärkeä kirkon uudistaja, mutta hänkin oli vain ihminen ja osa kirkon pitkää perinnettä. Hän oli myös väärässä esimerkiksi rasistisessa suhtautumisessaan juutalaisiin. Ekumeenisina kristittyinä voimme vaikuttua varhaisen kirkon erämaiden kilvoittelijoista ja katolisen kirkon suurista ajattelijoista. Voimme katsella ikoneiden läpi toiseen maailmaan niin kuin ortodoksit ja nostaa kätemme ilmaan ylistyksessä kuin helluntailaiset. Olemme luterilaisia, mutta meidän ei pidä jäädä luterilaisuuden vangeiksi. Jumala toimii koko maailmassa, ei vain luterilaisuudessa. Luterilaisina olemme Kristuksen seuraajia ja uskon tien kulkijoita siinä missä muutkin kristityt. Olemme ensisijaisesti kristittyjä, emme luterilaisia.II Mitä luterilaisuus voi antaa maailmalle? ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille.”  Ekumeenisen kristillisyyden lisäksi on tärkeää löytää omasta luterilaisesta perinteestämme sen lahjat. On tärkeää huomata sen merkitys koko ihmiskunnalle. Luterilaisuus tuli minua vastaan vähän aikaa sitten lukiessani amerikkalaisen historiantutkijan Francis Fukuyaman uutta kirjaa Liberalism and its discontents. Fukuyaman mukaan Martti Lutherin ajattelu oli yksi tärkeä suunnannäyttäjä modernille yksilöllisyydelle. Luther rohkaisi ihmisiä ajattelemaan itse ja tutkimaan Raamattua itse omalla äidinkielellään. Usko olikin jotain, jonka pystyi kokemaan henkilökohtaisesti ilman että kirkko toimi sen välittäjänä. Eikä Lutherin vaikutus rajoittunut vain uskontoon. Hänen ajattelunsa ruokki ylipäänsä kriittisyyttä valtaa käyttäviä instituutioita kohtaan. Tämä muokkasi henkistä maaperää kansanvallan synnylle.Luterilaisuus on vaikuttanut isosti suomalaiseen yhteiskuntaan. Se näkyy juurina esimerkiksi koulutuksen arvostamisessa, hyvinvointivaltiossa ja korkeassa työmoraalissa. Suomalainen ja pohjoismainen yhteiskuntamalli on koko maailman mittakaavassa poikkeuksellisen toimiva. Historioitsija Teemu Keskisarjaa lainaten meitä on siunattu hyvällä uskonnolla. Luterilaisuudesta voi olla ylpeä maailman turuilla ja toreilla. Sitä ei tarvitse hävetä myöskään omassa yhteiskunnassamme. Voimme ottaa rohkeasti paikkamme yhteisessä keskustelussa ja tuoda siihen luterilaisuudesta uskon, toivon ja rakkauden valoa. Luterilainen kirkkomme on monessa mielessä oikein hyvä kirkko. Se ei ole täydellinen ja siinä on myös sellaista, joka haavoittaa ja tukahduttaa. Mikään ihmisten muodostama yhteisö ei ole täydellinen, ja on vaarallista uskoa, että niin koskaan olisi. Kuitenkin iloitsen meidän kirkossamme esimerkiksi yhteisestä laulamisesta ja auttamisen halusta. Iloitsen ajattelun vapaudesta ja itsekritiikin sallimisesta. Iloitsen vuoropuhelusta ja siitä, että kirkon jäsenet voivat käyttää ääntään seurakuntavaaleissa. Lopuksi Kirkkomme siunaus on siinä, että pystymme sekä uudistumaan rohkeasti että yhä uudestaan palaamaan uskon lähteille. Voimme rohkeasti pohtia teologiaa ja etsiä uskolle uusia sanoja ja säveliä. Voimme kokea uutta hengellisyyttä, niin kuin esimerkiksi teemme kehoharjoituksilla Hyviksellä.  Yhtä tärkeää on yhä uudelleen palata uskon peruskysymyksiin. Kuka olen? Minne olemme yhdessä menossa? Miten voimme elää sovussa toistemme ja luomakunnan kanssa? Mistä saan avun hätääni? Missä on toivo, kun kuljen kuoleman varjon maassa? Ylösnousseen Kristuksen kasvoja katselemalla ja Raamatun sanoja märehtimällä voimme yhä uudelleen juoda lähteestä. Voimme yhä uudestaan palata yksinkertaiseen uskoon ja vapauttavaan evankeliumiin. Voimme tuntea Jumalan voiman, Hengen läsnäolon ja elää toivosta, jonka Kristus antaa kaikille.   

101 Aarretta Raamatusta -Lasten Raamatusta osa 97/101.

Marttyyriuutta Todistamassa He raahasivat hänet ulos kaupungista kivittääkseen hänet, ja todistajat jättivät viittansa Saul-nimisen nuoren miehen huostaan. (Apt. 7:58)  Damaskoksen tiellä  Matkalla, Saulin ollessa jo lähellä Damaskosta, taivaasta leimahti yhtäkkiä valo hänen ympärilleen. 4Hän kaatui maahan ja kuuli äänen sanovan: … Lue loppuun →

Pääsiäisenä kristikunta on ollut jälleen kerääntyneenä krusifiksin äärelle. Tuo kuva ristiinnaulitusta ja kärsivästä Jeesuksesta on kiehtonut ihmismieliä sen alkuajoista saakka. Mitä sillä halutaan meille kertoa? Miksi juuri tuon väkivaltaisen kidutuskuoleman katsotaan olevan koko kristillisen perinteen alkuräjähdys? Mitä meidän pitäisi siitä ymmärtää, tai oppia? Jeesuksen ristiinnaulitsemisen merkitystä ovat pohtimassa kirjailija Antti Nylén sekä kuvataiteilija ja pappi Ilkka Sariola, joka on maalannut krusifiksit Helsingin Kallion ja Paavalin kirkkoihin. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Kimmo Saares.

Mitä kiinnostavia yksityiskohtia Paavalin kirjeistä löytyykään? Hepr. 13:23-25. Seurassasi Asta Vuorinen. 

Uskon askeleita ohjelmat koostuvat kolmesta osuudesta, joissa jokaisessa kuullaan keskustelu, haastattelu tai opetus. Tässä jaksossa Lea Kujanpää kertoo elämästään, musiikista ja rukouksesta. Olli Seppänen opettaa Raamatusta aiheenaan voima minussa. Lea Kujanpää kertoo myös kirjansa Rukouksen matkassa syntymisestä ja kirjan kustantajan Karas Sana Oy:n toimitusjohtaja Terhi Rajala avaa miksi se päätti julkaista kyseisen kirjan. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa ohjelman toimittaja Mikko Matikainen nosti esiin ruuan siunaamisen merkitystä. Kun ruokaa siunatessamme ajattelemme viljelijöitä ja kaikkia heitä, joiden työn tuloksena olemme saaneet ruuan lautasellemme, niin arvostamme ruokaamme ja voimme samalla pyytää Jumalaa siunaamaan mainittuja tahoja. Puhetta on myös kiitollisuudesta Isänmaastamme ja kaikesta siitä työstä mitä sen eteen ovat edeltäneet sukupolvet tehneet. Lea Kujanpää kertoi osana tuota ensimmäistä osuutta elämästään, musiikista ja rukouksesta. Lea on valmistunut huilistiksi Sibelius akatemiasta. Musiikki menee jotenkin syvemmälle, kuin vain pelkät puhutut sanat. Lea on myös pappi, jolle rukouksen maailma ja Pyhän Hengen johdatus ovat totta. Ohjelman toisessa osassa ilmavoimien hävittäjälentäjä, kapteeni evp. ja Kansan Raamattuseuran raamattukouluttaja opettaa otsikolla voima minussa. Olli ottaa esiin kaksi esimerkkiä Daavidin ja kaksi Paavalin elämästä. Niiden esimerkkien kautta hän avaa kuulijoille meidän todellisen voimamme olevan Jumalan voimaa ja rohkeutta meissä. Tämä on totta etenkin silloin, kun olemme voimattomia tai koemme olevamme umpikujassa. Olli piti opetuksensa osana kasvokkain ohjelmaa, jonka yhteydessä julkaistiin myös Lea Kujanpään kirja ”Rukouksen matkassa”. Ohjelman kolmannessa osuudessa kuullaan keskustelu, jossa Lea Kujanpää kertoo kirjastaan ja miksi sen kirjoitti. Samassa keskustelussa liiketoiminnanjohtaja Terhi Rajala kertoo kirjan kustantajan Karas Sana Oy:n näkökulman kirjaan. Terhi sanoi rukouskirjoja kirjoitetun jo paljon. Tässä kirjassa on omakohtainen, syvällinen ja pilke silmäkulmassa kirjoittamisen ote, joka puhuttelee lukijaa. Lea kertoi elämässä olevan hyviä vaiheita ja todella vaikeita vaiheita. Niiden keskellä rukous ja Jumala kannattelevat. Vaikeat ajat kestävät aikansa. Niiden jälkeen, ehkä vasta paljon myöhemmin saattaa oivaltaa miksi ne vaiheet piti elää läpi. Pimeyden helmet löytyvät vasta jälkikäteen, jos ovat löytyäkseen. Mielenkiintoinen haastattelu ja mielenkiintoinen kirja! Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Paavalin kirje – vastaus seurakunnan ongelmiin Seurakunnan jakaantuminen, perustus ja johtajat Onko seksi yksityisasia? Kristityn identiteetti ja suhde kulttuuriin Ongelmat seurakunnan kokouksissa

// LAUTAPELEJÄ JA UUDEN AJAN MESSIAITA //Tämänviikkoinen Viikonloppusoturit-jakso tarjoillaan ravistettuna, ei sekoitettuna. Senjutsun kappaleanalyyseissä vuorossa on sinkkunakin julkaistu Stratego, joka jätti ensikuulemalta Oopperan kummituksen luolan hieman kylmäksi. Joko kappale on auennut paremmin vai pysähtyykö Janick Gersin laatima taktiikka vihollisen ratsujoukkoihin? Paavalin kirkossa ikkunalasit helisevät ja ehtoollisviini muuttuu Trooper-olueksi, kun Henkka louhii kitarallaan niin ilkeän kuuloista heviriffiä ilmoille.Jaksossa esitetään myös faniteoria kappaleen sanoitusten merkityksestä ja vastataan kuulijakysymykseen, joka pureutuu syvälle nyky-Maidenin olevaisuuden ytimeen. Tervetuloa jälleen tunniksi Iron Maidenin loputtoman kiehtovaan maailmaan!Palautetta voi lähettää Facebookissa tai Instagramissa sekä sähköpostin välityksellä viikonloppusoturit@gmail.comMuistakaa jättää arvio podcastista käyttämässänne suoratoistopalvelussa!

Vieraana pastori, PhD Samuli Siikavirta. Millä tavoin Paavalin teologia ja etiikka liittyvät toisiinsa? Mitä tarkoittaa Paavalin käyttämä käsitepari henki ja liha? Miksi kristitty ei saa tehdä vapaasti syntiä, jos saa kaiken anteeksi? Miten kaste yhdistää Paavalin teologian ja etiikan?

Masennus ja heikkoudet. 2. Korinttilaiskirjeen sanoma. Vieraana teologian tohtori Timo Laato.

Apostoli Paavali on edelleen ajankohtainen, vaikka hän koki marttyyrikuoleman keisari Neron vainoissa ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla, noin vuonna 64. Yhä edelleen mm. tiedotusvälineissä nousevat tasaisin väliajoin esiin kysymykset: Mikä oli Paavalin suhtautuminen naisiin ja homoseksuaaleihin? Paavali oli alkukirkon merkittävin teologi. Taustaltaan hän oli diasporajuutalainen fariseus ja alun perin hän vainosi Jeesuksen kannattajia. Hän koki kuitenkin voimakkaan kääntymyksen ja kertoi, että ylösnoussut Kristus ilmestyi hänelle Damaskon tiellä. Paavali perusti kristillisiä seurakuntia Rooman valtakunnan itäisiin osiin, ja näille seurakunnille hän osoitti kirjeensä. Saamme tietoa Paavalin elämästä ja lähetysmatkoista hänen kirjeidensä lisäksi myös Uuden testamentin kirjasta Apostolien teot. Varhaisista kristityistä kertovat myös eräät roomalaiset historioitsijat ja filosofit. Tiedeykkönen valottaa apostoli Paavalin ristiriitaista persoonaa ja kertoo hänen ajatuksistaan ja lähetystyöstään Rooman valtakunnassa ensimmäisellä vuosisadalla. Juutalaisesta Jeesus-liikkeestä alkoi Paavalin ansiosta muodostua kaikkien kansojen uskonto. Riikka Suikkarin haastateltavina ovat Uuden testamentin tutkijatohtori Nina Nikki ja Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Niko Huttunen Helsingin yliopistosta.

Barnabas vilahtelee Apostolien tekojen tekstissä tuon tuostakin. Hänellä oli merkittävä, jollei jopa ratkaiseva rooli esim. Paavalin elämässä. Barnabas, kehotuksen poika, jota hänen nimensä tarkoittaa oli nimensä mukainen mies. Mitä...

Paavalin kirjeissä paljastetun salaisuuden opetussarjan ensimmäinen osa. Sarjassa on kolme osaa. Muistiinpanot löydät osoitteesta https://perustietoajumalansanasta.com/2021/02/08/salaisuus-osa-1/

Nyt pureudutaan Paavalin teltan tekemisen juuriin. Tulisiko palvelutyöntekijänkin tehdä palkkatyötä sivussa vai ei?

Raamattuohjelma Hetkisessä tutustutaan Raamatun kirjoihin ja raamatunlukuopas Hetkisen kirjoittajiin. Tässä jaksossa vieraana on Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen (OPKO) pääsihteeri, pastori Jussi Miettinen. Hänen kanssaan keskustellaan Paavalin toisesta kirjeestä Timoteukselle. Toimittajana Anu Vuola. Ohjelman on tuottanut Raamatunlukijain Liitto ja se on lähetetty aiemmin Radio Patmoksessa. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Hetkinen Raamatun lukemiseen -lehden voi tilata osoitteesta rll.fi/hetkinen

Seuraa kuuden osan sarja Paavalin dramaattisesta elämästä. Kuuntele, miten kristinuskon vainoajasta tuli sen innokkain levittäjä ja millaisia seikkailuja hän koki lähetysmatkoillaan.

Seuraa kuuden osan sarja Paavalin dramaattisesta elämästä. Kuuntele, miten kristinuskon vainoajasta tuli sen innokkain levittäjä ja millaisia seikkailuja hän koki lähetysmatkoillaan.

Raamattuohjelma Hetkisessä tutustutaan Raamatun kirjoihin ja raamatunlukuopas Hetkisen kirjoittajiin. Tässä jaksossa vieraana on Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen (OPKO) pääsihteeri, pastori Jussi Miettinen. Hänen kanssaan keskustellaan Paavalin toisesta kirjeestä Timoteukselle. Toimittajana Anu Vuola. Ohjelman on tuottanut Raamatunlukijain Liitto ja se on lähetetty aiemmin Radio Patmoksessa. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Hetkinen Raamatun lukemiseen -lehden voi tilata osoitteesta rll.fi/hetkinen

Seuraa kuuden osan sarja Paavalin dramaattisesta elämästä. Kuuntele, miten kristinuskon vainoajasta tuli sen innokkain levittäjä ja millaisia seikkailuja hän koki lähetysmatkoillaan.

Seuraa kuuden osan sarja Paavalin dramaattisesta elämästä. Kuuntele, miten kristinuskon vainoajasta tuli sen innokkain levittäjä ja millaisia seikkailuja hän koki lähetysmatkoillaan.

Seuraa kuuden osan sarja Paavalin dramaattisesta elämästä. Kuuntele, miten kristinuskon vainoajasta tuli sen innokkain levittäjä ja millaisia seikkailuja hän koki lähetysmatkoillaan.

Raamattuohjelma Hetkisessä tutustutaan Raamatun kirjoihin ja raamatunlukuopas Hetkisen kirjoittajiin. Tässä jaksossa vieraana on Ilkka Rytilahti Suomen Evankelisluterilaisesta Kansanlähetyksestä. Hänen kanssaan keskustellaan Paavalin ensimmäisestä kirjeestä Timoteukselle. Toimittajana Anu Vuola. Ohjelman on tuottanut Raamatunlukijain Liitto ja se on lähetetty aiemmin Radio Patmoksessa. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Hetkinen Raamatun lukemiseen -lehden voi tilata osoitteesta rll.fi/hetkinen

Heprealaiskirje on suunnattu juutalaista syntyperää olevien kristittyjen seurakunnille, mutta kirjeen teemat ovat niin yleisluontoisia, että ne puhuttelevat kaikkia kristittyjä, kaikkina aikakausina. Kirjoittaja varoittaa luopumuksen vaarasta, lahkohenkisyydestä, hengellisestä väsymisestä ja masennuksesta. Kirje on läheistä sukua Johanneksen evankeliumin kanssa, sillä Jeesuksen osallistuminen maailman luomiseen kuvataan selkeästi ja Jeesusta puhutellaan ylimmäisenä pappina. Kirje on kaikessa yhtäpitävä Paavalin julistuksen kanssa. Hebrealaiskirjeen tarkoituksena on osoittaa, että vanha liitto temppelikultteineen on saavuttanut päätöksensä ja täyttymyksensä Jeesuksessa. Kirjeessä ei mainita missään sen kirjoittajaa. Kirjoittajaksi on ajateltu yleensä Apollosta, Barnabasta tai Paavalia. Vanhan kirkon aikoina Paavalia on perinteisesti pidetty kirjoittajana, mutta myös Apollos on hyvä ehdokas, sillä kirjoittaja tuntee selvästi erinomaisesti sekä hellenistisen kulttuurin, että Raamatun kirjoitukset.

Seuraa kuuden osan sarja Paavalin dramaattisesta elämästä. Kuuntele, miten kristinuskon vainoajasta tuli sen innokkain levittäjä ja millaisia seikkailuja hän koki lähetysmatkoillaan.

Raamattuohjelma Hetkisessä tutustutaan Raamatun kirjoihin ja raamatunlukuopas Hetkisen kirjoittajiin. Tässä jaksossa vieraana on Ilkka Rytilahti Suomen Evankelisluterilaisesta Kansanlähetyksestä. Hänen kanssaan keskustellaan Paavalin ensimmäisestä kirjeestä Timoteukselle. Toimittajana Anu Vuola. Ohjelman on tuottanut Raamatunlukijain Liitto ja se on lähetetty aiemmin Radio Patmoksessa. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Hetkinen Raamatun lukemiseen -lehden voi tilata osoitteesta rll.fi/hetkinen

Tämä Paavalin kirje Filemonille henkii anteeksiantavaa rakkautta. Antiikin aikana orjat olivat täysin vailla mitään oikeuksia. Tässä uskoton, karannut orjaraukka ei saa mielivaltaista rangaistusta raakalaismaiselta herraltaan, vaan armo käy oikeuden edellä. Rikkomus tunnustetaan, säälintunteeseen vedotaan, armoa anotaan, tarjotaan korvausta tehdyistä vääryyksistä, tie aukenee armoon ja orja korotetaan uuteen hengelliseen sukulaisuussuhteeseen. Kirje kuvaa täydellisen kuvan siitä, kuinka anteeksiantava Jumala kohtelee katuvaa syntistä. Uskonpuhdistajamme Martti Luther on sanonut: "Jokainen meistä on Kristuksen Onesimus"

Kirjeen tarkoitus on rohkaista Titusta ja opastaa miten seurakuntaelämä tulisi Kreetalla järjestää. Kuten kirjeet Timoteukselle, myös kirje Titukselle lasketaan kuuluvaksi Paavalin paimen- eli pastoraalikirjeisiin. Titus oli syntyperältään kreikkalainen. Kirjeen avulla Paavali ohjaa seurakuntaa, jota on aikaisemmin opettanut. Tässä kirjeessä on ohjeita ja vaatimuksia seurakunnan paimenille ja erityisesti kirjeessä varoitetaan harhaopeista.

Paavali kirjoitti tämän viimeisen kirjeensä noin vuonna 66 tai 67 ollessaan vankeudessa. Tämä on myös Paavalin henkilökohtaisimpia kirjeitä. Tähän kirjeeseen Paavali tallensi viimeiset ajatuksensa Timoteukselle. Pian tämän jälkeen hänet teloitettiin keisari Neron valtakaudella. Kirje heijastaa hänen tärkeimpinä pitämiään asioita. Näihin kuuluvat terve oppi, järkkymätön usko, luottavainen kärsivällisyys ja kestävä rakkaus. Tämä kirje innostaa meitä pysymään rohkeasti totuudessa, oppimaan lisää Jumalan sanasta ja täyttymään Pyhän Hengen antamalla innolla.

Timoteus oli Efeson seurakunnan nuori pastori. Hän oli myös Paavalin suojatti. Paavali lähetti tämän kirjeen rohkaistakseen ja neuvoakseen nuorta Timoteusta seurakunnan johtamisessa. Timoteus joutui Efesossa taistelemaan seurakunnassa vaikuttavia harhaopettajia vastaan. Tässä mielessä tämän kirjeen sisällön hyvin tiivistävä jae on seuraava: "... saat tästä tietää, miten tulee käyttäytyä Jumalan huoneessa, joka on elävän Jumalan seurakunta, totuuden pylväs ja perustus."

Paavali kirjoitti tämän 2. Tessalonikalaiskirjeen noin vuoden 50 vaiheilla, eli molemmat tessalonikalaiskirjeet ovat hyvin varhaisia. 1. Tessalonikalaiskirje oli aikajärjestyksessä Paavalin ensimmäinen kirje ja tämä toinen on siten hänen toiseksi varhaisin kirjeensä. Tämä on kirjoitettu pian edellisen kirjeen jälkeen ja se syventää 1.Tessalonikalaiskirjeen teemaa, eli Jeesuksen tulemukseen liittyviä seikkoja. Paavali rauhoittelee tessalonikan seurakuntaa. Herran tulemus ei ole aivan vielä käsillä. On jatkettava työntekoa ja elettävä raittiin kristityn elämää. Jeesuksen tulemusta on odotettava kärsivällisesti.

Uuden testamentin kirjeissä on yleensä monia teemoja, esitettyinä peräkkäin ja monesti myös lomittain. Paavalin 1. kirje tessalonikalaisille on tässä suhteessa hyvin erilainen. Tämän kirjeen teema on lohduttaa kristittyjä sillä iloisella odotuksella, että Jeesus on tulossa takaisin. Hän tulee perustamaan keskellemme valtakuntansa. Tämä on iloinen, toivoa antava uutinen.

Paavalin kirje filippiläisille on iloinen kirje. Paavali kirjoitti luultavasti tämän kirjeen ollessaan Roomassa kotiarestissa. Enemmän kuin mitään muuta kirjettä, tätä kirjettä hallitsee ilo. Näin on siitäkin huolimatta, että Paavalin elämässä oli paljon ulkonaisia vastoinkäymisiä. Sanat "ilo" ja "iloita" esiintyvät peräti 15 kertaa eli useammin kuin missään muussa Paavalin kirjeessä. Kirjeen pääteema on "evankeliumi", sehän on ilosanoma Jeesuksesta.

Paavalin kirje efesolaisille on Paavalin katsaus Kristuksen persoonaan ja seurakuntaan, Jumalan huonekuntaan, jonka kautta Jumalan viisaus ja armo ilmestyvät. Sitä on sanottu UT:n syvällisimmäksi kirjaksi, jossa selvitetään Jumalan aivoituksia ikuisuuksista ikuisuuksiin. Evankeliumin perustotuudet on tiivistetty muutamaan lyhyeen lukuun. Se on UT:n keskeinen selvitys Kristuksesta ja seurakunnasta.

Paavalin toinen kirje korinttilaisille on Paavalin henkilökohtaisin kirje. Siinä Paavali kertoo paljon omasta elämästään. Kirje tarjoaa erityisesti lohdutusta ahdistuneille.

Paavalin ensimmäinen kirje korinttilaisille sisältää kristillisen elämän tärkeitä suuntaviittoja. Oikea vaellus johtaa kohti iankaikkista elämää. Esittelen kymmenen kohtaa tästä kirjeestä, jotka ovat itseäni eniten ilahduttaneet vuosien varrella.

Paavalin kirje roomalaisille viitoittaa meille pelastuksen tien. Lähde seuraamaan sitä jo tänään!

Sami Miettinen haastattelee Uusi neuvotteluvalta (WSOY, 2019) -kirjan toista kirjoittajaa Juhana Torkkia hänen matkastaan kirjailijana ja kääntäjänä. Juhanan kirjailijaura alkoi väitöskirjasta apostoli Paavalin retoriikasta. Se loi pohjan ensimmäiselle puhetaidon menestyskirjalle Puhevalta (Otava), jonka jälkeen Juhana ja Sami kirjoittivat Neuvotteluvallan ensimmäisen laitoksen. Sitä seurasi vaikuttamisen kuvaukset Tarinan valta ja Puhevalta käyttöön. Viime vuodet Torkki on keskittynyt haastaviin käännösprojekteihin. Hän käänsi suoraan latinasta stoalaisen mestarifilosofin Senecan kirjoituksia Elämän lyhyydestä. Nyt Juhanan käännös kreikkalaisen Plutarkhoksen käytännönläheisistä, jopa kognitiivisen psykologian kaltaisista, ohjeista on julkaistu kokoomateoksena Mielen tyyneydestä (Otava, 2020). Jaksossa Sami kysyy myös #neuvottelijat – yhteisön kysymyksiä Juhanalle kääntämisen tekniikasta neuvottelun ja retoriikan yhteiskohtiin. Esimerkkinä Juhana pohtii miten etymologia voi kirkastaa käytön sumentaneet sivistyssanamme, jota varsinkin Jari Sarasvuo käyttää podcastiensa perusrakenteena. Esimerkkinä konkurssi, concursus, joka tarkoittaa alkukielellä toogat heiluen yhdessä juoksemista kohti velallisen kotia hakemaan lainasaatavat velalliselta. Antiikin maailman luotettava ja rehellinen dialogi ja kokonaisvaltainen kouluttautuminen hyveelliseksi ihmiseksi on myös Neuvotteluvallan periaatteellisuus-luvun ytimenä. Jakso on äänitetty Café Art - kahvilassa Turussa. #neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena

25.1. vietimme Paavalin kääntymyksen juhlaa. Mitä se merkitsee meille ja mitä voimme oppia siitä? Tässä mietiskelyssä opimme asettumaan Paavalin rinnalle. Pohdimme omaa suhdettamme Jumalaan ja sitä, miten hän haluaa käyttää myös meitä muiden ihmisten hyväksi.

Tässä raamattuopetuksien sarjassa käsittelemme menetysteologiaa. Käsite ”menetysteologia” ei varmasti ole monellekaan tuttu, koska se ei ole yleisessä käytössä. Sen sijaan käsite ”menestysteologia” on monelle jo tutumpi. Mitä on Jumalan siunaus Ajallinen siunaus ei ole tae pelastumisesta Paavali, menetysteologi Paavalin elämä, … Lue loppuun →

Ohjelman ensimmäisessä osassa poliisi ja rikostutkija Kalle Mäenpää kertoo uskovasta lapsuuden kodistaan. Uskosta etääntymisestään ja harharetkistään. Onneksi hänellä oli ihmisiä, jotka rukoilivat hänen puolestaan. Lopulta Kalle sai kokea etsikon ajan, jolloin juhliminen ja muut tämän maailman asiat eivät enää tuntuneet miltään. Tyhjyys ajoi tajuamaan oman tilansa ja syntisyyden. Tämä johti Kallen synnintuntoon ja uskoon. Armon saanut mies sai uuden ilon, elämään merkityksen ja kutsumuksen. Hän ei halua salakuljettaa uskoaan taivaaseen, vaan kertoo Jeesuksesta myös muille. Ohjelman toisessa osuudessa Kalle Mäenpää kertoo hieman siitä miten usko vaikuttaa hänen työhönsä ja toimintaansa poliisina ja rikostutkijana. Sinisilmäisyys on karissut rikostutkijan työn mukana, mutta samalla on vahvistunut käsitys siitä, ettei Jumalalle ole toivottomia tapauksia. Kun ihmisen mahdollisuudet päättyvät, niin Jumalan mahdollisuudet alkavat. Oman syntisyyden kohtaaminen on auttanut Kallea katsomaan toisia, myös asiakkaitaan samalta viivalta. Toisinaan Kalle on päässyt kertomaan oman elämänsä turvasta ja siitä toivosta, jonka Jeesus voi antaa. Joskus kaltereiden takana istuva on sisäisesti vapaampi, kuin ulkoisesti vapaana elävä ihminen. Kalle opiskelee myös teologiaa, koska on kokenut kehotusta tähän. Puhuimme myös esivallasta ja sen roolista elämän turvaajana. Omalle ja yhteisössä vaikuttavalle pahuudelle on asetettava rajat. Esivalta on Jumalan asettama. Suomen poliisin tunnus on leijonapäinen ja kaksiteräinen miekka. Sen symboliikka tulee suoraan Raamatusta ja viittaa sekä Paavalin opetukseen esivallasta että Heprealaiskirjeen opetukseen siitä, että Jumalan sana on kaksiteräinen miekka. Se paljastaa sydämen salaisuudet, haavoittaa ja puhdistaa. Rukous esivallan ja päättäjiemme puolesta on erittäin tärkeää. Ohjelman kolmannessa osuudessa Kalle kertoi siitä miten hän oli juuri saamaisillaan kirkkokahvia, kun Jumala kehotti häntä menemään takaisin kirkkosaliin. Siellä oli mies, joka oli tullut kirkkoon etsimään Jumalaa. Hän ei tiennyt miten se voisi tapahtua. Niinpä Jumala näki hyväksi kehottaa Kallea menemään takaisin kirkkosaliin. Vaikka Kalle ensin laittoi vastaan, niin hän meni. Mies sai tulla uskoon ja sen jälkeen kirkkokahvit maistuivat parhaalta kahvilta ikinä. Kuuliaisuus Jumalan kuiskauksille, johtaa seikkailuihin ja antaa elämäämme kokonaisvaltaisesti hyvää makua. Uskon askeleita ohjelmat sisältävät näkökulmia Raamatusta ja rukousta esiinnousseiden aiheiden äärellä. Niissä on mukana myös pieni kertaus edellisestä jaksosta ja näkökulmia arkiseen elämään. Ohjelman lopussa annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ohjelman käsikirjoittaa, toimittaa ja koostaa Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. Haastatteluja työstää käyttöä varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Oletko ajatellut, mitä yhteistä on urheiluottelulla ja pääsiäisellä? Tai Oulun Kärppien fanilla ja Australian aboriginaalilla? Muun muassa näitä asioita valaisee urheiluteemainen jaksomme. Urheilun maailma on uskonnontutkijallekin antoisaa tarkasteltavaa. Suosikkijoukkueensa ottelussa fanit kerääntyvät toteemien ympärille, heittäytyvät myyttisen draaman pyörteisiin, ja haltioituvat urheilusankareiden ihmeteoista. Myös urheilija itse kolkuttelee tavallisen olemassaolon rajoja niin harjoituksissa, pelikentällä kuin kilparadalla. Hän harjoittaa askeesia jalostuakseen ihmisenä ja toivoo, että kohdevalo korkeuksista osuisi kerran häneenkin. Urheilu ja uskonto ovat historiassa sekä liittoutuneet että kilpailleet – tuotetaanhan kummankin kautta yhteen sitoutuneita, hyveellisiä kansalaisia. Päivän teemaa avaamassa urheilutoimittaja, tietokirjailija Juha Kanerva.

Ohjelman ensimmäisessä osassa kerrotaan Kreikan Tessalonikassa pidetystä konferenssista, jossa oli noin 300 henkeä, noin sadasta maasta. Aiheena oli seurakuntien ja yhteisöjen istuttaminen kaikkialle maailmaan siten, että olisi yksi yhteisö 1000 ihmistä kohden. Osallistujien joukossa oli heitä, joita ei saanut kuvata vainojen tai niiden uhan takia. Osallistujat kävivät myös Filippissä katsomassa Lyydian kastepaikkaa sekä Paavalin ja Silaksen vankilaa. Viittasin myös kritytyksi kääntyneiden ex. muslimien pakkopalautuisiin omiin lähtömaihinsa, joissa vainojen mahdollisuus on varmuutta hipovaa luokkaa. Kuulemme myös toimittaja Mari Turusen kertovan kristityiksi täällä kääntyneiden kokemasta painostuksesta muslimien taholta vastaanottokeskuksissa. Tästä aiheesta Mari on tehnyt kirjan Kääntyneet. Ohjelman toinen osuus on autenttinen kiitos- ja todistuspuheenvuoro, jonka Mikko Matikaisen kastama ex. muslimipariskunta piti omassa kastejuhlassaan keväällä 2017. Mahdollisen painostuksen takia tuosta todistuksesta on poistettu kaikki paikkakunnat saapumispaikkakuntaa Helsinkiä lukuun ottamatta. Tuli todetuksi, että jo pelkästään kiinnostus Raamattua kohtaan tai seurakunnissa käyminen voivat laukaista painostusta tai uhkailua. Ohjelman kolmannessa osuudessa nostetaan esiin Afganistanissa lähetystyötä tehneet suomalaiset ja heidän puolisonsa, jotka rukoilivat sen puolesta, että evankeliumi voisi tavoittaa afgaanit ja vapauttaa heidät iloon ja elämään. Liisa Kingma iloitsee siitä, että Suomeen ja Länsi-Eurooppaan on tullut tuolta alueelta ihmisiä, jotka ovat tulleet evankeliumin kohtaamiksi. Surua tässä kaikessa aiheuttaa se, että neljä Kansanlähetyksen työntekijää on surmattu rakkautensa tähden Afganistanissa vuosien kuluessa. Lähetystyö on tuonut valtavaa siunausta, kun sitä on tehty Jumalan rakkaudesta käsin. Nostin esiin Namibian, jossa suomalainen lähetys on saanut aikaan koulutusta, sairaanhoitoa ja vapauttanut henkien pelosta ja palvonnasta. Kansallinen identiteettimmekin ja sivistyksemmekin on peruja vastaavasta rakkaudesta. Ohjelma sisältää näihin aiheisiin liittyviä näkökulmia Raamatusta ja rukousta esiinnousseiden aiheiden äärellä. Siinä on myös pieni kertaus edellisestä jaksosta ja rohkaisevia näkökulmia arkiseen elämään. Ohjelman lopussa annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ohjelman käsikirjoittaa, toimittaa ja koostaa Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. Haastatteluja työstää käyttöä varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Huoli tutun maailman tuhoutumisesta on aina ajanut ihmisiä liittymään yhteen, vartioimaan moraalia sekä tekemään – apostoli Paavalin sanoin – peläten ja vavisten työtä pelastuakseen. Pitkään maailmanloppua ennustettiin lähinnä uskonnollisissa puitteissa, mutta nykyään myös tieteeseen nojaavassa ympäristöliikehdinnässä. Psyykkiset ja sosiaaliset ilmiöt, joita tähän liittyy, ovat kuitenkin osittain samanlaisia riippumatta siitä, saadaanko inspiraatiota ilmastokirjallisuudesta vai ilmestyskirjallisuudesta. Kummassakin tapauksessa ihmiset joutuvat ajattelemaan sitä, mikä tässä elämässä lopulta merkitsee eniten, mikä on oikein ja väärin, ja mikä kaikki voi säilyä dramaattisten muutosten läpi. Moraalinen suhde luontoon muistuttaa myös omalla tavallaan uskonnollisista aatteista: lähes puolet suomalaisista kertoo pitävänsä luontoa pyhänä, eivätkä suinkaan kaikki ole välttyneet ”ympäristösyntien” tuottamalta syyllisyydentunnolta. Myös Pentti Linkola mainitaan. Vieraana ympäristötutkija-teologi Panu Pihkala Helsingin yliopistosta.

Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Suvi kertoi koskettavan tarinansa siitä miten sairaus on ollut osa hänen elämäänsä aivan pienestä asti. Välillä hän oli niin väsynyt sairauteensa ja kipuihinsa, että oli päätymässä itsemurhaan. Onneksi oli ystävä soitti juuri oikeaan aikaan, kun masennus oli pimentämässä kaiken, ja tuli rinnalle. Tämä pelasti Suvin ja auttoi askeleen eteenpäin. Ohjelman toisessa osuudessa Suvi siitä miten Jumalan hyvyys on tullut näkyviin monissa eri tilanteissa. Nykyisin Suvi kiittää Jumalaa kaiken keskellä, vaikka kipuja ja sairauksia edelleen on riesaksi asti. Jumalan huolenpito on kuitenkin olosuhteita suurempaa ja arjessa näkyy hyviä asoita, kun niihin osaa kiinnittää huomiota. Tämän kahteen osaan jaetun haastattelun on tehnyt ja tallentanut kouluttaja Virpi Nyman. Ohjelman kolmannessa osuudessa Virpi Nyman keskusteli Marja-Liisa Kokkosen kanssa, joka kertoi uskon löytämisestä ja siitä miten hän pääsi mukaan nuorten aikuisten porukkaan sekä uskaltautui todistamaan suurella joukolle telttakokouksessa. Ohjelman toimittaja Mikko Matikainen otti esiin Paavalin tarinan kiivaasta fariseuksesta, Jeesuksen kohdanneeksi mieheksi, joka lähti seuraamaan Jeesusta. Esiin nostettiin myös Emmauksen tien kulkijat, jotka kohtasivat ylösnousseen. Olemme kaikki ylösnousseen todistajia, omalla tavallamme ja omalla paikallamme. Ohjelmassa on pieni kertaus edellisestä jaksosta, raamattuopetusta, rukousta ja rohkaisevia näkökulmia arkiseen elämään. Ohjelman lopussa annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ohjelman käsikirjoittaa, toimittaa ja koostaa Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. Haastatteluja työstää käyttöä varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala haastaa kysymään, mitä Jeesus tekisi.

Juhani Aho: Matkakuvia Minkä mitäkin Italiasta Lukija: Esko Salervo

Mutta suurin niistä on rakkaus. Rakkaus on latautunut sana, mutta onko länsimainen rakkauskäsitys liian suppea? Miten empatia eroaa rakkaudesta, vai eroaako se? Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala sekä kirjailija ja teatterintekijä Laura Gustafsson pohtivat rakkautta yhdessä Reetta Rädyn kanssa. Populaarikulttuuri ruokkii romanttisen rakkauden ensisijaisuutta kaikkeen muuhun verrattuna, mutta onko rakkaus aina riippuvainen tunteista? Keskustelu jakson teemasta […]

Somecastin erikoisjakso Kirkon kasvatuksen päiviltä Jyväskylästä. Teemana "Millaista on tällä hetkellä seurakuntien digitaalinen nuorisotyö?" Vieraana: Petri Kolehmainen, Raahen seurakunta Antti Ojala, Hämeenlinna-Vanajan seurakunta Antti Mäkelä, Laukaan seurakunta Jaakko Vanttaja, Savonlinnan seurakunta Hannu Mäkilampi, Paavalin seurakunta Mikael Björkas, Keravan seurakunta Jenniina Heikkilä, Rovaniemen seurakunta Juho Loukasmäki, Alavuden seurakunta Johanna Tykkyläinen, Savonlinnan seurakunta Mono Kuoppala, Oulun tuomiokirkkoseurakunta Minna Koirikivi, Centria AMK Katja Sarkkinen, Hausjärven seurakunta Keskustelua vetämässä Juha Kiviniemi

Miksi Jumala valitsi Paavalin, Marko Huhtala by Verkosto

Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala haluaa uudistaa kirkkoa järjestämällä kirkkoetkoja pubeissa, jalkapallomatseja ja twitter saarnoja. Kanalan mukaan kirkon täytyy olla siellä, missä ihmisetkin ovat. Ali ja Kari keskustelivat mm. siitä, miksi Kari luopui jalkapalloilijan unelmastaan, onko kirkon osallistuminen Pride -viikkoon tekopyhää ja siitä, miksi kirkko on coolimpi kuin herätysliikkeet. Miksi Ali vertasi Kari Kanalaa Nuuskamuikkuseen? Uskaltaako Kari ottaa Alin Paavalin kirkkoon vetämään stand up -keikan? Kesän kuumin talk-show on Ali Show! Stand-up koomikko Ali Jahangiri paahtaa vieraitaan kilpaa auringon kanssa Yle Puheen kesässä.

Kansa herää auttamaan maahanmuuttajia Pakolaisten virta yli Välimeren ja nyt Balkanin kautta yllätti Euroopan – myös Suomen. Hätämajoituspaikat ovat loppumassa, turvapaikanhakijoita on enemmän kuin koskaan ennen, uusia vastaanottokeskuksia avataan useille paikkakunnille. Tilanne yllätti myös helsinkiläisen Paavalin seurakunnan kirkkoherran Jorma Parviaisen, mutta oudolla tavalla: helsinkiläiset alkoivat tuoda vaate- ja avustuspaketteja Paavalin kirkolle satamäärin, kirkon käytävät täyttyivät ja vastaanotto oli vaikeuksissa. Avun antajat organisoituivat myös vastaanottajien ja käsittelijöiden avuksi ja nyt kaikki toimii. Sadat tämän ajan evakot saavat syysvaatetuksen Paavalin seurakunnan kautta. ”Eräskin rouva kysyi, saanko auttaa, vaikka en kuulu kirkkoon. Vastasin, että ilman muuta!” Jorma Parviainen kertoo. Hän on Tapani Ruokasen vieraana ja kertoo yli 40-vuotisen uransa huippuhetkistä, joita hän kokee juuri nyt auttaessaan seurakuntalaisiaan auttamaan turvapaikanhakijoita. Omituisinta lienee se, että juuri tämä seurakunta on Suomen ”pakanallisin”: kirkkoon kuuluu alle puolet alueen asukkaista. Parviainen näkee sosiaalisen median kautta syntyneessä kansanliikkeessä uuden tavan kirkon toiminnassa: on tavoitettava ihmiset ja tarjottava heille mahdollisuus tehdä hyvää. Se voi olla ratkaisu myös köyhtyvän kirkon henkilöstöongelmiin. Paavalin seurakunnan operaatio syntyi sosiaalisessa mediassa: 200 000 ihmistä tuli mukaan parissa päivässä. Toimintaa johdetaan nyt Facebookin kautta. Sama auttamisen aalto on syntymässä eri puolilla Suomea. Seurakuntien lisäksi myös monet järjestöt ja vapaaehtoisyhteisöt ovat heränneet käytännön toimintaan hädänalaisten pelastamiseksi. Koko Eurooppa etsii uutta linjaa historian suurimman pakolaistulvan keskellä.