Podcasts about joitakin

Kevätkauden viimeisessä jaksossa vieraana on Q-teatterin ensemblestä, monilta muilta maan näyttämöiltä, elokuvista ja televisiosarjoista tunnettu Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen professori Elina Knihtilä.Keskustelussa esiin nousevat teatteri- ja kameranäyttelemisen erojen ja yhtäläisyyksien ohella näyttelijyyteen liittyvät eritysvaatimukset ja niissä ajan myötä tapahtuneet muutokset sekä kutsumuksen merkitys. Teoksista käsitellään muun muassa näytelmiä Sota ja rauha, Minä, askartelija ja Joitakin keskusteluja merkityksestä, elokuvia Hyvä poika ja Mummola sekä televisiosarjoissa Sisäilmaa ja Myrskyn jälkeen.

Q-teatterissa viime vuonna ensi-iltaan tullut Akse Pettessonin ohjaama ja kirjoittama Joitakin keskusteluja merkityksestä kuuluu koko kevään Kansallisteatterin Pienen näyttämön ohjelmistoon. Vuonna 2022 Teatteri Takomoon tehty Jäähyväiset kahvihuoneelle puolestaan veti juuri katsomon täyteen vierailuesityksissään niin ikään Kansallisteatterissa, Suurella näyttämöllä. Podcastin kevätkauden avausjaksossa Akse Petterson kertoo näiden esitysten tekemisestä, näkemyksistään teatteriin ja siitä, miksi niin teatterin kuin elämänkin sekä oman itsen merkityksen etsiminen on ihmiselle niin tärkeää. 

Jaakko Rahja ja Open Doorsin Miika Auvinen keskustelevat kristittyjen tilanteesta Bhutanissa, joka on WWL23-vainoraportin sijalla 40.   Kaikkien Bhutanin kansalaisten oletetaan olevan buddhalaisia, minkä vuoksi kristinuskoon kääntyneet voivat altistua kovalle kohtelulle. Perheet ja paikallisyhteisöt saattavat yrittää painostaa heitä kieltämään uskonsa, ja se voi merkitä työn tai perinnön menetystä. Joitakin kristittyjä syytetään valheellisesti kääntymisestä kristityiksi lahjonnan perusteella. Perheen hylkäämisellä on todella suuret seuraukset bhutanilaisen ihmisen elämässä, sillä Bhutanin kulttuuri on hyvin yhteisöllinen ja perheen antama suoja elintärkeä.   https://opendoors.fi/maa/bhutan/  

Rakastuminen on rankkaa ja se stressaa elimistöä. Hormonihurmassa Homo sapiensin järki ei pelaa todellisuuden taju lentää lepikkoon. Rakastuminen näkyy joskus päällekin päin, ja lisäksi tutkimuksissa on mitattu rakastumisen aiheuttamia fysiologisia muutoksia ihmisissä. Tiedeykkönen pohtii sitä, kuinka lähellä totuutta ovat sanonnat: "rakkaus on sokea" ja "hulluna rakkaudesta". Rakastuminen on siis mitattavissa oleva ilmiö. Hurmaantumisen alkuvaihe näkyy hormonitasojen nousussa ja aivojen välittäjäaineiden muutoksissa. Lisäksi aivojen eri alueiden aktivisuuden muutokset näkyvät toiminnallisissa magneettikuvauksissa, kertoo tutkimusprofessori, psykiatri Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Lopuksi Tinderin ja pärstäkertoimen toimivuutta Homo sapiensin parinvalinnassa arvioi biologi, dosentti Petri Nummi Helsingin yliopistosta. Joitakin hyödyllisiä ominaisuuksia voidaan tosiaan päätellä pelkästä valokuvasta. Tiedeykkösen rakkauden kemiasta toimittaa Leena Mattila.

Viime viikonloppuna vietettiin Lopella, Räyskälässä vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen suviseuroja. Seuroihin saapuu perinteisesti noin 80000 osallistujaa ja nelipäiväistä tapahtumaa pidetään liikkeen piirissä vuoden kohokohtana. Mikä tekee jostakin ryhmästä kirkon herätysliikkeen ja miten vanhoillislestadiolaisuus liittyy tähän joukkoon? Miten liike on syntynyt ja mitkä ovat sen erityispiirteet? Joitakin vuosia sitten vanhoillislestadiolaisuuden piirissä paljastui lasten hyväksikäyttötapauksia ja niiden peittelyä. Miten skandaali vaikutti liikkeen toimintaan ja kulttuuriin? Aiheesta keskustelemassa ovat kirkkohistorian dosentti Ville Jalovaara, pastori Johannes Alaranta sekä Vantaan seurakuntayhtymän hankeasiantuntija Johanna Pohjantaival. Juontajana on Ville Talola.

Vuonna 1990 Tonya-niminen nainen sai surmansa traagisessa kolarissa, jonka syyllistä ei koskaan saatu kiinni. Joitakin vuosia myöhemmin maastosta löydettiin puolestaan naisen jäänteet ja yksiselitteisesti voitiin sanoa, että nainen oli murhattu. Yhdistävä tekijä näiden kahden välillä oli kuitenkin selvä - Frank Delano Floyd. Koko vyyhti Frankin ja tämän jonkinlaisen sairaan fantasiamaailman ympärillä oli lopulta niin laaja, että sen selvittäminen vei poliisilta yli 40 vuotta.

Joitakin sanoja hautajaisista. Miksi tuhkaus on vierasta ortodoksisuudessa? Ja miksi arkku on avoinna hautajaisissa?

Joitakin ajatuksia paastosta

Ysijaksossa ihmettelen uutta kellohankintaani ja käyn läpi peruuntuneita sekä vielä tulossa olevia kellotapahtumia. Joitakin linkkejä: 1. Tudor Pelagos: https://www.hodinkee.com/articles/the-new-tudor-pelagos-now-with-in-house-movement 2. Flippaaja.fi: https://www.flippaaja.fi/ 3. Grand Seiko cancels 60th anniversary summit: https://www.fratellowatches.com/breaking-news-grand-seiko-cancels-60th-anniversary-summit/ 4. Bulgari leaves Baselworld 2020: https://www.hodinkee.com/articles/bulgari-leaves-baselworld-2020-news 5. Sinn 104 St Sa A B E: https://www.sinn.de/en/Modell/104_St_Sa_A_B_E.htm 6. Sinn 158: https://www.sinn.de/en/Modell/158.htm 7. The Watch Show Finland: https://www.thewatchshowfinland.com/ 8. Seikoholistit FB-ryhmä: https://www.facebook.com/groups/seikoholistit/ 9. Ranteessa (youtube): https://www.youtube.com/channel/UCWIkXhQbay-rJNZ3-grCdIA/featured 10. Ranteessa (IG): https://www.instagram.com/ranteessa/?hl=fi Musiikki (Epidemic Sound): - Intro: Wellmess - Wasted - Outro: Glitterati - Fox Morrow

Tässä jaksossa kerron mm. uudesta rannekehankinnastani ja ihmettelen ääneen HorologyHousen feikki Daytona kauppoja sekä sen jälkipyykkiä. Loppupuolella muutama uutuuskellonosto. Joitakin linkkejä: 1. Vanguard Straps - https://vanguardstraps.com/ 2. HorologyHouse Fake Rolex - https://www.rolexforums.com/showthread.php?t=722353 3. Seiko "King Turtle" - https://wornandwound.com/all-hail-the-new-seiko-prospex-king-turtle-refs-srpe03-srpe05-and-srpe07/ 4. Longines HydroConquest Boutique Edition - https://www.hoursandminutes.co/introducing-longines-hydroconquest-now-in-tones-of-khaki-and-bright-green/ 5. Just One More Watch (Youtube) - https://www.youtube.com/channel/UCzllztCuniR_83Fwuz70xcg 6. Jenni Elle (Youtube) - https://www.youtube.com/channel/UC4TLvsSDZQb-TBrhDID3jPg Musiikki (Epidemic Sound): - Intro: Wellmess - Wasted - Outro: Glitterati - Fox Morrow

Seiskajaksossa sukelletaan divereiden historiaan ja ihmetellään miten sukelluskellosta tuli sukelluskello. Lisäksi Daniel kertoo hieman uuden Tudor BB58:n aiheuttamista fiiliksistä ja nostaa mm. hänen uuden graalikellonsa esille. Joitakin linkkejä: - Aikarauta Blogi - https://www.pirkankello.fi/blogi/ - H.Moser & Cie - Streamliner - https://www.ablogtowatch.com/hands-on-debut-h-moser-cie-streamliner-flyback-chronograph-automatic-watch/ - Konstantin Chaykin - Mouse King - https://monochrome-watches.com/konstantin-chaykin-mouse-king-year-rat-price/ - The Deep Sea - https://neal.fun/deep-sea/ - The Ulysse Nardin Freak is the craziest watch ever made (Watchfinder/Youtube) - https://youtu.be/oQanvesPvuU Pääaiheeseen liittyvät tietolähteet: - A Blog To Watch (The History Of Dive Watches) - https://www.ablogtowatch.com/brief-history-waterproof-watches/ - WatchTime (10 Highlights in the History of the Dive Watch) - https://www.watchtime.com/featured/10-highlights-in-the-history-of-the-dive-watch/ - Revolution.watch (A History of the Dive Watch) - https://www.revolution.watch/a-history-of-the-dive-watch/ - Calibre Podcast (The History Of Dive Watches) - https://www.calibre-online.com/2019/05/04/the-history-of-divers-watches/ - Two Broke Watch Snobs (Axis Power Watches) - https://twobrokewatchsnobs.com/ep-160-axis-power-watches/ Musiikki (Epidemic Sound): - Intro: Wellmess - Wasted - Outro: Glitterati - Fox Morrow

Viidennessä jaksossa nostetaan esiin muita kellopodcasteja ja ihmetellään mikä niissä on jutun juoni. Lisäksi mukana menossa mm. S.U.F Myrsky, Itunes, Uusi moonwatch yms jne... Joitakin linkkejä: 1. S.U.F Myrsky: https://www.sufhelsinki.com/products/myrsky 2. Aikarauta Podcast iTunes: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/aikarauta-podcast/id1492874385 3. Aika Tyylikäs 2020: https://www.facebook.com/events/387312202213253/ 4. Mikrobrändikellot FB-ryhmä: https://www.facebook.com/groups/mikrobrandikellot/ 5. Omega Moonwatch 321 "Ed White": https://monochrome-watches.com/omega-speedmaster-moonwatch-321-stainless-steel-ed-white/ Podcastit: - Stylefellow: https://stylefellow.fi/podcast/ - The Grey Nato: https://www.hodinkee.com/podcasts/the-grey-nato - Scottish Watches: http://www.scottishwatches.co.uk/ - The Worn & Wound Pod: https://wornandwound.com/podcast/ - Watch And Listen: https://www.youtube.com/channel/UCkWjQdK8RBD1rpJT3Pmajvw Musiikki (Epidemic Sound): - Intro: Wellmess - Wasted - Outro: Glitterati - Fox Morrow

Neljännessä jaksossa otetaan kuuntelijakysymyksiä. Höpötän mm. uudesta Seikostani, GS flipistä, mikrobrändeistä, podcast välineistä, kotimaisista rannekkeista sekä uusista Seiko Alpinisteista. PAHOITTELUT äänessä olevista ajottaisista epätasaisuuksista! Pitää lopettaa pään pyörittäminen samalla kun suu käy. Podcast-opettelu edelleen siis jatkuu... :) Joitakin linkkejä: 1. Seiko SRPD79 - https://www.seikowatches.com/us-en/products/5sports/srpd79 2. Vking Straps - https://www.instagram.com/vkingstraps/ 3. Raju Leatherworks - https://www.instagram.com/rajuleatherworks/ 4. Sampo Piipponen IG - https://www.instagram.com/sampopiipponen/ 5. Blue Yeti Nano - https://www.bluedesigns.com/products/yeti-nano/ 6. Sinn 103 St - https://www.sinn.de/en/Modell/103_St.htm 7. Uudet Seiko Alpinistit - https://www.hodinkee.com/articles/three-alpinist-watches-seiko-prospex-introducing 8. Horology House Youtube - https://www.youtube.com/channel/UCt9hg4NjyWTeIUQ1H_WKZIw 9. Horology House IG - https://www.instagram.com/horologyhouse/ 10. Aikarauta Podcast IG - https://www.instagram.com/aikarautapodcast/ Musiikki (Epidemic Sound): - Intro: Wellmess - Do or Die - Outro: Jules Gaia - Shake Down

Suomalaisessa työelämässä on paljon hyvää. Joitakin haasteita on kuitenkin vielä taitettavaksi, ennen kuin suomalainen työelämä on Euroopan parasta. Omajohtamisen polulla -podcastin ensimmäisessä jaksossa vieraana Margita Klemetti Työelämä 2020 -hankkeesta. Haastattelijana Elina Ali-Melkkilä. Integralin Omajohtamisen polulla -podcastissa käsitellään ilmiöitä ja näkökulmia, joita syntyy, kun organisaatiot ovat matkalla kohti itseohjautuvampaa toimintamallia.

  Joitakin viikkoja sitten kirjoitin viikkokirjeentilaajille viikkokirjettä, ja luin sen ääneen puolisolleni. Hän kysyi minulta: ”voisitko tehdä tuosta äänitteen?” Koska hän oli sitä mieltä, että tämä on viesti, joka monien olisi hyvä kuulla, päätin tehdä viikkokirjeen aiheesta podcast-jakson. Toivottavasti tämä herättää sinussa hyviä ajatuksia itsesi suhteen.   The post 33: Jos voisin heilauttaa taikasauvaa, mitä muuttaisin maailmassa appeared first on Astetta parempi elämä.

Miksi jotkut kielet uhanalaistuvat ja jopa kuolevat, ja kuinka kieliä voidaan elvyttää ja pelastaa katoamiselta? Maailmassa lasketaan olevan n. 7000 eri kieltä, mutta niitä katoaa enenevää vauhtia, monesta eri syystä. Joitakin uhanalaisia kieliä on kuitenkin onnistuttu elvyttämään, mikä lupaa hyvää myös vähemmistökulttuurien säilymiselle. Monet suomensukuiset kielet ovat uhanalaisia, jotkut jopa jo kuolleet, viimeisimpänä liivi, mutta esimerkiksi inarinsaame on saatu elvytettyä parin perheen äidinkielestä usean sadan saamelaisen äidinkieleksi. Siinä tärkeänä tekijänä on ollut kielipesätoiminta, joka on pelastanut muitakin vähemmistökieliä maailmalla. Toisaalta myös merkittäviä kulttuurikieliä on vuosisatojen myötä joutunut vähemmistökielen asemaan, esimerkkeinä Irlannissa puhuttu iiri ja eteläisessä Ranskassa puhuttu oksitaani, keskiajan trubaduurien kieli. Uhanalaisista kielistä - erityisesti suomen lähikielistä, mutta myös joidenkin eurooppalaisten vähemmistökielten tilanteesta - kertovat suomalais-ugrilaisten kielten professori Riho Grünthal Helsingin yliopistosta, kielten katoamista ja saamelaiskieliä tutkinut kielitieteilijä Annika Pasanen sekä oksitaanin kielen tuntija, kielentutkija Jari Nummi. Toimittajana on Jaana Sormunen. Kuvassa Foix'n keskiaikainen linna Oksitanian alueella Pyreneillä. Kuva: AOP/ Wilfrid Davoine, Alamy

Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://www.patreon.com/vistbacka Videoversio: https://youtu.be/SBb0loVfRL0 RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss Podcastin neljännen jakson vieraana on runoilija ja kirjanpainaja J. K. Ihalainen. Jakso taltioitiin 13.10.2017. Joitakin jaksossa käsiteltyjä teemoja: * Kielen rytmit ja mitat * Hiljaisuus * Kuolema * Kylät ja kaupungit * Digiaika * Kärsimys, kriisit ja nälän näkeminen * Lapsuus ja vanheneminen * Sota * Meren lumo * Soma-kirja ja psykedeelit * Hitaus * Tylsyys * Teknologian kaikkialletunkevuus * Ruumiillisuus * Tanssi kirjapainokoneen ympärillä * Elämän polariteetit * Saamelaisaktivistit. Linkkejä keskustelussa mainittuihin asioihin: * Salatun teknikot -kirja: http://www.palladiumkirjat.fi/salatunteknikot.htm * Siemenpuu-säätiö: http://www.siemenpuu.org/fi * Dharma lintujen keskuudessa -kirja: http://www.palladiumkirjat.fi/dharma_lintujen_keskuudessa.htm * Werner Herzogin Fitzcarraldo-elokuva: http://www.imdb.com/title/tt0083946/ * Tuomari Nurmion haastattelu: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005341707.html * Soma-kirja: https://parazite.pp.fi/soma.txt * Hannu Raittila: Terminaali -kirja: https://www.adlibris.com/fi/kirja/terminaali-9789522341747 * Gabriel García Márquez: Sadan vuoden yksinäisyys * György Faludy: Iloiset päiväni helvetissä -kirja: http://www.palladiumkirjat.fi/faludy.htm * Horace & Pete -tv-sarja: http://www.imdb.com/title/tt5425186/ * Suohpanterror-aktivistiryhmä: https://suohpanterror.com/ * Sytykkeitä-kirja: https://www.adlibris.com/fi/kirja/sytykkeita-9789524833301 * Erinomainen haastattelu: http://kristianhuuhtanen.blogspot.fi/2012/11/vieraana-j-k-ihalainen.html * J. K. Ihalaisen Facebook-sivu: https://www.facebook.com/JK-Ihalainen-28497779483/ * J. K. Ihalaisen kirjankustantamo Palladium Kirjat: http://www.palladiumkirjat.fi/frame.html ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Vistbacka on sekatekijä, muusikko ja kirjoittaja. Podcastin yhteistyökumppanina toimii Helsingin Vallilassa päämajaansa pitävä, tiedettä raaka-aineenaan käyttävä taiteellinen tuotantoyhtiö Artlab. • Ihmisiä, siis eläimiä Facebookissa: https://facebook.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Twitterissä: https://twitter.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Instagramissa: https://www.instagram.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Soundcloudissa: https://soundcloud.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Kiekussa: https://www.kieku.com/channel/Ihmisi%C3%A4%2C%20siis%20el%C3%A4imi%C3%A4 • Studio podcastin takana: https://artlab.fi

Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://www.patreon.com/vistbacka Videoversio: https://www.youtube.com/watch?v=N-MTOt2_RyE RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss Podcastin kolmannen jakson vieraana on Kaj Sotala, joka tekee tutkimustyötä tekoälyn, teknologiaan liittyvien dystooppisten uhkien ja kärsimyksen vähentämisen äärellä. Jakso taltioitiin 14.11.2017. Joitakin jaksossa käsiteltyjä teemoja: • Ihmistä älykkäämpi tekoäly • Asiantuntijuus • Lapsinerot • Ihmistenväliset erot oppimisessa • Kompleksisten järjestelmien tulevien tilojen ennustaminen • Koneet ja empatia • Mielirikokset ja kärsimyssimulaatiot • Tietoisuus • Tekoälyn uhat niin todellisuudessa, populaarikulttuurissa kuin julkisessa keskustelussakin • Tekoälyn kehitysnopeus • Kognitiotiede • Scifi • Kehitystö • Efektiivinen altruismi • Tarpeellinen ja tarpeeton kärsimys • Emotionaalinen resilienssi • Verta vuotavaan nenään liittyvä sosiaalinen hassuus • Meditaatio • Laajan tunnekirjon arvo • Epäonnistuminen • Löytymistä vastustavien esineiden aiheuttama raivo. Linkkejä keskustelun tiimoilta: • Kajn paperi "How Feasible Is the Rapid Development of Artificial Superintelligence?": http://kajsotala.fi/assets/2017/10/how_feasible.pdf • Freddie Mercury -paperi: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27079680 • Superforecasters-kirja: https://www.goodreads.com/book/show/23995360-superforecasting • Kehitystö: https://kehitysto.wordpress.com/ • Efektiivinen altruismi: https://en.wikipedia.org/wiki/Effective_altruism • Kärsimyskeskeinen etiikka: https://foundational-research.org/the-case-for-suffering-focused-ethics/ • Stiftung für Effektiven Altruismus: https://ea-stiftung.org/ • GiveWell: https://www.givewell.org/ • 80,000 Hours: https://80000hours.org/ • Urban Philantropy: http://urbanphilbykp.com/causes/lettuce-live/ • Kajn kotisivut: http://kajsotala.fi • Kajn tutkimusjulkaisut: http://kajsotala.fi/academic-papers • Kajn työnantaja: https://foundational-research.org • Kajn Twitter: https://twitter.com/xuenay • Kajn Facebook: https://www.facebook.com/Xuenay • Kajn blogi Kehitystössä: https://kehitysto.wordpress.com/author/xuenay/ ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Vistbacka on sekatekijä, muusikko ja kirjoittaja. Podcastin yhteistyökumppanina toimii Helsingin Vallilassa päämajaansa pitävä, tiedettä raaka-aineenaan käyttävä taiteellinen tuotantoyhtiö Artlab. • Ihmisiä, siis eläimiä Facebookissa: https://facebook.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Twitterissä: https://twitter.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Instagramissa: https://www.instagram.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Soundcloudissa: https://soundcloud.com/ihmisiis • Ihmisiä, siis eläimiä Kiekussa: https://www.kieku.com/channel/Ihmisi%C3%A4%2C%20siis%20el%C3%A4imi%C3%A4 • Studio podcastin takana: https://artlab.fi

Ylen radioarkistosta ei löydy mainintoja seksistä tai seksuaalisuudesta ennen 1960-lukua. Joitakin aihetta sivuavia radioesitelmiä löytyy 30-luvulta, mutta niiden ote tai näkökulma on lähinnä lääketieteellinen, psykologinen tai vahvasti moralisoiva. Suhde seksiin ja seksuaalisuuteen tuntuu heijastelevan useimmiten ajan henkeä yhteiskunnassa. Muistatko esimerkiksi Seksi-Seijan 70- ja 80-luvulta? Toimittaja: Pauliina Motturi. Tuottaja: Hannu Karisto.

Toukomettiset tulevat! Toukomettiset tulevat! Jaa että mitenkä? Ei. Kyse ei ole mistään C-luokan tieteiselokuvasta vaan kevään airuiden saapumisesta... Maalis-huhtikuussa saapuvien muuttolintujen joukossa on myös toukomettisiä. Nykyään ne tosin tunnetaan nimellä sepelkyyhky. Suomalaisten lintujen nimeämiskäytäntö on muuttunut sadan vuoden aikana huimasti. Kun ennen puhuttiin partatiaisesta, niin nykyään samaa lintua kutsutaan viiksitimaliksi. Onhan se paljon hipsterimpi nimi tuolle trendikkäälle pikkusiivekkäälle. Viiksitimali. 20-luvulla leppälinnusta haluttiin tehdä leppäkerttu. Aivan! Leppäkerttu. Kuten kaikki tiedämme, leppäkerttu tarkoittaa nykyään sitä pääosin punamustaa pientä kovakuoriaista, joita Suomestakin löytyy reilut 60 lajia. Lennä lennä leppäkerttu. Lintu tai koppis. No entäs sitten vihreäkerttu? Ei, se ei ole ympäristöorientoitunut TV:stä tuttu meteorologi vaan lintu sekin. Nimittäin nykyisin sirittäjänä tunnettu lintu oli aikanaan vihreäkerttu. Ja muistattehan varmasti Rauli Baddingin laulun, jossa lauletaan keväiseen metsään menemisestä, kostean sammaleen tuoksusta ja siitä kuinka tynnörilintu soittaa. Tynnyrilinnusta tuli myöhemmin tiltaltti, jonka heleää “tilt talt” soittoa kuulee suomalaisissa metsissä alkukesällä. Nykyiset nimet ovat tietysti jotenkin suuhun sopivampia kuin ne wanhat. Tottumiskysymys luulisin. Tynnyrilintu, tai niinkuin Badding laulussaan hoilaa tynnörilintu, kuulostaa mielestäni kyllä mukavammalta kuin tiltaltti. Musiikkipiireissä on muutenkin käytetty lintujen vanhoja nimiä. Marko Haavisto ja Poutahaukat -yhtyeen poutahaukka on nykyään ampuhaukka. Jos itse osaisin soittaa ja perustaisin bändin, sen nimeksi voisi tulla Juha B. & Pakastiaiset. Pakastiainenhan oli ennen rakastetun talitiaisemme nimi. Ja jos yhtyeeni suuntaisi myös ulkomaille, sen nimeksi tulisi tietysti Jim B. & The Great Tits. Talitiainen on nääs enkuksi great tit. Palataanpa musiikista takaisin lintuihin ja niiden entisiin nimiin. Joitakin vanhoista nimistä olen makustellut pitkään suussani. Artikuloinut hartaasti ja miettinyt miten ne tämän päivän kielenkäytössä toimisivat. Suosikkilistalleni nousee ehdottomasti mustankirjava paarmalintu. Toistakaapa perässäni, mustankirjava paarmalintu. Ei ihan pärjää töpökääpiötypäkölle, joka muuten kuuluu tyrannien heimoon, muttei töpis olekaan suomalainen laji. Mustankirjava paarmalintu sai myöhemmin nimekseen kirjavakärpässieppo ja jalostui siitä lopulta kirjosiepoksi. Kirjosieppo. Sekin on varsin kaunis linnunnimi. Niinkuin kuin on lintukin. Muttei se kirjoja sieppoo vaan kärpäsiä ja paarmoja. Tämä kirjosieppo. Kehitys kehittyy, lintutiedekin menee pitkäjalan (Himantopus himantopus) askelin eteenpäin ja siivekkäiden ystäviemme nimet muuttuvat. Suomalaisessa luonnossa eivät enää seikkaile valkea tuonenkurki (kattohaikara), suippupyrstöinen räiskä (merikihu), leveänokkainen tiivi (jänkäsirriäinen), kissapöllö (lehtopöllö, myös hiiripöllö), jäälintu (kuningaskalastaja), kuusanka (kuukkeli), lörppösorsa (harmaasorsa), jura (ruokki) tai tukkanarsku (tukkasotka). No nyt on helmikuu pyristelty jo yli puolen välin. Pakastiaiset pitävät jo ainakin eteläisessä Suomessa kevätlaulukonsertteja, kotivarpuset tirskuvat pihan pensaissa, kohta saapuvat toukomettiset huhuilemaan reviirin merkkausta ja omalle kotirannalleni singahtavat rantaharakat mustavalkoisessa puvussaan keekoilemaan pitkine punaisine nokkineen. Laitanpa Baddingin tynnörilinnun soimaan ja jään odottamaan tiltalttia saapuvaksi ja lopetan tämän täysin epätieteellisen pohdiskelun täältä tähän. Koska se on mun luonto.

Vanhat, perinteiset myllyt ovat katoavaa kansanperinnettä. Kaukana ovat ne ajat, kun maatiloilta tultiin sankoin joukoin omien jyväsäkkien kanssa jauhattamaan jauhoja. Joitakin kymmeniä sitkeitä yrittäjiä on kuitenkin vielä olemassa ja ai, että kuinka tuoreista, huolella jauhetuista jauhoista saa hyvää lämpimäistä aikaiseksi! Reetta Arvila on Porvoossa Strömsbergin myllyllä. Ensimmäinen yllätys tulee vastaan heti kättelyssä: vanhasta myllystä lähtee hillitön melu, kun jauhoja tehdään. Oppaana ovat isä ja poika, Matti ja Joni Hannula.