Podcasts about tikkurilan

Jakolinjat ylittävä radikaalin asiallinen keskustelu vegaaniuden perusteista, tappamisen tunteista ja yhteisymmärryksen rakentamisesta. Keskustelu on nauhoitettu Tikkurilan kirjastossa yleisötapahtumana.

Eräänä pimenevänä iltana Metsäradio piipahti Tikkurilan kirkolla, jonne joukko partiolaisia kokoontui Nahkaliljakävelyä varten. Kirkon aulasta löytyivät rinkan painoa punninneet Niko Jourio ja Sara Suomela. Heidät otti jututettavakseen retkeilytoimittaja Joppe Ranta. Niko, joka oli yksi tapahtuman järjestäjistä, toimi myös kävelevän joukon huoltomiehenä. Sara oli jo konkari ja useamman kerran eri mittaisia Nahkaliljakävelyitä suorittanutkin. Molempia haastateltavia kuullaan lähtötunnelmissa, mutta saamme kommentteja myös matkan varrelta Hanna Virtaselta ja Anna Rissaselta.

Podcastin Vantaa-teema jatkuu edellisen Brecht Korsossa -jakson jälkeen, kun käsittelemme Tikkurilan lukion suurella yhteisponnistuksella tekemää Kouluterveyskysely-musikaalia. Siinä kuvataan iskevän koskettavien laulujen saattelemana erilaisia aikamme kouluarjen haasteita ja kuullaan muun muuassa M.A. Nummista tributoiva Jenkka nuorten mielenterveyshäiriöistä. Vieraina studiossa ovat musikaalin ohjannut ja yhdessä kootun aineiston pohjalta käsikirjoittanut Antti Pentikäinen ja esityksessä esiintyvä, sen kirjoittaja- ja säveltäjätiimeihin kuuluva lukiolainen Taika Loijas. 

Vuonna 1941 kantaesitetty Bertolt Brechtin Äiti Peloton ja hänen lapsensa kertoo ihmisten kärsimyksestä ja valintojen vaikeudesta sodan keskellä. Vaikka se sijoittuu 30-vuotisen sodan vuosiin 1618–1648, peilasi se aikanaan toista maailmansotaa – ja yhtä lailla nykyään Ukrainan ja Palestiinan siviilien kärsimystä.Remonttievakossa toimiva Tikkurilan teatteri on tehnyt näytelmän Korson Lumosaliin brechtiläisen teatterin metodeita ja estetiikkaa kunnioittavalla tavalla. Jaksossa vieraana ovat näytelmän ohjaaja Elina Hagelin ja Vantaan entinen kaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Keskustelussa pohditaan näytelmän ajankohtaista puhuttelevuutta, Brechtin perintöä, teatterin yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja hyvän kulttuuripolitiikan tähdellisyyttä. 

Suomea tieteen kielenä pitää kehittää kaikilla aloilla – Humanisti vastaa -podcastissa sukelletaan tieteen ja politiikan lisäksi Turun kielimaisemaan Humanisti vastaa -podcastin kolmannessa jaksossa suomen kielen yliopistonlehtori, FT, dosentti Paula Sjöblom haastaa tutkijakollegoitaan kehittämään tieteen suomenkielistä sanastoa. Englannin asema tieteen kielenä vahvistuu, mutta Paula Sjöblomin mielestä englanninkielisistä lähteistä sisältöä ei pidä aina siirtää suorina sitaattilainoina suomeen. Tärkeämpää olisi luoda kaikilla aloilla uutta tieteellistä suomenkielistä sanastoa, kuten tehtiin 1800-luvulla. Poliittisessa kielimaisemassa Sjöblom erottaa politiikan ja poliitikkojen kielen. Hän huomauttaa, että poliitikkojen kieli on usein viestintäasiantuntijoiden hiomaa tai laatimaa. Poliittiseen debattiin Sjöblom kaipaa väittelykumppania arvostavaa asennetta ja pitää vaalien välillä käytävää keskustelua arvokkaampana kuin kiivailua politiikkatenteissä äänestyksen kynnyksellä. Paula Sjöblom arvostaa elävää yleiskieltä, joka avautuu aivan kaikille. Hän ihmettelee julkisten organisaatioiden intoa muuttaa nimensä englanniksi tai ei miksikään kieleksi, vaikka julkishallinnon pitää kiinnittää erityinen huomio ymmärrettävyyteen. Turun yliopiston yliopistonlehtori puhuu myös suomen kieltä huoltavan Kotimaisten kielten keskuksen, Kotuksen puolesta. Sjöblom arvostaa Kotusta erinomaisena organisaationa, jolla on kykyä ohjeistaa ja valvoa hyvää yleiskieltä. Pikavalintatehtävässä kielentutkija joutuu ottamaan kantaa, kumpi kelpaisi, jos vuoden nimeksi taannoin valittu Tikkurilan kirkko pitäisi korvata kansalaisten ehdotuksilla: Sagra de Tikkurila vai Jeesuksen tetra. Humanisti vastaa -äänijulkaisussa kiertotalouden kieleen perehtynyt Sjöblom korostaa sanavalintojen merkitystä asenteiden kannalta: onko arvokkaan luonnon vastakohtana keinotekoinen aina arvoton? Podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Tänä vuonna romanipäivää juhlitaan mm. konserteissa Tikkurilan kirkossa ja Jyväskylän helluntaiseurakunnassa. Pasilan kirjastossa vietetään romanikulttuurin iltaa keskiviikkona 6.4. Mutta minkälaisia ajatuksia romaniväestöllä on kansainvälisestä juhlapäivästään ja sen viettämisestä? Toimittaja on Jaakko Laakso.

Vantaalta löytyy Heureka, lentokenttä ja maalitehdas, mutta myös komea kirkko ja tunteella tehtyä teatteria. Suotta ei ole Tikkurilan Teatteria valittu Vuoden harrastajateatteriksi. Sellainen tekemisen into näkyi myös Meidän Lailassa. Tikkurilan Teatteri: Meidän Laila. Esitys 6.11.2021.

Pauliina Miettisen valmentama Tikkurilan Palloseura TiPS sijoittui toista vuotta putkeen hopealle jalkapallon naisten pääsarjassa Kansallisessa Liigassa. Muutama viikko kauden päättymisen jälkeen uutisoitiin, että seura joutuu luopumaan paikastaan pääsarjassa taloudellisten vaikeuksien takia. Urheilullisten ja taloudellisten haasteiden lisäksi Pauliina Miettinen sairastui vakavasti kesken kauden, mistä hän kertoi julkisesti tänä syksynä. Mitä päävalmentaja ajattelee nyt, kun parin vuoden hieno menestysprojekti Tikkurilassa päättyykin joukkueen hajoamiseen? Olisiko tapahtunut voitu jotenkin estää? Mitä päävalmentaja aikoo itse tehdä seuraavaksi? Omien sanojensa mukaan ”aina pelaajien puolella” oleva Miettinen kertoo myös olevansa huolissaan Kansallisen Liigan entistä jyrkemmästä polarisoitumisesta. Pauliina Miettinen kuvaa lähetyksessä myös omaa jalkapallo- ja valmennusfilosofiaansa sekä heräämistään pallonhallintapeliin. Väittelyissä Ole Gunnar Solskjærin asema, Emil Soravuon MM-pronssi sekä Helmareiden Irlanti-tappio.

Jos koronaan sairastumisen pelko, etäkoulu ja sosiaaliset rajoitukset tuntuvat jo raskailta, niin miltä tuntuukaan se, että myös koko perheen toimeentulo on jatkuvasti vaakalaudalla? Koronan myötä monet perheet ovat ensimmäistä kertaa joutuneet hakemaan apua taloudelliseen tilanteeseensa. Esimerkiksi kirkon diakoniatyöhön on tullut uusilta asiakasryhmiltä yhteydenottoja, jotka alkavat suunnilleen samoin: “En ole koskaan hakenut mistään apua, mutta nyt on pakko...” Syksyn alkaessa kodeissa kaivetaan kaapeista esiin sopivia liikuntavarusteita ja kumppareita. Osalla on tarve uudelle kännykälle entisen hajonneen tilalle. Osa miettii, mistä löytää rahaa lukiokirjoihin. Näin koulujen alettua kysymme, millaista eriarvoisuutta vähävaraisuus luo lastemme elämään? Miltä näyttää tämä jo järjestyksessä toinen koronasyksy kouluissamme? Mistä ja millaista apua perheet voivat hakea, kun taloudellinen tai muu kriisitilanne yllättää? Aiheesta keskustelemassa ovat Tikkurilan seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Saara Huhanantti, köyhyystutkija Anna-Maria Isola ja opiskeluhuollon esihenkilö Katariina Lappalainen. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Elina Vaittinen.

Ei tarvitse lähteä Vantaata edemmäs kalaan, kun johan löytyy aitoa maalaisromantiikkaa ja kesäteatteria. Kerta peekooseudulla ollaan, täytyy teatterinkin olla hyvää. Vai täytyykö? Esitys 8.8.2021

Vieraina analyytikot Joonas Häyhä OP Ryhmästä ja Petri Kajaani Inderesiltä. Korona-ajan hyötyjiä ovat olleet esimerkiksi Tikkurila, Fiskars, Tokmanni ja Musti Group, pohjustaa Joonas Häyhä. Tulostaan parantaneen Tikkurilan osake on jäänyt selkeästi verrokeista jälkeen, mutta yhtiöllä on jo pitkään ollut vaikeuksia kasvattaa liikevaihtoaan, Häyhä kertoo. Kaupan alan sijoituskohteista hän nostaa esille Tokmannin, Musti Groupin ja Kamuxin, joista kaksi jälkimmäistä tarjoaa selkeän kasvutarinan. Suomalaisista pörssiyhtiöistä eniten korona-ajasta on hyötynyt Harvia, jatkaa Petri Kajaani. Listautuessaan vuonna 2018 Harvia miellettiin tasaisen varmaksi osinkoyhtiöksi, mutta sen jälkeen siitä on kehittynyt kasvutiikeri, Kajaani sanoo. Vaikka yhtiön kurssi on yli nelinkertaistunut pörssitaipaleen aikana, Inderes näkee Harviassa edelleen merkittävää potentiaalia. Lisäksi puheenaiheina muun muassa Stockmann, Oriola, Marimekko ja Kesko. Toimittajana Mikko Jylhä.

Keskiviikkona pohdittiin märkiä pusuja ja lyötiin kättä päälle. Mitä tapahtui cooleudelle ja missä vaiheessa puetaan kevyttä kevätpusakkaa? Pitäisikö ankkahuulista ja Tikkurilan värikartoista verottaa? Entä miten kävi Anssin nerokkaalle mysteeriäänelle?

Tikkurilan Tiikerit päävalmentajan Miro Mäkelän fiiliksiä hetki ennen liigadebyyttiä. Otetaan katsaus uusiin pelaajiin, puhutaan tulevasta salibandyliigakaudesta, debyyttiottelusta EräViikinkejä vastaan ja muistellaan myös liiganousua ja miksi se tapahtui.

Vaikka kirkon jäsenmäärä vähenee, astuu kirkon ovesta jatkuvasti myös sisään aikuisia ihmisiä uusiksi jäseniksi. Jos ei ole aiemmin kuulunut kirkkoon, edessä ovat kaste ja rippikoulu. Horisontti kysyy, mikä saa aikuisen liittymään kirkkoon ja mitä tapahtuu aikuisten rippikoulussa. Vieraina ovat aikuisiällä kirkkoon liittynyt historioitsija Teemu Keskisarja ja hänen kastepappinsa, rovasti Olli Valtonen. Horisontti tapaa myös aikuisrippikoulua varten tehdyn oppikirjan tekijät, Helsingin piispan erityisavustajan Satu Huttusen ja Tikkurilan seurakunnan aikuisrippikoulusta vastaavan papin Terhi Viljasen. Juhannuksen kunniaksi Horisontti selvittää lisäksi, millaisia rituaalisia merkityksiä sauna on saanut suomalaisessa kansanuskossa. Siihen vastaa uskontotieteilijä, dosentti Riku Hämäläinen. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Ilona Turtola.

Teatteri Pendelin ensi-iltaa (2.9.) edelsi satojen kilometrien matkat harjoituksiin. Klovni Raimondo esiintyy yhtä aikaa kolmella kielellä ja Eikka Alatalo voidaan ajaa pois kesken esityksen. Tarinat tarinoiden takaa Jokaisen näyttämöllä nähdyn esityksen takana on monta tarinaa. Katutaiteilija Eikka Alatalo tekee vaarallisen näköisiä temppuja Kungsträdgårdenissa, kun vartija tulee sanomaan, ettei juuri siinä kohti saa olla. Taitelija kertoo tuntojaan keskeytetyn esityksen jälkeen. Klovni Raimondolle, eli Raimo Juntuselle on kehon kieli yhtä tärkeää kuin ruotsi ja suomi, kun hän tekee esityksiään lapsille ja vanhuksille.  Teatteri Pendelin Mummon saappaassa soi fox -esityksen takana on pitkät matkat harjoituksiin. Esiintyjät ovat eri puolilta Ruotsia ja ohjaajan päivätyö on Tikkurilan teatterissa. Ohjaus Carita Välitalo, Tarmo/ Kaj Mara. Moonika/ Anita Bemerstam, opettaja Lepokorpi/ Esko Vuonokari, poliisi/ Tapio Tamminen, Veini/ Pertti Koistinen, Janita/ Amanda Moilanen. (Haastattelun yhteydessä kuultu musiikki ei ole näytelmästä) Ohjelman tuotti, toimitti ja miksasi: Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio.se

Joulukuun Pörssipäivä käy läpi kulunutta vuotta, ja kääntää katseet tulevaan. Kiina-huolet, öljyn hinnanlasku sekä vaalitulokset ovat heitelleet osakekursseja, ja tarjonneet samalla hyviä ostopaikkoja. Miten sijoittajan on viisasta ottaa vastaan uusi vuosi? Ekonomisti, sijoituskirjailija Mika Hyttinen kuvailee itseään ikuiseksi osakeoptimistiksi. Siitä huolimatta hän on loppuvuoden aikana ollut myös myyntilaidalla. Itseään kiinnostavista sijoituskohteista Hyttinen nostaa esille maaliyhtiö Tikkurilan. Sijoittaja, Cardia Investin toimitusjohtaja Tom Lindström luottaa osinkostrategiaan. Viime kuukausina hän on ostanut muun muassa pankkiosakkeita. Lindströmin mielestä pessimistit eivät osakemarkkinoilla selviydy. Toimittajana Mikko Jylhä.

Podcastin toinen kausi alkaa pitkällä rumpali-jaksolla - jakson vieraana Roope Siven The Chantista. Puhutaan mm. jaetun Tikkurilan treenikämppämme- sekä Roopen bändihistoriasta, josta jatketaan rumpujen soiton analysoimiseen ja sen rooliin bändeissämme. Roope asuu Zürichissä Sveitsissä ja puhutaan myös paljon vieraassa maassa expattina asumisesta. Hyvä hengaus. Nauhoitettu heinäkuussa 2016 Silkkisalilla. The Chant - Minotaur

Ohjaaja Kimmo Tähtivirta Tikkurilan teatterista Suomesta kävi inspiroimassa teatterin harrastajia Eskilstunassa Teatteriliiton ideapäivillä syyskuun lopulla. Osanottoa oli koko maasta ja innostus oli kouriintuntuva.