Podcasts about heinolan

Masters-urheilun kansainvälinen kattojärjestö International Masters Games Association myönsi talvikisat Lahden, Heinolan ja Levin järjestettäviksi tammikuussa 2028. Nämä talvilajien masters-kilpailut kokoavat Suomeen yli 3 000 aikuisurheilijaa kisaamaan kahdessatoista eri lajissa. Kilpailut kestävät kymmenen päivää, ja aluetaloudellisten vaikutusten ennakoidaan olevan noin seitsemän miljoonaa euroa. Ossi Arvelan haastattelussa aiheen tiimoilta Lahti Regionin toimitusjohtaja Raija Forsman. Kuva: Mirja Hussain/ESS

Lintujen kevätlaulu on päivä päivältä yhä useammin kuultavissa. Korkealle kohoava aurinko ja yhä lämpöisemmät päivät saavat höyhenpeitteen alle värinää. Ruokintapaikalla on keväästä huolimatta täysi kuhina, kun mukana ovat myös keväiset lajit. Heinolassa sorsien ruokinta on herättänyt keskustelua ja tähän on tulossa muutoksia. Heinolan linnuista ja ruokinnoista jatkavat Asko Hauta-aho ja Olli Vuori.

Helsingissä käynnissä olevilla matkamessuilla palkittiin torstaina vuoden matkailualueet. Kärkeen ensimmäiseksi sijoittui Rovaniemi ja tiukasti toiseksi Heinola, ennen Tamperetta. Heinolan kaupungin kulttuurisihteeri Saija Jäppinen vastaanotti Helsingin messukeskuksen messuhumussa onnittelut Radio Voiman studiosta. Kuuntele koko haastattelu.

Millainen on valaistuksen historia Suomessa? Milloin siirryttiin elävästä tulesta, kynttilöistä, öljylamppuihin ja sähkövalaisimiin? FT Riitta Koskinen tutki väitöskirjassaan 1700-luvun arkkitehtuuria ja löysi tietoa ikkunalasien koon kasvamisesta kuuteen ruutuun, tuplaikkunoista, ikkunaluukuista ja verhoista. Nämä määräsivät keskeisesti interiöörien kehittymistä ja antoivat suunnan myös sisustukselle. Hänen tutkimuskohteensa tulevat turkulaisista ja lähiseudun säätyläiskodeista ja Heinolasta, jonka Kustaa III määräsi 1775 Kymenkartanon läänin hallinnolliseksi keskukseksi. Heinolaan rakennettiin aikakaudelle ominaisia muodikkaita ja asumiskulttuuriltaan edistyksellisiä virkataloja. Antiikkikauppias Heikki Björkbomin keräilyn tulos on laaja öljylamppukokolema. Siihen kuuluu noin 300 esinettä ja se on ainutlaatuinen Suomessa. Öljylamppujen muotokieli noudattaa valmistusajankohdan tyyli-ihanteita kertaustyyleistä 1860–90-luvuilla ja jugendiin 1900-luvun taitteessa. Heinolan kaupunginmuseossa on esillä näyttely Kun isoisä lampun osti. Kolme näkökulmaa valoon: Kustavilaisuus, öljylamput, Secto Design 7.1.2024 asti. Ohjelman vieraina ovat FT Riitta Koskinen ja esineellisen kulttuurin asiantuntija, kamarineuvos Kari-Paavo Kokki. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kuinka syntyi maailman 5. paras rata? Mitä tapahtuu tulevaisuudessa? Tule mukaan kuulemaan Heinolan Kippasuon, eli tuttavallisemmin "Kippiksen" tarinaan. Heinolan puuhamies Jere Pohjankoski kertoo tarinaa radan, seuran ja tekijöiden takaa.  Ohjelmasarjan mahdollistaa: Disc Golf Stream, Fribastore, OP Pohjola Vakuutus, NBDG, Sibbe Disc Golf

Nuorten parissa työskentelevä ja Heinola Vuoden naisseksi valittu Hanna Tuomikoski kertoi keskiviikkona Radio Voimalla tutkineensa valtakunnallisia tilastoja ja huomanneensa, että vaikka olemme maailman onnellisin maa, niin tyttöihin ja naisiin kohdistuva turvallisuustilanne on täällä heikko. - Olemmeko me peräti Euroopan toiseksi turvattomin maa tytöille ja naisille. Vaikka lapsilla ja nuorilla asiat ovat pääasiassa hyvin, niin omassa työssänikin törmään sellaisiin ikäviin asioihin, mitä nuoret naiset ja tytöt joutuvat kokemaan. Sitä ei voi kieltää, etteikö sitä tulisi vastaan. Tuomikoski toivoo, että kaikki voisivat tuntea olonsa turvalliseksi. - Että ei tarvitsisi miettiä, voinko kävellä tällaiseen kellonaikaan ulkona, miten voin pukeutua tai mitä voin sanoa. Hän jatkaa toivomalla, että nuorten elämässä ei olisi henkistä eikä fyysistä väkivaltaa, vaan että jokainen saisi olla sellainen kuin on, turvassa ja rauhassa. - Että voisi olla oma itsensä. Se ei mielestäni toteudu siinä määrin kuin se voisi toteutua. Kuuntele koko haastattelu:

Sosiaalisessa mediassa on viime päivinä keskusteltu Heinolan lintuhoitolan toiminnasta kärkkäästi, ja huhuja on oikaistu tiedotteella ja lehtijutuilla. ESS kirjoitti aiheesta kuluneella viikolla: Heinolan lintuhoitola oikaisee somessa levitettyjä huhuja pitkäaikaisten asukkien lopettamisesta – "Lopetukset ovat ikävä osa hoitolan arkea". Heinolan lintuhoitolan toiminta-ajatuksena on edelleen ottaa hoitoon loukkaantuneita luonnonvaraisia lintuja, kuntouttaa ne ja palauttaa ne kuntoutuneina luontoon. – En tiedä, mistä keskustelu varsinaisesti on alkanut. Viime viikon perjantaina jouduimme lopettamaan viisi yksilöä. Valitettavasti tällainen kuuluu ihan normaaliin toimintaan täällä lintuhoitolassa, Heinolan lintuhoitolan päällikkö Tuuli Salmi kertoo Radio Voiman haastattelussa. Lintuja joudutaan lopettamaan hoitolassa viikoittain. Salmi sanoo, että viime vuosi oli ennätyksellinen. Keskimäärin Heinolan lintuhoitolaan saapuu 129 lintua vuodessa, mutta viime vuonna lintuja hoidettiin yli 300. Keskimäärin 30–40 prosenttia hoitoon saapuneista linnuista voidaan vapauttaa. – Viime vuona luontoon palautettiin 38 prosenttia hoitoon saapuneista linnuista eli 195 lintua ei selvinnyt takaisin siivilleen. Iso osa näistä linnuista menehtyy hoitoon tuomisen jälkeen hoidon alkupäivinä. Kuuntele haastattelu, jossa Salmi kertoo lintuhoitolan periaatteista ja toiminnasta tarkemmin! Toimittaja: Eeva Ristkari

Nuorten ääni -tapahtuma järjestetään Heinolan lukion auditoriossa keskiviikkona 8. helmikuuta. Illan aikana valkokankaalla esitetään neljä tarinaa, jotka on poimittu Heinolan nuorisopalveluiden aiempina vuosina tuottamista kokemustarinoihin pohjaavista dokumenteista. Dokumenttien valmistumisesta vastannut etsivä nuorisotyöntekijä Hanna Tuomikoski pohti Radio Voimalla tiistaina nuorten tilannetta. - Eihän nuoret kovin hyvin voi tänä päivänä. Pahoinvoinnin takana on monia syitä. Mielenterveysongelmia on ja myös koronan vaikutus näkyy meidän työssämme. Tuomikosken mukaan nuoret ovat monesti hyvin yksinäisiä. Hän arvelee korona-ajan rajoitteiden heijastuvan edelleen monen nuoren elämään. - Ne olivat tosi tärkeitä vuosia nuoruudessa ja lapsuudessa, kun oli sulkua, eikä voinut nähdä ihmisiä. Ajatus siitä, että pitäisi selvitä yksin haasteiden ja ongelmien kanssa, on lisääntynyt. Eihän se niin mene, vaan on aikuisia, jotka voivat auttaa. Nuorten hyvinvointia tukisi Tuomikosken mielestä se, että nuori viettäisi aikaa ihmisten parissa. - Toivoisin, että yksinäisyyttä voitaisiin lievittää. Heinolan kaupungin palvelualuejohtaja Anne Andersson muistutti myös siitä, että nuoren kaipuu aikuisen läsnäoloon näkyy nuorisotilatyössä. - Nuoret eivät välttämättä kaipaa aktiviteettia tai että kauheasti tehtäisiin jotain, vaan sitä, että vaan istutaan, jutellaan ja ollaan läsnä. Nuorten Ääni -tapahtuma: - Heinolan lukion auditoriossa - keskiviikkona 8. helmikuuta - kello 18 - ilmainen ja kaikille avoin tapahtuma ja erityisen hyvä mahdollisuus aikuiselle kurkistaa nuorten elämään Kuuntele koko haastattelu:

Radio Novan Aamussa uudet supersankarinimet saaneet Aki ja Minna puivat Heinolan tylyä mainetta. Lahti paljastetaan kahvihifistelyn edelläkävijäkaupungiksi, ja Minnan terveysluento saa Akin entsyymit sekaisin. Kuuntele jälki-istunto tästä!

Voiman Iltapäivässä vieraili entinen rikospoliisi ja dekkarikirjailija Kale Puonti, joka oli matkalla Heinolan kaupunginkirjastolle kirjailijavieraaksi.

Elokuvaohjaaja Tuukka Temosen ja Roopen kohtaaminen on vähintäänkin erikoinen. Tässä jaksossa ollaan vahvasti eri mieltä, suurenmoisen samaa mieltä ja paikoitellen vailla mieltä. Tämä jakso ei kumartele eikä nöyristele – aivan kuten ei jakson vieraskaan. Jakso on tuotettu yksinoikeudella Podmelle. Shownotes:04:36 Ensimmäinen käännekohta: Poliisiopisto 4 - ”klassikkoelokuva”, joka teki Heinolan hiljaisesta ensin skeittarin, sitten palvotun bändinjäsenen ja lopulta elokuvaohjaajan. Tarinassa myös ihmeellinen Amerikan Mandy, joka toi Heinolan punkkarit ja skeittarit yhteen. 20:58 Toinen käännekohta: Ihana Olga. Tarina siitä miten vastakohdat kohtasivat, täydensivät ja lopulta sulautuivat yhteen. Ja siitä, kuinka toinen ihminen voi muuttaa paitsi kumppaninsa maailman, myös sen miten kokee itsensä ylipäätään. Tämä on todellinen rakkaustarina.40:52 Kolmas käännekohta:Samoihin aikoihin, kun Roope lopetti alkoholinjuomisen, Tuukka Temonen aloitti sen.

Heinolan kesäteatteri on julkistanut ensimmäiset näyttelijäkiinnitykset. Ensi kesän Flirttikurssi 55+-näytelmän ohjaa Sari Siikander ja hän kertoo Voiman iltapäivässä mm. kenell näytelmä on suunnattu, näyttelijöiden valinnasta ja ensimmäisestä ohjauksestaan Heinolan kesäteatterille.

Heinolan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Juho Oikarinen on omassa seurassaan toinen lihanleikkaaja-ammattilainen. Hän korostaa riistan pistämisen tärkeyttä. Lihanleikkuussa pitkät vedot ovat lyhyitä nylkytysviiltoja parempi vaihtoehto. Jos hirviporukan hirvi saadaan tunnin sisällä kaadosta lahtivajalle, Oikarinen teurastaa saaliin suolistamattomana. Haastattelu on tehty 28.8.2021 Vierumäellä.

Heinolalainen älykalustevalmistaja Artome on valittu ensimmäisenä päijäthämäläisenä yrityksenä Business Finlandin Nuoret Innovatiiviset Yritykset -kärkihankkeeseen. Ossi Arvelan haastattelussa kehitysjohtaja Toni Parikka kertoo mitä pääsy hankkeen piiriin käytännössä tarkoittaa ja kuinka yrityksen tuotteet päätyivät osaksi Suomen paviljongin kalustusta Dubain maailmannäyttelyssä. Haastattelun yhteydessä Dubaista raportin antaa paviljongissa työskentelevä Kalle Ihalainen.

Loviisan Tor avasi jo miesten Suomisarjakautensa, kun se kohtasi Vierumäki Areenalla SB Heinolan. Loviisalaisten kausi sai kuitenkin mollivoittoisen startin, kun heinolalaiset nappasi kotivoiton 9–5 (2–0, 2–1, 5–4) lukemin. Tor pelasi kehnot kaksi ensimmäistä erää, ja heräsi tosissaan vasta ottelun viimeisessä erässä, jossa se meni kertaalleen jopa johtoon. Heinola pelasi kuitenkin maltillisesti ja meni vielä Torin ohi viimeisen erän loppupuolella paukutellen loput kolme maaliaan tyhjään maaliin, kun Tor yritti kiriä vielä Heinolan etumatkaa ilman maalivahtiaan. Torin miesten päävalmentaja tosin myöntää heti, että kauden avaus SB Heinolaa vastaan ei mennyt niin kuin Strömsössä. – En tiedä oliko kauden ensimmäisen pelin takia, vai mistä johtui, mutta kyllähän me menimme otteluun aika arkana ihmettelemään ja olimme pallollisena tosi varovaisia, Palomäki kommentoi pelin jälkeen.

Aili Sarpio katosi vuonna 1988 Heinolan reumasairaalasta. Katoaminen oli alusta alkaen täysi mysteeri, sillä Aili oli hävinnyt jälkiä jättämättä. Mitä Ailille oikein tapahtui?

Heinolan Laivaosakeyhtiö tarjoaa reittiliikennettä, sekä tilausristeilyjä Kymenvirran ja Ruotsalaisen kauniista rantamaisemista M/S Pyhäjärvi laivalla. Radio Voiman Kristoffer Ignatius ja Kaisa Korkeamäki vierailivat laivalla parasta Päijät-Hämeestä -kesäkiertueella. Haastattelussa laivan kippari Risto Turunen! Lue lisää laivasta

Radio Voima piipahti kesäkuussa Heinolassa tutustumassa kaupunkiin Parasta Päijät-Hämeestä -kiertueella. Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa Heinolan kaupungin elinkeinojohtaja Heikki Mäkilä. Millaisena elinkeinojohtaja näkee Heinolan tilanteen juuri nyt? - Näen sen varsin positiivisena. Meillä on ollut oikeastaan viime vuodesta alkaen se tilanne, että olemme saaneet muuttovoittoa. Ihan tuoreessa keskustojen elinvoimatutkimuksessa Heinola pärjäsi erittäin hyvin elinvoiman kasvussa. Me olemme matkailukapunki. Sen kehitys on hyvässä vaiheessa, Mäkilä kertoo. Korona on tuonut kaupungille toki haasteita, mutta Mäkilä näkee tilanteessa myös positiivisen kulman. - Korona vaikutti tiettyihin yrityksiin varsin kielteisesti. Kääntöpuoli on varsin positiivinen. Tämä etätyö vapautti ihmiset enemmän siitä fyysisestä työstä ja työpaikasta - voidaan tehdä työtä paikasta riippumatta. Se on näkynyt meillä siinä, että omakotitalojen ja asuntojen kauppa käy hyvin. Kuuntele koko haastattelu!

Heinolan lintuhoitolassa on hoidettu loukkaantuneita luonnonvaraisia lintuja jo vuodesta 1963. Vuosittain hoitoon tulee noin 200-250 lintua, joista 30-40% pystytään palauttamaan luontoon. Ne, joita ei voida syystä tai toisesta vapauttaa, jäävät tarhalle asumaan. Kotimaisten lintujen lisäksi lintutarhalla on nähtävänä erilaisia papukaijoja, jotka tulevat lintutarhalle erilaisten pitovaikeuksien vuoksi. Radio Voiman Kristoffer Ignatius ja Kaisa Korkeamäki vierailivat lintohoitolassa Parasta Päijät-Hämeessä -kiertueella. Haastattelussa lintohoitolan Pekka Niemelä. Kuuntele haastattelu!

Luontoon lojumaan jätetyt siimat ovat iso riesa eläimille. Erityisesti linnut voivat sotkea itsensä pahasti siimoihin. Lahdessa vapaaehtoiset joutuvat auttamaan yhä useammin siimoihin ja koukkuihin tarttuneita lintuja. Nyt tilannetta vaikeuttaa se, ettei vesilintija voida viedä esimerkiksi Heinolan lintuhoitolaan kuntoutettaviksi lintuinfluensssariskin vuoksi. Yksi lintuja auttavista vapaaehtoisista on Jenni Räisänen. Hän joutuu keräämään hylättyjä siimoja päivittäin, ja lintujen vakavatkin vammat ovat tulleet hänelle tutuksi. Toimittajana Lahdessa on Mika Moksu.

Ympäristöpääkaupunki myönsi projektitukea 31 Päijät-Hämeen alueella järjestettävälle tapahtumalle. Projektituen viidennellä hakukierroksella etsittiin vastuullisesti toteutettavia tapahtumia, jotka tukevat ympäristöpääkaupunkivuoden teemoja. Rahoitusta myönnettiin yhteensä 200 912 euroa. Radio Voiman iltapäivässä otettiin yhteyttä kolmeen erikoiselta kuulostavan tapahtuman järjestäjään. Kuuntele ohesta, mitä Myllysaaren Kelluntapäivä, Niittykestit ja Metsäkylpy pitää sisällään. Tapahtumarahoitusta on myönnetty seuraaville hankkeille: Heinolan kaupunki / kulttuuripalvelut, Unelmien Heinola, 15000 € Toriklubi Oy, Heittämällä puhdas puisto!, 15000 € Koulutuskeskus Salpaus – kuntayhtymä, Villi & Luomu – päijäthämäläinen lähiruokakatu, 10000 € Ilo ja Vimma, HEADLAND, 10000 € Asikkalan kunta, ympäristönsuojelu, Asikkalan Ympäristövuosi 2021, 10000 € Painovoima ry, Hälwälän Heinä-KeMut, 10000 € Päijät-Hämeen taidemuseoyhdistys ry ja kumppanit, Päijät-Hämeen kuvataiteen päivä 2021–Lanun ja Schjerfbeckin syntymäpäivä 10000 € Eventhits Oy, Myllysaaren Kelluntapäivä, 10000 € Lahden Lähimmäispalvelu ry, Niittykestit, 8739 € Lions Club Hollola ry, Järvien kierros, 8570 € Kivimaan koulu, Kivimaan hyötypuutarhan perustaminen, 8000 € Lahden valokuvataide ry, Ilmastoutopia, 8000 € LUT-yliopisto, Lahti Raze, 8000 € Päijät-Hämeen mielenterveystyön tuki Miete ry, Luontokummit, 6400 € Hämeen ja Pirkanmaan Geokätköilijät ry, Puusta Pitkälle, 6000 € Lahden 4H-yhdistys ry, Kierrätyksen Starat, 6000 € Taidekasvattaja Jonna Piipponen-Karkulowski, Metsäkylpy, 5503 € Pinna Skateboarding ry, PINNA S.K.A.T.E. -turnaus & skeittisessarit, 5000 € FC Reipas ry, Lahti Soccer 2021, 5000 € Orimattilan Taideyhdistys ry, KALLIS-ympäristötapahtuma, 4300 € Lahden museot/Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö, Päheet museot – museoviikko Päijät-Hämeessä 4000 € Lahden seudun oppaat ry, Kestävä Lahti – opastetut ympäristöpääkaupunkikierrokset, 4000 € Lahden NNKY ry, Seniorien Geopark retket, 4000 € Koski-seura ry, Yhdistystapahtumat Kosken VPK:n 125-vuotis juhlaviikolla, 4000 € Kannaksen lukio, Minun Lahteni, 3040 € Lahden Nuorkauppakamari ry, Taking Care of the Future -webinaari, 3000 € Luhtikylän Nuorela ry, Luhtikylän kesän ilot!, 2750 € Citycon Finland Oy, Taimien vaihtopiste, 2250 € Villähteen Nuorisoseura ry, Perinneleikit ja -välineet kunniaan!, 2000 € Asikkala-Oppaat ry, Rantojen roskia ja rikkauksia – tarinalliset roskakävelyt, 1560 € Asikkalan Taiteilijaseura ry, Kierrätystaiteen työpaja, 800 €

Satelliittilähettimillä varustetut linnut ovat viime vuosina avanneet lisää tietoa lintujen muuttomatkoista ja niiden liikkeistä pesimäseuduillaan. Nuorille huuhkajakoiraille on asetettu vuosien saatossa muutama lähetin, mutta nyt Luontoretkellä valjastetaan ensimmäistä kertaa vanha naarashuuhkaja. Toivottavasti tämä Heinolan lintuhoitolassa kuntoutettu naarashuuhkaja paljastaa liikkeillään uutta tietoa huuhkajien elämästä. Mitä naaraat tekevät esimerkiksi pesimäkauden ulkopuolella? Juha Laaksosen luotsaamalla luontoretkellä Jere Toivola ja Petteri Lehikoinen asettavat linnulle lähettimen. Huuhkajan henkilökohtaisena kuntouttajana ja fysioterapeuttina toimii Olli Vuori.

Brittiläinen kaivosyhtiö Pallagen Oy on tehnyt miltei 500 neliökilometrin malminetsintävarauksen Asikkalan, Heinolan ja Sysmän alueelta. Mitkä ovat tässä vaiheessa yksittäisen kuntalaisen tai maanomistajan mahdollisuudet vaikuttaa asiaan ja miten suuri osa varauksista etenee kaivostoimintaan asti? Radio Voiman keskiviikkoiltapäivässä aiheesta oli haastattelussa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin kaivosasioiden ryhmäpäällikkö Terho Liikamaa. Ali Elkharam haastattelee.

Vakuutuslautakunta Fine suositteli viime marraskuussa, että Vakuutusyhtiö Pohjola maksaisi sen kautta keskeytysvakuutuksen ottaneille ravintoloille korvauksia koronaviruspandemian aiheuttamien tulonmenetysten takia, kesäkuun alusta lähtien. Tämä suositus koskee ainoastaan Pohjolaa, sillä pääosin muilla yhtiöillä vakuutuksen ehdoissa on eritelty koronapandemian kaltaiset tilanteet korvausten ulkopuolelle. Viitisenkymmentä ravintolaa kautta Suomen aikoo nyt hakea korvauksia oikeusteitse ja kanne on tarkoitus nostaa muutaman viikon sisällä Helsingin käräjäoikeudessa. Radio Voiman iltapäivässä soiteltiin Heinolaan Kusmiku Oy:n yrittäjä Miku Leppälälle, joka kertoi tilanteesta tarkemmin.

Lukuja vaille valmis kiinteistönvälittäjä Ossi Arvela seikkaili tiistaiaamuna Heinolan vesitornissa, joka tulee huutokauppaan pian.

Powergrip Podcastin toinen kausi alkaa ja alkaakin kunnon pamauksella! Nimittäin! Kakkoskauden korkkaa Heinolan puheliain erikoismies Jere Pohjankoski, jolta ei ihan heti lopu jutut kesken. Tule mukaan kuuntelemaan tarinaa mm. Heinola DiscGolfPark World -hankkeesta. Ja kaikesta muustakin. Tämä on puheohjelma ja nyt sitä puhetta riittää. Powergrip Podcastin isäntänä toimii Team Powergripin Teemu Nissinen.