Podcasts about yhdysvaltalainen

Pääsiäistä edeltävällä viikolla Perjantaistudion raatilaiset ovat kosmologi Kari Enqvist, elokuva-asiantuntija Jari Sedergren ja filosofi Tuomas Nevanlinna. Ylen Brysselin kone -ohjelmassa haastateltu Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen esitti hyytäviä ennustuksia lähivuosille: Venäjä ja Kiina sotkevat lännen toimintaa erilaisin hybridihyökkäyksin sulkien tietoverkkoja ja masinoiden suuria määriä turvapaikanhakijoita maiden rajoille. Kiina saattaa hyäkätä Taiwaniin, ja Venäjä johonkin Nato-maahan. Myös Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of Warin mukaan Venäjä valmistautuu suuren mittakaavan perinteiseen sodankäyntiin Nato-maita vastaan. Onko tämä hysterian lietsontaa ja turhaa pelottelua, vai pitäisikö meidän ottaa sodan uhka tosissaan myös Suomessa? Ja minkälainen mainehaitta Suomelle olisi kieltäytyä ottamasta maahan yhtäkään Venäjän rajalle järjestämää turvapaikanhakijaa? Nuorten miesten ja naisten arvot eriytyvät: naisista tulee yhä enemmän vasemmistolaisia liberaaleja, miehistä oikestolaisempia konservatiiveja. Yhä useamman nuorukaisen kaulassa onkin tänä päivänä näkyvästi risti. Mitä tapahtuu, kun pariutumisikäiset suomalaisnuoret ovat toisistaan ideologisesti yhä kauempana? Suomi on jo seitsemännen kerran maailman onnellisin maa, mutta me suomalaiset emme millään halua uskoa sitä. Eihän tässä maassa kukaan edes hymyile! Voiko maa edes olla onnellinen, ja miksi emme voi olla onnellisia siitä, että asumme maailman onnellisimmassa maassa? Manu Haapalainen kirjoitti Journalisti-lehdessä että jos katsoja ei näe ja kuule sarjan tai elokuvan audiovisuaalisia nyansseja, hän ei ole todella katsonut sitä teosta. Onko audiovisuaalisen sisällön nauttiminen varustelukysymys ja olemmeko katsojina velkaa tekijöille sen, että tuijotamme teosta herkeämättä? Kielitoimiston sanakirjaan lisättiin 400 uutta sanaa. Uutuuksina neutraaliin yleiskieleen on hyväksytty muun muassa jokaisenoikeus, kikkakolmonen ja bäkkäri ja mässy. Monet uudissanoita kuulostavat kovin tutuilta, koska Kotuksen sanakirjaan otetaan kieleen jo asettuneita sanoja. Mutta milloin uudesta sanasta tulee osa kieltä? Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Yhdysvaltalainen poliitikko George Santos puhututtaa Siniä ja Sergeytä, sillä herran kontolta löytyy valhe jos toinenkin, ja hän on myös tuhlannut vaalirahansa ylellisiin laukkuihin ja Botoxiin. Sergeyllä on vinkkejä jaettavaksi Black Friday -ostoksille, ja Sinin muotikornerista selviää, että Carrie Bradshaw'n tyyli on pian täällä! Kaksikko vastaa jaksossa liutaan kinkkisiä kysymyksiä.

Jakso 154. Howdy 'Murica! Tällä viikolla MUSAMUSAn Rosanna ja Mandeéloz suuntaavat katseensa rapakon taakse ja tarkastelevat värikästä, usalaista musiikkikulttuuria sekä perehtyvät alueen populaarimusiikin historiaan. Mitä musiikkia Yhdysvalloissa kuunnellaan? Millaista maailmankuvaa eri alueiden suosituin musiikki maalaa?

Batroomin syyskausi käynnistyy huippusarja Mindhunterilla. Yhdysvaltalainen rikosdraama on ollut yksi Netflixin suosituimmista sarjoista vuodesta 2017, jolloin sen ensimmäinen kausi ilmestyi. Sarja kertoo FBI:n agenteista, jotka haastattelevat vangittuja sarjamurhaajia ja analysoivat heidän toimintatapojaan ratkaistaakseen nykysiä ja tulevia rikoksia. Batroomin erikoisvieraana Suomen yksi suosituimmista podcasteista: Maanantaimysteeri.

Yhdysvaltalainen öljyputkessa pistetty hanat kiinni kiristyshaittaohjelman takiahttps://www.zdnet.com/article/colonial-pipeline-cyberattack-shuts-down-pipeline-that-supplies-45-of-east-coasts-fuel/Onko Evil Corpin taustalla venäläiset vakoilijat?https://blog.truesec.com/2021/05/05/are-the-notorious-cyber-criminals-evil-corp-actually-russian-spies/Wiredin kirjoittama artikkeli Psykoteriapiakeskus Vastaamon hyökkäyksestä ja sen kulustahttps://www.wired.com/story/vastaamo-psychotherapy-patients-hack-data-breach/Signalin uusi mainostemppuhttps://signal.org/blog/the-instagram-ads-you-will-never-see/Niin monia tapoja saada haittaohjelmiahttps://news.sophos.com/en-us/2021/05/06/mtr-in-real-time-pirates-pave-way-for-ryuk-ransomware/amp/92% kiristyslunnaat maksaneista  yrityksistä, EIVÄT saa tietojaan palautettua ja takaisinhttps://www.forbes.com/sites/daveywinder/2021/05/02/ransomware-reality-shock-92-who-pay-dont-get-their-data-back/

Yhdysvaltalainen lääkäri ja tutkija Jonas Salk kehitti poliorokotteen vuonna 1955. Polio oli levinnyt tuolloin Suomessakin. Tauti laantui, mutta palasi maahamme muutamina tapauksina 1980-luvun puolivälissä. 9. tammikuuta 1985 lääkintöhallitus päätti suositella koko väestön rokottamista poliota vastaan. Anni Kytömäen Finlandia-palkitussa romaanissa Margarita palataan vuoteen 1955. Ilmassa on toivoa. Mietelauseen on valinnut Anna Tulusto.

Yhdysvaltalainen historioitsija Rebecca Solnit on kirjoittanut kirjan eksymisen merkityksistä. Eksymisen kenttäopas -nimisessä teoksessa Solnit kirjoittaa myös tuntemattoman hyväksymisestä. Päivän mietelauseen on valinnut Anna Tulusto.

Yhdysvaltalainen ruokaturvallisuusvirasto FDA oli löytänyt rehulihoista salmonellaa ja listeriaa sekä jäämiä rauhoitusaineista. Kuulostaa pahalta, mutta aidosti kyse on jenkkiläisestä arkipäivästä eikä vaikuta Suomessa mihinkään. Lisäksi on muistettava, että USA:ssa myös kuivamuonien jäämät ja takaisinvedot ovat valitettavan arkipäiväinen asia. Asiasta ei kuitenkaan saa suurtakaan draamaa Suomessa. Ensinnäkään lihatuotteita ei tuoda Yhdysvalloista Suomeen ja kaikesta hälinästä huolimatta tällä kertaa oli kyse vain yhdestä tuottajasta. Toiseksi, ylipäätään koirien rehujen tuonti USA:sta Suomeen alkaa olla vähäisempää kuin raakaruokinnan osuus markkinoista. Lääkeainejäämänä oli tällä kertaa rauhoitteet, mutta FDA on aikojen saatossa löytänyt kovempiakin lääkkeitä sekä hormonijäämiä ja voitaisiin jopa sanoa, että antibioottijäämät, huolimatta niiden merkityksestä kansantaloudelle, ovat sieltä vähäisimmästä päästä. Lääkejäämiä ei kannata murehtia. Eivät ne syöjään vaikuta. Sen sijaan iso määrä kilpirauhasen jauhamista rehulihoihin voisikin pitää ongelmana, koska ne saattavat vaikuttaa kuin tyroksiinilääkitys. Niitäkin tapauksia Yhdysvalloista on löytynyt. Salmonella ja listeria taasen kertovat prosessista. Ei kenellekään pitäisi olla uutinen, että muualla maailmassa elintarviketurvallisuus on huomattavan heikommassa kunnossa kuin Suomessa. Siksi turisteja varoitetaankin syömästä majoneesia ja raakoja vihanneksia. Keskustellaanko aiheesta missä kunnossa juomavesi on useissa paikoissa kehittyneitäkin maita? Siihen verrattuna Nokian viemärivesi vesijohtoverkossa oli kuitenkin pikkujuttu. Briteissä noin 20 prosenttia ihmisille myytävästä broilerista on salmonellan raiskaamaa. Ei ongelmia tuota kauempaa tarvitse hakea. Vaikka meitä koko ajan varoitetaan raakaruokinnan riskeistä, vaikka kampylobakteerista, niin realismia kuitenkin on, että normaali terve keittiöhygienia riittää. Ei Suomessa tarvitse pelätä, vaan teurastamot ja tuottajat ovat luotettavia. Puhumattakaan siitä, että valvonta - niin oma valvonta kuin viranomaistoiminta - toimii. Yhdysvaltalaisiin uutisiin kannattaa suhtautua oho-mentaliteetilla, ei sen vakavammin.

Yhdysvaltalainen näyttelijä Brandon Lee menehtyi vuoden 1993 Crow-elokuvan kuvauksissa vain 28 vuotiaana. Kungfu-legenda Bruce Leen pojan kohtalon sinetöi reksvisiittana toimineen .44 magnum -pistoolin piippuun vahingossa unohtunut luoti. Huolimattomuus lopetti karmaisevalla tavalla nousevan näyttelijätähden uran, mutta kohtalo loi Brandon Leesta yhden 1990-luvun populaarikulttuurin legendoista. Mitä näyttelijä Aku Hirviniemi ja stuntman ja stunt-koordinaattori Reijo Reka Kontio ajattelevat elokuvien hurjista kohtauksista. Toimittajana Pete Poskiparta.

Keskustelemassa senioristrategi Kim Gorschelnik OP:sta, senioristrategi Tuukka Kemppainen Danske Bankista ja osakestrategi Juha Kinnunen Inderesiltä. 00:30 Yleisarvioita tuloskaudesta 05:00 Yhdysvaltalainen tapa tehdä tulosennusteita ja -ohjeistuksia 08:00 Nokian, Nordean ja Outokummun tulospettymykset 15:30 IFRS 16 -standardin vaikutukset 19:30 Konepajojen tilauskannat, tuloskauden onnistujia 25:00 Kauppasotaneuvottelut ja keskuspankkien toimet 33:00 Osakepainot ja osakkeiden arvostustasot 42:30 Europarlamenttivaalit ja poliittiset riskit 45:30 Suomalaisten pörssiyhtiöiden ohjeistuksista 47:30 Fortum, Beyond Meatin listautuminen Nasdaqiin 55:30 Kohti seuraavaa tuloskautta Toimittajana Mikko Jylhä.

Duuri on iloinen ja molli on surullinen, sanotaan. Pieni tutkinta sävellajien ominaisuuksista nostaa esiin tunteen, että sanotaan lähinnä Suomessa. Sanat duuri ja molli tulevat meille Ruotsin ja Saksan kautta latinasta, jossa durus ja mollis tarkoittavat kovaa ja pehmeää. Monissa muissa kielissä sävellajit määritellään asteikon terssin koon mukaan. Duurin terssi on suuri, joten se on major ja mollin terssi taas on pieni, joten se on minor. Sanat duuri ja molli ovat latinaa, mutta eivät muinaiset roomalaiset näitä sävellajeja käyttäneet. Länsimaisessa musiikkiteoriassa luotettiin pitkälle keskiajalle kreikkalaisen matemaatikon Pythagoraan oppeihin. Niinpä keskiajan yksinlauluissa ja alkeellisessa moniäänisessä musiikissa nojauduttiin 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua eläneen Pythagoraan periaatteiden mukaan kvintti- ja kvarttiharmonioihin. Yhdysvaltalainen pianisti-kirjailija Stuart Isacoff nostaa kirjassaan Pianon taika esille 1400-luvulla eläneen englantilaisen säveltäjän John Dunstaplen, joka oli aikansa tunnetuimpia ja vaikutusvaltaisimpia säveltäjiä. Dunstaplen elämästä ei tiedetä juuri mitään ja hänen sävellyksensäkin ovat enimmäkseen kadonneet tulipaloissa, mutta koska hän oli niin tunnettu, sävellyksiä on löytynyt eri puolilta Eurooppaa. Ja näissä sävellyksissä on kiehtovia uutuuksia, kuten aivan uutta moniäänisyyttä ja uusia sävelten suhteita kuten terssejä ja sekstejä. Yhdessä maanmiestensä kanssa Dunstaple oli luomassa tyylisuuntaa nimeltään Contenance anglaise, joka hurmasi eurooppalaisia uusilla sävyillä. Siis suomeksi sanottuna duuri- ja mollisävyillä. Meillä ikuisena universaalina totuutena pidetty sääntö ”duuri – iloinen, molli – surullinen” onkin siis ollut edes mahdollinen vasta keskiajan lopulta saakka. Mutta milloin nuottikirjoitus tuli mukaan kuvaan? Onko musiikki universaali kieli ja nuotit sen kirjoitusjärjestelmä? Säveltäjä ja Sibelius-Akatemian lehtori Tapani Länsiö saa kertoa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

Ajankohtaista Huvipuiston uusi virtuaalinen vuoristorata. SomeCast myös Googlen podcast-palvelussa :) Yolo, nälä, bae. Nuorten trendisanatesti. Yhdysvaltalainen koulu tarkkailee oppilaiden toimintaa sosiaalisessa mediassa ja ilmoittaa kaikesta epäilyttävästä poliisille. Onko Lumioiden tarina päättymässä? #BePart -seminaari etenee, saksassa lokakuussa rakennetaan yhteistyöverkostoa jos rahoitusta Erasmus+ -ohjelmasta saadaan. Päättäjämiitissä käsiteltiin mm. Teknologian käyttöä opetuksessa. Toimenpiteet tulevat osoitteeseen http://ruuti.munstadi.fi/tapahtumat/paattajamiitti/ Teema Tunteet verkossa. Tunteita voi olla vaikea välittää verkossa; yleisesti tekstichateissa käytössä ovat hymiöt, mutta ne eivät välitä aina hyvin tunteita. Tunteet ovat mukana monen some-suosikin päivityksissä. Viestissä on enemmän tehoa kun siinä on tunnetta. Yle Puheessa keskustelua aiheesta. Tutkimuksen mukaan hymiöt aiheuttavat samanlaisen reaktion kuin juttelisi irl. Viikonloppuna järjestettiin Emotion Hack Day. 24 tunnin aikana ryhmät pyrkivät välittämään tunteita erilaisten sensorien, kasvojentunnistusohjelmien ja verkon avulla. Tuotoksiin voi tutustua täällä. Suomessa käytetään eniten emojita verrattuna muihin maailman maihiin.  

Yhdysvaltalainen muistitutkija Elizabeth Loftus vieraili elokuussa Suomessa. Helsingin Sanomat teki hänestä ja ihmisen muistista kiintoisan artikkelin. Loftuksen erikoisalaa on niin sanottujen valemuistojen tutkiminen. Hänen mukaansa ihmiselle voidaan istuttaa mikä tahansa valemuisto eikä ihminen osaa millään lailla erottaa tätä valemuistoa oikeasta. Kaiken kaikkiaan tutkijan puheiden perusteella alkaa tuntua siltä, että muisti ei ole kovin luotettava väline asioiden muistamiseen. Juttu tiivistääkin näin: ”Usein ajatellaan, että ihmisen muistin tarkoitus on tallentaa tietoja ja kokemuksia mahdollisimman tarkasti. Mutta mikäli muistin tarkoitus olisi toimia sisäisenä videokamerana, se hoitaisi hommansa surkeasti. Sen sijaan muisti näyttäisi olevan jonkinlainen apuväline todellisuuden hahmottamiseen. Ympärillämme tapahtuu koko ajan niin paljon, ettemme mitenkään voi huomata kaikkia yksityiskohtia. Aivot tulevat hätiin ja paikkailevat informaation puutetta arvauksilla. Muisto on tositapahtuman rekonstruktio, jota aivot ovat korjailleet.” Isot organisaatiot kuten yritykset ja valtiot ja niiden toiminnot rinnastetaan usein ihmiseen ja ihmisen fysiologiaan. Ihmisen muisti rinnastuisi tässä tapauksessa historiankirjoitukseen, joka pitää yllä jonkinlaista ”kollektiivista kansakunnan muistia”. Jos sovellamme muistitukija Loftuksen havaintoja historiankirjoitukseen, kohtaamme pian vastarintaa. Historiahan on tiede, ei se vääristele! Sitten muistamme naapurimaamme Venäjän sovelletun historiankirjoituksen, jossa monet länsimaisesta näkökulmasta tutut asiat ovatkin lähes päinvastaisessa asennossa. ”Propagandaa”, sanomme, ei oikeaa historiankirjoitusta. Mutta jos Loftuksen teoriaa voi soveltaa valtion muistiin, niin eikö juuri ”propaganda” ole oikeisiin muistoihin rinnastettavaa valemuistoa, jota valtio käyttää selvitäkseen hengissä arkipäivän tositapahtumien vilinässä? Suomessakin on kehitelty kansallisia valemuistoja. Kansalliselle identiteetille ei ole aina riittänyt hieno kielemme, kaunis luontomme ja rehdit kansalaisemme. Inkeri Koskinen on tutkinut näitä historiastamme kehiteltyjä villejä rakennelmia kirjaansa Suomen villi historia. Kysytään häneltä suomalaisten menneistä uroteoista. Pasi Heikura Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi.

Vanha viisaus sanoo, että historia toistaa itseään. Yhdysvaltalainen kirjoittaja George Santayana taas kirjoitti 110 vuotta sitten, että ”ne, jotka eivät tunne historiaa, ovat tuomittuja toistamaan sitä”. Jotta siis emme toistaisi historiaamme, Aristoteleen kantapäässä muistellaan kulunutta puolta vuotta kuuntelemalla kiintoisien vieraiden kiintoisia sanomuksia, jotka aikoinaan on pitänyt leikata pois haastatteluista tilanpuutteen vuoksi. Mukana on kieliasiaa mm. laulujen sanoituksista, hulluudesta sekä dinosauruksista. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Ville Pekkanen.

Pohjanmaan Vaasasta kotoisin oleva, mutta Tukholmaan äskettäin muuttanut americana/country-muusikko Jerry Lindqvist vierailee studiossa kertomassa kun joutui käännytetyksi takaisin Eurooppaan Detroitin lentokentältä. Mukana myös pietarsaarelainen muusikko Oskar Nyman. Saadaan myös kuulla Jerryn uusista joulubiiseistä ja näiden hyvin henkilökohtaisista taustoista.  PÅ SVENSKA: Det blir juligt nischad country/americana då Jerry Lindqvist besöker Finska Pinnar, några dagar före jul. Med sig har han också musikern Oskar Nyman. Joulupaneeli! Joulupaneelissa aiheina ovat uusi joulubiisi Markooliolta, ruotsalainen keskustelu-ilmasto "piparkakkugaten" yhteydessä, Mammas Pojkar-elokuvan traileri, Vuoden parhaimmat joululahjat, Ruotsin jouluisat juomaperinteet sekä ulkomaanmatkat Jouluna. Mukana paneelissa ovat Mikko Viitala, Maija Waris ja Jarno Ampuja. Juontajina Kike Bertell ja Andrea Reuter.