Podcasts about koneen s

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 153. jaksossa vieraanani on filosofian tohtori Kaiju Harinen Turun yliopistosta. Hän on työskentellyt Koneen Säätiön rahoittamassa INTERACT-hankkeessa (Intersectional Reading, Social Justice and Literary Activism). Mitä intersektionaalisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat ja miten ne liittyvät kirjallisuuteen? Miten ranska näkyy hankkeessa? Mitä on vähemmistökirjallisuus? Millaisia ovat feministiset vastakertomukset? Mitä on transformatiivinen pedagogiikka? Millaisia tuloksia on saatu syrjinnänvastaisista lukupiireistä? Miten tällainen syrjinnänvastainen tutkimushanke pyrkii muuttamaan maailmaa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 152. jaksossa vieraanani on ranskan vanhempi yliopistonlehtori Maarit Mutta Turun yliopistosta. Hän johtaa Koneen Säätiön rahoittamaa KISUVI-hanketta, jossa tutkitaan monikielisten kirjoittajien kirjoitusprosesseja. Miksi hankkeessa tarkastellaan kirjoitusprosessien sujuvuutta? Mikä on näppäilyntallennusohjelma GGXLog? Miten sanastokeskittyvät liittyvät sujuvaan tekstin tuottamiseen? Miten kirjoitusprosessit eroavat äidinkiellä ja vieraalla kielellä kuten ranskan kielellä? Miten monikielistä kirjoittajatietoisuutta voidaan tukea opetuksessa? Millaisia eroja on opiskelijoiden ja tekoälyn tuottamien tekstien välillä? Millainen on monikielisen kirjoittamisen ja opettamisen tulevaisuus? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Avajaisvieraan vuoden 2024 viimeisessä, erikoispitkässä jaksossa vieraillaan Luonnontieteellisessä keskusmuseossa Polygala Biennale -ryhmänäyttelyn avajaisissa. Näyttelyn taiteilijat Tereza Holubovà ja Teresa Kari kertovat työskentelystään, materiaaleistaan, näyttelyn teemoista sekä näyttelyn rakentamisesta. Yleisötoiminnan johtaja Sanna Vuori avaa taiteen mahdollisuuksia Luomuksen eri yleisökohteissa. Ääneen pääsee myös avajaisiin vieraana tullut Reija. Kuraattorit Eliisa Suvanto ja Anna Jensen jakavat Teerenpelin edustalla fiiliksiään, puhuvat näyttelyprosessista ja taiteilijavalinnoista ja kertovat kiireisestä vuodestaan sekä yhdessä kuratoimisesta. Näyttelyn taiteilija Anna Pekkala paljastaa miten valmistautui avajaisiin ja millaista oli työskennellä Luomuksessa. Jaksossa kuullaan lisäksi katkelmia kuraattorien puheesta tilaisuuden alussa. Valittu joukko arvostettuja kulttuuriyksilöitä päättää iltansa Street Pride -baarin karaokehuoneeseen, jossa seksi vie ja taksi tuo. Mutta mitä juotavaa Luomuksen avajaisissa tarjotaan vieraille? Entä mitä kuraattorit pelkäsivät avajaispuheen aikana tapahtuvan? Ja mitä ihmettä on "pettu-amaretto?" Polygala Biennale – Kasvit, eläimet ja niiden välissä olevat asiat Luonnontieteellinen keskusmuseo, Pohjoinen Rautatiekatu 13 (portaikko, PopUp-parvi, Elämän historia, Luut kertovat ja Maailman luonto -näyttelyt) 16.10.2024–5.1.2025 Näyttelyn taiteilijat: How to Life (Andrea Coyotzi Borja & Anna Jensen), Tereza Holubová, Teresa Kari, Mette Matilda, Anna Pekkala, Raimo Saarinen ja Emma Suominen. Tuotanto: Anna Jensen ja Eliisa Suvanto Näyttelyn ilme: Juliana Hyrri Polygala Biennale on toteutettu yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) kanssa ja sitä tukee Koneen Säätiö.

Feminismiä talouteen! -podcastin viidennessä ja viimeisessä jaksossa Inna Perheentupa ja Emma Lamberg pohtivat talouden tulevaisuuksia erilaisiin vaihtoehtovisioihin keskittyen. Mihin vaihtoehtovisioita tarvitaan ja miten utopioita koskevan nykytutkimuksen käsitteet voivat auttaa vaihtoehtojen kuvittelussa ja analysoinnissa? Lähempään tarkasteluun otetaan hoivaavan talouden, hyvinvointitalouden, Green New Dealin ja kohtuutalouden vaihtoehtovisiot. Miten visiot onnistuvat tavoitteessaan yhdistää laajamittaisen muutoksen ajamista konkreettisiin politiikkaehdotuksiin? Entä miltä niiden muutosvoima näyttää feministisesti arvioituna? Feminismiä talouteen! -podcastia ovat tehneet yhdessä Koneen Säätiön rahoittama FEMTIE-tutkimushanke sekä Politiikasta-verkkojulkaisu. Tuottaja: Inna Perheentupa Tekninen tuottaja: Timo Uotinen Lue myös: politiikasta.fi/podcast-feminismia-talouteen/ Jakson ilmestymispäivämäärä: 18.9.2024

Feminismiä talouteen! -podcastin neljännessä jaksossa Hanna Ylöstalo ja Emma Lamberg keskustelevat feminismin ja markkinatalouden jännitteisistä suhteista. Feminismi ja markkinatalous eivät ole vain toistensa vastavoimia. Viime vuosina feminismistä on tullut trendikäs identiteetti, jolla myydään esimerkiksi T-paitoja, kangaskasseja ja voimaantumiskoulutuksia. Miten markkinatalous ja aktivismi lyövät kättä feministisessä muodissa? Miten poliittisen talouden ja kulttuurintutkimuksen lähestymistavat auttavat ymmärtämään jännitteitä feminismin kivojen, kaupallistettujen muotojen sekä feminististen oikeudenmukaisuutta koskevien kamppailujen välillä? Feminismiä talouteen! -podcastia ovat tehneet yhdessä Koneen Säätiön rahoittama FEMTIE-tutkimushanke sekä Politiikasta-verkkojulkaisu. Tuottaja: Inna Perheentupa Tekninen tuottaja: Timo Uotinen Lue myös: https://politiikasta.fi/podcast-feminismia-talouteen/ Jakson ilmestymispäivämäärä: 11.9.2024

Feminismiä talouteen! -podcastin kolmannessa jaksossa Hanna Ylöstalo ja Heini Kinnunen keskustelevat feministisestä talouspolitiikasta. Talouspolitiikka on poliittisen päätöksenteon ja keskustelun keskiössä, mutta miten talouspoliittiset päätökset liittyvät sukupuolittuneeseen ja intersektionaaliseen tasa-arvoon? Jaksossa sekä arvioidaan vallitsevaa talouspolitiikkaa feministisesti että kerrotaan, mihin feminististä talouspolitiikkaa tarvitaan. Feministisiä näkökulmia talouspolitiikkaan voi tuoda sukupuolitietoisen budjetoinnin kautta sekä kuvittelemalla vaihtoehtoja nykyisille talouspolitiikan sisällöille ja tavoitteille. Feministinen talouspolitiikka tuo myös hoivatyön ja sen jakautumisen talouspolitiikan keskiöön. Feminismiä talouteen! -podcastia ovat tehneet yhdessä Koneen Säätiön rahoittama FEMTIE-tutkimushanke sekä Politiikasta-verkkojulkaisu. Tuottaja: Inna Perheentupa Tekninen tuottaja: Timo Uotinen Lue myös: https://politiikasta.fi/podcast-feminismia-talouteen/ Jakson ilmestymispäivämäärä: 4.9.2024

Ekokriittistä elokuvatutkimusta johtava Kimmo Laine kaipaa ympäristönäkökulmaa myös jalkapallotutkimukseen Mediatutkimuksen yliopistonlehtori, dosentti Kimmo Laine Turun yliopistosta sanoo, että jalkapallo on kiinnostava akateemisen tutkimuksen kohde, koska se on paitsi urheilulaji myös sosiaalinen, taloudellinen ja esteettinen ilmiö. Jalkapallo on yksi harvoista median välityksellä ja mediassa tapahtuvista täysin globaaleista ilmiöistä, ja Laineen mielestä sitä pitäisi nykyistä enemmän tutkia myös ympäristönäkökulmasta. Mediatutkija Kimmo Laine muistuttaa, että jalkapallo kiinnittyy lähes kaikkiin elämänalueisiin. Siihen tiivistyy paljon yleistä ihmisten välisistä suhteista ryhmien muodostumisesta vastakkainasetteluun. Vaikka suuret ottelutapahtumat ovat valtavia mediatapauksia, tutkija muistuttaa jalkapallon olevan muutakin kuin MM- ja EM-kilpailut, Valioliiga tai Bundesliiga. Ruohonjuuritason sosiaalisessa ja globaalissa merkityksessä jalkapallo ei ole median määrittämää, vaan sen parissa keräännytään yhteen. Laine seuraa otteluita televisiosta lajin innokkaana fanina mutta väistämättä myös mediatutkijana. Samalla kaksoistietoisuuden tasolla hän sanoo elokuvatutkijana katsovansa elokuvia. Parhaillaan Kimmo Laine johtaa Turun yliopistossa laajaa suomalaisten elokuvien ympäristövaikutuksia koskevaa tutkimusta, jolla on Koneen Säätiön yli 500 000 euron rahoitus. Tutkimusjakson aikana, 1900-luvun alusta nykypäivään, Suomessa tuotettiin yli 1500 elokuvaa. Tutkijoiden ekokriittinen näkökulma kohdistuu siihen, miten pukuja ja lavasteita on kierrätetty, miten kuvausten vaatima sähkö on tuotettu tai miten paljon matkustettiin eri puolilla maata taltioimaan vaikkapa koskikuvauksia Kuusamossa. Hiilijalanjäljen arvioinnin ohella Laineen mielestä on syytä muistaa elokuvien symbolinen vaikutus. Suomalainen elokuva on luonut kuvaa luonnon kauneudesta, mikä on osaltaan vaikuttanut suomalaisten luonto- ja metsäsuhteeseen. Podcastin pikatehtävässä haastateltava joutuu valitsemaan, kumpi on parempi, jalkapallon kiistelty videoavusteinen VAR-tuomarointi vai inhimillinen tuomaritulkinta. Kirjavinkkinä Laine suosittelee Ágota Kristófin teosta Iso vihko. Sykähdyttävä kaunokirjallinen teos pani tutkijan ajattelemaan havaitsemisen ja ymmärtämisen tapoja uusiksi. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/humanisti-vastaa

Feminismiä talouteen! -podcastin toisessa jaksossa Heini Kinnunen ja Emma Lamberg keskustelevat taloutta koskevasta yhteiskunnallisesta keskustelusta. Talous ulottuu kaikkien elämään, mutta siitä käytävä keskustelu on usein vaikeaselkoista ja ulossulkevaa. Miten feministiset näkökulmat voivat monipuolistaa taloudesta käytävää keskustelua? Entä mikä on talouskeskustelun isoäitisääntö ja miten se voi lisätä taloudesta käytävän demokraattisen keskustelun saavutettavuutta? Julkisen talouden kestävyysvajeesta puhutaan paljon, mutta miksi hoivavajeesta ja ekologisen kestävyyden vajeesta puhutaan vähemmän? Feminismiä talouteen! -podcastia ovat tehneet yhdessä Koneen Säätiön rahoittama FEMTIE-tutkimushanke sekä Politiikasta-verkkojulkaisu. Lue myös: https://politiikasta.fi/podcast-feminismia-talouteen/ Tuottaja: Inna Perheentupa Tekninen tuottaja: Timo Uotinen Jakson ilmestymispäivämäärä: 28.8.2024

Feminismiä talouteen! -podcastin ensimmäisessä jaksossa Emma Lamberg ja Hanna Ylöstalo keskustelevat feministisestä taloustiedosta. Jakson lähtökohdat ovat feministisissä talousteorioissa, joissa talous ymmärretään sukupuolittuneena, rodullistuneena ja yhteiskuntaluokkaan sidoksissa olevana järjestelmänä. Jaksossa pohditaan taloutta koskevan tiedon miehistä vinoumaa, jonka seurauksena talouden määritelmät ja analyysit usein sivuuttavat naisten tekemän palkattoman hoivatyön. Hoiva on kuitenkin kaiken muun taloudellisen toiminnan, yhteiskuntien ja viime kädessä elämän säilymisen ehto. Jaksossa viedään myös käsitteitä käytäntöön ja pohditaan, miten tiedon avulla voi muuttaa maailmaa. Lue lisää: https://politiikasta.fi/podcast-feminismia-talouteen/ Feminismiä talouteen! -podcastia ovat tehneet yhdessä Koneen Säätiön rahoittama FEMTIE-tutkimushanke sekä Politiikasta-verkkojulkaisu. Tuottaja: Inna Perheentupa Tekninen tuottaja: Timo Uotinen Jakson ilmestymispäivämäärä: 21.8.2024

Maailma kaipaa ripeästi laaja-alaista kestävyysmurrosta. Nykyisillä toimilla globaalit päästöt jatkavat kasvuaan, luonnon monimuotoisuus heikkenee ja kestävyystavoitteet jäävät alisteisiksi jatkuvan talouskasvun tavoittelulle. Mutta mitä tehdä, kun yhteiskunnallinen talouspolitiikka tuntuu maailmanlaajuisesti estävän kestävän tulevaisuuden saavuttamisen, ja mitä esimerkiksi Suomen kohdalla tarkoittaisi yhteiskunnan kokonaisvaltainen ekologinen jälleenrakennus? Onko peli jo pelattu vai onko vielä nähtävissä valoa tunnelin päässä? Vieraina ovat kaksi BIOS-tutkimusyksikön tutkijaa, filosofi Ville Lähde sekä Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa työskentelevä yliopistotutkija Tero Toivanen. Yhdessä tutkija Paavo Järvensivun kanssa he voittivat Koneen Säätiön myöntämän Vuoden Tiedekynä -palkinnon tutkimusartikkelillaan “Ekologisen jälleenrakennuksen haaste”, jossa peräänkuulutetaan Suomeen ekologista siirtymäpolitiikkaa, joka vertautuu laajuudessaan sodanjälkeisten vuosien taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen uudistumiseen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Jaksossa keskustelemme suomalaisista tehdaspiipuista ja näihin piippuihin liittyvistä muistoista. Keskustelemme jaksossa, minkälaisia muistoja piippuihin liittyy, missä päin Suomea tehdaspiippuja löytyy edelleen ja mitä on teollisuusarkeologia. Pohdimme myös menneisyyden ja nykyisyyden suhdetta sen kautta, miten piippujen merkitys on muuttunut ja miten tehdasalueet ovat voineet saada täysin uusia käyttötarkoituksia ja merkityksiä. Jakson vieraina on Piippumuistoja-tutkimushankkeen parissa työskentelevä kaksikko, Oulun yliopiston yliopistotutkija Tiina Äikäs sekä Oulun yliopiston tutkijatohtori Oula Seitsonen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Koneen Säätiön rahoittaman ja Oulun yliopiston koordinoiman Piippumuistoja-hankkeen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #93 Tehtaita, piippumuistoja ja teollisuusarkeologiaa →

Eettinen näkökulma kuuluu moderniin kieltenopetukseen ja uusi sanatutkimus tähtää parempaan metsäkeskusteluun Kielten oppimisen ja opettamisen professori Minna Maijala kertoo, että Metsäsanoista metsätekoihin -tutkimus pyrkii elävän luonnon säilyttämiseen. Maijalan aiempi laaja tutkimus Turun yliopistossa keskittyi eettiseen kieltenopetukseen. Humanisti vastaa -podcastissa Minna Maijala sanoo, että kestävä kehitys nivoutuu erittäin hyvin kieltenopetukseen. Oppikirjoihin hän toivoo lisää teemaan sopivia aineistoja. Esimerkiksi ekologista matkailua on luontevaa käsitellä kieltentunneilla. Saksaa opettava Maijala pitää erikoisena sitä, että yhteiskunnallisessa keskustelussa suurista eurooppalaisista kielistä, kuten saksasta ja ranskasta, puhutaan meillä pieninä. Hän muistuttaa, että tulevaisuuden töissä suomalaiset tarvitsevat monipuolista kielitaitoa ja nuoret haluavat oppia kieliä. Koulujärjestelmä ei tätä välttämättä nykyisellään tue. Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin olevalle professorille luonto on läheinen. Hänen mielestään on tärkeä selvittää, miten metsistä puhutaan. Hän toivoo, että Suomessa on myös tulevaisuudessa vanhoja metsiä, missä sekä eläimillä, kasveilla että ihmisillä on hyvä olla. Podcastin pikakysymyksissä Maijala joutuu pohtimaan, onko metsäteollisuus ympäristön pilaaja vai vastuullinen tuottaja. Vastakkainasettelun sijaan hän korostaa tietoon perustuvaa, eri näkökulmia ymmärtävää keskustelua. Maijalan tutkimusryhmiä rahoittaa Koneen Säätiö. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastit ovat kuunneltavissa myös Turun Sanomien verkkosivuilla ja Spotifyssa. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Aiemmin Suomessa sanottiin, että puhuminen on hopeaa, mutta vaikeneminen on kultaa. Tai jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, kannattaa olla hiljaa. Samalla arvoa on laskettu ehkä sille, että kuuntelemalla toisia viisastumme myös itse. Viimeistään kuluneen vuosikymmenen aikana asianlaita näyttää muuttuneen. Esimerkiksi suomalaisessa politiikassa keskustelukulttuuri vaikuttaa kärjistyneen pisteeseen, jossa jopa suoranainen vihapuhe, rasismi, solvaaminen ja maalittaminen ovat osa arkista normaalia. Samalla tilanne heijastuu laajemmassa yhteiskunnassa siihen, minkälaisia asioita ihmiset kokevat oikeudekseen sanoa ääneen vedoten esimerkiksi puheen- ja mielipiteenvapauteen. Miten tähän pisteeseen on tultu ja minkälaisia haasteita kärjistynyt keskustelukulttuuri tuo sekä demokratialle että suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudelle? Voidaanko vihapuheen normalisoitumista vielä vastustaa? Aiheesta ovat keskustelemassa vihapuheeseen perehtyneet kulttuurintutkija ja dosentti Tuija Saresma Jyväskylän yliopistosta ja Koneen Säätiön toimitusjohtaja, kielentutkija ja dosentti Ulla Tuomarla. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Käytiin Roskapäivä Einon ja Sulo-koiran kanssa pyöräretkellä Helsingin keskuspuistossa siistimässä ikivanhan leiripaikan salakaatopaikka. Polkujuoksureittini varrella olevasta kalliokuopasta veimme roskikseen viisi jätesäkillistä roinaa. Aiemmin olin jo putsaillut päältä telttoja yms. Nyt puhtaalla kalliolla on kivempi käydä lenkkeilemässä. Eino kertoo tässä podissa mikä on yleisin roska, sekä hyviä uutisia: Koneen Säätiön apurahan turvin hän on kiertänyt peruskouluja, siivonnut muita vastaavia metsäkaatiksia ja toteuttanut erilaisia siivoustapahtumia. Kuuntele TRAILPODDER jakso 86 (sekä Einon ensijakso 66) Spotify, Apple, Google ja muilla podcast alustoilla. Nähdään Tervasaari Clean Up by Roskapäivä -tapahtumassa sunnuntaina 9.7.2023 klo 12-15. Pysy mukana seuraamalla Einon @roskapaiva tiliä Instagram / TikTok.

Artikkeli Totuuden rakennuspalikat -podcast, osa 3: Iida Sofia Hirvonen ja Maarit Leskelä-Kärki julkaistiin ensimmäisen kerran Koneen Säätiö.

Artikkeli Totuuden rakennuspalikat -podcast, osa 2: Minna Ruckenstein ja Olli Sulopuisto julkaistiin ensimmäisen kerran Koneen Säätiö.

Artikkeli Totuuden rakennuspalikat -podcast, osa 1: Koko Hubara ja Miika Tervonen julkaistiin ensimmäisen kerran Koneen Säätiö.

Artikkeli Rajanylityksiä-podcast, osa 5: Millaista taidetta voi tehdä luonnon tuhoamisesta? julkaistiin ensimmäisen kerran Koneen Säätiö.

Toimittaja Juha Kauppisen vieraana monimuotoisuus-podcastin päätösjaksossa on luonnonsuojelubiologi Eini Nieminen. Hän on kirjoittanut esseen metsänomistajien suhtautumisesta maidensa luontoarvoihin. Suomen Luonto julkaisee #muutos-verkkolehteä Koneen Säätiön tuella.

Artikkeli Rajanylityksiä-podcast, jakso 4: Millaista musiikkia Suomessa tehtiin marginaalien marginaaleissa? julkaistiin ensimmäisen kerran Koneen Säätiö.

Toimittaja Juha Kauppisen vieraana monimuotoisuus-podcastin kahdeksannessa jaksossa on ekologi ja yhteisöekologi Elina Kaarlejärvi. Hän on udellut esseetään varten ranskalaiselta tutkijalta Cyrille Viollelta, millainen lajisto pitää luonnon toimintakunnossa. Suomen Luonto julkaisee #muutos-verkkolehteä Koneen Säätiön tuella.

Toimittaja Juha Kauppisen vieraana monimuotoisuus-podcastin seitsemännessä jaksossa on kasviekologi Minna Kosonen Luonnonvarakeskukselta. Hän on kirjoittanut esseen siitä, millaisilla viljelytavoilla voidaan rikastuttaa peltoluonnon lajikirjoa. Suomen Luonto julkaisee #muutos-verkkolehteä Koneen Säätiön tuella.

Antiikin näytelmäkirjailijoista Sofokleen, Euripideen, Aristofaneen ja Plautuksen suomentamattomia draamoja käännetään Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa. Komea Sofokles-kokoelma on jo julkaistu, seuraavaksi Euripideen näytelmiä saadaan suomen kielellä. Muinaiskreikan taitajat Tua Korhonen ja Liisa Kaski studiovieraina. Jakke Holvas haastattelee.

Toimittaja Juha Kauppisen vieraana monimuotoisuus-podcastin kuudennessa jaksossa on luonnonmaantieteilijä Julia Kemppinen Helsingin yliopistosta. Hän on kirjoittanut esseen ilmastonmuutoksen vaikutuksista tundraluonnon kasvillisuuteen ja maaperään. Suomen Luonto julkaisee #muutos-verkkolehteä Koneen Säätiön tuella.

Artikkeli Rajanylityksiä-podcast, osa 3: Kuinka vihollista luetaan? julkaistiin ensimmäisen kerran Koneen Säätiö.

Toimittaja Juha Kauppisen vieraana monimuotoisuus-podcastin viidennessä jaksossa on biologi Aleksi Husso Helsingin yliopistosta. Hän on kirjoittanut esseen mikrobien vaikutuksesta ihmisen immuunipuolustukseen ja muun muassa astman ja diabeteksen syntyyn. Suomen Luonto julkaisee #muutos-verkkolehteä Koneen Säätiön tuella.

Toimittaja Juha Kauppisen vieraana monimuotoisuus-podcastin neljännessä jaksossa on jäkälätutkija Annina Launis. Hän on kirjoittanut esseen lahopuulla elävistä harvinaisista jäkälistä ja pohtii, ehdimmekö löytää tuntemattomat lajit, ennen kuin ne katoavat. Suomen Luonto julkaisee #muutos-verkkolehteä Koneen Säätiön tuella.

Artikkeli Rajanylityksiä-podcast, osa 2: Miksi kakasta saa puhua kun syödään? julkaistiin ensimmäisen kerran Koneen Säätiö.

Toimittaja Juha Kauppisen vieraana monimuotoisuus-podcastin ensimmäisessä jaksossa on ekologi ja evoluutiobiologi Minna Pekkonen. Hän on kirjoittanut esseen, jossa hän pohtii, miksi ekologin asiantuntemusta ei arvosteta. Suomen Luonto julkaisee #muutos-verkkolehteä Koneen Säätiön tuella.

Toimittaja Juha Kauppisen vieraana monimuotoisuus-podcastin toisessa jaksossa on ornitologi Sirke Piirainen Luonnontieteelliseltä keskusmuseolta. Hän on kirjoittanut esseen peltosirkun kannan romahtamiseen johtaneista syistä. Suomen Luonto julkaisee #muutos-verkkolehteä Koneen Säätiön tuella.

Toimittaja Juha Kauppisen vieraana monimuotoisuus-podcastin kolmannessa jaksossa on ekologi Mari Tolkkinen. Hän on kirjoittanut esseen metsähakkuiden vaikutuksesta puroluonnon monimuotoisuuteen. Suomen Luonto julkaisee #muutos-verkkolehteä Koneen Säätiön tuella.

Artikkeli Rajanylityksiä-podcast, osa 1: Miltä työväenluokkaisuus tuntuu kehossa? julkaistiin ensimmäisen kerran Koneen Säätiö.

Artikkeli Uusi naapuri -podcast, osa 5: Naapuruuden uusi tarina julkaistiin ensimmäisen kerran Koneen Säätiö.

Artikkeli Uusi naapuri -podcast, osa 4: Muistaminen on todistamista julkaistiin ensimmäisen kerran Koneen Säätiö.

Artikkeli Uusi naapuri -podcast, osa 3: Jos et tiedä, ota selvää julkaistiin ensimmäisen kerran Koneen Säätiö.

Artikkeli Uusi naapuri -podcast, osa 2: Kuka on hyvä venäläinen? julkaistiin ensimmäisen kerran Koneen Säätiö.

Artikkeli Uusi naapuri -podcast, osa 1: Ulos kuplista! julkaistiin ensimmäisen kerran Koneen Säätiö.

Kontulan ostoskeskus on kiistanalainen tila Itä-Helsingin sydämessä. Tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan juhliva betonibrutalismin kiehtova ilmentymä on herättänyt keskustelua jo rakentamisestaan lähtien. Vuoden 2017 alussa käynnistetty Koneen Säätiön rahoittama tutkimushanke Kontula Electronic: historiallinen kerroksellisuus ja kaupunkikulttuurin uudet muodot kartoittaa historiallisia muutoksia alueella, jonka historia on lyhyt mutta erittäin tiheä ja monisäikeinen. The post Kontula Electronic – lähiö muutosten keskellä appeared first on AntroBlogi.