Podcasts about meneill

Meneillään oleva Gazan sota on kestänyt yli 200 päivää. Hamasin terrori-iskujen ja Israelin sotaoperaation inhimillisten uhrien määrä on valtava. Onko suhteiden pohjakosketus pimeys ennen auringonnousua? Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman 60 -vuotisjuhlajakso tarkastelee tällä kertaa Israelin ja palestiinalaisten koston kierrettä. Asiaa pohtivat Lähi-idän hyvin tuntevat toimittajat Leena Reikko ja Hannu Reime. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Lahden Kampuksella tapahtuvassa mielenilmauksessa mukana olevat LAB-Ammattikorkeakoulun opiskelijat Kiia Myllymäki ja Anna Naatus kertoivat perjantaina Radio Voimalla olleensa päivän aikana yhteydessä muihin korkeakouluopiskelijoihin. - Suomessa on tällä hetkellä meneillään joukkokapina, joka menee yli puoluerajojen ja ikäryhmien. Nyt on liitot ilmoittaneet, että he nousevat vastarintaan. Olemme valmiita menemään pitkälle. Se, että vietämme muutaman vuorokauden oppilaitoksessa on aika pientä ja vasta alkua. Kuuntele koko haastattelu.

Rebound – resilientin organisaation jäljillä -podcastin kolmannessa jaksossa Deloitten toimitusjohtaja Lari Hintsanen ja Nesteen Renewables-liiketoiminnan pitkäaikainen johtaja, nykyinen hallitusammattilainen ja muutosvaikuttaja Kaisa Hietala keskustelevat yritysten pidemmän aikavälin strategisesta muutoksesta ja siitä, miten yrityksen olemassaolon tarkoitus voi ohjata tätä matkaa.  Kaisan sanoin, tämän päivän epävarmuudessa navigoiminen vaatii elinkeinoelämältä johtajuutta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Eikä tätä johtajuutta välttämättä mitata markkinaosuuksissa vaan kyvyssä luoda yrityskulttuuri, joka saa voimaa muutoksesta. Muutosmatka on ennen kaikkea tulevaisuuden hahmottamista ja organisaation kykyä vastata tähän uudistumalla. Kun muutoksen epävarmuustekijät ovat korkeita, organisaatiolla täytyy olla kyvykkyyttä tehdä korjaavia suunnitelmia matkan aikana. Tämä vaatii äärimmäistä joustavuutta ja määrätietoisuutta. Lisäksi tarvitaan tarkoitus – joka ideaalisti toimii pohjantähtenä tällä matkalla. Tämä kaikki tulee viestiä selkeästi, jotta tulevaisuuden visio ja merkitys saadaan näkyväksi koko organisaatiolle, asiakkaille sekä yhteiskunnalle.  Kestävä kehitys on liiketoiminnassa kulkusuunta, joka aiheuttaa monelle epävarmuutta ja hallinnan tunteen puutetta. Meneillään on valtava susformaatio (sustainability + transformaatio) eli muutos, joka tapahtuu ekosysteemissämme luonnon rajojen tullessa vastaan. Miten perinteiset toimialat voivat pysyä mukana tässä muutoksen rytinässä ja toimia myös tulevaisuuden tekijöinä? Entä mitä tämä vaatii yritysten johdolta?  

Jos suurimmaksi osaksi loistavassa animesarjassa on heikko loppu, onko koko sarja pilalla? Miten suositella kaverille sarjaa, jonka tiedetään jo startatessa kaatuvan maaliviivalla? Entä voiko One Piece loppua enää ikinä? Muun muassa näihin kiperiin kysymyksiin pureudutaan tässä jaksossa. HUOM! Keskustelun aikana annetaan muutamia spoilerivaroituksia, mutta koska aiheena ovat sarjojen loput, kannattaa aiheiden vaihtumista seurata myös itsenäisesti erityisen tarkkaan ja ohittaa henkilökohtaiset vaaranpaikat hyvissä ajoin alta löytyvien aikakoodien avulla. ----- 0:00 Alkuturinat 4:58 Palautteita ja kommentteja 7:49 Loppuratkaisujen merkitys 9:06 Neon Genesis Evangelion 13:03 Musiikkialbumien lopetukset 16:57 Great Pretender 24:22 Black Lagoon 25:53 Voiko hyvää sarjaa heikolla lopulla suositella muille? 27:50 Death Note 32:50 Ikuisuussarjojen loppuratkaisut 49:43 Meneillään olevien sarjojen lopetusten odottelu 56:15 Lopputurinat ja Erased ----- Tavoitat Animurot-tiimin seuraavissa kanavissa: Instagramissa @animurotpodcast Sähköpostitse animurot@gmail.com

Venäjä on iskenyt toukokuun lopulla ankarasti Itä-Ukrainassa Luhanskin alueella. Meneillään on ollut sodan kiivain vaihe. Erityisesti Sjeverodonetskin ja Popasnan kaupunkien suunnilla Venäjä on iskenyt raskaasti. Tiedusteluanalyyseissä arvioidaan käytyjen taistelujen olevan jopa ratkaisevia koko sodan kannalta. Miten taistelut Luhanskissa vaikuttavat Ukrainan ja Venäjän välisen sodan strategiseen kuvaan? Onko Venäjä saamassa haltuunsa koko Luhanskin alueen? Kääntävätkö taistelut Luhanskissa sodan Venäjälle? Ukrainan sodan strategista kuvaa analysoivat yliopistonlehtori Ilmari Käihkö Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta sekä Suomen puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Meneillään on noin 200osallistujaa Hollolaan keräävä Hälvä22, joka on Hämeen maanpuolustuspiirin järjestämää kaikille avointa turvallisuus-, varautumis- sekä johtamis- ja kouluttajakoulutusta. Kyseessä ei ole vain yksi kurssi vaan tarjontaa viikonlopun aikana on muonituksesta tuliaseiden hallintaan. ESS:n toimittaja Vili Uuskallio kävi tutustumassa harjoitukseen. Seuraavan kerran vastaavat kurssit ovat elokuussa ja marraskuussa. Maanpuolustuskoulutus MPK kouluttaa selviytymään paremmin arjen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Novan Iltapäivässä tänään kireitä lihaksia, velkoja ja koirankakkapusseja. Miksi konepellin alle on kurkistettu ja millä kuvilla saa parhaiten Tindertreffit sovittua? Entä mikä aiheuttaa kriisin lähetyksessä? Kuuntele Radio Novan iltapäivän maanantain parhaat TÄSTÄ!

Meneillään olevaan Ylen Luontokuiskaajakilpailuun on tullut paljon eläinten äänten matkimisvideoita ja äänitteitä, kiitoksia kaikille niitä lähettäneille. Niille, jotka vielä empivät osallistumistaan, suosittelemme seuraavaa juttua, jossa Jouko Alhainen kertoo lintujen reagoimisesta ääniin. Lintujen vaistoissa ja ajatusmaailmassa lajitoverin ääni liittyy nimittäin vahvasti turvallisuudentunteeseen, sanoo kurkieksperttinä ja rengastajana tunnettu Alhainen. Toimittajana on Anna-Kaisa Brenner.

Auton aiheuttamia päästöjä mitataan katsastuksessa. Siellä tehtävän mittauksen tulokset ovat kuitenkin vain suuntaa antavia. Meneillään olevassa tutkimuksessa selvitetään auton päästöjä oikeassa ajotilanteessa. Aiheesta kertomassa yliopistotutkija Santtu Mikkonen sovelletun fysiikan laitokselta. Katso myös aiheeseen liittyvä video: https://youtu.be/DTTJf69DvYA

Useille moottorikelkka on hupilaite, jolla ajetaan satunnaisesti laavulle makkaranpaistoon, tai käyttöesine, joka kuljettaa pilkille tai työmaalle. Sitten on ihmistyyppi, jolla kelkkailu on elämäntapa. He ajavat, korjaavat ja tuunaavat kelkkoja sekä puhuvat kelkoista ja ajamisesta aina kun samanhenkinen juttukaveri on saapuvilla. Tällainen kelkkaihminen on kantasaarenkyläläinen Ville Ylianttila. Hän on menestynyt snowcross-kisakuski, joka saalisti urallaan mitaleja EM-tasoa myöten. Varsinaisen kilpauran päättymisen jälkeen Ylianttila on harrastanut muun muassa syvän lumen kelkkailua ja toiminut MK-lehden testikuljettajana. Viime vuosina hän on myös kilpaillut hieman kevyemmällä otteella vintagecrossissa sekä sprintissä ja endurossa. Kaiken lisäksi Ylianttila on erinomainen pajottaja – hän siis huoltaa ja korjaa kelkkansa pitkälle itse. Peltipailakka-podcastin kuudennessa jaksossa Tapio Nykänen vierailee elämäntapakelkkailijan autotallissa. Meneillään on kisakelkan huolto ja muuntaminen pitkälle safarille sopivaksi reittiraaseriksi.

Arviolta noin150 eliölajia kuolee sukupuuttoon joka päivä, monet jopa ennen kuin tiede on ehtinyt edes löytää niitä. Meneillään on suurin massasukupuutto dinosaurusten kuoleman jälkeen, niin kutsuttu kuudes sukupuutto. Mutta tällä kertaa syynä ei ole meteoriitti, jääkausi tai muu luonnonvoima, vaan laji nimeltä homo sapiens. Miten globaali sukupuuttoaalto vaikuttaa elämäämme ja miten voimme pysäyttää sen? Millainen lajikato uhkaa Suomen luontoa? Kuinka radikaaleja toimenpiteitä tilanne vaatii? Vieraina ovat biologi ja tietokirjailija Juha Kauppinen ja Maailman luonnonsäätiön WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula.

Miten ihmeessä me ollaan päädytty maailmaan, jossa lajeja katoaa tuhat kertaa luonnollista sukupuuttotahtia nopeammin, mehiläis yhdyskuntia kuljetetaan rekalla edestakaisin kun ihminen on keinotekoisesti luonut liian isoja peltoja ja liian peltomaisia metsiä? Meneillään oleva maailmanloppu poikkeaa edellisistä ennustuksista erittäin oleellisesti, sillä se ei perustu lainkaan uskomuksiin. VIIKON KYSYMYS: Mikä on sun #ilmastoteko hidastaaksesi ilmastonmuutosta? Kiitos kun kuuntelit! Osallistu keskusteluun kommenteissa, tykkää jos tykkäsit ja muista tilata kanava! HEDARI Instagramissa: @HEDARICAST Yhteydenotot: hedari.info@gmail.com Nyt löydät meidät myös mm. Spotifystä ja iTunesista! Voit ladata HEDARIn myös muihin podcast sovelluksiin. * HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ: hiiliporssi.fi/ www.goldstandard.org/ www.luonnonperintosaatio.fi/ Jari Tervon artikkeli: www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005862160.html www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/kuudes-sukupuutto * Omat kanavat: Tiina: Instagram & Youtube @miinanainen | Audioblogi: Sisäinen maailmani | www.podcastinaloittaminen.fi Ira: Instagram @irawavephoto & www.irawave.net

Seikkailujuoksija Jukka Viljanen on nähnyt luonnossa tapahtuvan nopean muutoksen omilla matkoillaan ympäri maailmaa, mutta erityisesti Grönlannissa. Meneillään oleva muutos vaikuttaa luonnon lisäksi alkuperäiskansojen elintapoihin ja kulttuuriin. Lähde mukaan kuuntelemaan Jukan tarinaa Grönlannista ja kuulemaan vinkkejä, mitä me voimme tehdä tämän muutoksen edessä.

Suomessa maatalousmaan osuus pinta-alasta on seitsemän prosenttia, mutta maatalouden osuus maaperän hiilidioksidipäästöistä on peräti 40 prosenttia. Entäpä jos tuo menetetty hiili saataisiinkin palautumaan takaisin maaperään? Ilmakehän hiilidioksidia on mahdollista vähentää palauttamalla sitä takaisin maanviljelysmaahan. Samalla köyhtynyt maaperä muhevoituu tuottavammaksi ja sään ääri-ilmiöitä paremmin kestäväksi. Suomalaisilla pelloilla tehdään tänä keväänä toimenpiteitä joilla vauhditetaan hiilen sitoutumista. Meneillään on Sitran käynnistysrahoittama Carbon Action -hanke, johon osallistuu reilut sata suomalaista maatilaa. Toimittaja Hilkka Nevala haastatteli Sitran kiertotalousasiantuntija Hanna Mattilaa, sekä hankkeeseen osallistuvia maanviljelijöitä. He puhuivat myös siitä miten suomalainen maatalous ja ruuantuotanto voisi selvitä meneillään olevan ilmastonmuutoksen haasteista. Kuva: All Over Press

Meneillään olevat Fifan jalkapallon MM-kisat ovat Venäjälle valtava imagohanke. Oman tunnelmansa kisoihin tuovat lännen ja Venäjän kireät suhteet. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma kuulosteli kisatunnelmia Pietarissa ja Kaliningradissa ja pohtii, kuka kisoista lopulta hyötyy. Ohjelman ovat toimittaneet Sampo Vaarakallio ja Heikki Heiskanen. Kuva: Anatoly Maltsev / EPA

Rytmikäs musiikki tervehtii avajaisvieraita Helinä Rautavaaran uuden museon ovella. Meneillään on taistelutanssi capoeiran roda eli tanssirinki, jota johtaa kokenut mestre Cobra Mansa Brasilian Bahiasta. Paikalla on osallistujia Ruotsista, Venäjältä, Saksasta ja Brasilian Sao Paolosta asti. Rumpujen rytmi ja kielisoitin berimbaulla soitettu säestys täyttävät avaran aulan, ja ikkunoiden vehreä kasviteema tuo aavistuksen trooppista Brasiliaa Tapiolan maaliskuiseen betonimaisemaan The post Ilta Leirissä — Helinä Rautavaaran museo kertoo monta tarinaa appeared first on AntroBlogi.

Aikuinen Kimmo Oksanen peilaa itseään omista teoistaan ja muista ihmisistä. Kuusivuotiaana Kimmo Oksanen ihmetteli kotitalon pihalla, miksi isä on niin murheellisen näköinen ja miksi äiti itkee sisällä ja kuinka kyläläiset irvailivat perheelle. Meneillään oli huutokauppa, jossa myytiin Kimmon leluista lähtien viisilapsisen perheen koko omaisuus. Perheen kuorma-autoyritys oli mennyt konkurssiin. Konkurssin mukana hävisi myös kunnia ja perhe hajosi. Isä muutti linja-autokuskiksi Helsinkiin, muu perhe muutti Heinolaan. Vastikään 55 vuotta täyttänyt Kimmo Oksanen tunnetaan Helsingin Sanomien omasanaisena toimittajana ja kirjailijana, jonka mielenkiinto ja katse suuntautuu jatkuvasti yhteiskunnan laitamilla olevien tai sinne sysättyjen puoleen. Kaupunkilaisten ja sananvapauden ansiokkaasta puolustamisesta palkittu Oksanen on tutustuttanut lukijansa mm romanikerjäläisten elämään sekä Suomessa että heidän lähtömaissaan. Kimmo Oksasen perhe menetti muinaisessa konkurssissa kasvonsa kuvannollisesti. Seitsemän vuotta sitten Oksanen koki saman konkreettisesti, kun vakava bakteeritulehdus tuhosi hänen kasvonsa. Tänä vuonna ilmestyneessä kirjassaan ”Kasvonsa menettänyt mies” kertoo vaarallisesta sairaudesta toipumisesta mutta myös suuremmasta, sisäisestä itsensä ja elämän uudelleen arvioinnista. Kimmo Oksasen kirja ”Kasvonsa menettänyt mies” nähdään pian myös teatterinäyttämöllä. Vielä ei ole tiedossa, millaisen peilin itseään esityksessä katsova Oksanen lavalla näkee… Toimittaja Riikka Rahi.

Puheensorina täyttää Järvenpäässä vanhan puutalon yläkerran. Puheissa vilahtelevat perseidit, myrskyt, kaukoputket ja havaintotornit. Meneillään on Keski-Uudenmaan tähtitiedeharrastajien yhdistyksen, Altair Ry:n kerhoilta. Kerhoon kuuluu miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja. Sekalaista sakkia yhdistää intohimo taivaankappaleisiin ja sääilmiöihin. Jäsenet puhuvatkin tähtitiedeharrastuksestaan elämäntapana, katse on aina taivaalle. Jokapaikan Reetta on puheissa Toni Veikkolaisen, Matti Salon, Terho Erkkilän ja Katariina Salon kanssa.

"Ihmismielen kollektiivisissa viemäreissä ryömivien morlokkien rinnalle on nousemassa keskustelukulttuurin rauhanliike." Jari Sarasvuo pohtii tällä kertaa vuoropuhelua ja vaikuttamista.