Podcasts about liikenteen

Bensan hinta ja jakeluvelvoite hiertävät hallitusneuvotteluissa. Mihin suuntaan Suomen kannattaisi lähteä? Vieraina prof. Heikki Liimatainen, Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampereen yliopisto ja prof, Ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus. Miten EU-maat selvittävät Välimeren siirtolaistilanteen? Roomasta raportoi hiljattain Lampedusassakin vieraillut Jenna Vehviläinen. Vieraina kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö Matti Pitkäniitty, Rajavartiolaitos ja johtava asiantuntija Renne Klinge, ulkoministeriö. Kiinan ulkoministeri vierailee Euroopassa. Aasian kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley raportoi.  Juontaja Mira Stenström, toimittaja Jaakko Parkkinen. Tuottaja Hanna Juuti.

Lahden kaupunkiympäristölautakunta käsittelee kokouksessaan 14. joulukuuta formiaatin käytöstä luopumista kevyen liikenteen väylillä. Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho kertoi Radio Voimalla torstaina, että mikäli päätös syntyy, ryhdytään kevyen liikenteen väyliä auraamaan ja hiekoittamaan myös niillä alueilla, joilla tähän mennessä on käytetty formiaattia. - Siihen osoitetaan tavallaan aika merkittävä kalustomäärä suhteutettuna hoidettavaan pituuteen. Yleensä aurattavilla alueilla tietty kone saattaa hoitaa tietyn alueen. Tähän nimetään isompi kalusto, kuin mitä tämän pituinen väyläverkko muuten vaatisi. Leppäaho arvelee, että formiaatin käytöstä annettua palautetta olisi masinoitu esimerkiksi sosiaalisessa mediassa pyytämällä isompaa joukkoa antamaan palautetta formiaatin käytöstä. - Osa on varmasti antanut palautetta ihan kehottamattakin. Ei sitä nyt ihan älyttömiä määriä ole tullut. Mutta silloin kun on tullut, ei sitä ole tarvinnut lukea rivien välistä, että mitä mieltä asiasta ollaan. Kunnossapidon muutoksen myötä rahallisen säästön määrä tulee Leppäahon mukaan riippumaan talvesta. - Kyllä siinä noin 500 000 euroa joka tapauksessa varmaan säästettäisiin. Formiaatin käyttöä tullaan jatkamaan ajoradoilla. Lahden kaupungissa on Leppäahon mukaan tehty päätös suolatuotteiden käytön luopumisesta kunnossapitourakoissa. - Ne korvataan ympäristöystävällisellä tuotteella ja tällä hetkellä meillä ei ole tiedossa muita, kuin tämä formiaatti, joka olisi suolaa hyvin korvaava. Formiaatti kestää pakkasta paremmin kuin suola, eli sitä voidaan käyttää kylmemmissä keleissä, kuin suolaa. Mutta meillä ei ole tarkoituksena kemikaaleja mielin määrin hölvätä. Formiaatista luopumisesta päättää siis viimekädessä Lahden kaupunkiympäristölautakunta joulukuun puolivälissä. Leppäaho arvelee uuden kunnossapitomallin tulevan käyttöön noin kuukausi päätöksen tekemisen jälkeen. Kunnossapitopäällikkö muistuttaa vielä kaikkia talviliikkujia varustautumaan hyvin. - Kannattaa panostaa kenkiin, renkaisiin, valoihin ja heijastimiin hyvin, meneepä sitten millä reitillä tai vehkeellä tahansa.

Venäjä hyökkää voimalla Itä-Ukrainassa ja rakentaa pysyvää yhteyttä valloittamilleen alueille, kuten Hersoniin. Kiovasta toimittaja Maxim Fedorov. Sotatilannetta analysoi sotataidon laitoksen pääopettaja, everstiluutnantti Jarmo Mattila Maanpuolustuskorkeakoulusta. Kolmen puolueen kokousviikonloppu. Pääosissa Keskustan, Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton kokouksissa ovat talous ja turvallisuus. Studiossa keskustelmassa politiikan toimittajat Heikki Vento, Unto Hämäläinen ja Linda Pelkonen. Polttomoottoriautojen rekisteröinti on loppumassa EU:ssa vuonna 2035. Miten suomalaiset valmistautuvat siirtymään? Päätöksen vaikutuksista keskustelemassa Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen ja lehtori Markus Pöllänen, Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampereen yliopisto. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Mikko Haapanen, Katariina Lahtonen, Angela Nurmi ja Tarja Oinonen. Tuottajana Marja Ala-Kokko.

Hätävilkut vai vilkku oikealle? Kortti 17-vuotiaallle; uhka vai mahdollisuus? Mitä mieltä Leiska on motoristeista? Entä mitä Jussi jännittää koko kesän? Ja miksi Kalle Rovanperä mainitaan niin monta kertaa?Kuuntelemalla uusimman #LIIKENNEPODIISI -jakson  näihinkin kysymyksiin saa vastauksen!Äänessä Arto "Leiska" Leinonen ja Jussi PohjonenPodcastin nettisivut - https://leiska.fi/#podcastSeuraa meitä Facebookissa - www.facebook.com/LIIKENNEPODIISIPodcastin graafinen ilme - Wiisas Crew  - https://wiisas.fi/Support the show

Lauri Salovaara on Yöradion studiossa. Liikenteen seuraamisen lisäksi keskusteluun nousee jääkiekko ja niistä vitsien veistely. Lähetyksessä nostetaan myös yksi ammattiryhmä Yön sankareiksi, ketkä tällä kertaa saavat tämän arvonimen?

Lauri Salovaaralla on tunnelma katossa Yöradion studiossa Retroperjantai 2.0 jälkeen. kuuntelijoiden fiilistelykuvat täyttävät Whatsappin. Liikenteen seuraamisen lomassa arvotaan myös Yön tietäjä – Kilpailun viikkovoittaja.

Kesä on tietöiden kulta-aikaa. Teiden varsilla urakoivia työntekijöitä sekä muita liikkujia on kunnioitettava noudattamalla nopeusrajoituksia ja muita opasteita. Tämä kuitenkin jää toteutumatta valitettavan usein. Liikenneturvan tuoreen kyselyn mukaan lähes 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että tietyömaiden kohdalla ajetaan liian kovaa nopeusrajoituksesta piittaamatta. Kesäliikenteen toinen puheenaihe on nopeasti yleistyneet vuokrattavat sähköpotkulaudat. Kuopionkin katukuvaan ilmestyneet kulkuvälineet helpottavat liikkumista, mutta aiheuttavat vaaratilanteita. Liikenneturvan kyselyn mukaan jopa 68 prosenttia suomalaisista kokee, että ne heikentävät jalankulkijoiden turvallisuutta. Lähes joka neljäs on joutunut vaaratilanteeseen sähköpotkulaudan takia. Millaisia ohjeita näihin kahteen kesäliikenteen kipupisteeseen antaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Erkka Savolainen? Mika Aro haastattelee.

Maailman väestön ja talouden kasvaessa myös energian kulutus kasvaa. EU:n pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä ja jotta tavoitteeseen päästään, unionin on muutettava energiajärjestelmäänsä.Liikenteen päästöjen vähennystä koskevassa keskustelussa uskotaan tällä hetkellä lähinnä vain akkupohjaisiin sähköautoihin, mutta päästöttömästi tuotettu ‘'vihreä'' vety voi tarjota toisenlaisen ja kauaskantoisen ratkaisunToimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Joni Tuominen.Tämä podcast julkaistiin 19.4.2021.#hsvisio #hsvisiopodcast Tämän podcastin sponsoroivat Helsingin Sanomien tilaajat. Jos sinulla ei ole vielä tilausta, on kuuntelijoille tarjolla kahden viikon ilmainen näytetilaus osoitteessa hs.fi/parempaakuunneltavaa.Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa.Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi.Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Miten ihmiset jaksavat? Tähän Lauri Salovaara haluaa vastauksia. Miten voi vaikuttaa omaan jaksamiseensa? Sen lisäksi soittajien kanssa tulee puhuttua Liikenteen turvallisuudesta, miten siihen vaikuttavat ohitukset ja perässä ajavat isot rekat.

Digitaaliset karttapalvelut ovat monelle tiellä liikkujalle tuttuja. Mitkä ovat niiden hyvät ja huonot puolet? Lauri Salovaara saa asiaan näkökulmaa myös Tietorahti Oy:n toimitusjohtaja Janne Lausvaaralta. Liikenteen ja liikkumisen lomassa tulee myös puhuttua hyvistä ja hauskoista konserttimuistoista.

Fossiiliton liikenne -raportti sekä kepun ja kokoomuksen reaktiot(0:00) Maitomyytit-mainoskampanja ja pöyristelyt eri suunnissa (18:00) Vastaamo, tietoturva ja poliittiset ratkaisut (27:53)

Liikenteen pysäyttänyt Elokapinan mielenosoitus nosti keskustelun poliisin voimankäytöstä, mutta itse sanoma jäi vähemmälle huomiolle pippurikaasupilvessä. Mitä Elokapina ajaa takaa ja ovatko keinot oikeat? Miten Elokapina ja kristillisyys oikein liittyvät yhteen? Mitä yhtäläisyyksiä voi nähdä esimerkiksi Vihreän liikkeen alkuun sijoittuvan Koijärvi-liikkeen kanssa? Milloin aktivismi toimii, milloin se kääntyy itseään vastaan? Keskustelemassa Elokapina-aktiivi, teologian opiskelija, ja 25.10. Helsingin Temppeliaukion kirkossa pidettävän Ilmastomessun saarnaaja Arttu Lindroth. Keskusteluun osallistuvat myös Koijärvi-veteraani Osmo Soininvaara ja Greenpeacen maajohtaja Hanna Paulomäki. Lähetyksen juontaa Tuukka Pasanen.

Miten painaa liikenteen päästöt alas? Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.), Aalto Economic Instituten toiminnanjohtaja Oskari Nokso-Koivisto ja Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen. Keitä ovat Kamala Harris ja Mike Pence? Ylen ulkomaantoimittaja Paula Vilén. Miksi kunnanjohtaminen on vaikeaa? Kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, Simon kunnanjohtaja Vivi Marttila ja kuntajohtamisen veteraani Antti Rantakokko. Afrikan järvien pinnat ennätyskorkealla. Geoinformatiikan professori Petri Pellikka Helsingin yliopisto, johtaa Taitan tutkimusasemaa (Kenia). Kolumni Reetta Räty. Aikuiset, pilalla. Juontaja Marjo Näkki. Toimittajat Marja Ala-Kokko ja Kaija Kellman. Tuottaja Sakari Kilpelä.  

Kevyen liikenteen väylien pitäisi olla turvallisia ja terveellisiä meille kaikille, mutta tilastojen valossa näyttää siltä, että iäkkäille ihmisille ne ovat moninkertaisesti vaarallisempia paikkoja kuin meille muille. Lue myös: Hoitavatko robotit pian vanhuksia? Virtuaalihoito yleistyy vanhusten kotihoidossa – katso, miten kotimaakunnassasi toimitaan jo nyt! Onnettomuustietoinstituutti kerää tilastoja kaikkein vakavimmista, kuolemaan johtaneista onnettomuuksista. Sen mukaan vuonna 2017 kevyenliikenteen väylillä menehtyi 17 yli 65-vuotiasta jalankulkijaa ja kymmenen pyöräilijää. Moottoriajoneuvo-onnettomuuksiin verrattuna lukumäärät ovat onneksi hyvin pieniä, mutta kun otetaan käsittelyyn prosentit, kuolleista pyöräilijöistä lähes puolet, 49 prosenttia, on eläkeiän ylittäneitä, jalankulkijoista 47 prosenttia. Ikäihmisten suurta osuutta liikennekuolemista selittää luonnollisesti se, että ikääntyessä ihmisen liikkumis- ja huomiokyky heikkenevät. Ja kun jotain sattuu, iäkäs keho on hauras ja herkempi vammautumaan. Lue myös: Järkyttävä ilmiö yleistyy: ihmiset eivät auta onnettomuuspaikalla, vaan ottavat mieluummin kuvia – läheisensä menettäneet kertovat, miltä se tuntuu "Monet pyöräilijät ajavat kuin liikennesäännöt eivät koskisi heitä" Viime vuoden ennakkotilastojen perusteella tilanne on hiukan parantunut ja ikäihmisten kuolemat vähentyneet, mutta vuodesta toiseen he kärsivät kevyenliikenteen onnettomuuksista silti enemmän ja raskaammin kuin me muut. Hiljattain eläkkeelle jäänyttä, Suomen ensimmäistä ja toistaiseksi ainoaa liikennelääketieteen professoria Timo Tervoa nämä luvut sapettavat. ”Onhan tämä nyt kumma, jos ei ketään muuta huolestuta”, Tervo puhisee. Tervo syyttää tilanteesta surkeaa liikennesuunnittelua. Hän nostaa esiin esimerkiksi Helsingin Mannerheimintiellä lukuisat vanhuksille vaaralliset ”giljotiinit”. ”Kun hitaasti liikkuva vanhus pääsee hengissä suojatietä pitkin autotien yli, ensimmäinen paikka, johon hän pääsee turvaan, ei olekaan jalkakäytävä, vaan kevyenliikenteen väylä, jossa äänettömät valtavaa vauhtia ajavat pyöräilijät suhahtelevat hänen ohitseen, elleivät aja päälle. Missään muualla Euroopassa ei näe tällaista”, Tervo sanoo. Suomessa puhutaan hänen mielestään aivan liikaa siitä, miten terveellistä pyöräileminen on, mutta enemmän pitäisi puhua siitä, miten terveellisiä pyöräilijät ovat muille tielläliikkujille. ”Monet pyöräilijät ajavat niin kuin liikennesäännöt eivät koskisi heitä lainkaan”, hän sanoo. Sähköpyörien yleistyessä pyörien painokin kasvaa. Tervon mielestä pyöräilijöitä pitäisi ryhtyä suitsimaan omilla liikennevaloilla samaan tapaan kuin Tanskassa. ”Jollain tavalla meidän pitäisi pystyä huomioimaan ja kunnioittamaan iäkkäiden liikkumista enemmän.” "Suojatien ylityspaikat ovat hölmöjä ratkaisuja" Onnettomuustutkintainstituutin liikenneturvajohtaja Esa Räty on Tervon kanssa samaa mieltä. Teillä vallitsee vahvojen ja nopeiden laki. ”Onnettomuusaineistojen kautta en pysty tähän ottamaan kantaa, mutta omien arkihavaintojeni perusteella nämä suojatien ylityspaikat ovat hölmöjä ratkaisuja ja ansoja sekä jalankulkijoille että pyöräilijöille.” Räty näkee, että pyöräilijöiden määrä on kasvanut viime vuosina niin rajusti, ettei pyöräteiden ja muun liikenteen suunnittelu ole aivan pysynyt perässä. Molempien miesten mielestä meillä kaikilla on petrattavaa liikenneasenteissa ja käyttäytymisessä. ”Kun väestö vanhenee, liikenteessä pitäisi yhä enemmän huomioida se, että liikkeellä on ikäihmisiä. Pitäisi miettiä sitä, miten selkeitä reittejä rakennetaan tai minkä kokoisia liikennemerkkejä tehdään, ettei kaikkea tehtäisi virkeässä virkaiässä olevien ehdoilla ”, sanoo Räty, joka pyöräilee itsekin päivittäiset työmatkansa. Entä millaisia kuskeja ikäihmiset itse ovat liikenteessä? Lue Kotiliedestä 25/2019 artikkeli, jossa pohditaan sitä, milloin ihminen on liian vanha auton rattiin. Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla  tai kuuntele juttu podcastina!

Saamen kansan pakkosuomalaistaminen. Toimittaja Jaana Kanninen ja tohtorikoulutettava Helga West. Brittiparlamentti äänesti brexitistä. Yliopistotutkija Timo Miettinen, Helsingin yliopisto. Liikenteen päästöt puoleen vuoteen 2030 mennessä. Toiminnan johtaja Oskari Nokso-Koivisto, Aalto Economic Institute ja yhteiskuntasuhdejohtaja Ilkka Räsänen, Neste. Brexit ja Pohjos-Irlanti. Ulkomaantoimittaja Minna Pye, Yle. Kolumni Kari Enqvist. Maapallon uhkakuvat eivät poistu, vaikka väestö ei lisääntyisi enää yhtään, koska kaikki haluavat kuluttaa kuten suomalaiset. Juontaja Marjo Näkki. Toimittajat Silja Raunio ja Johanna Östman. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Liikenteen infrahankkeet - terveisiä hallitusneuvottelijoille. Suomen tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen. Kuka omistaa avoimen tieteen aineistot ja tulokset? Kehittämispäällikkö Henriikka Mustajoki, Tieteellisten seurain valtuuskunta. Miten käy kaupunkipolitiikalle tulevalla vaalikaudella? Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ja Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto. Kolumnisti Antto Vihma. Repivä populismi ei palauta politiikkaa politiikkaan, vaan faktoista luopuessaan se kaventaa poliittisen kenttää. Hiljainen vastarinta. Saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola Oulun yliopistosta ja tutkijatohtori Eeva Houtbeckers Aalto-yliopistosta. Juontaja Mira Stenström. Toimittajat Jukka Vanninen ja Marko Tammi. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti asiantuntijoista koostuneen työryhmän selvittämään ja arvioimaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan poistaa vuoteen 2045 mennessä. Liikenteen päästöjen poistamisesta Tumun ja Penan kanssa keskustelee työryhmän jäsen, Tampereen teknillisen yliopiston apulaisprofessori Heikki Liimatainen.

Miten maailma makaa liikenteen tulevaisuuden suhteen? Onko tulevaisuus robottiautojen vai yhteiskäyttöisten kulkupelien? Katoavatko polttomoottoriautot kokonaan sähköautojen tieltä. Liikenteen tulevaisuudesta ovat keskustelemassa Maas Globalin Jonna Pöllänen, Autotuojat ja -teollisuus ry:n Tero Kallio ja VTT:n Matti Kutila. Isäntänä @rajalantumppi

Merkittävä osa suurten kaupunkien sisäisen ja seutuliikenteen bussilinjoista ei kulje lainkaan perjantaina. Monilla paikkakunnilla joukkoliikenne p .. Lisää >> http://ift.tt/2nmSvWs

Puoliperävaunurekka on jäänyt tien tukkeeksi valtatie 23:lle Myllynkylän kohdalla lähellä Hankasalmen rajaa.Päivystävä palomestari Pentti Partanen .. Lisää >> http://ift.tt/2rMDvG7

Suomen henkilöautojen keski-ikä kasvoi viime vuonna, kertoo Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Liikenteessä olevien vajaan 2,7 miljoonan henkilö .. Lisää >> http://ift.tt/2ElCsPM

Jäteautot ajavat pääkaupunkiseudulla tällä viikolla aamuyöstä iltamyöhään. Lisää >> http://ift.tt/2Ej0qeB

Impulssi-podcastin toisessa jaksossa pohditaan, mitä liikenteen kehittyminen tarkoittaa liikenneturvallisuudelle. Miten liikenteen automatisaatio vaikuttaa liikennekulttuuriin? Tekevätkö autojen jakamispalvelut liikenteestä turvallisemman? Miten julkiset toimijat ja yritykset saadaan jakamaan liikenneturvallisuutta lisäävää dataa toisilleen? Keskustelemassa työelämäprofessori, entinen Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri sekä Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäneuvos Timo Kievari. Keskustelua johdattelee ministeriön viestintäjohtaja Susanna Niinivaara. Keskustelun aiheet ovat kiinni… The post Liikenteen automaatio muuttaa liikennettä turvallisemmaksi appeared first on ImpulssiLVM.

Impulssi-podcastin toisessa jaksossa pohditaan, mitä liikenteen kehittyminen tarkoittaa liikenneturvallisuudelle. Miten liikenteen automatisaatio vaikuttaa liikennekulttuuriin? Tekevätkö autojen jakamispalvelut liikenteestä turvallisemman? Miten julkiset toimijat ja yritykset saadaan jakamaan liikenneturvallisuutta lisäävää dataa toisilleen? Keskustelemassa työelämäprofessori, entinen Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri sekä Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäneuvos Timo Kievari. Keskustelua johdattelee ministeriön viestintäjohtaja Susanna Niinivaara. Keskustelun aiheet ovat kiinni… The post Liikenteen automaatio muuttaa liikennettä turvallisemmaksi appeared first on .

EU:ssa liikenteen säätely on isossa murroksessa päästöjen vähennystavoitteiden ja digitalisaation vuoksi. Samaan aikaan EU haluaa liikenteeltä toimivia sisämarkkinoita. Miten EU käytännössä säätelee raideliikenteen kilpailutusta ja lentoliikenteen päästöjen vähentämistä. Ja minkälaista keskustelua käydään EU:n alueella tiemaksuista ja siitä miten säädellään EU:ssa jäsenmaiden rajojen yli kulkevaa tavarakuljetusta maanteillä. Haastateltavana on EU-koordinaattorina toimiva hallitussihteeri Veera Kojo liikenne- ja viestintäministeriöstä ja toimittajana Maija Elonheimo.

Onko autoilun tulevaisuus väistämättä sähköinen? Moni voisi luvata syödä ajohanskansa mikäli sähköautot eivät olisi se tulevaisuuden juttu. Ranskassa on ryhdytty ajamaan sitä, että polttomoottoriautojen myynti lopetettaisiin vuodesta 2040 eteenpäin, Intia on pohtinut asiassa vuotta 2030 ja öljyssä rypevien norjalaisten vastaava raja on 2025. Mutta vielä on monta mutkaa matkassa. Pelkästään akkuteknologian suhteen voidaan mainita heti ongelmia hinnassa, energiatiheydessä sekä turvallisuudessa. Marko Sillanpää on Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tieliikennejohtaja. Marko on hyvin lämmitelty tätä ohjelmaa varten, keväällä hän kävi avaamassa Helsingissä Finlandia-talolla tieliikenteen tulevaisuus seminaarin. Vesa Linja-Aho taas on monesta paikasta tuttu bloggaaja, kolumnisti, kirjailija ja autoelektroniikan lehtori. Tänään hän on täällä sähköautoasiantuntijan ja sähköautokokemusasiantuntijan roolissa. Juuso keskustelee herrojen kanssa autojen ja autoilun tulevaisuudesta. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista.